Käypä hoito -suositus. Päänsärky (lapset)

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "Käypä hoito -suositus. Päänsärky (lapset)"

Transkriptio

1 Käypä hoito -suositus Suomalaisen Lääkäriseuran Duodecimin ja Suomen Lastenneurologinen Yhdistys ry:n asettama työryhmä Päänsärky (lapset) Päivitetty Käypä hoito -suositus perustuu systemaattisesti koottuun tutkimustietoon, jonka näytön aste, luotettavuus, arvioidaan alla olevan taulukon mukaan. Suositus on tarkoitettu tukemaan päätöksiä sekä kliinisissä tilanteissa että potilasryhmien hoitoa suunniteltaessa. Paikalliset versiot saattavat tarkentaa esim. sairaanhoitopiirin käytäntöä yksityiskohdissa. Suositus ja näytönastekatsaukset päivitetään kolmen vuoden välein elektronisina, päivitystiivistelmät julkaistaan Duodecim-lehdessä. Suosituksen kirjoittajien sidonnaisuudet näkyvät elektronisissa versioissa. Kommentit ja kehittämisehdotukset voidaan lähettää Internetissä palaute tai lähettämällä se osoitteeseen Käypä hoito, Suomalainen Lääkäriseura Duodecim, PL 713, Helsinki. NÄYTÖN VARMUUSASTEEN ILMOITTAMINEN KÄYPÄ HOITO -SUOSITUKSISSA Koodi Näytön aste Selitys A Vahva tutkimusnäyttö Useita menetelmällisesti tasokkaita 1 tutkimuksia, joiden tulokset samansuuntaiset B Kohtalainen tutkimusnäyttö Ainakin yksi menetelmällisesti tasokas tutkimus tai useita kelvollisia 2 tutkimuksia C Niukka tutkimusnäyttö Ainakin yksi kelvollinen tieteellinen tutkimus D Ei tutkimusnäyttöä Asiantuntijoiden tulkinta (paras arvio) tiedosta, joka ei täytä tutkimukseen perustuvan näytön vaatimuksia 1 Menetelmällisesti tasokas = vahva tutkimusasetelma (kontrolloitu koeasetelma tai hyvä epidemiologinen tutkimus), tutkittu väestö ja käytetty menetelmä soveltuvat perustaksi hoitosuosituksen kannanottoihin. 2 Kelvollinen = täyttää vähimmäisvaatimukset tieteellisten menetelmien osalta; tutkittu väestö ja käytetty menetelmä soveltuvat perustaksi hoitosuosituksen kannanottoihin. Koko suositus näytönastekatsauksineen ja sähköisine taustamateriaaleineen on saatavissa osoitteessa PDF-versio sisältää suositustekstin, keskeiset taulukot ja kuvat sekä kirjallisuusviitteet typistetyssä muodossa. Vastuun ra jaus Käypä hoito -suositukset ovat parhaiden asiantuntijoiden laatimia yhteenvetoja yksittäisten sairauksien diagnostiikan ja hoidon vaikuttavuudesta. Ne eivät korvaa lääkärin tai muun terveydenhuollon ammattilaisen omaa arviota yksittäisen potilaan parhaasta mahdollisesta diagnostiikasta ja hoidosta hoitopäätöksiä tehtäessä

2 KÄYPÄ HOITO -SUOSITUS Päänsärky (lapset) Keskeinen sanoma Lasten lievät päänsäryt edellyttävät harvoin tutkimuksia tai hoitoa. Haitalliset ja toistuvat päänsäryt vaativat lääkärin tutkimuksen etiologian selvittämiseksi ja hoidon suunnittelemiseksi. Lasten migreenikohtausten ja migreenityyppisten päänsärkyjen hoitoon sopivat ensisijaisina lääkkeinä parasetamoli ja ibuprofeeni. Triptaaneja on tutkittu lapsilla vähemmän kuin aikuisilla. Sumatriptaaninenäsuihkeiden tehosta on riittävä näyttö lasten migreenin hoidossa. Myös ritsatriptaanitabletit, tsolmitriptaaninenäsuihke ja tsolmitriptaanitabletit saattavat olla tehokkaita lasten ja nuorten migreenin hoidossa. 2 Tavoite ja kohderyhmät Suosituksen tavoitteena on esittää lasten toistuvan haitallisen päänsäryn kohtaus- ja estohoidon näyttöön perustuvat vaihtoehdot. Suositus on tarkoitettu päänsärkypotilaita hoitaville yleis- ja erikoislääkäreille ja soveltuvin osin muulle terveydenhuollon henkilöstölle sekä perusterveydenhuollossa että erikoissairaanhoidossa. Esiintyvyys Satunnaiset päänsäryt ovat yleisiä lapsilla, ja niitä esiintyy jo pikkulapsilla [1]. Toistuvia päänsärkyjä (vähintään kerran kuukaudessa) esiintyy noin 10 %:lla [2, 3] koulunsa aloittavista suomalaislapsista ja migreeniä noin 5 %:lla [2, 3]. Jännityspäänsäryn esiintyvyyttä tässä iässä ei tiedetä tarkasti. Päänsärkyjen esiintyvyys lisääntyy iän myötä [2, 4 7], tytöillä murrosiästä lähtien enemmän kuin pojilla. Yli kymmenvuotiaiden ryhmässä toistuvan päänsäryn esiintyvyys on pojilla noin 25 % ja tytöillä 35 % [2, 4] ja migreenin esiintyvyys on 8 15 % pojilla ja % tytöillä [2, 5 8]. Migreenitaipumus on vahvasti perinnöllinen [9]. Jännityspäänsärky on 12-vuotiailla lapsilla yhtä yleinen kuin migreeni [6 8]. Kroonista päivittäistä päänsärkyä esiintyy jo lapsuusiässä, mutta se on harvinainen (esiintyvyys 1,5 3 %) [6, 10]. Samalla lapsella voi esiintyä monentyyppistä päänsärkyä; esimerkiksi migreeniä sairastavilla esiintyy usein myös jännityspäänsärkyjä. Viimeaikaisten tutkimusten mukaan näyttää siltä, että lasten päänsäryt ovat lisääntyneet [3, 11, 12]. Lapsuusiässä alkanut päänsärkytaipumus ilmeisesti jatkuu yli puolella ihmisistä läpi koko iän mutta erityisesti lapsuusiässä päänsärkytyyppi ei ole stabiili [10, 13 17] B, [13 17]. Noin 60 % henkilöistä, joilla on esiintynyt migreeniä lapsuusiässä, sairastaa sitä myös aikuisena [13]. Suomalaisen tutkimuksen aineistossa Suomalaisen Lääkäriseuran Duodecimin ja Suomen Lastenneurologinen Yhdistys ry:n asettama työryhmä

3 78 % niistä, joilla oli esiintynyt seitsenvuotiaana päänsärkyä, kärsi siitä myös 22 vuoden iässä [14]. Primaari päänsärkytyyppi muuttuu lapsuusiässä noin 30 %:lla migreenistä jännityspäänsäryksi ja päinvastoin [17]. Syyt Päänsärky on yleisoire, jonka takana voi olla lukuisia syitä. Migreeni ja jännityspäänsärky ovat lasten yleisimmät niin sanotut primaarit, ei-elimelliset päänsäryt. Niitäkin voivat laukaista erilaiset elimelliset tekijät. Harvinaisia mutta vakavia aiheuttajia ovat kallonsisäisen paineen nousu ja kallonsisäiset vuodot ja aivoverenkierron häiriöt. Lasten päänsäryt voidaan jakaa syyn mukaan seuraavasti. Primaariset: * migreeni * jännityspäänsärky * sarjoittainen päänsärky (harvinainen lapsilla, ks. Käypä hoito -suositus Migreeni). Sekundaariset (elimelliset), joiden aiheuttajia ovat * infektiot ja inflammaatiot * yleissairaudet, muun muassa anemia ja aineenvaihduntahäiriöt. * pään ja niskan vammojen jälkitilat * piilokarsastus ja taittoviat * purentavirheet * epilepsiakohtauksen jälkitila päänsärky * kohonnut kallonsisäinen paine * kallonsisäiset vuodot ja aivoverenkierron häiriöt * obstruktiivinen uniapnea * kohonnut verenpaine * lääkkeet * hormonit * häkämyrkytys. Elämäntapoihin ja psykososiaalisiin ongelmiin liittyvät, laukaisevina tekijöinä liian vähäinen yöuni * väärät ruokailutottumukset * päihteiden käyttö * koulukiusaaminen * oppimisvaikeudet * perhe- tai ystävyyssuhteiden ongelmat. Diagnoosi Päänsäryn selvittelyssä riittävät useimmiten huolellinen anamneesi ja lapsen kliininen tutkimus. Nämä antavat viitteitä päänsäryn mahdollisista elimellisistä syistä ja auttavat päättämään, tarvitaanko lisätutkimuksia. Anamneesissa oleellisia ovat päänsäryn luonne (muun muassa voimakkuus, paikantuminen, kipukohtauksen kulku ja kohtausten tiheys) päänsärkyyn liittyvät muut oireet laukaisevat tekijät. Lasten primaaristen päänsärkyjen diagnostiikka perustuu tyypillisiin oireisiin ja muiden syiden pois sulkemiseen. Päänsärkyjen luokittelu perustuu kansainväliseen suositukseen [18] Lasten migreenin diagnosoimisessa käytetään pienin muunnelmin samoja kriteereitä (Headache Classification Committee 2004 [18]) kuin aikuisillakin. Migreeni ilman auraa: vähintään viisi kohtausta, jotka täyttävät seuraavat kriteerit. * Kohtaukset kestävät 1 72 tuntia jälkiuni mukaan luettuna. * Vähintään kaksi seuraavista: sykkivä, toispuolinen, kohtalainen tai kova särky, joka estää normaalia toimintaa, tai päänsäryn paheneminen fyysisen aktiivisuuden vaikutuksesta. Lapsilla päänsärky on usein molemminpuolista. * Vähintään yksi seuraavista: pahoinvointi tai oksentelu, valonarkuus ja ääniherkkyys. Pienillä lapsilla valonarkuus ja ääniherkkyys voidaan päätellä käytöksestä. Migreeni, johon liittyy aura: vähintään kaksi kohtausta, joihin pätee ainakin kolme seuraavista. * Aivojen paikallisesta toimintahäiriöstä kertova auraoire * Auran kesto yli neljä minuuttia tai kak- 3 Lasten päänsärky

