TALOUSARVION JA TALOUSSUUNNITELMAN LAADINTAOHJE VUOSILLE

Transkriptio

1 Lautakunnille, ja kuntakonsernin tytäryhtiöille TALOUSARVION JA TALOUSSUUNNITELMAN LAADINTAOHJE VUOSILLE YLEISTÄ 1.1. Kunnanvaltuuston talousarvioraami Kunnanvaltuusto käsitteli vuoden 2016 talousarvioraamin kokouksessa. Toimintakatteen arvioidaan ensi vuonna kasvavan 1,6 miljoonaa euroa 100,3 milj. euroon kasvun ollessa 1,6 % vuoden 2014 muutettuun talousarvioon verrattuna. Verorahoituksen ennakoidaan kasvavan 106,8 milj. euroon eli 2,2 %. Valtionosuudet 26,1 milj. euroa säilyvät edellisvuoden tasolla. Tarkemmat kuntakohtaiset laskelmat valtionosuuksista päivitetään elo-syyskuussa. Kunnan veroprosentit sisältyvät nykyisen suuruisina. Vuosikate paranee 7,1 milj. euroon, 340 euroon per asukas kattaen suunnitelmapoistot. Tilikauden tulos on 0,9 milj. euroa. Uutta lainaa tarvitaan 24,8 milj. euroa 27,8 milj. euron investointien rahoittamiseen. Kunnan lainakanta kasvaa 76,4 milj. euroon, mikä nousee asukasta kohden euroon. Valtuuston hyväksymän strategian mukaan kunnan talouden tulee olla tasapainossa siten, että vuosikateella voidaan kattaa vähintään suunnitelmapoistot kunnassa ja kuntakonsernissa. Lisäksi lainakannan kasvu ei saa ylittää vuosittaista keskimääräistä muutosta Talousarvion laadinnan lähtökohta

2 Vuoden 2016 talousarvion sekä taloussuunnitelman valmistelussa talouden liikkumavara supistuu edelleen, kun talouden kasvunäkymät ovat edelleen vaatimattomat ja ja valtionosuuksien indeksitarkistukset jäädyttäneen. Tilinpäätösennusteessa 2015 arvioidaan vuosikatteen kattavan suunnitelmapoistot ja tilikauden tuloksen olevan 0,5 milj. euroa positiivinen. Investointien kasvusta johtuen kunta velkaantuu kuitenkin arvioitua enemmän arviolta 8 milj. euroa, yhteensä 56,4 milj. euroon. Lautakuntien tulee vuoden 2016 talousarvion valmistelussa huomioida mm - kunnan strategiset tavoitteet ja toimenpiteet (valtuusto ) palvelutarveanalyysin pohjalta. Kuntastrategian tavoitetasojen tulee näkyä tulosyksiköiden tavoitteistossa, - talouden tasapainottamisohjelma valmistelun jatko osana talousarvion valmistelua. Tärkeimmät tunnusluvut talousarvion valmistelussa ovat mm.: - toimintakate 100,3 milj. euroa, muutos 1,6 milj. euroa, +1,4 % muutettuun talousarvioon verrattuna - vuosikate 7,1 milj. euroa, 340 euroa/asukas - investoinnit brutto 27,8 milj. euroa - lainakannan lisäys netto 20 milj. euroa - lainakanta 76,4 milj. euroa - lainakanta per asukas enintään euroa Talousarvion laadinnan laskentaperusteet vuodelle 2016: Kunta-alan nykyinen sopimuskausi on voimassa saakka. Sopimuskausi muodostuu kahdesta erillisestä jaksosta 1) ja 2) Toisen jakson sopimuskorotuksista on päätetty kesäkuussa Neuvottelutuloksen mukaan työ- ja virkaehtosopimuksen

