Suomen Migreeniyhdistys ry 1/2003

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "Suomen Migreeniyhdistys ry 1/2003"

Transkriptio

1 Suomen Migreeniyhdistys ry 1/2003

2 Suomen Migreeniyhdistys toimii myös muita päänsärkyjä kuin migreeniä sairastvien hyväksi. Vuoden 2001 alusta perustettiin Hortonin neuralgian alaosasto. Hortonistien toiminta on ollut varsin näkyvää ja aktiivista: luentoja ja seminaareja on järjestetty useita ja kirjoittelu Päänsärky-lehdessä on ollut näkyvää. Tämän vuoden vuosikokouksessa toivotettiin Migreeniyhdistykseen tervetulleeksi myös trigeminusneuralgian alaosasto. Entinen Suomen TN-yhdistys liittyi Suomen Migreeniyhdistykseen ja sai luonnollisesti edustajansa hallitukseen. Basilaarimigreeniä sairastavat kokoontuivat ensimmäiseen tapaamiseensa nyt keväällä ja syksyllä tapaavat familiaalista hemiplegistä migreeniä sairastavat. Moni näin harvinaista sairautta sairastava ei tunne toista samanlaista, siksi vain yhdistyksen kautta on mahdollista saada ja antaa vertaistukea. Vaikuttaminen ja tiedottaminen onnistuu parhaiten kun yhdistyksellä on riittävästi voimavaroja. Migreeniyhdistyksellä on tällä hetkellä jäseniä noin ja toimintaa tukee merkittävässä määrin Raha-automaattiyhdistys. Lisäksi lääketeollisuuden kautta tuleva tuki mahdollistaa tehokkaat jakelukanavat jäsenistölle ja muille sidosryhmille. Näillä resursseilla on mahdollista päästä parempaan lopputulokseen kuin mitä verrattain pienillä yhdistyksillä yksin olisi. Voimavarat yhdistämällä saadaan enemmän tehokkuutta toimintaan. Migreeniyhdistys pyrkii takaamaan jäsenistölleen tiedotusta ja koulutusta ympäri maata. Painopisteenä ovat ne paikkakunnat, joilla on eniten jäseniä, mutta toimintaa pyritään mahdollisuuksien mukaan järjestämään kattavasti koko maassa. Toivotan Migreeniyhdistyksen uuden hallituksen puolesta koko jäsenistölle lämmintä kevättä ja kesää! Timo Jaakkola Migreeniyhdistyksen hallituksen pj. Suomen Migreeniyhdistys Päänsärky-lehti 1/2003 2

3 Toimisto: Internet: Suomen Migreeniyhdistys ry Migränföreningen i Finland rf Sähköttäjänkatu 2 B, Helsinki Päänsärky 2 Puheenjohtajan palsta Toiminnanjohtaja Matleena Helojoki (09) , , matleena.helojoki@migreeni.org Järjestöassistentti Tellervo Vallasvuo (09) migreeni@migreeni.org Neuvontapuhelin (09) Neuvontapuhelimen toimintaa tukee Pfizer Oy Tukipuhelin trigeminusneuralgiaa sairastaville: keskiviikkoisin Yhteystiedot 4 Uutisia meiltä ja muualta 5 Lasten migreeni 8 Migreenin hoito aikuispotilailla 13 Kolmoishermosärky 16 Migreenin aiheuttama haitta ja lääkehoidon kustannukset Suomessa 22 Kysy asiantuntijalta Hallitus Timo Jaakkola, puheenjohtaja, Hirvensalmi, , timo.jaakkola@migreeni.org Mikko Sinisalo, varapuheenjohtaja, Espoo Riitta Nikulainen, sihteeri, Imatra riitta.nikulainen@migreeni.org Virpi Vallasvuo, rahastonhoitaja, Helsinki Hilkka Kettinen, jäsen, kansainväliset asiat ja basilaarimigreenin alaosastotoiminta, Turku Martti Lågas, jäsen, trigeminusneuralgian alaosastotoiminta, Helsinki Eija Nummi, jäsen, alueellisten osastojen toiminta, Forssa Antti Saarikoski, varajäsen, sarjoittaisen päänsäryn alaosastotoiminta, Turku Riitta Stirkkinen, varajäsen, ravitsemusasiat, Helsinki Jäsenmaksu Vuoden 2003 jäsenmaksu on 15 euroa. Päätoimittaja: Matleena Helojoki Taitto: Leena Kanerva Paino: Mynäprint Oy ISSN: Kansikuva: Heidi Litja: Maisa juoksukilpailussa Päänsärky 1/2003 postitusta tukee GSK Oy. 23 Ensimmäinen lääkevaihtoon opastava verkkopalvelu avattu 24 Kirjat Leif Lindberg: Migreeni Miten ilonpuutostaudista ja infoähkystä parannutaan 25 Leila Simonen: Etsi rohkeasti muutosta elämääsi! 26 Tapahtumakalenteri 27 Alueyhteyshenkilöt 28 Palveluhakemisto 30 NeuroEXPO Sisältö 3 Suomen Migreeniyhdistys Päänsärky-lehti 1/2003

4 Uutisia meiltä ja muualta Suomen Migreeniyhdistys ry on yli 50 muun järjestön kanssa allekirjoittanut Sosiaali- ja terveysjärjestöjen yhteistyö- yhdistys YTY:n laatimat Sosiaali- ja terveysjärjestöjen rahankeräyksen ja muun varainhankinnan eettiset periaatteet. Teksti on nähtävänä: eettisetperiaatteetyty.shtml. MH Sambailtamat NeuroSambat Neurologisten järjestöjen yhteinen alueellinen tapahtuma Helsingissä kaikille, joita iloinen illanvietto samban tahtiin kiinnostaa: järjestöjen jäsenille, omaisille, läheisille tutuille Aika Lauantai klo Paikka Finnair Stadium Ravintola Aeropoli, Urheilukatu 3, Helsinki Ohjelmassa Buffet-illallinen Brasilialaisiin tansseihin erikoistunut showtanssiryhmä Alegria Tule s Samban opetusta, Tmi Sambic Illan musiikista vastaa Sammon Ryöstö Hinta Lisätiedot Sisäänpääsy 30 euroa, sisältää ohjelman ja buffet-illallisen Lippujen sitova varaus ja lunastaminen mennessä Migreeniyhdistyksen toimistosta. Soita ( ) tai sähköpostita (migreeni@migreeni.org.) varauksesi. aluesihteeri Pirkko Haikara, (05) , , pirkko.haikara@cp-liitto.fi TULE MUKAAN Nauttimaan Iloisesta ja Energisestä Brasilialaisesta rytmistä sekä Hyvästä Seurasta Tervetuloa! Ravintola Aeropoli on liikuntaesteetön ja siellä on tilaa 600 juhlijalle. Järjestää Neurologiset Vammaisjärjestöt Muistathan päivittää osoitetietosi Jos haluat, voit täydentää samalla rekisteriimme tietoja, joita olemme alkaneet kerätä vuoden 2001 alusta: Syntymävuosi? Mistä olet kiinnostunut saamaan tietoja: migreenistä? tensiosärystä? basilaarimigreenistä? Sarjoittaisesta päänsärystä? (Hortonin neuralgia) Familiaalisesta hemiplegisestä migreenistä? Kolmoishermosärystä Muusta kasvohermosärystä Voit tehdä osoitemuutoksen postitse: Suomen Migreeniyhdistys ry, Sähköttäjänkatu 2 B, Helsinki tai sähköpostilla: migreeni@migreeni.org Jos vain sähköpostiosoitteesi vaihtuu, pidä meidät siitäkin ajan tasalla. Kirjoita migreeni@migreeni.org. Suomen Migreeniyhdistys Päänsärky-lehti 1/2003 4

5 Mirja Hämäläinen, lastenneurologian ja kliinisen farmakologian erikoislääkäri, LT HYKS Lasten ja nuorten sairaala, PL 280, HUS Puh. (09) Fax (09) Lasten migreeni Lasten migreeni on varsin yleistä. Sitä esiintyy 3-10 %:lla lapsista, noin 3 %:lla 5-vuotiaista ja 10 %:lla murrosikäisistä. Tavallisesti migreeni puhkeaa esikouluiässä tai koulun alussa. Lapsista pojilla migreeni on vähän yleisempää kuin tytöillä, mutta murrosiästä lähtien migreeni on tytöillä tavallisempaa. Migreenitaipumus on vahvasti perinnöllinen ja säilyy usein läpi elämän. Noin 60 % niistä, joilla on lapsena migreenikohtauksia, sairastaa myös aikuisena migreeniä. Migreenin on todettu lisääntyneen. Todennäköisesti kuormittavat elämäntilanteet tuovat piilevän migreenitaipumuksen esille aiemmin. Migreenin ja jännityspäänsäryn raja on joskus hämärtynyt, etenkin jos päänsärkyjä esiintyy tiheästi. Lasten migreenikohtaukset muistuttavat paljon aikuisten migreenikohtauksia. Niihin liittyvä kipu on yleensä hyvin voimakasta ja kohtauksiin liittyy myös valonarkuutta, ääniherkkyyttä, pahoinvointia tai oksentelua. Migreenikohtauksen aikana lapsi on selvästi sairas ja hakeutuu rauhalliseen tilaan lepäämään. Etenkin pienet lapset saattavat nukkua migreenikohtauksen pois. Tähän olisikin suotava mahdollisuus esimerkiksi päivähoidossa, jos lapsi saa siellä migreenikohtauksen. Kohtauksen mentyä ohi lapsi on täysin ennallaan. Lasten migreenin tunnistamisessa käytetään samoja kriteereitä kuin aikuisilla (taulukko 1), paitsi että alle 15-vuotiaiden lasten migreenikohtaukset ovat kestoltaan lyhyempiä (2-48 tuntia) kuin aikuisilla ja niihin lasketaan mukaan uni, johon kohtaus usein päättyy. Migreeniä ei voi todeta millään laboratoriokokeella tai konetutkimuksella vaan diagnoosi perustuu päänsäryn ja migreenikohtauksen tyypillisiin piirteisiin. Vilkkuvat tai kirkkaat valot, hajut, paasto ja valvominen voivat laukaista migreenikohtauksia. Esioireita eli auraa on noin puolella migreenistä kärsiviä. Esioire on tavallisesti näköhäiriö (kuviot näkökentässä tai näkökenttäpuutos) tai tuntohäiriö (usein sormenpäistä olkapäähän, kaulalle ja pään alueelle etenevä puutumisen tai pistelyn tunne). Esioireet (näköhäiriöt puhevaikeudet, puutuminen tai halvausoireet) häviävät yleensä päänsäryn alettua. Pitkittyneet yli tunnin mittaiset esioireet vaativat aina lisäselvittelyjä lääkärin vastaanotolla. Lapsilla esiintyy erilaisia migreenityyppejä kuten aikuisillakin. Toispuolihalvausmigreenissä tuntuu puutumista toisen puolen raajoissa, aivorunkomigreenissä voi esiintyä huimausta, puhehäiriöitä ja puutumista ja erittäin harvinaisessa silmälihashalvausmigreenissä silmäluomi roikkuu ja mustuainen laajenee moneksi päiväksi. Lapsuusiällä kohtauksittain esiintyvät hyvänlaatuinen huimaus ja puolta vaihtava toispuolihalvaus ovat migreenin kaltaisia tiloja, joiden jälkeen joillekin lapsille saattaa puhjeta migreeni, mutta täysin vedenpitävää näyttöä asiasta ei kuitenkaan ole. Toistuvat vatsakivut ja oksentelu pienellä lapsella, joka ei vielä pysty sanallisesti ilmaisemaan kipua, voivat muistuttaa migreenikohtausta, mutta ne edellyttävät aina lääkärin tut- 5 Suomen Migreeniyhdistys Päänsärky-lehti 1/2003

6 Migreenikohtauksen aikana lapsi on selvästi sairas ja hakeutuu rauhalliseen tilaan lepäämään. Etenkin pienet lapset saattavat nukkua migreenikohtauksen pois. kimusta ja seurantaa muiden sairauksien poissulkemiseksi. Mikäli lapsen kasvussa tai kehityksessä on ollut ongelmia päänsäryn lisäksi, aivojen kuvaus tehdään tavallista herkemmin. Lasten migreenin hoidossa on varmistettava, että lapsen ateriarytmi etenkin aamupala ja unirytmi ovat säännölliset ja että lapsi nukkuu ja liikkuu riittävästi. Silmien suojaaminen kirkkaalta valolta etenkin kesällä sekä vesillä ja lumilajeissa on tärkeää migreenikohtausten ehkäisyssä. Migreenikohtauksia esiintyy tiheimmilläänkin yleensä pari kertaa viikossa. Päivittäiset kohtaukset eivät ole pelkästään migreeniä, vaan silloin on mukana muutakin päänsärkyä ja taustalla olevia tekijöitä tulee selvittää tarkemmiin. Lapsen migreenikohtauksen hoito Taulukko 1. Lasten migreenin kriteerit (Headache Classification Committee 1988). Migreeni ilman auraa Vähintään viisi kohtausta, jotka täyttävät seuraavat kriteerit: 1. Kohtaukset kestävät 2-48 tuntia jälkiuni mukaanluettuna 2. Vähintään kaksi seuraavista: sykkivä särky toispuolinen särky kohtalainen tai kova särky, joka estää normaalia toimintaa fyysinen aktiviteetti pahentaa päänsärkyä 3. Vähintään yksi seuraavista: pahoinvointi tai oksentelu valonarkuus ja ääniherkkyys Migreeni, johon liittyy aura Vähintään kaksi kohtausta, joissa kolme seuraavista: aivojen paikallisesta toimintahäiriöstä kertova auraoire auran kesto yli 4 minuuttia tai kaksi tai useampia peräkkäisiä auraoireita auran kesto alle tunti auraa seuraa päänsärky alle tunnissa Lapsen tulisi antaa levätä rauhassa hämärässä ja hiljaisessa paikassa sekä tarvittaessa nukkua päänsärky pois, koska lyhyet migreenikohtaukset saattavat mennä ohi riittävällä levolla ja unella. Tällöin lääkettä ei välttämättä tarvita. Vaikeita ja pidempiä migreenikohtauksia kannattaa hoitaa aktiivisesti lääkkeellä jo heti ensioireista lähtien, koska siten migreenikohtaus voidaan saada lyhenemään. Mitä aikaisemmin lääke otetaan, sitä parempi sen teho yleensä on. Myöhemmin lääkkeet eivät auta enää yhtä hyvin. Parasetamoli 15 milligrammaa painokiloa kohden tai ibuprofeeni 10 milligrammaa painokiloa kohden suun kautta annosteltuna ovat suositeltavia lääkkeitä migreenikohtauksen ensiavuksi lapsille (taulukko 2). Ensimmäisen annoksen jälkeen voidaan tarvittaessa antaa uusi annos kahden tunnin kuluttua. Liuokset ja poretabletit ovat suositeltavia ja imeytyvät nopeammin kuin tabletit. Ibuprofeeni on tehokkaampi, vaikka parasetamolin vaikutus alkaa jonkin verran nopeammin. Peräpuikkoja voi kokeilla pitkissä migreenikohtauksisa tai oksentelun haitatessa lääkkeen antoa, mutta lääke imeytyy niistä hitaasti. Parasetamolia voi käyttää kaiken ikäisille lapsille, ibuprofeenia yli 1-vuotiaille. Aspiriinia ei saa käyttää lapsilla kuumeen, flunssien ja muiden virusinfektioiden, etenkään vesirokon aikana, koska vaarana voi olla harvinainen ja kohtalokas Reyen oireyhtymä, johon liittyy aivojen ja maksan toimintahäiriö. Tiheästi toistuvissa päänsäryissä tulisi lääkehoidon ohella miettiä muita mahdollisia päänsärkyä ennaltaehkäiseviä tekijöitä. Liiallinen ja etenkin liian tiheä tulehduskipulääkkeiden, erityisesti kofeiinia tai kodeiinia sisältävien yhdistelmävalmisteiden käyttö voi johtaa päänsärkyjen lisääntymiseen (särkylääkepäänsärky). Tällöin lapsi voi tarvita jopa osastohoitoa päästäkseen eroon lääkekierteestä. Sumatriptaani on pelkästään migreenin hoitoon tarkoitettu täs- Suomen Migreeniyhdistys Päänsärky-lehti 1/2003 6