4 KÄYPÄ HOITO -SUOSITUS 4 si tai useampia peräkkäisiä auraoireita * Auran kesto alle tunti; auraa seuraa päänsärky alle tunnissa. Migreenikohtausten välillä potilaan tulee olla oireeton. Migreenikohtauksen voivat laukaista muun muassa vilkkuvat tai kirkkaat valot hajut paasto ja valvominen [15]. Noin puolella migreeniä potevista lapsista esiintyy auraoireita ainakin joskus päänsärkykohtauksen yhteydessä [6]. Aura on tavallisesti visuaalinen tai sensorinen (näkökenttäpuutos tai kuviot näkökentässä, puutumisen tai pistelyn tunne). Auraoire voi muuttaa muotoaan kohtauksen aikana ja kohtauksesta toiseen. Pitkittyneet (yli tunti) tai harvinaisemmat auraoireet (motorinen heikkous, puheen tuoton tai ymmärtämisen vaikeus tai niin sanotun basilaarimigreenin oireet, kuten ataksia, huimaus, dysartria ja sekavuus) vaativat aina lisätutkimuksia erikoissairaanhoidossa ja muiden syiden kuten epilepsian ja aivoinfarktin pois sulkemista. Säännönmukaisesti samalla puolella esiintyvä auraoire saattaa johtua aivojen tai aivoverisuonten rakenteellisista muutoksista ja vaatii lisätutkimuksia. Erityiseen perheittäin esiintyvään hemiplegiseen migreeniin liittyy paljon basilaarimigreenin piirteitä sekä pienten tapaturmien aiheuttamia rajuja migreenikohtauksia ja tajunnanhäiriöitä. Sille on löydetty ainakin kolme eri geeniä [19]. Tietyt lapsuusiän kohtauksittaiset oireistot saattavat joskus ennakoida migreenin puhkeamista myöhemmin tai liittyä migreenin patogeneesiin. Kansainvälisen luokituksen kriteereiden [18] mukaan niihin lasketaan * syklinen oksentelu * abdominaalinen migreeni (toistuvat vatsakivut ja oksentelu) ja * lapsuusiän hyvänlaatuinen kohtauksittainen huimaus. Diagnoosi edellyttää aina muiden mahdollisten sairauksien pois sulkemista ja seurantaa [18]. Jännityspäänsärky on lievää tai kohtalaista, tasaista ja usein puristavaa, eikä siihen liity pahoinvointia tai samanaikaista valo- ja ääniherkkyyttä (vrt. Käypä hoito -suositus Migreeni, migreenin ja jännityspäänsäryn erotustaulukko). Jännityspäänsäryn syntyä ei tunneta tarkasti. Osa jännityspäänsäryistä saattaa liittyä poikkeavaan lihasjännitykseen pään, niskan, hartioiden ja yläselän alueella, psyykkisiin tekijöihin tai purentaelimistön toimintahäiriöön. Samalla potilaalla voi esiintyä sekä migreeniä että jännityspäänsärkyä. Erityisesti päänsärkyongelman kroonistuessa niitä on vaikea erottaa toisistaan. Sekä migreeni- että jännityspäänsärkykohtauksen laukaisijana voi olla stressi (migreenissä myös stressin laukeaminen), ja pahentuneen päänsärkykohtaustilanteen taustalla saattavat olla muun muassa vaikeudet koulussa, toverisuhteissa tai perheessä. Psykogeenisesta päänsärystä voidaan puhua silloin, kun häiriön pääasiallinen ylläpitäjä on psyykkinen tekijä, jonka poistuminen lopettaa myös päänsäryt kokonaan. Psyykkisten tekijöiden laukaisema päänsärky jatkuu useimmiten päivästä toiseen samanlaisena ja on luonteeltaan epämääräistä. Anamneesin ja toiminnallisen haitan välillä on usein huomattava epäsuhta. Psyykkisten tekijöiden laukaisema päänsärky ei häiritse tavallista toimintaa yhtä paljon kuin migreeni tai jännityspäänsärky, mutta itse psyykkiset ongelmat, kuten masennus, koulupelko ja univaikeudet, voivat olla vaikeita ja hoitoa vaativia. Kliininen tutkimus Normaalin pediatrisen yleistutkimuksen (infektioiden ja yleissairauksien pois sulkeminen) lisäksi tunnustellaan niska-hartiaseudun ja pään alueen lihakset ja kaularanka sekä Suomalaisen Lääkäriseuran Duodecimin ja Suomen Lastenneurologinen Yhdistys ry:n asettama työryhmä

5 tarkastetaan ryhti ja purenta. Kasvutiedot, erityisesti päänympärys, on piirrettävä kasvukäyrälle, puberteettistatus on tarkistettava ja verenpaine mitattava. Neurologisen tutkimuksen sisältö riippuu lapsen iästä, mutta siihen kuuluu aina arvio karkea- ja hienomotoriikasta puolieroista tasapainosta ja koordinaatiosta aivohermojen toiminnasta aistitoiminnoista ja kokonaiskehityksen kulusta. Näöntarkkuuden, näkökenttien ja silmänpohjien tutkiminen kuuluu myös päänsärkypotilaan kliiniseen tutkimukseen. Jatkotutkimukset Krooninen tai toistuva päiväaikainen pahenematon päänsärky muuten hyvin voivan lapsen ainoana oireena ei viittaa aivokasvaimeen [20 25] C, ja tällaisen potilaan etiologiset tutkimukset voidaan tehdä ensisijaisesti perusterveydenhuollossa. Akuutin päänsäryn selvittelyssä on suljettava pois yleiset infektiosairaudet (esimerkiksi sinuiitti) ja harvinaisemmat mutta vakavat infektiot (kuten meningiitti ja meningoenkefaliitti). Akuutin päähän kohdistuneen tapaturman jälkeen voimakkaasta päänsärystä kärsivä potilas tulee kuvantaa päivystysluonteisesti kallonsisäisen verenvuodon pois sulkemiseksi. Aivojen kuvantamisen aiheet lasten päänsäryn diagnostiikassa: päänsärkyä ja oksentelua esiintyy öisin tai heti ylös noustessa päänsäryn yhteydessä esiintyy tajunnan häiriöitä äkillinen fyysinen ponnistus tai yskiminen pahentaa voimakkaasti päänsärkyä säännönmukaisesti toispuolinen sykkivä päänsärky paheneva tai hoitoresistentti päänsärky lapsen luonne tai käytös muuttuu poikkeava kasvu pään kasvu kiihtyy poikkeavia neurologisia löydöksiä tai poikkeava kehitys alle viiden vuoden ikä. Magneettikuvaus on ensisijainen kuvantamistutkimus lasten haitallisten ja toistuvien päänsärkyjen diagnostiikassa. Kuvantamisen aiheet on esitetty edellä. Akuutissa kallonsisäisessä verenvuodossa tietokonetomografialla saadaan hoidon kannalta riittävästi tietoa. EEG ei ole rutiinitutkimus päänsärkyjen diagnostiikassa [26 30] C. EEG-tutkimus tehdään, jos päänsäryn syyksi epäillään epileptisiä oireita. Osalla migreenipotilailla esiintyy esimerkiksi vilkkuvaloärsykkeeseen liittyviä EEG-poikkeavuuksia, jotka eivät kuitenkaan ole niin spesifisiä, että migreeni voitaisiin niiden perusteella diagnosoida tai sulkea pois [26 30] C. Lapsen päänsäryn selvittelyssä laboratoriotutkimusten tarve määräytyy yksilöllisesti. Selvä virhepurenta ja palpaatiokipu purentalihaksistossa edellyttävät hammaslääkärin tutkimuksia. Lasten päänsäryn lääkkeetön ehkäisy Lasten migreenin ja muun päänsäryn ehkäisyssä on varmistuttava siitä, että lapsen ateriarytmi on säännöllinen (etenkin aamupala) unirytmi on säännöllinen lapsi ulkoilee ja liikkuu riittävästi. Silmien suojaaminen kirkkaalta valolta on muistettava migreenikohtausten ehkäisemiseksi etenkin kesäaikaan vesillä lumisessa ympäristössä. Kontaktiurheilulajeissa olisi syytä pyrkiä suojaamaan pää kovilta iskuilta. Erityisesti migreeniä sairastavilla lapsilla tietokoneen käyttö voi olla yksi mahdollinen kohtauksia laukaiseva tekijä [31]. Sekä migreeniä että jännityspäänsärkyä potevilla lapsilla tietokoneen käyttö oli runsaampaa kuin lapsilla, joilla ei esiintynyt päänsärkyjä [32]. Tietokoneen käytön ja päänsäryn yhteyttä selittävää mekanismia ei kuitenkaan tiedetä, ja mekanismeja voi olla useita. 5 Lasten päänsärky

6 KÄYPÄ HOITO -SUOSITUS 6 Jännityspäänsäryn lääkehoito Jännityspäänsäryn lääkehoidosta lapsilla ei ole kontrolloituja tutkimuksia. Lievä jännityspäänsärky reagoi ilmeisesti huonosti särkylääkkeisiin, eikä särkylääkkeitä pitäisi yleensä käyttää sen hoidossa. Jännityspäänsärky ja migreeni esiintyvät usein yhdessä tai niiden rajat ovat liukuvat. Voimakkuudeltaan kohtalaiseen sekapäänsärkyyn voi tehota samanlainen akuuttihoito kuin migreeniin. Jännityspäänsäryn lääkkeetön ehkäisy Eniten tutkittuja lääkkeettömiä menetelmiä lasten päänsärkyjen ehkäisyssä ovat rentoutus, biopalautehoito ja kognitiivis-behavioraaliset terapiat. Kognitiivisia menetelmiä on käytetty vain harvoin yksinään. Lisätietoa päänsäryn lääkkeettömien hoitomenetelmien jaosta löytyy sähköisestä taustaaineistosta. Lasten jännityspäänsäryn ehkäisystä lääkkeettömin keinoin on olemassa vähän näyttöön perustuvaa tietoa. Tehdyt tutkimukset ovat olleet potilasmääriltään pieniä ja käytetyt lääkkeettömät menetelmät vaihtelevia. EMG-biopalautehoito yhdistettynä rentoutushoitoon saattaa ehkäistä lasten jännityspäänsärkyjä tehokkaammin kuin pelkkä rentoutushoito, mutta luotettava näyttö puuttuu [33] D. Ohjattu tai itseohjautuva rentoutushoito saattaa myös yksinään ehkäistä jännityspäänsärkyjä lapsilla ja nuorilla [34 40] C. Rentoutusta on tutkimuksissa toteutettu sekä koulujen terveydenhoitajien että psykologien ohjaamana. Akupunktio saattaa ehkäistä lasten toistuvia päänsärkyjä, mutta luotettava näyttö tästä puuttuu [41, 42] D. Lasten migreenin oireenmukainen lääkehoito (kohtausten hoito) Lasten migreenin hoitoon kuuluu lepo hämärässä ja hiljaisessa paikassa kuten aikuisillakin. Lasten migreeniin liittyvä voimakas kipu [43, 44] ja liitännäisoireet, kuten auraan liittyvä näköhäiriö, ovat merkittäviä haittoja. Lasten migreenikohtauksen lääkehoito on usein tarpeellista, ja lääkettä tulee antaa heti oireiden alussa riittävän suuri annos. Uusi annos voidaan antaa tarvittaessa kahden tunnin kuluttua, mutta suositellut vuorokausiannokset on pidettävä mielessä. Parasetamoli (15 mg/kg, enintään 60 mg/ kg/vrk) [45] C ja ibuprofeeni (10 mg/kg, enintään 40 mg/kg/vrk) [45 47] B suun kautta annettuina ovat tehokkaita lasten migreenikohtausten hoidossa (taulukko 1). Parasetamolin vaikutus alkaa nopeammin kuin ibuprofeenin, mutta ibuprofeeni lopettaa migreenikohtauksen kaksi kertaa todennäköisemmin kuin parasetamoli [45]. Parasetamolia voidaan antaa kaikenikäisille lapsille ja ibuprofeenia yli yksivuotiaille (taulukko 1). Niiden samanaikaista käyttöä ei pidetä suotavana. Liuoksena ja poretabletteina annettu lääke imeytyy jonkin verran nopeammin kuin tavalliset tabletit. Peräpuikoista lääke imeytyy yleensä hitaasti. Tulehduskipulääkkeet eivät sovellu tiheästi uusivan päänsäryn eivätkä kohtauskierteen hoitoon. Tulehduskipulääkkeiden ja erityisesti kofeiinia tai kodeiinia sisältävien yhdistelmävalmisteiden liiallinen ja etenkin liian tiheä käyttö voi lisätä päänsäryn esiintymistä (särkylääkepäänsärky). Lapsi saattaa tarvita jopa osastohoitoa päästäkseen eroon lääkekierteestä. Salisylaatteja tulee välttää virus- ja kuumetautien aikaisissa migreenikohtauksissa Reyen syndrooman riskin vuoksi (kuolemaan johtava maksakooma) [48]. Muita steroideihin kuulumattomia tulehduskipulääkkeitä kuin ibuprofeenia ei ole tutkittu lasten migreenissä. Sumatriptaani on pelkästään migreenin hoitoon tarkoitettu lääke. Suomalaisen Lääkäriseuran Duodecimin ja Suomen Lastenneurologinen Yhdistys ry:n asettama työryhmä

