Suomen Migreeniyhdistys ry 2/2001

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "Suomen Migreeniyhdistys ry 2/2001"

Transkriptio

1 Suomen Migreeniyhdistys ry 2/2001

2 Kaarina Suonperä On helpompi olla oma itsensä jännittämättä kun tietää kuinka käyttäytyä eri tilanteissa. Varsinkin niissä, joihin ei ole tottunut. Tervetuloa kuuntelemaan luentoani Hyvät tavat huomisen kilpailutekijä Runeberginkatu 15 A 1, torstai klo 18 TIEDOTTAJA, KOULUTTAJA, YRITTÄJÄ NÄITÄ IHMISIÄ EDUSTAN Työtätekeviä naisia ja miehiä, vanhempia, nuorisoa, eläkeläisiä ja ikääntyviä sekä yrittäjiä. Lastemme turvallinen tulevaisuus Hyvät tavat huomisen kilpailutekijä kansainvälisessä maailmassa Suomalaisuus ja suvaitsevaisuus kunniaan Vanhusten ja ikääntyvien hoito ARVOJA JA ASIOITA Suomalaisuus, kulttuuri, vastuuntunto, turvallisuus, kodin-koulun yhteistyö, hyvät käytöstavat, vanhemmuus, kansainvälisyys, kansalaisten hyvinvointi, koulutus myös aikuiskoulutus, teot kotikunnan parhaaksi. VALTTINI 2000-LUVULLA Olen kouluttanut yli 1800 koulussa eri ikäisiä lapsia ja nuoria, luennoinut sadoissa yrityksissä, järjestöissä ja yhdistyksissä tavoista, palveluista sekä kansainvälisyydestä ja monikulttuurisuudesta. Työskentelen aikuiskoulutuksen johtoelimissä ja kulttuurin sekä urheilun parissa. Sähköposti: puh Suomen Migreeniyhdistys Päänsärky-lehti 2/2001 2

3 Ensimmäistä kertaa... Vuosi 2001 tulee näyttämään komealta Suomen Migreeniyhdistyksen historiassa. Monta tärkeää asiaa on tehty ensimmäistä kertaa. Saamastamme Raha-automaattiyhdistyksen tuesta ja toiminnanjohtajasta olenkin jo hehkuttanut, mutta entäs nämä: Hortonin neuralgiaa sairastavat kokoontuivat Jyväskylässä elokuussa. Tavallista migreeniä sairastaville on järjestetty jo monia tapahtumia, mutta tähän asti harvinaisten päänsärkyjen sairastajat ovat saaneet odottaa. Paikalla oli myös neurologian erikoislääkäri Matti Ilmavirta, joka pureutui sairauden yksityiskohtiin hiukan tarkemmin, kuin yleisöluennoilla yleensä. Yhdistys järjesti syyskuussa ensimmäisen RAY:n tukeman virkistysloman yhdessä Lomaliiton kanssa. Pian sanoihin voisi varmaan kiteyttää kaikkien ajatukset, mitä viisi päivää Kalajoen hiekkasärkillä kirvoitti: Tämä on ollut hieno kokemus olla täällä Kalajoella. Tavata toisia migreenipotilaita ja huomata, kuinka samanlaisia ajatuksia ja kokemuksia ihmisillä on. Sivulta 24 löytyy tietoa vuoden 2002 vastaavista tilaisuuksista. Alueyhteyshenkilöiden ensimmäiset neuvottelupäivät marraskuussa Riihimäellä osoittautuivat antoisiksi. Yhteyshenkilöt tutustuivat yhdistyksen historiaan, nykytomintaan ja kansainvälisiin yhteyksiin. He saivat myös virikkeitä vertaistukitoimintaan ja ohjeita tiedottamisen tueksi. Tervetuloa mukaan kasvavaan joukkoon yhteyshenkilöitä on jo 12! Jäsenlehti uudistui. Nimen valitseminen tuntui välillä mahdottomalta tehtävältä, mutta tarpeeksi kauan asiaa vatvottuaan hallitus päätyi yksimielisesti nimeen Päänsärky. Kiitämme kaikkia, jotka lähettivät ehdotuksensa meille. Uusi nimi vaati tietenkin myös uutta ilmettä. Toivottavasti te olette siihen yhtä tyytyväisiä, kuin me! Tavallisen migreenin geenialue on löytynyt. Tästä emme voi ottaa kunniaa, mutta voimme toki olla ylpeitä siitä, että monet yhdistyksen jäsenet sukulaisineen ovat antanut verinäytteet, joita professori Aarno Palotie tutkijaryhmineen Los Angelesissa on saanut tutkia. Tässä numerossa on vain STT:n lehdistötiedote asiasta, mutta toivon mukaan saamme seuraavaan lehteen kunnon artikkelin. Pitäkää huolta itsestänne! Leena Kanerva puheenjohtaja 3 Suomen Migreeniyhdistys Päänsärky-lehti 2/2001

4 Suomen Migreeniyhdistys ry Migränföreningen i Finland rf Kotkankatu 9, Helsinki Puhelin: (09) Faksi: (09) Sähköposti: Internet: Toiminnanjohtaja Matleena Helojoki (09) , , Neuvontapuhelin (09) , arkisin klo Hallitus Leena Kanerva, puheenjohtaja, Helsinki, , Virpi Vallasvuo, varapuheenjohtaja ja kansainväliset asiat, Helsinki, , Laila Seppä, sihteeri, Helsinki, (09) Tellervo Vallasvuo, rahastonhoitaja, Helsinki, Timo Jaakkola, jäsen ja Hortonin neuralgiaalaosastotoiminta, Hirvensalmi, Liisa Aaltoila, jäsen, basilaarimigreenialaosastotoiminta ja neuvontapuhelin, Espoo, (09) , Eija Nummi, jäsen ja alueellisten osastojen toiminta, Forssa, Georg Dunkel, varajäsen ja Hortonin neuralgiaalaosastotoiminta, Espoo, , Päätoimittaja ja taitto: Leena Kanerva Paino: Mynäprint Oy ISSN: Kannen suunnittelu: Alligator Design Kansikuva: Suomen MSD Päänsärky 3 Puheenjohtajan palsta 5 Uutisia meiltä ja muualta 6 Familiaalinen hemipleginen migreeni 8 Sarjoittainen päänsärky 12 Basilaarimigreeni 15 Myös tavallisen migreenin periytyvyys osoitettu 16 Kysy asiantuntijalta 18 Konstit on monet 19 Minun tarinani Migreeni ja hyvä hoito 20 Alueyhteyshenkilöiden neuvottelupäivät 21 Lukijat kirjoittavat 22 Pfizer Oy on tuonut markkinoille uuden triptaanin 23 Almotriptaani 23 Triptaanien hintavertailu 24 Tapahtumakalenteri kevät Alueyhteyshenkilöt 26 NV-kesäpäivät Helsingissä 27 Palveluhakemisto Sisältö Suomen Migreeniyhdistys Päänsärky-lehti 2/2001 4

5 Uutisia meiltä ja muualta Tietosuoja Suomen Migreeniyhdistys ry tallentaa jäsenten henkilö- ja osoitetietoja jäsenrekisteriin, joka toimii lehden ja jäsenkirjeiden postitusrekisterinä. Suomen Migreeniyhdistyksen jäsenrekisterin tietoja ei luovuteta suoramarkkinointiin. Jäsenellä on oikeus tarkistaa itseään koskevat tiedot ja vaatia virheellisen tiedon oikaisua. Lisää tietosuojasta löytyy internetistä tai Tietosuojavaltuutetun toimistosta puh. (09) Nimikilpailu Keväällä julistettuun lehden nimikilpailuun osallistui kaikkiaan 20 henkilöä ja ehdotuksia satoi 52, joista osa oli useamman henkilön ehdottamia. Voittajaksi valikoitui Päänsärky ja voittajanimeä ehdottaneelle luvattu kirjapalkinto osui Mirja-Liisa Rontulle. Kaikkien osallistuneiden kesken arvottiin lisäpalkinto, jonka sai Liisa Luitparo. Onnittelemme voittajia. Lääkekuluistasi Kela korvaa osan Kela voi korvata lääkärin määräämien lääkkeiden hinnasta ostokerralta puolet yli 50 markan eli 8,41 ostosta (peruskorvaus) eräiden kalliiden, mutta hoidon kannalta merkittävien lääkkeiden peruskorvaamista on rajoitettu. Niitä voidaan korvata vain valtioneuvoston päätöksen mukaisesti ja korvaamiseen vaaditaan Kelan hyväksymä erillisselvitys. vaikeissa sairauksissa 100 tai 75 prosenttia (erityiskorvaus), mutta jokaiselta ostokerralta omavastuuosuus on 25 markkaa eli 4,20. Jos korvattujen lääkekustannusten omavastuuosuus vuonna 2001 ylittää 3450 mk, ylittävä osa korvataan kokonaan (lisäkorvaus suurista lääkekustannuksista). Lisäkorvauksen määrän on oltava kalenterivuodelta yli 100 markkaa ennen kuin se maksetaan. Vuonna 2002 vuotuinen omavastuuosuus nousee indeksillä ja on 594,02. Lisäkorvauksen vähimmäismäärä on 16,82. Miksi tarvitset apteekissa Kela-korttia? Lääkkeiden sairausvakuutuskorvaus vähennetään ostohinnasta jo apteekissa, kun esität Kela-kortin ja lääke on korvattava. Korvattavia ovat sairauden hoitoon määrätyt lääkkeet, joille on vahvistettu kohtuullinen tukkuhinta. Kun samalla kerralla ostat useita korvattavia tuotteita, peritään omavastuuosuus vain kerran, mutta kuitenkin erikseen eri korvausryhmissä (100 %, 75 % ja peruskorvaus). Apteekki voi vähentää korvauksen enintään kolmen kuukauden hoitoaikaa varten ostetuista lääkkeistä. Jos tarvitset vaikkapa matkalle lähtiessäsi seuraavan lääke-erän aiemmin, ota yhteyttä Kelan toimistoon. Kelansanomat 4/2001 Muistathan päivittää osoitetietosi Jos haluat, voit täydentää samalla rekisteriimme tietoja, joita olemme alkaneet kerätä vuoden 2001 alusta: Syntymävuosi? Mistä olet kiinnostunut saamaan tietoja: migreenistä? tensiosärystä? basilaarimigreenistä? Hortonin neuralgiasta? (sarjoittaisesta päänsärystä) Voit tehdä osoitemuutoksen postitse: Suomen Migreeniyhdistys ry, Kotkankatu 9, Helsinki tai sähköpostilla: Jos vain sähköpostiosoitteesi vaihtuu, pidä meidät siitäkin ajan tasalla. Kirjoita 5 Suomen Migreeniyhdistys Päänsärky-lehti 2/2001

6 Hanna Harno, neurologian erikoislääkäri, Hakaniemen poliklinikka Familiaalinen hemipleginen migreeni Familiaalinen hemipleginen migreeni (FHM) kuuluu aurallisen migreenin ryhmään. Sitä sairastaa ehkä muutama sata suomalaista, kun vastaavasti tavallista migreeniä sairastaa noin puoli miljoonaa suomalaista. Sana familiaalinen viittaa suvussa esiintyvyyteen: tarvitaan ainakin yksi ensimmäisen asteen sukulainen, jolla on samantyyppinen, halvausoireinen migreeni, jotta FHM-diagnoosi voidaan asettaa. Hemipleginen viittaa ohimenevään toispuoleiseen halvausoireistoon, joka edeltää migreenikohtausta tai kestää migreenikohtauksen ajan. FHM periytyy autosomissa1) vallitsevasti vaihtelevalla voimakkuudella, eli sairaan henkilön lapsilla on kullakin 50 %:n riski periä sairaus. N. puolessa tapauksista geenivirhe on kromosomissa 19, erityisesti CACNA1A-alueella, jonka ohjaamana solun pinnan kalsiukanava rakentuu. Näitä kalsiumkanavaa sääteleviä geenejä löytyy erityisesti pikkuaivojen soluista, jotka saattavat tämän geenivirheen vuoksi olla herkemmin vaurioituvia; n. 20 %:lla FHM-perheistä onkin todettu pikkuaivojen kulumismuutoksia ja pysyvää kömpelyyttä tästä johtuen. Myös kromosomissa 1 on joillakin perheillä todettu tautia aiheuttava geenivirhe, mutta joidenkin perheiden kohdalla ei geenivirhettä ole löydetty, joten ainakin kolmas, tuntematon geenivirhe on löytämättä. FHM alkaa yleensä lapsuudessa ja useimmiten ennen 30. ikävuotta. Migreenikohtaus alkaa auratuntemuksella, yleensä ensin näköhäiriöllä, ei kuitenkaan aina. Sitten alkaa yleensä käden puutuminen, joka hiljalleen etenee sormista olkapäätä kohden. Oireita voi tulla Suomen Migreeniyhdistys Päänsärky-lehti 2/2001 6