7 mälääke, jota on yli 10 vuotta käytetty hyvällä menestyksellä aikuisten migreeniin. Lapsilla sitä on tutkittu selvästi vähemmän, mutta sumatriptaaninenäsuihke vaikuttaa lupaavalta lasten ja nuorten migreenin hoidossa. Sumatriptaanitablettien teho lasten vaikeahoitoisiin migreenikohtauksiin on sen sijaan ollut selvästi vähäisempi kuin aikuisilla. Sumatriptaani on reseptilääke ja sen käytöstä nuorilla ja lapsilla päättää aina erikoislääkäri tai migreenin hoitoon hyvin perehtynyt lääkäri. Myös muita triptaaneja on markkinoilla, mutta niitä on tutkittu lapsilla erittäin vähän. Varhainen kohtauslääkkeen anto vähentää migreenikohtaukseen liittyvää pahoinvointia ja oksentelua. Pahoinvoinnin hillitsemiseen voidaan tarvittaessa käyttää pahoinvointilääkkeitäkin, joita varten lääkäri voi kirjoittaa reseptin. Niitä tarvitaan vain, jos oksentelu haittaa lääkkeenottoa. Migreenin ehkäisyhoito Kuva Sirpa Värälä Migreenin ehkäisyssä erilaiset käyttäytymiseen vaikuttavat hoidot (biopalaute, erityisesti lämpöbiopalaute) ja rentoutushoidot erityisesti usean hoidon yhdistelmät ovat olleet kouluikäisillä tehokkaita, vähintään ehkäisevän lääkehoidon veroisia. Niitä ei kuitenkaan ole juuri saatavana Suomessa. Jos lapsen migreenikohtaukset ovat vaikeita ja esiintyvät tiheästi, useita kertoja kuukaudessa, voidaan joutua miettimään ehkäisevää lääkehoitoa. Tämä tapahtuu asiaan perehtyneen lääkärin vastaanotolla. Estohoidossa saatetaan käyttää mm beetasalpaajia (propranololi), papaveriinia (saa vain erityisluvalla), valproaattia tai amitriptyliinia. Migreenitaipumusta ei voi poistaa, mutta tehokkaalla hoidolla migreenikohtaukset voidaan saada hallintaan myös lapsilla. Taulukko 2. Lasten migreenin hoidossa käytettäviä lääkkeitä. Kohtaushoito Kipulääke Kerta-annos Suurin annos Lyhin annosteluväli mg/kg/vrk mg/kg/vrk (tuntia) Valmistemuoto Ibuprofeeni mikstuura porerakeet tabletti depottabletti peräpuikko Parasetamoli mikstuura poretabletti tabletti peräpuikko 7 Suomen Migreeniyhdistys Päänsärky-lehti 1/2003

8 Hannele Havanka Neurologian erikoislääkäri, LKT, Johtajaylilääkäri Länsi-Pohjan sairaanhoitopiiri Migreenin hoito aikuispotilailla Migreenin hoito Migreenin tehokas hoito edellyttää huolellista potilaan haastattelua, täsmähoitoon vaaditaan täsmädiagnoosi. Aikaisemmin migreenin hoitoon käytetyt peruskipulääkkeet auttoivat sen minkä auttoivat useisiinkin päänsärkymuotoihin, eikä virhediagnoosilla ollut siinä määrin merkitystä. 90- luvun alussa käyttöön tuli kuitenkin ensimmäinen triptaaniryhmän migreenikohtauslääke, sumatriptaani, joka on migreenin täsmälääke. Jotta lääkkeestä olisi mahdollisuus hyötyä, on diagnoosin oltava paikkansa pitävä. Migreenistä tunnetaan monia alatyyppejä ja joidenkin kohdalla migreenilääkityskin on erilainen. Ovatpa esimerkiksi triptaaniryhmän lääkkeet jopa vasta-aiheisia määrätyissä migreenimuodoissa. Migreenikohtauksen hoitotavan valintaan vaikuttavat kohtauksen vaikeusaste, pahoinvointi, oksennus, kohtauksen alkamisajankohta, muut olosuhteet, muut sairaudet ja hoidon odotettavissa olevat sivuvaikutukset. Migreenikohtauksien hoidossa ja ennalta ehkäisyssä on sekä lääkkeetön että lääkkeellinen vaihtoehto. Lepo, hiljaisuus, pimeys ja kylmyys helpottavat migreenikohtausta. Ärsyttävien tekijöiden välttäminen estää tai ainakin vähentää kohtauksia. Useimmat potilaat tarvitsevat kuitenkin myös lääkkeellisen hoitovaihtoehdon. Migreeniärsykkeet Ärsyttävien, migreeniä pahentavien tekijöiden tunnistaminen saattaa auttaa kohtauksien välttämisessä. Tavallisin migreenin ärsyke on kirkas, erityisesti vilkkuva valo. Muita usein kuvattuja ärsykkeitä ovat stressi, kiire, voimakkaat lämpötilan vaihtelut, kuumuus, hajut, eräät ruoka-aineet, alkoholi, vuorokausirytmin muutokset, valvominen ja hormonaaliset tekijät. Valitettavasti osa ärsykkeistä on luonteeltaan sellaisia, ettei niiden välttäminen ole mahdollista. Lääkkeetön kohtaushoito Viileä, pimeä ja hiljainen ympäristö lievittää migreenikohtausta. Lepo helpottaa, nukkuminen auttaa. Kylmä kääre vähentää kipua. Tutkittua tietoa näistä hoitokeinoista on sangen vähän, kylmän helpottavasta vaikutuksesta on joitakin tutkimustuloksia olemassa (1). Kipu- ja pahoinvointilääkkeet Suuri osa migreenikohtauksista on hoidettavissa tavallisella kipulääkkeellä tai kipulääkkeen ja pahoinvointilääkkeen yhdistelmällä. Usein on syytä valita muu kuin suun kautta tapahtuva antotapa, migreenikohtauksen aikana lääk- Suomen Migreeniyhdistys Päänsärky-lehti 1/2003 8

9 Kipulääkkeet eivät sovellu päivittäiseen tai lähes päivittäiseen käyttöön tiuhaan toistuvien migreenikohtauksien tai migreenikohtauskierteen hoidossa. keen imeytyminen suun kautta otettuna saattaa olla heikentynyttä. Kipulääkkeeseen voidaan tarvittaessa yhdistää pahoinvointilääke (2-5). Lähes kaikkia myynnissä olevia kipulääkkeitä on käytetty ja yhä käytetään migreenikohtausten hoitoon, vaikka tutkimustulokset ovat niukkoja ja vertailujen potilasryhmät pieniä. Asetosalisyylihappo ja parasetamoli ovat varmaan edelleen maailman käytetyimmät migreenilääkkeet. Molemmista on olemassa myös kofeiini/kodeiini -yhdistelmiä, joita ei voida suositella migreenikohtausten hoitoon suuremman tottumisriskin vuoksi. Teholtaan kohtuullisen hyviä migreenikohtauksen hoitoon soveltuvia tulehduskipulääkkeitä ovat tolfenaamihappo (6-8), naprokseeni (9-10), ibuprofeeni (11-2) ja ketoprofeeni (13-14). Myös diklofenaakkia, diflunisaalia, sulindaakkia, mefenaamihappoa ja piroksikaamia on käytetty migreenikohtausten hoidossa (15-6). On syytä muistaa, että lääkettä on hyvä ottaa riittävän suuri annos riittävän varhaisessa vaiheessa. Kaikkien tulehduskipulääkkeiden kohdalla on muistettava lääkkeiden sivuvaikutukset. Kipulääkkeet eivät sovellu päivittäiseen tai lähes päivittäiseen käyttöön tiuhaan toistuvien migreenikohtauksien tai migreenikohtauskierteen hoidossa. Riskinä on särkylääkepäänsäryn kehittyminen ja näin päänsäryn vyyhteytyminen päivittäiseksi riesaksi. Euforisoivat analgeetit ovat tuskin koskaan tarpeen migreenikohtausten hoidossa (16-8). Ergotamiinijohdokset Ergotamiinijohdoksien käyttö migreenikohtausten hoidossa on vähentynyt jyrkästi viimeisen vuosikymmenen aikana. Suomessa on myynnissä enää yksi ergotamiinivalmiste. Lääkkeellä on kuitenkin edelleen joitakin käyttäjiä, ja sinällään ergotamiini soveltuu joillekin migreenipotilaille (19-21). Potilaan on oltava muuten terve, migreenikohtauksia ei saa olla kovin usein eikä potilas saa olla raskaana. Tiuhaan toistuvien kohtauksien hoidossa on riskinä ergotamiiniriippuvuuden kehittyminen, jolloin potilaalla on pahimmillaan päällekkäin alkuperäinen migreeni, ja vuoroin ergotamiinin liikaantopäänsärky ja -pahoinvointi ja vierotusoirepäänsärky ja -pahoinvointi. (22). Lisäksi on muistettava, että ergotamiini on verisuonia supistava lääkeaine ja saattaa altistaa ääreisalueiden verenkiertohäiriöille, sepelvaltimotaudin oireille ja myös aivoverenkiertohäiriöille. Dihydroergotamiinia, jota esimerkiksi USA:ssa käytetään runsaasti sekä akuuttikohtauksien hoidossa että migreenin estolääkehoidossa (23), ei ole missään vaiheessa Suomessa laajemmin käytetty. Triptaanit Triptaanit ovat uusin ja tehokkain migreenilääkeryhmä (24-41). Kaikki triptaanit ovat serotoniinin 5 HT 1B/1D -reseptorin agonisteja ja supistavat migreenikohtauksessa laajentuneita aivoverisuonia. Hoitovaste vaihtelee % tasolla, kun triptaaneja käytetään suun kautta annostellen (lumelääkkeellä %). Sumatriptaani on ensimmäinen kliiniseen käyttöön kehitetty triptaaniryhmän aine. Siitä on saatavana kaksi tablettivahvuutta, peräpuikko, nenäsuihke ja itse pistettävä injektio (28-34). Suomessa ovat lisäksi myynnissä tsolmitriptaani (35-36), naratriptaani (37-38), ritsatriptaani (39-40), almotriptaani (41) ja eletriptaani (29), joista on saatavilla tablettimuodot. Triptaanit ovat migreenikohtauksen ensisijaislääkkeitä niillä potilailla, joilla kohtaukset ovat vaikeita ja invalidisoivia. Triptaanit vaikuttavat serotoniinireseptorin kautta migreenikohtaukseen. Migreenin hoidossa triptaaneja ei voi vielä asettaa paremmuusjärjestykseen. Nopein vaikutus saadaan kuitenkin sumatriptaanin ihonalaisella injektiolla. Mikäli yksi triptaani ei sovi tai ei tehoa, on syytä kokeilla toista. Triptaaneihin ei kovin helposti kehity lääkeriippuvuutta, eivätkä ne menetä tehoaan pitkäaikaiskäytössä. Tavallisia sivuvaikutuksia ovat väsymys, huimaus ja kaulalla, hartiois sa tai ylärintakehällä esiintyvä painon tai puristuksen tunne. Puristusoireen syntymekanismi on epäselvä, mutta tutkimusten perusteella se ei ole sydänperäinen. Triptaanit eivät sovellu potilaille, joilla on sepelvaltimotauti tai aivoverenkiertohäiriötä. Ne eivät myöskään sovellu hemiplegisen migreenin, oftalmoplegisen migreenin, basilaarisen migreenin tai pelkän migreeniauran hoitoon. 9 Suomen Migreeniyhdistys Päänsärky-lehti 1/2003

10 Hankalan migreenikohtauksen hoito Päivystysvastaanotolla hankalaa ja pitkittynyttä migreenikohtausta voidaan yrittää katkaista erilaisilla lääkevaihtoehdoilla. Edelleen on potilaita, jotka eivät ole koskaan triptaaneja kokeilleet, silloin suma triptaani injektiona saattaa rauhoittaa pitkäänkin jatkuneen kohtauksen. Lihaksen sisäisenä injektiona voidaan käyttää useitakin tulehduskipulääkkeitä, ja tehostaa niiden vaikutusta metoklopramidilla. Lisäksi on olemassa useita niin sanottuja cocktail -hoitoja, jotka soveltuvat parhaimmin kokeiltaviksi sairaala olosuhteissa. Näissä cocktaileissa yhdistetään kipulääkeannos (esimerkiksi ketoprofeeni, diklofenaakki, ketorolaakki, indometasiini), diatsepaami, metoklopramidi ja 100 ml keittosuolaa tipaksi. Migreenin estohoito Migreenin estohoito on syytä aloittaa silloin, kun kohtauksia esiintyy vähintään 2-3 kuukaudessa ja ne hankaloittavat jokapäiväistä elämää, tai kohtaukset ovat vaikeita ja kohtausten akuuttihoito on hankalaa joko lääkkeiden tehon vähäisyyden tai sivuvaikutuksien takia. Ennen hoidon aloitusta mahdollinen särkylääkepäänsärky on syytä hoitaa. Usein tilanteen arvioinnissa auttaa, jos potilas pitää päänsärkypäiväkirjaa ainakin kuukauden verran jo ennen estohoidon aloittamista. Estohoitoa voidaan toteuttaa lääkkeettömänä hoitona tai lääkehoitona. Oleellisin lääkkeetön estohoito on ärsyttävien tekijöiden välttäminen. Biopalautehoidosta ja rentoutushoidoista on raportoitu suotuisia tuloksia. Fysioterapian tulokset ovat vaihtelevia, ja osin, esimerkiksi TNS-hoidon ja akupunktion osalta ristiriitaisia. (42,43) Beetasalpaajat Beetasalpaajista käytetään edelleen propranololia ja metoprololia, mutta myös atenololia, timololia ja uudemmista vaihtoehdoista bisoprololia (44-46). Annokset vastaavat valmisteiden annostelua muissa käyttötarkoituksissa. Aina kannattaa aloittaa mahdollisimman pienellä annoksella ja rakentaa lääkitystä asteittain annosta nostaen, tehoa ja sivuvaikutuksia seuraten. KIRJALLISUUSVIITTEET 1. Lance JW. The controlled application of cold and heat by new device (Migralief apparatus) in the treatment of headache. Headache 1988;28: Tfelt-Hansen P, Stewart Johnson E. Antiemetic and Prokinetic Drugs. Kirjassa J Olesen, P Tfelt-Hansen, KMA Welch toim. The Headaches. New York:Raven, 1993; Tokola RA. The effect of metoclopramide and prochlorperazine on the absorption of effervescent paracetamol in migraine. Cephalalgia 1988;8: Tokola RA, Neuvonen PJ. Effects of migraine attacks and metoclopramide on the absorption of tolfenamic acid. Br J Clin Pharmacol 1984;17: Tfelt-Hansen P, Henry P, Mulder LJ et al. The effectiveness of combined oral lysine acetylsalicylate and metoclopramide compared with oral sumatriptan for migraine. Lancet 1995;346: Hakkarainen H, Vapaatalo H, Gothoni G, Parantainen J. Tolfenamic adic is as effective as ergotamine during migraine attacks. Lancet 1979;1: Ala-Hurula V, Myllylä VV, Hokkanen E, Tokola R. Tolfenamic acid and ergotamine abuse. Headache 1981;21: Myllylä VV, Havanka H, Herrala L,Kangasniemi P, Rautakorpi I, Turkka J, Vapaatalo H, Eskerod O. Tolfenamic acid rapid release versus sumatriptan in the acute treatment of migraine: Comparable effect in a double-blind, randomized, controlled, parallel-gorup study. Headache 1998; 38: Pradalier A, Rancurel G, Dordain G, Verdure L. Rascol A, Dry J. Acute migraine attack therapy: comparison of naproxen sodium and an ergotamine tartrate compound. Cephalalgia 1985; 5: Nestvold K. Naproxen and naproxen sodium in acute migraine attacks. Cephalalgia 1986; 6(suppl 4): Havanka-Kanniainen H. Treatment of acute migraine attack: Ibuprofen and placebo compared. Headache 1989: 8: Kloster P, Nestvold K, Vilming ST. A double blind study of ibuprofen versus placebo in the treatment of acute migraine attacks. Cephalalgia 1992;12: Kangasniemi P, Kaaja R. Ketoprofen and ergotamine in acute migraine. J Intern Med1992; 231: Karabetsos A, Karachalios G, Bourlinou P, Reppa A, Koutri R, Fotidou A. Ketoprofen versus paracetamol in the treatment of acute migraine. Headache 1997;37: Ferrari M. Migraine. The Lancet 1998;351: Tfelt-Hansen P, Lipton RB. Miscellaneous drugs. Kirjassa: Olesen J, Tfelt-Hansen P, Welch KMA, toim. The Headaches. New York: Raven 1993:353} 17. Callagher, R. Emergency treatment of intractable migraine. Headache 1986;26:74-5} 18. Nicolodi, M. Differential sensitivity to morphine challenge in mi- Suomen Migreeniyhdistys Päänsärky-lehti 1/