7 Taulukko 1. Lasten migreenin kohtaushoidossa käytettäviä lääkkeitä. Lääke Kerta-annos Suurin annos, aikuisannosta ei saa ylittää Lyhin antoväli (h) Valmistemuoto Ibuprofeeni mg/kg 40 mg/kg/vrk 2 tabletti depottabletti peräpuikko Parasetamoli mg/kg 60 mg/kg/vrk 2 oraalisuspensio poretabletti hajoava tabletti tabletti peräpuikko Sumatriptaani 10 mg (20 39 kg) 20 mg (väh. 40 kg) 20 mg / vrk 40 mg / vrk 2 nenäsuihke Ritsatriptaani 5 mg (20 39 kg) 10 mg (väh. 40 kg) 10 mg / vrk 20 mg / vrk 2 tabletti Tsolmitriptaani 5 mg 2,5 mg 10 mg / vrk 5 mg / vrk 2 nenäsuihke tabletti Metoklopramidi 0,15 0,30 mg/kg inj. 0,10 mg/kg 0,5 1,0 mg/kg/vrk suurin kokonaiskerta-annos 25 mg inj. 0,3 mg/kg/vrk 4 oraaliliuos tabletti peräpuikko injektioliuos (lihakseen tai laskimoon) Proklooriperatsiini 0,10 0,30 mg/kg inj. 0,1 0,15 mg/kg 0,4 0,5 mg/kg/vrk suurin kokonaiskerta-annos 10 mg 4 tabletti injektioneste (vain erityisluvalla) Sumatriptaani on serotoniini 1 -reseptorin agonisti, jonka vaikutusmekanismia ei tunneta tarkasti. Se supistaa aivoverisuonia ja estää kolmoishermon toimintaa, ja se tehoaa sekä kohtauksen alussa että myöhemmin, mutta sitä ei saa käyttää migreeniauran aikana, jolloin verisuonet ovat vielä supistuneet. Sumatriptaaninenäsuihke on ilmeisesti tehokas lasten ja nuorten migreenikohtausten hoidossa [49 52] B, ja se on rekisteröity 12-vuotiaiden ja sitä vanhempien lasten migreenin hoitoon. Sumatriptaaninenäsuihke (annos 10 mg tai 20 mg, enintään kaksi annosta vuorokaudessa, ks. taulukko 1, Lasten migreenin kohtaushoidossa käytettäviä lääkkeitä) on suositeltavaa antaa puolen tunnin sisällä päänsäryn alusta, jotta vältettäisiin sentraalisten kipuhermoratojen herkistyminen, joka heikentää lääkkeen tehoa (ks. Käypä hoito -suositus Migreeni). Sumatriptaanitablettien teho lasten vaikeahoitoisiin migreenikohtauksiin on ollut selvästi vähäisempi kuin aikuistutkimuksissa havaittu, eikä eroa lumelääkkeeseen ole todettu [53]. Yhden avoimen tutkimuksen [54] hyvästä tuloksesta huolimatta ihonalaisia ruiskeita ei suositella lasten migreenin hoitoon, koska näin annettavaa sumatriptaania on saatavana vain yhtä aikuisille tarkoitettua annoskokoa. Tablettimuotoinen ritsatriptaani (ks. taulukko 1) saattaa tehota lasten ja nuorten migreenissä [55, 56] C, mutta laajempi näyttö puuttuu, eikä lääkettä vielä ole rekisteröity lasten migreenin hoitoon. Tsolmitriptaaninenäsuihke (ks. taulukko 1) saattaa tehota vuotiaiden lasten migreenissä [57] C, mutta laajempi näyttö puuttuu, eikä lääkettä vielä ole rekisteröity lasten migreenin hoitoon. Tablettimuotoinen tsolmitriptaani (ks. 7 Lasten päänsärky

8 KÄYPÄ HOITO -SUOSITUS 8 taulukko 1) saattaa tehota 6 18-vuotiaiden lasten migreenissä [45 47] C, vaikkakin näyttö on ristiriitaista [47, 58]. Vaste eletriptaaniin ei näytä eroavan vasteesta lumelääkkeeseen nuorten potilaiden migreenikohtausten hoidossa [59] C. Muiden triptaanitablettien käytöstä lapsilla on vähän julkaistua tutkimustietoa, ja tutkimuksissa vaste lumelääkkeeseen on ollut huomattava [59]. Triptaaneja ei pidä käyttää hemiplegisen, basilaarisen tai oftalmoplegisen migreenin hoitoon. Kipulääkkeen varhainen anto näyttäisi vähentävän myös migreenikohtauksen aikaista pahoinvointia. Pahoinvoinnin hillitsemiseen voidaan käyttää tarvittaessa metoklopramidia annoksin 0,1 0,3 mg/kg. Toisena vaihtoehtona on väsyttävämpi proklooriperatsiini (0,1 0,3 mg/kg, enimmäiskerta-annos 10 mg) (taulukko 1), jolla on saatu myös hyviä tuloksia hankalan migreenikohtauksen hoidossa [60 62] C. Metoklopramidi ja proklooriperatsiini voivat aiheuttaa rajuja ekstrapyramidaalisia ja dystonisia oireita, jotka häviävät lääkkeen poistuessa elimistöstä. Krooninen päivittäinen päänsärky on lisääntyvä ongelma murrosikäisten keskuudessa. Usein se liittyy elintapoihin, kuten epäsäännölliseen ja vinoutuneeseen ruokavalioon, liian vähäiseen uneen ja mahdollisesti migreenikohtausten itsehoitoon särkylääkkeillä. Ruokavalion saneeraus, erityisesti kofeiinipitoisten juomien pois jättäminen [63], ja särkylääkkeiden tiheän käytön lopettaminen [64] vähentävät päänsärkyä tai lopettavat sen kokonaan. Lisätietoa aiheesta on sähköisessä tausta-aineistossa. Tutkittaessa kroonista päivittäistä päänsärkyä potevaa lasta tai nuorta tulee selvitellä paitsi elintavat myös sosiaaliset ja psyykkiset stressitekijät. Migreenin lääkkeetön ehkäisy Säännölliset ateriat sekä riittävä ruoan kuitupitoisuus ja nesteiden nauttiminen ovat päänsärkyjen ja migreenin ehkäisyn kulmakivi [65]. Noin 10 % migreeniä sairastavista saattaa saada migreenikohtauksen jostakin ruoka- tai lisäaineesta. Tällaisia laukaisijoita voi mahdollisuuksien mukaan yrittää välttää. Erityisiä eliminaatiodieettejä ei suositella. Niitä tulee harkita vain erityisissä tapauksissa, esimerkiksi suolistosairauksissa asiantuntijan valvonnassa. Lisätietoa aiheesta on sähköisessä tausta-aineistossa. Eniten tutkittuja lääkkeettömiä menetelmiä lasten päänsärkyjen ehkäisyssä ovat rentoutus, biopalautehoito ja kognitiivis-behavioraaliset terapiat. Kognitiivisia menetelmiä on yksinään käytetty vain harvoin. Lisätietoa päänsäryn lääkkeettömien hoitomenetelmien jaosta löytyy sähköisestä taustaaineistosta. Lämpöbiopalautehoito yhdistettynä stressinhallintaharjoituksiin ja rentoutushoitoon saattaa ehkäistä lasten migreenikohtauksia, mutta luotettava näyttö puuttuu [66, 67] D. Rentoutushoidot yksinään auttavat vain harvoin ehkäisemään lasten migreeniä. Sen sijaan rentoutushoito yhdistettynä biopalautehoitoon tai kognitiivis-behavioraaliseen terapiaan saattaa ehkäistä lasten migreenikohtauksia, mutta luotettava näyttö puuttuu [68 70] D. Yhdessä tutkimuksessa todettiin itsehypnoosin olevan propranololia tehokkaampi lasten migreenin hoidossa [71]. Akupunktuuri saattaa ehkäistä lasten toistuvia päänsärkyjä, mutta luotettava näyttö puuttuu [41, 42] D. Silmälasien linssien värin vaikutusta on tutkittu yhdessä tutkimuksessa, ja siinä ruusunpunaiset linssit vähensivät migreenikohtausten määrää verrattuna sinisiin linsseihin mutta värillä ei ollut vaikutusta kohtausten pituuteen tai vaikeuteen [72]. Lasten migreenin profylaktinen lääkehoito Jos lapsen migreenikohtaukset ovat vaikeita ja esiintyvät tiheästi (useita kertoja kuukaudessa), voidaan harkita estohoidon aloittamista. Suomalaisen Lääkäriseuran Duodecimin ja Suomen Lastenneurologinen Yhdistys ry:n asettama työryhmä

9 Mikään lääke ei ole kuitenkaan osoittautunut kiistattoman tehokkaaksi lasten migreenin estohoidossa [73]. Kliinisissä lääketutkimuksissa on selvitetty seuraavien lääkkeiden tehoa: propranololi [74, 75] papaveriini [76] topiramaatti levetirasetaami valproaatti amitriptyliini magnesiumoksidi flunaritsiini. Aikuisten migreenin estohoidossa beetasalpaajista (propranololi, metoprololi, atenololi, bisoprololi, timololi) on osoitettu olevan hyötyä [77], mutta lasten osalta tutkimustietoa on ainoastaan propranololista [74, 75] C. Ensisijainen estolääke on propranololi. Seitsenvuotiaille ja sitä vanhemmille annos on 0,5 2 mg/kg/vrk, enintään 160 mg/vrk. Verenpaine ja sydämen lyöntitiheys tulee tarkistaa ennen propranololilääkityksen aloittamista, koska lääke saattaa laskea verenpainetta ja harventaa sykettä. Sykevaihtelun väheneminen voi heikentää rasituksensietoa, minkä vuoksi urheilua harrastavien propranololilääkitys kannattaa aloittaa pienillä annoksilla (0,5 1 mg/kg/vrk). Propranololin haittavaikutuksista on muistettava myös hypoglykemia ja astman paheneminen. Papaveriini on erityisluvalla saatava lääke, joka saattaa vähentää lasten migreenikohtauksia, mutta tutkimustietoa asiasta on vähän [76]. Yhden satunnaistetun, kontrolloidun tutkimuksen perusteella valproaatti ei näyttäisi ehkäisevän lasten migreenikohtauksia [78] C. Topiramaatti näyttää kolmen satunnaistetun, kontrolloidun tutkimuksen valossa vähentävän migreenikohtauksia, mutta haittavaikutusten (ruokahaluttomuus, parestesiat, keskittymiskyvyn heikkeneminen) vuoksi sitä tulee käyttää vain vaikeimmissa tapauksissa erikoislääkärin määräämänä [79 81] C. Annos on1 2 mg/kg, enintään 3 mg/kg ja 200 mg/vrk. Levetirasetaamin vaikutusta lasten migreenin estossa ei ole riittävästi tutkittu [82] D. Amitriptyliiniä käytetään lasten migreenin estoon lähinnä Yhdysvalloissa. Sen vaikutus tunnetaan kroonisen kivun hoidossa ainakin aikuisilla, mutta tehoa lasten migreenin estossa ei ole kunnolla tutkittu [83, 84] D, [85]. Annos on 0,25 1,5 mg/kg, enintään 2 mg/kg ja mg/vrk. Magnesiumoksidi ei näytä vähentävän migreenikohtauksia 3 17-vuotiailla [86] C. Flunaritsiini saattaa ehkäistä lasten migreenikohtauksia, mutta luotettava näyttö puuttuu [87] D. Viimeistään puolen vuoden kuluttua profylaktisen lääkehoidon aloittamisesta kannattaa pitää tauko, jotta nähdään, tuleeko potilas jo toimeen ilman estolääkettä. Ennen estolääkehoidon aloitusta on syytä kertoa vanhemmille ja lapselle tarjolla olevien lääkkeiden haittavaikutuksista ja pohtia yhdessä lääkkeen valintaa ja hoidon yksilöllistä suunnittelua. Hoidon porrastus Suurin osa päänsärkyä sairastavista lapsista tulisi tutkia ja hoitaa perusterveydenhuollossa. Perusterveydenhuollossa tulisi toteuttaa migreenin kohtaushoito ja tarvittaessa kohtausten estoon aloittaa propranololi. Päänsäryn psyykkisten syiden taustatekijöiden alkuselvittely kuuluu perusterveydenhuoltoon, esimerkiksi kouluterveydenhoitajille ja -lääkäreille, psykologeille ja sosiaalityöntekijöille. Voimakas, yleisvointia heikentävä ja hoitoon reagoimaton päänsärky edellyttää päivystysluonteisia tutkimuksia erikoissairaanhoidossa. Poikkeava neurologinen tila, kasvu tai kehitys sekä kohonneeseen kallonsisäiseen paineeseen tai aivokasvaimeen viittaavat oireet tai löydökset (aamuinen tai yöllinen päänsärky ja oksentelu, paheneva ja tihenevä 9 Lasten päänsärky