7 Laaja auraoireisto jonkinasteisen toispuolihalvauksen kanssa tulisi olla ainakin kahdesti, jotta FHMtai hemipleginen migreeni-diagnoosi voidaan asettaa. myös alaraajaan ja usein poskeen ja suupieleen. Kieli voi tuntua paksulta ja kömpelöltä, nielu puutuneelta ja puhe vaikeutuneelta. Sen jälkeen voimat heikkenevät ylä- ja/tai alaraajassa ja toisinaan myös suupielessä eli jonkinasteinen toispuolihalvaus ilmenee: suupieli saattaa näyttää selvästi vinolta, alaraajaa voi laahata kävellessä, eikä käsi toimi kuten terveellä puolella. Nämä auraoireet kestävät yleensä kauemmin kuin tavallinen näköaura sahalaitoineen ja mahdollisine näkökenttäpuutoksineen; ne jatkuvat yleensä päänsäryn alettuakin vielä muutamista tunneista vuorokausiin tai jopa kahteen viikkoon asti. Joskus migreenikohtaukseen liittyy samanlaisena toistuva psyykkinen elämys, esim. hätääntymisen tunne. Toisinaan tällaisen migreenikohtauksen laukaisee lievähkö pään vamma. On kuvattu myös tapauksia, joissa kohtauksiin liittyy tajunnantason alenema alkaen sekavasta käytöksestä aina tajuttomuuteen asti. Auraoireen lisäksi taudinkuvaan kuuluu migreenin kriteerit täyttävä päänsärky, valoherkkyys, ääniherkkyys, pahoinvointi tai oksentelu. FHM:ää sairastavalla voi ajoittain olla myös pelkkään näköhäiriöön rajautuva aura sekä migreenioireisto, tai hänelle voi tulla migreeni ilman auraoiretta. Jos tunnistaa itsessään FHM:n taudinkuvan, mutta kenelläkään lähisukulaisella ei tiettävästi ole samantyyppistä migreeniä, puhutaan hemiplegisestä migreenistä. Laaja auraoireisto jonkinasteisen toispuolihalvauksen kanssa tulisi olla ainakin kahdesti, jotta FHM- tai hemipleginen migreeni-diagnoosi voidaan asettaa. FHM:n hoito eroaa tavallisen migreenin hoidosta täsmälääkkeiden eli triptaanien käytön osalta: niitä ei FHM:ssä eikä hemiplegisessä migreenissä suositella käytettäväksi, koska triptaanien vaikutuksia ei tällä potilasryhmällä ole tutkittu. Joudutaan siis pitäytymään tulehduskipulääkkeissä, asetosalisyylihapossa, parasetamolissa ja pahoinvointia lievittävissä lääkkeissä. Jos migreenikohtauksia tulee usein, voi erilaisia migreenin estolääkkeitä kokeilla ilman eri rajoituksia. Jos oireisto viittaa tällaiseen halvausoireiseen migreeniin, on hyvä keskustella lääkärin kanssa ja tarvittaessa käydä neurologilla, jotta muiden samankaltaisia oireita aiheuttavien neurologisten sairauksien mahdollisuus voidaan tutkia ja pois sulkea. Kirjallisuusluettelon saa tarvittaessa kirjoittajalta. 1) autosomi = kromosomi, joka ei ole sukupuolikromosomi; ihmisellä kromosomit Suomen Migreeniyhdistys Päänsärky-lehti 2/2001

8 Aki Hietaharju dosentti, osastonylilääkäri TAYS, neurologian ja kuntoutustoimen yksikkö, kipupoliklinikka Sarjoittainen päänsärky Sarjoittainen päänsärky on erittäin kova, toisen silmän seutuun paikantuva päänsärky, joka ilmenee minuuttia kestävinä kohtauksina. Päänsärkyyn liittyy toispuoleisia autonomisia 1) oireita kuten kasvojen hikoilu, silmän punoitus, kyynelvuoto, mustuaisen pieneneminen, silmäluomen roikkuminen tai nenän tukkoisuus. Suurin osa potilaista on työikäisiä miehiä. Kohtaukset esiintyvät viikkojen tai jopa kuukausien mittaisina sarjoina, joiden välillä voi olla vuosien tauko. Sarjoittainen päänsärky (cluster headache), josta käytetään myös nimeä Hortonin neuralgia, kuuluu kolmoishermon kautta välittyviin päänsärkyihin. Oireyhtymän viralliset IHS:n (International Headache Society) kriteerit on esitetty taulukossa 1. Yksittäinen kohtaus kestää yleensä minuuttia ja jakso eli sarja, jonka aikana toistuvia kohtauksia tulee, kestää viikoista kuukausiin. Sarjojen välinen tauko, jota kutsutaan remissioksi, kestää viikoista vuosiin. Sarjoittainen päänsärky jaetaan episodittaiseen ja krooniseen muotoon. Mikäli seitsemästä päivästä vuoteen kestävien sarjojen välillä on vähintään kahden viikon remissio, on kyseessä episodittainen muoto. Jos yksi sarja kestää yli vuoden ilman remissiota tai jos remissio on yli vuoden mittaisen sarjan aikana alle kaksi viikkoa, on kyseessä krooninen muoto. Noin 10 %:lla potilaista on krooninen muoto, joka on voinut olla krooninen alusta asti tai on muuntunut episodittaisesta muodosta krooniseksi. Episodittaisessa muodossa sarjan käynnistymisen on todettu liittyvän valoisuuden muutoksiin vuodenkierron mukaan. Arviot sarjoittaisen päänsäryn esiintyvyydestä vaihtelevat 0,02:sta 0,4 %:iin. Särky alkaa yleensä ikävuoden välillä ja on miehillä 3 5 kertaa niin yleinen kuin naisilla. Taudinkuvassa ei ole eroa miesten ja naisten välillä. Taipumus sarjoittaiseen päänsärkyyn on todettu perinnölliseksi: riski ensimmäisen asteen sukulaisilla on kertainen ja toisen asteen sukulaisilla 2 8 -kertainen muuhun väestöön verrattuna. Kohtauskuva Kohtaus alkaa ilman ennakko-oireita ja kipu yltyy nopeasti (5 10 minuutissa) erittäin kovaksi. Potilaat kuvaavat kipua repiväksi, polttavaksi tai läpitunkevaksi, kuin joku poraisi silmään. Kipu tuntuu Suomen Migreeniyhdistys Päänsärky-lehti 2/2001 8

9 Happihengitys on perinteinen hoito, jonka teho on osoitettu kontrolloidussa tutkimuksessa. kovimmalta silmän seudussa, mutta voi heijastua myös päälaelle, poskeen tai leukaan. Kohtauksen aikana potilas on yleensä motorisesti levoton eli kävelee edestakaisin tai istuu huojuttaen yläkehoaan. Talvella potilas saattaa mennä kylmään pakkasilmaan saadakseen lievitystä kipuunsa. Kipu on lähes poikkeuksetta toispuoleinen ja uusiutuu yleensä samalla puolella. Kipu vaihtaa puolta sarjasta toiseen 15 %:lla potilaista ja kohtauksesta toiseen 5 %:lla potilaista. Autonomisten oireiden kirjo (kyynelvuoto, kirkas nenäerite, nenän tukkoisuus, silmäluomen roikkuminen, mustuai sen pienentyminen) on kullekin potilaalle tyypillinen. Kohtaukset esiintyvät enimmäkseen yöllä usein samanpituisen unijakson jälkeen, ja potilaat saattavat yrittää valvoa välttääkseen kohtauksia. Jos potilas nukkuu päiväunet, sekin voi laukaista kohtauksen. Sarjan aikana kohtauksen voi laukaista alkoholi, histamiini ja tietyt verisuonia laajentavat lääkkeet (mm. nitrot ). Suomalaisilla potilailla saunominen saattaa laukaista kohtauksen sarjan aikana. Miten sarjoittainen päänsärky syntyy? Sarjoittaisen päänsäryn syntymekanismit tunnetaan vain osittain. Oireiston vaihteleva kulku sekä kytkeytyminen vuodenkiertoon ja vuorokausirytmiin viittaavat kohtausten käynnistymiseen keskushermostossa. Päänsärkysarjan aikana veren testosteronihormonin taso on Taulukko 1. Sarjoittaisen päänsäryn diagnostiset kriteerit A Vähintään viisi kohtausta, jotka täyttävät kriteerit B D. B Kova toispuoleinen kipu silmäkuopassa, silmäkuopan yläpuolella ja / tai ohimolla. Kipu kestää hoitamattomana minuuttia. C Päänsärkyyn liittyy vähintään yksi seuraavista oireista kivun puolella: 1. sidekalvon verestys 2. kyynelvuoto 3. nenän tukkoisuus 4. kirkas nenäerite 5. kasvojen hikoilu 6. mustuaisen pieneneminen 7. silmäluomen roikkuminen 8. luomiturvotus D Kohtaukset esiintyvät taajuudella joka toinen päivä kahdeksan kohtausta päivässä. matalampi ja mm. kortisolin ja melatoniinin vuorokausierityksen rytmi häiriintyy. Nämä havainnot viittaavat toiminnallisiin muutoksiin hypotalamuksessa päänsärkysarjan aikana. Nykykäsityksen mukaan sarjoittaista päänsärkyä ja migreeniä kutsutaan neurovaskulaarisiksi päänsäryiksi, koska kummassakin oireyhtymässä kohtauksen käynnistää hermosolujen aktivoituminen. Migreenissä aktivaatio tapahtuu aivorungossa ja sarjoittaisessa päänsäryssä hypotalamuksessa. Sitä, mitkä tekijät käynnistävät sen ja miten, ei edelleenkään tunneta. Diagnostiikka Yleensä diagnoosi on helppo, mikäli potilas täyttää taulukossa 1 esitetyt kriteerit. Aivojen kuvantamistutkimus (mieluiten magneettikuvaus) on tarpeen, jos diagnostiset kriteerit täyttyvät vain osittain, taudinkulku on epätyypillinen, potilaalla on sarjoittaiseen päänsärkyyn kuulumattomia oireita, tai jos vaste hoitoihin on huono. Jos potilaalla on ollut useita sarjoja ja niiden välillä remissio ja jos hoitovaste on hyvä, ei kuvantamistutkimuksia tarvita. Sarjoittaisen päänsäryn lisäksi on olemassa muitakin kohtauksittaisia päänsärkyjä, joissa on autonomisen hermoston oireita. Kroonisessa paroksysmaalisessa hemikraniassa kipu on kova, toispuoleinen ja silmän seutuun paikantuva, ja kipukohtauksiin liittyy 9 Suomen Migreeniyhdistys Päänsärky-lehti 2/2001

10 Taulukko 2. Sarjoittaisen päänsäryn kohtaus- ja estohoidon vaihtoehdot Kohtaushoito happihengitys (100 % happea sisäänhengittäen10 l/min noin 15 minuutin ajan) sumatriptaani 6 mg ihon alle zolmitriptaani 5 10 mg suun kautta lidokaiini (10 %) kumpaankin sieraimeen Särkyjakson nopeaan katkaisuun käytetyt lääkkeet kortisoni alkaen mg/vrk ergotamiinitartraatti 1 2 mg/vrk Koko särkyjakson ajan käytettävät estolääkkeet verapamiili alkaen 240 mg/vrk litium alkaen 300 mg/vrk natriumvalproaatti alkaen 600 mg/vrk vastaavia autonomisen hermoston oireita kuin sarjoittaisessa päänsäryssä. Kohtaukset ovat kuitenkin lyhyempiä (2 45 min), esiintyvät tiheämmin (vähintään 5 kohtausta/ vrk), ovat yleisempiä naisilla ja jäävät pois indometasiinihoidon aikana. SUNCT-oireyhtymä (short-lasting unilateral, neuralgia-form headache with conjunctival injection and tearing) on hyvin lyhyinä (30 60 sekuntia kestävinä) kovina kipukohtauksina esiintyvä päänsärkyoireyhtymä, johon liittyy autonomisia oireita. Tämäkin oireyhtymä on yleisempi miehillä. SUNCT-oireyhtymässä indometasiini on tehoton, mutta jotkut potilaat hyötyvät karbamatsepiinista 2). Muista pään alueen kipuja aiheuttavista sairauksista ohimovaltimon tulehdus, nenän sivuonteloiden tulehdukset, viherkaihi, kasvaimet, valtimolaskimoepämuodostumat ja aivoverisuonten pullistumat (aneurysmat) saattavat aiheuttaa sarjoittaisen päänsäryn kaltaisia oireita. Hoito Koska nukkuminen ja alkoholinkäyttö voivat provosoida kohtauksen päänsärkysarjan aikana, potilaita neuvotaan välttämään päivätorkkuja ja alkoholia sarjan aikana. Ruokavaliolla ei ole merkitystä sarjoittaisessa päänsäryssä. Sarjoittaista päänsärkyä potevat potilaat ovat usein aktiivisia tupakoitsijoita, mutta tupakoinnin lopettamisen ei ole kuvattu vähentävän kohtauksia. Potilaille selostetaan kohtaushoidon mahdol - lisuudet ja estolääkityksen periaatteet. Kohtaushoidolla on tarkoitus saada nopea apu kovaan kipukohtaukseen, ja estohoidolla pyritään hillitsemään kohtausten uusiutumista sekä lyhentämään ja lievittämään kohtauksia. Estolääkityksen aloitusta ei ole syytä viivytellä. Kohtaushoidossa on aiheellista täsmentää lääkkeen sallittu annostelukertojen määrä vuorokaudessa varsinkin, jos kohtaukset uusiutuvat useita kertoja vuorokaudessa. Kun sopiva koh taus- ja estolääkitys on löydetty ja päänsärkysarja on saatu rauhoittumaan, voidaan estolääkitys vähitellen purkaa. Uuden sarjan alkaessa potilas voi omatoimisestikin aloittaa kohtausten hoidon ja estolääkityksen. Kohtaushoito Kohtaushoidon vaihtoehdot on lueteltu taulukossa 2. Happihengitys (100 % happi sisäänhengitettynä 7 10 l/min 15 minuutin ajan) on perinteinen hoito, jonka teho on osoitettu kontrolloidussa tutkimuksessa. Happihoito sopii myös niille potilaille, joille triptaanit ovat vasta-aiheisia. Jos vuorokaudessa on useita kohtauksia, jolloin kohtauslääkkeiden maksimiannokset rajoittavat niiden käyttöä, voidaan happihengityksellä täydentää muita kohtaushoitoja. Särkykohtauksen tehokkain hoito on ihon alle annettu sumatriptaani 6 mg, joka auttoi lumekontrolloidussa tutkimuksessa kolmella neljäsosalla potilaista 15 minuutissa. Lumekontrolloidussa annosvertailututkimuksessa 6 mg:n annos oli yhtä tehokas ja paremmin siedetty kuin 12 mg:n annos. Avoimessa pitkän aikavälin seurantatutkimuksessa ei havaittu tehon heikkenemistä kuukausienkaan käyttöjakson aikana. Sumatriptaani nenäsuihkeena on huomattavasti hitaampi ja teholtaan heikompi sarjoittaisen päänsäryn hoidossa kuin ihon alle annettu sumatriptaani; vain noin joka toisessa hoidetussa kohtauksessa lääke auttoi 15 minuutissa. Sumatriptaania ei kannata käyttää ennakoivasti tai estolääkityksenä. Myös zolmitriptaanista sarjoittaisen päänsäryn hoidossa on julkaistu lumekontrolloitu tutkimus. Sen teho on heikompi kuin happihengityksen tai ihon alle annosteltavan sumatriptaanin, mutta Suomen Migreeniyhdistys Päänsärky-lehti 2/

