Suomen Migreeniyhdistys ry 2/2005

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "Suomen Migreeniyhdistys ry 2/2005"

Transkriptio

1 Suomen Migreeniyhdistys ry 2/2005

2 Suomen Migreeniyhdistys Päänsärky-lehti 2/2005 2

3 Suomen Migreeniyhdistys ry Migränföreningen i Finland rf Toimisto: Sähköttäjänkatu 2 B, Helsinki Internet: Toiminnanjohtaja Matleena Helojoki (09) , , Projektikoordinaattori Anitta Tähti-Niemi, , Järjestöassistentti Tellervo Vallasvuo (09) , Puhelinneuvonta Migreeniyhdistyksen neuvontapuhelin keskiviikkoisin 8 12 tai Tarkista päivystysaika vastaajasta. Voit kysyä myös sähköpostilla Tukipuhelin sarjoittaista päänsärkyä (Hortonin neuralgia) sairastaville Ellei puhelin vastaa, voit jättää soittopyynnön tekstiviestinä, niin sinuun otetaan yhteyttä. Voit ottaa yhteyttä myös sähköpostilla Tukipuhelin hemiplegistä migreeniä sairastaville Mirva Vähäsalo, p , arkisin klo Myös sähköpostilla: Hallitus Anneli Kiljunen, puheenjohtaja Hanna Harno Päivi Hölttä Timo Jaakkola Hilkka Kettinen Riitta Nikulainen, varapuheenjohtaja Rita Pöllänen, sihteeri Marja-Leena Kinnunen, varajäsen Sari Tuomola, rahastonhoitaja, varajäsen Jäsenmaksu Vuoden 2005 jäsenmaksu on 19 e. Päätoimittaja: Matleena Helojoki Taitto: Leena Kanerva Kansikuva: Joel Nakamura, Paino: Mynäprint Oy Merckin kokoelmat. ISSN: Päänsärky 2/2005:n postitusta tukee Suomen MSD Oy. Päänsärky 3 Yhteystiedot 4 Puheenjohtajan palsta 5 Uutisia meiltä ja muualta 8 Migreenin estolääkitys 10 Suomen Migreeniyhdistyksen ensimmäinen projekti alkanut Nyt huomio lasten ja nuorten päänsärkyihin 12 Tuore väitöstutkimus migreenistä Migreeniä sairastavilla pikkuaivojen säätelyn häiriöitä 13 Päivitystä sarjoittaisen päänsäryn hoitoon 14 Poimintoja tiedemaailmasta 16 Seuraa maksukattoja! 18 Päänsärkyä amerikkalaisittain 19 Mitä kipulääkettä mihinkin vaivaan? 20 Miten valita tehokas ja turvallinen kipulääke? 23 Auta lääkäriäsi arvioimaan migreenilääkityksesi toimivuus 24 Kysy asiantuntijalta 26 Lukijakysely 27 Lukijat kirjoittavat 28 Koulutusta vertaisryhmien ohjaajille 29 Minun tarinani 31 Tapahtumakalenteri 33 Palveluhakemisto Sisältö 3 Suomen Migreeniyhdistys Päänsärky-lehti 2/2005

4 Lappeenrantalainen kansanedustaja Anneli Kiljunen valittiin Suomen Migreeniyhdistyksen puheenjohtajaksi pidetyssä vuosiko kouksessa. Kiljunen on Lappeenrannan kaupungin johtava sosiaalityöntekijä ja istuu mm. Eduskunnan Sosiaali- ja terveysvaliokunnassa. Pääkirjoitus Tulevan syksyn aikana eduskunnassa käsitellään monia so siaalija terveydenhuollon kannalta tärkeitä lakiesityksiä. Yksi tärkeimpiä on sairausvakuutuksen lääkekorvausjärjestelmän kokonaisuudistus, joka tulee voimaan vuoden 2006 alusta. Sen tavoitteena on hillitä lääkekustannusten kasvua, selkeyttää korvausjärjestelmää ja vaikuttaa lääkkeiden hintoihin. Lakiesityksen mukaan korvausluokkia olisi jatkossakin kolme, lisäksi uutena ryhmänä lääkkeet, jotka eivät kuulu korvausjärjestelmään. Korvausprosentteja muutettaisiin siten, että peruskorvaus olisi 42 % (nyt 50 % 10 :n omavastuun jälkeen) ja alempi erityiskorvattavuus 72 % (nyt 75 %, 5 ). Ylempi erityiskorvattavuus olisi edelleen 100 % (nyt 100 %, 5 ). Vuonna 2004 keskimääräinen omavastuuosuus korvattavista lääkkeistä oli 34 prosenttia. Yleisperiaatteena on, että lääkkeen ostajan ei tulevaisuudessa tarvitsisi maksaa kiinteää omavastuuosuutta peruskorvauksen ja alemman erityiskorvauksen lääkkeistä. Ylemmän erityiskorvausluokan lääkkeistä potilas maksaisi kolmen euron omavastuun. Kolmen euron omavastuu olisi maksettava myös kaikista lääkkeistä maksukattorajan ylittymisen jälkeen. Lääkekorvauskustannusten nousuun on pyritty vaikuttamaan monin eri keinoin, esimerkiksi lääkevaihtoa kehittämällä. Toimenpiteet vaikuttivatkin korvausmenojen kasvuun, mutta vain väliaikaisesti. Tästä syystä lakiuudistuksella halutaan vaikuttaa myös lääkkeiden hintoihin. Lääkkeiden tukkuhintoja tullaan alentamaan viisi prosenttia. Uutta esityksessä on, että lääkeyhtiöiden on aina haettava peruskorvattavuutta erikseen, jos sitä haluavat. Tällä hetkellä päätös on tehty ainoastaan erityiskorvattavuudesta. Valmisteen peruskorvattavuus voidaan myös hylätä tai hyväksyä rajoitettuna. Potilasjärjestöt ovat lakiesityksestä antamissaan lausunnoissa korostaneet, että potilaiden kannalta tärkeintä on, että heillä on aina mahdollisuus saada sairauden hoitoon tarvitsemansa lääkkeet. Tavoite on, että potilaskohtaiset kustannukset eivät nouse uudistuksen jälkeen. Suuri haaste onkin kuinka turvata tasavertainen oikeus lääkkeiden korvattavuuteen myös migreenipotilaiden osalta. Erityisesti vaikeiden migreenipotilaiden työkykyä ylläpitämään käytetyt estohoitolääkkeet ovat kriittisessä asemassa. Lääkkeet, joita muut potilasryhmät saavat korvattuina, pitäisi saada korvauksen piiriin myös silloin, kun lääkäri on kirjoittanut ne migreenin hoitoon. Tämä helpottaisi omalta osaltaan hyvän ja tehokkaan hoidon toteuttamista. Hyvää ja päänsärytöntä syksyä Anneli Kiljunen Suomen Migreeniyhdistys Päänsärky-lehti 2/2005 4

5 Uutisia meiltä ja muualta Terveysbarometri 2005: Terveyden edistämisen rakenteita on vahvistettava Terveyden edistämisen keskus julkaisee vuosittain Terveysbarometria, jota varten haastatellaan terveysalan vaikuttajia kunnissa ja järjestöissä. Tämän vuoden barometri nostaa merkittäväksi haasteeksi terveyden edistämistä tukevien rakenteiden kehittämisen yhteiskunnan eri tasoille. Juhlapuheissa terveyden edistäminen nostetaan merkittäväksi tekijäksi kansalaisten arjen vahvistajana, mutta taloudellisia resursseja siihen ei budjetoida. Kunnissa uhkatekijänä nähdään selkeästi lakisääteinen hoitotakuu, jonka pelätään vievän loputkin resurssit ehkäisevästä työstä. Vastuuta terveyden edistämisestä ei kyetä ottamaan vastaan. Kunnissa ei myöskään ole vielä herätty siihen, että kuntalaisten terveyden edistäminen ei ole pelkästään terveyssektorin asia, jota nyt rasittaa lakisääteisen hoitotakuun velvoitteet. Kukaan ei näytä myöskään tajuavan, että terveyden edistäminen toisi säästöjä, sanoo Terveyden edistämisen keskuksen tutkija Antti Pelto-Huikko. Myönteisin asia Terveysbarometrissa on se, että järjestöt ja kunnat uskovat terveyden edistämisen tärkeyteen ja haluavat tehdä sitä työtä. Toivottavasti samaa ymmärrystä ja uskoa löytyy valtakunnan tason päätöksentekijöiltä, jotta terveyden edistämiseen osoitetaan lisäresursseja. Näin kuntien ja järjestöjen osaaminen saadaan käyttöön suomalaisten terveydeksi, sanoo Terveyden edistämisen keskuksen toiminnanjohtaja Mika Pyykkö. Kolme terveyden edistämisen tärkeintä painoaluetta Huomattava osa järjestöjohtajista nosti merkittävimmäksi terveyden edistämisen toiminnaksi sosiaalisten verkostojen tukemisen. Muut vahvat painoalueet olivat liikunnan lisääminen ja terveellisen ravitsemuksen edistäminen sekä mielenterveystyö. Myös kuntien vastaajat nostivat liikunnan lisäämisen ja monipuolistamisen merkittäväksi kuntalaisten terveyden edistäjäksi. Lisäksi erityisesti terveysjohtajien vastauksissa korostui ehkäisevään päihdetyöhön panostaminen. Kuntien lautakuntien puheenjohtajat korostivat puolestaan työkyvyn ylläpitämiseen ja edistämiseen painottuvaa työtä. Mitkä tekijät ohjaavat terveyden edistämistyötä Järjestöissä terveyden edistämistyötä ohjaaviksi vahvoiksi tekijöiksi nousevat arvot ja päämäärät sekä kansalaisten tarpeet. Kunnissa ohjaavia tekijöitä ovat valtakunnalliset strategiat ja kunnan oma strategia. Suomen tärkein terveyspolitiikkaa ohjaava asiakirja on Terveys kansanterveysohjelma (www.terveys2015.fi), jossa painotetaan terveyden edistämistä. Muistathan päivittää osoitetietosi Jos haluat, voit täydentää samalla rekisteriimme tietoja, joita olemme alkaneet kerätä vuoden 2001 alusta: Syntymävuosi? Mistä olet kiinnostunut saamaan tietoja: migreenistä? tensiosärystä? basilaarimigreenistä? Sarjoittaisesta päänsärystä? (Hortonin neuralgia) Familiaalisesta hemiplegisestä migreenistä? Kolmoishermosärystä Muusta kasvohermosärystä Voit tehdä osoitemuutoksen postitse: Suomen Migreeniyhdistys ry, Sähköttäjänkatu 2 B, Helsinki tai sähköpostilla: Jos vain sähköpostiosoitteesi vaihtuu, pidä meidät siitäkin ajan tasalla. Kirjoita 5 Suomen Migreeniyhdistys Päänsärky-lehti 2/2005

6 Aivosairaudet tulevat kalliiksi Aivosairaudet aiheuttavat enemmän kuin kolmanneksen kaikista sairauskuluista Euroopassa. Vasta ilmestyneessä eurooppalaisessa tutkimuksessa käsiteltiin 12 yleisimmän aivosairauden aiheuttamia suoria ja epäsuoria kustannuksia. Mukana oli sekä psykiatrisia että somaattisia sairauksia, kaikkiaan 127 miljoonaa sairastunutta. Laskelmiin sisällytettiin niin koululääketieteen kuin täydentävän lääketieteen kustannukset julkisella ja yksityisellä sektorilla sekä menetetyn työn ja aikaisen eläkkeelle siirtymisen rahallinen arvo. Summa nousee 386 miljardiin euroon, mikä tekee 829 jokaista eurooppalaista kohden. Aivosairaudet ovat kaikkein kallein sairausryhmä nyky-euroopassa. Vaikka sairauksien vaikutus sekä yksilöön että yhteiseen talouteemme on valtava, aivotutkimus sai vain 8 % EU:n 5. puiteohjelman biotieteiden tutkimusbudjetista. Tämä on vähemmän kuin 0,01 % siitä, millaisia kustannuksia sairaudet vuodessa aiheuttavat, sanoo professori Jes Olesen, European Brain Councilin puheenjohtaja. EU:n tiede- ja tutkimuskomissaari Janez Potocnik sanoo: Terveydenhoito kattaa suuren osan kaikkien Euroopan maiden budjeteista. Siksi on hyvin tärkeää selvittää eri sairauksien aiheuttamat kustannukset. Mitä tutkimus sanoo migreenistä? 14 15% väestöstä sairastaa migreeniä, päänsäryn vuoksi menetettiin Englannissa ja Tanskassa työpäivää tuhatta työssäkäyvää kohti ja kivun vuoksi vajaateholla tehtyjä päiviä oli neljä kertaa enemmän. Ikäryhmässä päänsärkyä sairasti ainakin kerran vuodessa 51 %, migreeniä 14 % ja kroonista päänsärkyä 4 % (40 miljoonaa) ihmistä Euroopassa sairastaa migreeniä ja sairauteen kuluu vuodessa rahaa (27 miljardia). MH 40 miljoonaa ihmistä Euroopassa sairastaa migreeniä Diagnoosina migreeni: Migreeniyhdistyksen materiaalia terveydenhuoltoon Migreeniyhdistys on Suomen MSD:n tukemana valmistanut migreenipotilaan ohjausmateriaalia terveydenhuollolle. Materiaalin käyttöönottoon liittyvät koulutustilaisuudet, jollaiset aloitettiin viime syksynä. Tähän mennessä tilaisuuksia on ollut neljässä neurologisen hoidon yksikössä (Pori, Seinäjoki, Jyväskylä, Jämsän Jokilaakson sairaala), syksyllä niitä järjestetään ainakin kolme lisää (Hyvinkää, Kokkola, Kemi). Koulutus on avoin sairaaloiden ja perusterveydenhuollon hoitajille, kiinnostuneita hoitajia onkin ollut runsaasti mukana. Tavoitteena on paitsi luovuttaa ohjausmateriaali ja siihen liittyvä tukimateriaali, mm. päänsärkypäiväkirjat, samalla yhdessä hoitajien kanssa keskustella migreenin hoidon ajankohtaisaiheista. Koulutuksen tärkeänä osana on ollut myös migreenipotilaan lääkehoidon ohjaus, siitä osasta on vastannut jokaisen sairaalan oma neurologi. Kiitos heille hyvästä yhteistyöstä. MH Suomen Migreeniyhdistys Päänsärky-lehti 2/2005 6