11 Ärsyttävien tekijöiden välttäminen estää tai ainakin vähentää koh tauksia. Useimmat potilaat tarvitsevat kuitenkin myös lääkkeellisen hoitovaihtoehdon. Antidepressantit Antidepressanteista käytetään eniten vanhoja trisyklisiä antidepressiiveja, erityisesti amitripyliiniä. Amitripyliininkin kohdalla kannattaa aloittaa mahdollisimman pienellä annoksella, 10 mg on useimmiten käypä aloitusannos, tosin huomattavan korkeitakin annoksia on onnistuneesti käytetty. Uusilla serotoniinin takaisinottoon vaikuttavilla masennuslääkkeillä ei ole juuri käyttöä migreenin estohoidossa. (47). Serotoniinireseptoriantagonistit Tästä lääkeryhmästä on käytettävissämme enää dihydroergotamiini, koska pitsotifeeni ja metysergidi eivät ole Suomessa myynnissä. Dihydroergotamiinista on käytetty 3-15 mg vuorokausiannoksia. Suomessa käyttökokemukset dihydroergotamiinista ovat sangen vähäisiä. (48) Kalsiumsalpaajat Näistä ainoastaan flunaritsiinilla on osoitettu olevan merkittävää migreenin estotehoa, eikä se ole koskaan ollut maassamme myynnissä. (49) Antikonvulsantit ja epilepsialääkkeet Eniten käytetään natriumvalproaattia, mutta sen rinnalle on nousemassa gabapentiini. Natriumvalproaatista käytettään mg vuorokausiannoksia, gabapentiinin kohdalla annos vaihtelee mg välillä. Molemmilla lääkkeillä on runsaasti sivuvaikutuksia. Natriumvalproaatti aiheuttaa lyhytaikaisessa käytössä erityisesti maha-suolikanavan sivuvaikutuksia, gabapentiini huimausta ja tasapainohäiriöitä. Gabapentiini on siinä määrin uusi valmiste, ettei siitä ole kovin paljoa käytännön käyttökokemusta vielä epilepsiankaan hoidossa, lisäksi lääke on sangen kallis (50). Muita migreenin estohoidossa käytettyjä lääkeaineita Muista valmisteista käytetään edelleen pieniannoksista proklooriperatsiinia, 5-10 mg annos illalla otettuna ei juuri aiheuta ongelmallisia sivuvaikutuksia, ja saattaa olla yllättävänkin tehokas. Lisäksi yksittäisiä tutkimuksia on julkaistu magnesiumin, eräiden muiden graine sufferers and headache-exempt subjects. Cephalalgia 1996;16: } 19. Young, WB. Appropriate use of ergotamine tartrate and dihydroergotamine in the treatment of migraine: current perspectives. Headache 1997;37 Suppl 1:42-5} 20. Andersson, PG. Ergotamine headache. Headache 1975;13:118-20} 21. Hokkanen E, Valtimo O, Kallanranta T. Toxic Effects of Ergotamine used for Migraine. Headache 1978;18:95-8} 22. Tfelt-Hansen P, Krabbe A. Ergotamine abuse. Do patients benefit from withdrawal? Cephalalgia 1981;1:29-32} 23. Rapoport A, Sheftell F, Couch J, ym. Efficacy, safety, and tolerability of dihydroergotamine nasal spray as monotherapy in the treatment of acute migraine. Headache 1995;35;177-84} 24. Schoenen J. Acute migraine therapy: the newer drugs. Kirjassa: Current opinion in Neurology. 1997, 10: } 25. Tepper SJ. The new triptans for acute treatment of migraine. A clinical review using NNT. The 3rd European Federation of Neurological Sciences, September 1998} 26. Haanpää M, Färkkilä M. Migreenin täsmälääkkeet. Suom Lääkäril 1999;54: } 27. Perrin VL, Färkkilä M, Goasguen J, Doenicke A, Brand J, Tfelt- Hansen P. Overview of initial clinical studies with intravenous and oral GR43175C in acute migraine. Cephalgia 1989;9 Suppl 9)15-22} 28. The sumatriptan auto-injector study group. Self-treatment of acute migraine with subcutaneous sumatriptan using an auto-injector device. Eur neurol 1991;31:323-31} 29. Goadsby PJ, Ferrari MD, Olesen J, Stovner LJ, Senard JM, Jackson NC ja Poole PH for the Eletriptan Steering Committee. Eletriptan in acute migraine. A double-blind, placebo-controlled comparison to sumatriptan. Neurology 2000;54:156-63} 30. The oral sumatriptan dose-defining study group. Sumatriptan an oral dose-defining study. Eur Neurol 1991;31:300-5} 31. The oral sumatriptan international multiple dose study group. Evaluation of a multiple dose regimen of oral sumatriptan for the acute treatment of migraine. Eur Neurol 1991;31:306-13} 32. The multinational oral sumatriptan and Cafergot comparative study group. A randomized, double-blid comparison of sumatriptan and Cafergot in the acute treatment of migraine. Eur Neurol 1991;31: } 33. The Finnish Sumatriptan group and the cardiovascular clinical research group. A placebo-controlled study of intranasal sumatriptan for the acute treatment of migraine. Eur Neurol 1991;31:332-8} 34. Bates D, Ashford E, Dawson R. Subcutaneous sumatriptan during the migraine aura. Neurology 1994;44: } 35. Dixon R, Warrander A. The clinical pharmacokinetics of zolmitriptan. Cephalgia 1997;17 Suppl 18:15-20} 36 Schoenen J, Sawyer J. Zolmitriptan (311C90), a novel dual central and peripheral 5HT1B/1D agonist: overview of efficacy. Cephalgia 11 Suomen Migreeniyhdistys Päänsärky-lehti 1/2003

12 Estolääkitystä on syytä käyttää vähintään 2-3 kuukautta, lääkityksen tehoa täytyy seurata kontrollikäynneillä ja päänsärkypäiväkirjan avulla ja ainakin vuoden välein pitää lääkitystaukoja. hivenaineiden, B-vitamiinien ja eräiden luontaistuotteina myytävien aineiden tehosta migreenin estossa. Estolääkitystä on syytä käyttää vähintään 2-3 kuukautta, lääkityksen tehoa täytyy seurata kontrollikäynneillä ja päänsärkypäiväkirjan avulla ja ainakin vuoden välein pitää lääkitystaukoja. Migreeni ja raskaus Raskauden aikana migreenin hoito muodostaa helposti ongelman, koska turvallisesti käytettävissä olevien lääkkeiden valikoima on hyvin pieni (51-55). Auraton migreeni usein rauhoittuu raskauden aikana. Aurallinen migreeni sen sijaan usein vaikeutuu, jopa vyyhteytyy raskauden aikana. Raskauden aikana migreeniä hoidetaan ensisijaisesti lääkkeettömästi. Parasetamolin ohella ketoprofeenia, ibuprofeenia ja naprokseenia voidaan käyttää harkiten ja tilapäisesti raskauden ensimmäisen ja toisen kolmanneksen aikana. Tiivistelmä Ensimmäisiin lääkkeellä hoidettaviin kohtauksiin kannattaa kokeilla peruskipulääkkeitä, esimerkiksi parasetamolia tai asetosalisyylihappojohdosta. Kipulääkkeen lisänä voidaan tarvittaessa käyttää metoklopramidia. Yhden kohtauksen hoitotulokseen ei kannata luottaa, eikä lääkettä tuomita tehottomaksi, vaikkei ensimmäisellä kerralla selkeää hyötyä saataisikaan. Peruslääkitystä kokeillaan ainakin kolmeen kohtaukseen, kerta-annosta nostaen. Ellei vastetta saada kolmen kohtauksen hoidossa, siirrytään toiseen valmisteeseen. Seuraavaksi voidaan kokeilla esimerkiksi ibuprofeenia, ketoprofeenia, naprokseenia tai tolfenaamihappoa. Suun kautta lääkettä annosteltaessa on suotavaa ottaa reilu annos kerralla. Myös muut antotavat on syytä muistaa. Ellei tulehduskipulääkkeistä löydy apua on syytä kokeilla triptaaneja. Mikäli kohtaukset vaikeita ja invalidisoivia, suositellaan kokeilua suoraan triptaaniryhmän lääkkeillä. Migreenin estohoito on syytä aloittaa silloin, kun kohtauksia esiintyy vähintään 2-3 kuukaudessa ja ne hankaloittavat jokapäiväistä elämää, tai kohtaukset ovat vaikeita ja potilaan on vaikea tottua niihin, tai kohtausten akuutti hoito on hankalaa joko lääkkeiden tehon vähäisyyden tai sivuvaikutuksien takia. Ennen estolääkehoidon aloitusta mahdollinen särkylääkepäänsärky on syytä hoitaa. 1997;17 suppl 18:28-40} 37. Kempsford R. Clinical pharmacology and pharmacokinetics of naratriptan. Cephalgia 1997;17:473} 38. Göbel H, Boswell D, Winter P, Crisp A. A comparison of the efficacy, safety and tolerability of naratriptan and sumatriptan. Cephalgia 1997;17:426} 39. Gijsman H, Kramer MS, Sargent J, ym. Double-blind, placebocontrolled, dose-finding study of rizatriptan (MK-462) in acute treatment of migraine. Cephalgia 1997;17:647-51} 40. Visser WH. Pharmacologic profile and Clinical efficacy of rizatriptan. 8th Congress of the International Headache Society. Satellite Symposium, June 11th, 1997 Amsterdam, Netherlads} 41. Dahlöf C. Efficacy of oral almotriptan in the acute treatment of migraine: results of four placebo-controlled studies. Cephalalgia 2000; 42. Pryse-Phillips WEM, Dodick DW, Edmeads JG, ym. Guidelines for the nonpharmacologic management of migraine in clinical practice. Can Med Assoc J 1998:47-54} 43. Pryse-Phillips WEM, Dodick DW, Edmeads JG, ym. Guidelines for the diagnosis and management of migraine in clinical practice. Can Med Assoc J 1997;156: } 44. Ramadan NM, Schultz LL, Gilkey SJ. Migraine Prophylactic drugs: proof of efficacy, utilization and cost. Cephalalgia 1997:73-80} 45. Tfelt-Hansen P, Shanks RG. Beta-adrenoceptor blocking drugs. Kirjassa: The headaches. Toimittanut Olesen J, Tfelt-Hansen P, Welch KMA, New York: Raven Press 1993:363-72} 46. Van de Ven LLM, Franke CL, Koehler PJ. Prophylactic treatment of migraine with bisoprolol: a placebo-controlled study. Cephalalgia 1997:596-9} 47. Mylecharane EJ, Tfelt-Hansen P. Miscellaneous drugs. Kirjassa: The headaches. Toimittanut Olesen J, Tfelt-Hansen P, Welch KMA. New York: Raven Press 1993: } 48. Tfelt-Hansen P, Saxena P. Antiserotonin drugs. Kirjassa: The headaches. Toimittanut Olesen J, Tfelt-Hansen P, Welch KMA. New York: Raven Press 1993:373-82} 49. Toda N, Tfelt-Hansen P. Calcium antagonists. Kirjassa: The headaches. Toimittanut Olesen J, Tfelt-Hansen P, Welch KMA, New York: Raven Press 1993:383-90} 50. Mathew N, Lucker C. Gabapentin in migraine prophylaxis: a preliminary open label study. Neurology 1996:46:A169} 51. Heikkinen T. Migreenin hoito raskauden ja imetyksen aikana. Suom Lääk 1997;52: Uknis A, Silberstein SD. Review Article: Migraine and Pregnancy. Headache 1991; 31: Silberstein SD. Headaches and Women: Treatment of the pregnant and lactating migraineur. Headache 1993; 33: Aubé Michel. Migraine in pregnancy. Neurology 1999; 53 Suppl Maggioni F, Alessi C, Maggio T, Zanchin G. Headache during pregnancy. Headache 1991;31: Suomen Migreeniyhdistys Päänsärky-lehti 1/

13 Seppo Soinila professori HYKS Neurologian klinikka HYKS:n kiputyöryhmän neurologi Kolmoishermosärky Kolmoishermosäryn ominaiset piirteet ovat kohtauksellisuus, toistuvat sähköiskua muistuttavat erittäin kovat tuikkauskivut, toispuoleinen esiintyminen kasvojen alueella sekä kivun laukaisevat kosketusärsykkeet. Kolmoishermo on kasvojen ihon ja suuontelon limakalvon tunnosta vastaava kolmihaarainen hermo (Kuva 1), kolmoishermosärky on vastaavalla kasvojen alueella esiintyvä koh tauksellinen kiputila. Sairauden lääketieteellinen nimi on trigeminusneuralgia. Nimen alkuosa tulee kolmoishermon latinankielisestä nimestä, nervus trigeminus, ja loppuosa hermoperäistä kipua merkitsevästä neuralgiasanasta. Trigeminusneuralgia-termi kuvaa sairautta suomenkielistä vastinettaan paremmin, sillä potilaat kuvaavat kipua harvoin säryksi. Kyseessä on yksi kovimmista kiputiloista ja se pysäyttää kaiken muun toiminnan. Neuralgia, hermokipu, tarkoittaa kivun syntymistä kipuhermon poikkeavan toiminnan seurauksena ilman että kudoksissa olisi mitään kipua provosoivaa vauriota. Ranskankielistä termiä tic douloureux ( tuskallinen lihaskouristus ) käytetään usein myös anglosaksisessa kirjallisuudessa, ja se viittaa kohtauksen aiheuttamaan tuskaiseen irvistykseen. Kolmoishermosäryn yleisyydestä ei ole olemassa kattavia tietoja. Rochesterin kaupungissa Minnesotassa vuosina sairaus ilmaantui keskimäärin 4,3 potilaalle asukasta kohti. Tämän arvion mukaan Suomessa olisi yli 200 uutta tapausta vuosittain. Perinteisesti on ajateltu, että tyypillinen kolmoishermosärkypotilas on vuotias nainen. Viimeaikaisten tutkimusten mukaan kuitenkin 45 % potilaista on miehiä ja sairautta tavataan kaikissa ikäryhmissä, joskin useimmiten keski-iän jälkeen. Kipukohtaus alkaa äkillisesti, usein jonkin kevyen kosketusärsykkeen, kuten kampaamisen, parranajon tai jopa tuulenhenkäyksen laukaisemana. Myös suun limakalvon ärsytys esim. hampaiden harjauksen tai pureskelun yhteydessä voi laukaista oireiston. Kipukohtaus on tyypillisesti sarja sähköiskumaisia kiputuikkauksia. Se on aina toispuoleinen ja se rajoittuu kolmoishermon jonkin haaran, tavallisimmin ala- tai keskihaaran alueelle (kuva 1). Kohtaus kestää muutamia minuutteja kerrallaan, mutta voi uusiutua useita kertoja vuorokauden aikana. Kipu voi olla niin voimakas, että raavaalta mieheltäkin tulee kyynel silmään, ja kivun aikana potilas on täysin invalidisoitunut. Joillakin potilailla esiintyy tavanomaisten kiputuikkausten ohella jomottavaa kipua. Tällöin on kyse epätyypillisestä tautimuodosta. Kohtausten välillä potilas on oireeton eikä mitään poikkeavaa voida todeta lääkärin tekemässä tutkimuksessa. Kolmoishermosärky voi uusiutua vuosienkin kuluttua. Kolmoishermosäryn perimmäinen syy on useimmissa tapauksis- 13 Suomen Migreeniyhdistys Päänsärky-lehti 1/2003