11 niille potilaille, jotka haluavat suun kautta annosteltavan lääkityksen, zolmitriptaani saattaa tulla kysymykseen. Muista triptaaneista ei ole julkaistu kontrolloituja tutkimuksia sarjoittaisessa päänsäryssä. Kaikki triptaanit ovat vasta-aiheisia potilaille, joilla on sepelvaltimotauti, useita sepelvaltimotaudin riskitekijöitä, kontrolloimaton verenpainetauti, valtimoahtaumatauti, aivove renkiertohäiriökohtauksia, aivoinfarktin jälkitila tai jotka ovat raskaana. Lidokaiinisumutteesta nenään tai lidokaiinitipoista kivun puoleiseen sieraimeen on apua vajaalle kolmasosalle potilaista. Käytännön kokemuksen perusteella voidaan suositella sieraimeen annosteltavaa 10 %:n vahvuista lidokaiinia kohtaushoidoksi niille potilaille, joille tavanomaiset kohtaushoidot eivät auta. Särkyjakson nopeaan katkaisuun käytettävät lääkkeet Estohoidossa käytetyt lääkkeet jaetaan särkyjakson nopeaan katkaisuun käytettäviin lääkkeisiin ja koko särkyjakson ajan käytettäviin lääkkeisiin (taulukko 2). Särkyjakson katkaisussa kortikosteroidit ovat nopein hoito. Aloitusannos on mg aamuisin, ja annosta pienennetään 2 3 päivän välein 10 mg, jolloin kortisonihoidon kesto on noin 2 3 viikkoa. Kortisonin loputtua särkyjakso alkaa helposti uudelleen, minkä vuoksi sen kanssa voidaan joutua käyttämään toista valmistetta, esim. verapamiilia tai natriumvalproaattia. Ergotamiinitartraattia (1 2 mg/ vrk) on myös suositeltu särkyjakson nopeaan katkaisuun, mutta kontrolloituja tutkimuksia ei ergotamiinista ole julkaistu. Illalla ennen nukkumaan menoa otetun ergotamiinitartraatin on kuvattu estävän yölliset kohtaukset. Koska tätä valmistetta ei pidä käyttää rinnakkain triptaanien kanssa ja koska sen käyttöjakso on ergotismin välttämiseksi syytä rajata 2 3 viikon mittaiseksi, on sen käyttö sarjoittaisen päänsäryn estohoitona vähäistä. Käyttöä rajoittavat lisäksi samat vasta-aiheet kuin triptaaneilla. Myös ergotamiiniin on hyvä yhdistää pitempivaikutteinen estolääke. Koko särkyjakson ajan käytettävät estolääkkeet Verapamiilin teho sarjoittaisen päänsäryn estolääkkeenä on osoitettu lumekontrolloidussa tutkimuksessa. Aloitusannos on 80 mg kolme kertaa vuorokaudessa tai 200 mg kerran vuorokaudessa pitkävaikutteisena valmisteena. Koska lääkkeellä on verenpainetta laskeva ja eteiskammiojohtumista jarruttava vaikutus, on verenpainetta, syketaajuutta ja EKG:tä seurattava annosta titrattaessa 3). Yleisin sivuvaikutus on ummetus. Verapamiilia käytetään sekä episodittaisen että kroonisen sarjoittaisen päänsäryn estolääkkeenä. Litiumista on julkaistu useita avoimia tutkimuksia sarjoittaisen päänsäryn estolääkkeenä, ja lumekontrolloidussa tutkimuksessa se todettiin yhtä tehokkaaksi kuin verapamiili. Aloitusannos on 300 mg/ vrk. Annosta titrataan vastetta ja pitoisuutta seuraten. Ennen hoidon aloittamista on syytä tarkistaa munuais- ja kilpirauhasfunktio, elektrolyytit, kalsiumtasapaino, puhtaasti laskettu virtsa ja EKG, ja niitä seurataan pitoisuuksien ohella hoidon aikana. Tavallisimpia sivuvaikutuksia ovat vapina ja ripuli. Litiumia suositellaan kroonisessa muodossa ensisijaisena estolääkevaihtoehtona, ja sitä käy- tetään myös episodittaisessa muodossa, mikäli verapamiili on tehoton. Natriumvalproaatista on julkaistu vain avoin tutkimus sarjoittaisen päänsäryn estossa. Valproaatti soveltuu erityisesti niille potilaille, joiden kohtauksissa on migreenipiirteitä kuten aistiherkkyyttä ja pahoinvointia. Hoidon aikana seurataan verenkuvaa sekä maksa- ja haima-arvoja. Topiramaatista on julkaistu myös avoin tutkimus sarjoittaisen päänsäryn estossa. Käytetyt annokset olivat melko matalia, jolloin lääke oli hyvin siedetty. Hidasta annostitrausta suositellaan keskushermostosivuvaikutusten (huimaus ja sekavuus) välttämiseksi. Baklofeenista annoksella mg/vrk on julkaistu avoin tutkimus, jossa kolme neljäsosaa potilaista hyötyi lääkkeestä. Haanpää M, Hietaharju A, Färkkilä M. Sarjoittainen päänsärky. Suom Lääkäril 2001;56: ) autonominen = (tahdosta) riippumaton 2) karbamatsepiini = lääke, joka estää lihaskouristuksia aiheuttavien sähköärsykkeiden leviämistä aivoissa 3) titraus = mitta-analyysi POTILASKOMMENTTI: Episodisten kärsijöiden eläminen jakautuu selvärajaisesti säryttömään kauteen ja varsinaiseen särkyjaksoon. Säryttömällä kaudella rajoittavia tai edes varottavia asioita ei ole, vaan siedämme kaikkea. Särkyjakson aikana selviä vältettäviä asioita ovat: alkoholi nitroglyseriini histamiini sauna muut kuumat paikat intensiivinen liikunta/kuntoilu valoärsykkeet mahdollisesti lentäminen (paineenvaihtelut) stressi 11 Suomen Migreeniyhdistys Päänsärky-lehti 2/2001

12 Mikko Kallela, LT, neurologian erikoislääkäri, Helsingin Päänsärkykeskus, HYKS Basilaarimigreeni Viime vuosien aikana tieto migreenin patofysiologiasta 1) on lisääntynyt huomattavasti. Migreeniä pidetään nykyisin keskushermoston sairautena johon sekä perintötekijät että ympäristö vaikuttavat. Kun lisäksi migreenin hoito on selvästi kohentunut uusien tehokkaiden lääkkeeiden ansiosta, kiinnostus migreeniä kohtaan on lisääntynyt niin potilaiden kuin hoitavien lääkärienkin keskuudessa. Samalla myös migreenin harvinaisiin alaryhmiin on alettu kiinnittää huomiota. Yhden tällaisen merkittävän alaryhmän muodostavat basilaarimigreenipotilaat. Basilaarimigreenin määritelmä Basilaarimigreeni on migreeni, jossa kohtaus alkaa aivorungon tai molempien takaraivolohkojen toimintahäiriöstä. Taulukko 1. esittää basilaarimigreenin nykyisen lääketieteellisen määritelmän. Basilaarimigreenissä voidaan erottaa auravaihe (päänsärkyä edeltävät ennakko-oireet) ja päänsärkyvaihe, aivan kuten tavallisessakin migreenissä. Keskeisten auraoireiden (kts. taulukko 1) voidaan päätellä saavan alkunsa aivorungosta, basilaarivaltimon suonittamalta alueelta (kuva 1), tästä taudin nimi. Periaatteessa nimike aivorunkomigreeni voisi kuvata oireistoa paremmin, kuin basilaarimigreeni. Oireet Basilaarimigreenissä, kuten tavallisessakin migreenissä, aura kestää yleensä alle tunnin, ja sitä seuraa päänsärky, joka on tavallista useammin takaraivolla. Päänsärky on tyypillisesti kovaa ja siihen liittyy rajua oksentelua. Tavalliselle migreenille tyypillinen näkökenttäpuutos voi basilaarimigreenissä laajeta täydelliseksi alle tunnissa ohimeneväksi sokeudeksi. Osalla potilaista aura voi kuitenkin kestää selvästi tätä pidempäänkin. Näköhäiriötä voi seurata yksi tai useampi seuraavista oireista: puheen puuromaisuus, kiertohuimaus, korvien soiminen, heikentynyt kuulo, kaksoiskuvat, liikkeiden hallinnan vaikeus, halvausoireet, tuntohäiriöt, sekavuus (vrt. taulukko 1). Mistä tauti johtuu Basilaarimigreenin katsotaan johtuvan samoista tekijöistä kuin tavallisen migreenin. Alttius basilaarimigreenikohtauksiin johtuu sekä perimästä että ympäristöteki- Suomen Migreeniyhdistys Päänsärky-lehti 2/

13 BASILAARISUONI On korostettava, että tavalliseen migreeniin liittyy erittäin usein huimausta, joka ei kuitenkaan sovi basilaarimigreeniin. Kuva 1. jöistä. Perimä (geenit) määrää sen perusherkkyyden millä kohtaukset laukeavat. Ympäristötekijät (esim. alkoholi, stressi, stressin laukeaminen, kirkas valo, jne.) puolestaan vaihtelevat ja tietyllä hetkellä vaikuttavat siihen, että edellä mainittu herkkyys ylittyy ja kohtaus alkaa. Migreeniherkkyyden tarkempi tausta on vielä epäselvä, mutta mahdollisesti ainakin osa siitä liittyy hermosolukalvon lisääntyneeseen ärtyvyyteen. Tätä solukalvon herkkyyttä määräävät mm. ionikanavat. Poikkeavia kalsiumkanavia onkin todettu toisessa harvinaisessa migreenin alaryhmässä, hemiplegisessä (halvauksia aiheut - tavassa) migreenissä. On mahdollista, että ainakin osassa Taulukko 1. BASILAARIMIGREENIN DIAGNOSTISET KRITEERIT Kuvaus: Aurallinen migreeni, jossa oireet selvästi saavat alkunsa aivorungosta tai molemmista takaraivolohkoista basilaarimigreenisuvuista samanlaiset poikkeavuudet ionikanavissa ja hermosolukalvoilla aiheuttavat kohtaukset. Taudin yleisyydestä Basilaarimigreeniä on yleensä pidetty nuorten teini-ikäisten naisten sairautena. Näin onkin, mutta tautia esiintyy kyllä missä iässä tahansa ja molemmilla sukupuolilla. Basilaarimigreeni on erittäin harvinainen migreenin muoto. Usein se esiintyy suvuittain ja on mahdollista, että perinnöllinen komponentti tässä migreenin muodossa on tavallistakin vahvempi. A. Oireet täyttävät aurallisen migreenin kriteerit B. Kaksi tai useampia seuraavanlaisia auraoireita Näköoireita molempien silmien laita- ja sisäsivujen näkökentistä Puheen puuromaisuutta Kiertohuimausta Korvien soimista Kuulon alenemista Kaksoiskuvia Liikkeiden huomattavaa epätarkkuutta ja -varmuutta Molemminpuoleisia tuntohäiriöitä raajoissa Molemminpuolisia halvauksia Alentunutta tajunnantasoa Huom. Samoja oireita voi esiintyä myös ahdistukseen ja hyperventilaation liittyen. Oireiden analysointi vaatii asiaan perehtyneen lääkärin (neurologin) asiantuntemusta. Taudin toteamiseen tarvittavat tutkimukset Pääsääntöisesti diagnoosi kannattaa varmistaa neurologin vastaanotolla. Periaatteessa potilaan kuvaus oireistosta ja neurologin suorittama kliininen tutkimus riittävät diagnoosiin. Hyvin usein myös muilla perheen tai suvun jäsenillä on esiintynyt samanlaisia oireita. Oireiston rajuuden takia aivojen kuvantaminen magneettitutkimuksella voi tulla kyseeseen lähinnä muiden aivorunko-oireita 13 Suomen Migreeniyhdistys Päänsärky-lehti 2/2001

14 Basilaarimigreenipotilaan on hyvä aina neuvotella oman neurologinsa kanssa siitä mitkä lääkkeet ovat hänelle sopivia. aiheuttavien sairauksien poissulkemiseksi. Laboratoriotutkimukset eivät yleensä auta diagnoosissa, mutta voivat tulla kyseeseen, jos epäillään muuta kuin migreeniä. Aivosähköfilmi (EEG) ei yleensä ole tarpeen, ellei mukana ole tajuttomuuskohtauksia ja näin epäily epilepsiasta. Mistä sairauksista basilaarimigreeni tulee erityisesti erottaa Basilaarimigreeni tulee erottaa monista muista samankaltaisia oireita aiheuttavista aivorunko-ongel mista. Tällaisia ovat mm. aivoverenkiertohäiriöt, ms-tauti, aivorungon kasvaimet, jne. Erotusdiagnostisena tutkimuksena aivojen ja aivorungon magneettitutkimus on tärkeä. On korostettava, että tavalliseen migreeniin liittyy erittäin usein huimausta, joka ei kuitenkaan sovi basilaarimigreeniin. Basilaarimigreenissä on mukana aina useita taulukon 1. oireita, jotka toistuvat kohtauksesta toiseen. Neurologin vastaanotolla migreeniin liittyvien oireiden analysointi onnistuu parhaiten. Yleensä kyse ei ole basilaarimigreenistä. Hoito Basilaarimigreeniä hoidetaan kuten tavallista migreeniä, paitsi että verisuonia supistava ergotamiini ja migreenin täsmälääkkeet (trip - taanit) eivät sovi yhtä hyvin kuin tavallisessa migreenissä. Näiden lääkkeiden verisuonia supistava vaikutus saattaa korostua basilaarimigreenissä, ja turvallisuussyistä niitä ei käytetä. Myös betasalpaa jien käyttöön on suhtauduttu varoen. Pelkona on, kuten ergotamiinin ja triptaanienkin suhteen, että ne lisäävät aivoinfarktin riskiä. Kalsiumsalpaajat kuten verapamiili, ja mahdollisesti myös nimodipiini, voivat olla basilaarimigreenissä poikkeuksellisen hyviä estolääkkeitä ja ovat kokeilun arvoisia. Basilaarimigreenipotilaan on hyvä aina neuvotella oman neurologinsa kanssa siitä mitkä lääkkeet ovat hänelle sopivia. Ennuste Basilaarimigreeni rauhoittuu usein teini-iän jälkeen ja kohtaukset saattavat hävitä tai muuttua tavallisiksi migreenikohtauksiksi. Valitettavasti näin hyvin ei kuitenkaan käy kaikille potilaille. Kroonistunut basilaarimigreeni on erittäin vaikeahoitoinen ja vaatii migreeniin perehtyneen neurologin asiantuntemusta. Loppusanat Basilaarimigreeni on harvinainen, rajuoireinen migreeni. Taudin oireisto on niin monimuotoinen, että kannattaa käydä neurologin vastaanotolla, jos siitä on herännyt epäilys. Muussa tapauksessa on olemassa riski, että tauti todetaan joko liian kevyin perustein tai se jää kokonaan toteamatta. Basilaarimigreenin hoito voi niinikään olla ongelmallista ja vaatii yleensä asiaan perehtyneen neurologin seurantaa. patofysiologia = oppi sairaan elimistön toiminnasta ja häiriöiden synnystä POTILASKOMMENTTI: Basilaarimigreeniä sairastavan henkilön kannattaa välttää seuraavia asioita: kumartelua / kyykistelyä kurkottelua raskaiden esineiden kantamista / nostamista yhtäkkistä pään heilautusta Suomen Migreeniyhdistys Päänsärky-lehti 2/

