TALOUSARVION JA TALOUSSUUNNITELMAN LAADINTAOHJE VUOSILLE

Transkriptio

1 Lautakunnille, ja kuntakonsernin tytäryhtiöille TALOUSARVION JA TALOUSSUUNNITELMAN LAADINTAOHJE VUOSILLE YLEISTÄ 1.1. Kunnanhallituksen talousarviosuunnitelma Kunnanhallitus käsitteli vuoden 2018 talousarviosuunnitelman kokouksessa. Toimintakatteen arvioidaan ensi vuonna heikkenevän 0,5 miljoonaa euroa -100,7 milj. euroon kasvun ollessa 0,5 % vuoden 2017 tilinpäätösennusteeseen verrattuna. Verorahoituksen (108,2 milj. euroa) ennakoidaan kasvavan 0,5 milj. euroa, muutos tilinpäätösennusteessa on 0,5 %. Valtionosuudet supistuvat 0,6 milj. euroa, -1,9 % 28,2 milj. euroon. Uudet, tarkemmat kuntakohtaiset laskelmat valtionosuuksista päivitetään elo-syyskuussa. Kunnan veroprosentit säilyvät nykyisen suuruisina. Vuosikate pysyy 8,3 milj. eurossa, 393 euroa per asukas kattaen suunnitelmapoistot 111 %. Tilikauden tulos on 0,9 milj. euroa. Uutta lainaa tarvitaan netto 14,4 milj. euroa 23,4 milj. euron investointien rahoittamiseen. Kunnan lainakanta kasvaa 82,7 milj. euroon ja nousee asukasta kohden euroon. Valtuuston hyväksymässä kuntastrategiassa sekä talouden tasapanotuksen konsulttiselvityksessä haetaan tasapainoa kuntatalouteen niin, että investoinnit tulee pitää kestävällä tulorahoituspohjalla ja velkaantuminen hallinnassa pitkällä aikavälillä Talousarvion laadinnan lähtökohta Vuoden 2018 talousarvion sekä vuosien taloussuunnitelman valmistelussa talouden kasvunäkymät ovat vaatimattomat. Vuoden 2017 tilinpäätösennusteessa talousarvion ennakoidaan toteutuvan ennakoidusti ja tilikauden tuloksen yltävän 1,8 milj. euroon. Merkittävistä, 21,3

2 milj. euron investoinneista johtuen kunnan velkamäärä kasvaa 70,3 milj. euroon, euroon/asukas. Lautakunnat huomioivat vuoden 2018 talousarvion valmistelussa mm. - kunnan strategiset tavoitteet ja toimenpiteet palvelutarveanalyysin pohjalta. Kuntastrategian (kv ) tavoiteasetannasta johdetaan tulosalueille tavoitteet. Tärkeimmät tunnusluvut talousarvion 2018 valmistelussa ovat: - toimintakate -100,7 milj. euroa, muutos 0,5 milj. euroa, 0,5 % vuoden 2017 talousarvioon verrattuna - vuosikate 8,3 milj. euroa, 393 euroa/asukas - investoinnit brutto 23,4 milj. euroa - lainakannan lisäys netto 14,4 milj. euroa - lainakanta 82,7 milj. euroa - lainakanta per asukas enintään euroa Talousarvion laadinnan laskentaperusteet ovat vuodelle 2018: Kunta-alan uusi Kiky sopimuskausi on voimassa saakka. Tällä ajanjaksolla palkkoja ei koroteta. Sopimuskaudella leikataan määräaikaisesti kolmen seuraavan vuoden aikana lomarahoja 30 % vuoden 2016 lomarahaprosentteihin (6, 5 ja 4 %) verrattuna. Lomarahat alenevat 30 % nykytasosta alkaen. Palkkahallinto laskee vakinaisesta henkilöstöstä vuosipalkat materiaalin toimialoille käytettäväksi budjetoinnissa. Toimialat huomioivat palkkausmäärärahoissa allekirjoitetu Kiky sopimuksen lomarahavähennyksen vuosina Kuntatyönantajan sosiaaliturvamaksut ovat keskimäärin 25,68 % (alustavasti), josta - sairasvakuutusmaksu 0,98 % - työttömyysvakuutusmaksu on 2,75 %, taloudellinen tuki 0,035 % ja lakisääteinen tapaturmavakuutus 0,15 %. KVTEL -maksu koostuu o palkkaperusteisesta maksusta, arvio 16,75 %