3 mukaisia palkkoja korotetaan toisen sopimuskauden alusta tai sen jälkeen alkavan palkanmaksukauden alusta yleiskorotuksella, jonka suuruus on 16 euroa kuukaudelta tai kuitenkin vähintään 0,43 prosenttia. Palkkahallinto laskettaa vakinaisesta henkilöstöstä vuosipalkat materiaalin toimialoille käytettäväksi budjetoinnissa. Kuntatyönantajan sosiaaliturvamaksut ovat keskimäärin 29,26 % (alustavasti), josta - sairasvakuutusmaksu 2,13 % - työttömyysvakuutusmaksu on 2,95 %, taloudellinen tuki 0,035 % ja lakisääteinen tapaturmavakuutus 0,15 %. KVTEL -maksu koostuu o palkkaperusteisesta maksusta, arvio 17,25 % o varhaiseläkeperusteisesta maksusta: vuosina alkaneet työkyvyttömyyseläkkeet, työttömyyseläkkeet, yksilölliset varhaiseläkkeet ja kuntoutustuet, joiden alkamisesta on vuoden 2016 alkuun mennessä alle 36 kk. Kuntien eläkevakuutus ilmoittaa tarkan summan tammikuussa 2016 lähettämällä euromääräiset laskut kuntiin. o eläkemenoperusteisesta maksun alustava arvio tehdään tarkistamalla vuoden 2015 ennakkomaksut tarkemmin ilmoitettavalla kertoimella. Maksu määräytyy ennen vuotta 2005 karttuneiden maksussa olevien eläkemenojen perusteella. - VaEL maksu opettajille on vuodelle 2016 arviolta 21,06 %; maksu tulee tarkistaa syksyllä Sosiaaliturvamaksuprosentteihin palataan tarkemmin elosyyskuussa valtioneuvoston budjettikäsittelyn jälkeen. Kuluttajahintaindeksin muutos on vuonna 2016 arviolta 1,4 %. Suunnitelmavuodet Suunnitelmavuosien pohjana käytetään talousarviovuotta 2016, johon tehdään ja perustellaan reaaliset muutokset edelliseen vuoteen verrattuna. Suunnitelmavuodet esitetään vuoden 2016 rahanarvossa, jotta suunnitelmavuodet ovat vertailukelpoiset talousarviovuoden kanssa. Merkittävät

4 toiminnalliset muutokset kustannusvaikutuksineen tulee budjetoida. 2. KÄYTTÖTALOUS Tulosalueiden toiminnallisten ja taloudellisten tavoitteiden valmistelun lähtökohtana käytetään kunnanvaltuuston hyväksymää Mäntsälän kuntastrategiaa. Strategia sisältää vision vuoteen 2020 ja siitä johdetut strategiset päämäärät ja tavoitteet - palveluille - elinkeinoille - yhdyskuntarakenteelle - seutuyhteistyölle ja - taloudelle Strategisten päämäärien tavoitteet ja menestystekijöiden tavoitetasot on tarkennettu tuloskorteilla vuosille Talousarvion 2016 tulosalueet Toimielinten talousarvioehdotukset esitetään toimintatuotot ja kulut (ulkoiset ja sisäiset) sekä toimintakate muodossa. Toimielimet laativat tulosalueittain ehdotukset sarakkeeseen TOE 2016, TOE 2017 ja TOE TOE 2016 täytetään (100) euron tarkkuudella ja suunnitelmavuodet (1000) euron tarkkuudella. Talousarvion tekstiosassa tulee tulosalueittain olla seuraavat asiat: Tuloalueittain/suurtuotteittain esitetään 1. Toimintaympäristön muutokset suunnitelmakaudella merkittävät lainsäädännön muutokset - merkittävät toiminnalliset muutokset 2. Merkittävät toiminnalliset muutokset talousarviovuonna 2016

