Mikä migreeni on? Migreenin hoidosta:

Transkriptio

1

2 Mikä migreeni on? Migreeni on hyvin tavallinen, kohtauksellinen, osittain geenien säätelemä neurologinen sairaus. Henkilö, jolla on migreeniominaisuus, on kohtausten välissä terve ja toimintakykyinen. Maailman terveysjärjestö WHO:n tietojen mukaan migreeni on yleisempi kuin esimerkiksi diabetes ja astma. WHO:n arvion mukaan Euroopassa ja Amerikassa 6 8 %:lla miehistä ja %:lla naisista voidaan diagnosoida migreeni. Migreenikohtaus Migreenikohtaukseen voi kuulua auraoireita (n. 20 %:lla), joita tavallisimmin esiintyy näön tai tuntoaistin alueella. Näköauran aikana näkökentässä leijailee ylimääräisiä valoja tai näkö voi sumentua, mikä haittaa tarkkaa näkemistä. Myös hetkellinen häiriö kuullun ymmärtämisessä tai puheen tuottamisessa voi olla auraoire. Aura menee ohi minuutissa. Migreenin muut oireet alkavat jo auran aikana tai pian sen jälkeen. Migreenikipu voi alkaa lihassärkynä niskasta ja siirtyä sieltä päähän, tai alkaa suoraan toisella puolella päätä. Migreenikipu on sykkivä ja voimakkuudeltaan kohtalainen tai kova. Liikkuminen voimistaa kipua. Kipuun saattaa liittyä myös muita oireita, kuten valo- ja ääniherkkyyttä, hikoilua, palelua tai pahoinvointia, joka voi voimistua aina oksenteluun asti. Migreenin kipuvaihe kestää neljästä tunnista jopa 72 tuntiin, joskus kauemminkin. Migreenin hoito Migreenikohtausta hoidetaan levolla ja usein viileällä (esim. kylmäpussit). Migreenistä selviytymistä auttavat säännölliset elämäntavat: riittävä uni, säännöllinen ruokailu sekä hyvää kuntoa ylläpitävä liikunta. Tarvittaessa kohtausta voi hoitaa myös lääkkeillä. Tarjolla on laaja lääkevalikoima käsikaupassa myytävistä särkylääkkeistä lääkärin määräämiin migreenilääkkeisiin. Kun sopivaa lääkettä haetaan, samaa lääkettä kokeillaan kolmeen peräkkäiseen kohtaukseen. Ellei siitä ole apua, on hyvä vaihtaa toiseen lääkkeeseen. Migreenin kohtaushoito toimii hyvin silloin, kun sen tehoon voi luottaa niin vahvasti, että migreenin pelko ei rajoita työtehtävien ja harrastusten sopimista etukäteen. Kohtauslääkkeisiin huonosti reagoivaa migreeniä hoidetaan estolääkkeillä, joita otetaan 3 6 kuukauden ajan päivittäin. Estolääkkeen tehoa voidaan pitää riittävänä, jos kipu tai kohtausten määrä puolittuu. Migreenin hoidosta:

3 Migreeniä laukaisevat tekijät Migreeniä laukaisevat tekijät (triggerit) ovat yksilöllisiä. Tavallisimpia laukaisijoita ovat stressi tai sen loppuminen, hormonaaliset tekijät, jano, nälkä, ilmanpaineen vaihtelu, valot ja hajut. Myös työelämässä on tekijöitä, jotka voivat laukaista migreenikohtauksen. Stressi Stressi laukaisee eniten migreenikohtauksia sekä arjessa että työympäristössä. Työstressi voi johtua mm. työn tavoitteiden epäselvyydestä, työtehtävien paljoudesta, työn kiireisyydestä, työelämän sisältämistä liiallisista muutoksista tai työn jatkumisen epävarmuudesta. Liiallisen stressin havaitseminen ja sen lieventäminen on tärkeää sekä työssä jaksamisen että migreenikohtauksien ennakoinnin vuoksi. Näyttöpäätetyö Yhä useammassa ammatissa tehdään paljon töitä näyttöpäätteellä. Tällöin riskitekijöitä voivat olla pitkäkestoinen staattinen työskentely, huonot työasennot, epäergonominen työpiste ja väärät näytönsäädöt. Työfysioterapeutit ja työterveyshoitajat ovat asiantuntijoita, joilta saa opastusta työpisteen ja yleisen ergonomian parantamiseen. Suomen Migreeniyhdistyksen selvityksen (yli 1000 työikäistä vastaajaa vuonna 2013) mukaan stressin ja näyttöpäätetyön lisäksi yleisiä migreenikohtauksille altistavia asioita ovat melu ja hälinä työpisteessä, sisäilmaongelmat, hajut ja hajusteet, valaistukseen liittyvät tekijät sekä työaikojen sopimattomuus omaan unirytmiin. Luonnollinen helpotus migreeniin FL-41 sävytettyjen linssien avulla. Tarkkaan määritelty sävy sulkee pois valon aaltopituudet, jotka saattavat laukaista ja pahentaa migreeniä. Vaihtoehtoja saatavana moniin käyttötilanteisiin voimakkuuksilla tai ilman. Tiedustelut: puh

4 Migreeni ja työelämän triggerit Suomen Migreeniyhdistyksen Migreeni ja työelämän triggerit -projektin palvelevalla sivustolla on tietoa kohtauksia laukaisevista tekijöistä, niiden vähentämisestä ja haittojen ennaltaehkäisystä. Migreeniä sairastava voi hakea sivustolta tietoa omista migreeniin altistavista tekijöistään (triggereistään) ja niiden ehkäisykeinoista. Migreeniä sairastavan henkilön esimies voi löytää sivustolta keinoja parantaa migreeniä sairastavan työntekijän työolosuhteita ja työviihtyvyyttä. Samalla hän voi vähentää sairastamisen aiheuttamaa haittaa työyhteisössä ja työn tuottavuudessa. Työterveyshuolto voi saada sivustolta ja sen linkeistä lisätietoa migreenistä ja migreeniasiakkaan työhyvinvoinnin lisäämisestä. Tukipunos Kivunhallinta Rentoutuminen Aikuisten unikoulu NLP-ohjaus kokonaisvaltaista hyvää vointia Helsingissä! Psyko- ja fysioterapeutti Anu Miettinen, puh Psyko- ja fysioterapeutti Juha Tähkälä, puh Fysioterapeutti Virpi Laine, puh Myös skype- ja nettiterapia! Ludviginkatu 3-5 B 13, Helsinki

5 Suomen Migreeniyhdistys Migreeniyhdistys tukee ja ohjaa päänsärkyjä sairastavia ihmisiä ja tekee yhteistyötä terveydenhuollon ammattilaisten kanssa. Yhdistys on tarkoitettu migreeniä, sarjoittaista päänsärkyä (Hortonin neuralgia, cluster headache), kolmoishermosärkyä (trigeminusneuralgia) sekä harvinaisia trigeminovaskulaarisia päänsärkyjä sairastaville ja heidän omaisilleen sekä muille aiheesta kiinnostuneille. Yhdistys etsii ja tuottaa luotettavaa tietoa sekä välittää sitä: netissä: Päänsärky-lehdessä esitteissä Facebookissa jäsensähköposteissa Yhdistys tukee päänsärkyjä sairastavia vertaistoiminnalla eri puolilla Suomea vertaisryhmillä sosiaalisessa mediassa sairaanhoitajan neuvontapalvelulla psykologin neuvontapalvelulla Yksilöllistä, tehokasta ja kokonaisvaltaista hoitoa migreeniin - ilman lääkkeitä Itsehallintotie 6, ESPOO

6 Suomen Migreeniyhdistys ry Migreeni ja työelämän tiggerit -projekti Lisätiedot ja tilaukset: CITYTERVEYS MAGNEETTI- TUTKIMUS MEILTÄ MYÖS ERITTÄIN EDULLISET LABORATORIOTUTKIMUKSET! 138 * *Erikoislääkärin lähetteellä. Hinta ennen kela-korvausta VARAA AIKA ratiopharm.fi FI/RTP/14/0021/11/14