15 Helsinki, STT STT-Sinikka Suosalmi Myös tavallisen migreenin periytyvyys osoitettu Myös tavallisen migreenin periytyvyys on osoitettu. Professori Aarno Palotien johtama tutkijaryhmä on selvittänyt, millä geenialueella tuo satoja tuhansia suomalaisiakin piinavan sairauden taustalla oleva geenivirhe piilee. Geenivirheen tarkka paikannus vie vielä aikaa Nyt on voitu kuitenkin sulkea pois noin 99,5 prosenttia ihmisen lähes geenistä ja keskittyä loppuihin noin pariinsataan geeniin. Uusia, työtä nopeuttavia työmenetelmiäkin on saatu tutkimuksen kestäessä, sanoo Palotie. Geenivirheen tarkka jäljittäminenkään ei kuitenkaan tuo oikopäätä mitään helpotusta potilaan piinaan, arvelee Palotie. Jo nyt on tarjolla useita hyviä täsmälääkkeitä, joilla suuri osa migreenipotilaista voisi palauttaa työkykynsä. Tulevaisuudessa taudin biologisen taustan tarkempi ymmärtäminen saattaa kuitenkin johtaa vielä täsmällisempiin hoitoihin. Potilaita saattaa myös helpottaa tieto siitä, että hänen ongelmansa taustalla on täsmällinen biologinen syy. Tavallisen migreenin perinnöllisyyttä selvittävässä tutkimuksessa oli mukana yhteensä 600 suomalaista perhettä, joissa migreeni on vaivannut useampia perheenjäseniä. Tutkimus keskittyi erityisesti ns. aurallisen migreenin geenitaustaan. Aiemmin geenitaustaa on selvitetty ainoastaan hyvin harvinaisissa migreenin muodoissa. Vain pieni osa potilaista käyttää kalliita lääkkeitä Migreenistä kärsii yli puoli miljoonaa suomalaista eli noin 10 prosenttia väestöstä. Terveystaloustieteilijät ovat laskeneet, että migreenin kustannukset menetettyinä työpäivinä ja alentuneena työtehona maksavat enemmän kuin migreenin taudinmääritys ja hoito yhteensä. Migreenin täsmälääkkeitä eli triptaaneja käyttää kuitenkin vain prosenttia potilaista. Suurimpana lääkityksen esteenä saattaa olla lääkkeiden korkea hinta. Hiljattain markkinoille tullut eletriptaani on tällä haavaa halvimmasta päästä, mutta silläkin yksi hoitokerta maksaa Kela-korvauksen jälkeen vielä noin 20 markkaa. Markkinoilla olevien valmisteiden vaikutustavan välillä on myös eroja. Hiljattain lääketieteellisessä julkaisussa Lancetissa julkaistu selvitys kertoo, että triptaanit ovat yleensä tehokkaita ja hyvin siedettyjä lääkkeitä. Jokainen triptaaniperheen lääke ei kuitenkaan tuo apua kaikille, joten lääkäreillä pitäisi olla valmiuksia etsiä juuri sopiva lääke kullekin potilaalleen. 15 Suomen Migreeniyhdistys Päänsärky-lehti 2/2001

16 K y s y a s i a n t u n t i j a l t a Dosentti, neurologian erikoislääkäri Markus Färkkilä, HYKS 1. Minulla on sydämessä todettu mitraalivuoto. Onko todettu Zomigin aiheuttavan haittoja sydämelle? Joskus vain tuntuu, että sydän alkaa hakata lääkkeen oton jälkeen (n. 1-2 h)? Olen todennut, samoin sisareni, että joskus Zomig aiheuttaa hengen ahdistusta, koskee hengitettäessä ja kurkku tulee kipeäksi, on vaikea niellä. Mistä on kysymys? Aikaisemmin otin aluksi Clotamia kohtauksen alkaessa ja mikäli kohtaus ei mennyt ohi, otin Zomigin. Silloin sivuvaikutukset olivat vielä voimakkaammat. Miksi näin on? Enää en uskalla ottaa Zomigia, jos olen ehtinyt ottaa Clotamtabletin, vaikka kohtaus vain jatkuisi. Triptaanit voivat aiheuttaa rytmihäiriöitä. Myös ihotunnon muutoksia on kuvattu. Myös tämä kurkun alueen oire liittyy triptaaneiden käyttöön; ilmeisesti on kyse triptaanien vaikutuksesta aivorungon hermoratoihin ja heijastekivusta tai tunnon muuntumisesta kurkun, kaulan alueella. Sen sijaan Clotamin kanssa en tiedä kuvatun haitallisia yhteisvaikutuksia. Jatkossa on syytä jättää Zomig pois ja lääkärisi kanssa neuvotella jonkin muun triptaanin kokeilemisesta migreenin hoitoon. 2. Olen sairastanut migreeniä 18-vuotiaasta eli 28 v., joista viimeisen 6 vuoden aikana kohtaukset ovat tihentyneet. Ennen kuin sain lääkityksen kohtaukset saattoivat kestää 2 vrk ja ulisin kivusta peiton alla. Nykyään minulla on migreenikohtaus 5-8 krt/kk. Kohtaukset ovat yleensä lieviä koska aloitan lääkityksen heti eli otan 1/2 tablettia (1,25 mg). Syön siis 5-10 mg Zomigia/kk. Olen yrittänyt estolääkitystä, söin Seloken ZOC 95 mg tabletteja, mutta sain sivuvaikutuksena painajaisia ja nukuin huonosti. Olen mielestäni Zomig-riippuvainen, pelkään kohtauksia eli otan lääkettä joskus jopa liian helposti. Mitä muuta voisin ottaa Zomigin tilalle? Miten monta vuotta uskallan syödä niitä? En pääse töihin aamulla jos en saa lääkitystä heti kohtauksen alettua yöllä. Zomigin kulutuksesi ei ole huolestuttavaa. Annokset ovat kuitenkin pieniä, eikä pitkäaikaiskäytöstä tällä annoksella ole todettu haittaa. Estolääkkeenä kannattaa kuitenkin kokeilla vielä muita vaihtoehtoja, sillä beetasalpaajat, kuten Seloken ZOC, voivat joskus aiheuttaa unihäiriöitä, kuten kuvasit. Jonkin muun ryhmän lääkettä kannattaisi kokeilla estolääkkeenä. 3. Olin 16-vuotias, kun minulla oli ensimmäinen migreenikohtaus. Silloin se alkoi vasemman puolen lievänä halvaantumisena, näkökyvyn katoamisena, sekavuutena ja sen jälkeen vasemmanpuoleisena päänsärkynä. Vuosia migreeni oli samanlainen ja toistui noin kerran viikossa. Söin silloin migreenilääkkeitä. Puolitoista vuotta sitten sain lievän aivoinfarktin, joka alkoi kuin migreenikohtaus, mutta oli vain kovempi. Silloin minulta meni muutaman kerran puhekyky Suomen Migreeniyhdistys Päänsärky-lehti 2/

17 Lähetä kysymyksesi seuraavaan lehteen huhtikuun 15. päivään mennessä. Seuraavassa lehdessä vastaa myös laillistettu ravitsemusterapeutti Leena Alppinen. ja päänsärky oli kova. Kävin tutkimuksissa vuoden. Tällä hetkellä syön primaspania ja emconcoria. Olen huomannut, että migreenin selvästi laukaisee stressi. Olisin kysynyt sitä, kun selvästi huomaan, että pelkään infarktin tulemista uudelleen. Joka kerta kun päätä alkaa särkeä, vaikka se olisikin vain migreeniä, pelko valtaa mielen. Viikonloppuna minulla oli pitkästä aikaa migreeni, mutta olin aivan hysteerinen, että jos siitä puhkeaakin jälleen kovempi ja saan jälleen infarktin. Mikä aivoinfarktin voi laukaista? Olisin kiinnostunut tietämään, onko tämä harvinaista vai onko kaltai siani ihmisiä kuinka paljon. Ovatko tällaiset tunteet normaaleja meille migreenipotilaille? Olisi kiva, jos voisin tutustua vaikka tämän palstan kautta kaltaiseeni ihmiseen ja voisin jutella näistä peloista ja tunteista jotka liittyvät niin migreeniin kuin siihenkin että on sairastanut myös infarktin. (Sannan yhteystiedot saa Liisalta, p. (09) ) Migreeni on itsenäinen, tosin hyvin vähäinen ja harvinainen aivoinfarktin riskitekijä nuorilla naisilla. Kysymyksestäsi ei käy ilmi, tutkittiinko sinut aivoinfarktin sairastamisen yhteydessä perusteellisesti neurologisessa yksikössä aivoinfarktin muiden syiden kuin migreenin poissulkemiseksi. Tällaisen aivoinfarktin taustalla voi olla esim. perinnöllinen veren hyytymisjärjestelmän sairaus, joka ei näy rutiiniverikokeissa. Jos tällaisia tutkimuksia ei aikanaan tehty, ne on syytä tehdä. Triptaaniryhmän lääkkeitä en suosittelisi, jos migreeniin liittyy halvausoireita. Primaspania on syytä jatkaa, ja nyt on tullut markkinoille muitakin aivoinfarktin estolääkkeitä (Asasantin tai Plavix), joita käyttämällä uuden infarktin riskiä vielä voi pienentää. Tilanteessasi on syytä keskustella lääkärin kanssa siitä, onko infarktisi syyt riittävästi selvitetty. Jos on, niin sitten lähdet päivystykseen heti halvausoireiden jatkuttua tavallista pidempään, jotta mahdollisen uuden infarktin estämiseksi tehtäisiin kaikki voitava. 4. Mistä johtuu, että kaikkien kolmen lapseni odotusaikana minulla oli pahempi migreeni kuin koskaan? Migreenini liittyy selkeästi kuukautiskiertoon. Yleensä raskausaikana migreeni helpottuu. Alle 10 %:lla se voi pahentua. Pitäisin raskauden aikana tapahtuvia hormonitasapainon muutoksia syynä siihen että sait migreenikohtaukset nimenomaan raskauksien aikana. 5. Voiko näköhäiriö olla yhtäaikaa molemmissa silmissä, vaikka päänsärky on vain toisella puolella? Mitä merkitystä sillä on? Usein migreeninäköhäiriö on molemmissa silmissä, lähinnä näkökentän toisessa puoliskossa, koska näköhäiriö tulee aivokuorelta ja kummankin aivopuoliskon näköradat menevät molempiin silmiin. Päänsärky on silti toispuoleinen. Tämä on migreenin normaalitilanne eikä sillä ole sen enempää merkitystä. 6. Onko syytä huoleen, kun näköhäiriö muuttaa muotoaan vuosien kuluessa? Minulla oli ensin muutaman vuoden sahalaidat, sitten ilmestyi näkökenttäpuutokset ja nyt esineiden muoto muuttuu ja ne liikkuvat minua kohti. Esim. televisio näyttää ikäänkuin tiimalasilta. Esineet muuttavat kokoaan ja tulevat minua kohti. Joskus edessäni on seinä, jonka läpi en pääse kävelemään. Näköoireesi ovat muuttuneet migreenille epätyypillisiksi, joten kannattaa käydä lääkärillä keskustelemassa, jos pitäisi selvittää asiaa enemmän. 7. Miten monta vuotta voi syödä yhteen menoon beetaja kalsiumsalpaajia migreenin estolääkkeenä? Voiko ne lopettaa yhtäkkiä annostuksesta riippumatta? Voiko em. lääkkeitä syödä vain ennen kuukautisia, jos on hormonaalinen migreeni? Yleensä mitään migreenin estolääkettä ei pidä syödä jatkuvasti, vaan 3-6 kk:n välein lääkityksessä voi pitää tauon, ja katsoa, olisiko migreeni rauhoittunut jo itsestäänkin. Jos näin ei ole, voidaan estolääkitys aloittaa uudelleen. Beetasalpaajaa voi syödä myös vain ennen kuukautisia, jos migreeni keskittyy vain kuukautisten ajalle. Suuriannoksista beeta- tai kalsiumsalpaajahoitoa ei pidä lopettaa yhtäkkiä, vaan annosta vähitellen alentaen. 8. Miten kauan estolääkkeitä pitäisi syödä, jotta niiden vai- 17 Suomen Migreeniyhdistys Päänsärky-lehti 2/2001

18 Suuriannoksista beeta- tai kalsiumsalpaajahoitoa ei pidä lopettaa yhtäkkiä, vaan annosta vähitellen alentaen. kutuksen voisi arvioida? Lääkkeestä ja migreenikohtausten tiheydestä riippuen vähintään kuukausi, mutta usein jopa 3 kk, varsinkin jos kyseessä on estolääkitys jonka annos vähitellen nostetaan hoitotasolle. 9. Mitä tarkoittaa serotoniinisyndrooma? Minkä lääkkeiden yhteiskäytöstä sen voi saada ja minkälaiset ovat oireet? Serotoniinisyndroomalla tarkoitetaan elimistön häiriötilaa, joka johtuu liiallisesta serotoniini-välittäjäaineen vaikutuksista elimistöön. Oireita ovat päänsärky, pahoinvointi, sydänoireet jne. Esim. triptaanit kohottavat serotoniinia elimistössä, mutta niitä pitää käyttää päivittäin yhdessä esim. serotoniinia kohottavien masennus- tai mielialalääkkeiden kanssa, ennen kuin serotoniinisyndrooman vaaraa on. Serotoninisyndroomaa ei kehity triptaanien satunnaiskäytön yhteydessä 10. Kannattaako akuutissa migreenikohtauksessa mennä akupunktiohoitoon, vai pitäisikö aika siirtää migreenittömään ajankohtaan? Asiasta ei ole tutkittua tietoa, mutta mielestäni ei kannata, vaan migreenikohtaus on ensin hoidettava. 11. Voiko 40 vuotta kestänyt aurallinen migreeni aiheuttaa silmänpohjan rappeumaa? Ei voi, vaan silmänpohjan rappeumalle on haettava muuta syytä. Konstit on monet Saunomista helpottaa kun pitää jalat viileässä vedessä ja käärii kylmän, märän pyyhkeen päänsä suojaksi. Elokuviinkin voi ottaa mukaan korvatulpat ja aurinkolasit. Ilmastoidussa autossa matkustaminen helpottaa huomattavasti migreeniä sairastavan oloa. Suomen Migreeniyhdistys Päänsärky-lehti 2/