14 III II I Kuva 1. Kolmoishermon haarojen hermottamat ihoalueet, I: silmähermo, II: yläleuan hermo, III: alaleuan hermo. Kolmoishermosärky voi tuntua minkä haaran alueella hyvänsä, tavallisimmat ovat II ja III haara. Ihossa tai muissakaan alueen kudoksissa ei ole mitään vikaa, vaan kipu johtuu kolmoishermon poikkeavasta toiminnasta. sa epäselvä. Kirjallisuudessa on pohdittu runsaasti sen havainnon merkitystä, että lähes 90 %:lla potilaista ylempi pikkuaivovaltimo sijaitsee tiiviisti kolmoishermoa vasten. On kuitenkin epäselvää, onko tämä kontakti kivun syynä. Samanasteinen läheisyys nimittäin todetaan kolmasosalla muista syistä tutkituista potilaista, joilla ei ole kolmoishermosärkyä. On esitetty, että puristava suoni aiheuttaa hermoa ympäröivän myeliinikerroksen vaurion, jota suonen pulssi vielä pahentaa. Tämä puolestaan saa aikaan hermon laukeamiskynnyksen madaltumisen. Mekaaninen ärsyke aiheuttaa kipusäikeiden aktivoitumisen, ja herkistymisen edetessä kipusignaali voi syntyä lopulta itsestään ilman mitään kipuärsykettä. Nuoren ihmisen kolmoishermosärky voi olla MS-taudin oire. Harvinaisia kolmoishermosäryn syitä ovat hermoa painava synnynnäinen aivoverisuonen pullistuma (aneurysma) tai aivokasvain. Hampaan tukikudosten vaurio voi johtaa kolmoishermosärkyä muistuttavaan krooniseen kiputilaan. Kolmoishermosäryn varma diagnoosi asetetaan kliinisen kuvan perusteella eikä se sinänsä edellytä mitään koneellisia tutkimuksia. On kuitenkin suositeltavaa kuvata potilaan pää kerran, sillä tietokonetomografian tai magneettikuvauksen avulla edellä mainitut syyt voidaan sulkea pois. Kolmoishermosärky on useimmiten helppo erottaa muista kasvojen alueen kiputiloista, jotka itse asiassa ovat kolmoishermosärkyä tavallisempia. Migreenikohtaus paikallistuu harvoin yksinomaan kolmoishermon alueelle eikä se ole sähköiskumaisen tuikkivaa sykkivää useinkin. Leukanivelen toimintahäiriöstä johtuva kipu paikallistuu usein niveleen, jonka painelu aristaa ja liikerata on epätasainen. Kasvojen pehmytkudosten kiputilat, kuten fibromyalgian kipupisteet, paikallistuvat tyypillisille paikoille purentalihaksiin tai niiden jänteisiin. Lihasjännityspäänsärky on jomottavaa ja tuntuu usein molemmin puolin ohimolihaksissa. Kasvojen alueen vyöruusu voi johtaa rakkula-alueen kiputilaan, joka muistuttaa kolmoishermosärkyä, mutta kipu on yleensä jatkuvaa. Sarjoittainen päänsärky, jota käsiteltiin Päänsärky-lehdessä 2/2002, ei ole sähköiskumaista ja siihen liittyy tyypillisesti silmän punoitus ja kyynelvuoto. Hammaslääkärien potilailla melko tavallinen vaiva on ns. epätyypillinen kasvokipu, joka on suun ympäristöön keskittynyt jatkuva jomotus. Kolmoishermosäryn hoitoon käytetään epilepsialääkkeenä paremmin tunnettua karbamatsepiinia (Taulukko 1.). Neurologin kirjoittaman B-lausunnon nojalla karbamatsepiinihoito kuuluu KELA:n ylempään erityiskorvausluokkaan. Karbamatsepiini voi aiheuttaa joillekin potilaille sivuvaikutuksia, kuten väsymystä, pahoinvointia tai huimausta. Ne esiintyvät tavallisimmin hoidon alussa, minkä vuoksi annos nostetaan hitaasti ylläpitotasolle. Karbamatsepiinin annos on yksilöllinen ja oi- Suomen Migreeniyhdistys Päänsärky-lehti 1/

15 Kipu voi olla niin voimakas, että raavaalta mieheltäkin tulee kyynel silmään, ja kivun aikana potilas on täysin invalidisoitunut. keata pitoisuutta ja hoidon turvallisuutta seurataan verikokein, aluksi kuukauden välein, myöhemmin harvemmin. Karbamatsepiinin teho kolmoishermosäryn hoidossa on erittäin hyvä verrattuna muiden kiputilojen, esim. migreenin lääkehoitoon. Lääkkeen vaikutus alkaa tuntua parin päivän kuluessa ja 80 % potilaista tulee hoidolla lähes tai täysin oireettomaksi. Lääkehoito kestää muutaman kuukauden. Parin kolmen kuukauden oireettoman jakson jälkeen annosta aletaan vähitellen pienentää ja mikäli kipua ei ilmaannu, lääkitys lopetetaan asteittain. Osa potilaista ei voi käyttää karbamatsepiinia häiritse vien sivuvaikutusten vuoksi. Noin joka kymmenes karbamatsepiinin käyttäjä saa lääkkeestä allergisen reaktion. Näille potilaille käytetään vaihtoehtoisena hoitona jotain muuta epilepsialääkettä. Tutkimuksin tehokkaaksi osoitettuja lääkkeitä kolmoishermosäryn hoidossa ovat fenytoiini, okskarbatsepiini, gabapentiini ja topiramaatti (Taulukko 1.). Lihaskramppien hoidossa käytetyn baklofeenin on osoitettu tehostavan karbamatsepiinin vaikutusta. Triptaaneista, tavallisista tulehduskipulääkkeistä, sen paremmin kuin vahvoista, morfiinin sukuisista kipulääkkeistäkään ei ole hyötyä kolmoishermosäryn hoidossa. Silloin kun kolmoishermosärky on sietämättömän kovaa, voidaan tablettihoidon vaikutusta odoteltaessa käyttää suonensisäistä kortisoni- tai fenytoiinihoitoa. Nämä hoidot annetaan päivystyspoliklinikalla. Joka viides kolmoishermosärystä kärsivä potilas ei saa riittävää apua lääkehoidosta. Heille on tarjolla leikkaushoito: kolmoishermon tumakkeen lämpökäsittely tekee osan hermosoluista toimintakyvyttömiksi, jolloin kipuoireisto helpottaa. Toimenpide tehdään paikallispuudutuksessa. Kirjallisuuden mukaan toimenpide tehoaa hyvin %:lla leikatuista potilaista, mutta kiputila uusiutuu noin joka kolmannella. Pienelle osalle potilaista kehittyy kivulias tuntohäiriö. USA:ssa ja Ranskassa on käytetty täsmäsädehoitoa samaan tarkoitukseen kuin lämpökäsittelyä. Meillä ei ole toistaiseksi käytettävissä tarvittavaa laitteistoa. Mikäli kuvauksessa todetaan, että verisuoni puristaa kolmoishermoa, voidaan suoni siirtää vapautusleikkauksessa. Tämä edellyttää yleisanestesiaa ja kallon avaamista eikä sekään takaa täydellistä oireettomuutta. Leikkaushoito- Lääkeaine ja ehdotetaan potilaalle vasta, kun kaikki lääkehoidon vaihtoehdot on kokeiltu. Epäiltäessä tai todettaessa kolmoishermosärky potilaan tulisi päästä neurologin vastaanotolle kahdesta syystä: KELA hyväksyy pään tietokone- tai magneettitutkimuksen korvauksensa piiriin vain erikoislääkärin lähetteen nojalla. Samoin KELA on asettanut täyden lääkekorvauksen ehdoksi neurologin tai neurokirurgin kirjoittaman B-lausunnon. Diagnoosin varmistuttua yleislääkäri tai työterveyslääkäri voi hyvin toteuttaa seurannan turvakokeineen ja lopettaa lääkityksen edellä kuvatun periaatteen mukaan. Jos hoitovaste on huono, voi olla paikallaan pyytää neurologin arvio. Leikkaushoidot suorittaa aina neurokirurgi, joita toimii kaikissa yliopistollisissa sairaaloissa. Taulukko 1. Kolmoishermosäryn pitkäaikaishoidossa käytettyjä lääkkeitä Kauppanimi Karbamatsepiini... Neurotol, Tegretol, Trimonil Baklofeeni... Baklon, Baklopar, Lioresal Fenytoiini... Hydantin Okskarbatsepiini... Apydan, Trileptal Gabapentiini... Neurontin Valproaatti... Absenor, Deprakine, Orfiril Topiramaatti... Topimax Lamotrigiini... Lamictal Klonatsepaami... Rivatril 15 Suomen Migreeniyhdistys Päänsärky-lehti 1/2003

16 Janne Martikainen TtM, tutkimuspäällikkö Kuopion yliopisto, sosiaalifarmasian laitos, Lääkepolitiikan ja -talouden tutkimuskeskus Markus Färkkilä LKT, dosentti Helsingin yliopisto, neurologian klinikka Mikko Kallela LT HYKS, neurologian klinikka Alkuperäistutkimus Migreenin aiheuttama haitta ja lääkehoidon kustannukset Suomessa Migreeni on krooninen, monitekijäinen aivojen sairaus, jota sairastaa keskimäärin joka kymmenes suomalainen. Se aiheuttaa työstä poissaoloja ja estää sosiaalista toimintaa vapaa-ajalla. Migreenin aiheuttamaa haittaa yksilölle ja yhteiskunnalle on tutkittu Suomessa vähän. Tässä tutkimuksessa seurattiin migreenin Suomen migreeniyhdistyksen jäsenille aiheuttamaa haittaa ja lääkehoidon kustannuksia kolmen kuukauden aikana vuonna Työstä poissaoloja oli seuranta-aikana keskimäärin yksi päivä potilasta kohden ja suorat migreenin hoidon kustannukset olivat euroa sen mukaan, käyttikö potilas migreenin hoidossa kohtauslääkityksen lisäksi estolääkitystä. Suomalaisesta väestöstä noin joka kymmenes sairastaa migreeniä. Naisista migreeniä esiintyy noin 17 %:lla ja miehistä noin 6 %:lla. Migreenikohtaus invalidisoi potilaan kohtauksen aikana ja vaikuttaa toimintoihin myös kohtausten välillä. Huoli seuraavasta kohtauksesta voi pilata nautinnon lomasta tai sosiaalisesta toiminnasta. Pitkällä aikavälillä kohtauksien pelko saattaa aiheuttaa potilaalle emotionaalisia muutoksia, jotka voivat johtaa suojastrategioiden syntymiseen. Suojastrategiat voivat vaikuttaa haitallisesti työhön, ystävä- ja perhesuhteisiin ja moniin arkielämän päivittäisiin rutiineihin. Myös viitteitä migreeniä sairastavien henkilöiden tavallista suuremmasta Suomen Migreeniyhdistys Päänsärky-lehti 1/

17 depressiotaipumuksesta on olemassa (1). Migreeni ei vaikuta ainoastaan migreenipotilaaseen, vaan myös hänen läheistensä elämään. Yhdysvalloissa migreeniä sairastaville henkilöille tehdyssä haastattelututkimuksessa jopa 60 %:ssa perheistä arvioitiin migreenin haittaavan elämää merkittävästi (2). Kansantaloudellisesti merkittäväksi sairaudeksi migreenin tekee sen suuri esiintyvyys ikävuosien 25 ja 55 välillä eli juuri silloin, kun ihminen on aktiivisimmillaan työelämässä (3). Kustannuksia syntyy työstä poissaoloina ja migreenin hoitoon liittyvinä kuluina. Tanskassa tehdyssä tutkimuksessa migreenipotilaista 43 % oli vuoden aikana poissa työstä kohtausten vuoksi vähintään yhden päivän. Poissaolot kestivät yleensä 1 7 vuorokautta. Poissaolojen kokonaismäärän vuodessa arvioitiin olevan 270 vuorokautta tuhatta migreenipotilasta kohden (4). Britanniassa tehdyn tutkimuksen mukaan migreeniä sairastavat sairaalatyöntekijät joutuivat vuoden aikana olemaan poissa töistä keskimäärin 2 päivää ja noin 5,5 päivänä migreeni heikensi merkittävästi työkykyä (5). Suomessa lääkekustannukset ovat olleet kasvussa vuosi vuodelta, ja tämä koskee myös migreenilääkkeitä. ATC-luokituksen mukaiset N02C-ryhmän eli migreenilääkkeiden arvonlisäveroton tukkumyynti on kasvanut vuosina keskimäärin 14 % (6). Kasvu on ollut lähes lineaarista, ja saman trendin jatkuessa tukkumyynti ylittää 8 miljoonan euron rajan vuoden 2002 lopussa. Kuitenkin Suomessa vaikeaakin migreeniä potevat potilaat ovat harvoin edes Kansantaloudellisesti merkittäväksi sairaudeksi migreenin tekee sen suuri esiintyvyys vuotiailla eli silloin, kun ihminen on aktiivisimmillaan työelämässä. kokeilleet triptaaneja kohtauksiinsa. Esimerkiksi Ruotsissa triptaanien käyttö on kymmenkertaista Suomen lukuihin verrattuna. Kelan reseptitiedoston mukaan migreenilääkkeistä maksettiin vuonna 1995 korvausta sairausvakuutuksen kautta potilaalle (7), ja vuonna 2000 korvausta sai potilasta. Korvattavuuden piiriin on näin ollen tullut vuosittain vajaat uutta migreenipotilasta. Vuonna 2000 keskimääräinen korvaus potilasta kohden oli 222 euroa. Muiden kuin varsinaisten migreenilääkkeiden käytöstä on vaikea saada tietoa, koska Kelan reseptitiedoissa ei ole saatavissa esimerkiksi tulehduskipulääkkeen käyttötarkoitusta (7). Käsikauppalääkkeiden osuutta migreenin hoidossa voidaan kuitenkin pitää merkittävänä (5). Tämän tutkimuksen tarkoituksena oli selvittää migreenin aiheuttamaa haittaa elämän eri osaalueilla yksilötasolla sekä arvioida migreenin hoitoon liittyviä potilaskohtaisia kustannuksia potilaan itsensä ja yhteiskunnan näkökulmista. AINEISTO JA MENETELMÄT Tutkimuksessa käytetty aineisto kerättiin kolmen kuukauden seurantaaineistona Suomen migreeniyhdistyksen jäseniltä. Otos (n = 967) perustui satunnaisesti poimittuihin osoitetietoihin yhdistyksen jäsenrekisteristä. Tutkimuksen alusta lähtien oli hyväksyttävä mahdollinen valikoitumisharha, joka syntyi yhdistykseen kuulumisen seurauksena. Otokseen valituille henkilöille lähetettiin MI- DAS-kyselykaavake, migreenipäiväkirja sekä strukturoitu kyselylomake, joka sisälsi mm. kysymyksiä vastaajan sosioekonomisesta asemasta sekä migreenidiagnoosiin liittyvät varmistuskysymykset. Migreeni-diagnoosin varmistamiseen käytettiin kansainvälistä IHSkriteeristöä (8,9). Tutkimuksessa käytetty MI- DAS-kyselykaavake on validiteettija reliabiliteettivaatimukset täyttävä mittari, joka mittaa migreenin potilaalle aiheuttamaa kokonaishaittaa (10,11). Mittarin kysymykset sijoittuvat elämän eri osa-alueille: työ- ja opiskeluajan menetys, kotityöt, perhe, vapaa-aika ja sosiaalinen toiminta. Saatujen vastausten perusteella lasketaan MIDASindeksi, joka kuvaa migreenin potilaalle aiheuttamaa kokonaishaittaa yhdellä indeksiluvulla. MIDASindeksi voidaan jakaa neljään vaikeusasteeseen seuraavasti: Pisteet 1 5: migreeni rajoittaa elämää vähän tai ei lainkaan. Pisteet 6 10: migreeni rajoittaa elämää lievästi. Pisteet 11 20: migreeni rajoittaa elämää keskinkertaisesti. Pisteet yli 21: migreeni rajoittaa vakavasti elämää. Tutkimukseen osallistuneita pyydettiin pitämään myös tutkimuksen ajan päiväkirjaa, johon he merkitsivät kaikki migreenin hoidossa käyttämänsä lääkkeet ja migreenin takia aiheutunut terveydenhuollon palvelujen käyttö. Tilastolliset menetelmät Tutkimuksessa haluttiin selvittää myös sitä, mitkä tekijät selittävät migreenin potilaalle aiheuttamaa haittaa. Selitettävänä vastemuut- 17 Suomen Migreeniyhdistys Päänsärky-lehti 1/2003