5 3. Toimenpiteet (sitovat tavoitteet) kuntastrategian toteuttamiseksi suunnitelmakaudella huomioiden mm. kuntalaisten hyvinvoinnin edistäminen ja riskienhallinta Tavoitteita voidaan asettaa taloudellisuudelle, tuottavuudelle, vaikuttavuudelle, kehittämiselle ja riskienhallinnalle. Asetettujen tavoitteiden tulee keskeisesti tukea ja edesauttaa kunnan strategisten tavoitteiden saavuttamista ja huomioida riskienhallintaan liittyvät näkökohdat tai kysymykset. Tavoitteita voidaan asettaa seuraavista näkökulmista: - vastaavat asiakkaiden ja kuntalaisten tarpeisiin - kehittävät palvelujen saatavuutta ja vaikuttavuutta - kehittävät kunnan palveluja ja toimintaprosesseja - ovat realistisia suhteessa kunnan voimavaroihin ja - ovat kunnan omin toimenpitein saavutettavissa - edistävät kunnan menestymistä tehtävissään - huomioivat ja parantavat riskienhallintaa - ovat mittavissa! 2.2. Lautakuntien käyttösuunnitelma (yksityiskohtainen suunnitelma talousarvioksi) Käyttösuunnitelma on talousarvioon sisältyvä yksityiskohtainen asiakirja, joka muodostuu numeraalisesta ja kirjallisesta osasta. Talousarvio on tulosaluetason tavoiteasetanta ts. koonti yksityiskohtaisesta käyttösuunnitelmasta. Talousarvion ja käyttösuunnitelman tulee olla yhtäpitävät ja laatia tästä johtuen samanaikaisesti. Laskentayksiköt muodostavat budjetin alimman tason, jolle määrärahat on tarkoituksenmukaista kohdentaa budjettiseurantaa varten. Pääprosesseja hyvin tukeva käyttösuunnitelma on budjetoinnin ja määrärahaseurannan perusta. 1. Tulosyksikön tavoitteet

6 Tulosyksikköjen tavoitteet perustuvat ylemmän tason tulosaluetavoitteille ja tukevat niiden toteuttamista. Tulosyksiköiden tavoitteissa korostuu toiminnan ohjaaminen ja organisaation johtaminen. Käyttösuunnitelmien tulosyksikkökohtaiset tavoitteet ovat osaltaan lisäksi työnjohdollisia. Käyttösuunnitelma ja talousarvio tuottavat taloussuunnitteluun, päätöksentekoon ja talousseurantaan toisiaan täydentävää informaatiota organisaation toiminnasta. Valtuuston tulosaluetavoitteet tarkentuvat alemman tason tavoitteissa (tulosyksikkö 1 ja 2 tasoilla) ja edelleen esimies- ja alaiskeskusteluissa. 2. Tulosyksikön toiminnan painopisteet ja oleelliset muutokset talousarviovuoden aikana Tarvittaessa, vapaamuotoinen 3. Numeraalinen osa Käyttösuunnitelman numeraalinen osa tallennetaan kustannuspaikkatasolla taloussuunnitteluohjelmaan. Käyttösuunnitelma täsmäytetään taloussuunnitteluohjelmassa kustannuspaikka- ja tilitasolla. Talousarvion/käyttösuunnitelman laadintaraportit tulostetaan taloussuunnitteluohjelmasta talousarvion tasapainotusta varten. Talousarviovuoden kaikki toimintakulut ja toimintatuotot arvioidaan ja budjetoidaan talousarvioon ja käyttösuunnitelmiin bruttoperiaatteella Muut käyttötalousosan ohjeet Maksut ja taksat Toimialojen tulee päivittää maksut ja taksat vastaamaan kustannustason muutosta. Maksujen ja taksojen yleinen