19 Minun tarinani... Viileää ja mielikuvia epätoivosta elämäniloon Elämä on ihanaa! En ajatellut noin vielä jokin aika sitten, mutta annahan kun kerron jotakin, mitä olen oppinut viimeisen 4 vuoden aikana. 97 kesällä sain esikoisemme. Raskausaika oli mennyt loistavasti ilman migreeniä. Joitakin viikkoja lapsen syntymän jälkeen migreeni räjähti käsiin. Vanhoja päiväkirjoja lukiessa huomaa hirveän epätoivon ja tuskan. Halusin olla hyvä äiti ja sellaiset äidithän imettävät lasta ensimmäisen vuoden. Tilanne tuntui epätoivoiselta. Onneksi terveyskeskuksen omalääkärini huomasi tilanteen. Hän sanoi: Hyvä äiti hoitaa myös itseään. On myös lapsen edun mukaista, että äiti on pirteä ja hyvinvoiva. Se oli käännekohta. Sain lääkkeitä ja aloitin lapselle pulloruokinnan. Seuraava asia mitä piti oppia oli se, milloin lääkettä otetaan ja kuinka paljon. Usein kituutin liian pitkään, ajatellen että kyllä tämä tästä. Taas sain opastusta lääkäriltä. HYKSin päivystyspolilla neurologi sanoi: Ota tarpeeksi ajoissa ja riittävästi. Voi säästyä usean päivän putkelta. Samalla lääkitykseen lisättiin lihaksia rentouttava lääke. Vaikein asia, mikä pitäisi oppia, on stressin välttäminen. Se on helposti sanottu, mutta toteuttaminen on todellinen haaste. Avuksi voisi olla tietyt päivittäiset rutiinit ja väljä aikataulu sekä omien voimavarojen tunnistaminen. Migreenikon sanavarastoon täytyy kuulua myös: Ei käy! Kun sitten se migreeni iskee, pieniä palloja vilisee silmissä, kirkkaat valot sattuu silmän taakse, näkö hämärtyy ja jyskytys alkaa. Silloin on kiire ottaa lääkettä. Makuuhuone pimeäksi ja ikkuna selkosen selälleen mitä kylmempi sitä parempi. Kylmä kääre otsalle ja hiljaisuutta. Usein kuvittelen makaavani kylmällä kellarin lattialla pää jää-ämpärissä. Toinen mielikuva mitä mietin: makaan meren rannalla ja kylmät aallot tulevat päälle. Liekö mielikuvista apua, mutta ei niistä haittaakaan minulle ole ollut. Jos niin käy, etten kotikonstein saa migreeniä pois, ei auta muu kuin lähteä lääkäriin. Omassa terveyskeskuksessa ne jo tuntee ja tietää hyvin ja kaikki ovat ystävällisiä sekä tekevät parhaansa. Iltaisin ja viikonloppuisin saatan joutua menemään Malmin päivystyspolille. Siellä suhtautuminen migreenipotilaaseen on vaihtelevaa ja siitä olenkin oppinut ymmärtämään yhden asian: Migreeni on sairaus, jota ei edes sairaalahenkilökunta välttämättä ymmärrä. He tuskin kyseenalaistavat vaikka sokeritautia sairastavaa ihmistä, mutta niin voi käydä migreenikolle! Älä siis odota liikoja ihminen joka ei sairasta migreeniä, tai ei edes elä sellaisen kanssa, ymmärtäisi sinua. Tällä hetkellä syön estolääkitystä. Tarvittaessa lihaksia rentouttavia ja täsmälääkkeitä. Elämä on elämisen arvoista ja ihanaa! Muista pitää lääkkeet aina mukanasi. Terveisin Pia Omalääkärini sanoi: Hyvä äiti hoitaa myös itseään. On myös lapsen edun mukaista, että äiti on pirteä ja hyvinvoiva. Se oli käännekohta. 19 Suomen Migreeniyhdistys Päänsärky-lehti 2/2001

20 Migreeni ja hyvä hoito Migreeni ja hyvä hoito -otsikolla on järjestetty syksyn 2001 aikana yhteensä kahdeksan luentoa eri paikkakunnilla. Tilaisuuksiin on osallistunut yhteensä 597 migreenin hoidosta kiinnostunutta henkilöä. Yhdistyksen toimijoiden tyytyväisyyttä osoittaa hallituksen jäsen Eija Nummi kukittamalla Forssassa luennoineen neurologi Markku Nissilän. Kuva Ritva Romu Alueyhteyshenkilöiden neuvottelupäivät Suomen Migreeniyhdistys käynnistää paikallistoimintaa keskusairaalapaikkakunnilla, mahdollisuuksien mukaan myös muualla. Vuoden 2001 lopulla rekisteröimättömiä alueosastoja on jo 12 kaupungissa. Alueellisen toiminnan tavoitteena on sekä lisätä jäsenten ja suuren yleisön tietoja päänsäryistä että edistää päänsärkyjä sairastavien hyvinvointia. Toimintaa organisoivat alueyhteyshenkilöt, joiden ensimmäiset neuvottelupäivät yhdessä yhdistyksen hallituksen edustajien kanssa järjestettiin Riihimäellä 24. ja Päivillä yhteyshenkilöt tutustuivat yhdistyksen historiaan, nykytoimintaan ja kansainvälisiin yhteyksiin. He saivat virikkeitä vertaistukitoimintaan ja ohjeita tiedottamisen tueksi. Kuvat Leena Kanerva Järjestökouluttaja Eila Pethman ja Tunteiden Talo. Suomen Migreeniyhdistys Päänsärky-lehti 2/

Asiantuntijana Neurologian erikoislääkäri Markku Nissilä. Lisätietoja www.migreeni.org. Tilaukset www.kuurojenpalvelusaatio.fi

Asiantuntijana Neurologian erikoislääkäri Markku Nissilä. Lisätietoja www.migreeni.org. Tilaukset www.kuurojenpalvelusaatio.fi Migreeni Asiantuntijana Neurologian erikoislääkäri Markku Nissilä Lisätietoja www.migreeni.org Tilaukset www.kuurojenpalvelusaatio.fi Esitteen on tuottanut Suomen Migreeniyhdistys ry ja Kuurojen Palvelusäätiön

Lisätiedot

MIGREENIN UUSI KÄYPÄ HOITO SUOSITUS 4.9.2015

MIGREENIN UUSI KÄYPÄ HOITO SUOSITUS 4.9.2015 MIGREENIN UUSI KÄYPÄ HOITO SUOSITUS 4.9.2015 Suomalaisen Lääkäriseuran Duodecimin ja Suomen Neurologinen yhdistys ry:n asettama työryhmä Puheenjohtaja: Markus Färkkilä, LKT, professori Jäsenet: Hannele

Lisätiedot

Uusinta uutta kroonisesta migreenistä. Markku Nissilä, neurologi Ylilääkäri, kliininen tutkimus Suomen Terveystalo Oy

Uusinta uutta kroonisesta migreenistä. Markku Nissilä, neurologi Ylilääkäri, kliininen tutkimus Suomen Terveystalo Oy Uusinta uutta kroonisesta migreenistä Markku Nissilä, neurologi Ylilääkäri, kliininen tutkimus Suomen Terveystalo Oy G43.3 Komplisoitunut migreeni ICHD-3 koodit 1.3. Krooninen migreeni 8.2. Lääkkeen liikakäyttöön

Lisätiedot

Naisten migreeni www.migreeni.org

Naisten migreeni www.migreeni.org Naisten migreeni Kolmen päivän särkyputki. Päätä särkee, vatsaan koskee, turvottaa, oksettaa. Töihin menoa ei voi ajatellakaan. Ja taas sama vaiva kuukauden päästä. www.migreeni.org Kuukautismigreeni Mikä

Lisätiedot

Miten tunnistaa akuutti migreenikohtaus? Markku Nissilä, neurologi Ylilääkäri, kliininen tutkimus Suomen Terveystalo Oy

Miten tunnistaa akuutti migreenikohtaus? Markku Nissilä, neurologi Ylilääkäri, kliininen tutkimus Suomen Terveystalo Oy Miten tunnistaa akuutti migreenikohtaus? Markku Nissilä, neurologi Ylilääkäri, kliininen tutkimus Suomen Terveystalo Oy Migreeni: Oirejatkumo Ennakkooireet Mieliala Uupumus Kognitiiviset oireet Lihaskipu

Lisätiedot

Sarjoittainen päänsärky

Sarjoittainen päänsärky Sarjoittainen päänsärky Särky herättää usein keskellä yötä, pari tuntia sen jälkeen kun olen mennyt nukkumaan. Se kehittyy sekunneissa, kipu on suorastaan murskaava. Kipu on vain oikeassa silmässäni, niin

Lisätiedot

Mikä migreeni on? Migreenin hoidosta:

Mikä migreeni on? Migreenin hoidosta: Mikä migreeni on? Migreeni on hyvin tavallinen, kohtauksellinen, osittain geenien säätelemä neurologinen sairaus. Henkilö, jolla on migreeniominaisuus, on kohtausten välissä terve ja toimintakykyinen.

Lisätiedot

Kirjan käyttäjälle... 5

Kirjan käyttäjälle... 5 Sisällysluettelo Kirjan käyttäjälle... 5 Kappale 1: Yleislääkärillä... 9 Dialogit... 11 Sarjoittainen päänsärky... 11 Jännityspäänsärky... 13 Migreeni... 15 Sanastotehtävät... 18 Keskustelutehtävät...

Lisätiedot

Heikki Rantala Kuumekouristukset

Heikki Rantala Kuumekouristukset Heikki Rantala Kuumekouristukset Diagnoosipohjainen infolehtinen Kuumekouristukset ovat yleisin syy lapsuusiän tajuttomuuskouristuskohtauksiin ja niitä saa jopa noin 5% lapsista. Useimmiten niitä esiintyy

Lisätiedot

Neurologiset syyt Päänsärky

Neurologiset syyt Päänsärky Neurologiset syyt Päänsärky neurologian erikoislääkäri, LT, dosentti, lääkärikouluttajan erityispätevyys Satakunnan sairaanhoitopiiri, neurologian yksikkö Helsingin yliopisto, farmakologian ja lääkehoidon

Lisätiedot

Neurodiagnostiikka! Mikko Kallela, Olli Häppölä Neurologian klinikka, HYKS 2012

Neurodiagnostiikka! Mikko Kallela, Olli Häppölä Neurologian klinikka, HYKS 2012 Neurodiagnostiikka Mikko Kallela, Olli Häppölä Neurologian klinikka, HYKS 2012 Mikä tauti, miten tutkit? Anamneesi Status Äkillinen päänsärkykohtaus SAV Tuumori + aivopaine koholla SAV = Subaraknoidaalivuoto

Lisätiedot

Cluster Horton. Mikko Kallela 2011

Cluster Horton. Mikko Kallela 2011 Cluster Horton Mikko Kallela 2011 Episodittainen 80% Krooninen 20% Sarjoittainen päänsärky 0.1% CPH SUNCT HC 1000 sarjoittaisesta päänsärystä kärsivää miljoonaa ihmistä kohti Auraton migreeni Aurallinen

Lisätiedot

Migreeni. Yksi hyvä puoli löytyy, ja sehän on se, kun kohtaus on ohi niin olo on suorastaan ihana! www.migreeni.org

Migreeni. Yksi hyvä puoli löytyy, ja sehän on se, kun kohtaus on ohi niin olo on suorastaan ihana! www.migreeni.org Migreeni Yksi hyvä puoli löytyy, ja sehän on se, kun kohtaus on ohi niin olo on suorastaan ihana! www.migreeni.org Etsi päänsärkyysi selitys Ensimmäinen askel päänsärkysi hallinnassa on selvittää, liittyykö

Lisätiedot

Tietoa lasten ja nuorten päänsäryistä

Tietoa lasten ja nuorten päänsäryistä Tietoa lasten ja nuorten päänsäryistä Diat on tarkoitettu kaikille kiinnostuneille, erityisesti nuorille ja heidän vanhemmilleen Päänsärky esiintyvyys Migreeni altistavat tekijät hoito ennaltaehkäisy Toistuva

Lisätiedot

RISKINHALLINTASUUNNITELMAN JULKINEN YHTEENVETO PREGABALIN ORION 25, 50, 75, 100, 150, 225, 300 MG KOVAT KAPSELIT

RISKINHALLINTASUUNNITELMAN JULKINEN YHTEENVETO PREGABALIN ORION 25, 50, 75, 100, 150, 225, 300 MG KOVAT KAPSELIT RISKINHALLINTASUUNNITELMAN JULKINEN YHTEENVETO PREGABALIN ORION 25, 50, 75, 100, 150, 225, 300 MG KOVAT KAPSELIT ORION CORPORATION PÄIVÄMÄÄRÄ: 15-6-2015, VERSIO 2 VI.2 Julkisen yhteenvedon osiot VI.2.1

Lisätiedot

Kohonnut verenpaine (verenpainetauti)

Kohonnut verenpaine (verenpainetauti) Kohonnut verenpaine (verenpainetauti) Lääkärikirja Duodecim Pertti Mustajoki, sisätautien erikoislääkäri Verenpaine on koholla, kun yläarvo on 140 tai ala-arvo yli 90 tai kumpikin luku on korkeampi. Kohonnut