18 tujana käytettiin MIDAS-indeksiä. Aineiston analyysimenetelmän valinnassa lähdettiin liikkeelle vastemuuttujan ominaisuuksista, jotka tulivat esille aineiston kuvailussa. Migreenin aiheuttaman haitan selittämisessä päätettiin käyttää lineaarista regressioanalyysiä ja niin sanottuihin Count Data -malleihin kuuluvaa negatiivista binomijakaumaregressiomallia. Negatiivinen binomijakaumaregressiomalli on laajennus Poissonin regressiomallista, sillä se sallii vastemuuttujan varianssin erota sen keskiarvosta. Negatiivinen binomijakauma- ja Poissonin regressiomallit soveltuvat hyvin diskreettien ja jakaumaltaan vinojen lukumäärämuuttujien frekvenssien selittämiseen. Analyysiin tarvittavat mallit löytyivät Limdep 7.0-tilastoohjelmasta. TULOKSET Kolmen kuukauden seurannan jälkeen vastaajista 343 palautti seurantalomakkeet. Vastausprosentiksi tuli näin ollen 35,5 %. Migreenidiagnoosin varmistamisen jälkeen lopulliseksi aineistoksi jäi 338 vastaajan tiedot. Vastaa jien sosiodemografisia ja -ekonomisia taustatietoja on esitetty taulukossa 1. Seuranta-aineisto oli migreenitutkimuksille tyypillisesti sukupuolijakauman suhteen vinoutunut, ja siksi sukupuolittain tehdystä tarkastelusta päätettiin luopua. Migreenin kliinisinä ominaispiirteitä kuvaamaan valittiin aineistosta yleisimmät oireet. Potilaista 45 % ilmoitti tietyn ruoka-aineen himon ja 62 % haukottelun olevan kohtauksen tulo-oireita. Oireet saattoivat ilmetä samanaikaisesti. Provosoivia eli kohtaukselle altistavia tekijöitä olivat selvimmin alkoholi ja kuukautiset. Alkoholi lisäsi kohtauksen riskiä 72 %:lla vastaajista ja kuukautisiin migreeni liittyi 70 %:lla naisista. Autonomisen hermoston aktivoitumisesta aiheutuvaa kylmäämistä ja palelua oli 32 %:lla vastaajista ennen kohtausta. Näköhäiriöitä eli auraoireita kohtaukseen liittyi 61 %:lla ja puhevaikeutta 44 %:lla. Migreenin aiheuttama haitta Tutkimuksessa mukana olleilla potilailla oli kolmen kuukauden aikana yhteensä kohtausta, joista lääkkeillä hoidettiin kohtausta. Keskimäärin tutkimukseen osallistuneilla oli 20 (95 %:n luottamusväli 19 22) kohtausta kolmen kuukauden aikana eli noin kymmenen kohtausta kuukaudessa. Kohtausten keskimääräiseksi kivuksi arvioitiin 6,4 ( 95 %:n luottamusväli 6,3 6,6) asteikolla Migreenin kokonaishaittaa kuvaavan MIDAS-indeksin keskiarvoksi tuli 27 (95 %:n luottamusväli 24 30). Keskiarvon perusteella voidaan sanoa, että migreeni rajoitti vastaajien elämää seuranta-aikana vakavasti. Vastaajat on luokiteltu MIDAS-indeksin avulla neljään vaikeusasteeseen taulukossa 2. MIDAS-indeksin muuttujia voidaan tarkastella myös yksittäin, jolloin on mahdollista tutkia millaista haittaa migreeni aiheuttaa elämän eri osa-alueilla. Kolmen kuukauden tarkasteluajanjaksolla poissaoloja töistä tai koulusta tuli vajaa päivä potilasta kohti (0,8 päivää). Toimintakyvyn rajoittuminen puoleen päänsäryn takia työssä tai koulussa tapahtui noin 6 päivänä potilasta kohti. Kotiaskareet jäivät päänsäryn takia tekemättä noin 5 päivänä potilasta kohti. Kotiaskareiden tekeminen rajoittui puoleen noin 9 päivänä potilasta kohti. Sosiaalisesta kanssakäymisestä ja vapaa-ajan harrastuksista potilaat joutuivat luopumaan noin 9 päivänä potilasta kohti. Kuviossa 1 suomalaisen aineiston MIDAS-indeksin arvoja on vertailtu kansainvälisiin tutkimuksiin (10,11,12). Tutkimuksemme tulokset ovat samansuuntaisia muualla tehtyjen tutkimusten kanssa, mutta kotiaskareet ja työn ulkopuolinen vapaa-aika näyttävät kärsivän migreenin vuoksi suomalaisilla vastaajilla enemmän kuin muualla. Myös kokonaishaittaa kuvaava MIDAS-indeksin arvo on suurempi kuin muissa tutkimuksissa. Selittävänä tekijänä tässä voi olla suomalaisen tutkimusotoksen valikoituneisuus. Migreenin kokonaishaittaa selittävän negatiivisen binomijakaumaregressiomallin mukaan tilastollisesti merkitseviä eli migreenin kokonaishaittaa selittäviä muuttujia olivat ensimmäisessä mallissa alkoholi (p = 0,029), päänsäryn frekvenssi (p = 0,0001), päänsäryn keskimääräinen voimakkuus (p = 0,0001) ja koettu stressi (p = 0,0495). Alkoholin päänsärkyä provosoiva vaikutus on migreenille ominainen kliininen piirre, joten se kuvaa enemmän tautia, joka aiheuttaa toimintakyvyttömyyttä, kuin sitä, että se olisi itse haittaa lisäävä tekijä. Stressin nousemista haittaa lisääväksi tekijäksi voitiin pitää odotettuna. Kun mallista poistettiin kaikki tilastollisesti eimerkitsevät muuttujat askeltavasti, migreenin kokonaishaitan vaihtelua selittäviksi muuttujiksi jäi- Suomen Migreeniyhdistys Päänsärky-lehti 1/

19 vät provosoivana tekijänä alkoholi (p = 0,008), päänsäryn frekvenssi (p = 0,0001), päänsäryn keskimääräinen voimakkuus (p = 0,0001) ja koettu stressi (p = 0,001). Lineaarista regressioanalyysia varten MIDAS-indeksistä tehtiin logaritminen, jolloin MIDAS-indeksin jakauma saatiin paremmin vastaamaan lineaarisen regressioanalyysin normaalijakaumaoletusta. Tilastollisesti merkitseviksi muuttujiksi jäivät samat muuttujat kuin negatiivisessa binomijakaumaregressiomallissakin. Malli selitti kokonaishaitan vaihtelusta 38 %, josta yksin päänsäryn frekvenssin selitysosuus oli 27 %. Steward kumppaneineen on myös päätynyt samansuuntaiseen tulokseen. He pystyivät selittämään 39 % migreenin kokonaishaitan vaihtelusta päänsäryn frekvenssillä, kivun voimakkuudella ja kohtauksiin liittyvillä oireilla. Pelkästään pääsäryn frekvenssi selitti vaihtelusta 29 % (13). Migreenin lääkehoidon kustannukset MIDAS 1: poissaolot työstä tai koulusta (pv/3 kk) MIDAS 2: toiminta rajoittui 50 % työssä tai koulussa (pv/3 kk) MIDAS 3: kotiaskareiden tekeminen estyi (pv/3 kk) MIDAS 4: kotiaskareiden tekeminen rajoittui 50 % (pv/3 kk) MIDAS 5: sosiaalinen kanssakäyminen estyi (pv/3 kk) INDEKSI: summa ulottuvuuksista 1 5 Tutkimuksen kolmen kuukauden seuranta-aikana migreenikohtausten hoitoon käytettiin yhtä vastaajaa kohden keskimäärin 2,5 tablettia kipulääkkeitä, 6,5 tablettia tulehduskipulääkkeitä ja 10,5 tablettia triptaaneja. Ellei kohtauksen aloituslääke antanut riittävää vastetta kipuun otettiin keskimäärin 22 %:ssa kohtauksista toinen lääke (taulukko 3). Lääkkeet on luokiteltu ryhmiin ATC-luokituksen mukaan. Migreenin lääkehoidon kustannukset olivat kolmen kuukauden ajanjaksolla vastaajaa kohden noin 113 euroa. Jos lääkkeiden käyttötarve on pysynyt vakiona koko vuoden, vuosikustannukset ovat potilasta kohti noin 452 euroa. Kun laskelmissa huomioitiin potilaan saama lääkekorvaus triptaanien osalta, niin vastaavat luvut olivat kolmelle kuukaudelle noin 60 euroa ja vuodelle laskettuna noin 240 euroa. Pelkkien triptaanien vuosikustannukset olivat lääkekorvaus huomioiden potilasta kohden noin 226 euroa, joka on hyvin lähellä jo edellä mainittua Kelan vuoden 2000 migreenilääkkeiden potilaskohtaista korvaussummaa 222 euroa. Kustannukset on laskettu vuoden 2001 hintatasolla. Tämän perusteella voidaan sanoa, että tutkimuksen potilasaineisto kuvaa hyvin migreenipotilaita, jotka kuuluvat Kelan lääkekorvausten piiriin. Migreenin lääkkeellistä estohoitoa käytti 23 % potilaista. Estohoidon lääkekustannusten arvioinnissa käytettiin lääkkeiden keskimääräistä lääkevahvuutta ja annoskokoa, jolloin käytön suhteen Suomi Bussone ym (12) Steward ym (10) Steward ym (USA) (11) Steward ym (UK) (11) Kuvio 1. MIDAS-kyselomakkeen eri ulottuvuudet Suomessa ja kansainvälisissä verrokkitutkimuksissa. painotetuksi päiväkustannukseksi tuli 0,22 euroa/potilas. Kolmen kuukauden kustannukseksi muodostui näin ollen keskimäärin 20 euroa/potilas. Estolääkkeiden kustannusten kohdistamisessa migreenin aiheuttamiksi kustannuksiksi ongelmana on se, että samaa lääkettä, jota käytetään migreenin estohoidossa, voidaan samanaikaisesti käyttää myös esimerkiksi korkean verenpaineen hoitoon. Toisin sanoen, migreenipotilaalla voi olla määrättynä korkean verenpaineen hoitoon lääkitys, joka samalla toimii estolääkityksenä migreenille. Näin ollen on vaikea arvioida sitä, miltä osin verenpainelääkityksen aiheuttamat kustannukset kuuluvat myös migreenin aiheuttamiin kustannuksiin. Terveydenhuollon palvelujen käyttö oli vähäistä suhteutettuna kohtausten määrään. Vain noin 2 %:ssa kohtauksista turvauduttiin terveydenhuollon palveluihin eli seuranta-aikana käyntejä syntyi 32 sataa potilasta kohden. Jos 19 Suomen Migreeniyhdistys Päänsärky-lehti 1/2003

20 yksittäisen käynnin arvotuksessa käytetään keskimääräistä perusterveydenhuollon lääkärikäynnin kustannusta 74 euroa (14), suorat tervey denhuollon kustannukset sataa potilasta kohti olivat kolmen kuukauden ajalta noin euroa eli noin 24 euroa potilasta kohti. Suorat kokonaiskustannukset potilaalla ilman estolääkitystä olivat seuranta-ajalta keskimäärin 137 euroa ja estolääkitystä kanssa noin 157 euroa. Vastaaviksi vuosikustannuksiksi voitiin arvioida 548 euroa ja 628 euroa. POHDINTA Migreenin aiheuttamaa haittaa näyttävät vahvimmin selittävän kohtausten frekvenssi ja voimakkuus, mitä sinällään voidaan pitää ennalta odotettavana. Käyttämämme regressiomallit toivat selvästi esille stressin vaikutuksen migreenin haitan lisääjänä. Ehkäisevänä hoitona migreenipotilaiden kannattaakin kiinnittää huomiota stressin hallintaan. Nykyisin työelämän paineet ovat usein kuitenkin niin kovat, että stressin välttäminen voi valitettavasti osoittautua lähes mahdottomaksi. Tällöin vaihtoehdoksi jää vaikuttavan lääkehoidon löytäminen ja käyttö, jolla voidaan pyrkiä minimoimaan migreenin potilaalle aiheuttamaa haittaa. Migreeni aiheuttaa merkittäviä epäsuoria kustannuksia töistä poissaoloina ja vapaa-ajan menetystä työajan ulkopuolella. Tässä tutkimuksessa epäsuoria kustannuksia ei kuitenkaan ryhdytty arvioimaan rahamääräisesti, koska niiden arvottaminen on metodologisesti ristiriitaista ja aikaansaataviin arvioihin sisältyy merkittävää epävarmuutta. Migreenin diagnosointi ja vaikuttava hoito ovat myös haaste työterveyshuollolle, johon päänsärkyä poteva työssä oleva henkilö yleensä ensimmäiseksi turvautuu. Tutkimuksessa havainnoiduista migreenikohtauksista 50 %:ssa kohtauksista hoito aloitettiin täsmälääkkeillä, kuten ergotamiineilla tai triptaaneilla. Tutkimus osoittaa myös sen, että Suomessa on migreenin hoidossa käytössä portaittainen hoitomalli, jossa kohtaukseen otetaan täsmälääke vasta toisena lääkkeenä, jos ensimmäiseksi otettu lääke ei anna vastetta päänsärkyyn. Tutkimuksen potilaista 2/3 toimi portaittaisen hoitomallin mukaan kohtauksen hoidossa. Migreenin Käypä hoito -suosituksessa todetaan, että kovaa tai invalidisoivaa migreeniä potevilla potilailla ensisijaisen lääkkeen tulisi olla triptaani tai ergotamiini. Aivan johdonmukaista kuvaa varsinaisista hoitomalleista tutkimuksemme ei kuitenkaan anna, varsinkin, jos tutkitaan hoitomallien vaikuttavuutta suhteessa hoidon kustannuksiin. Hoitomallien valinnasta on julkaistu tuore tutkimus, jossa verrattiin kolmea erilaista lääkehoitostrategiaa (15). Kustannus-vaikuttavuudeltaan parhaaksi hoidoksi osoittautui hoitostrategia, jossa potilaan lääkehoidon tarve arvioitiin MIDAS-indeksillä ja kohtaushoito aloitettiin suoraan triptaanilla, jos potilaan MIDAS-indeksin arvoksi tuli yli 11 (16). Suomessa migreenin aiheuttama haitta vapaa-ajan vietolle ja sosiaalisille suhteille koettiin suuremmaksi kuin esimerkiksi Yhdysvalloissa tai Italiassa. Tässä tutkimuksessa mukana ollut potilasryhmä edusti kuitenkin keskimääräistä aktiivisempaa ja vaikeampaa mig- Taulukko 1. Vastaajien sosiodemografiset ja -ekonomiset taustatiedot (n = 338). Sukupuolijakauma, % nainen 93 mies 7 Ikä, v 42,5 keskihajonta 11 Koulutusjakauma, % ei ammattikoulutusta 17 koulutasoinen 22 opistotasoinen 39 ammatti- tai korkeakoulututkinto 22 Työllisyysjakauma, % työssä 71 työelämän ulkopuolella 29 Taulukko 2. Vastaajat ryhmiteltynä Midas-indeksin mukaisten migreenin vaikeusasteiden perusteella (n = 338). Migreeni rajoittaa elämää % Vähän tai ei lainkaan 17 Lievästi 18 Keskinkertaisesti 18 Vakavasti 47 Taulukko 3. Migreenilääkkeiden käyttö kohtauksiin (% potilaista). Ensimmäinen Toinen kohtauslääke kohtauslääke % % Triptaani Tulehduskipulääke Kipulääke 14 6 Ergotamiini 2 Yhteensä reeniä sairastavia; myös triptaanin kulutus oli heillä Suomen keskiarvoa suurempaa. Lääkkeiden vaihtaminen osoittaa puolestaan sen, ettei vaikeaan migreenikohtaukseen vieläkään ole kehitetty riittävän tehokasta lääkettä, vaan usein tehottomuuden takia potilaat joutuvat vaihtamaan kesken kohtauksen toiseen lääkkeeseen tai ottamaan toisen annoksen. SUOMEN LÄÄKÄRILEHTI 4/2003 Suomen Migreeniyhdistys Päänsärky-lehti 1/

MIGREENIN UUSI KÄYPÄ HOITO SUOSITUS 4.9.2015

MIGREENIN UUSI KÄYPÄ HOITO SUOSITUS 4.9.2015 MIGREENIN UUSI KÄYPÄ HOITO SUOSITUS 4.9.2015 Suomalaisen Lääkäriseuran Duodecimin ja Suomen Neurologinen yhdistys ry:n asettama työryhmä Puheenjohtaja: Markus Färkkilä, LKT, professori Jäsenet: Hannele

Lisätiedot

Kolmoishermosärky eli Trigeminusneuralgia

Kolmoishermosärky eli Trigeminusneuralgia Kolmoishermosärky eli Trigeminusneuralgia Kolmoishermo eli nervus trigeminus on kasvojen alueen kolmihaarainen tuntohermo. Kummallakin puolen kasvoja on oma kolmoishermo. Kolmoishermosärky on tämän hermon

Lisätiedot

KOLMOISHERMOSÄRKY eli trigeminusneuralgia

KOLMOISHERMOSÄRKY eli trigeminusneuralgia KOLMOISHERMOSÄRKY eli trigeminusneuralgia Kolmoishermo (nervus trigeminus) on kasvojen alueen kolmihaarainen tuntohermo. Kukin haara huolehtii tietyn kasvojen alueen tuntoaistista. Hermoja on kaksi, kummallakin

Lisätiedot

Asiantuntijana Neurologian erikoislääkäri Markku Nissilä. Lisätietoja www.migreeni.org. Tilaukset www.kuurojenpalvelusaatio.fi

Asiantuntijana Neurologian erikoislääkäri Markku Nissilä. Lisätietoja www.migreeni.org. Tilaukset www.kuurojenpalvelusaatio.fi Migreeni Asiantuntijana Neurologian erikoislääkäri Markku Nissilä Lisätietoja www.migreeni.org Tilaukset www.kuurojenpalvelusaatio.fi Esitteen on tuottanut Suomen Migreeniyhdistys ry ja Kuurojen Palvelusäätiön

Lisätiedot

Tietoa lasten ja nuorten päänsäryistä

Tietoa lasten ja nuorten päänsäryistä Tietoa lasten ja nuorten päänsäryistä Diat on tarkoitettu kaikille kiinnostuneille, erityisesti nuorille ja heidän vanhemmilleen Päänsärky esiintyvyys Migreeni altistavat tekijät hoito ennaltaehkäisy Toistuva

Lisätiedot

AIVORUNKO- ELI BASILAARIMIGREENI JA HEMIPLEGINEN MIGREENI

AIVORUNKO- ELI BASILAARIMIGREENI JA HEMIPLEGINEN MIGREENI AIVORUNKO- ELI BASILAARIMIGREENI JA HEMIPLEGINEN MIGREENI Aivorunko- ja hemipleginen migreeni ovat vaikeita migreenisairauksia, joihin liittyy rajuja neurologisia auraoireita. Sairaudet ovat erittäin harvinaisia.

