Vuoden 2017 talousarvio ja vuosien taloussuunnitelma Laadintaohje

Transkriptio

1 1 (5) Vuoden 2017 talousarvio ja vuosien taloussuunnitelma Laadintaohje Kuntatalouden epävarmuus jatkuu ja suurimman epävarmuustekijän siihen tuo nyt lausuntokierroksella olevat maakuntauudistus sekä sosiaali- ja terveydenhuollon järjestämisuudistus ja niiden aiheuttamat tarpeet valtionosuusuudistukselle. Vuoden 2017 talousarvion laadintaohje, talousarviokehys ja toimialakohtainen määrärahajako on valmisteltu vuoden 2015 tilinpäätöksen sekä vuoden 2016 puolivuotisraportin sekä heinäkuun toteuman pohjalta. Talousarviota lähdetään laatimaan kolmen ylijäämäisen tilinpäätöksen pohjalta, joissa edellisten vuosien alijäämät on katettu, mutta vahvasti huomioiden, että vuosi 2016 tullee jäämään alijäämäiseksi. Kehys on laadittu ns. nollabudjettiperiaatteella. Tiukkaa talous- ja henkilöstöpolitiikkaa tulee siis edelleen jatkaa. Kunnan verotulot ja valtionosuudet Kuntien rahoitusjärjestelmä koostuu kuntien omista tuloista ja valtion rahoituksesta. Tärkeimpiä tulolähteitä ovat verotulot ja valtionosuudet. Verojen osalta arvioidaan maltillista kasvua ja kunnallisveroon ei esitetä korotusta vaan kunnallisvero esitetään pidettävän 20,5 prosentissa. Hallituksen budjettiriihen kiinteistöveroihin tekemä korotus ei näyttäisi vaikuttavan Toivakan veroprosentteihin, joihin ei myöskään olla esittämässä muutosta. Käytännössä korotus toteutetaan nostamalla vuoden 2017 vakituisen asuinrakennuksen että yleisen kiinteistöveroprosentin ala- ja ylärajoja ja Toivakan veroprosentit ovat jo nyt ylitse arvioitujen uusien alarajojen. Kuntaliiton tämänhetkisen ennusteen mukaan Toivakan verotulot ovat vuonna 2017 yhteensä euroa, joka on lähes sama kuin viime vuoden tilinpäätöksen toteuma ja tämän vuoden talousarvioennuste. Valtionosuuksien tarkoituksena on taata kuntien vastuulla olevien julkisten palvelujen saatavuus koko maassa. Valtionosuusjärjestelmä muodostuu kustannuserojen kompensaatiosta ja tulopohjan tasauksesta. Merkittävin osa valtionosuusjärjestelmää on kunnan peruspalvelujen valtionosuus, joka kokoaa yhteen kunnallisten peruspalvelujen rahoituksen. Kunnan peruspalvelujen valtionosuus on laskennallinen, ja se perustuu kunnan asukkaiden palvelutarpeeseen ja olosuhdetekijöihin. Vuoden 2017 merkittävin muutos valtionosuuksissa on perustoimeentulotuen siirto kunnilta Kelaan. Kuntaliiton Toivakan valtionosuusennuste on euroa, joka on noin satatuhatta euroa