Lisätiedot

Kolmoishermosärky eli Trigeminusneuralgia

Kolmoishermosärky eli Trigeminusneuralgia Kolmoishermosärky eli Trigeminusneuralgia Kolmoishermo eli nervus trigeminus on kasvojen alueen kolmihaarainen tuntohermo. Kummallakin puolen kasvoja on oma kolmoishermo. Kolmoishermosärky on tämän hermon

Lisätiedot

Migreeni: Oirejatkumo

Migreeni: Oirejatkumo Migreeni Migreeni on hyvin tavallinen, kohtauksellinen, osittain geenien säätelemä neurologinen sairaus, jonka aivan kaikkia mekanismeja ei vielä tunneta. Koska geenien periytyminen on täysin yksilöllistä,

Lisätiedot

TUPAKOINNIN LOPETTAMINEN KANNATTAA AINA

TUPAKOINNIN LOPETTAMINEN KANNATTAA AINA TUPAKOINNIN LOPETTAMINEN KANNATTAA AINA Kaikki tietävät, että tupakointi on epäterveellistä. Mutta tiesitkö, että tupakoinnin lopettaminen kannattaa, vaikka olisit tupakoinut jo pitkään ja että lopettaminen

Lisätiedot

Sydän- ja verisuoni sairaudet. Tehnyt:Juhana, Sampsa, Unna, Sanni,

Sydän- ja verisuoni sairaudet. Tehnyt:Juhana, Sampsa, Unna, Sanni, Sydän- ja verisuoni sairaudet Tehnyt:Juhana, Sampsa, Unna, Sanni, - Yli miljoona suomalaista sairastaa sydän-ja verisuoni sairauksia tai diabetesta. - Näissä sairauksissa on kyse rasva- tai sokeriaineenvaihdunnan

Lisätiedot

Positiivisten asioiden korostaminen. Hilla Levo, dosentti, KNK-erikoislääkäri

Positiivisten asioiden korostaminen. Hilla Levo, dosentti, KNK-erikoislääkäri Positiivisten asioiden korostaminen Hilla Levo, dosentti, KNK-erikoislääkäri Krooninen sairaus - Pitkäaikainen sairaus = muuttunut terveydentila, mikä ei korjaannu yksinkertaisella kirurgisella toimenpiteellä

Lisätiedot

PRE-EKLAMPSIAN YLLÄTTÄESSÄ RASKAANA OLEVAN NAISEN

PRE-EKLAMPSIAN YLLÄTTÄESSÄ RASKAANA OLEVAN NAISEN PRE-EKLAMPSIAN YLLÄTTÄESSÄ RASKAANA OLEVAN NAISEN Marianne Isopahkala Pre-eklampsiaan sairastuneelle MITÄ PRE-EKLAMPSIA ON? Pre-eklampsiasta on käytetty vanhastaan nimityksiä raskausmyrkytys ja toksemia.

Lisätiedot

Miten lääkkeitä korvataan ja

Miten lääkkeitä korvataan ja Miten lääkkeitä korvataan ja kenelle? Jaana Harsia-Alatalo Proviisori Terveysosasto/lääkeryhmä 1 Miksi ja kenelle lääkkeitä korvataan? Historiaa. Sairausvakuutuslain mukainen lääkekorvausjärjestelmä tuli

Lisätiedot

Potilaan päiväkirja. Avuksi maksa-arvojen ja käyntiaikojen seurantaan ensimmäisen hoitovuoden ajaksi

Potilaan päiväkirja. Avuksi maksa-arvojen ja käyntiaikojen seurantaan ensimmäisen hoitovuoden ajaksi Potilaan päiväkirja Avuksi maksa-arvojen ja käyntiaikojen seurantaan ensimmäisen hoitovuoden ajaksi POTILAAN TIEDOT Nimi: Osoite: Puh.: Erikoislääkäri: Erikoislääkärin puh.: Parkinsonhoitaja: Parkinsonhoitajan

Lisätiedot

RISKIENHALLINTASUUNNITELMAN JULKINEN YHTEENVETO

RISKIENHALLINTASUUNNITELMAN JULKINEN YHTEENVETO Pregabalin Krka 17.2.2015, Versio 1.0 RISKIENHALLINTASUUNNITELMAN JULKINEN YHTEENVETO VI.2 Julkisen yhteenvedon osiot Täydellisyyden vuoksi, viitaten Direktiivin 2001/83 artiklaan 11, hakija varaa mahdollisuuden

Lisätiedot

rosacea Tietoja aikuisten iho-ongelmasta

rosacea Tietoja aikuisten iho-ongelmasta rosacea Tietoja aikuisten iho-ongelmasta ROSACEA. Noin 2 10 prosenttia aikuisväestöstä sairastaa rosaceaa (ruusufinni). Se on krooninen ihosairaus, joka aiheuttaa punoitusta, pieniä näppylöitä ja tulehduksellista

Lisätiedot

KUTSUNTATARKASTUSKOULUTUS- TILAISUUS 09.02.2011 - Neurologia. Tuula Nylund Hallintoylilääkäri, Neurologian erikoislääkäri Sotilaslääketieteen keskus

KUTSUNTATARKASTUSKOULUTUS- TILAISUUS 09.02.2011 - Neurologia. Tuula Nylund Hallintoylilääkäri, Neurologian erikoislääkäri Sotilaslääketieteen keskus KUTSUNTATARKASTUSKOULUTUS- TILAISUUS 09.02. - Neurologia Tuula Nylund Hallintoylilääkäri, Neurologian erikoislääkäri Sotilaslääketieteen keskus 0 VAATIMUSPERUSTEET Palvelusturvallisuus Kaikki varusmiehet

Lisätiedot

Migreeni ja työelämän triggerit

Migreeni ja työelämän triggerit Migreeni ja työelämän triggerit Suomen Migreeniyhdistyksen projektissa Oli päätavoitteina: Saada tietoa työn triggereistä eli migreenikohtauksille altistavista tekijöistä työssä ja työolosuhteissa Laatia

Lisätiedot

Ensitietoa skitsofreniasta Mitä skitsofrenia tarkoittaa?

Ensitietoa skitsofreniasta Mitä skitsofrenia tarkoittaa? Ensitietoa skitsofreniasta Mitä skitsofrenia tarkoittaa? Materiaali hoitosuhdekeskusteluihin Selkomukautus Ensitietoa skitsofreniasta Mitä skitsofrenia tarkoittaa? Opas on tehty Arjen mieli -hankkeessa,

Lisätiedot

LAPIN SAIRAANHOITOPIIRIN KUNTAYHTYMÄ CIWA-AR-VIEROITUSOIREIDEN ARVIOINTIASTEIKKO /. Lievät vieroitusoireet, CIWA-Ar-pisteet

Lisätiedot

EFFENTORA - LÄÄKE SYÖVÄN LÄPILYÖNTIKIVUN HOITOON POTILAAN JA OMAISEN OPAS

EFFENTORA - LÄÄKE SYÖVÄN LÄPILYÖNTIKIVUN HOITOON POTILAAN JA OMAISEN OPAS EFFENTORA - LÄÄKE SYÖVÄN LÄPILYÖNTIKIVUN HOITOON POTILAAN JA OMAISEN OPAS bukkaalinen fentanyylitabletti Sinulle on määrätty Effentora -lääkettä syövän läpilyöntikipukohtausten hoitoon. Tämän esitteen

Lisätiedot

Kolmoishermosärky. www.migreeni.org

Kolmoishermosärky. www.migreeni.org Kolmoishermosärky Kipu tuntuu vasemman yläleuan hampaissa ja nenänpielessä, ja vetää samanpuoleiseen korvaan. En voi käsittää miten voi olla näin kauhean kova kipu edes olemassa!!?? Se ei kestä kauaa,

Lisätiedot

Minun psori päiväkirjani

Minun psori päiväkirjani Tähän päiväkirjaasi voit kirjoittaa henkilökohtaisesti psoristasi, psorin hoidoistasi ja niiden vaikutuksista. Voit hyödyntää päiväkirjaa kirjoittamalla myös muista psoriin vaikuttavista asioista, sillä

Lisätiedot

Tupakointi, liiallinen alkoholinkäyttö, huumeet.

Tupakointi, liiallinen alkoholinkäyttö, huumeet. Yleinen luulo on, että syy erektiohäiriöön löytyisi korvien välistä. Tosiasiassa suurin osa erektiohäiriöistä liittyy sairauksiin tai lääkitykseen. Jatkuessaan erektiohäiriö voi toki vaikuttaa mielialaankin.

Lisätiedot

Suomen Migreeniyhdistys ry. Jäsenlehti 2/2000

Suomen Migreeniyhdistys ry. Jäsenlehti 2/2000 Suomen Migreeniyhdistys ry Jäsenlehti 2/2000 2 Suomen Migreeniyhdistys Jäsenlehti 2/2000 Sisältö Puheenjohtajan palsta... 4 Täsmälääkkeen paikka... 5 Kuulumisia tutkimuksesta... 8 Oletko geenitutkimuksessa

Lisätiedot

Tunne ja asiakasymmärrys voimavarana palvelunkehi4ämisessä. Satu Mie8nen, taiteen tohtori, taideteollisen muotoilun professori, Lapin yliopisto

Tunne ja asiakasymmärrys voimavarana palvelunkehi4ämisessä. Satu Mie8nen, taiteen tohtori, taideteollisen muotoilun professori, Lapin yliopisto Tunne ja asiakasymmärrys voimavarana palvelunkehi4ämisessä Satu Mie8nen, taiteen tohtori, taideteollisen muotoilun professori, Lapin yliopisto Työpajan tavoite Tunnistetaan palvelukokemukseen lii4yvien

Lisätiedot

KUVAUS EPILEPSIAN LUONTEESTA

KUVAUS EPILEPSIAN LUONTEESTA KUVAUS EPILEPSIAN LUONTEESTA Epilepsia on joukko oireyhtymiä, joiden syyt, hoito ja kohtaukset vaihtelevat suuresti. Tämän lomakkeen tavoitteena on tuoda esiin yksilöllinen kuvaus oman epilepsian erityispiirteistä

Lisätiedot

Peittyvä periytyminen. Potilasopas. Kuvat: Rebecca J Kent www.rebeccajkent.com rebecca@rebeccajkent.com

Peittyvä periytyminen. Potilasopas. Kuvat: Rebecca J Kent www.rebeccajkent.com rebecca@rebeccajkent.com 12 Peittyvä periytyminen Muokattu allamainittujen instanssien julkaisemista vihkosista, heidän laatustandardiensa mukaan: Guy's and St Thomas' Hospital, London, United Kingdom; and the London IDEAS Genetic

Lisätiedot

Potilasturvallisuuden edistämisen ohjausryhmä. Potilasturvallisuus on yhteinen asia! Potilasturvallisuus. Kysy hoidostasi vastaanotolla!

Potilasturvallisuuden edistämisen ohjausryhmä. Potilasturvallisuus on yhteinen asia! Potilasturvallisuus. Kysy hoidostasi vastaanotolla! Potilasturvallisuus on yhteinen asia! Potilasturvallisuus on osa hyvää hoitoa kattaa tutkimuksen, hoidon ja laitteiden turvallisuuden tarkoittaa myös sitä, ettei hoidosta aiheutuisi potilaalle haittaa

Lisätiedot

Fimea kehittää, arvioi ja informoi

Fimea kehittää, arvioi ja informoi Fimea kehittää, arvioi ja informoi SELKOTIIVISTELMÄ JULKAISUSARJA 4/2012 Eteisvärinän hoito Verenohennuslääke dabigatraanin ja varfariinin vertailu Eteisvärinä on sydämen rytmihäiriö, joka voi aiheuttaa

Lisätiedot

Osteoporoosi (luukato)

Osteoporoosi (luukato) Osteoporoosi (luukato) Lääkärikirja Duodecim Pertti Mustajoki, sisätautien erikoislääkäri Osteoporoosi tarkoittaa, että luun kalkkimäärä on vähentynyt ja luun rakenne muuttunut. Silloin luu voi murtua

Lisätiedot

Miten tuen potilasta pääsemään eroon tupakasta? Sairaanhoitajat Jaana Kainulainen ja Tiina Julin. Tupakkariippuvuus

Miten tuen potilasta pääsemään eroon tupakasta? Sairaanhoitajat Jaana Kainulainen ja Tiina Julin. Tupakkariippuvuus Miten tuen potilasta pääsemään eroon tupakasta? Sairaanhoitajat Jaana Kainulainen ja Tiina Julin Tupakkariippuvuus Fyysistä, psyykkistä ja sosiaalista riippuvuutta sisältävä oireyhtymä (F17, ICD-10) Tarkoitetaan

Lisätiedot

Lääkkeiden korvattavuus

Lääkkeiden korvattavuus Sosiaaliturvan abc toimittajille 26.5.2011 Lääkkeiden korvattavuus Suomessa Päivi Kaikkonen yliproviisori Kela Terveysosasto 1 Lääkehuollon ja lääkekorvausjärjestelmän tavoitteita Mahdollistaa tehokas,

Lisätiedot

Nimeni on. Tänään on (pvm). Kellonaika. Haastateltavana on. Haastattelu tapahtuu VSSHP:n lasten ja nuorten oikeuspsykiatrian tutkimusyksikössä.