10 KÄYPÄ HOITO -SUOSITUS päänsärky, päänsäryn paheneminen äkillisessä ponnistelussa ja asennon muutoksissa sekä päänsäryn luonteen muutos) edellyttävät kiireellisiä jatkotutkimuksia erikoissairaanhoidossa. Potilaat, joilla on hoitoon reagoimaton toistuva tai krooninen päänsärky, lähetetään erikoissairaanhoitoon. Suomalaisen LÄÄKÄRISEURAN DUODEcIMIN ja SUOMEN LASTENNEUROLOgINEN YHDISTYS ry:n ASETTAMA TYÖRYHMÄ Puheenjohtaja: Mirja HÄMÄLÄINEN, LT, lastenneurologian erikoislääkäri HYKS:n lasten ja nuorten sairaala Jäsenet: Tanja LAUKKALA, psykiatrian ylilääkäri Sotilaslääketieteen keskus (Käypä hoito -toimittaja) LIISA METSÄHONKALA, dosentti, lastenneurologian erikoislääkäri HYKS Tarja PÖLKKI, TtT, dosentti Oulun yliopisto, terveystieteiden laitos Asiantuntijat: Pirjo ANTTILA, LT, lastentautien erikoislääkäri, sosiaalipediatri TYKS:n lastenklinikka Raija KORPELA, apulaisylilääkäri TAYS:n lastenneurologian yksikkö PEKKA NOKELAINEN, ylilääkäri KYS:n lastenklinikka HEIKKI RANTALA, professori, lastentautien ja lastenneurologian erikoislääkäri OYS:n lasten ja nuorten sairaala ja Oulun yliopisto 10 Kirjallisuutta 1. Sillanpää M ym. Cephalalgia 1991;11: Sillanpää M. Headache 1983;23: Sillanpää M ym. Headache 1996;36: Carlsson J. Acta Paediatr 1996;85: Abu-Arefeh I ym. BMJ 1994:309: Laurell K ym. Cephalalgia 2004;24: Kröner-Herwig B ym. Cephalalgia 2007;27: Anttila P ym. Cephalalgia 2002;22: Rasmussen BK ym. Cephalalgia 1992;12: Wang SJ ym. Neurology 2007;68: Stang PE ym. Neurology 1992;42: Anttila P ym. Pediatrics 2006;117:e Bille B. Cephalalgia 1997;17: Aromaa M ym. J Headache Pain 2000;1: Monastero R ym. Neurology 2006;67: Virtanen R ym. Cephalalgia 2002;22: Virtanen R ym. Cephalalagia 2007;27: Headache Classification Committee of the International Headache Society. Cephalalgia 2004;24(Suppl 1): de Vries B ym. Human Genet 2009;126: Tal Y ym. Acta Paediatr Scand 1984;73: Rossi LN ym. Childs Nerv Syst 1989;5: Wilne SH ym. Arch Dis Child 2006;91: Abu-Arafeh I ym. Arch Dis Child 2005;90: Wöber- Bingol C ym. Headache 1996;36: Lewis D ym. Headache 2000;40: Schoenen J. Funct Neurol 1992;7: Puca F ym. Cephalalgia 1999;19: Lewis DW ym. Neurology 2002;59: Aydin K ym. J Child Neurol 2003;18: Gronseth GS ym. Neurology 1995;45: Rossi LN ym. Dev Med Child Neurol 2001;43: Oksanen A ym. Acta Paediatr 2005;94: Bussone G ym. Cephalalgia 1998;18: Larsson B ym. Pain 1986;25: Larsson B ym. J Child Psychol Pscyhiatr 1987;28: Larsson B ym. J Pediatr Psychol 1987;12: Larsson B ym. Headache 1990;30: Larsson B ym. J Pediatr Psychol 1996;21: Fichtel Å ym. Headache 2001;41: Verhagen AP ym. J Neurol 2005;252: Pintov S ym. Pediatr Neurol 1997;17: Gottschling S ym. Pain 2008;137: Mortimer MJ ym. Cephalalgia 1992;12: Hämäläinen ML ym. Eur J Neur 1996;3: Hämäläinen ML ym. Neurology 1997;48: Lewis DW ym. Headache 2002;42: Evers S ym. Neurology 2006;67: Linnemann CC Jr ym. Am J Epidemiol 1975;101: Ueberall MA ym. Neurology 1999;52: Winner P ym. Pediatrics 2000;106: Ahonen K ym. Neurology 2004;62: Winner P ym. Headache 2006;46: Hämäläinen ML ym. Neurology 1997;48: Linder SL. Headache 1996;36: Winner P ym. Headache 2002;42: Ahonen K ym. Neurology 2006;67: Lewis DW ym. Pediatrics 2007;120: Rothner AD ym. Headache 2006;46: Winner P ym. Headache 2007;47: Kabbouche MA ym. Pediatrics 2001;107:E Prensky AL ym. Neurology 1979;29: Brousseau DC ym. Ann Emerg Med 2004;43: Hering- Hanit R ym. Cephalalgia 2003;33: Hering-Hanit R ym. J Child Neurol 2001;16: Millichap JG ym. Pediatr Neurol 2003;28: Labbe EE. Headache 1995;35: Sharff L ym. J Pediatr Psychol 2002;27: Damen L ym. Cephalalgia 2006;26: Verhagen AP ym. J Clin Epidemiol 1998;51: Connelly M ym. J Pediatr Psychol 2006;31: Olness K ym. Pediatrics 1987;79: Good PA ym. Headache 1991;31: Hermann C ym. Pain 1995;60: Ludvigsson J. Acta Neurol Scand 1974;50: Forsythe WI ym. Dev Med Child Neurol 1984;26: Sillanpää M ym. Acta Paediatr Scand 1978;67: Suomen Neurologinen Yhdistys ry. Duodecim 2002;118: Apostol G ym. Headache 2008;48: Winner P ym. Headache 2005;45: Lakshmi CV ym. J Child Neurol 2007;22: Lewis D ym. Pediatrics 2009;123: Pakalnis A ym. Headache 2007;47: Sorge F ym. Acta Neurol 1982;4: Hershey AD ym. Headache 2000;40: Igarashi M ym. J Pediatr 1992;120: Wang F ym. Headache 2003;43: Boccia G ym. Cephalalgia 2006;26: Suomalaisen Lääkäriseuran Duodecimin ja Suomen Lastenneurologinen Yhdistys ry:n asettama työryhmä

KUUKAUTISMIGREENI. Mikä se on? Kolmen päivän särkyputki. Päätä särkee, vatsaan koskee, turvottaa, oksettaa. Töihin menoa ei

KUUKAUTISMIGREENI. Mikä se on? Kolmen päivän särkyputki. Päätä särkee, vatsaan koskee, turvottaa, oksettaa. Töihin menoa ei NAISTEN MIGREENI KUUKAUTISMIGREENI Mikä se on? Kolmen päivän särkyputki. Päätä särkee, vatsaan koskee, turvottaa, oksettaa. Töihin menoa ei Ketä se koskee? voi ajatellakaan. Ja taas sama vaiva kuukauden

Lisätiedot

Tässä osassa on tietoa kivunlievityksestä lääkkein nielurisaleikkauksen jälkeen. Voit laskea oikean kipulääkeannoksen lapsellesi.

Tässä osassa on tietoa kivunlievityksestä lääkkein nielurisaleikkauksen jälkeen. Voit laskea oikean kipulääkeannoksen lapsellesi. Kivunlievitys Tässä osassa on tietoa kivunlievityksestä lääkkein nielurisaleikkauksen jälkeen. Voit laskea oikean kipulääkeannoksen lapsellesi. Huomaa, että tämä kivunlievitysohje pätee vain, jos lapsella

Lisätiedot

Migreeni gynekologin päänsärkynä

Migreeni gynekologin päänsärkynä Migreeni gynekologin päänsärkynä Gynekologi Practicin koulutus 20.1.2012 Varpu Ranta LKT, naistentautien ja synnytysten erikoislääkäri lisääntymislääketieteen lisäkoulutus HYKS Naistenklinikka, hormonipoliklinikka

Lisätiedot

Käypä hoito suositukset. Jorma Komulainen Lastenendokrinologian erikoislääkäri KH toimittaja

Käypä hoito suositukset. Jorma Komulainen Lastenendokrinologian erikoislääkäri KH toimittaja Käypä hoito suositukset Jorma Komulainen Lastenendokrinologian erikoislääkäri KH toimittaja 14.3.2005 Esityksen tavoitteet Kuvata näyttöön pohjautuvan lääketieteen ajattelutapaa Kertoa Käypä hoito hankkeesta

Lisätiedot

Lasten ja nuorten MIGREENI

Lasten ja nuorten MIGREENI Lasten ja nuorten MIGREENI LASTEN PÄÄNSÄRYT Päänsäryt ovat lapsilla yleisiä. Toistuvia päänsärkyjä esiintyy 10 35 prosentilla kouluikäisistä. Migreeniä esiintyy 5 25 prosentilla. Satunnaisia päänsärkyjä

Lisätiedot

LIITE III VALMISTEYHTEENVEDON JA PAKKAUSSELOSTEEN MUUTOS

LIITE III VALMISTEYHTEENVEDON JA PAKKAUSSELOSTEEN MUUTOS LIITE III VALMISTEYHTEENVEDON JA PAKKAUSSELOSTEEN MUUTOS Nämä muutokset valmisteyhteenvetoon ja pakkausselosteeseen ovat voimassa Komission päätöksestä. Jäsenvaltioiden viranomaiset päivittävät valmistetiedot

Lisätiedot

Verenpaineen tunnistaminen ja oikea-aikainen puuttuminen perusterveydenhuollossa

Verenpaineen tunnistaminen ja oikea-aikainen puuttuminen perusterveydenhuollossa Verenpaineen tunnistaminen ja oikea-aikainen puuttuminen perusterveydenhuollossa Tanja Laitinen, LL Wiitaunioni, Viitasaaren terveyskeskus 27.10.2016 Sidonnaisuudet Tampereen lääketiedepäivien osallistumismaksu,

Lisätiedot

Päänsärky, purenta ja TMD. 26.5.2016 Taru Kukkula Oikomishoidon erikoishammaslääkäri Porin perusturva, Suun terveydenhuolto

Päänsärky, purenta ja TMD. 26.5.2016 Taru Kukkula Oikomishoidon erikoishammaslääkäri Porin perusturva, Suun terveydenhuolto Päänsärky, purenta ja TMD 26.5.2016 Taru Kukkula Oikomishoidon erikoishammaslääkäri Porin perusturva, Suun terveydenhuolto Etiologia Epäselvä, monitekijäinen Useita etiologialtaan ja patologialtaan erilaisia

Lisätiedot

Neurologiset syyt Päänsärky

Neurologiset syyt Päänsärky Neurologiset syyt Päänsärky neurologian erikoislääkäri, LT, dosentti, lääkärikouluttajan erityispätevyys Satakunnan sairaanhoitopiiri, neurologian yksikkö Helsingin yliopisto, farmakologian ja lääkehoidon

Lisätiedot

ADHD:n Käypä hoito -suositus. Lastenpsykiatrian ylilääkäri Anita Puustjärvi ESSHP

ADHD:n Käypä hoito -suositus. Lastenpsykiatrian ylilääkäri Anita Puustjärvi ESSHP ADHD:n Käypä hoito -suositus Lastenpsykiatrian ylilääkäri Anita Puustjärvi ESSHP Sidonnaisuudet kolmen viimeisen vuoden ajalta LL, lastenpsykiatrian erikoislääkäri, lastenpsykoterapian erityispätevyys

Lisätiedot

SAV? Milloin CT riittää?