2 2 (5) enemmän kuin viime vuoden tilinpäätöksen toteuma ja noin kaksisataa tuhatta euroa vähemmän kuin kuluvan vuoden talousarvioennuste. Käyttötalousosa Talousarvion laadinta lähtee siitä olettamuksesta, että vuonna 2016 kunta tekee alijäämäisen tuloksen. Alijäämän tulee aiheuttamaan suurimmalta osin tälle vuodelle kohdistuvat terveydenhuollon poikkeuksellisen suuret kustannukset, joita ei pystytty talousarviota laadittaessa vuosi sitten ennakoimaan. Kunnalla ei ole aikaisempien vuosien kattamatonta alijäämää, kertyneitä ylijäämiä on sitä vastoin kolmen perättäisen ylijäämäisen vuoden jälkeen yli 1,5 miljoonaa euroa. Talousarvion laadinnassa tulee huomioida, että vuosikate riittää poistoihin. Poistojen osuus on puolestaan kasvanut viime vuosien suurten investointien johdosta. Vuoden 2017 talousarvio ja suunnitelmavuosien taloussuunnitelmat laaditaan seuraavien päälukujen mukaisesti. Toimialat omissa esityksissään jakavat määrärahat täyttäen talousarvion toiminnalliset tavoitteet sekä lakisääteiset velvoitteet ja tehtävät. Talousarvion laadinnan lähtökohdat ovat seuraavat: tuloveroprosentti pidetään ennallaan 20,5 %:ssa kiinteistöveroprosentit pidetään ennallaan, yleinen 1,1 %:ssa, vakituiset asunnot 0,45 %:ssa ja muut asuinrakennukset 1,1 %:ssa hallintokuntien talousarvioesitysten tulee sisältää toimialueensa maksujen ja taksojen tarkistukset vuoden 2017 alusta lähtien vuoden 2017 palkkakustannukset vuoden 2016 tasolla Määrärahaesitykset laaditaan siten, että määrärahoihin ei sisällytetä arvonlisäveroa. Palkkatuella työllistettävien sekä velvoitetyöllistettävien palkkauksesta aiheutuvat menot ja tulot sisällytetään hallintokuntien talousarvioihin. Toimialakohtainen määrärahajako, ulkoinen Perusturva TA 2015 TA 2016 TA 2017 Toimintatuotot Toimintakulut Sivistystoimi TA 2015 TA 2016 TA 2017 Toimintatuotot Toimintakulut

3 3 (5) Tekninen toimi TA 2015 TA 2016 TA 2017 Toimintatuotot Toimintakulut Yleishallinto TA 2015 TA 2016 TA 2017 Toimintatuotot Toimintakulut Kunnanvaltuusto Tilintarkastus Talousarvion toiminnalliset tavoitteet Toiminnalliset tavoitteet ovat kuntalain mukaisia valtuuston vahvistamia tavoitteita, joiden tulee perustua kunnan strategiaan, eli voimassaolevaan Toivakkatarinaan. Kuntalain mukaan talousarviossa osoitetaan kunnan toiminnalliset ja taloudelliset tavoitteet sekä näiden edellyttämät määrärahat ja tuloarviot. Tällä lainkohdalla on haluttu korostaa toiminnallisten tavoitteiden merkitystä talousarviossa. Lainkohdan tulkinnan mukaan toiminnalliset tavoitteet sekä määrärahat ovat oikeudellisesti yhtä sitovia ja niiden toteutumisesta on vastattava valtuustolle. Hallintokuntien tulee asettaa määrä-, laatu-, taloudellisuus- ym. tavoitteita sen mukaan kuin eri tehtävissä katsotaan tarkoituksenmukaiseksi. Tavoitteet ja niihin liittyvät mittarit voidaan esittää esim. numeroina tai yksinomaan sanallisesti. Tässä yhteydessä pyydetään kiinnittämään huomiota seuraaviin seikkoihin: Toiminnallisten tavoitteiden tulee olla palvelutuotannon vaikutuksia ja vaikuttavuutta kuvaavia, mitattavissa tai muuten todennettavissa olevia määrällisiä ja laadullisia tunnuslukuja. Toiminnan tulosten vaikuttavuutta kuvaavat asiakaskohtaisten vaikutusten kehittyminen, palvelujen riittävyys ja peittävyys suhteessa kysyntään, toiminnan oikea alueellinen, väestöllinen ja sisällöllinen kohdentuvuus suhteessa tarpeisiin sekä toiminnan oleelliset välilliset vaikutukset, kuten vaikutukset tasa-arvon, aluepolitiikan tai ympäristön kehittymiseen. asetettujen tavoitteiden on oltava mitattavissa tai niiden toteutuminen on voitava muutoin todentaa Kun asetetaan talousarvion tavoitteita ja niiden mittareita sekä toimenpiteitä on samalla arvioitava, onko niihin realistista päästä, sillä tavoitteiden toteutuminen on osoitettava seuraavassa tilinpäätöksessä. Sellaisia tavoitteita ja mittareita, joihin itsellä on vähäiset mahdollisuudet vaikuttaa, ei kannata asettaa. Tavoitteiden pitää olla sellaisia, joiden saavuttaminen on vähintäänkin osittain riippuvaista omasta toiminnasta tavoitteiden tulee kohdistua pääosin hallintokuntien ydintoimintaan ja olla ajantasaisia ja merkityksellisiä nykyisessä tilanteessa