7 Poimintoja pohjoismaisesta migreenikongressista Vain 3 5% migreenipotilaista saa estohoitoa, vaikka n. 50 % migreeniä sairastavista voisi hyötyä estohoidoista. Tämä oli toukokuussa Tukholmassa järjestetyn migreenin estohoitoa käsitelleen kongressin postereissa (lyhyissä kirjallisissa esityksissä) useimmin siteerattu tutkimustulos, kun joukko pohjoismaisia migreenin asiantuntijoita kokoontui pohtimaan kroonisen päänsäryn ja sen ennalta ehkäisyn ongelmaa. Yhtenä riskitekijänä päänsäryn kroonistumiseen pidetään särkylääkkeiden liikakäyttöä. Myös triptaanien tai ergotamiinin liikakäyttö voi aiheuttaa tai ylläpitää kroonista päänsärkyä. Särkylääkepäänsärky kehittyy helpommin migreeniä kuin tensiopäänsärkyä sairastaville, totesi luennossaan norjalainen professori John-Anker Zwart. Mahdollisina myötävaikuttajina hän piti fyysistä tai psyykkistä riippuvuutta lääkkeistä, niiden aiheuttamaa välittäjäainejärjestelmien muuttumista tai geneettistä alttiutta, joka johtaa migreenin kehittymiseen. Särkylääkepäänsärkyä ja lääkkeiden käytön riskirajoja käsitteli dos. Markus Färkkilä tämän lehden edellisessä numerossa. Särkylääkepäänsäryksi määritellään International Headache Societyn kriteereiden mukaan päänsärky, jota esiintyy useammin kuin 15 päivänä kuukaudessa ja jolla on liikaa käytettyyn lääkkeeseen liittyviä erityispiirteitä, särky alkaa tai pahenee lääkkeiden käytön aikana ja särkytyyppi palaa alkuperäisen säryn kaltaiseksi kahdessa kuukaudessa lääkkeiden käytön lopettamisen jälkeen. * * * Migreenissä kohtauslääkkeiden liikakäyttöä voidaan ennalta hallita estohoidolla. Norjalainen tohtori Lars Stovner luetteli siihen muitakin keinoja, mm. laukaisevien tekijöiden (triggereiden) välttäminen, rentoutus, säännöllinen liikunta, psykoterapia, neuvonta ja ohjaus. Näitä voidaan täydentää lääkehoidoilla. Käytetyimpiä migreenin estolääkkeitä on tutkittu joko pienillä potilasmäärillä tai lyhytkestoisilla tutkimuksilla, totesi ylilääkäri Markus Färkkilä. Eniten tutkimuksia on tehty topiramaatista. Mikään nykyisin käytössä olevista estolääkkeistä ei toimi kaikilla potilailla, siksi tulevaisuudessa tarvitaan vielä parempia lääkkeitä. Tässä lehdessä ss. 8 9 neurologi Markku Nissilä kirjoittaa enemmän migreenin estolääkkeistä. * * * Estolääkehoito aloitetaan hyvässä yhteistyössä potilaan ja hoitavan lääkärin kanssa, ohjasi tohtori Stovner. Keskeisessä roolissa on päänsärkypäiväkirja, jonka avulla kohtaustiheys ja lääkkeiden käyttö tarkistetaan sekä ennen estohoidon aloittamista että sen aikana. (Päänsärkypäiväkirjoja voi kysyä omalta lääkäriltä, lähimmästä apteekista tai tulostaa internetistä osoitteesta Tuloksen vahvistaa MIDAS-asteikolla todettu toimintakyvyn heikkeneminen, joka merkitsee sitä, että kohtauslääkitys ja lääkkeettömät ennaltaehkäisyn menetelmät eivät toimi riittävästi. Yhdessä lääkärin kanssa asetetaan myös realistiset tavoitteet estohoidolle: lääkitys ei poista kohtauksia kokonaan ja lääkkeet auttavat vain osalle migreeniä sairastavista. On hyvä muistaa, että estolääkettä käytetään säännöllisesti, mutta kyseessä ei ole elinikäinen lääkitys, sanoi tohtori Stovner. Yhtä lääkettä testataan 2 3 kuukautta ja päänsärkypäiväkirjan avulla todetaan, onko se tehonnut. Ellei, se voidaan vaihtaa toiseen estolääkkeeseen. Kaikilla estolääkkeillä on omanlaisiaan sivuvaikutuksia, mutta yleensä ne vähenevät ajan myötä. Estolääkkeisiin ei liity lääkkeiden liikakäytön riskiä. MH 7 Suomen Migreeniyhdistys Päänsärky-lehti 2/2005

8 Markku Nissilä Turun Päänsärkykeskus Oy Migreenin estolääkitys Milloin migreeniin käytetään estolääkitystä? Migreenin estolääkitystä tarvitaan, jos kohtauksia on usein tai ne kestoaikansa tai muun syyn vuoksi rajoittavat toimintoja kohtuuttomasti. Nyrkkisääntönä estolääkityksen aloittamiselle voidaan pitää kuutta särkypäivää kuukaudessa. Jos kohtaukset kestävät 2 3 päivää, kannattaa ensin kokeilla aikaiseen kohtaushoitoon siirtymistä ja seurata vähenevätkö särkypäivät näin. Aikaisen, eli puolen tunnin kuluessa kohtauksen alusta otetun lääkehoidon teho perustuu migreeniprosessin pysäyttämiseen ennen toisen asteen hermosolun herkistymistä, jolloin särky ei uusiudu lääkkeen tehon mentyä ohi. Miten estolääke valitaan? Estolääkitystä suunnitellessa on huomioitava migreenin tyyppi, koska kaikkia estolääkkeitä ei voi suositella kaikissa migreeneissä. Myös muut sairaudet vaikuttavat migreenin estolääkityksen valintaan. Esim. estolääkkeenä käytetyt beetasalpaajat saattavat aiheuttaa yllätyksiä vaikkapa urheiluharrastuksessa kun syke ei nouse totutulla tavalla. Estolääkityksen ohella tulee kiinnittää huomiota migreeniä laukaiseviin ärsykkeisiin ja pyrkiä karttamaan niitä mahdollisuuksien mukaan. Mitä lääkkeitä estolääkkeet ovat? Lähes kaikki migreenin estohoitoon käytetyt lääkkeet ovat alun perin kehitetty muitten sairauksien hoitoon. Tämä aiheuttaa joskus ongelmia, koska lääkekorvausten omavastuun ylittymisen jälkeen KELA:n ei tarvitse korvata virallisen käyttöaiheen ulkopuolella käytettyjä lääkkeitä kokonaan. Verenpainelääkkeet Yleisin migreenin estohoitoon käytetty lääkeryhmä ovat beetasalpaajat jotka ovat alun perin verenpainelääkkeitä. Niiden teho migreenissä ei perustu verenpaineen laskemiseen. Migreeniä sairastavilla on yleensä taipumus matalaan verenpaineeseen jonka vuoksi yleisimpiä beetasalpaajien sivuvaikutuksia on huimaus. Maksimisykkeen madaltuminen laskee fyysistä suorituskykyä eli lenkkeily tms. ei tunnu yhtä mukavalta tämän lääkeryhmän aikana. Myös painajaisunia saattaa esiintyä. Beetasalpaajia käytetään aurattoman migreenin estohoitoon. Auralliseen, aivorunko- tai hemiplegiseen migreeniin niitä ei tulisi käyttää. Verapamiilia käytetään erityisesti aurallisessa, aivorunko- ja hemiplegisessä migreenissä. Sen yleisin sivuvaikutus on ummetus. Aurattomassa migreenissä beetasalpaajat ovat tehokkaampia. Uusin tulokas migreenin estohoitoon on kandesartaani joka myös on verenpainelääke. Toisin kuin beetasalpaajat, kandesartaani ei vähennä maksimisykettä joten sitä voi käyttää liikuntaa harrastavien estolääkkeenä. Sivuvaikutuksia tulee erittäin harvoin. Migreenissä käytetään samoja annoksia kuin verenpaineen hoidossa. Suomen Migreeniyhdistys Päänsärky-lehti 2/2005 8

9 Estolääkityksen käyttö tulisi aloittaa ennen kuin särkypäiviä alkaa olla 10 kuukaudessa, mieluiten jo kuuden särkypäivän tasolla. Tämän rajan ylittyminen useammaksi kuukaudeksi johtaa lääkeriippuvuuden kehittymiseen, jolloin estolääkkeetkään eivät toimi. Masennuslääkkeet Kahta aikanaan masennuslääkkeeksi tullutta lääkettä, amitriptyliiniä ja nortriptyliiniä voidaan käyttää migreenin estohoitoon. Nykyään käytettävät annokset ovat erittäin pieniä ja ovat yleensä hyvin siedettyjä. Yleisin sivuvaikutus on ohimenevä väsymys. Erityisesti amitriptyliiniin voi liittyä ummetusta tai suun kuivumista. Mielialaan niillä ei ole mitään vaikutusta koska annos on murto-osa masennuksen hoitoon käytetyistä annoksista. Samoja lääkkeitä käytetään esimerkiksi kroonisen kivun hoitoon nostamaan kipukynnystä. Nämä lääkkeet sopivat periaatteessa kaik kien migreenilajien estohoitoon, joskin ainoana estolääkkeenä ne eivät ole kovin tehokkaita. Jos migreeniin liittyy unihäiriö tai niska-hartialihasten jännitys, näitä lääkkeitä kannattaa käyttää muun estolääkityksen lisänä. Epilepsialääkkeet Eräät epilepsialääkkeet toimivat tehokkaina migreenin estolääkkeinä. Valproaatti on tehokas vähentämään migreenikohtauksia, mutta sivuvaikutuksena saattaa esiintyä vapinaa, lihaskipuja, painonnousua ja hiustenlähtöä. Lisäksi naisilla saattaa esiintyä munasarjojen rakkuloita pitkäaikaisessa käytössä. Erityisesti aurallinen migreeni tai valoärsytyksestä laukeava migreeni vähenee valproaatilla. Topiramaatista on runsaasti tutkimustuloksia joiden mukaan se toimii migreenin estohoidossa hyvin ja sen asema estolääkkeenä on tulossa virallisesti hyväksytyksi. Toisin kuin muilla epilepsialääkkeillä, topiramaatilla on painoa laskeva sivuvaikutus. Masentuneille ei kannata topiramaattia antaa koska se saattaa pahentaa masennusta. Pregabaliini näyttää alustavasti toimivan vaikean migreenin estohoidossa joskin kokemukset ovat toistaiseksi enemmän kokemuskuin tutkimusperäisiä. Ergotamiinit Dihydroergotamiinia voidaan joskus käyttää aurattoman migreenin estohoitoon. Käyttöä rajoittaa huono ja yksilöllisesti vaihteleva imeytyminen ruuansulatuskanavasta. Ergotamiinia tai tavallisia särkylääkkeitä ei saa koskaan käyttää migreenin estohoitoon koska seurauksena tulee lääkekierre joka pahenee eikä migreeni suinkaan helpotu. Botuliinitoksiini Botuliinitoksiinia on ryhdytty käyttämään migreenin estohoidossa. Ongelmana on korkea hinta, koska KELA ei korvaa lääkettä päänsäryn hoidossa. Jos migreeniin liittyy dystonia, botuliinitoksiini voidaan korvata lihasspasmin hoitona. Tällä hetkellä ei osata tunnistaa niitä jotka hyötyvät lääkityksestä. Osalla toksiini ei toimi lainkaan. Kuinka estolääkkeitä käytetään? Estolääkityksen käyttö tulisi aloittaa ennen kuin särkypäiviä alkaa olla 10 kuukaudessa, mieluiten jo kuuden särkypäivän tasolla. Tämän rajan ylittyminen useammaksi kuukaudeksi johtaa lääkeriippuvuuden kehittymiseen, jolloin estolääkkeetkään eivät toimi. Estolääkkeitä kannattaa käyttää kuureina jotka kestävät 3 6 kuukautta. Erityisesti beetasalpaajien tehoa hiipuu puolen vuoden käytön jälkeen. Estolääkkeiden tehoa voidaan parantaa järkevillä yhdistelmillä. Esimerkiksi topiramaatti ja nortrptyliini toimii paremmin kuin jompikumpi yksinään. Lisäksi voi laittaa beetasalpaajan tai kandesartaanin. Yleensä estolääkkeiden yhdistäminen kuuluu neurologille. 9 Suomen Migreeniyhdistys Päänsärky-lehti 2/2005