3 o o varhaiseläkeperusteisesta maksusta: vuosina alkaneet työkyvyttömyyseläkkeet, työttömyyseläkkeet, yksilölliset varhaiseläkkeet ja kuntoutustuet, joiden alkamisesta on vuoden 2018 alkuun mennessä alle 36 kk. Kuntien eläkevakuutus ilmoittaa tarkan summan tammikuussa 2018 lähettämällä euromääräiset laskut kuntiin. Budjetointivaiheessa vuoden 2017 maksuennakot tarkistetaan kertoimella 1,01. eläkemenoperusteisesta maksun alustava arvio tehdään tarkistamalla vuoden 2017 ennakkomaksut kertoimella 1,01. Maksu määräytyy ennen vuotta 2005 karttuneiden maksussa olevien eläkemenojen perusteella. - VaEL maksu opettajille on vuodelle 2018 arviolta 16,9 %; maksu tulee tarkistaa syksyllä STM vahvistaa sosiaaliturvamaksuprosentit lopullisesti vasta loppuvuodesta. Kuluttajahintaindeksin muutos on vuonna 2018 arviolta 1,3 % ja peruspalvelujen hintaindeksin muutos 0,7 % (2017; -0,6 %). Suunnitelmavuodet Suunnitelmavuosien pohjana käytetään talousarviovuotta 2018, johon tehdään ja perustellaan reaaliset muutokset edelliseen vuoteen verrattuna. Suunnitelmavuodet esitetään vuoden 2018 rahanarvossa, jotta suunnitelmavuodet ovat vertailukelpoiset talousarviovuoden kanssa. Merkittävät toiminnalliset muutokset kustannusvaikutuksineen tulee ehdottomasti budjetoida. 2. KÄYTTÖTALOUS Tulosalueiden toiminnallisten ja taloudellisten tavoitteiden valmistelussa käytetään valtuuston hyväksymää kuntastrategiaa. Kuntastrategia sisältää vision vuoteen 2025 ja siitä johdetut strategiset päämäärät ja toimenpiteet eri näkökulmille - asukkaat ja hyvinvointi - talous - kuntalaisten palvelut - asuminen ja maankäyttö - elinkeinot ja työllisyys 2.1. Talousarvion 2018 tulosalueet

4 Toimielinten talousarvioehdotukset esitetään tulosalueittain toimintatuotot ja -kulut (ulkoiset ja sisäiset) sekä toimintakate muodossa. Toimielimet laativat tulosalueittain ehdotukset taloussuunnitteluohjelmaan sarakkeeseen TOE 2018, TOE 2019 ja TOE TOE 2018 täytetään (100) euron tarkkuudella ja suunnitelmavuodet (1000) euron tarkkuudella. Talousarvion tekstiosassa esitetään tulosalueittain seuraavat asiat: 1. Toimintaympäristön muutokset suunnitelmakaudella merkittävät lainsäädännön muutokset - merkittävät toiminnalliset muutokset 2. Merkittävät toiminnalliset muutokset talousarviovuonna Sitovat tavoitteet kuntastrategian toteuttamiseksi suunnitelmakaudella Tavoitteita voidaan asettaa taloudellisuudelle, tuottavuudelle, vaikuttavuudelle, kehittämiselle ja riskienhallinnalle. Asetettujen tavoitteiden tulee keskeisesti tukea ja edesauttaa kunnan strategisten tavoitteiden saavuttamista ja huomioida riskienhallintaan liittyvät näkökohdat tai kysymykset. Tavoitteita voidaan asettaa seuraavista näkökulmista: - vastaavat asiakkaiden ja kuntalaisten tarpeisiin - kehittävät palvelujen saatavuutta ja vaikuttavuutta - kehittävät kunnan palveluja ja toimintaprosesseja - ovat realistisia suhteessa kunnan voimavaroihin ja - ovat kunnan omin toimenpitein saavutettavissa - edistävät kunnan menestymistä tehtävissään - huomioivat ja parantavat riskienhallintaa - ovat mittavissa! 4. Riskit tavoitteiden saavuttamisessa Millaisia riskejä tai epävarmuustekijöitä mahdollisesti tavoitteiden saavuttamiseen sisältyy ja millaisia toimenpiteitä tavoitteisiin pääseminen edellyttää