Lisätiedot

Kolmoishermosärky. www.migreeni.org

Kolmoishermosärky. www.migreeni.org Kolmoishermosärky Kipu tuntuu vasemman yläleuan hampaissa ja nenänpielessä, ja vetää samanpuoleiseen korvaan. En voi käsittää miten voi olla näin kauhean kova kipu edes olemassa!!?? Se ei kestä kauaa,

Lisätiedot

Migreenin hoito. Käypä hoito -suositus. Keskeinen viesti. Aikuisten migreenin hoito. Tavoite ja kohderyhmät. Määritelmä ja epidemiologia

Migreenin hoito. Käypä hoito -suositus. Keskeinen viesti. Aikuisten migreenin hoito. Tavoite ja kohderyhmät. Määritelmä ja epidemiologia Käypä hoito -suositus Suomen Neurologinen Yhdistys ry Keskeinen viesti Lievän migreenikohtauksen hoidoksi sopivat tulehduskipulääkkeet joko yksinään tai metoklopramidiin yhdistettyinä. Vaikeissa tai invalidisoivissa

Lisätiedot

Neuropaattisen kivun lääkkeet

Neuropaattisen kivun lääkkeet Neuropaattisen kivun lääkkeet Migreenilääkkeet Esa Korpi esa.korpi@helsinki.fi Lääketieteellinen tiedekunta, Biolääketieteen laitos, farmakologia Kaavio portaittaisesta kivunhoidosta; mukaeltu WHO:n mallista.

Lisätiedot

Migreenin käypä hoito

Migreenin käypä hoito 1 Migreenin käypä hoito Suomen Neurologinen Yhdistys ry (**Sisällysluettelo numerot alussa ok, sitten vähän aikaa 2 numeroa pienemmät kuin pitäisi ja jälleen lopussa ok. Viite 11 poistettu, koska siihen

Lisätiedot

Migreeni. Yksi hyvä puoli löytyy, ja sehän on se, kun kohtaus on ohi niin olo on suorastaan ihana! www.migreeni.org

Migreeni. Yksi hyvä puoli löytyy, ja sehän on se, kun kohtaus on ohi niin olo on suorastaan ihana! www.migreeni.org Migreeni Yksi hyvä puoli löytyy, ja sehän on se, kun kohtaus on ohi niin olo on suorastaan ihana! www.migreeni.org Etsi päänsärkyysi selitys Ensimmäinen askel päänsärkysi hallinnassa on selvittää, liittyykö

Lisätiedot

Uusinta uutta kroonisesta migreenistä. Markku Nissilä, neurologi Ylilääkäri, kliininen tutkimus Suomen Terveystalo Oy

Uusinta uutta kroonisesta migreenistä. Markku Nissilä, neurologi Ylilääkäri, kliininen tutkimus Suomen Terveystalo Oy Uusinta uutta kroonisesta migreenistä Markku Nissilä, neurologi Ylilääkäri, kliininen tutkimus Suomen Terveystalo Oy G43.3 Komplisoitunut migreeni ICHD-3 koodit 1.3. Krooninen migreeni 8.2. Lääkkeen liikakäyttöön

Lisätiedot

Miten tunnistaa akuutti migreenikohtaus? Markku Nissilä, neurologi Ylilääkäri, kliininen tutkimus Suomen Terveystalo Oy

Miten tunnistaa akuutti migreenikohtaus? Markku Nissilä, neurologi Ylilääkäri, kliininen tutkimus Suomen Terveystalo Oy Miten tunnistaa akuutti migreenikohtaus? Markku Nissilä, neurologi Ylilääkäri, kliininen tutkimus Suomen Terveystalo Oy Migreeni: Oirejatkumo Ennakkooireet Mieliala Uupumus Kognitiiviset oireet Lihaskipu

Lisätiedot

Mikä migreeni on? Migreenin hoidosta:

Mikä migreeni on? Migreenin hoidosta: Mikä migreeni on? Migreeni on hyvin tavallinen, kohtauksellinen, osittain geenien säätelemä neurologinen sairaus. Henkilö, jolla on migreeniominaisuus, on kohtausten välissä terve ja toimintakykyinen.

Lisätiedot

KUUKAUTISMIGREENI. Mikä se on? Kolmen päivän särkyputki. Päätä särkee, vatsaan koskee, turvottaa, oksettaa. Töihin menoa ei

KUUKAUTISMIGREENI. Mikä se on? Kolmen päivän särkyputki. Päätä särkee, vatsaan koskee, turvottaa, oksettaa. Töihin menoa ei NAISTEN MIGREENI KUUKAUTISMIGREENI Mikä se on? Kolmen päivän särkyputki. Päätä särkee, vatsaan koskee, turvottaa, oksettaa. Töihin menoa ei Ketä se koskee? voi ajatellakaan. Ja taas sama vaiva kuukauden

Lisätiedot

Migreeniä sairastaa Suomessa noin henkilöä.

Migreeniä sairastaa Suomessa noin henkilöä. KROONINEN MIGREENI Kun migreeni kroonistuu, päänsärky on jatkuvampaa ja sitä voi olla jopa päivittäin. Kohtauslääkkeiden käytön rajoittaminen, migreenin estolääkitys, riittävä lepo ja liikunta auttavat

Lisätiedot

Käypä hoito -suositus

Käypä hoito -suositus Käypä hoito -suositus Suomalaisen Lääkäriseuran Duodecimin ja Suomen Neurologinen Yhdistys ry:n asettama työryhmä Julkaistu ensimmäisen kerran Aikakauskirja Duodecimissa 2002;118(11):1200-9 1. PÄIVITYS

Lisätiedot

Naisten migreeni www.migreeni.org

Naisten migreeni www.migreeni.org Naisten migreeni Kolmen päivän särkyputki. Päätä särkee, vatsaan koskee, turvottaa, oksettaa. Töihin menoa ei voi ajatellakaan. Ja taas sama vaiva kuukauden päästä. www.migreeni.org Kuukautismigreeni Mikä

Lisätiedot

Neurologiset syyt Päänsärky

Neurologiset syyt Päänsärky Neurologiset syyt Päänsärky neurologian erikoislääkäri, LT, dosentti, lääkärikouluttajan erityispätevyys Satakunnan sairaanhoitopiiri, neurologian yksikkö Helsingin yliopisto, farmakologian ja lääkehoidon

Lisätiedot

Tässä osassa on tietoa kivunlievityksestä lääkkein nielurisaleikkauksen jälkeen. Voit laskea oikean kipulääkeannoksen lapsellesi.

Tässä osassa on tietoa kivunlievityksestä lääkkein nielurisaleikkauksen jälkeen. Voit laskea oikean kipulääkeannoksen lapsellesi. Kivunlievitys Tässä osassa on tietoa kivunlievityksestä lääkkein nielurisaleikkauksen jälkeen. Voit laskea oikean kipulääkeannoksen lapsellesi. Huomaa, että tämä kivunlievitysohje pätee vain, jos lapsella

Lisätiedot

MIGREENIN DIAGNOSTIIKKA JA HOITO TERVEYSKESKUKSESSA

MIGREENIN DIAGNOSTIIKKA JA HOITO TERVEYSKESKUKSESSA MIGREENIN DIAGNOSTIIKKA JA HOITO TERVEYSKESKUKSESSA Sonja Nikula Syventävien opintojen kirjallinen työ Tampereen yliopisto Lääketieteen yksikkö Joulukuu 2015 Tampereen yliopisto Lääketieteen laitos SONJA

Lisätiedot

Mirja Koivunen Yleislääketieteen erikoislääkäri Palliatiivisen lääketieteen erityispätevyys Länsi-Suomen Diakonialaitos

Mirja Koivunen Yleislääketieteen erikoislääkäri Palliatiivisen lääketieteen erityispätevyys Länsi-Suomen Diakonialaitos Mirja Koivunen Yleislääketieteen erikoislääkäri Palliatiivisen lääketieteen erityispätevyys Länsi-Suomen Diakonialaitos Palliatiivisella sedaatiolla tarkoitetaan sitä, että kuolevaa potilasta rauhoitetaan

Lisätiedot

Hoidatko migreeniä vai itseäsi?

Hoidatko migreeniä vai itseäsi? Hoidatko migreeniä vai itseäsi? Tarja Suomalainen Neurologian erikoislääkäri Lääkärikeskus Mehiläinen Allergiatalo 15.11.2010 Miksi migreeniä pitää hoitaa? Migreeni heikentää elämänlaatua ja aiheuttaa

Lisätiedot

Vielä 1970-luvulla migreenin lääkehoidossa

Vielä 1970-luvulla migreenin lääkehoidossa Lääkevaaka Mikko Kallela Suomen markkinoilla on nykyisin peräti kuusi triptaaniryhmän»täsmälääkettä» migreenikohtauksen hoitoon. Tutkimukset ovat osoittaneet, että kaikki ovat tehokkaita. Triptaanien välillä

Lisätiedot

Neurodiagnostiikka! Mikko Kallela, Olli Häppölä Neurologian klinikka, HYKS 2012

Neurodiagnostiikka! Mikko Kallela, Olli Häppölä Neurologian klinikka, HYKS 2012 Neurodiagnostiikka Mikko Kallela, Olli Häppölä Neurologian klinikka, HYKS 2012 Mikä tauti, miten tutkit? Anamneesi Status Äkillinen päänsärkykohtaus SAV Tuumori + aivopaine koholla SAV = Subaraknoidaalivuoto

Lisätiedot

Migreeni: Oirejatkumo

Migreeni: Oirejatkumo Migreeni Migreeni on hyvin tavallinen, kohtauksellinen, osittain geenien säätelemä neurologinen sairaus, jonka aivan kaikkia mekanismeja ei vielä tunneta. Koska geenien periytyminen on täysin yksilöllistä,

Lisätiedot

Neurologiset päänsäryn syyt

Neurologiset päänsäryn syyt Neurologiset päänsäryn syyt Juha Puustinen osastonylilääkäri LT, kliinisen lääkehoidon dosentti, neurologian erikoislääkäri, lääkärikouluttajan erityispätevyys Satakunnan sairaanhoitopiiri, neurologian

Lisätiedot

LIITE III VALMISTEYHTEENVEDON JA PAKKAUSSELOSTEEN MUUTOS

LIITE III VALMISTEYHTEENVEDON JA PAKKAUSSELOSTEEN MUUTOS LIITE III VALMISTEYHTEENVEDON JA PAKKAUSSELOSTEEN MUUTOS Nämä muutokset valmisteyhteenvetoon ja pakkausselosteeseen ovat voimassa Komission päätöksestä. Jäsenvaltioiden viranomaiset päivittävät valmistetiedot

Lisätiedot

Käypä hoito -suositus. Päänsärky (lapset)

Käypä hoito -suositus. Päänsärky (lapset) Käypä hoito -suositus Suomalaisen Lääkäriseuran Duodecimin ja Suomen Lastenneurologinen Yhdistys ry:n asettama työryhmä Päänsärky (lapset) Päivitetty 31.5.2010 Käypä hoito -suositus perustuu systemaattisesti

Lisätiedot

Migreeni on kohtauksellinen, osittain geenien säätelemä aikuisiän yleisin neurologinen sairaus, jonka kaikkia mekanismeja ei vielä tunneta.

Migreeni on kohtauksellinen, osittain geenien säätelemä aikuisiän yleisin neurologinen sairaus, jonka kaikkia mekanismeja ei vielä tunneta. MIGREENI Migreeni on kohtauksellinen, osittain geenien säätelemä aikuisiän yleisin neurologinen sairaus, jonka kaikkia mekanismeja ei vielä tunneta. Koska geenien periytyminen on täysin yksilöllistä, voi

Lisätiedot

bukkaalinen fentanyylitabletti Effentora_ohjeet annostitrausta varten opas 6.indd :04:58

bukkaalinen fentanyylitabletti Effentora_ohjeet annostitrausta varten opas 6.indd :04:58 10 10 9 8 7 6 5 4 3 2 1 0 Yksilöllisesti sopiva annos jokaiselle syövän läpilyöntikivuista kärsivälle potilaalle: Viisi Effentora - vahvuutta mahdollistavat yksilöllisen läpilyöntikipujen hoidon Ohjeet

Lisätiedot

Lasten päänsärky. Käypä hoito -suositus. Keskeinen viesti. Tavoite ja kohderyhmät. Syyt. Esiintyvyys

Lasten päänsärky. Käypä hoito -suositus. Keskeinen viesti. Tavoite ja kohderyhmät. Syyt. Esiintyvyys Käypä hoito -suositus Keskeinen viesti Lasten lievät päänsäryt edellyttävät harvoin lisätutkimuksia tai hoitoa. Ongelmalliset ja toistuvat päänsäryt vaativat lääkärin tutkimuksen etiologian selvittämiseksi

Lisätiedot

LAPSEN PÄÄNSÄRKY SISÄLTÖ

LAPSEN PÄÄNSÄRKY SISÄLTÖ LAPSEN PÄÄNSÄRKY Elina Leinonen, evl KSSHP, 12.12.2018 Tavoitteet Esiintyvyys Päänsärkyjen luokitus Päänsäryn syyt Anamneesi Tutkimukset Primaariset pääsäryt ja niiden hoito Migreeni Jännityspäänsärky

Lisätiedot

Lapsen toistuvan päänsäryn diagnostiikka ja hoito

Lapsen toistuvan päänsäryn diagnostiikka ja hoito Pään alueen kiputilat MIRJA HÄMÄLÄINEN Lapsen toistuvan päänsäryn diagnostiikka ja hoito Lapsen kohtalainen tai kova toistuva päänsärky vaatii toisin kuin lievä päänsärky lääkärintutkimusta syyn selvittämiseksi

Lisätiedot

Cluster Horton. Mikko Kallela 2011

Cluster Horton. Mikko Kallela 2011 Cluster Horton Mikko Kallela 2011 Episodittainen 80% Krooninen 20% Sarjoittainen päänsärky 0.1% CPH SUNCT HC 1000 sarjoittaisesta päänsärystä kärsivää miljoonaa ihmistä kohti Auraton migreeni Aurallinen