10 Suomen Migreeniyhdistyksen ensimmäinen projekti alkanut Nyt huomio lasten ja nuorten päänsärkyihin Suomen Migreeniyhdistyksen kiinnostuksen kohteena on jo muutaman vuoden ajan ollut yhä lisääntyvä lasten päänsärky. Yhdistys laati viime vuonna hankesuunnitelman kolmivuotiselle projektille, jotta se pystyisi osaltaan vaikuttamaan lasten ja nuorten päänsärkyjen ennaltaehkäisyyn ja hoitoon. Uusien toimintojen kehittäminen ja niiden toimivuuden testaaminen tapahtuu useimmiten erillisrahoitteisina projekteina. Raha-automaattiyhdistyksen avustuksella voidaankin nyt kolmen vuoden ajan kohdentaa huomio lasten ja nuorten päänsärkyihin. Lasten päänsärky -projekti pähkinän kuoressa Lasten ja nuorten päänsäryt ovat lisääntyvät huolestuttavassa määrin. Koulunsa aloittavista jopa 10 %:lla on toistuvia päänsärkyjä. Migreeniä sairastaa lapsista n. 3 6 % ja etenkin nuorilla tytöillä sairastavuusprosentti on vieläkin suurempi. Hoitamaton tai alihoidettu päänsärky saattaa helposti kroonistua ja päänsärkylääkkeiden tilapäinenkin käyttö vaatii täsmäohjausta. Särkylääkkeiden jatkuvasta käytöstä voi aiheutua päänsärkykierre. On tärkeätä mahdollisimman varhain tehdä oikea diagnoosi ja saada täsmähoito-ohjeet. (www. kaypahoito.fi) Lasten päänsärky -projekti lisää ammattilaisten, lasten ja nuorten sekä heidän omaistensa tietoisuutta lasten päänsäryistä, niiden ennaltaehkäisystä ja hoitosuositusten mukaisista hoidoista. perustaa lapsille ja nuorille sekä heidän omaisilleen vertaisryhmiä kouluttaa vertaisryhmiin vetäjät Tavoitteena on estää lasten päänsärkyjen kroonistuminen ja vähentää niistä aiheutuvia fyysisiä, psyykkisiä ja sosiaalisia haittoja Projektin painopistealueita ovat tiedotus, materiaalin tuottaminen, koulutus ja vertaistukiryhmien perustaminen. Tiedotuksessa pohjataan Suomalaisen lääkäriseura Duodecimin vuonna 2003 julkaisemaan Lasten päänsärkyjen tutkimus- ja hoitosuositukseen. Materiaalin tuottamisessa pyritään löytämään lapsille ja nuorille sopivat tavat, kuten interaktiiviset tietokonepelit ja pienille lapsille suunnatut kuva- ja tehtäväkirjat. Koulutusta tarjotaan päiväkotien, lastenneuvoloiden ja koulujen henkilökunnalle, heidän tarpeidensa mukaisesti. Lasten ja nuorten sekä heidän läheistensä vertaisryhmien perustamisen pohjana on ryhmien vetäjien kouluttaminen. Projektissa tehdään tiiviisti yhteis- Suomen Migreeniyhdistys Päänsärky-lehti 2/

11 Suomen Migreeniyhdistyksen kotisivut ovat tietoa täynnä, vierailethan myös niillä! työtä mm. Neurologisten vammaisjärjestöjen, terveydenhuollon ammattilaisten, ammattikorkeakoulujen, päiväkotien - ja peruskoulun opettajien sekä vanhempainyhdisten kanssa. Projektia koordinoi konkari Projektikoordinaattoriksi valittiin toukokuun alusta työnsä aloittanut terveydenhoitaja Anitta Tähti-Niemi Kuusankoskelta. Projektityö on hänelle tuttua yli kuuden vuoden ajalta. Aiemmin hän toimi A-klinikkasäätiöllä koordinaattorina kahdessa omassa projektissa ja oli osallisena monissa muissa projekteissa. Työkokemus pankkivirkailijana sekä yrittäjä- ja kirjanpitokurssit auttavat projektin budjetoinnissa ja taloushallinnassa. Tuntumaa lasten ja nuorten elämään on tuonut omien ja hoitolasten lisäksi toimiminen sairaanhoitajana lastenosastolla ja terveydenhoitajana lastenneuvolassa ja kouluilla. Kouluttaminen sujunee rutiinilla kahdeksan vuoden opettajuuden ja lukuisten lastenkaitsijakurssien pitämisen ansiosta. Elinikäisen oppimiseen uskovalle on opintoja kertynyt monilta eri aloilta ja etenkin kasvatustieteiden opinnoista on ollut hyötyä niin työ- kuin siviilielämässä. Kun monipuoliseen työkokemukseen lisätään Anitan halu kehittää toimintoja luovasti sekä asiakaslähtöisesti, voi yhdistys odottaa projektin edistyvän tavoitteiden mukaisesti. Lasten päänsärky -projekti toivoo aktiivista vuoropuhelua ja odottaa kaikkien osapuolien ilmaisevan vapaasti toiveitaan ja kehittämisideoitaan sähköposititse: puhelimitse: , kirjeitse: Suomen Migreeniyhdistys Sähköttäjänkatu 2 B Helsinki ja kasvokkain, kun kohdataan. Perheyhtiö Oy Anglo-Nordic Ab on lahjoittanut Suomen Migreeniyhdistykselle käytettäväksi yhdistyksen toiminnan ja migreenin hyvää hoitoa edistävän viestinnän edellytysten parantamiseen. Kiitämme lahjoituksesta! 11 Suomen Migreeniyhdistys Päänsärky-lehti 2/2005

12 Tuore väitöstutkimus migreenistä Migreeniä sairastavilla pikkuaivojen säätelyn häiriöitä Hanna Harno Teksti ja kuva: Anna-Mari Hursti Puoli miljoonaa ihmistä sairastaa migreenin tavallista muotoa, jonka oireita ovat toispuoleinen tai koko pään kattava sykkivä särky, pahoinvointi, oksentaminen sekä valo- ja ääniherkkyys. Joillakin esiintyy erilaisia näköoireita kuten sahalaitaa tai näkökenttäpuutoksia ja silloin puhutaan aurallisesta migreenistä. Migreenin yhtä harvinaista suvuittain esiintyvää muotoa, familiaalista hemiplegistä migreeniä, sairastaa muutama sata suomalaista. Tämä sairaus alkaa yleensä lapsuudessa ja useimmiten ennen 30. ikävuotta. Kohtaus alkaa yleensä näköoireella, jonka jälkeen esiintyy halvausoireita. Familiaalinen hemipleginen migreeni on geneettinen sairaus, joka on jaettu geenivirheen mukaan kahteen eri tyyppiin. Migreenipotilaista noin 25 %:lla esiintyy neuro-otologisia oireita, kuten matkapahoinvointia tai huimausta. Neurologinen tutkimus on kuitenkin yleensä normaali, mutta silmänliikkeiden ja tasapainon säätelyssä todetaan useimmiten poikkeavuutta elektronystagmografialla (ENG) tai tasapainolevyllä tutkittaessa. Hanna Harno tutki väitöstutkimuksessaan aurallista ja auratonta migreeniä sairastavien nopeiden silmänliikkeiden ja tasapainon poikkeavuuksia. Tutkimuksessa havaittiin, että periytyvää halvausoireista migreeniä (familiaalinen hemipleginen migreeni tyyppi 2, FHM2) sairastavilta löytyi myös poikkeavuuksia. Silmänliikkeiden häiriöt eivät vaikuta mitenkään migreenipotilaiden käytännön elämään. Migreenitutkimuksen kannalta näillä tuloksilla on kuitenkin paljon merkitystä, toteaa Harno. Migreenin selvittäminen etenee Migreeni on aivojen sairaus ja migreenipotilaiden aivoissa on havaittu eroja terveisiin verrattuna. Väitöskirjatyön tulokset silmänliikkeiden ja tasapainon säätelyn poikkeavuudesta migreenipotilailla näyttävät viittaavan pikkuaivojen säätelyn häiriöön. Pikkuaivot sijaitsevat aivojen takaosassa ja siellä tapahtuu liikkeiden hienosäätö. FHM2-potilailla todettiin samantyyppisiä muutoksia kuin muilla migreenipotilailla, mutta näitä muutoksia ei voitu samalla tavalla paikallistaa pikkuaivoperäisiksi, kertoo Harno. Nyt valmistunut tutkimus toi lisätietoa migreenin neuro-otologisista löydöksistä ja voi osaltaan olla auttamassa ymmärtämään migreeniin liittyviä oireita ja löydöksiä. Tulevaisuudessa tutkitaan varmasti lisää migreenin mahdollista yhteyttä muihin aivoperäisiin sairauksiin, esimerkiksi epilepsiaan. Tulevaisuudessa selviää onko migreeni vaarallisempi sairaus aivoille kuin on aiemmin ajateltu eli onko se mahdollisesti etenevä sairaus. Jo nyt on alustavaa näyttöä siitä, että migreeniä usein sairastavilla on kohonnut riski sairastua pikkuaivojen aivohalvaukseen tai saada oireettomia aivojen valkean aineen muutoksia. Suomen Migreeniyhdistys Päänsärky-lehti 2/

13 Artikkelin referoi Matleena Helojoki Päivitystä sarjoittaisen päänsäryn hoitoon Hortonin oireyhtymä tarkoittaa kauheaa pään kipukohtausta silmän seudulla tai takana, kirjoittaa ylil. Markus Färkkilä Poliklinikkalehdessä (1/2004). Ensimmäisen kerran jo 1600-luvulla kuvattu oireyhtymä sai yhden monista nimistään Hortonin 1952 Lancetissa julkaiseman artikkelin perusteella. Tauti alkaa yleensä vuoden iässä ja tyypillinen potilas on tupakoiva mies. Tauti esiintyy myös naisilla, mutta usein se on diagnosoitu migreeniksi, jatkaa Färkkilä. Naisilla esiintyy sekä migreenin kriteerit täyttäviä kohtauksia että tyypillisiä Horton kohtauksia. Tyypillisessä kohtauksessa särky paikallistuu toispuoleisesti silmän ympäristöön. Silmä on usein turvoksissa ja verestää ja potilaalla voi olla saman puoleisen luomen roikkuminen ja mustuaisen pienentyminen. Usein särynpuoleinen sierain tukkeutuu ja vuotaa. Kaikki oireet ovat samalla puolella kasvoja. Kipu voi tuntua yläleuan alueella ja sekoittua hammasperäiseen kipuun. Potilaat käyvät usein silmälääkärillä ja hammaslääkärillä, jos tautia ei ole diagnosoitu. Usein kipu alkaa kun potilas on nukkunut pari tuntia. Kova särky kestää tehottomalla hoidolla tai hoitamattomana 30 minuutista kolmeen tuntiin, mutta usein lievempää jälkisärkyä jää pidempään. Särkyjakso voi kestää viikkoja, mutta sitten oireisto voi olla poissa kuukausia, jopa vuosia. Sarjoittaisen päänsäryn tapauksista % kroonistuu vuosien kuluessa ja kipukohtaukset ovat lähes jatkuvia. Hoito Kipu on erittäin kovaa ja hoidolla on kiire, toteaa Färkkilä. Potilaan on kovan kivun vuoksi vaikea olla paikallaan, usein potilas käveleekin mieluummin poliklinikalla edestakaisin kuin makaa sängyssä ja painaa kipualueita käsillään. Horton-potilasta ei tarvitse asettaa lepoon pimeään kuten migreenipotilasta. Parasetamolia tai ibuprofeenia ei kannata käyttää, koska ne eivät tehoa tähän kipuun. Niiden antaminen ensilääkityksenä vain pitkittää potilaan kärsimystä, toteaa Färkkilä. Myöskään opiaatit eivät yleensä tehoa, vaan triptaanit tai ergotamiinit ovat selvästi parhaat lääkkeet. Tiiviillä kasvomaskilla annettu 7 l / min 100 % happihoito (potilas istuu etukumarassa ja hengittää 15 min. ajan 100 % happea) tehoaa myös hyvin min. tauon jälkeen happihengitystä voidaan turvallisesti jatkaa. Jos päivystyspoliklinikalla happihoidosta saadaan tehoa, potilas voi hankkia happipullon kotikäyttöön lääkärin kirjoittamalla reseptillä tai A-todistuksella. Estohoito Kohtausten esiintymiseen ei voi itse vaikuttaa kovin paljon. Färkkilä listaa laukaiseviksi tekijöiksi alkoholin, vasodilatoivat (verisuonia laajentavat) aineet sekä päiväunet. Sen sijaan dieeteillä ei ole vaikutusta suuntaan tai toiseen eikä fysikaalisesta hoidosta, akupunktiosta tai biofeedbackista (jota ei Suomessa ole juuri saatavanakaan, toim. huom.) ole hyötyä. Verapamiilia pidetään tällä hetkellä ensisijaisena estolääkkeenä, Färkkilä jatkaa. Beetasalpaajat ovat seuraava vaihtoehto ja neurologin harkinnan mukaan voidaan yrittää myös eräitä epilepsialääkkeitä. Päivystyspoliklinikalla voidaan jo yrittää katkaista Hortonjakso myös kortikosteroidilla, jota potilas jatkaa kotona parin-kolmen viikon ajan annosta vähitelleen alentaen. 13 Suomen Migreeniyhdistys Päänsärky-lehti 2/2005