5 Tulosalueittain tulee esittää ns. infotietona merkittävien toiminta- ja tehtäväalueiden suorite- ja tunnuslukutiedot edelliseltä tilinpäätösvuodelta, kuluvalta talousarviovuodelta sekä suunnitelmavuosilta Lautakuntien käyttösuunnitelma (yksityiskohtainen suunnitelma talousarvioksi) Käyttösuunnitelma on talousarvioon sisältyvä yksityiskohtainen, tulosyksikkökohtainen vuosibudjetti, joka muodostuu numeraalisesta ja kirjallisesta osasta. Talousarvion ja käyttösuunnitelman tulee olla yhtäpitävät ja tämän varmistamiseksi ne tulee valmistella samanaikaisesti. Kustannuspaikat muodostavat talousarvion ja käyttösuunnitelman alimman tason, jolle määrärahat ja tuloarviot on tarkoituksenmukaista kohdentaa budjettiseurantaa varten. Pääprosesseja hyvin tukeva käyttösuunnitelma on budjetoinnin ja määrärahaseurannan peruspilari. 1. Tulosyksikön tavoitteet Tulosyksikköjen tavoitteet perustuvat ylemmän tason tulosaluetavoitteille tukien niiden toteuttamista. Tulosyksiköiden tavoitteissa korostuu toiminnan operatiivnen ohjaaminen ja organisaation toiminnan johtaminen, tulosyksikkökohtaiset tavoitteet ovat osaltaan työnjohdollisia. Käyttösuunnitelma ja talousarvio tuottavat taloussuunnitteluun, päätöksentekoon ja talousseurantaan toisiaan täydentävää informaatiota organisaation toiminnasta. Valtuuston tulosaluetavoitteet tarkentuvat alemman tason tavoitteissa (tulosyksikkö 1 ja 2 tasoilla) ja edelleen esimies- ja alaiskeskusteluissa. 2. Tulosyksikön toiminnan painopisteet ja oleelliset muutokset talousarviovuoden aikana Tarvittaessa, vapaamuotoinen

6 3. Numeraalinen osa Käyttösuunnitelman numeraalinen osa tallennetaan kustannuspaikkatasolla taloussuunnitteluohjelmaan. Käyttösuunnitelma täsmäytetään taloussuunnitteluohjelmassa kustannuspaikka- ja tilitasolla. Talousarvion/käyttösuunnitelman laadintaraportit tulostetaan taloussuunnitteluohjelmasta talousarvion tasapainotusta varten. Talousarviovuoden kaikki toimintakulut ja toimintatuotot arvioidaan ja budjetoidaan talousarvioon ja käyttösuunnitelmiin bruttoperiaatteella Muut käyttötalousosan ohjeet Maksut ja taksat Toimialojen tulee päivittää maksut ja taksat vastaamaan kustannustason muutosta. Maksujen ja taksojen yleinen tarkistusperuste on viranomaispäätökset ja -määräykset sekä omakustannusperuste. Sisäiset vuokrat, ruoka- ja siivouspalvelut Tekninen toimiala valmistelee sisäiset vuokrat suoraan käyttösuunnitelmiin ja talousarvioon viimeistään elokuun alkuun mennessä. Vuokrien vahvistaminen tuodaan kunnanhallituksen käsittelyyn syyskuun alussa. Sisäinen vuokra sisältää 1) pääomavuokraosuuden, johon sisältyy 4 %:n korkokustannus rakennuksen tekniselle arvolle sekä 1,75 % korjausvastuu rakennuksen jälleenhankinta-arvolle. Samoin vuokraan sisältyy 2) ylläpitovuokra, joka muodostuu kunnossapidosta, kiinteistönhoidosta, käyttökuluista ja muista käyttäjäpalvelueristä. Siivouspalvelut budjetoidaan ja laskutetaan erikseen. Tilavuokrista ja sisäisten vuokrien budjetoinnista saa lisätietoa Soile Karhiselta puh