Lisätiedot

Epilepsian lääkehoito

Epilepsian lääkehoito Epilepsian lääkehoito Hanna Ansakorpi Kliininen opettaja, LT Neurologian erikoislääkäri Oulun yliopisto, Lääketieteen laitos, neurologia OYS, Medisiininen tulosalue, neurologia Mikä on epilepsia? Epileptinen

Lisätiedot

Käypä hoito -indikaattorit; Alaselkäkipu Ohessa kuvatut indikaattoriehdotukset pohjautuvat Alaselkäkipu Käypä hoito -suositukseen (2017)

Käypä hoito -indikaattorit; Alaselkäkipu Ohessa kuvatut indikaattoriehdotukset pohjautuvat Alaselkäkipu Käypä hoito -suositukseen (2017) Käypä hoito -indikaattorit; Alaselkäkipu Ohessa kuvatut indikaattoriehdotukset pohjautuvat Alaselkäkipu Käypä hoito -suositukseen (2017) 1 2 Keston mukaan selkäkipu jaetaan akuuttiin (alle 6 vkoa), subakuuttiin

Lisätiedot

Uutta lääkkeistä: Ulipristaali

Uutta lääkkeistä: Ulipristaali Page 1 of 5 JULKAISTU NUMEROSSA 3/2012 UUTTA LÄÄKKEISTÄ Uutta lääkkeistä: Ulipristaali Annikka Kalliokoski Esmya, 5 mg tabletti, PregLem France SAS. Ulipristaaliasetaattia voidaan käyttää kohdun myoomien

Lisätiedot

Käypä hoito -suositus. Migreeni

Käypä hoito -suositus. Migreeni Käypä hoito -suositus Suomalaisen Lääkäriseuran Duodecimin ja Suomen Neurologinen yhdistys ry:n asettama työryhmä Päivitetty 4.9.2015 Käypä hoito -suositus perustuu systemaattisesti koottuun tutkimustietoon,

Lisätiedot

TIETOA HUULIHERPEKSESTÄ

TIETOA HUULIHERPEKSESTÄ TIETOA HUULIHERPEKSESTÄ MEDIVIR LEHDISTÖMATERIAALI Lisätietoja: Tuovi Kukkola, Cocomms Oy, puh. 050 346 2019, tuovi.kukkola@cocomms.com Lehdistökuvia voi ladata osoitteesta www.mynewsdesk.com/se/pressroom/medivir

Lisätiedot

Neuropaattisen kivun lääkkeet. Migreenilääkkeet. Esa Korpi Lääketieteellinen tiedekunta, farmakologian osasto

Neuropaattisen kivun lääkkeet. Migreenilääkkeet. Esa Korpi Lääketieteellinen tiedekunta, farmakologian osasto Neuropaattisen kivun lääkkeet Migreenilääkkeet Esa Korpi esa.korpi@helsinki.fi Lääketieteellinen tiedekunta, farmakologian osasto Kaavio portaittaisesta kivunhoidosta; mukaeltu WHO:n mallista. (Kalso ym.

Lisätiedot

MITEN SUOMALAISET HOITAVAT KIPUJAAN Riitta Ahonen, professori Kuopion yliopisto, sosiaalifarmasian laitos

MITEN SUOMALAISET HOITAVAT KIPUJAAN Riitta Ahonen, professori Kuopion yliopisto, sosiaalifarmasian laitos MITEN SUOMALAISET HOITAVAT KIPUJAAN Riitta Ahonen, professori Kuopion yliopisto, sosiaalifarmasian laitos Miten yleistä kipu on? Mitä kipuja suomalaiset kokevat? Miten suomalaiset hoitavat kipujaan? Käytetäänkö

Lisätiedot

Liite III. Valmisteyhteenvedon ja pakkausselosteiden vastaavien kohtien muutokset

Liite III. Valmisteyhteenvedon ja pakkausselosteiden vastaavien kohtien muutokset Liite III Valmisteyhteenvedon ja pakkausselosteiden vastaavien kohtien muutokset Huomautus: Tämä valmisteyhteenveto ja pakkausseloste on tulosta menettelystä asian saattamiseksi käsittelyyn. Jäsenvaltion

Lisätiedot

Älä anna polven nivelrikon haitata arkeasi.

Älä anna polven nivelrikon haitata arkeasi. Älä anna polven nivelrikon haitata arkeasi. NIVELRIKKO tunnista ajoissa! Nivelrikko eli artroosi on hyvin yleinen tuki- ja liikuntaelinsairaus, joka aiheuttaa kipua ja vaikeuttaa liikkumista. Polven nivelrikko

Lisätiedot

HENGITYSTIEINFEKTIOON SAIRASTUNEEN LEIKKI-IKÄISEN (1-3 vuotiaan) LAPSEN HOITO KOTONA

HENGITYSTIEINFEKTIOON SAIRASTUNEEN LEIKKI-IKÄISEN (1-3 vuotiaan) LAPSEN HOITO KOTONA HENGITYSTIEINFEKTIOON SAIRASTUNEEN LEIKKI-IKÄISEN (1-3 vuotiaan) LAPSEN HOITO KOTONA Sisältö Johdanto... 3 Yleinen kotihoito... 4 Nuhakuume... 7 Keuhkoputkentulehdus... 8 Kurkunpääntulehdus... 9 Milloin

Lisätiedot

Lääkkeettömät kivunhoitomenetelmät

Lääkkeettömät kivunhoitomenetelmät Lääkkeettömät kivunhoitomenetelmät Mihin lääkkeettömiä kivunhoitomenetelmiä tarvitaan? Lääkehoidon tueksi ei välttämättä korvaajaksi! Krooninen kipu on monimuotoinen ja vaikea ongelma ei ole olemassa yhtä

Lisätiedot

KUVAUS EPILEPSIAN LUONTEESTA

KUVAUS EPILEPSIAN LUONTEESTA KUVAUS EPILEPSIAN LUONTEESTA Epilepsia on joukko oireyhtymiä, joiden syyt, hoito ja kohtaukset vaihtelevat suuresti. Tämän lomakkeen tavoitteena on tuoda esiin yksilöllinen kuvaus oman epilepsian erityispiirteistä

Lisätiedot

Kirjan käyttäjälle... 5

Kirjan käyttäjälle... 5 Sisällysluettelo Kirjan käyttäjälle... 5 Kappale 1: Yleislääkärillä... 9 Dialogit... 11 Sarjoittainen päänsärky... 11 Jännityspäänsärky... 13 Migreeni... 15 Sanastotehtävät... 18 Keskustelutehtävät...

Lisätiedot

Firmagon eturauhassyövän hoidossa

Firmagon eturauhassyövän hoidossa Firmagon eturauhassyövän hoidossa Käytännön tietoa ja ohjeita potilaalle Eturauhassyöpään sairastuminen ja sen hoito aiheuttavat uuden elämäntilanteen. Mielessä voi pyöriä monia kysymyksiä. Ajatusten kanssa

Lisätiedot

Migreeni on episodeittain esiintyvä krooninen neurologinen. Naisilla ja miehillä erilainen migreeniprofiili. lääketiede. Alkuperäistutkimus

Migreeni on episodeittain esiintyvä krooninen neurologinen. Naisilla ja miehillä erilainen migreeniprofiili. lääketiede. Alkuperäistutkimus Alkuperäistutkimus Marja-Liisa Sumelahti, Heini Huhtala, Petteri Maunu Naisilla ja miehillä erilainen migreeniprofiili Lähtökohdat Migreeniä sairastaa arviolta noin 10 % väestöstä. Esiintyvyys on suurimmillaan

Lisätiedot

Nuoren niska-hartiakipu

Nuoren niska-hartiakipu Nuoren niska-hartiakipu Jari Arokoski, prof. fysiatrian erikoislääkäri HYKS fysiatrian klinikka / Helsingin yliopisto Esityksen sisältö Epidemiologiaa Niskahartiakäsite Etiologia Nuoren niska-hartiakipuun

Lisätiedot

Tutkimus terveydestä, työkyvystä ja lääkehoidosta. Tutkimuksen keskeisimmät löydökset Lehdistömateriaalit

Tutkimus terveydestä, työkyvystä ja lääkehoidosta. Tutkimuksen keskeisimmät löydökset Lehdistömateriaalit Tutkimus terveydestä, työkyvystä ja lääkehoidosta Tutkimuksen keskeisimmät löydökset Lehdistömateriaalit Tutkimuksen taustaa Aula Research Oy toteutti Lääketeollisuus ry:n toimeksiannosta tutkimuksen suomalaisten

Lisätiedot

PALLIATIIVINEN SEDAATIO

PALLIATIIVINEN SEDAATIO PALLIATIIVINEN SEDAATIO Juha Nevantaus Osastonylilääkäri Keski-Suomen Keskussairaala 28.11.2013 Päätös saattohoitoon siirtymisestä tehdään neuvotellen potilaan kanssa ja merkitään selkeästi sairauskertomukseen.

Lisätiedot

Farmakologian perusteet ja neurofarmakologia (Farmis) Pekka Rauhala 2017

Farmakologian perusteet ja neurofarmakologia (Farmis) Pekka Rauhala 2017 Farmakologian perusteet ja neurofarmakologia (Farmis) Pekka Rauhala 2017 5 op 6 PBL tapausta Farmis Farmakodynamiikka ja Farmakokinetiikka Autonomisen hermoston farmakologia Neurologisten sairauksien hoidossa

Lisätiedot

Suomen Migreeniyhdistys ry 2/2008

Suomen Migreeniyhdistys ry 2/2008 Suomen Migreeniyhdistys ry 2/2008 Tilaa Migreeniyhdistyksestä toimisto@migreeni.org tai puh. 050 544 5232 Lasten päänsäryt Nuorten päänsäryt Esitteitä: 20 kpl 5 50 kpl 10 100 kpl 15 Sarjoittainen päänsärky

Lisätiedot

Heikki Rantala Kuumekouristukset

Heikki Rantala Kuumekouristukset Heikki Rantala Kuumekouristukset Diagnoosipohjainen infolehtinen Kuumekouristukset ovat yleisin syy lapsuusiän tajuttomuuskouristuskohtauksiin ja niitä saa jopa noin 5% lapsista. Useimmiten niitä esiintyy

Lisätiedot

Migreeni ja työelämän triggerit

Migreeni ja työelämän triggerit Migreeni ja työelämän triggerit Suomen Migreeniyhdistyksen projektissa Oli päätavoitteina: Saada tietoa työn triggereistä eli migreenikohtauksille altistavista tekijöistä työssä ja työolosuhteissa Laatia

Lisätiedot

Suomalaisen Lääkäriseuran Duodecimin ja Suomen Lastenneurologinen Yhdistys ry:n asettama työryhmä. Päänsärky (lapset) Päivitetty

Suomalaisen Lääkäriseuran Duodecimin ja Suomen Lastenneurologinen Yhdistys ry:n asettama työryhmä. Päänsärky (lapset) Päivitetty Suomalaisen Lääkäriseuran Duodecimin ja Suomen Lastenneurologinen Yhdistys ry:n asettama työryhmä Päivitetty 12.11.2015 PDF-versio sisältää suositustekstin, keskeiset taulukot ja kuvat sekä kirjallisuus

Lisätiedot

Sydän- ja verisuoni sairaudet. Tehnyt:Juhana, Sampsa, Unna, Sanni,

Sydän- ja verisuoni sairaudet. Tehnyt:Juhana, Sampsa, Unna, Sanni, Sydän- ja verisuoni sairaudet Tehnyt:Juhana, Sampsa, Unna, Sanni, - Yli miljoona suomalaista sairastaa sydän-ja verisuoni sairauksia tai diabetesta. - Näissä sairauksissa on kyse rasva- tai sokeriaineenvaihdunnan

Lisätiedot

Epilepsia ja ajokyky. Sirpa Rainesalo

Epilepsia ja ajokyky. Sirpa Rainesalo Epilepsia ja ajokyky Sirpa Rainesalo 24.4.2014 Ajoterveysdirektiivi 2009/113/EY STM ajoterveys asetus 2011 Ajoterveysohjeet (viimeksi 10.6.2013) 2 Ajo-oikeus ajokorttiluokissa, RI ja RII Luokka Ajo-oikeus

Lisätiedot

Sarjoittainen päänsärky

Sarjoittainen päänsärky Sarjoittainen päänsärky Särky herättää usein keskellä yötä, pari tuntia sen jälkeen kun olen mennyt nukkumaan. Se kehittyy sekunneissa, kipu on suorastaan murskaava. Kipu on vain oikeassa silmässäni, niin

Lisätiedot

Hoito-ohjeet lapsen sairastuessa

Hoito-ohjeet lapsen sairastuessa TÄRKEÄT YHTEYSTIEDOT Yleinen hätänumero 112 Myrkytystietokeskus 09 471 977 Omat terveysasemat ma to klo 8 16 ja pe klo 8 15 Armila 05 352 7260 Lauritsala 05 352 6701 Sammonlahti 05 352 7501 Joutseno 05

Lisätiedot

Suomen Migreeniyhdistys ry 1/2004

Suomen Migreeniyhdistys ry 1/2004 Suomen Migreeniyhdistys ry 1/2004 65% migreenipotilaista on tyytymättömiä nykyiseen hoitoonsa. 1 Ethän sinä ole yksi heistä? Onko päänsärkynäsi migreeni? Migreenipotilas ansaitsee sympatian lisäksi parhaan

Lisätiedot

HARVINAISEN SAIRAUDEN YHDISTYS MUKANA HARVINAISESSA KATTOJÄRJESTÖSSÄ. Katri Karlsson Suomen HAE-yhdistyksen puheenjohtaja

HARVINAISEN SAIRAUDEN YHDISTYS MUKANA HARVINAISESSA KATTOJÄRJESTÖSSÄ. Katri Karlsson Suomen HAE-yhdistyksen puheenjohtaja HARVINAISEN SAIRAUDEN YHDISTYS MUKANA HARVINAISESSA KATTOJÄRJESTÖSSÄ Katri Karlsson Suomen HAE-yhdistyksen puheenjohtaja SISÄLLYS - HAE eli hereditäärinen angioödeema - Mikä on Suomen HAE-yhdistys? - Miten

Lisätiedot

Pfapa Eli Jaksoittainen Kuume, Johon Liittyy Aftainen Nielu- Ja Imusolmuketulehdus

Pfapa Eli Jaksoittainen Kuume, Johon Liittyy Aftainen Nielu- Ja Imusolmuketulehdus https://www.printo.it/pediatric-rheumatology/fi/intro Pfapa Eli Jaksoittainen Kuume, Johon Liittyy Aftainen Nielu- Ja Imusolmuketulehdus Versio 2016 1. MIKÄ ON PFAPA? 1.1 Mikä se on? PFAPA on lyhenne englannin

Lisätiedot

Lasten ja nuorten MIGREENI

Lasten ja nuorten MIGREENI Lasten ja nuorten MIGREENI LASTEN PÄÄNSÄRYT Päänsäryt ovat lapsilla yleisiä. Toistuvia päänsärkyjä esiintyy 10 35 prosentilla kouluikäisistä. Migreeniä esiintyy 5 25 prosentilla. Satunnaisia päänsärkyjä

Lisätiedot

Suomen Migreeniyhdistys ry 2/2005

Suomen Migreeniyhdistys ry 2/2005 Suomen Migreeniyhdistys ry 2/2005 Suomen Migreeniyhdistys Päänsärky-lehti 2/2005 2 Suomen Migreeniyhdistys ry Migränföreningen i Finland rf Toimisto: Sähköttäjänkatu 2 B, 00520 Helsinki Internet: www.migreeni.org

Lisätiedot

Alkoholidementia hoitotyön näkökulmasta

Alkoholidementia hoitotyön näkökulmasta Alkoholidementia hoitotyön näkökulmasta PÄIHDELÄÄKETIETEEN PÄIVÄT 8.3.2019 SH KATJA ORANEN HELSINGIN SAIRAALA / SUURSUON SAIRAALA, AKUUTTI PÄIHDEKUNTOUTUSOSASTO 12 Suursuon sairaala os. 12 Akuutti päihdekuntoutusosasto

Lisätiedot

Lääkäreille ja apteekkihenkilökunnalle lähetettävät tiedot Bupropion Sandoz 150 mg ja 300 mg säädellysti vapauttavista tableteista

Lääkäreille ja apteekkihenkilökunnalle lähetettävät tiedot Bupropion Sandoz 150 mg ja 300 mg säädellysti vapauttavista tableteista Lääkäreille ja apteekkihenkilökunnalle lähetettävät tiedot Bupropion Sandoz 150 mg ja 300 mg säädellysti vapauttavista tableteista Valmisteyhteenveto on luettava huolellisesti ennen Bupropion Sandoz -valmisteen

Lisätiedot

Helsingin seudun Migreeniyhdistys ry. Jäsenlehti 1/96

Helsingin seudun Migreeniyhdistys ry. Jäsenlehti 1/96 Helsingin seudun Migreeniyhdistys ry Jäsenlehti 1/96 Puheenjohtajan palsta Tässä se nyt on, yhdistyksemme ensimmäinen jäsenlehti. Kuten varmaan huomasitkin, alkuperäinen nimemme Helsinginseudun päänsärkypotilasyhdistys

Lisätiedot

Tehty yhteistyönä tri Jan Torssanderin kanssa. Läkarhuset Björkhagen, Ruotsi.