14 Poimintoja tiedemaailmasta Koonneet Hanna Harno ja Päivi Hölttä Varmuus migreenikohtauksesta ennen triptaanin ottoa Aiemmin triptaani neuvottiin ottamaan migreenisäryn ollessa kohtalainen tai kova voimakkuudeltaan. Tällainen menettely varmisti sen, ettei triptaaneja käytetty muun päänsäryn kuin migreenin hoitoon. Todellisuudessa monikaan migreeniä sairastava ei ole pystynyt odottamaan migreenisäryn yltymistä ja nykyisin onkin jonkin verran teoreettista näyttöä siitä, että triptaanin käyttö kohtauksen varhaisessa vaiheessa olisi hyödyllistä. Asiat eivät ole kuitenkaan niin suoraviivaisia, näissä triptaanin oton ajankohtaa tutkivissa töissä on merkittäviä metodologisia näkökohtia punnittaviksi: esim. hitaasti ja nopeasti etenevät migreenikohtaukset tulisi tutkia eri ryhmissä, tutkimusten tulisi olla lumelääkkeellä kontrolloituja ja sokkoutettuja, tulisi tutkia triptaanien terapeuttista vaikutusta lumelääkkeeseen verrattuna eikä niinkään absoluuttisia arvoja ja käyttää päätetapahtumana kivuttomuutta. Varhainen kohtauksen hoito voi myös lisätä särkylääkepäänsäryn tai triptaaniriippuvuuden riskiä. Professori Ferrarin mukaan potilaita tulisi neuvoa ottamaan kohtauslääkkeensä heti, kun he ovat varmoja, että migreenikohtaus on kehittymässä, mutta ei auran aikana. HH Ferrari MD. Should we advise patients to treat migraine attacks early: methodologic issues. Eur Neurol 53 Suppl 1:17-21, Potilaiden koulutus ja oikea pääsäryn hoito perusterveydenhuollossa parasta särkylääkepäänsäryn ennaltaehkäisyä Särkylääkepäänsärky on yllättävän yleinen vaiva ja siihen liittyy merkittävä, pitkäaikainen sairastavuus ja elämänlaadun heikkeneminen. Särkylääkepäänsärkyä sairastavilla on primaareja päänsärkyjä (kuten migreeni, tensiogeeninen päänsärky tai näiden yhdistelmä), jotka muuttavat muotoaan päivittäisiksi tai lähes päivittäisiksi päänsäryiksi vuosien tai vuosikymmenien ajaksi johtuen päänsärkylääkkeiden liikakäytöstä. Näitä ovat tulehduskipulääkkeet, ergotamiinit, triptaanit ja lääkkeet, joissa on esim. barbituraattia tai kodeiinia. Myös kahvi oli luettelossa. Potilailla on yleensä pitkä sairaushistoria särkylääkepäänsäryn suhteen, ennen kuin he hakeutuvat lääkäriin. Useimmat potilaat saavat avun särkylääkevieroituksesta, päänsäryn estolääkkeistä ja rajoitetusta kohtauslääkkeiden käyttämisestä. Ennuste ei kuitenkaan aina ole hyvä, noin 50 % voi joutua särkylääketai triptaanikierteeseen uudestaan 5 vuoden seuranta-aikana. Potilaiden koulutus ja oikea päänsärkyjen hoito perusterveydenhuollossa ennaltaehkäisee parhaiten lääkkeiden liikakäyttöä. Kirjoittajat toteavat, että tarvittaisiin lisää biologista ja kliinistä tutkimusta särkylääkepäänsärystä, jotta potilaiden hoito ja ennaltaehkäisy olisi tulevaisuudessa tehokkaampaa. HH Dawson AJ, Dodick DW, Limmroth V. Medication overuse headache in patients with primary headache disorders: epidemiology, management and pathogenesis. CNS Drugs 19(6): , Kromosomissa 5 kytkentä migreenipäänsärkyyn Australialainen tutkimusryhmä osoitti kromosomin 5q21 kytkeytyvän migreenisärkyyn Australialaisen kaksosten joukosta löydettiin haastattelun perusteella 790 kaksosparia, joilla oli migreeni. Tutkijat eivät luokitelleet potilaita niinkään aurallisen tai aurattoman migreenin perusteella, vaan migreenioireiden voimakkuuden ja oirekuvan monimuotoisuuden perusteella. Koko genomi tutkittiin ja todettiin merkitsevä kytkentä kromosomiin 5q21 sekä mahdolliset kyt- Suomen Migreeniyhdistys Päänsärky-lehti 2/

15 kennät kromosomeihin 8, 10 ja 13. Lisäksi voitiin vahvistaa aiemmin saatu kytkentä aurattomasta migreenistä kromosomissa 6. Kromosomissa 1, jossa sijaitsee familiaalisen hemiplegisen migreenin alttiusalueita, voitiin todeta kytkentä myös tavalliseen migreeniin. Kromosomi 5:n kytkentä näytti liittyvän eniten sykkivään päänsärkyyn, ja muillekin kromosomikytkennöille saatiin yhteys erilaisiin migreenioireisiin. HH Nyholt D, Morley K, Ferreira M, et al. Genomewide significant linkage to migrainous headache on chromosome 5q21. Am J Hum Genet 77: , Lääkekokeilu kerrallaan migreenin kohtaushoitoon Triptaanien ja erogotamiinin käyttöä tutkittiin apteekkirekistereistä yhden vuoden ajalta n asukkaan asumaalueella. Triptaani- tai ergotamiinireseptejä oli kirjoitettu 2343 potilaalle (1,4%). Suun kautta annosteltavat lääkkeet olivat enemmistönä (77,1 %), ihon alle annettavia injektioita oli 9,7 %, peräpuikkovalmisteita 7,1 % ja nenäsuihkeita 6,1 %. Kaikkiaan 292 potilaalle (12,5 %) kirjoitettiin useampi kuin yksi lääkeresepti. Nämä potilaat kuluttivat merkitsevästi enemmän lääkkeitä ja he saivat merkitsevästi enemmän muita kuin suun kautta otettavia valmisteita. HH Lohman J, van der Kuy-de Ree M; the Group of Co-operating Pharmacists Sittard-Geleen and its environs. Patterns of specific antimigraine drug use a study based on the records of 18 community pharmacies. Cephalalgia Mar 25(3):214-8, Vettä päänsärkyyn! Kesälomalla saattoi kohdata monenlaisia, migreenille altistavia vaaroja. Työstressin helpottuminen saattoi laukaista migreenin muutamaksi alkupäiväksi. Kun siitä oli selvitty, tulivatkin upeat lomasäät, hellettä ja aurinkoa, jotka tosin saattoivat saada aikaan uuden migreenin. Vai oliko syynä sittenkin liika nukkuminen tai pitkään jatkuneet grillijuhlat juhlajuomineen? Kaikki päänsärky ei kuitenkaan ole migreeniä, ja parantumiseen ei aina tarvita monimutkaisia lääkityksiä, kuten seuraava juttu osoittaa. Lontoon migreeniklinikan lääkäri Joseph Blau kertoo kuulleensa vedenpuutteen aiheuttamasta päänsärystä alkujaan kahdelta lääketieteen opiskelijalta, jotka kärsivät tästä vaivasta (Blau J, Kell C, Sprling J. Water-Deprivation Headache: A New Headache With Two Variants. Headache 2004; 44:79-83). Päänsärky alkoi lievänä ja pahentui vähitellen, jos tilaisuutta juomiseen ei ollut. Hyvä puoli oli se, että vedenjuonti paransi kokonaan tai auttoi oleellisesti, vaikka särky oli melko voimakaskin. Kysely kollegoiden, tuttavien ja sukulaisten joukossa paljasti, että ilmiö oli monelle tuttu. Suurimmalla osalla vedenjuonti paransi säryn puolen tunnin kuluessa, osa joutui sen sijaan kärsimään 1 3 tuntia. Vesiannos vaihteli yksilöllisesti 2 15 dl välillä. Vedenpuutteesta johtuva päänsärky, jota kirjoittajat pitivät uutena päänsärkytyyppinä, ei tähän kyselyyn osallistuneilla kehittynyt migreeniksi, vaikka osa oli migreenikkoja. Joseph Blau innostui kyselemään toisessa vaiheessa migreenipotilailta, laukaisiko liian vähäinen juominen heille migreenin. Potilaista 36 % ilmoitti, että näin oli asia (Blau J. Water Deprivation:A New Migraine Precipitant. Headache 2005; 45: ). Kirjoittaja toteaa, että veden puutteen aiheuttama migreeni näyttää olevan tuttu migreenikoille, mutta ei lääkäreille. Mahtaako tilanne olla Suomessa samanlainen? Liian vähäistä nesteen nauttimista seuraava migreeni lienee varsin tuttu ilmiö suurelle osalle lehden lukijoista. Mikäli oikein muistan, on juomisen tärkeyttä korostettu useaan kertaan Migreeniyhdistyksen lehdessä ja koulutustilaisuuksissa myös lääkäreiden toimesta. Vahinko, jos joku vielä joutuu kestämään vedenpuutepäänsärkyä tai juomisen puutteen laukaisemaa migreeniä tietämättä, että vesi vanhin voitehista! PH 15 Suomen Migreeniyhdistys Päänsärky-lehti 2/2005

16 Gunilla Öller Koulutussuunnittelija, Psoriasisliitto Seuraa maksukattoja! Sairauden ja sen hoitoon liittyvien kulujen yhteydessä puhutaan maksukatoista. Nykyään on käytössä kolme eri maksukattoa: sosiaalija terveydenhuollon, lääkkeiden ja matkojen kustannuksissa kussakin omansa. Maksukattojen tarkoituksena on rajata sairauteen liittyvien kulujen kertymistä niin, etteivät ne muodosta liian suurta taloudellista rasitetta. Matkakustannusten kohdalla maksukaton täyttymistä on itse seurattava, samoin sosiaali- ja terveydenhuollon palvelujen käytöstä kertyviä kuluja. Kela seuraa lääkekustannuksien kertymää ja ilmoittaa, kun katto on täyttynyt. Tutustu käytäntöön ja seuraa sairauden hoidosta kertyviä kustannuksia. Terveydenhuollon maksukatto Terveyspalvelujen käyttäjän on itse seurattava maksukaton täyttymistä. Tätä varten hän saa terveyskeskuksesta seurantakortin. Kunnallisen terveydenhuollon asiakasmaksuissa on 590 euron maksukatto kalenterivuotta kohti. Maksukaton täytyttyä asiakas saa avohoidon palvelut pääsääntöisesti maksutta. Lyhytaikaisen laitoshoidon hoitopäivämaksu alenee 12 euroon maksukaton saavuttamisen jälkeen. Alle 18-vuotiaiden lasten maksut otetaan huomioon huoltajan maksukatossa. Terveydenhuollon maksukattoon lasketaan mukaan terveyskeskuksen avosairaanhoidon lääkäripalvelut, fysioterapia, sarjahoito, sairaalan poliklinikkamaksut, päiväkirurgian maksu sekä lyhytaikaisen laitoshoidon maksut terveydenhuollon ja sosiaalihuollon laitoksissa. Maksukattoon ei lasketa mukaan maksuja esimerkiksi hammashoidosta, sairaankuljetuksesta, lääkärintodistuksista, erikoismaksuluokan lisämaksuja, yksityislääkärin lähetteellä tehtävien laboratorio- ja kuvantamistutkimusten (esim. röntgen-, ultraääni- tai magneettikuvaus) maksuja eikä tulosidonnaisia maksuja. Alkuperäiset maksukuitit on hyvä säilyttää, sillä ne on tarvittaessa esitettävä ennen kuin asiakas saa todistuksen maksukaton täyttymisestä. Todistuksen antaa terveyskeskus tai muu julkinen terveydenhuolto. (lähde STM) Suomen Migreeniyhdistys Päänsärky-lehti 2/