4 4 (5) tavoitteet eivät saa olla sellaisia, että niiden toteutuminen on itsestään selvää Tavoitteiden saavuttaminen kuvaillaan vastaavan vuoden toimintakertomuksessa. Tarkastuslautakunta arvioi osaltaan arviointikertomuksessa, missä määrin valtuuston talousarviossa asettamat toiminnalliset ja taloudelliset tavoitteet ovat toteutuneet. Sitovat tavoitteet tulee olla kunnan strategian Toivakka-tarinan mukaisia ja edesauttaa siinä asetettujen valtuustokauden tavoitteiden toteutumista. Ne hyväksytään sitoviksi suhteessa talousarvioon ja tavoitteet sitovat lautakuntia ja viranhaltijoita samalla tavalla kuin määrärahat. Tavoitteiden toteutumista seurataan neljännesvuosittain julkaistavalla toiminnan- ja talouden raportilla. Talousarvion sitovat toiminnalliset tavoitteet esitetään alla olevan taulukon mukaisesti. Taulukkoa käytetään myös sitovien tavoitteiden seurannassa. Tavoite Mittari Tavoitetaso/toimenpiteet 2017 Investoinnit Investointiosa sisältää investointisuunnitelmat talousarviovuodelle ja taloussuunnitelmavuosille. Investointiosa laaditaan vuosille Investointiohjelma hyväksytään vuoden 2017 osalta sitovana ja taloussuunnitelmavuosien osalta ohjeellisena. Investointiohjelmaa käsitellään johtoryhmässä 7.10., johon mennessä toimialakohtaiset esitykset tulee kirjata investointiohjelmaan. Valtuuston talousarviokäsittelyssä hyväksytyt investoinnit toteutetaan määrärahojen puitteissa. Talousarviovuoden kuluessa mahdolliset investointien lisämäärärahat edellyttävät aina asianomaisen lautakunnan, kunnanhallituksen ja valtuuston käsittelyn. Hyväksyttävään investointiohjelmaan otetaan uusia hankkeita talousarviomuutoksena silloin, kun se liittyy kunnan kehittämiseen tai muuten välttämättömään hankintaan. Investoinneissa esitetään myös arvioidut valtion ja mahdollisten muiden yhteisöjen rahoitusosuudet investointeihin. Investointeihin budjetoidaan hankinnat, jotka maksavat yli euroa ja joita käytetään pidempään kuin kolme vuotta. Ne kirjataan taseeseen omaisuudeksi ja vähennetään poistojen kautta. Kaikki yli euroa maksavat hankinnat eivät ole investointeja. Sellaiset korjausmenot, joilla omaisuutta ylläpidetään alkuperäisessä kunnossa, ovat käyttömenoja. Esim. rakennusten homekorjaukset joissa ei samalla tehdä merkittäviä parannuksia entiseen, eivät ole investointeja.

5 5 (5) Kuntokartoitukset yms. tutkimukset eivät myöskään ole investointeja. Useamman vuoden aikana toteutettava investointihanke jaetaan eri vuosille. TP 2014 TP 2015 TA 2016 TA Henkilöstösuunnitelma Henkilöstösuunnitelmassa henkilöstöä tarkastellaan osana toiminnan ja talouden suunnittelua. Tarkoituksena on ottaa huomioon sellaiset toiminnassa tapahtuvat muutokset, jotka ovat ennakoitavissa ja joilla on vaikutusta henkilöstön rakenteeseen, määrään tai ammatilliseen osaamiseen. Henkilöstösuunnitelma sisällytetään yhteiseen taulukkoon. Kunnanvaltuusto hyväksyy talousarvion yhteydessä henkilöstösuunnitelmassa esitetyn mukaiset virkojen ja toimien perustamiset. Henkilöstösuunnitelmassa tulee myös huomioida ns. nollabudjetin periaate. Talousarvion laadinta-aikataulu Kunnanhallitus Talousarvion laadintaohje Johtoryhmä Investointiohjelma Hallintokuntien käyttötalouden luvut toimitettava taloushallintoon Johtoryhmä Osavuosikatsaus 1-9/ Valtuustoseminaari Osavuosikatsaus 1-9/ Vero % Kunnanhallitus Osavuosikatsaus 1-9/ Vero % Kunnanvaltuusto Osavuosikatsaus 1-9/ Vero % Lautakuntien kokoukset TA esitykset + Toiminnalliset ja taloudelliset tavoitteet Johtoryhmä Talousarvio esitys Kunnanhallitus Talousarvio esitys Kunnanvaltuusto Talousarvion hyväksyminen