Nimeni on. Tänään on (pvm). Kellonaika. Haastateltavana on. Haastattelu tapahtuu VSSHP:n lasten ja nuorten oikeuspsykiatrian tutkimusyksikössä. 1 Lapsen nimi: Ikä: Haastattelija: PVM: ALKUNAUHOITUS Nimeni on. Tänään on (pvm). Kellonaika. Haastateltavana on. Haastattelu tapahtuu VSSHP:n lasten ja nuorten oikeuspsykiatrian tutkimusyksikössä. OSA

Lisätiedot

4.11.2013/ Potku hanke Riihimäen terveyskeskuksen vastaanoton omahoitolomake

4.11.2013/ Potku hanke Riihimäen terveyskeskuksen vastaanoton omahoitolomake 1 4.11.2013/ Potku hanke Riihimäen terveyskeskuksen vastaanoton omahoitolomake Pyydämme Sinua syventymään hetkeksi omahoitoosi. Täytäthän ystävällisesti tämän omahoitolomakkeen ennen suunnitellulle kontrollikäynnille

Lisätiedot

Urheilijan terveyskysely

Urheilijan terveyskysely Urheilijan terveyskysely Nimi: Sukupuoli: M N Sotu: Laji(t): Valmentaja(t): Osoite: Sähköpostiosoite: Puhelin: Omalääkäri ja toimipaikka: Lähiomainen + puhelinnumero: Mitkä ovat mielestäsi parhaat saavutuksesi

Lisätiedot

Päivystysosasto. Ylilääkäri Jari Nyrhilä, EPSHP

Päivystysosasto. Ylilääkäri Jari Nyrhilä, EPSHP Päivystysosasto Ylilääkäri Jari Nyrhilä, EPSHP Potilaat Päivystysosastolle päivystyspoliklinikan kautta tarkkailuosasto A11, A31, A32 A12, A21, A21 A42 Miksi päivystys osasto aikaa vievä diagnostiikka

Lisätiedot

X-kromosominen periytyminen. Potilasopas. TYKS Perinnöllisyyspoliklinikka PL 52, 20521 Turku puh (02) 3131 390 faksi (02) 3131 395

X-kromosominen periytyminen. Potilasopas. TYKS Perinnöllisyyspoliklinikka PL 52, 20521 Turku puh (02) 3131 390 faksi (02) 3131 395 12 X-kromosominen periytyminen TYKS Perinnöllisyyspoliklinikka PL 52, 20521 Turku puh (02) 3131 390 faksi (02) 3131 395 FOLKHÄLSANS GENETISKA KLINIK PB 211, (Topeliusgatan 20) 00251 Helsingfors tel (09)

Lisätiedot

Liite III. Muutokset valmisteyhteenvedon ja pakkausselosteiden asianmukaisiin kohtiin

Liite III. Muutokset valmisteyhteenvedon ja pakkausselosteiden asianmukaisiin kohtiin Liite III Muutokset valmisteyhteenvedon ja pakkausselosteiden asianmukaisiin kohtiin Huomautus: Seuraavat muutokset valmisteyhteenvedon ja pakkausselosteen tiettyihin kohtiin tehdään sovittelumenettelyn

Lisätiedot

Naproxen Orion 25 mg/ml oraalisuspensio. 26.10.2015, Versio 1.2 RISKIENHALLINTASUUNNITELMAN JULKINEN YHTEENVETO

Naproxen Orion 25 mg/ml oraalisuspensio. 26.10.2015, Versio 1.2 RISKIENHALLINTASUUNNITELMAN JULKINEN YHTEENVETO Naproxen Orion 25 mg/ml oraalisuspensio 26.10.2015, Versio 1.2 RISKIENHALLINTASUUNNITELMAN JULKINEN YHTEENVETO VI.2 VI.2.1 Julkisen yhteenvedon osiot Tietoa sairauden esiintyvyydestä Naproxen Orion on

Lisätiedot

Isotretinoin riskinhallintaohjelma. Isotretinoin Orion (isotretinoiini) Potilaan opas. Raskauden ja sikiöaltistuksen ehkäisy

Isotretinoin riskinhallintaohjelma. Isotretinoin Orion (isotretinoiini) Potilaan opas. Raskauden ja sikiöaltistuksen ehkäisy Isotretinoin riskinhallintaohjelma Isotretinoin Orion (isotretinoiini) Potilaan opas Raskauden ja sikiöaltistuksen ehkäisy TÄMÄN ESITTEEN TARKOITUS Tämä esite sisältää tärkeitä tietoja etenkin hedelmällisessä

Lisätiedot

ARVIOI ALKOHOLIN KÄYTTÖÄSI 90

ARVIOI ALKOHOLIN KÄYTTÖÄSI 90 1 Yli 65-vuotias ARVIOI ALKOHOLIN KÄYTTÖÄSI 90 85 80 Mittari alkoholin käytön itsearviointiin 75 70 65 2 Tämän mittarin tarkoituksena on auttaa Sinua arvioimaan alkoholin käyttöäsi. Alkoholin käyttöä olisi

Lisätiedot

Helsingin seudun Migreeniyhdistys ry. Jäsenlehti 1/96

Helsingin seudun Migreeniyhdistys ry. Jäsenlehti 1/96 Helsingin seudun Migreeniyhdistys ry Jäsenlehti 1/96 Puheenjohtajan palsta Tässä se nyt on, yhdistyksemme ensimmäinen jäsenlehti. Kuten varmaan huomasitkin, alkuperäinen nimemme Helsinginseudun päänsärkypotilasyhdistys

Lisätiedot

9.1. Mikä sinulla on?

9.1. Mikä sinulla on? 9.kappale (yhdeksäs kappale) 9.1. Mikä sinulla on? Minulla on yskä. Minulla on nuha. Minulla on kuumetta. Minulla on kurkku kipeä. Minulla on vesirokko. Minulla on flunssa. Minulla on vatsa kipeä. Minulla

Lisätiedot

CORTIMENT (budesonidi) 26.11.2013, versio 1.0 RISKIENHALLINTASUUNNITELMAN JULKINEN YHTEENVETO

CORTIMENT (budesonidi) 26.11.2013, versio 1.0 RISKIENHALLINTASUUNNITELMAN JULKINEN YHTEENVETO CORTIMENT (budesonidi) 26.11.2013, versio 1.0 RISKIENHALLINTASUUNNITELMAN JULKINEN YHTEENVETO VI.2 Julkisen yhteenvedon osiot VI.2.1 Tietoa sairauden esiintyvyydestä Haavainen paksusuolentulehdus (UC)

Lisätiedot

HELSINGIN KAUPUNKI PÖYTÄKIRJA 6/2010 1 TERVEYSLAUTAKUNTA 4.5.2010

HELSINGIN KAUPUNKI PÖYTÄKIRJA 6/2010 1 TERVEYSLAUTAKUNTA 4.5.2010 HELSINGIN KAUPUNKI PÖYTÄKIRJA 6/2010 1 117 LAUSUNTO KORVATULEHDUSTEN HOITOA KOSKEVASTA VALTUUSTOALOITTEESTA Terke 2010-575 Esityslistan asia TJA/8 TJA Terveyslautakunta päätti antaa aloitteesta seuraavan,

Lisätiedot

Lähes kaikki iäkkäät käyttävät jotain lääkettä, joko resepti- ja/tai itsehoitolääkkeitä Lähes 40% yli 74 vuotiaista käyttää yli viittä

Lähes kaikki iäkkäät käyttävät jotain lääkettä, joko resepti- ja/tai itsehoitolääkkeitä Lähes 40% yli 74 vuotiaista käyttää yli viittä LT Marja Aira Helsinki 19.9.2013 Lähes kaikki iäkkäät käyttävät jotain lääkettä, joko resepti- ja/tai itsehoitolääkkeitä Lähes 40% yli 74 vuotiaista käyttää yli viittä reseptilääkettä Vuonna 2011 65 84-vuotiaista

Lisätiedot

PLENADREN RISKIENHALLINTASUUNNITELMAN JULKINEN YHTEENVETO VERSIO 3.0

PLENADREN RISKIENHALLINTASUUNNITELMAN JULKINEN YHTEENVETO VERSIO 3.0 PLENADREN RISKIENHALLINTASUUNNITELMAN JULKINEN YHTEENVETO VERSIO 3.0 VI.2 VI.2.1 JULKISEN YHTEENVEDON OSIOT Tietoa sairauden esiintyvyydestä PLENADREN-valmistetta käytetään lisämunuaisten vajaatoiminnan

Lisätiedot

APTEEKKIEN SV-OHJEET Muutokset 1.1.2011. Ohjeeseen muutettu: Kelan toimistosta > Kelasta. Apteekissa valmistetut lääkkeet

APTEEKKIEN SV-OHJEET Muutokset 1.1.2011. Ohjeeseen muutettu: Kelan toimistosta > Kelasta. Apteekissa valmistetut lääkkeet Ohjeeseen muutettu: Kelan toimistosta > Kelasta Apteekissa valmistetut lääkkeet Apteekissa valmistettujen lääkkeiden korvaamisessa noudatetaan soveltuvin osin, mitä lääkkeiden korvaamisesta säädetään (SVL

Lisätiedot

ENSIAPUA NISKA-HARTIAKIPUUN

ENSIAPUA NISKA-HARTIAKIPUUN ENSIAPUA NISKA-HARTIAKIPUUN 1 Hyvä Nuori! Niska on kipeä, selkää särkee, päätä jomottaa Kuulostaako tutulta? Et ole yksin näiden ongelmien kanssa. Nuorten niska-hartiakivut ja päänsärky ovat yleistyneet

Lisätiedot

POTILAAN OPAS. EYLEA likitaitteisuuden aiheuttaman suonikalvon uudissuonittumisen hoidossa

POTILAAN OPAS. EYLEA likitaitteisuuden aiheuttaman suonikalvon uudissuonittumisen hoidossa POTILAAN OPAS EYLEA likitaitteisuuden aiheuttaman suonikalvon uudissuonittumisen hoidossa EYLEA Potilaan opas Lääkäri on määrännyt sinulle EYLEA -hoidon, koska sinulla on todettu likitaitteisuuden aiheuttama

Lisätiedot

Entyvio 300 mg kuiva aine välikonsentraatiksi infuusionestettä varten, liuos (vedolitsumabi)

Entyvio 300 mg kuiva aine välikonsentraatiksi infuusionestettä varten, liuos (vedolitsumabi) Entyvio 300 mg kuiva aine välikonsentraatiksi infuusionestettä varten, liuos (vedolitsumabi) RISKIENHALLINTASUUNNITELMAN JULKINEN YHTEENVETO 27.6.2014, versio 1.0 VI.2 Julkisen yhteenvedon osiot VI.2.1

Lisätiedot

Nikotiniriippuvuus. Anne Pietinalho, LKT, dos, FCCP Johtava lääkäri, Raaseporin tk Asiantuntijalääkäri, Filha ry

Nikotiniriippuvuus. Anne Pietinalho, LKT, dos, FCCP Johtava lääkäri, Raaseporin tk Asiantuntijalääkäri, Filha ry Nikotiniriippuvuus Anne Pietinalho, LKT, dos, FCCP Johtava lääkäri, Raaseporin tk Asiantuntijalääkäri, Filha ry Nikotiini On keskushermoston reseptoreita stimuloiva ja sen välittäjäaineita (asetylkoliini,

Lisätiedot

Euroopan lääkeviraston esittämät muutokset valmisteyhteenvedon ja pakkausselosteen muuttamiseksi

Euroopan lääkeviraston esittämät muutokset valmisteyhteenvedon ja pakkausselosteen muuttamiseksi Liite II Euroopan lääkeviraston esittämät muutokset valmisteyhteenvedon ja pakkausselosteen muuttamiseksi Tämä valmisteyhteenveto ja pakkausseloste on laadittu viitemaamenettelyssä. Jäsenvaltioiden toimivaltaiset

Lisätiedot

Sikainfluenssa: Tietoa influenssa A(H1N1) viruksesta

Sikainfluenssa: Tietoa influenssa A(H1N1) viruksesta TOIMINTAOHJE H1N1 -TAPAUKSESSA 1 (5) Sikainfluenssa: Tietoa influenssa A(H1N1) viruksesta Tartuttavuus Tällä hetkellä influenssan A(H1N1) (ns. sikainfluenssa) taudinkuva muistuttaa vakavuusasteeltaan tavallista

Lisätiedot

SISÄLTÄÄ PULSSIN TUNNUSTELUN ABC:n TUNNE PULSSISI ESTÄ AIVOINFARKTI

SISÄLTÄÄ PULSSIN TUNNUSTELUN ABC:n TUNNE PULSSISI ESTÄ AIVOINFARKTI SISÄLTÄÄ PULSSIN TUNNUSTELUN ABC:n TUNNE PULSSISI ESTÄ AIVOINFARKTI Tunne pulssisi Estä aivoinfarkti Tiedätkö, lyökö sydämesi, kuten sen pitää? Onko sydämen syke säännöllinen vai epäsäännöllinen? Epäsäännöllinen

Lisätiedot

Liite III. Valmisteyhteenvedon ja pakkausselosteiden vastaavien kohtien muutokset

Liite III. Valmisteyhteenvedon ja pakkausselosteiden vastaavien kohtien muutokset Liite III Valmisteyhteenvedon ja pakkausselosteiden vastaavien kohtien muutokset Huomautus: Tämä valmisteyhteenveto ja pakkausseloste on tulosta menettelystä asian saattamiseksi käsittelyyn. Jäsenvaltion

Lisätiedot

SARAN JA TUOMAKSEN TARINA

SARAN JA TUOMAKSEN TARINA SARAN JA TUOMAKSEN TARINA Opettajalle Sara on 15-vuotias ja Tuomas 17. He ovat seurustelleet parisen kuukautta. He olivat olleet yhdynnässä ensimmäistä kertaa eräissä bileissä, joissa he olivat myös juoneet

Lisätiedot

Huolehdi muististasi!

Huolehdi muististasi! Huolehdi muististasi! HUOLEHDI MUISTISTASI Sinun voi olla joskus vaikea muistaa asioita. Muistisi toimintaa ja keskittymistäsi haittaavat monet asiat. Muistin toimintaan vaikuttavat esimerkiksi: väsymys

Lisätiedot

Hoidatko migreeniä vai itseäsi?