17 Suuret lääkekulut, ns. lääkekatto Kun hankit lääkkeitä, laita maksukuitit talteen, sillä ne vaaditaan, jos haet lisäkorvausta suurista lääkekustannuksista. Potilaan itsensä maksamilla lääkekustannuksilla on kalenterivuodessa raja, joka vuonna 2005 on 606,95 euroa. Tämän summan ylimenevä määrä tarpeellisista kustannuksista korvataan hakijalle Kelan toimistosta kokonaan lisäkorvauksena. Kelan toimisto maksaa hakijalle lisäkorvausta kuitenkin vasta, kun korvattava määrä on kalenterivuodelta yli 16,82 euroa. Kela seuraa asiakkaan maksettavaksi jääviä lääkekustannuksia ja lähettää hänelle ilmoituksen enimmäismäärän ylittymisestä sekä ohjeet lisäkorvauksen hakemiseksi. Kustannuksiin lasketaan pelkästään yhden henkilön sellaisten lääkärin määräämien lääkkeiden, perusvoiteiden ja kliinisten ravintovalmisteiden ostot, joista asiakas on jo saanut osakorvauksen. Kun korvattavia lääkkeitä ostetaan reseptillä edellä mainitun rajan ylittymisen jälkeen, ostaja voi menetellä seuraavasti: Hän maksaa valmisteista apteekissa omavastuuhinnan ja hakee lisäkorvausta Kelan toimistosta tai työpaikkakassasta. Hän maksaa koko hinnan apteekissa ja hakee korvausta ja lisäkorvausta Kelan toimistosta tai työpaikkakassasta. Hän valtuuttaa käyttämäänsä apteekkia hoitamaan kulujen seurannan ja hakemaan lisäkorvauksen sen täyttyessä. Korvauksen hakijan muistilista Jokaista lisäkorvauserää haetaan omalla hakemuslomakkeella SV178, johon liitetään alkuperäiset maksukuitit niistä ostoista, joista korvausta haetaan. Kuitit voi korvata merkityttämällä ostokset apteekissa miinuskirjaan. Hakuaikaa on kuusi kuukautta sen kalenterivuoden päättymisestä, jonka aikana lisäkorvauksen saamiseen oikeuttava raja on ylittynyt. Lisäkorvauksen saamisen edellytyksenä on, ettei lääkettä osteta useammin eivätkä hankitut lääkemäärät ole suurempia kuin annostusohje edellyttää. (lähde Kela) Matkakulut ja omavastuu Kela maksaa sairaudesta tai Kelan kuntoutuksen vuoksi aiheutuneista matkakuluista korvausta siltä osin kun ne ylittävät 9,25 euron omavastuuosuuden yhteen suuntaan tehdyltä matkalta. Oman auton käytön kustannuksiksi Kela on vahvistanut 0,20 euroa/kilometri. Jos matkakustannusten omavastuuosuudet ylittävät kalenterivuoden aikana vuotuisen 157,25 euron omavastuuosuuden (Kelaan ilmoitetuista matkoista), Kelan toimisto maksaa ylittävän osan kokonaan. Kela korvaa sairauden vuoksi tehdystä matkasta aiheutuneita kuluja yleensä silloin, kun hakijan hoito korvataan sairausvakuutuksesta. Korvausta voi hakea matkoista lääkäriin, lääkärin määräämään tutkimukseen tai hoitoon terveyskeskukseen, sairaalaan tai yksityiselle lääkäriasemalle. Kela maksaa yleensä korvauksen hakijan matkasta lähimpään lääkäriin tai tutkimus- tai hoitolaitokseen. Kela korvaa myös järjestämästään kuntoutuksesta aiheutuneet matkakulut. Tällöin matkojen korvaaminen perustuu aina Kelan tekemään kuntoutuspäätökseen. Kustannukset korvataan päätöksessä ilmoitettuun kuntoutuspaikkaan. Matkakorvauksen hakijan muistilista matkakorvausta haetaan kuuden kuukauden kuluessa maksun suorittamisesta. matkakorvaushakemus tehdään lomakkeelle SV4. matkasta yleisillä kulkuneuvoilla ei yleensä tarvitse liittää mukaan kuittia, mutta selvitys matkan kohteesta on tarpeen ilmoittaa Kelaan myös ne matkat, jotka eivät oikeuta korvaukseen (kustannus alle 9,25 e yhteen suuntaan) mutta kerryttävät maksukattoa Jos hakija on joutunut käyttämään erityiskulkuneuvoa, kuten taksia, hänen on liitettävä mukaan selvitys muun kuin halvimman kulkuneuvon tarpeellisuudesta (lääkärin tai hoitopaikan todistus tai oma selvitys esim. poikkeuksellisista liikenneolosuhteista) ja kuitti suoritetusta maksusta. (lähde Kela) Artikkeli on julkaistu Ihon Aika -lehdessä 3 / Suomen Migreeniyhdistys Päänsärky-lehti 2/2005

18 Teija Silén LT, Helsingin Päänsärkykeskus Päänsärkyä amerikkalaisittain Minulla oli viime syksynä mahdollisuus seurata viikon ajan amerikkalaisen maailmankuulun päänsärkyklinikan, Jefferson Headache Centerin (JHC) toimintaa Philadelphiassa. JHC on päänsärkykeskus, jossa hoidetaan menestyksellisesti vaikeaa päänsärkyä sairastavia potilaita. Keskuksen johtajan professori, neurologi Stephen Silbersteinin alaisuudessa toimii 2 kokopäivätoimista neurologia, psykiatri ja 2 päänsärkyyn perehtynyttä psykologia. Polikliiniseen hoitohenkilökuntaan kuuluu 5 kokopäivätoimista sairaanhoitajaa tai osastosihteeriä. Polikliinisen toiminnan lisäksi keskuksella on muutamia vuodeosastopaikkoja. Keskuksessa tehdään aktiivisesti kliinistä päänsärkytutkimusta ja sitä pyörittämään tarvitaan 4 tutkimushoitajaa. Lisäksi keskuksessa tehdään kivun perustutkimusta tohtori Oshinskyn johdolla. Keskuksessa tutkitaan n. 750 uutta potilasta vuosittain. N. 80 % klinikalle lähetetyistä potilaista on kroonisesta päivittäisestä päänsärystä kärsiviä. Suurin osa näistä on kroonisesta migreenistä kärsiviä ja muut ovat mm. kroonisia jännityspäänsärky-, hoitoresistenttejä Hortonin neuralgia- ja Hemicrania continua -potilaita. Suurin osa potilaista tulee Pennsylvanian osavaltion alueelta, mutta myös naapuriosavaltioista ja jopa tuhansien kilometrien takaa. Vakuutusyhtiöt lähettävät heidät tähän keskukseen jos päänsärky on käynyt elämää invalidisoivaksi. Uusi potilas tutkitaan moniammatillisella yhteistyöllä ja ensikäyntiin keskuksessa varataan 4 6 tuntia. Ensin hän tapaa sairaanhoitajan, joka tekee perusteellisen alkuhaastattelun ja täyttää sähköisessä muodossa olevat esitietolomakkeet. Sen jälkeen neurologi tekee kliinisen tutkimuksen ja täydentää omalta osaltaan esitietoja. Jokainen potilas sitoutuu jo ennen klinikalle tulemistaan psykologin tai psykiatrin tutkimukseen, joka pyritään tekemään neurologisen tutkimuksen jälkeen. Hoitotiimi kokoontuu viikoittain ja neuvottelee uusien potilaiden hoitolinjoista, joita hoitava neurologi toteuttaa vuodeosastolla tai potilaan tullessa polikliiniselle kontrollikäynnille. Potilaat ovat yleensä käyneet läpi mittavan migreenin estolääkityskokeilun jo ennen päänsärkykeskukseen pääsyään. Heille on jo aikaisemmin yleensä kokeiltu beetasalpaajia ja trisyklisiä antidepressantteja (vanhanaikaisia kipua estäviä masennuslääkkeitä). Käytetyin migreenin estolääkitys keskuksessa näytti olevan topiramaatti, joka on meilläkin saanut migreenin estohoitoon käyttöindikaation kevään 2005 aikana. Viikon aikana tapaamillani JHC:n migreenipotilailla suurimmalla osalla topiramaatin vuorokausiannokset olivat mg/vrk. Annokset olivat huomattavasti suurempia kuin kansainvälisiin monikeskustutkimuksiin perustuva annossuositus 100 mg/vrk, mahdollisesti johtuen siitä että nämä olivat vaikeasta, vuosia jatkuneesta kroonistuneesta migreenistä kärsiviä potilaita. Muita keskuksessa käytettyjä estolääkkeitä olivat valproaatti, lamotrigiini erityisesti hankaliin migreenin auraoireisiin sekä olantsapiini. Lähes jokainen potilas käytti serotoniinin takaisinottoa estäviä masennuslääkkeitä pääasiallisena käyttöaiheena migreenin esto. Lääkityksissä pyrittiin yhdistelmähoitoihin; useampia eri tavoilla vaikuttavia estolääkkeitä käytettiin samanaikaisesti. Botuliinitoksiinia kokeiltiin hyvin herkäs- Suomen Migreeniyhdistys Päänsärky-lehti 2/

19 ti migreenin estohoitona. Jos se vähensi ainakin 50 % migreenikohtauksista, pistokset uusittiin 3 4 kk välein. Vuodeosastolla hoidettiin potilaita, joilla oli pitkittynyt migreenikohtaus tai potilaita, joilla oli krooninen päivittäinen päänsärky ja särkylääkkeiden, triptaanien tai opiaattien liikakäyttöä. Triptaanien liikakäytössä JHC: llä oli selkeät hoitolinjat. Jos potilaalla oli kroonistunut migreeni (yli 15 koht/kk) ja hän käytti yli 10 päivänä kuukaudessa triptaania ja useammat estolääkityskokeilut eivät vähentäneet koh tauksia niin häneltä kiellettiin kokonaan triptaanien käyttö ainakin 2 vuoden ajaksi. Jos kohtaukset olivat lähes päivittäisiä, niin vieroitus triptaaneista tehtiin antamalla vuodeosastolla suonensisäisesti dihydroergotamiinia (DHE) 8 tunnin välein korkeintaan 5 vrk ajan. Joskus jouduttiin lisäämään lääkitykseen rauhoittavia neuroleptejä kuten Zyprexa ja Klorproman tai valproaattia suonen sisäisesti. Kotona potilas sai hoitaa migreenikohtauksen tulehduskipulääkkeen, pahoinvointilääkkeen ja neuroleptin yhdistelmällä, mutta niitäkin rajoitetusti ja 2 kertaa viikossa hän sai antaa itselleen lihaksensisäisen DHE pistoksen. DHE on migreenin kohtauslääke, jota saa meillä pistosmuotona vain erityisluvalla. Tablettina sen imeytyminen ja teho on huono. Jos migreenipotilaalla oli alle 10 triptaanilla hoidettua migreenipäivää kuukaudessa, korostettiin triptaanin käytössä varhaisen kohtaushoidon tärkeyttä kohtauksen uusiutumisen estämiseksi. Amerikkalaisten migreenipotilaiden hoidossa oli yksi erityispiirre, joka erosi selkeästi suomalaisista hoitolinjoista. Osa migreenipotilaista oli saanut ennen JHC:in tuloaan migreenikohtausten hoitoon opiaatteja eli vahvoja morfiinin sukuisia kipulääkkeitä. Opiaatti saattoi antaa hetkellisen avun migreeniin, mutta kuukausien tai vuosien mittaan heidän migreeninsä oli kroonistunut ja lisäksi heistä oli tullut opiaateista riippuvaisia. Migreenin estolääkityksen lisäksi heille annettiin metadonia opiaattiriippuvuuteen ja myöhemmin yritettiin päästä myös metadonista eroon. Heidän migreeninsä oli erityisen hoitoresistenttiä ja pitkäaikaista hoitoa vaativaa. Mitä kipulääkettä mihinkin vaivaan? Itsehoitolääkkeitä suositellaan lievissä ja tilapäisissä oireissa, jos lääkkeettömät vaihtoehdot, liikunta tai lepo, eivät auta. Ensisijaisena vaihtoehtona pidetään parasetamolia ja paikallisesti käytettäviä geelejä tai voiteita. Tulehduskipulääkkeistä suositellaan ibuprofeenia. Sairaus flunssa päänsärky migreeni kulumat niskasäryt Lääkeaineryhmä + itsehoitotoimenpide parasetamoli ja C-vitamiini + lepo parasetamoli + raitis ilma tai univajeen korjaaminen tilanteesta riippuen valitaan parhaiten tehoava; parasetamoli tai lievät oireet tulehduskipulääke ibuprofeeni, asetyylisalisyylihappo tai ketoprofeeni + lepo viileässä huoneessa paikalliset valmisteet ja/tai parasetamoli + liikunta kipugeelit ja parasetamoli hartiasäryt, selkäkipu parasetamoli tai tulehduskipulääke + kevyt liikunta kivun sallimissa rajoissa kuukautiskipu venähdykset ibuprofeeni tai jos se ei sovi parasetamoli + lämpötyyny tai liikunta tulehduskipulääke + kylmähaude + tukiside hammaskipu tilapäisesti mikä tahansa kipulääke + hammaslääkäriin Lähde: Suomen Apteekkariliitto, 5/ Suomen Migreeniyhdistys Päänsärky-lehti 2/2005

20 Suomen Apteekkariliitto Miten valita tehokas ja turvallinen kipulääke? Kipulääkkeiden aiheuttamiin mahahaavoihin kuolee vuosittain noin 300 suomalaista. Moni käyttää samanaikaisesti lääkärin määräämiä tulehduskipulääkkeitä ja itsehoitolääkkeitä, jolloin niiden haittavaikutukset korostuvat. Suomalaiset ovat Pohjoismaiden ahkerimpia kipulääkkeiden käyttäjiä. Suurin käyttäjäryhmä on vanhukset, jotka tarvitsevat lievitystä sairauksien tuomiin kolotuksiin ja särkyihin, mutta lähes jokainen tarvitsee jossain elämänsä vaiheessa kipu- tai kuumelääkettä. Näin saat oikean kipulääkkeen apteekista Kerro, millaista kipu on, mistä arvelet sen johtuvan ja kuinka pitkään sitä on jatkunut Kerro, jos sinulla on ollut mahahaava tai muita mahasuolikanavan oireita Kerro myös mahdollisista allergioistasi, astmasta sekä sydän- ja verisuonisairauksistasi Kerro, jos olet raskaana Muista mainita, mitä muita lääkkeitä käytät, jotta yhteisvaikutukset voidaan välttää Pyydä tietoa, miten lääkettä kannattaa käyttää, jotta saat parhaan avun Pyydä tietoa myös lääkkeen haittavaikutuksista Älä käytä rinnakkain lääkärin määräämää tulehduskipulääkettä ja itsehoitotulehduskipulääkettä Käytä kipulääkettä saamasi ohjeen mukaan, lisätietoja myös Jatkuvasti kipulääkkeitä käyttäviä suomalaisia on noin Eniten itsehoitokipulääkkeitä käytetään päänsärkyyn, flunssan oireisiin, selkäkipuun, kuukautiskipuihin sekä hammassärkyyn, korvakipuun ja muihin kipuihin. Itsehoitokipulääkkeet kuten parasetamoli, asetyylisalisyylihappo, ibuprofeeni, deksibuprofeeni ja ketoprofeeni helpottavat lievää ja keskivaikeaa kipua sekä alentavat kuumetta. Tulehduskipulääkkeiksi kutsutuilla asetyylisalisyylihapolla, ibuprofeenilla, deksibuprofeenilla ja ketoprofeenilla on lisäksi tulehdusta vähentävä vaikutus, ja siksi ne soveltuvat esimerkiksi akuuttien venähdysten tai akuutin selkäkivun hoitoon. Itsehoitokipulääkkeet on tarkoitettu vain tilapäiseen, enintään muutaman päivän yhtäjaksoiseen käyttöön. Jos kipu jatkuu pidempään, on viisainta käydä lääkärissä tai pyytää neuvoja apteekista. Vältä haitta- ja yhteisvaikutukset Kipulääkkeitä käytetään Suomessa runsaasti, mutta niiden haittoja ei tunneta. Tämän vuoden alussa Suomen Migreeniyhdistys Päänsärky-lehti 2/