Tehty yhteistyönä tri Jan Torssanderin kanssa. Läkarhuset Björkhagen, Ruotsi. idslofi04.12/06.2 Tehty yhteistyönä tri Jan Torssanderin kanssa. Läkarhuset Björkhagen, Ruotsi. Galderma Nordic AB. Box 15028, S-167 15 Bromma. Sweden Tel +46 8 564 355 40, Fax +46 8 564 355 49. www.galdermanordic.com

Lisätiedot

MIKÄ PITKITTÄÄ MIGREENIKOHTAUKSEN HOITOAIKAA ENSIAVUSSA? MIGREENIPOTILAIDEN HOITO TAYS:n ENSIAVUSSA 2003-2004.

MIKÄ PITKITTÄÄ MIGREENIKOHTAUKSEN HOITOAIKAA ENSIAVUSSA? MIGREENIPOTILAIDEN HOITO TAYS:n ENSIAVUSSA 2003-2004. MIKÄ PITKITTÄÄ MIGREENIKOHTAUKSEN HOITOAIKAA ENSIAVUSSA? MIGREENIPOTILAIDEN HOITO TAYS:n ENSIAVUSSA 2003-2004. Mari Kuosmanen Syventävien opintojen kirjallinen työ Tampereen yliopisto Lääketieteen yksikkö

Lisätiedot

Potilaan päiväkirja. Avuksi maksa-arvojen ja käyntiaikojen seurantaan ensimmäisen hoitovuoden ajaksi

Potilaan päiväkirja. Avuksi maksa-arvojen ja käyntiaikojen seurantaan ensimmäisen hoitovuoden ajaksi Potilaan päiväkirja Avuksi maksa-arvojen ja käyntiaikojen seurantaan ensimmäisen hoitovuoden ajaksi POTILAAN TIEDOT Nimi: Osoite: Puh.: Erikoislääkäri: Erikoislääkärin puh.: Parkinsonhoitaja: Parkinsonhoitajan

Lisätiedot

Yleislääketieteen erikoislääkäri, päihdelääkäri Esti Laaksonen. Turun yliopisto Turun A-klinikka

Yleislääketieteen erikoislääkäri, päihdelääkäri Esti Laaksonen. Turun yliopisto Turun A-klinikka NÄYTTÖÖN PERUSTUVIEN, ALKOHOLIRIIPPUVUUTTA KOSKEVIEN HOITOMUOTOJEN SATUNNAISTETTU, VERTAILEVA TUTKIMUS: DISULFIRAAMI, NALTREKSONI JA AKAMPROSAATTI ALKOHOLIRIIPPUVUUDEN HOIDOSSA Yleislääketieteen erikoislääkäri,

Lisätiedot

Naproxen Orion 25 mg/ml oraalisuspensio. 26.10.2015, Versio 1.2 RISKIENHALLINTASUUNNITELMAN JULKINEN YHTEENVETO

Naproxen Orion 25 mg/ml oraalisuspensio. 26.10.2015, Versio 1.2 RISKIENHALLINTASUUNNITELMAN JULKINEN YHTEENVETO Naproxen Orion 25 mg/ml oraalisuspensio 26.10.2015, Versio 1.2 RISKIENHALLINTASUUNNITELMAN JULKINEN YHTEENVETO VI.2 VI.2.1 Julkisen yhteenvedon osiot Tietoa sairauden esiintyvyydestä Naproxen Orion on

Lisätiedot

KYMENLAAKSON AMMATTIKORKEAKOULU Hoitotyön koulutusohjelma/ hoitotyö. Sanna Suni TYÖYHTEISÖN SUHTAUTUMINEN MIGREENIÄ SAIRASTAVAAN?

KYMENLAAKSON AMMATTIKORKEAKOULU Hoitotyön koulutusohjelma/ hoitotyö. Sanna Suni TYÖYHTEISÖN SUHTAUTUMINEN MIGREENIÄ SAIRASTAVAAN? KYMENLAAKSON AMMATTIKORKEAKOULU Hoitotyön koulutusohjelma/ hoitotyö Sanna Suni TYÖYHTEISÖN SUHTAUTUMINEN MIGREENIÄ SAIRASTAVAAN? Opinnäytetyö 2014 TIIVISTELMÄ KYMENLAAKSON AMMATTIKORKEAKOULU Hoitotyön

Lisätiedot

SISÄLTÄÄ PULSSIN TUNNUSTELUN ABC:n TUNNE PULSSISI ESTÄ AIVOINFARKTI

SISÄLTÄÄ PULSSIN TUNNUSTELUN ABC:n TUNNE PULSSISI ESTÄ AIVOINFARKTI SISÄLTÄÄ PULSSIN TUNNUSTELUN ABC:n TUNNE PULSSISI ESTÄ AIVOINFARKTI Tunne pulssisi Estä aivoinfarkti Tiedätkö, lyökö sydämesi, kuten sen pitää? Onko sydämen syke säännöllinen vai epäsäännöllinen? Epäsäännöllinen

Lisätiedot

Minun psori päiväkirjani

Minun psori päiväkirjani Tähän päiväkirjaasi voit kirjoittaa henkilökohtaisesti psoristasi, psorin hoidoistasi ja niiden vaikutuksista. Voit hyödyntää päiväkirjaa kirjoittamalla myös muista psoriin vaikuttavista asioista, sillä

Lisätiedot

Tietoa eteisvärinästä

Tietoa eteisvärinästä Tietoa eteisvärinästä Mikä eteisvärinä eli flimmeri on? Eteisvärinä on tavallisin pitkäkestoinen sydämen rytmihäiriö, joka yleistyy 60 ikävuoden jälkeen. Yli 75-vuotiaista noin 10 % sairastaa eteisvärinää

Lisätiedot

POTILAAN OPAS MAVENCLAD. Potilaan opas. Kladribiini (MAVENCLAD) RMP, versio 1.0 Fimean hyväksymä

POTILAAN OPAS MAVENCLAD. Potilaan opas. Kladribiini (MAVENCLAD) RMP, versio 1.0 Fimean hyväksymä MAVENCLAD Potilaan opas POTILAAN OPAS RISKIENHALLINNAN KOULUTUSMATERIAALI FI/CLA/1117/0050 Tärkeää tietoa MAVENCLAD-hoidon aloittaville potilaille Sisällys MAVENCLAD-valmisteen esittely Kuinka MAVENCLAD-hoito

Lisätiedot

Eettisen toimikunnan ja TUKIJA:n vuorovaikutuksesta. Tapani Keränen Kuopion yliopisto

Eettisen toimikunnan ja TUKIJA:n vuorovaikutuksesta. Tapani Keränen Kuopion yliopisto Eettisen toimikunnan ja TUKIJA:n vuorovaikutuksesta Tapani Keränen Kuopion yliopisto Helsingin julistus Ennen kuin ihmiseen kohdistuvaan lääketieteelliseen tutkimustyöhön ryhdytään, on huolellisesti arvioitava

Lisätiedot

KUTSUNTATARKASTUSKOULUTUS- TILAISUUS 09.02.2011 - Neurologia. Tuula Nylund Hallintoylilääkäri, Neurologian erikoislääkäri Sotilaslääketieteen keskus

KUTSUNTATARKASTUSKOULUTUS- TILAISUUS 09.02.2011 - Neurologia. Tuula Nylund Hallintoylilääkäri, Neurologian erikoislääkäri Sotilaslääketieteen keskus KUTSUNTATARKASTUSKOULUTUS- TILAISUUS 09.02. - Neurologia Tuula Nylund Hallintoylilääkäri, Neurologian erikoislääkäri Sotilaslääketieteen keskus 0 VAATIMUSPERUSTEET Palvelusturvallisuus Kaikki varusmiehet

Lisätiedot

LÄÄKEAINEET YMPÄRISTÖSSÄ

LÄÄKEAINEET YMPÄRISTÖSSÄ LÄÄKEAINEET YMPÄRISTÖSSÄ Niina Vieno, TkT Vesialan asiantuntijapalvelut Kolme pääasiallista lähdettä Niina Vieno 2 Lääkeaineen erittyminen elimistöstä muuttumattomana 100% 90% 80% 70% 60% 50% 40% 30% 20%

Lisätiedot

SUOMEN NARKOLEPSIAYHDISTYS RY

SUOMEN NARKOLEPSIAYHDISTYS RY SUOMEN NARKOLEPSIAYHDISTYS RY NARKOLEPSIA Narkolepsia on neurologinen sairaus, jolle on luonteenomaista väsymys ja nukahtelualttius. Tunnereaktioiden laukaisemat katapleksiakohtaukset (äkilliset lihasvoimien

Lisätiedot

ARVO-päivitys 2013. Matti Ristola HYKS Infektiosairauksien klinikka 13.2.2013

ARVO-päivitys 2013. Matti Ristola HYKS Infektiosairauksien klinikka 13.2.2013 ARVO-päivitys 2013 Matti Ristola HYKS Infektiosairauksien klinikka 13.2.2013 ARVOn historia n Tarve suomalaiseen ohjeistukseen 2004 2005 human resources financial resources n HYKS-instituutti n lääkeyritysten

Lisätiedot

Sarjoittainen päänsärky

Sarjoittainen päänsärky Markku Nissilä NÄIN HOIDAN Sarjoittainen päänsärky Sarjoittainen päänsärky on erittäin kova toispuolinen kiputila silmän tai ohimon seudussa. Suurin osa potilaista on miehiä. Tauti esiintyy viikkojen tai

Lisätiedot

Suomen Migreeniyhdistys ry. Jäsenlehti 2/2000

Suomen Migreeniyhdistys ry. Jäsenlehti 2/2000 Suomen Migreeniyhdistys ry Jäsenlehti 2/2000 2 Suomen Migreeniyhdistys Jäsenlehti 2/2000 Sisältö Puheenjohtajan palsta... 4 Täsmälääkkeen paikka... 5 Kuulumisia tutkimuksesta... 8 Oletko geenitutkimuksessa

Lisätiedot

Kohonnut verenpaine (verenpainetauti)

Kohonnut verenpaine (verenpainetauti) Kohonnut verenpaine (verenpainetauti) Lääkärikirja Duodecim Pertti Mustajoki, sisätautien erikoislääkäri Verenpaine on koholla, kun yläarvo on 140 tai ala-arvo yli 90 tai kumpikin luku on korkeampi. Kohonnut

Lisätiedot

HYVINVOINTIANALYYSI TULOSTEN LUOTETTAVUUDEN ARVIOINTI

HYVINVOINTIANALYYSI TULOSTEN LUOTETTAVUUDEN ARVIOINTI HYVINVOINTIANALYYSI TULOSTEN LUOTETTAVUUDEN ARVIOINTI TULOSTEN LUOTETTAVUUTEEN VAIKUTTAVAT Leposyke Alkoholi Maksimisyke Sairaudet Lääkitys Puuttuva syketieto LEPOSYKE VAIKUTTAA PALAUTUMISEN MÄÄRÄÄN Mittausjakso

Lisätiedot

MIGREENIKOHTAUSTEN LÄÄKEHOITO TAYS:N ENSIAVUSSA 2003 2004

MIGREENIKOHTAUSTEN LÄÄKEHOITO TAYS:N ENSIAVUSSA 2003 2004 MIGREENIKOHTAUSTEN LÄÄKEHOITO TAYS:N ENSIAVUSSA 2003 2004 Johanna Pärnänen Syventävien opintojen kirjallinen työ Tampereen yliopisto Lääketieteen yksikkö TAYS Neurologia Helmikuu 2015 Tampereen yliopisto

Lisätiedot

Miten tehostan sepelvaltimotaudin lääkehoitoa?

Miten tehostan sepelvaltimotaudin lääkehoitoa? Miten tehostan sepelvaltimotaudin lääkehoitoa? Dosentti, kardiologi Erkki Ilveskoski Yleislääkäripäivät 27.11.2015 1 Sidonnaisuudet Luennoitsija ja/tai muut asiantuntijatehtävät St. Jude Medical, Novartis,

Lisätiedot

FIKSUJA KYSYMYKSIÄ FIKSUJA KYSYMYKSIÄ. Sairaanhoidolle ikäihmisten lääkehoidosta

FIKSUJA KYSYMYKSIÄ FIKSUJA KYSYMYKSIÄ. Sairaanhoidolle ikäihmisten lääkehoidosta FIKSUJA Sairaanhoidolle ikäihmisten lääkehoidosta 1 Fiksut kysymykset on tarkoitettu sinulle, joka olet ikäihminen ja käytät lääkkeitä. Ikääntyessä on yhä yleisempää tarvita lääkkeitä. Joidenkin kohdalla

Lisätiedot

PAKKAUSSELOSTE. Airomir 5 mg/2,5 ml sumutinliuos. salbutamoli

PAKKAUSSELOSTE. Airomir 5 mg/2,5 ml sumutinliuos. salbutamoli PAKKAUSSELOSTE Airomir 5 mg/2,5 ml sumutinliuos salbutamoli Lue tämä pakkausseloste huolellisesti, ennen kuin aloitat lääkkeen käyttämisen. - Säilytä tämä pakkausseloste. Voit tarvita sitä myöhemmin. -

Lisätiedot

LAPIN SAIRAANHOITOPIIRIN KUNTAYHTYMÄ CIWA-AR-VIEROITUSOIREIDEN ARVIOINTIASTEIKKO /. Lievät vieroitusoireet, CIWA-Ar-pisteet

Lisätiedot

Lapsen. epilepsia. opas vanhemmille

Lapsen. epilepsia. opas vanhemmille Lapsen epilepsia opas vanhemmille Alkusanat Suomessa noin 600 800 lasta sairastuu epilepsiaan vuosittain. Epilepsia on pitkäaikaissairaus, joka johtuu aivojen sähköisen toiminnan häiriöstä. Epilepsiakohtaukset

Lisätiedot

rosacea Tietoja aikuisten iho-ongelmasta

rosacea Tietoja aikuisten iho-ongelmasta rosacea Tietoja aikuisten iho-ongelmasta ROSACEA. Noin 2 10 prosenttia aikuisväestöstä sairastaa rosaceaa (ruusufinni). Se on krooninen ihosairaus, joka aiheuttaa punoitusta, pieniä näppylöitä ja tulehduksellista

Lisätiedot

Toctino (alitretinoiini)

Toctino (alitretinoiini) POTILASESITE Toctino (alitretinoiini) Raskaudenehkäisyohjelma TOC-FI-004-051208-D Tästä esitteestä Tässä esitteessä on tärkeää tietoa Toctino-hoidostanne ja lääkkeen käyttöön liittyvästä mahdollisesta

Lisätiedot

Suomen Migreeniyhdistys ry. Jäsenlehti 2/99

Suomen Migreeniyhdistys ry. Jäsenlehti 2/99 Suomen Migreeniyhdistys ry Jäsenlehti 2/99 2 Suomen Migreeniyhdistys Jäsenlehti 2/99 Sisältö Pujeenjohtajan palsta... 4 Migreenin hoidosta valmistumassa kansallinen suositus... 5 Lasten migreeni... 8 Nuorten

Lisätiedot

ikiön seulonta- ja kromosomitutkimukset

ikiön seulonta- ja kromosomitutkimukset POTILASOHJE 1 (8) S ikiön seulonta- ja kromosomitutkimukset POTILASOHJE 2 (8) SISÄLLYSLUETTELO Mitä kehityshäiriöiden seulonta tarkoittaa? 3 Ultraääniseulontatutkimukset 4 Varhainen ultraääniseulonta Toisen

Lisätiedot