SAV? Milloin CT riittää? SAV? Milloin CT riittää? Evl Akuuttilääketiede To Sidonnaisuudet Ei sidonnaisuuksia 1 Potilastapaus 28- vuotias nainen vastaanotolla klo 12 Hypotyreoosi, hyvässä hoitotasapainossa Lääkityksenä Thyroxin

Lisätiedot

Epilepsian lääkehoito

Epilepsian lääkehoito Epilepsian lääkehoito Hanna Ansakorpi Kliininen opettaja, LT Neurologian erikoislääkäri Oulun yliopisto, Lääketieteen laitos, neurologia OYS, Medisiininen tulosalue, neurologia Mikä on epilepsia? Epileptinen

Lisätiedot

Miten tuen potilasta pääsemään eroon tupakasta? Sairaanhoitajat Jaana Kainulainen ja Tiina Julin. Tupakkariippuvuus

Miten tuen potilasta pääsemään eroon tupakasta? Sairaanhoitajat Jaana Kainulainen ja Tiina Julin. Tupakkariippuvuus Miten tuen potilasta pääsemään eroon tupakasta? Sairaanhoitajat Jaana Kainulainen ja Tiina Julin Tupakkariippuvuus Fyysistä, psyykkistä ja sosiaalista riippuvuutta sisältävä oireyhtymä (F17, ICD-10) Tarkoitetaan

Lisätiedot

PAKKAUSSELOSTE. Airomir 5 mg/2,5 ml sumutinliuos. salbutamoli

PAKKAUSSELOSTE. Airomir 5 mg/2,5 ml sumutinliuos. salbutamoli PAKKAUSSELOSTE Airomir 5 mg/2,5 ml sumutinliuos salbutamoli Lue tämä pakkausseloste huolellisesti, ennen kuin aloitat lääkkeen käyttämisen. - Säilytä tämä pakkausseloste. Voit tarvita sitä myöhemmin. -

Lisätiedot

Euroopan lääkeviraston esittämät muutokset valmisteyhteenvedon ja pakkausselosteen muuttamiseksi

Euroopan lääkeviraston esittämät muutokset valmisteyhteenvedon ja pakkausselosteen muuttamiseksi Liite II Euroopan lääkeviraston esittämät muutokset valmisteyhteenvedon ja pakkausselosteen muuttamiseksi Tämä valmisteyhteenveto ja pakkausseloste on laadittu viitemaamenettelyssä. Jäsenvaltioiden toimivaltaiset

Lisätiedot

Sosiaali- ja terveysministeriön esitteitä 2004:13. Terveydenhuollon palvelu paranee. Kiireettömään hoitoon määräajassa SOSIAALI- JA TERVEYSMINISTERIÖ

Sosiaali- ja terveysministeriön esitteitä 2004:13. Terveydenhuollon palvelu paranee. Kiireettömään hoitoon määräajassa SOSIAALI- JA TERVEYSMINISTERIÖ Sosiaali- ja terveysministeriön esitteitä 2004:13 Terveydenhuollon palvelu paranee Kiireettömään hoitoon määräajassa SOSIAALI- JA TERVEYSMINISTERIÖ Helsinki 2004 ISSN 1236-2123 ISBN 952-00-1601-5 Taitto:

Lisätiedot

Vanhusten virtsatieinfektio. TPA Tampere: Vanhuksen virtsatieinfektio

Vanhusten virtsatieinfektio. TPA Tampere: Vanhuksen virtsatieinfektio Vanhusten virtsatieinfektio 1 Perustieto Termit Oireeton bakteriuria Vti pitkäaikaishoidossa Oireet ja määritelmä Diagnoosi Haasteet Syventävä tieto Hoito TPA: virtsatieinfektio 2 Bakteriuria eli bakteerikasvu

Lisätiedot

Kirsi Ylä-Tuuhonen erikoistuva lääkäri TAYS, Lastenklinikka

Kirsi Ylä-Tuuhonen erikoistuva lääkäri TAYS, Lastenklinikka MILLOIN PÄIVYSTYSLÄHETE TAYS:IIN, TAYS-TEMPUT JA KOTIOHJEET PÄIVYSTYKSESTÄ AHDISTUSKOHTAUKSEN JÄLKEEN Kirsi Ylä-Tuuhonen erikoistuva lääkäri TAYS, Lastenklinikka ASTMAN PAHENEMIVAIHE/ OBSTRUKTIIVINEN BRONKIITTI

Lisätiedot

Kohonnut verenpaine merkitys ja hoito. Suomen Sydänliitto 2016

Kohonnut verenpaine merkitys ja hoito. Suomen Sydänliitto 2016 Kohonnut verenpaine merkitys ja hoito Mikä on verenpaine? Ellei painetta, ei virtausta Sydän supistuu sykkivä paineaalto Paineaallon kohdalla systolinen (yläpaine) Lepovaiheen aikana diastolinen (alapaine)

Lisätiedot

Aripiprazole Accord (aripipratsoli)

Aripiprazole Accord (aripipratsoli) Aripiprazole Accord (aripipratsoli) Esite terveydenhuoltohenkilöstölle Aripiprazole Accord (aripipratsoli) on tarkoitettu keskivaikean tai vaikean maniavaiheen enintään 12 viikkoa kestävään hoitoon 13

Lisätiedot

SISÄLTÖ UUSIEN SEPELVALTIMOTAUTIPOTILAAN LIIKUNTASUOSITUSTEN KÄYTÄNTÖÖN SOVELLUS

SISÄLTÖ UUSIEN SEPELVALTIMOTAUTIPOTILAAN LIIKUNTASUOSITUSTEN KÄYTÄNTÖÖN SOVELLUS UUSIEN SEPELVALTIMOTAUTIPOTILAAN LIIKUNTASUOSITUSTEN KÄYTÄNTÖÖN SOVELLUS Sydänfysioterapeuttien koulutuspäivät Jyväskylä, K-S keskussairaala 27. Arto Hautala Dosentti, yliopistotutkija Oulun yliopisto

Lisätiedot

Olmesartan medoxomil STADA. 10.11.2015, Versio V1.2 RISKIENHALLINTASUUNNITELMAN JULKINEN YHTEENVETO

Olmesartan medoxomil STADA. 10.11.2015, Versio V1.2 RISKIENHALLINTASUUNNITELMAN JULKINEN YHTEENVETO Olmesartan medoxomil STADA 10.11.2015, Versio V1.2 RISKIENHALLINTASUUNNITELMAN JULKINEN YHTEENVETO VI.2 Julkisen yhteenvedon osiot Olmesartan medoxomil STADA 10 mg kalvopäällysteiset tabletit Olmesartan

Lisätiedot

Migreeni on kohtauksellinen, osittain geenien säätelemä aikuisiän yleisin neurologinen sairaus, jonka kaikkia mekanismeja ei vielä tunneta.

Migreeni on kohtauksellinen, osittain geenien säätelemä aikuisiän yleisin neurologinen sairaus, jonka kaikkia mekanismeja ei vielä tunneta. MIGREENI Migreeni on kohtauksellinen, osittain geenien säätelemä aikuisiän yleisin neurologinen sairaus, jonka kaikkia mekanismeja ei vielä tunneta. Koska geenien periytyminen on täysin yksilöllistä, voi

Lisätiedot

Kipupotilas psykiatrin vastaanotolla. Ulla Saxén Ylilääkäri Satshp, yleissairaalapsykiatrian yksikkö 26.05.2016

Kipupotilas psykiatrin vastaanotolla. Ulla Saxén Ylilääkäri Satshp, yleissairaalapsykiatrian yksikkö 26.05.2016 Kipupotilas psykiatrin vastaanotolla Ulla Saxén Ylilääkäri Satshp, yleissairaalapsykiatrian yksikkö 26.05.2016 ICD-10 tautiluokituksessa kipuoire esiintyy vain muutaman psykiatrisen diagnoosin kuvauksessa

Lisätiedot

RISKIENHALLINTASUUNNITELMAN JULKINEN YHTEENVETO

RISKIENHALLINTASUUNNITELMAN JULKINEN YHTEENVETO Pregabalin Krka 17.2.2015, Versio 1.0 RISKIENHALLINTASUUNNITELMAN JULKINEN YHTEENVETO VI.2 Julkisen yhteenvedon osiot Täydellisyyden vuoksi, viitaten Direktiivin 2001/83 artiklaan 11, hakija varaa mahdollisuuden

Lisätiedot

1. ELÄINLÄÄKKEEN NIMI. Carprofelican vet 50 mg/ml injektioneste, liuos, koirille ja kissoille 2. LAADULLINEN JA MÄÄRÄLLINEN KOOSTUMUS

1. ELÄINLÄÄKKEEN NIMI. Carprofelican vet 50 mg/ml injektioneste, liuos, koirille ja kissoille 2. LAADULLINEN JA MÄÄRÄLLINEN KOOSTUMUS 1. ELÄINLÄÄKKEEN NIMI Carprofelican vet 50 mg/ml injektioneste, liuos, koirille ja kissoille 2. LAADULLINEN JA MÄÄRÄLLINEN KOOSTUMUS Yksi ml sisältää: Vaikuttava aine: Karprofeeni Apuaineet: Bentsyylialkoholi

Lisätiedot

Olkapään sairauksien kuntoutus

Olkapään sairauksien kuntoutus Hyvinvointia työstä Olkapään sairauksien kuntoutus Esa-Pekka Takala Dos., ylilääkäri 16.2.2016 Työterveyslaitos E-P Takala:Olkapään sairauksien kuntous www.ttl.fi 2 Esa-Pekka Takala Sidonnaisuudet LKT,

Lisätiedot

VALMISTEYHTEENVETO 1. LÄÄKEVALMISTEEN NIMI. Rehydron Optim jauhe oraaliliuosta varten 2. VAIKUTTAVAT AINEET JA NIIDEN MÄÄRÄT

VALMISTEYHTEENVETO 1. LÄÄKEVALMISTEEN NIMI. Rehydron Optim jauhe oraaliliuosta varten 2. VAIKUTTAVAT AINEET JA NIIDEN MÄÄRÄT VALMISTEYHTEENVETO 1. LÄÄKEVALMISTEEN NIMI Rehydron Optim jauhe oraaliliuosta varten 2. VAIKUTTAVAT AINEET JA NIIDEN MÄÄRÄT Yksi annospussi sisältää: Glukoosi, vedetön 6,75 g Natriumkloridi 1,30 g Natriumsitraatti

Lisätiedot

LIITE III VALMISTEYHTEENVEDON JA PAKKAUSSELOSTEEN OLEELLISET OSAT

LIITE III VALMISTEYHTEENVEDON JA PAKKAUSSELOSTEEN OLEELLISET OSAT LIITE III VALMISTEYHTEENVEDON JA PAKKAUSSELOSTEEN OLEELLISET OSAT Huomautus: Nämä valmisteyhteenvedon ja pakkausselosteen muutokset ovat voimassa komission päätöksen ajankohtana. Komission päätöksen jälkeen

Lisätiedot

Selkärangan natiivikuvausindikaatiot VSKKssa alkaen 1.9.2015 1,2 tekijä: Roberto Blanco

Selkärangan natiivikuvausindikaatiot VSKKssa alkaen 1.9.2015 1,2 tekijä: Roberto Blanco tiedottaa 20/2015 17.8.2015 Selkärangan natiivikuvausindikaatiot VSKKssa alkaen 1.9.2015 1,2 tekijä: Roberto Blanco hyväksyjä: Roberto Blanco pvm: 17.8.2015 Ohje tilaajille ja kuvausyksiköille Selkärangan

Lisätiedot

Liikunta terveydenhuollon ammattilaisten koulutuksessa

Liikunta terveydenhuollon ammattilaisten koulutuksessa Liikunta terveydenhuollon ammattilaisten koulutuksessa Jyrki Kettunen Dosentti, ft Arcada Nykytila Liikunta on jäänyt riittämättömäksi keinoksi vaikuttaa terveyden ylläpitämiseen ja monien sairauksien

Lisätiedot

Nikotiiniriippuvuus. Sakari Karjalainen, pääsihteeri Suomen Syöpäyhdistys ja Syöpäsäätiö

Nikotiiniriippuvuus. Sakari Karjalainen, pääsihteeri Suomen Syöpäyhdistys ja Syöpäsäätiö Nikotiiniriippuvuus Sakari Karjalainen, pääsihteeri Suomen Syöpäyhdistys ja Syöpäsäätiö 8.2.2016 1 Miksi nikotiiniriippuvuus on tärkeä asia? Tupakan nikotiini aiheuttaa fyysistä riippuvuutta. Tupakkariippuvuuteen

Lisätiedot

301111 Mitä tavallinen psykiatri ymmärtää kehitysvammaisen mielenterveysongelmista? Yl juha kemppinen

301111 Mitä tavallinen psykiatri ymmärtää kehitysvammaisen mielenterveysongelmista? Yl juha kemppinen 301111 Mitä tavallinen psykiatri ymmärtää kehitysvammaisen mielenterveysongelmista? Yl juha kemppinen Vastaus: hyvin vähän Tietoakin on ollut vaikea hankkia, nyt on juuri uusi kirja julkaistu Tavallisimmin

Lisätiedot

Lääkealan turvallisuus- ja kehittämiskeskuksen ohje HAITTAVAIKUTUSTEN ILMOITTAMINEN

Lääkealan turvallisuus- ja kehittämiskeskuksen ohje HAITTAVAIKUTUSTEN ILMOITTAMINEN Ohje 27.2.2017 6895/00.01.02/2016 1/2017 Lääkealan turvallisuus- ja kehittämiskeskuksen ohje HAITTAVAIKUTUSTEN ILMOITTAMINEN Kohderyhmät Lääkkeen määräämiseen tai toimittamiseen oikeutetut henkilöt Voimassaoloaika

Lisätiedot

Miten asiakkaan äkillinen sekavuus näkyy RAI-järjestelmässä?