MIGREENIN UUSI KÄYPÄ HOITO SUOSITUS 4.9.2015

MIGREENIN UUSI KÄYPÄ HOITO SUOSITUS 4.9.2015 MIGREENIN UUSI KÄYPÄ HOITO SUOSITUS 4.9.2015 Suomalaisen Lääkäriseuran Duodecimin ja Suomen Neurologinen yhdistys ry:n asettama työryhmä Puheenjohtaja: Markus Färkkilä, LKT, professori Jäsenet: Hannele

Lisätiedot

Asiantuntijana Neurologian erikoislääkäri Markku Nissilä. Lisätietoja www.migreeni.org. Tilaukset www.kuurojenpalvelusaatio.fi

Asiantuntijana Neurologian erikoislääkäri Markku Nissilä. Lisätietoja www.migreeni.org. Tilaukset www.kuurojenpalvelusaatio.fi Migreeni Asiantuntijana Neurologian erikoislääkäri Markku Nissilä Lisätietoja www.migreeni.org Tilaukset www.kuurojenpalvelusaatio.fi Esitteen on tuottanut Suomen Migreeniyhdistys ry ja Kuurojen Palvelusäätiön

Lisätiedot

Miten lääkkeitä korvataan ja

Miten lääkkeitä korvataan ja Miten lääkkeitä korvataan ja kenelle? Jaana Harsia-Alatalo Proviisori Terveysosasto/lääkeryhmä 1 Miksi ja kenelle lääkkeitä korvataan? Historiaa. Sairausvakuutuslain mukainen lääkekorvausjärjestelmä tuli

Lisätiedot

Uusinta uutta kroonisesta migreenistä. Markku Nissilä, neurologi Ylilääkäri, kliininen tutkimus Suomen Terveystalo Oy

Uusinta uutta kroonisesta migreenistä. Markku Nissilä, neurologi Ylilääkäri, kliininen tutkimus Suomen Terveystalo Oy Uusinta uutta kroonisesta migreenistä Markku Nissilä, neurologi Ylilääkäri, kliininen tutkimus Suomen Terveystalo Oy G43.3 Komplisoitunut migreeni ICHD-3 koodit 1.3. Krooninen migreeni 8.2. Lääkkeen liikakäyttöön

Lisätiedot

Ulkomailla opiskelevien ja työskentelevien lääkeasiat

Ulkomailla opiskelevien ja työskentelevien lääkeasiat Ulkomailla opiskelevien ja työskentelevien lääkeasiat Proviisori Jaana Harsia-Alatalo Kelan terveysosaston lääkekorvausryhmä 17.2.2010 Suomen lääkekorvausjärjestelmä: Mitä korvataan? Kela korvaa lääkkeitä,

Lisätiedot

Naisten migreeni www.migreeni.org

Naisten migreeni www.migreeni.org Naisten migreeni Kolmen päivän särkyputki. Päätä särkee, vatsaan koskee, turvottaa, oksettaa. Töihin menoa ei voi ajatellakaan. Ja taas sama vaiva kuukauden päästä. www.migreeni.org Kuukautismigreeni Mikä

Lisätiedot

Lääkkeiden korvattavuus

Lääkkeiden korvattavuus Sosiaaliturvan abc toimittajille 26.5.2011 Lääkkeiden korvattavuus Suomessa Päivi Kaikkonen yliproviisori Kela Terveysosasto 1 Lääkehuollon ja lääkekorvausjärjestelmän tavoitteita Mahdollistaa tehokas,

Lisätiedot

Miten tunnistaa akuutti migreenikohtaus? Markku Nissilä, neurologi Ylilääkäri, kliininen tutkimus Suomen Terveystalo Oy

Miten tunnistaa akuutti migreenikohtaus? Markku Nissilä, neurologi Ylilääkäri, kliininen tutkimus Suomen Terveystalo Oy Miten tunnistaa akuutti migreenikohtaus? Markku Nissilä, neurologi Ylilääkäri, kliininen tutkimus Suomen Terveystalo Oy Migreeni: Oirejatkumo Ennakkooireet Mieliala Uupumus Kognitiiviset oireet Lihaskipu

Lisätiedot

Tutkimus terveydestä, työkyvystä ja lääkehoidosta. Tutkimuksen keskeisimmät löydökset Lehdistömateriaalit

Tutkimus terveydestä, työkyvystä ja lääkehoidosta. Tutkimuksen keskeisimmät löydökset Lehdistömateriaalit Tutkimus terveydestä, työkyvystä ja lääkehoidosta Tutkimuksen keskeisimmät löydökset Lehdistömateriaalit Tutkimuksen taustaa Aula Research Oy toteutti Lääketeollisuus ry:n toimeksiannosta tutkimuksen suomalaisten

Lisätiedot

Tietoa lasten ja nuorten päänsäryistä

Tietoa lasten ja nuorten päänsäryistä Tietoa lasten ja nuorten päänsäryistä Diat on tarkoitettu kaikille kiinnostuneille, erityisesti nuorille ja heidän vanhemmilleen Päänsärky esiintyvyys Migreeni altistavat tekijät hoito ennaltaehkäisy Toistuva

Lisätiedot

APTEEKKIEN SV-OHJEET Muutokset 1.1.2011. Ohjeeseen muutettu: Kelan toimistosta > Kelasta. Apteekissa valmistetut lääkkeet

APTEEKKIEN SV-OHJEET Muutokset 1.1.2011. Ohjeeseen muutettu: Kelan toimistosta > Kelasta. Apteekissa valmistetut lääkkeet Ohjeeseen muutettu: Kelan toimistosta > Kelasta Apteekissa valmistetut lääkkeet Apteekissa valmistettujen lääkkeiden korvaamisessa noudatetaan soveltuvin osin, mitä lääkkeiden korvaamisesta säädetään (SVL

Lisätiedot

MITEN SUOMALAISET HOITAVAT KIPUJAAN Riitta Ahonen, professori Kuopion yliopisto, sosiaalifarmasian laitos

MITEN SUOMALAISET HOITAVAT KIPUJAAN Riitta Ahonen, professori Kuopion yliopisto, sosiaalifarmasian laitos MITEN SUOMALAISET HOITAVAT KIPUJAAN Riitta Ahonen, professori Kuopion yliopisto, sosiaalifarmasian laitos Miten yleistä kipu on? Mitä kipuja suomalaiset kokevat? Miten suomalaiset hoitavat kipujaan? Käytetäänkö

Lisätiedot

Kela ja lääkekorvaukset

Kela ja lääkekorvaukset Kela ja lääkekorvaukset 1 Korvausjärjestelmä ja lääkkeen korvattavuus 2 Lääkehuollon ja lääkekorvausjärjestelmän tavoitteita Mahdollistaa tehokas, turvallinen, tarkoituksenmukainen ja taloudellinen lääkehoito

Lisätiedot

Migreeni. Yksi hyvä puoli löytyy, ja sehän on se, kun kohtaus on ohi niin olo on suorastaan ihana! www.migreeni.org

Migreeni. Yksi hyvä puoli löytyy, ja sehän on se, kun kohtaus on ohi niin olo on suorastaan ihana! www.migreeni.org Migreeni Yksi hyvä puoli löytyy, ja sehän on se, kun kohtaus on ohi niin olo on suorastaan ihana! www.migreeni.org Etsi päänsärkyysi selitys Ensimmäinen askel päänsärkysi hallinnassa on selvittää, liittyykö

Lisätiedot

Migreeni: Oirejatkumo

Migreeni: Oirejatkumo Migreeni Migreeni on hyvin tavallinen, kohtauksellinen, osittain geenien säätelemä neurologinen sairaus, jonka aivan kaikkia mekanismeja ei vielä tunneta. Koska geenien periytyminen on täysin yksilöllistä,

Lisätiedot

Potilasturvallisuuden edistämisen ohjausryhmä. Potilasturvallisuus on yhteinen asia! Potilasturvallisuus. Kysy hoidostasi vastaanotolla!

Potilasturvallisuuden edistämisen ohjausryhmä. Potilasturvallisuus on yhteinen asia! Potilasturvallisuus. Kysy hoidostasi vastaanotolla! Potilasturvallisuus on yhteinen asia! Potilasturvallisuus on osa hyvää hoitoa kattaa tutkimuksen, hoidon ja laitteiden turvallisuuden tarkoittaa myös sitä, ettei hoidosta aiheutuisi potilaalle haittaa

Lisätiedot

Sosiaalista turvaa sairauden aikana. Sos.tnt Riitta Björninen/TAYS

Sosiaalista turvaa sairauden aikana. Sos.tnt Riitta Björninen/TAYS Sosiaalista turvaa sairauden aikana Sos.tnt Riitta Björninen/TAYS Toimeentulo sairauden aikana Kelan sairauspäiväraha korvaa ansionmenetystä sairausloman ajalla: 16-67- vuotiaille työssä käyville, yrittäjille,

Lisätiedot

Neurodiagnostiikka! Mikko Kallela, Olli Häppölä Neurologian klinikka, HYKS 2012

Neurodiagnostiikka! Mikko Kallela, Olli Häppölä Neurologian klinikka, HYKS 2012 Neurodiagnostiikka Mikko Kallela, Olli Häppölä Neurologian klinikka, HYKS 2012 Mikä tauti, miten tutkit? Anamneesi Status Äkillinen päänsärkykohtaus SAV Tuumori + aivopaine koholla SAV = Subaraknoidaalivuoto

Lisätiedot

Mikä migreeni on? Migreenin hoidosta:

Mikä migreeni on? Migreenin hoidosta: Mikä migreeni on? Migreeni on hyvin tavallinen, kohtauksellinen, osittain geenien säätelemä neurologinen sairaus. Henkilö, jolla on migreeniominaisuus, on kohtausten välissä terve ja toimintakykyinen.

Lisätiedot

Lääkkeiden hintalautakunta

Lääkkeiden hintalautakunta Lääkkeiden hintalautakunta kehittämispäällikkö Lauri Vuorenkoski, THL 21.4.2010 ylijohtaja Marina Erhola 1 Lääkkeiden priorisointi avohoidossa Suomessa lääkkeitä priorisoidaan avohoidossa lääkekorvausjärjestelmän

Lisätiedot

Kohonnut verenpaine (verenpainetauti)

Kohonnut verenpaine (verenpainetauti) Kohonnut verenpaine (verenpainetauti) Lääkärikirja Duodecim Pertti Mustajoki, sisätautien erikoislääkäri Verenpaine on koholla, kun yläarvo on 140 tai ala-arvo yli 90 tai kumpikin luku on korkeampi. Kohonnut

Lisätiedot

ARVIOI ALKOHOLIN KÄYTTÖÄSI 90

ARVIOI ALKOHOLIN KÄYTTÖÄSI 90 1 Yli 65-vuotias ARVIOI ALKOHOLIN KÄYTTÖÄSI 90 85 80 Mittari alkoholin käytön itsearviointiin 75 70 65 2 Tämän mittarin tarkoituksena on auttaa Sinua arvioimaan alkoholin käyttöäsi. Alkoholin käyttöä olisi

Lisätiedot

Hoidatko migreeniä vai itseäsi?