7 tarkistusperuste on viranomaispäätökset ja -määräykset sekä omakustannusperuste. Sisäiset vuokrat, ruoka- ja siivouspalvelut Tekninen toimiala valmistelee sisäiset vuokrat suoraan käyttösuunnitelmiin ja talousarvioon elokuun alkuun mennessä. Vuokrien vahvistaminen tuodaan kunnanhallituksen käsittelyyn syyskuun alussa. Sisäinen vuokra sisältää 1) pääomavuokraosuuden, johon sisältyy 4 %:n korkokustannus rakennuksen tekniselle arvolle sekä 1,75 % korjausvastuu rakennuksen jälleenhankinta-arvolle. Samoin vuokraan sisältyy 2) ylläpitovuokra, joka muodostuu kunnossapidosta, kiinteistönhoidosta, käyttökuluista ja muista käyttäjäpalvelueristä. Siivouspalvelut budjetoidaan ja laskutetaan erikseen. Tilavuokrista ja sisäisten vuokrien budjetoinnista saa lisätietoa Soile Karhiselta puh Jokaiselle keittiölle tai toimipisteelle tehdään oma budjetti, jossa arvioidaan tuotettava suoritemäärä ja sen perusteella lasketaan kunkin yksikön yksikköhinta. Yksikköhinnan ja toteutuviksi arvioitujen suoritemäärien perusteella lasketaan yksikön ruokailupalvelujen ostomääräraha vuodelle Ruokailupalveluiden budjetti valmistuu alustavasti ja lopullisesti mennessä. Toimialojen tulee alkukesän aikana arvioida aterioiden ostomäärät vuodelle Palvelupäällikkö käy kesäkuussa palvelukeskusten kanssa neuvottelut ruokailupalvelujen sisäisistä ostosta. Lisätietoja antaa Irma Virtanen puh Numeraalisten tietojen tallennus taloussuunnitteluohjelmaan Käyttösuunnitelman/talousarvion laadintapohjat on tehty valmiiksi taloussuunnitteluohjelmaan. Numeraaliset tiedot

8 tallennetaan laskelmatyypille toimielimien esitys 2016 (TOE 2016). Henkilöstösuunnittelussa/budjetoinnissa käytetään apuna Pegasos ohjelmaa (HENSU). Hallintokunnat tallentavat sekä käyttötalousosan että investointiosan eurotiedot. Suunnitelmavuodet 2017 ja 2018 tallennetaan laskelmatyyppeihin TOE 2017 ja Tallennustaso Eurotiedot tallennetaan seuraaville tasoille: Käyttötalousosa: tili, kustannuspaikka, vapaavalintaiset toiminto-, seuranta1 ja seuranta2 tunnistetasot Investointiosa: tili, kustannuspaikka, investointikohde Sisäiset menot ja tulot: kukin toimiala vastaa omien sisäisten tulojen meno- ja tuloerien budjetoinnista. Talousarvioehdotukset tehdään 100 euron tarkkuudella. Suunnitelmavuodet esitetään taulukossa 1000 euron tarkkuudella. Henkilöstösuunnitelma Talousarvion ja -suunnitelman liitteeksi laaditaan henkilöstösuunnitelma. Henkilöstöjohtaja lähettää henkilöstösuunnitelman laadintaa varten hallintokunnille erillisen ohjeen. Henkilöstösuunnitelmaehdotus palautetaan talousarvion yhteydessä mennessä kunnanhallitukselle ja henkilöstöjohtajalle. Henkilöstösuunnitelma on kiinteä osa talousarvioehdotuksen sisältöä. Suunnitelmasta tulee selvitä henkilöstömuutokset aikavälillä TP 2014, TPE 2015, TA 2016 ja TS