Miten asiakkaan äkillinen sekavuus näkyy RAI-järjestelmässä? Tiedosta hyvinvointia 1 Miten asiakkaan äkillinen sekavuus näkyy RAI-järjestelmässä? Erikoissuunnittelija Satu Vihersaari-Virtanen 13.3.2008 Tiedosta hyvinvointia 2 Vanhuksen sekavuusoireyhtymä Sekavuuden

Lisätiedot

Naproxen Orion 25 mg/ml oraalisuspensio. 26.10.2015, Versio 1.2 RISKIENHALLINTASUUNNITELMAN JULKINEN YHTEENVETO

Naproxen Orion 25 mg/ml oraalisuspensio. 26.10.2015, Versio 1.2 RISKIENHALLINTASUUNNITELMAN JULKINEN YHTEENVETO Naproxen Orion 25 mg/ml oraalisuspensio 26.10.2015, Versio 1.2 RISKIENHALLINTASUUNNITELMAN JULKINEN YHTEENVETO VI.2 VI.2.1 Julkisen yhteenvedon osiot Tietoa sairauden esiintyvyydestä Naproxen Orion on

Lisätiedot

Päihdeilmiö-rastirata. Tehtävien purku

Päihdeilmiö-rastirata. Tehtävien purku Päihdeilmiö-rastirata Tehtävien purku Rasti 1. Totta vai tarua päihteistä 1. Yli 90 % tupakoivista aikuisista on aloittanut tupakoinnin alaikäisenä. Totta. Lähes kaikki nykyisin tupakoivat aikuiset ovat

Lisätiedot

Aripiprazole Sandoz (aripipratsoli)

Aripiprazole Sandoz (aripipratsoli) Aripiprazole Sandoz (aripipratsoli) Esite potilaille/heistä huolehtiville henkilöille Tämä esite sisältää tärkeitä turvallisuustietoja, joihin sinun on tutustuttava ennen aripipratsolihoidon aloittamista

Lisätiedot

AIVOTÄRÄHDYS & URHEILU MUUTTAAKO TUORE KANSAINVÄLINEN KONSENSUSLAUSUMA KÄYTÄNTÖJÄ? Matti Vartiainen

AIVOTÄRÄHDYS & URHEILU MUUTTAAKO TUORE KANSAINVÄLINEN KONSENSUSLAUSUMA KÄYTÄNTÖJÄ? Matti Vartiainen AIVOTÄRÄHDYS & URHEILU MUUTTAAKO TUORE KANSAINVÄLINEN KONSENSUSLAUSUMA KÄYTÄNTÖJÄ? Matti Vartiainen 10.11.2016 m.vartiainen@kolumbus.fi Agenda Tunnistamisen jälkeinen RTP RTP= Return to play Paluu arkeen,

Lisätiedot

Lääkevalmisteella ei enää myyntilupaa

Lääkevalmisteella ei enää myyntilupaa PAKKAUSSELOSTE Nespo 15 mikrogrammaa, injektioneste, liuos injektiopullossa Nespo 25 mikrogrammaa, injektioneste, liuos injektiopullossa Nespo 40 mikrogrammaa, injektioneste, liuos injektiopullossa Nespo

Lisätiedot

Lääkkeet muistisairauksissa

Lääkkeet muistisairauksissa Lääkkeet muistisairauksissa Muistihoitajat 27.4.2016 Vanheneminen muuttaa lääkkeiden farmakokinetiikkaa Lääkeaineen vaiheet elimistössä: Imeytyminen: syljen eritys vähenee, mahalaukun ph nousee, maha-suolikanavan

Lisätiedot

MIGREENIN DIAGNOSTIIKKA JA HOITO TERVEYSKESKUKSESSA

MIGREENIN DIAGNOSTIIKKA JA HOITO TERVEYSKESKUKSESSA MIGREENIN DIAGNOSTIIKKA JA HOITO TERVEYSKESKUKSESSA Sonja Nikula Syventävien opintojen kirjallinen työ Tampereen yliopisto Lääketieteen yksikkö Joulukuu 2015 Tampereen yliopisto Lääketieteen laitos SONJA

Lisätiedot

Uutisia Parkinson maailmasta. Filip Scheperjans, LT Neurologian erikoislääkäri, HYKS Neurologian klinikka Toimitusjohtaja, NeuroInnovation Oy

Uutisia Parkinson maailmasta. Filip Scheperjans, LT Neurologian erikoislääkäri, HYKS Neurologian klinikka Toimitusjohtaja, NeuroInnovation Oy Uutisia Parkinson maailmasta Filip Scheperjans, LT Neurologian erikoislääkäri, HYKS Neurologian klinikka Toimitusjohtaja, NeuroInnovation Oy Kaksi aihetta Parkinsonin taudin suolisto-oireet ja bakteerimuutokstet

Lisätiedot

Sairausdiagnoosit ja työkyvyttömyys. Kirsi Karvala LT, yleislääketieteen ja työterveyshuollon erikoislääkäri

Sairausdiagnoosit ja työkyvyttömyys. Kirsi Karvala LT, yleislääketieteen ja työterveyshuollon erikoislääkäri Hyvinvointia työstä Sairausdiagnoosit ja työkyvyttömyys Kirsi Karvala LT, yleislääketieteen ja työterveyshuollon erikoislääkäri 2 Sidonnaisuudet LT, yleislääketieteen ja työterveyshuollon erikoislääkäri,

Lisätiedot

Miksi meidän kannattaa ottaa kausi-influenssarokotus?

Miksi meidän kannattaa ottaa kausi-influenssarokotus? Miksi meidän kannattaa ottaa kausi-influenssarokotus? Kausi-influenssarokotus on tehokas keino ehkäistä influenssan leviämistä Henkilökunnan influenssarokotuksille on vahvat perusteet Henkilökunta on merkittävä

Lisätiedot

EEG:N KÄYTTÖMAHDOLLISUUDET SAIRAUKSIEN DIAGNOSTIIKASSA MAIJA ORJATSALO, ERIKOISTUVA LÄÄKÄRI, HUS-KUVANTAMINEN LABQUALITY DAYS 9.2.

EEG:N KÄYTTÖMAHDOLLISUUDET SAIRAUKSIEN DIAGNOSTIIKASSA MAIJA ORJATSALO, ERIKOISTUVA LÄÄKÄRI, HUS-KUVANTAMINEN LABQUALITY DAYS 9.2. EEG:N KÄYTTÖMAHDOLLISUUDET SAIRAUKSIEN DIAGNOSTIIKASSA MAIJA ORJATSALO, ERIKOISTUVA LÄÄKÄRI, HUS-KUVANTAMINEN LABQUALITY DAYS 9.2.2017 SISÄLLYSLUETTELO EEG-tutkimuksen esittely EEG-tutkimuksen käyttö sairauksien

Lisätiedot

RISKIENHALLINTASUUNNITELMAN JULKINEN YHTEENVETO

RISKIENHALLINTASUUNNITELMAN JULKINEN YHTEENVETO TicoVac ja TicoVac Junior 29.12.2015, Versio 2.0 RISKIENHALLINTASUUNNITELMAN JULKINEN YHTEENVETO VI.2 Julkisen yhteenvedon osiot VI.2.1 Tietoa sairauden esiintyvyydestä Puutiaisaivotulehdus (TBE) on keskushermostoon

Lisätiedot

Luentomateriaali Kosteus- ja homevaurioista oireileva potilas. Julkaistu Perustuu julkaistuun Käypä hoito -suositukseen

Luentomateriaali Kosteus- ja homevaurioista oireileva potilas. Julkaistu Perustuu julkaistuun Käypä hoito -suositukseen Luentomateriaali Kosteus- ja homevaurioista oireileva potilas Julkaistu 6.10.2016 Perustuu 27.9.2016 julkaistuun Käypä hoito -suositukseen Näytön varmuusaste Käypä hoito -suosituksissa Koodi Näytön aste

Lisätiedot

Kissa: Leikkauksen jälkeisen kivun lievitys kohdun ja munasarjojen poistoleikkauksen sekä pienten pehmytkudoskirurgisten toimenpiteiden jälkeen.

Kissa: Leikkauksen jälkeisen kivun lievitys kohdun ja munasarjojen poistoleikkauksen sekä pienten pehmytkudoskirurgisten toimenpiteiden jälkeen. 1. ELÄINLÄÄKKEEN NIMI Acticam 5 mg/ml injektioneste, liuos koirille ja kissoille 2. LAADULLINEN JA MÄÄRÄLLINEN KOOSTUMUS Yksi ml Acticam 5 mg/ml injektionesteliuosta sisältää: Vaikuttavat aineet Meloksikaami

Lisätiedot

Tärkeää tietoa GILENYA -hoidosta

Tärkeää tietoa GILENYA -hoidosta Tärkeää tietoa GILENYA -hoidosta Ensimmäisen GILENYA-annoksen jälkeen lääkärisi pyytää sinua jäämään vastaanotolle vähintään kuuden tunnin ajaksi, jotta tarvittaviin toimenpiteisiin voidaan ryhtyä, jos

Lisätiedot

Entyvio 300 mg kuiva aine välikonsentraatiksi infuusionestettä varten, liuos (vedolitsumabi)

Entyvio 300 mg kuiva aine välikonsentraatiksi infuusionestettä varten, liuos (vedolitsumabi) Entyvio 300 mg kuiva aine välikonsentraatiksi infuusionestettä varten, liuos (vedolitsumabi) RISKIENHALLINTASUUNNITELMAN JULKINEN YHTEENVETO 27.6.2014, versio 1.0 VI.2 Julkisen yhteenvedon osiot VI.2.1

Lisätiedot

PLENADREN RISKIENHALLINTASUUNNITELMAN JULKINEN YHTEENVETO VERSIO 3.0

PLENADREN RISKIENHALLINTASUUNNITELMAN JULKINEN YHTEENVETO VERSIO 3.0 PLENADREN RISKIENHALLINTASUUNNITELMAN JULKINEN YHTEENVETO VERSIO 3.0 VI.2 VI.2.1 JULKISEN YHTEENVEDON OSIOT Tietoa sairauden esiintyvyydestä PLENADREN-valmistetta käytetään lisämunuaisten vajaatoiminnan

Lisätiedot

EPILEPSIAKOHTAUKSEN. ENSIAPU Jokainen voi auttaa epilepsiakohtauksen saanutta

EPILEPSIAKOHTAUKSEN. ENSIAPU Jokainen voi auttaa epilepsiakohtauksen saanutta EPILEPSIAKOHTAUKSEN ENSIAPU Jokainen voi auttaa epilepsiakohtauksen saanutta EPILEPSIAKOHTAUKSEN ENSIAPU Epilepsiakohtaus on oire, joka haittaa ihmisen tavanomaista toimintakykyä. Epileptinen kohtaus on

Lisätiedot

KOLMOISHERMOSÄRKY eli trigeminusneuralgia

KOLMOISHERMOSÄRKY eli trigeminusneuralgia KOLMOISHERMOSÄRKY eli trigeminusneuralgia Kolmoishermo (nervus trigeminus) on kasvojen alueen kolmihaarainen tuntohermo. Kukin haara huolehtii tietyn kasvojen alueen tuntoaistista. Hermoja on kaksi, kummallakin

Lisätiedot

Sisältö Etiologia. Oireet. Erotusdiagnostiikka. Hälytysmerkit. Esitiedot. Kliininen arvio. Nestetarve & kuivuman korjaus

Sisältö Etiologia. Oireet. Erotusdiagnostiikka. Hälytysmerkit. Esitiedot. Kliininen arvio. Nestetarve & kuivuman korjaus Sisältö Etiologia Oireet Erotusdiagnostiikka Hälytysmerkit Esitiedot Kliininen arvio Nestetarve & kuivuman korjaus Hoitopaikan valinta Yhteenveto 1 Etiologia Yleisiä Valtaosa virustauteja Adeno, noro,

Lisätiedot

Iäkkään diabetes. TPA Tampere: Iäkkään diabetes

Iäkkään diabetes. TPA Tampere: Iäkkään diabetes Iäkkään diabetes 1 Perustieto Syventävä tieto Diabetes ja vanhenemismuutokset Yleistietoa Sokeriarvot Hoidon tavoitteet Mittaaminen Kirjaaminen Hoidon tavoitteet Lääkehoito Insuliinihoidon aloitus HBa1c

Lisätiedot

C. difficile-diagnostiikan vaikutus epidemiologiaan, potilaan hoitoon ja eristyskäytäntöihin. Miksi lasten C. difficileä ei hoideta? 16.3.