Hoidatko migreeniä vai itseäsi? Hoidatko migreeniä vai itseäsi? Tarja Suomalainen Neurologian erikoislääkäri Lääkärikeskus Mehiläinen Allergiatalo 15.11.2010 Miksi migreeniä pitää hoitaa? Migreeni heikentää elämänlaatua ja aiheuttaa

Lisätiedot

Aivosairaudet kalleimmat kansantautimme

Aivosairaudet kalleimmat kansantautimme Aivosairaudet kalleimmat kansantautimme Jyrki Korkeila Psykiatrian professori Turun Yliopisto Puheenjohtaja Suomen Aivot ry. http://www.suomenaivot.fi/ 1 Suomen Aivot ry. Finska Hjärnan rf, Finnish Brain

Lisätiedot

Positiivisten asioiden korostaminen. Hilla Levo, dosentti, KNK-erikoislääkäri

Positiivisten asioiden korostaminen. Hilla Levo, dosentti, KNK-erikoislääkäri Positiivisten asioiden korostaminen Hilla Levo, dosentti, KNK-erikoislääkäri Krooninen sairaus - Pitkäaikainen sairaus = muuttunut terveydentila, mikä ei korjaannu yksinkertaisella kirurgisella toimenpiteellä

Lisätiedot

MONIMUOTOINEN PÄÄNSÄRKY. Hanna Harno, LT, Neurologian erikoislääkäri, HYKS Neurologian klinikka ja Kipuklinikka 13.03.2014

MONIMUOTOINEN PÄÄNSÄRKY. Hanna Harno, LT, Neurologian erikoislääkäri, HYKS Neurologian klinikka ja Kipuklinikka 13.03.2014 MONIMUOTOINEN PÄÄNSÄRKY Hanna Harno, LT, Neurologian erikoislääkäri, HYKS Neurologian klinikka ja Kipuklinikka 13.03.2014 Sisältö Taustaa Kroonistumisen riskitekijöitä Merkittävimmät tekijät Särkylääkkeiden

Lisätiedot

Migreeni ja työelämän triggerit

Migreeni ja työelämän triggerit Migreeni ja työelämän triggerit Suomen Migreeniyhdistyksen projektissa Oli päätavoitteina: Saada tietoa työn triggereistä eli migreenikohtauksille altistavista tekijöistä työssä ja työolosuhteissa Laatia

Lisätiedot

Kolmoishermosärky. www.migreeni.org

Kolmoishermosärky. www.migreeni.org Kolmoishermosärky Kipu tuntuu vasemman yläleuan hampaissa ja nenänpielessä, ja vetää samanpuoleiseen korvaan. En voi käsittää miten voi olla näin kauhean kova kipu edes olemassa!!?? Se ei kestä kauaa,

Lisätiedot

ASTMAPOTILAAN HOITOPOLKU: HENGITYSHOITAJA/ASTMALÄÄKÄRI

ASTMAPOTILAAN HOITOPOLKU: HENGITYSHOITAJA/ASTMALÄÄKÄRI Astmapotilaan hoidon aloitus ja hoitopolku Simon terveysasemalla ASTMAPOTILAAN HOITOPOLKU: HENGITYSHOITAJA/ASTMALÄÄKÄRI Terveyskeskuksessa on jo ennestään käytössä suhteellisen hyvin toimiva astmapotilaan

Lisätiedot

Kelan korvaamat. terveydenhuoltoon. Kela, Terveysosasto 12.9.2013

Kelan korvaamat. terveydenhuoltoon. Kela, Terveysosasto 12.9.2013 Kelan korvaamat matkat terveydenhuoltoon Kela, Terveysosasto 12.9.2013 Matkakorvausten myöntämisperusteet Matka korvataan sairauden, raskauden, synnytyksen ja Kelan myöntämän kuntoutuksen vuoksi tehdyistä

Lisätiedot

Kela sähköisti palvelunsa. Kirsi Rautauoma Kela Vantaan-Porvoon vakuutuspiiri 3.4.2014

Kela sähköisti palvelunsa. Kirsi Rautauoma Kela Vantaan-Porvoon vakuutuspiiri 3.4.2014 Kela sähköisti palvelunsa Kirsi Rautauoma Kela Vantaan-Porvoon vakuutuspiiri 3.4.2014 Etuudet äitiysavustuksesta eläkkeeseen Lapsiperheet Työttömät Eläkeläiset Opiskelijat Sairastaminen Asumisen tuet Kuntoutus

Lisätiedot

Kipupotilas psykiatrin vastaanotolla. Ulla Saxén Ylilääkäri Satshp, yleissairaalapsykiatrian yksikkö 26.05.2016

Kipupotilas psykiatrin vastaanotolla. Ulla Saxén Ylilääkäri Satshp, yleissairaalapsykiatrian yksikkö 26.05.2016 Kipupotilas psykiatrin vastaanotolla Ulla Saxén Ylilääkäri Satshp, yleissairaalapsykiatrian yksikkö 26.05.2016 ICD-10 tautiluokituksessa kipuoire esiintyy vain muutaman psykiatrisen diagnoosin kuvauksessa

Lisätiedot

Talousarvio & taloussuunnitelma 2015 Terveydenhuolto. Paraisten kaupunki TERVEYDENHUOLTO

Talousarvio & taloussuunnitelma 2015 Terveydenhuolto. Paraisten kaupunki TERVEYDENHUOLTO TERVEYDENHUOLTO Sosiaali- ja terveyslautakunta Sosiaali- ja terveysosasto, Paula Sundqvist, vt. sosiaali- ja terveysjohtaja Katariina Korhonen, ylilääkäri Toiminta Perusterveydenhuolto ja sairaanhoito

Lisätiedot

Kelan korvaamat sairausvakuutuslain mukaiset matkat

Kelan korvaamat sairausvakuutuslain mukaiset matkat Kelan korvaamat sairausvakuutuslain mukaiset matkat 7.4.2011 Mirja Reinikka Kela, Oulun toimisto Kela korvaa matkakustannuksia Sairauden, vaikean vamman raskauden, synnytyksen ja Kelan järjestämän kuntoutuksen

Lisätiedot

Neuropaattisen kivun lääkkeet

Neuropaattisen kivun lääkkeet Neuropaattisen kivun lääkkeet Migreenilääkkeet Esa Korpi esa.korpi@helsinki.fi Lääketieteellinen tiedekunta, Biolääketieteen laitos, farmakologia Kaavio portaittaisesta kivunhoidosta; mukaeltu WHO:n mallista.

Lisätiedot

TUPAKOINNIN LOPETTAMINEN KANNATTAA AINA

TUPAKOINNIN LOPETTAMINEN KANNATTAA AINA TUPAKOINNIN LOPETTAMINEN KANNATTAA AINA Kaikki tietävät, että tupakointi on epäterveellistä. Mutta tiesitkö, että tupakoinnin lopettaminen kannattaa, vaikka olisit tupakoinut jo pitkään ja että lopettaminen

Lisätiedot

Talousarvio & taloussuunnitelma 2016 Terveydenhuolto. Paraisten kaupunki TERVEYDENHUOLTO

Talousarvio & taloussuunnitelma 2016 Terveydenhuolto. Paraisten kaupunki TERVEYDENHUOLTO TERVEYDENHUOLTO Sosiaali- ja terveyslautakunta Sosiaali- ja terveysosasto, Paula Sundqvist, Sosiaali- ja terveysjohtaja Katariina Korhonen, ylilääkäri Toiminta Perusterveydenhuolto ja sairaanhoito kaikille

Lisätiedot

OHJEISTUS PALVELUSETELIÄ HAKEVILLE ASIAKKAILLE

OHJEISTUS PALVELUSETELIÄ HAKEVILLE ASIAKKAILLE OHJEISTUS PALVELUSETELIÄ HAKEVILLE ASIAKKAILLE Yleistä palvelusetelistä: Palveluseteli on yksi kuntien käytössä oleva varhaiskasvatuksen järjestämistapa. Hausjärvellä varhaiskasvatuksen palvelusetelin

Lisätiedot

Hammashoitotuki. Mihin tukeen minulla on oikeus?

Hammashoitotuki. Mihin tukeen minulla on oikeus? Hammashoitotuki Mihintukeenminullaonoikeus? Alle 20 vuotiaiden hammashuolto Lapsilla ja nuorilla on oikeus maksuttomaan hammashoitoon joulukuun viimeiseen päivään saakka sinä vuonna, jonka aikana he täyttävät

Lisätiedot

SOSIAALI- JA TERVEYDENHUOLLON ASIAKASMAKSUT 1.1.2016 LUKIEN (AMA = Asiakasmaksuasetus 912/1992)

SOSIAALI- JA TERVEYDENHUOLLON ASIAKASMAKSUT 1.1.2016 LUKIEN (AMA = Asiakasmaksuasetus 912/1992) 14.1.2016/ch SOSIAALI- JA TERVEYDENHUOLLON ASIAKASMAKSUT LUKIEN (AMA = Asiakasmaksuasetus 912/1992) Sosiaali- ja terveyslautakunta 15.12.2015, 114 MUUT ASIAKASMAKSUT / Koti- ja laitoshoito LYHYTAIKAINEN

Lisätiedot

VALINTAKRITEERIT. Suomen Terveydenhoitajaliitto ylläpitää erityispätevyys-rekisteriä, johon hakijalle myönnetty erityispätevyys kirjataan.

VALINTAKRITEERIT. Suomen Terveydenhoitajaliitto ylläpitää erityispätevyys-rekisteriä, johon hakijalle myönnetty erityispätevyys kirjataan. VALINTAKRITEERIT Terveydenhoitajan erityispätevyyttä hakevan henkilön tulee olla Suomen Terveydenhoitajaliiton jäsen. Hakijalla tulee olla suoritettuna terveydenhoitajan tutkinto (opistoaste tai amk) ja

Lisätiedot

MIKSI SENIORILIIKETTÄ TARVITAAN? Sirkka-Liisa Kivelä professori, ylilääkäri

MIKSI SENIORILIIKETTÄ TARVITAAN? Sirkka-Liisa Kivelä professori, ylilääkäri MIKSI SENIORILIIKETTÄ TARVITAAN? Sirkka-Liisa Kivelä professori, ylilääkäri HYVÄN VANHUUDEN EDELLYTYKSIÄ ovat mm. - Oma toiminta - Asunto - Taloudelliset seikat - Yhteisöllisyys, lähiyhteisö - Esteettömyys

Lisätiedot

4.11.2013/ Potku hanke Riihimäen terveyskeskuksen vastaanoton omahoitolomake

4.11.2013/ Potku hanke Riihimäen terveyskeskuksen vastaanoton omahoitolomake 1 4.11.2013/ Potku hanke Riihimäen terveyskeskuksen vastaanoton omahoitolomake Pyydämme Sinua syventymään hetkeksi omahoitoosi. Täytäthän ystävällisesti tämän omahoitolomakkeen ennen suunnitellulle kontrollikäynnille

Lisätiedot

Potilaan käsikirja. Potilaan opas turvalliseen hoitoon sairaalassa 1(16) Tämän kirjan omistaa: -----------------------------------------

Potilaan käsikirja. Potilaan opas turvalliseen hoitoon sairaalassa 1(16) Tämän kirjan omistaa: ----------------------------------------- 1(16) Potilasturvallisuuden edistämisen ohjausryhmä Potilaan käsikirja Potilaan opas turvalliseen hoitoon sairaalassa Tämän kirjan omistaa: ----------------------------------------- Meritullinkatu 8, Helsinki

Lisätiedot

Tässä osassa on tietoa kivunlievityksestä lääkkein nielurisaleikkauksen jälkeen. Voit laskea oikean kipulääkeannoksen lapsellesi.

Tässä osassa on tietoa kivunlievityksestä lääkkein nielurisaleikkauksen jälkeen. Voit laskea oikean kipulääkeannoksen lapsellesi. Kivunlievitys Tässä osassa on tietoa kivunlievityksestä lääkkein nielurisaleikkauksen jälkeen. Voit laskea oikean kipulääkeannoksen lapsellesi. Huomaa, että tämä kivunlievitysohje pätee vain, jos lapsella

Lisätiedot

Terveydenhuollon barometri 2009

Terveydenhuollon barometri 2009 Terveydenhuollon barometri 009 Sisältö Johdanto Sivu Tutkimuksen tavoitteet ja toteutus 4 Aineiston rakenne 5 Tutkimuksen rakenne 6 Tulokset Terveystyytyväisyyden eri näkökulmat 9 Omakohtaiset näkemykset

Lisätiedot

ASIAKASMAKSULAIN JA -ASETUKSEN MUKAISET LAITOSHOIDON JA TERVEYDENHUOLLON AVOHOIDON ASIAKASMAKSUT 1.1.2014 ALKAEN

ASIAKASMAKSULAIN JA -ASETUKSEN MUKAISET LAITOSHOIDON JA TERVEYDENHUOLLON AVOHOIDON ASIAKASMAKSUT 1.1.2014 ALKAEN ASIAKASMAKSULAIN JA -ASETUKSEN MUKAISET LAITOSHOIDON JA TERVEYDENHUOLLON AVOHOIDON ASIAKASMAKSUT 1.1.2014 ALKAEN 1/3 2014 AVOHOIDON MAKSUT Maksukatto 679,00 Terveyskeskusmaksu sisältyy maksukattoon Terveyskeskusmaksu

Lisätiedot

3 Suorakorvausmenettelyn piiriin kuuluvat vakuutetuthenkilöt

3 Suorakorvausmenettelyn piiriin kuuluvat vakuutetuthenkilöt 3 Suorakorvausmenettelyn piiriin kuuluvat vakuutetuthenkilöt ja ostot Suorakorvausmenettely koskee Suomessa asuvia, sairausvakuutuslain mukaan vakuutettuja henkilöitä. Lisäksi suorakorvausmenettely koskee

Lisätiedot

Terveyspalvelut. Yhteiskunnalliset l uennot Momentti /sk

Terveyspalvelut. Yhteiskunnalliset l uennot Momentti /sk Terveyspalvelut Yhteiskunnalliset l uennot Momentti /sk Sisältö 1. Suomen terveydenhuolto 2. Terveys 3. Terveyskeskus 4. Keskussairaala 5. Eksote (Etelä-Karjalan sosiaali- ja terveyspiiri) 6. Hoitoon hakeutuminen

Lisätiedot

apteekin annosjakelupalvelu Askel turvallisempaan lääkehoitoon

apteekin annosjakelupalvelu Askel turvallisempaan lääkehoitoon apteekin annosjakelupalvelu Askel turvallisempaan lääkehoitoon Tervetuloa apteekin annosjakeluasiakkaaksi! Annosjakelu on osa turvallista lääkehoitoa. Annosjakelusta hyötyvät etenkin sellaiset apteekin

Lisätiedot

Lemilvo (aripipratsoli)

Lemilvo (aripipratsoli) Lemilvo (aripipratsoli) Terveydenhuollon ammattilainen Usein kysytyt kysymykset Aripipratsoli on tarkoitettu keskivaikean tai vaikean maniavaiheen enintään 12 viikkoa kestävään hoitoon 13-17-vuotiaille

Lisätiedot

Hoito-ohjeet lapsen sairastuessa

Hoito-ohjeet lapsen sairastuessa TÄRKEÄT YHTEYSTIEDOT Yleinen hätänumero 112 Myrkytystietokeskus 09 471 977 Omat terveysasemat ma to klo 8 16 ja pe klo 8 15 Armila 05 352 7260 Lauritsala 05 352 6701 Sammonlahti 05 352 7501 Joutseno 05