9 3. INVESTOINNIT Käyttöomaisuushankinnan arvonlisäveroton euroraja , sitä pienemmät hankinnat ovat lähtökohtaisesti käyttömenoja. Tulkinta ei ole yksiselitteinen ja tulkinta kannattaa tarkistaa taloushallinnosta, koska yksityiskohtaisten tarkkojen tulkintaohjeiden antaminen etukäteen ei ole mahdollista. Jos hankkeen tai sen osan toteuttaminen viivästyy kuluvan vuoden arvioidusta aikataulusta ja talousarvioon varattu määräraha jää käyttämättä, esitetään investoinnin rahoitustarve uudelleen seuraaville vuosille arvioidun käytön mukaisena. Talousarvioraamin investointikokonaisuutta tarkennetaan kesän ja syksyn aikana. 5. TYTÄRYHTIÖT Kuntakonserniin kuuluvien tytäryhtiöiden tulee esittää näitä ohjeita soveltaen toiminnalliset ja taloudelliset tavoitteet, jotka tukevat kunnan strategisia päämääriä. Valtuuston asettamien tavoitteiden toteutumista seurataan talousarviovuoden aikana niin, että yhtiöt raportoivat palvelukeskusten tapaan tavoitteiden toteutumisesta osavuosikatsausten ja konsernitilinpäätöksen yhteydessä. Tytäryhtiöiden tulee laatia vähintään kolmevuotinen talousarvio ja taloussuunnitelma sisältäen tulos- ja rahoituslaskelmat sekä investointiohjelman vuosille samanaikaisesti kunnan kanssa. Laskelmiin tulee sisältyä TP 2014, TA 2015, TPE 2015, TA 2016 ja TS 2017 ja TS 2018 tulos- ja rahoituslaskelmatiedot. Tulostavoitteiden asettaminen koskee tytäryhtiöitä samalla tavalla kuin kuntaakin. Kuntastrategiasta johdettujen talousarviotavoitteiden asettamisen merkitystä on painottanut tarkastuslautakunta vuoden 2014 arvioitikertomuksessa. Elokuussa pidetään talousarviotavoitteiden asettamisesta koordinointipalaveri yhdessä konserniyhtiöiden kanssa.

10 6. STRATEGISET OHJELMAT Kunnan strategiset ohjelmat (henkilöstöpoliittiset periaatteet, elinkeino-, asunto- ja maankäyttö- jne. suunnitelmat) tulee valmistella samanaikaisesti kunnan talousarvion ja taloussuunnitelmana kanssa liitettäväksi talousarvioon ja taloussuunnitelmaan. 7. PALAUTUS Lautakuntien ja tytäryhtiöiden talousarvioehdotukset tulee toimittaa kunnanhallitukselle ja kunnankamreerille keskiviikkoon mennessä. Palautettavaan materiaaliin tulee liittää erillisenä asiakirjana talousarvion käyttösuunnitelma. Kunnanhallituksen ja valtuuston erilliset talousarvioseminaarit pidetään 17. ja Lisäksi kunnanhallitus antaa elokuussa tarkennettuja lisäohjeita VM:n budjettiesityksen julkistamisen jälkeen talousarvion valmisteluun. Kunnanjohtajan ehdotus julkaistaan perjantaina Kunnanvaltuusto päättää tulovero- ja kiinteistöveroprosenteista valtuuston kokouksessa ja lopullisesta talousarviosta kokouksessa. Lisätietoja talousarvion ja -suunnitelman laadinnasta saa kunnanjohtajalta tai kunnankamreerilta. MÄNTSÄLÄN KUNNANHALLITUS Esko Kairesalo kunnanjohtaja Anja Tupamäki kunnankamreeri

11 LIITTEET L-aseman hakemisto TA 2016/ Liite 1: Kunnanvaltuuston talousarvioraami liitteineen Liite 2: Tulosalueen talousarvioehdotus (malli) valmistellaan mennessä Liite 3: Tulosyksikön talousarvioehdotus (malli) valmistellaan mennessä L-asemalle Liite 4. Investointisuunnitelma (2022 saakka) JAKELU Kairesalo Esko Siikaluoma Esa Lindgren Mika Mäkelä Sirkku Rintala Eija Komulainen Satu Seppälä Hannu Karhinen Soile Savolainen Pekka Salminen Sirpa Lintonen Pekka Virolainen Jarkko Yli-Tolppa Hanna Maatalous Lundell Seppo (Pouru Lauri) Tuomisto Kaija-Leena Gustafsson-Kaipainen Riitta Virtanen Irma Kainulainen Saija Mäntsälän Yrityskehitys Oy/Kari Harri Mäntsälän Sähkö/Muukka Esa Mäntsälän Vuokra-asunnot Oy/Ohvo Rauni Mäntsälän Jäähalli Oy/Taljavaara Jorma Kiinteistö Oy Mäntsälän toimistotalo/rauni Ohvo