C. difficile-diagnostiikan vaikutus epidemiologiaan, potilaan hoitoon ja eristyskäytäntöihin. Miksi lasten C. difficileä ei hoideta? 16.3. C. difficile-diagnostiikan vaikutus epidemiologiaan, potilaan hoitoon ja eristyskäytäntöihin. Miksi lasten C. difficileä ei hoideta? 16.3.2016 Eero Mattila HUS Infektioklinikka CDI = C. difficile infektio

Lisätiedot

LIITE III MUUTOKSET VALMISTEYHTEENVETOON JA PAKKAUSSELOSTEESEEN

LIITE III MUUTOKSET VALMISTEYHTEENVETOON JA PAKKAUSSELOSTEESEEN LIITE III MUUTOKSET VALMISTEYHTEENVETOON JA PAKKAUSSELOSTEESEEN 41 KABERGOLIINIA SISÄLTÄVIEN LÄÄKEVALMISTEIDEN VALMISTEYHTEENVEDON 4.2 Annostus ja antotapa: Seuraava tieto tulee lisätä sopivalla tavalla:

Lisätiedot

Potilaan päiväkirja. Avuksi maksa-arvojen ja käyntiaikojen seurantaan ensimmäisen hoitovuoden ajaksi

Potilaan päiväkirja. Avuksi maksa-arvojen ja käyntiaikojen seurantaan ensimmäisen hoitovuoden ajaksi Potilaan päiväkirja Avuksi maksa-arvojen ja käyntiaikojen seurantaan ensimmäisen hoitovuoden ajaksi POTILAAN TIEDOT Nimi: Osoite: Puh.: Erikoislääkäri: Erikoislääkärin puh.: Parkinsonhoitaja: Parkinsonhoitajan

Lisätiedot

OHJEISTUS PÄÄHÄN KOHDISTUNEEN ISKUN SAANEEN OTTELIJAN VALMENTAJILLE, HUOLTAJILLE SEKÄ OMAISILLE

OHJEISTUS PÄÄHÄN KOHDISTUNEEN ISKUN SAANEEN OTTELIJAN VALMENTAJILLE, HUOLTAJILLE SEKÄ OMAISILLE OHJEISTUS PÄÄHÄN KOHDISTUNEEN ISKUN SAANEEN OTTELIJAN VALMENTAJILLE, HUOLTAJILLE SEKÄ OMAISILLE Laatinut: Catarina Virta fysioterapeutti, palveluohjaaja Tarkistanut: Olli Tenovuo dosentti, neurologian

Lisätiedot

Perusseikkoja julkista yhteenvetoa varten

Perusseikkoja julkista yhteenvetoa varten Perusseikkoja julkista yhteenvetoa varten Yleiskatsaus taudin epidemiologiaan Elinajanodotteen kasvamisen ja väestön ikääntymisen oletetaan tekevän nivelrikosta neljänneksi suurimman työkyvyttömyyden syyn

Lisätiedot

RISKINHALLINTASUUNNITELMAN JULKINEN YHTEENVETO PREGABALIN ORION 25, 50, 75, 100, 150, 225, 300 MG KOVAT KAPSELIT

RISKINHALLINTASUUNNITELMAN JULKINEN YHTEENVETO PREGABALIN ORION 25, 50, 75, 100, 150, 225, 300 MG KOVAT KAPSELIT RISKINHALLINTASUUNNITELMAN JULKINEN YHTEENVETO PREGABALIN ORION 25, 50, 75, 100, 150, 225, 300 MG KOVAT KAPSELIT ORION CORPORATION PÄIVÄMÄÄRÄ: 15-6-2015, VERSIO 2 VI.2 Julkisen yhteenvedon osiot VI.2.1

Lisätiedot

Tärkeää tietoa uudesta lääkkeestäsi

Tärkeää tietoa uudesta lääkkeestäsi Tärkeää tietoa uudesta lääkkeestäsi Tärkeää tietoa lääkehoidosta PRILIGY-valmistetta käytetään 18 64-vuotiaiden miesten ennenaikaisen siemensyöksyn hoitoon. Ota PRILIGY-tabletti 1 3 tuntia ennen seksuaalista

Lisätiedot

RISKIENHALLINTASUUNNITELMAN JULKINEN YHTEENVETO

RISKIENHALLINTASUUNNITELMAN JULKINEN YHTEENVETO RISKIENHALLINTASUUNNITELMAN JULKINEN YHTEENVETO VI.2 VI.2.1 Julkisen yhteenvedon osiot Tietoa sairauden esiintyvyydestä Ei oleellinen. Tämä on geneerinen hakemus. Valmisteyhteenveto noudattaa alkuperäisvalmisteen

Lisätiedot

Harvinaissairauksien yksikkö. Lausunto Ehlers-Danlos tyyppi III:n taudinkuvasta. Taustaa. Alfa-tryptasemia. 21/03/16 /ms

Harvinaissairauksien yksikkö. Lausunto Ehlers-Danlos tyyppi III:n taudinkuvasta. Taustaa. Alfa-tryptasemia. 21/03/16 /ms Lausunto Ehlers-Danlos tyyppi III:n taudinkuvasta Taustaa EDS potilasyhdistys ja yksittäinen potilas ovat lähestyneet HYKS harvinaissairauksien yksikköä ja pyytäneet lausuntoa, minkälainen sairaus Ehlers-Danlos

Lisätiedot

Mikrobilääkeprofylaksin ajoitus ja kirjaaminen VILLE LEHTINEN INFEKTIOLÄÄKÄRI PHSOTEY, LAHTI

Mikrobilääkeprofylaksin ajoitus ja kirjaaminen VILLE LEHTINEN INFEKTIOLÄÄKÄRI PHSOTEY, LAHTI Mikrobilääkeprofylaksin ajoitus ja kirjaaminen VILLE LEHTINEN INFEKTIOLÄÄKÄRI PHSOTEY, LAHTI Mikrobilääkeprofylaksia Mikrobilääkeprofylaksilla eli ehkäisevällä antibioottihoidolla tarkoitetaan leikkauksen

Lisätiedot

Muistisairaudet saamelaisväestössä

Muistisairaudet saamelaisväestössä Muistisairaudet saamelaisväestössä Anne Remes Professori, ylilääkäri Kliininen laitos, neurologia Itä-Suomen yliopisto, KYS Esityksen sisältö Muistisairauksista yleensä esiintyvyys tutkiminen tärkeimmät

Lisätiedot

Anna-Maija Koivusalo 26.4.16

Anna-Maija Koivusalo 26.4.16 Anna-Maija Koivusalo 26.4.16 X Kivuton sairaala Kivun arviointi projekti Kivuton sairaala toteutettiin kymmenennen ja viimeisen kerran syksyllä 2015 viikolla 42. Idean kivun arvioinnin valtakunnallisesta

Lisätiedot

Suositukset maksan haittavaikutusten välttämiseksi. Valdoxan voi aiheuttaa haittavaikutuksena mm. muutoksia maksan toimintaan.

Suositukset maksan haittavaikutusten välttämiseksi. Valdoxan voi aiheuttaa haittavaikutuksena mm. muutoksia maksan toimintaan. Potilaan opas VALDOXAN Suositukset maksan haittavaikutusten välttämiseksi Valdoxan voi aiheuttaa haittavaikutuksena mm. muutoksia maksan toimintaan. Tässä oppaassa kerrotaan suosituksista maksan haittavaikutusten

Lisätiedot

VALMISTEYHTEENVETO 1. ELÄINLÄÄKKEEN NIMI. Revertor vet 5 mg/ml injektioneste, liuos koirille ja kissoille 2. LAADULLINEN JA MÄÄRÄLLINEN KOOSTUMUS

VALMISTEYHTEENVETO 1. ELÄINLÄÄKKEEN NIMI. Revertor vet 5 mg/ml injektioneste, liuos koirille ja kissoille 2. LAADULLINEN JA MÄÄRÄLLINEN KOOSTUMUS VALMISTEYHTEENVETO 1. ELÄINLÄÄKKEEN NIMI Revertor vet 5 mg/ml injektioneste, liuos koirille ja kissoille 2. LAADULLINEN JA MÄÄRÄLLINEN KOOSTUMUS 1 ml injektionestettä sisältää: Vaikuttava aine: Atipametsolihydrokloridi

Lisätiedot

Kohtauksellisten oireiden keskushermostoperäiset syyt. Erikoislääkäri Leena Jutila KYS, Epilepsiakeskus

Kohtauksellisten oireiden keskushermostoperäiset syyt. Erikoislääkäri Leena Jutila KYS, Epilepsiakeskus Kohtauksellisten oireiden keskushermostoperäiset syyt Erikoislääkäri Leena Jutila KYS, Epilepsiakeskus Sidonnaisuudet Olen vastaanottanut luennoitsijapalkkioita seuraavilta lääkeyrityksiltä AstraZeneca,

Lisätiedot

RISKIENHALLINTASUUNNITELMAN JULKINEN YHTEENVETO

RISKIENHALLINTASUUNNITELMAN JULKINEN YHTEENVETO 10 maaliskuuta 2016 Mometasoni Versio 1.1 RISKIENHALLINTASUUNNITELMAN JULKINEN YHTEENVETO VI.2 Julkisen yhteenvedon osiot VI.2.1 Tietoa sairauden esiintyvyydestä Nuha Allerginen nuha on ylähengitysteiden

Lisätiedot

Aripiprazole ratiopharm. Terveydenhuollon ammattilaisten tiedote Laatimispäivämäärä 03/2016

Aripiprazole ratiopharm. Terveydenhuollon ammattilaisten tiedote Laatimispäivämäärä 03/2016 Aripiprazole ratiopharm Terveydenhuollon ammattilaisten tiedote Laatimispäivämäärä 03/2016 Sisällysluettelo 1. Mikä on tämän esitteen tarkoitus? s. 4 2. Mitä minun tulisi tietää Aripiprazole ratiopharm

Lisätiedot

Keuhkoahtaumataudin monet kasvot

Keuhkoahtaumataudin monet kasvot Keuhkoahtaumataudin monet kasvot Alueellinen koulutus 21.4.2016 eval Henrik Söderström / TYKS Lähde: Google Lähde: Google Lähde: Google Lähde: Google Keuhkoahtaumatauti, mikä se on? Määritelmä (Käypä

Lisätiedot

Proscar. 7.8.2015, versio 3.0 RISKIENHALLINTASUUNNITELMAN JULKINEN YHTEENVETO

Proscar. 7.8.2015, versio 3.0 RISKIENHALLINTASUUNNITELMAN JULKINEN YHTEENVETO Proscar 7.8.2015, versio 3.0 RISKIENHALLINTASUUNNITELMAN JULKINEN YHTEENVETO VI.2 JULKISEN YHTEENVEDON OSIOT VI.2.1 Tietoa sairauden esiintyvyydestä Eturauhanen on ainoastaan miehillä oleva rauhanen. Eturauhanen

Lisätiedot

Tarkistuslista 1: Metyylifenidaatin määräämistä edeltävä tarkistuslista. Ennen metyylifenidaattihoidon aloittamista

Tarkistuslista 1: Metyylifenidaatin määräämistä edeltävä tarkistuslista. Ennen metyylifenidaattihoidon aloittamista Tarkistuslista 1: Metyylifenidaatin määräämistä edeltävä tarkistuslista Seuraava tarkistuslista on tarkoitettu auttamaan metyylifenidaattia sisältävän lääkkeen määräämisessä vähintään 6-vuotiaille lapsille

Lisätiedot

VALMISTEYHTEENVETO. Tabletit ovat pyöreitä, harmaansinisiä ja sokeripäällysteisiä, halkaisija n. 11 mm.