7 Jokaiselle keittiölle tai toimipisteelle tehdään oma budjetti, jossa arvioidaan tuotettava suoritemäärä ja sen perusteella lasketaan kunkin yksikön yksikköhinta. Yksikköhinnan ja toteutuviksi arvioitujen suoritemäärien perusteella lasketaan yksikön ruokailupalvelujen ostomääräraha vuodelle Ruokailupalveluiden budjetti valmistuu alustavasti ja lopullisesti mennessä. Toimialat arvioivat alkukesän aikana aterioiden ostomäärät vuodelle Palvelupäällikkö käy kesäkussa neuvottelut toimialojen kanssa ruokapalveluiden sisäisistä ostoista. Lisätietoja antaa Irma Virtanen puh Numeraalisten tietojen tallennus taloussuunnitteluohjelmaan Käyttösuunnitelman/talousarvion laadintapohjat tehdään FPM - taloussuunnitteluohjelmaan. Numeraaliset tiedot tallennetaan laskelmatyypille toimielimien esitys 2018 (TOE 2018). Henkilöstösuunnittelussa/budjetoinnissa käytetään apuna Pegasos ohjelmaa (HENSU). Hallintokunnat tallentavat sekä käyttötalousosan että investointiosan eurotiedot. Suunnitelmavuodet 2019 ja 2020 tallennetaan laskelmatyyppeihin TOE 2019 ja Tallennustaso Eurotiedot tallennetaan seuraaville tasoille: Käyttötalousosa: tili, kustannuspaikka, vapaavalintaiset toiminto-, seuranta1 ja seuranta2 tunnistetasot Investointiosa: tili, kustannuspaikka, investointikohde Sisäiset menot ja tulot: kukin toimiala vastaa omien sisäisten tulojen meno- ja tuloerien budjetoinnista. Talousarvioehdotukset tehdään 100 euron tarkkuudella. Suunnitelmavuodet esitetään taulukossa 1000 euron tarkkuudella. Henkilöstösuunnitelma Talousarvion ja -suunnitelman liitteeksi laaditaan henkilöstösuunnitelma. Henkilöstöjohtaja lähettää