Hoidatko migreeniä vai itseäsi? Hoidatko migreeniä vai itseäsi? Tarja Suomalainen Neurologian erikoislääkäri Lääkärikeskus Mehiläinen Allergiatalo 15.11.2010 Miksi migreeniä pitää hoitaa? Migreeni heikentää elämänlaatua ja aiheuttaa

Lisätiedot

Diabetes (sokeritauti)

Diabetes (sokeritauti) Diabetes (sokeritauti) Lääkärikirja Duodecim Pertti Mustajoki, sisätautien erikoislääkäri Diabeteksessa eli sokeritaudissa veren sokerimäärä on liian korkea. Lääkäri tai hoitaja mittaa verensokerin verinäytteestä

Lisätiedot

Opas sädehoitoon tulevalle

Opas sädehoitoon tulevalle Opas sädehoitoon tulevalle Satakunnan keskussairaala Syöpätautien yksikkö / sädehoito 2014 Teksti ja kuvitus: Riitta Kaartinen Pekka Kilpinen Taru Koskinen Syöpätautien yksikkö / sädehoito Satakunnan keskussairaala

Lisätiedot

1. Nimi ja henkilötunnus ryhmä

1. Nimi ja henkilötunnus ryhmä Opiskeluterveydenhuolto TERVEYSKYSELY Opiskelijalle Oppilaitos Opintolinja A YHTEYSTIEDOT 1. Nimi ja henkilötunnus ryhmä 2. Osoite 3. Kotikunta 4. Puhelin 5. Lähin omainen Puh päivisin: B. TERVEYDENTILA

Lisätiedot

Olmesartan medoxomil STADA. 10.11.2015, Versio V1.2 RISKIENHALLINTASUUNNITELMAN JULKINEN YHTEENVETO

Olmesartan medoxomil STADA. 10.11.2015, Versio V1.2 RISKIENHALLINTASUUNNITELMAN JULKINEN YHTEENVETO Olmesartan medoxomil STADA 10.11.2015, Versio V1.2 RISKIENHALLINTASUUNNITELMAN JULKINEN YHTEENVETO VI.2 Julkisen yhteenvedon osiot Olmesartan medoxomil STADA 10 mg kalvopäällysteiset tabletit Olmesartan

Lisätiedot

Tarkistuslista 1: Metyylifenidaatin määräämistä edeltävä tarkistuslista. Ennen metyylifenidaattihoidon aloittamista

Tarkistuslista 1: Metyylifenidaatin määräämistä edeltävä tarkistuslista. Ennen metyylifenidaattihoidon aloittamista Tarkistuslista 1: Metyylifenidaatin määräämistä edeltävä tarkistuslista Seuraava tarkistuslista on tarkoitettu auttamaan metyylifenidaattia sisältävän lääkkeen määräämisessä vähintään 6-vuotiaille lapsille

Lisätiedot

Miten tehostan sepelvaltimotaudin lääkehoitoa?

Miten tehostan sepelvaltimotaudin lääkehoitoa? Miten tehostan sepelvaltimotaudin lääkehoitoa? Dosentti, kardiologi Erkki Ilveskoski Yleislääkäripäivät 27.11.2015 1 Sidonnaisuudet Luennoitsija ja/tai muut asiantuntijatehtävät St. Jude Medical, Novartis,

Lisätiedot

Autoimmuunitaudit: osa 1

Autoimmuunitaudit: osa 1 Autoimmuunitaudit: osa 1 Autoimmuunitaute tunnetaan yli 80. Ne ovat kroonisia sairauksia, joiden syntymekanismia eli patogeneesiä ei useimmissa tapauksissa ymmärretä. Tautien esiintyvyys vaihtelee maanosien,

Lisätiedot

Voiko muistisairauksia ennaltaehkäistä?

Voiko muistisairauksia ennaltaehkäistä? Voiko muistisairauksia ennaltaehkäistä? Juha Rinne, Neurologian erikoislääkäri ja dosentti Professori PET- keskus ja neurotoimialue, TYKS ja Turun yliopisto MITÄ MUISTI ON? Osatoiminnoista koostuva kyky

Lisätiedot

MONIMUOTOINEN PÄÄNSÄRKY. Hanna Harno, LT, Neurologian erikoislääkäri, HYKS Neurologian klinikka ja Kipuklinikka 13.03.2014

MONIMUOTOINEN PÄÄNSÄRKY. Hanna Harno, LT, Neurologian erikoislääkäri, HYKS Neurologian klinikka ja Kipuklinikka 13.03.2014 MONIMUOTOINEN PÄÄNSÄRKY Hanna Harno, LT, Neurologian erikoislääkäri, HYKS Neurologian klinikka ja Kipuklinikka 13.03.2014 Sisältö Taustaa Kroonistumisen riskitekijöitä Merkittävimmät tekijät Särkylääkkeiden

Lisätiedot

Vallitseva periytyminen. Potilasopas. Kuvat: Rebecca J Kent www.rebeccajkent.com rebecca@rebeccajkent.com

Vallitseva periytyminen. Potilasopas. Kuvat: Rebecca J Kent www.rebeccajkent.com rebecca@rebeccajkent.com 12 Vallitseva periytyminen Muokattu allamainittujen instanssien julkaisemista vihkosista, heidän laatustandardiensa mukaan: Guy's and St Thomas' Hospital, London, United Kingdom; and the London IDEAS Genetic

Lisätiedot

MUISTI JA MUISTIN HÄIRIÖT

MUISTI JA MUISTIN HÄIRIÖT MEMO OHJELMA MUISTI JA MUISTIN HÄIRIÖT SELKOKIELELLÄ 2015 Inkeri Vyyryläinen (toim.) SELKOESITE MUISTI JA MUISTIN HÄIRIÖT SELKOKIELELLÄ Inkeri Vyyryläinen (toim.) Lähde: Muistiliiton esite Selkokielimukautus:

Lisätiedot

Tässä osassa on tietoa kivunlievityksestä lääkkein nielurisaleikkauksen jälkeen. Voit laskea oikean kipulääkeannoksen lapsellesi.

Tässä osassa on tietoa kivunlievityksestä lääkkein nielurisaleikkauksen jälkeen. Voit laskea oikean kipulääkeannoksen lapsellesi. Kivunlievitys Tässä osassa on tietoa kivunlievityksestä lääkkein nielurisaleikkauksen jälkeen. Voit laskea oikean kipulääkeannoksen lapsellesi. Huomaa, että tämä kivunlievitysohje pätee vain, jos lapsella

Lisätiedot

PÄÄNSÄRKY. Sarjoittainen päänsärky. Krooninen migreeni. Lasten päänsärky. lääkkeetöntä hoitoa. Erityislupa. Välkkyvä valo ja terveys

PÄÄNSÄRKY. Sarjoittainen päänsärky. Krooninen migreeni. Lasten päänsärky. lääkkeetöntä hoitoa. Erityislupa. Välkkyvä valo ja terveys PÄÄNSÄRKY 21. vuosikerta 1/2016 Sarjoittainen päänsärky Krooninen migreeni Lasten päänsärky Migreeniin saa myös lääkkeetöntä hoitoa Hattutempaus Erityislupa Välkkyvä valo ja terveys Migreeni ja liikkumisen

Lisätiedot

MASENNUS. Terveystieto. Anne Partala

MASENNUS. Terveystieto. Anne Partala MASENNUS Terveystieto Anne Partala MITÄ ON MASENNUS? Masennus on sairaus Sairaus, joka voi tulla kenen tahansa kohdalle Sairaus, josta voi parantua Masennus eroaa normaalista tunteiden vaihtelusta Kannattaa

Lisätiedot

Kansaneläkelaitoksen päätös

Kansaneläkelaitoksen päätös Kansaneläkelaitoksen päätös lääketieteellisistä edellytyksistä, jotka sairauden tulee rajoitetusti erityiskorvattavan lääkkeen erityiskorvaamiseksi täyttää. Annettu Helsingissä 31.12.2004 Kansaneläkelaitos

Lisätiedot

Kela ja lääkekorvaukset

Kela ja lääkekorvaukset Kela ja lääkekorvaukset 1 Korvausjärjestelmä ja lääkkeen korvattavuus 2 Lääkehuollon ja lääkekorvausjärjestelmän tavoitteita Mahdollistaa tehokas, turvallinen, tarkoituksenmukainen ja taloudellinen lääkehoito

Lisätiedot

MIGREENIN DIAGNOSTIIKKA JA HOITO TERVEYSKESKUKSESSA

MIGREENIN DIAGNOSTIIKKA JA HOITO TERVEYSKESKUKSESSA MIGREENIN DIAGNOSTIIKKA JA HOITO TERVEYSKESKUKSESSA Sonja Nikula Syventävien opintojen kirjallinen työ Tampereen yliopisto Lääketieteen yksikkö Joulukuu 2015 Tampereen yliopisto Lääketieteen laitos SONJA

Lisätiedot

Psyykkisten rakenteiden kehitys

Psyykkisten rakenteiden kehitys Psyykkisten rakenteiden kehitys Bio-psykososiaalinen näkemys: Ihmisen psyykkinen kasvu ja kehitys riippuu bioloogisista, psykoloogisista ja sosiaalisista tekijöistä Lapsen psyykkisen kehityksen kannalta

Lisätiedot

Suomen Migreeniyhdistys ry 1/2002

Suomen Migreeniyhdistys ry 1/2002 Suomen Migreeniyhdistys ry 1/2002 Avuksi migreenin hallintaan Suomen Migreeniyhdistys Päänsärky-lehti 1/2002 2 Puheenjohtajan palsta Migreeniyhdistyksen pääasiallinen tehtävä on toimia migreeniä ja muita

Lisätiedot

KYMENLAAKSON AMMATTIKORKEAKOULU Hoitotyön koulutusohjelma/ hoitotyö. Sanna Suni TYÖYHTEISÖN SUHTAUTUMINEN MIGREENIÄ SAIRASTAVAAN?

KYMENLAAKSON AMMATTIKORKEAKOULU Hoitotyön koulutusohjelma/ hoitotyö. Sanna Suni TYÖYHTEISÖN SUHTAUTUMINEN MIGREENIÄ SAIRASTAVAAN? KYMENLAAKSON AMMATTIKORKEAKOULU Hoitotyön koulutusohjelma/ hoitotyö Sanna Suni TYÖYHTEISÖN SUHTAUTUMINEN MIGREENIÄ SAIRASTAVAAN? Opinnäytetyö 2014 TIIVISTELMÄ KYMENLAAKSON AMMATTIKORKEAKOULU Hoitotyön

Lisätiedot

Mirja Koivunen Yleislääketieteen erikoislääkäri Palliatiivisen lääketieteen erityispätevyys Länsi-Suomen Diakonialaitos

Mirja Koivunen Yleislääketieteen erikoislääkäri Palliatiivisen lääketieteen erityispätevyys Länsi-Suomen Diakonialaitos Mirja Koivunen Yleislääketieteen erikoislääkäri Palliatiivisen lääketieteen erityispätevyys Länsi-Suomen Diakonialaitos Palliatiivisella sedaatiolla tarkoitetaan sitä, että kuolevaa potilasta rauhoitetaan

Lisätiedot

LIITE III VALMISTEYHTEENVEDON JA PAKKAUSSELOSTEEN OLEELLISET OSAT

LIITE III VALMISTEYHTEENVEDON JA PAKKAUSSELOSTEEN OLEELLISET OSAT LIITE III VALMISTEYHTEENVEDON JA PAKKAUSSELOSTEEN OLEELLISET OSAT Huomautus: Nämä valmisteyhteenvedon ja pakkausselosteen muutokset ovat voimassa komission päätöksen ajankohtana. Komission päätöksen jälkeen

Lisätiedot

ikiön seulonta- ja kromosomitutkimukset

ikiön seulonta- ja kromosomitutkimukset POTILASOHJE 1 (8) S ikiön seulonta- ja kromosomitutkimukset POTILASOHJE 2 (8) SISÄLLYSLUETTELO Mitä kehityshäiriöiden seulonta tarkoittaa? 3 Ultraääniseulontatutkimukset 4 Varhainen ultraääniseulonta Toisen

Lisätiedot

Ulkomailla opiskelevien ja työskentelevien lääkeasiat

Ulkomailla opiskelevien ja työskentelevien lääkeasiat Ulkomailla opiskelevien ja työskentelevien lääkeasiat Proviisori Jaana Harsia-Alatalo Kelan terveysosaston lääkekorvausryhmä 17.2.2010 Suomen lääkekorvausjärjestelmä: Mitä korvataan? Kela korvaa lääkkeitä,

Lisätiedot

Perheen tukeminen pitkän sairaalahoidon aikana - hoitajan näkökulmia. Hannele Haapala, TYKS, Keskola

Perheen tukeminen pitkän sairaalahoidon aikana - hoitajan näkökulmia. Hannele Haapala, TYKS, Keskola Perheen tukeminen pitkän sairaalahoidon aikana - hoitajan näkökulmia Hannele Haapala, TYKS, Keskola Separaation vähentäminen Hoitojaksot keskolassa saattavat kestää kuusikin kuukautta. Keskosvauva kotiutuu

Lisätiedot

tulehduksellisten suolistosairauksien yhteydessä

tulehduksellisten suolistosairauksien yhteydessä ADACOLUMN -HOITO tulehduksellisten suolistosairauksien yhteydessä www.adacolumn.net SISÄLTÖ Maha-suolikanava...4 Haavainen paksusuolitulehdus...6 Crohnin tauti...8 Elimistön puolustusjärjestelmä ja IBD...10

Lisätiedot

7. Oletko tuntenut sydämen rytmihäiriöitä (tiheälyöntisyys tai lyönnin väliin jääminen) harjoituksen tai kilpailun aikana

7. Oletko tuntenut sydämen rytmihäiriöitä (tiheälyöntisyys tai lyönnin väliin jääminen) harjoituksen tai kilpailun aikana 5. Onko sinulla esiintynyt lääkeaineallergiaa? 6. Oletko tuntenut rintakipua harjoituksen tai kilpailun aikana? 7. Oletko tuntenut sydämen rytmihäiriöitä (tiheälyöntisyys tai lyönnin väliin jääminen) harjoituksen

Lisätiedot

Pramipexol Stada. 18.10.2013, Versio V01 RISKIENHALLINTASUUNNITELMAN JULKINEN YHTEENVETO

Pramipexol Stada. 18.10.2013, Versio V01 RISKIENHALLINTASUUNNITELMAN JULKINEN YHTEENVETO Pramipexol Stada 18.10.2013, Versio V01 RISKIENHALLINTASUUNNITELMAN JULKINEN YHTEENVETO VI.2 Julkisen yhteenvedon osiot Pramipexol STADA 0,088 mg tabletti Pramipexol STADA 0,18 mg tabletti Pramipexol STADA

Lisätiedot

Suomen Migreeniyhdistys ry 2/2005

Suomen Migreeniyhdistys ry 2/2005 Suomen Migreeniyhdistys ry 2/2005 Suomen Migreeniyhdistys Päänsärky-lehti 2/2005 2 Suomen Migreeniyhdistys ry Migränföreningen i Finland rf Toimisto: Sähköttäjänkatu 2 B, 00520 Helsinki Internet: www.migreeni.org

Lisätiedot

Muutoksia valmisteyhteenvedon merkittäviin kohtiin ja pakkausselosteisiin

Muutoksia valmisteyhteenvedon merkittäviin kohtiin ja pakkausselosteisiin Liite III Muutoksia valmisteyhteenvedon merkittäviin kohtiin ja pakkausselosteisiin Huom.: Nämä muutokset valmisteyhteenvetoon, pakkausmerkintöihin ja pakkausselosteeseen saatetaan päivittää myöhemmin

Lisätiedot