VALMISTEYHTEENVETO. Tabletit ovat pyöreitä, harmaansinisiä ja sokeripäällysteisiä, halkaisija n. 11 mm. VALMISTEYHTEENVETO 1. LÄÄKEVALMISTEEN NIMI Songha Yö/Natt tabletti, päällystetty 2. VAIKUTTAVAT AINEET JA NIIDEN MÄÄRÄT 1 tabletti sisältää: Valerianae (Valeriana officinalis L. s.l.) rad. extr. spir.

Lisätiedot

Keuhkoahtaumatauti 2007

Keuhkoahtaumatauti 2007 Keuhkoahtaumatauti 2007 Maailmanlaajuisesti jopa 16 miljoonaa ihmistä sairastaa keuhkoahtaumatautia. Kansainvälisten tutkimusten mukaan 56 85 prosenttia tautitapauksista saattaa olla diagnosoimatta (Kinnula,

Lisätiedot

Hoitosuositus. Leikki-ikäisen emotionaalinen tuki päiväkirurgisessa hoitotyössä. Tutkimusnäytöllä tuloksiin

Hoitosuositus. Leikki-ikäisen emotionaalinen tuki päiväkirurgisessa hoitotyössä. Tutkimusnäytöllä tuloksiin Hoitosuositus Tutkimusnäytöllä tuloksiin Leikki-ikäinen lapsi tarvitsee mahdollisuuksia puhua ja käsitellä toimenpiteen herättämiä tunteita. Kuva: Shutterstock Leikki-ikäisen emotionaalinen tuki päiväkirurgisessa

Lisätiedot

KAATUMISET JA HUIMAUS. Jouko Laurila geriatrian erikoislääkäri Rovaniemen ikäosaamiskeskus

KAATUMISET JA HUIMAUS. Jouko Laurila geriatrian erikoislääkäri Rovaniemen ikäosaamiskeskus KAATUMISET JA HUIMAUS Jouko Laurila geriatrian erikoislääkäri Rovaniemen ikäosaamiskeskus KAATUMISET JA HUIMAUS Jouko Laurila geriatrian erikoislääkäri Rovaniemen ikäosaamiskeskus Sidonnaisuudet: Mundipharma,

Lisätiedot

Vammapotilaan kivunhoito, Jouni Kurola erikoislääkäri, KYS

Vammapotilaan kivunhoito, Jouni Kurola erikoislääkäri, KYS 1 Vammapotilaan kivunhoito Jouni Kurola KYS Vammautuneen erityispiirteet Tajunnan muutokset Hengitystie-ongelmat Hengitysongelmat Verenkierron epävakaus Erilaiset vammat Yksittäiset raajavammat kivunhoito

Lisätiedot

Kliininen lääketiede Neurologia. Neurologiaan erikoistuvan lääkärin LOKIKIRJA. KYS NEUROKESKUS, Neurologia PL Kuopio

Kliininen lääketiede Neurologia. Neurologiaan erikoistuvan lääkärin LOKIKIRJA. KYS NEUROKESKUS, Neurologia PL Kuopio Kliininen lääketiede Neurologia Neurologiaan erikoistuvan lääkärin LOKIKIRJA Koulutettavan nimi: Opinto oikeus (pvm): Koulutusohjelman vastuuhenkilö: Osoite: Professori Hilkka Soininen KYS ROKESKUS, Neurologia

Lisätiedot

Pohjois-Suomen syntymäkohorttitutkimus Yleisöluento , Oulu

Pohjois-Suomen syntymäkohorttitutkimus Yleisöluento , Oulu Pohjois-Suomen syntymäkohorttitutkimus Yleisöluento 12.11.2016, Oulu TUKI- JA LIIKUNTAELIMISTÖN SAIRAUDET (TULES) Professori Jaro Karppinen TUKI- JA LIIKUNTAELIMISTÖ Tuki- ja liikuntaelimistöön kuuluvat

Lisätiedot

Hoito: Yksilöllinen annos, joka säädetään seerumin kaliumarvojen mukaan.

Hoito: Yksilöllinen annos, joka säädetään seerumin kaliumarvojen mukaan. 1. LÄÄKEVALMISTEEN NIMI Kaliumklorid Orifarm 750 mg depottabletti 2. VAIKUTTAVAT AINEET JA NIIDEN MÄÄRÄT Yksi depottabletti sisältää 750 mg kaliumkloridia. Täydellinen apuaineluettelo, ks. kohta 6.1. 3.

Lisätiedot

Epilepsia ja ajokyky. Sirpa Rainesalo

Epilepsia ja ajokyky. Sirpa Rainesalo Epilepsia ja ajokyky Sirpa Rainesalo 24.4.2014 Ajoterveysdirektiivi 2009/113/EY STM ajoterveys asetus 2011 Ajoterveysohjeet (viimeksi 10.6.2013) 2 Ajo-oikeus ajokorttiluokissa, RI ja RII Luokka Ajo-oikeus

Lisätiedot

Potilaan käsikirja. Potilaan opas turvalliseen hoitoon sairaalassa 1(16) Tämän kirjan omistaa: -----------------------------------------

Potilaan käsikirja. Potilaan opas turvalliseen hoitoon sairaalassa 1(16) Tämän kirjan omistaa: ----------------------------------------- 1(16) Potilasturvallisuuden edistämisen ohjausryhmä Potilaan käsikirja Potilaan opas turvalliseen hoitoon sairaalassa Tämän kirjan omistaa: ----------------------------------------- Meritullinkatu 8, Helsinki

Lisätiedot

Miten järjestäisin harvinaisepilepsian hyvän diagnostiikan ja hoidon; esimerkkinä Dravet n oireyhtymän haasteet

Miten järjestäisin harvinaisepilepsian hyvän diagnostiikan ja hoidon; esimerkkinä Dravet n oireyhtymän haasteet 20.3.2015 Miten järjestäisin harvinaisepilepsian hyvän diagnostiikan ja hoidon; esimerkkinä Dravet n oireyhtymän haasteet Eija Gaily oyl, lastenneurologian dos. HYKS, Lasten ja nuorten sairaala Sisältö

Lisätiedot

CORTIMENT (budesonidi) 26.11.2013, versio 1.0 RISKIENHALLINTASUUNNITELMAN JULKINEN YHTEENVETO

CORTIMENT (budesonidi) 26.11.2013, versio 1.0 RISKIENHALLINTASUUNNITELMAN JULKINEN YHTEENVETO CORTIMENT (budesonidi) 26.11.2013, versio 1.0 RISKIENHALLINTASUUNNITELMAN JULKINEN YHTEENVETO VI.2 Julkisen yhteenvedon osiot VI.2.1 Tietoa sairauden esiintyvyydestä Haavainen paksusuolentulehdus (UC)

Lisätiedot

Annosta tulee muuttaa eläimillä, joilla on munuaisten tai maksan vajaatoiminta, koska haittavaikutusriski on suurentunut.

Annosta tulee muuttaa eläimillä, joilla on munuaisten tai maksan vajaatoiminta, koska haittavaikutusriski on suurentunut. 1. ELÄINLÄÄKKEEN NIMI Metomotyl vet 2,5 mg/ml injektioneste, liuos kissoille ja koirille 2. LAADULLINEN JA MÄÄRÄLLINEN KOOSTUMUS 1 millilitra sisältää: Vaikuttava aine: metoklopramidi (hydrokloridimonohydraattina)

Lisätiedot

Trulicity-valmisteen (dulaglutidi) riskienhallintasuunnitelman (RMP) yhteenveto

Trulicity-valmisteen (dulaglutidi) riskienhallintasuunnitelman (RMP) yhteenveto EMA/601943/2014 Trulicity-valmisteen (dulaglutidi) riskienhallintasuunnitelman (RMP) yhteenveto Tämä on Trulicity-valmisteen riskienhallintasuunnitelman (RMP) yhteenveto, jossa esitetään toimenpiteet,

Lisätiedot

Traumaperäisten stressihäiriöiden Käypä hoito suositus - sen hyödyistä ja rajoituksista

Traumaperäisten stressihäiriöiden Käypä hoito suositus - sen hyödyistä ja rajoituksista Traumaperäisten stressihäiriöiden Käypä hoito suositus - sen hyödyistä ja rajoituksista Markus Henriksson Ryhmäpäällikkö, lääkintöneuvos Psykiatrian dosentti, psykoterapeutti Valvira, terveydenhuollon

Lisätiedot

Case -tapaus keskustelun pohjaksi Kuntoutussosiaalityöntekijä Maarit Kestilä

Case -tapaus keskustelun pohjaksi Kuntoutussosiaalityöntekijä Maarit Kestilä Monet Kuntakokeilu Arviointi- ja ohjauspalvelut Case -tapaus keskustelun pohjaksi Kuntoutussosiaalityöntekijä Maarit Kestilä Työkyvyttömät työelämäkuntoutuksessa Kuntakokeilun työkyvyn arviointipalveluihin

Lisätiedot

Toiminnallisten kohtauspotilaiden psykiatrinen arviointi ja hoito. OYL, Dos Tero Taiminen Yleissairaalapsykiatrian yksikkö TYKS

Toiminnallisten kohtauspotilaiden psykiatrinen arviointi ja hoito. OYL, Dos Tero Taiminen Yleissairaalapsykiatrian yksikkö TYKS Toiminnallisten kohtauspotilaiden psykiatrinen arviointi ja hoito OYL, Dos Tero Taiminen Yleissairaalapsykiatrian yksikkö TYKS Työnantaja: VSSHP Sidonnaisuudet Ei omistuksia terveydenhuoltoalan yrityksissä

Lisätiedot

EFFENTORA - LÄÄKE SYÖVÄN LÄPILYÖNTIKIVUN HOITOON POTILAAN JA OMAISEN OPAS

EFFENTORA - LÄÄKE SYÖVÄN LÄPILYÖNTIKIVUN HOITOON POTILAAN JA OMAISEN OPAS EFFENTORA - LÄÄKE SYÖVÄN LÄPILYÖNTIKIVUN HOITOON POTILAAN JA OMAISEN OPAS bukkaalinen fentanyylitabletti Sinulle on määrätty Effentora -lääkettä syövän läpilyöntikipukohtausten hoitoon. Tämän esitteen

Lisätiedot

RISKIENHALLINTASUUNNITELMAN JULKINEN YHTEENVETO

RISKIENHALLINTASUUNNITELMAN JULKINEN YHTEENVETO 11 maaliskuuta 2016 Desloratadiini Versio 2.0 RISKIENHALLINTASUUNNITELMAN JULKINEN YHTEENVETO VI.2 Julkisen yhteenvedon osiot VI.2.1 Tietoa sairauden esiintyvyydestä Heinänuha Pohjoismaiset tutkimukset

Lisätiedot

Tyypin 2 diabetes Hoito-ohje ikääntyneille Ruokavalio ja liikunta. Sairaanhoitajaopiskelijat Lauri Tams ja Olli Vaarula

Tyypin 2 diabetes Hoito-ohje ikääntyneille Ruokavalio ja liikunta. Sairaanhoitajaopiskelijat Lauri Tams ja Olli Vaarula Tyypin 2 diabetes Hoito-ohje ikääntyneille Ruokavalio ja liikunta Sairaanhoitajaopiskelijat Lauri Tams ja Olli Vaarula 1 Johdanto Arviolta 500 000 suomalaista sairastaa diabetesta ja määrä kasvaa koko

Lisätiedot

VALMISTEYHTEENVETO. Koira Lievän tai kohtalaisen sisäelimiin liittyvän kivun lievittämiseen. Rauhoittamiseen yhdessä medetomidiinin kanssa.

VALMISTEYHTEENVETO. Koira Lievän tai kohtalaisen sisäelimiin liittyvän kivun lievittämiseen. Rauhoittamiseen yhdessä medetomidiinin kanssa. VALMISTEYHTEENVETO 1. ELÄINLÄÄKKEEN NIMI Torphasol vet 4 mg/ml injektioneste, liuos koiralle ja kissalle 2. LAADULLINEN JA MÄÄRÄLLINEN KOOSTUMUS Yksi ml sisältää: Vaikuttava aine: Butorfanoli (butorfanolitartraattina

Lisätiedot

Kokeellinen asetelma. Klassinen koeasetelma

Kokeellinen asetelma. Klassinen koeasetelma Kokeellinen asetelma Salla Grommi, sh, verisuonihoitaja, TtM, TtT-opiskelija Hoitotyön tutkimuspäivä 31.10.2016 Klassinen koeasetelma Pidetään tieteellisen tutkimuksen ideaalimallina ns. kultaisena standardina.

Lisätiedot