8 henkilöstösuunnitelman laadintaa varten hallintokunnille erillisen ohjeen. Henkilöstösuunnitelmaehdotus palautetaan talousarvion yhteydessä mennessä kunnanhallitukselle ja henkilöstöjohtajalle. Henkilöstösuunnitelma on kiinteä osa talousarvioehdotuksen sisältöä. Suunnitelmasta tulee selvitä henkilöstömuutokset aikavälillä TP 2016, TPE 2017, TA 2018 ja TS INVESTOINNIT Käyttöomaisuushankinnan arvonlisäveroton euroraja , sitä pienemmät hankinnat ovat lähtökohtaisesti käyttömenoja. Tulkinta ei ole yksiselitteinen ja tulkinta kannattaa tarkistaa taloushallinnosta, koska yksityiskohtaisten tarkkojen tulkintaohjeiden antaminen etukäteen ei ole mahdollista. Jos hankkeen tai sen osan toteuttaminen viivästyy kuluvan vuoden arvioidusta aikataulusta ja talousarvioon varattu määräraha jää käyttämättä, esitetään investoinnin rahoitustarve uudelleen seuraaville vuosille arvioidun käytön mukaisena. 4. TYTÄRYHTIÖT Kuntakonserniin kuuluvien tytäryhtiöiden tulee esittää näitä ohjeita soveltaen toiminnalliset ja taloudelliset tavoitteet, jotka tukevat kuntasstrategian päämäärien saavuttamista. Valtuuston asettamien tavoitteiden toteutumista seurataan talousarviovuoden aikana niin, että yhtiöt raportoivat eri toimialojen tapaan tavoitteiden toteutumisesta osavuosikatsausten ja konsernitilinpäätöksen yhteydessä. Tytäryhtiöiden tulee laatia vähintään kolmevuotinen talousarvio ja taloussuunnitelma sisältäen tulos- ja rahoituslaskelman sekä investointiohjelman vuosille samanaikaisesti kunnan kanssa. Laskelmiin tulee sisältyä TP 2016, TA 2017, TPE 2017, TA 2018 ja TS 2019 ja TS 2020 tulosja rahoituslaskelma sekä investointiohjelma. Kuntastrategiasta johdettujen valtuuston asettamien tavoitteiden merkitystä on tarkastuslautakunta korostanut toistuvasti vuosien arviointikertomuksissa.

9 Elokuussa pidetään talousarviotavoitteiden asettamisesta johdon koordinointipalaveri yhdessä konserniyhtiöiden kanssa sekä valtuustoseminaari STRATEGISET OHJELMAT Kunnan strategiset ohjelmat (henkilöstöpoliittiset periaatteet, elinkeino-, asunto- ja maankäyttö- jne. suunnitelmat) tulee valmistella samanaikaisesti kunnan talousarvion ja taloussuunnitelman kanssa liitettäväksi talousarvioon ja taloussuunnitelmaan. 7. PALAUTUS Lautakuntien talousarvioehdotukset tulee toimittaa kunnanhallitukselle mennessä. Palautettavaan materiaaliin tulee liittää erillisenä asiakirjana talousarvion käyttösuunnitelma. Tytäryhtiöiden talousarvioesitykset palautetaan mennessä kunnanhallitukselle. Kunnanhallituksen ja valtuuston talousarvioseminaarit pidetään elo syyskuussa. Lisäksi kunnanhallitus antaa elokuussa tarkennettuja lisäohjeita VM:n budjettiesityksen julkistamisen jälkeen talousarvion valmisteluun. Kunnanjohtajan ehdotus julkaistaan torstaina Kunnanvaltuusto päättää tulovero- ja kiinteistöveroprosenteista viimeistään valtuuston kokouksessa ja lopullisesta talousarviosta kokouksessa. Lisätietoja talousarvion ja -suunnitelman laadinnasta saa kunnanjohtajalta tai kunnankamreerilta. LIITTEET MÄNTSÄLÄN KUNNANHALLITUS V-aseman hakemisto TA 2018/ Liite 1: Kunnanhallituksen talousarviosuunnitelma liitteineen Liite 2: Tulosalueen talousarvioehdotus (mallipohja) valmistellaan mennessä

10 Liite 3: Tulosyksikön talousarvioehdotus (malli) valmistellaan mennessä V-asemalle Liite 4. Investointisuunnitelma (2023 saakka) JAKELU Kairesalo Esko Siikaluoma Esa Lindgren Mika Mäkelä Sirkku Rintala Eija Komulainen Satu Seppälä Hannu/? Karhinen Soile Lintonen Pekka Virolainen Jarkko Pintilä- Fager Noora Gummerus Vesa Tuomisto Kaija-Leena Gustafsson-Kaipainen Riitta Virtanen Irma Kuune Saija Mäntsälän Yrityskehitys Oy/Kari Harri Nivos Oy/Muukka Esa Mäntsälän Vuokra-asunnot Oy/Ohvo Rauni Mäntsälän Jäähalli Oy/Taljavaara Jorma Kiinteistö Oy Mäntsälän toimistotalo/rauni Ohvo