Lisätiedot

Arkeen Voimaa (CDSMP) - Ryhmästä tukea pitkäaikaissairauden oireiden hallintaan ja arjen sujuvuuteen

Arkeen Voimaa (CDSMP) - Ryhmästä tukea pitkäaikaissairauden oireiden hallintaan ja arjen sujuvuuteen Arkeen Voimaa (CDSMP) - Ryhmästä tukea pitkäaikaissairauden oireiden hallintaan ja arjen sujuvuuteen Arkeen Voimaa toiminta Kuntaliiton strategiassa Arkeen Voimaa -toiminta toteuttaa Kuntaliiton strategiatavoitetta

Lisätiedot

Cluster Horton. Mikko Kallela 2011

Cluster Horton. Mikko Kallela 2011 Cluster Horton Mikko Kallela 2011 Episodittainen 80% Krooninen 20% Sarjoittainen päänsärky 0.1% CPH SUNCT HC 1000 sarjoittaisesta päänsärystä kärsivää miljoonaa ihmistä kohti Auraton migreeni Aurallinen

Lisätiedot

Kolmoishermosärky eli Trigeminusneuralgia

Kolmoishermosärky eli Trigeminusneuralgia Kolmoishermosärky eli Trigeminusneuralgia Kolmoishermo eli nervus trigeminus on kasvojen alueen kolmihaarainen tuntohermo. Kummallakin puolen kasvoja on oma kolmoishermo. Kolmoishermosärky on tämän hermon

Lisätiedot

rosacea Tietoja aikuisten iho-ongelmasta

rosacea Tietoja aikuisten iho-ongelmasta rosacea Tietoja aikuisten iho-ongelmasta ROSACEA. Noin 2 10 prosenttia aikuisväestöstä sairastaa rosaceaa (ruusufinni). Se on krooninen ihosairaus, joka aiheuttaa punoitusta, pieniä näppylöitä ja tulehduksellista

Lisätiedot

Potilaan päiväkirja. Avuksi maksa-arvojen ja käyntiaikojen seurantaan ensimmäisen hoitovuoden ajaksi

Potilaan päiväkirja. Avuksi maksa-arvojen ja käyntiaikojen seurantaan ensimmäisen hoitovuoden ajaksi Potilaan päiväkirja Avuksi maksa-arvojen ja käyntiaikojen seurantaan ensimmäisen hoitovuoden ajaksi POTILAAN TIEDOT Nimi: Osoite: Puh.: Erikoislääkäri: Erikoislääkärin puh.: Parkinsonhoitaja: Parkinsonhoitajan

Lisätiedot

Opas sädehoitoon tulevalle

Opas sädehoitoon tulevalle Opas sädehoitoon tulevalle Satakunnan keskussairaala Syöpätautien yksikkö / sädehoito 2014 Teksti ja kuvitus: Riitta Kaartinen Pekka Kilpinen Taru Koskinen Syöpätautien yksikkö / sädehoito Satakunnan keskussairaala

Lisätiedot

Kipu vakuutuslääketieteen haasteena 2015; Traumojen hyvä hoito

Kipu vakuutuslääketieteen haasteena 2015; Traumojen hyvä hoito Kipu vakuutuslääketieteen haasteena 2015; Traumojen hyvä hoito Komplisoitunut toipuminen ja vakiintumattomat hoitomenetelmät tapaturmavakuuttamisessa Mikael Hedenborg, ylilääkäri, Fennia 9.12.2015 Yleistä

Lisätiedot

Iäkkäiden lääkehoidon ongelmakohdat

Iäkkäiden lääkehoidon ongelmakohdat Iäkkäiden lääkehoidon ongelmakohdat Pori 18.5.2015 Alli Puirava, Lääkehuollon lehtori www.proedu.fi Iäkkäillä paljon lääkkeitä ja suuret vaihtelut Vain n. 1% 75-vuotta täyttäneistä ei käytä mitään lääkettä

Lisätiedot

Viranomaisen näkökulma: Järkevän lääkehoidon hyvät käytännöt valtakunnalliseksi toiminnaksi. Miten tästä yhdessä eteenpäin?

Viranomaisen näkökulma: Järkevän lääkehoidon hyvät käytännöt valtakunnalliseksi toiminnaksi. Miten tästä yhdessä eteenpäin? Viranomaisen näkökulma: Järkevän lääkehoidon hyvät käytännöt valtakunnalliseksi toiminnaksi. Miten tästä yhdessä eteenpäin? Antti Mäntylä, kehittämispäällikkö 19.3.2015 Järkevän lääkehoidon toteutumisen

Lisätiedot

Ajankohtaista lääkekorvauksista. Jaana Martikainen Lääketutkimustiimin päällikkö Tolkkua lääkekorvauksista 28.9.2011

Ajankohtaista lääkekorvauksista. Jaana Martikainen Lääketutkimustiimin päällikkö Tolkkua lääkekorvauksista 28.9.2011 Ajankohtaista lääkekorvauksista Jaana Martikainen Lääketutkimustiimin päällikkö Tolkkua lääkekorvauksista 28.9.2011 Terveydenhuoltomenot 1995 2009 vuoden 2009 hinnoin, miljoonaa euroa (Lähde: Terveydenhuollon

Lisätiedot

Standardien 2 ja 3 käytäntöön soveltaminen - Alkoholi mini-intervention käyttöönotto

Standardien 2 ja 3 käytäntöön soveltaminen - Alkoholi mini-intervention käyttöönotto Standardien 2 ja 3 käytäntöön soveltaminen - Alkoholi mini-intervention käyttöönotto Heli Hätönen, TtM Ennaltaehkäisevän mielenterveys- ja päihdetyön koordinaattori Imatran kaupunki Perustelut Imatralla

Lisätiedot

Sydän- ja verisuoni sairaudet. Tehnyt:Juhana, Sampsa, Unna, Sanni,

Sydän- ja verisuoni sairaudet. Tehnyt:Juhana, Sampsa, Unna, Sanni, Sydän- ja verisuoni sairaudet Tehnyt:Juhana, Sampsa, Unna, Sanni, - Yli miljoona suomalaista sairastaa sydän-ja verisuoni sairauksia tai diabetesta. - Näissä sairauksissa on kyse rasva- tai sokeriaineenvaihdunnan

Lisätiedot

FSD2226 Terveyden edistämisen barometri 2005 : jäsenjärjestöt

FSD2226 Terveyden edistämisen barometri 2005 : jäsenjärjestöt KYSELYLOMAKE Tämä kyselylomake on osa Yhteiskuntatieteelliseen tietoarkistoon arkistoitua tutkimusaineistoa FSD2226 Terveyden edistämisen barometri 2005 : jäsenjärjestöt Kyselylomaketta hyödyntävien tulee

Lisätiedot

Liite 1 / johtokunta 21.12.2015 SOSIAALIHUOLTOLAIN MUKAINEN LIIKKUMISTA TUKEVA PALVELU (KULJETUSPALVELU) - toimintaohje 1.1.

Liite 1 / johtokunta 21.12.2015 SOSIAALIHUOLTOLAIN MUKAINEN LIIKKUMISTA TUKEVA PALVELU (KULJETUSPALVELU) - toimintaohje 1.1. Liite 1 / johtokunta 21.12.2015 SOSIAALIHUOLTOLAIN MUKAINEN LIIKKUMISTA TUKEVA PALVELU (KULJETUSPALVELU) - toimintaohje 1.1.2016 alkaen 1. TAVOITE JA MÄÄRITTELY Sosiaalihuoltolain (1301/2014 23) mukaista

Lisätiedot

Y L E I S O H J E SAIRAUSKASSA LAIVAN JÄSENILLE

Y L E I S O H J E SAIRAUSKASSA LAIVAN JÄSENILLE Y L E I S O H J E SAIRAUSKASSA LAIVAN JÄSENILLE 1.1.2015 YHTEYSTIEDOT Postiosoite: Käyntiosoite: Sairauskassa Laiva Meyer Turku Oy, (P32) PL 666 Telakkakatu 1 20101 TURKU 20240 TURKU Palvelemme: ma to

Lisätiedot

RIKS-STROKE - 3 KUUKAUDEN SEURANTA

RIKS-STROKE - 3 KUUKAUDEN SEURANTA Versio 13.0 Käytetään kaikkien akuuttiin aivohalvaukseen 1.1.2013 tai sen jälkeen sairastuneiden rekisteröintiin. RIKS-STROKE - 3 KUUKAUDEN SEURANTA Nämä tiedot täyttää aivohalvausosaston hoitohenkilöstö

Lisätiedot

Ulkomailla syntyneiden sairaanhoitokustannusten korvaaminen

Ulkomailla syntyneiden sairaanhoitokustannusten korvaaminen Ulkomailla syntyneiden sairaanhoitokustannusten korvaaminen Vakuutusyhtiöiltapäivä 12.5.2015 Reetta Kyyrö Terveysosasto Kv-sairaanhoitotiimi Ulkomailla syntyneet sairaanhoitokustannukset 1. Äkillinen sairastuminen

Lisätiedot

LAUSUNTO. Helsinki 25.11.2015 SOSIAALI- JA TERVEYSVALIOKUNTA. Viite: Kuuleminen 26.11.2015 HE 106/2015 vp ja HE 128/2015 vp

LAUSUNTO. Helsinki 25.11.2015 SOSIAALI- JA TERVEYSVALIOKUNTA. Viite: Kuuleminen 26.11.2015 HE 106/2015 vp ja HE 128/2015 vp LAUSUNTO Helsinki 25.11.2015 SOSIAALI- JA TERVEYSVALIOKUNTA Viite: Kuuleminen 26.11.2015 HE 106/2015 vp ja HE 128/2015 vp Asia: Lausunto luonnoksesta hallituksen esitykseksi laeiksi sairausvakuutuslain

Lisätiedot

Terveyspalvelut ja kuntoutus. Tutkimusprofessori Ilmo Keskimäki, THL

Terveyspalvelut ja kuntoutus. Tutkimusprofessori Ilmo Keskimäki, THL Terveyspalvelut ja kuntoutus Tutkimusprofessori Ilmo Keskimäki, THL Esityksen rakenne Terveystarkastukset ja seulontatutkimukset Avosairaanhoito ja lääkärikäynnit Tyytyväisyys terveyspalveluihin Hoidon

Lisätiedot

LIONIEN PALVELUT LAPSILLE PAIKKAKUNNAN ARVIOINTILOMAKE

LIONIEN PALVELUT LAPSILLE PAIKKAKUNNAN ARVIOINTILOMAKE LIONIEN PALVELUT LAPSILLE PAIKKAKUNNAN ARVIOINTILOMAKE Uusimmat tilastot kertovat, että uskomattoman monet lapset joka puolella maailmaa kärsivät köyhyydestä, sairauksista, vammoista ja lukutaidottomuudesta

Lisätiedot

Kehitysvammaisten Tukiliitto - kansalaisjärjestö. Jyrki Pinomaa Jyväskylä 23.2.2012

Kehitysvammaisten Tukiliitto - kansalaisjärjestö. Jyrki Pinomaa Jyväskylä 23.2.2012 Kehitysvammaisten Tukiliitto - kansalaisjärjestö Jyrki Pinomaa Jyväskylä 23.2.2012 KVPS Tukena Oy Kehitysvammaisten Palvelusäätiö Kehitysvammaisten Tukiliitto ry yhdistys yhdistys yhdistys yhdistys yhdistys

Lisätiedot

HARVINAISEN SAIRAUDEN YHDISTYS MUKANA HARVINAISESSA KATTOJÄRJESTÖSSÄ. Katri Karlsson Suomen HAE-yhdistyksen puheenjohtaja

HARVINAISEN SAIRAUDEN YHDISTYS MUKANA HARVINAISESSA KATTOJÄRJESTÖSSÄ. Katri Karlsson Suomen HAE-yhdistyksen puheenjohtaja HARVINAISEN SAIRAUDEN YHDISTYS MUKANA HARVINAISESSA KATTOJÄRJESTÖSSÄ Katri Karlsson Suomen HAE-yhdistyksen puheenjohtaja SISÄLLYS - HAE eli hereditäärinen angioödeema - Mikä on Suomen HAE-yhdistys? - Miten

Lisätiedot

METADON KORVAUSHOITOLÄÄKKEENÄ

METADON KORVAUSHOITOLÄÄKKEENÄ Oulun kaupungin päihdeklinikka Kiviharjuntie 5 90230 Oulu METADON KORVAUSHOITOLÄÄKKEENÄ Oulun seudun ammattikorkeakoulu Hoitotyön koulutusohjelma Niskasaari Anne Näppä Marja Olet vapaa, jos elät niin kuin

Lisätiedot

Suomen Migreeniyhdistys ry 2/2007

Suomen Migreeniyhdistys ry 2/2007 Suomen Migreeniyhdistys ry 2/2007 C M Y CM MY CY CMY K Suomen Migreeniyhdistys ry Migränföreningen i Finland rf Toimisto: Sähköttäjänkatu 2 B, 00520 Helsinki Internet: www.migreeni.org Toiminnanjohtaja

Lisätiedot

Millainen on minun liikuntapolkuni? NEUROLIIKKUJA PAIKALLISTASOLLA

Millainen on minun liikuntapolkuni? NEUROLIIKKUJA PAIKALLISTASOLLA Millainen on minun liikuntapolkuni? NEUROLIIKKUJA PAIKALLISTASOLLA Konsultointi- ja kehittämisprojekti 2013 2015 Liikunta kuuluu kaikille myös neurologista sairautta sairastavalle Liikunnan on todettu

Lisätiedot

RISKIENHALLINTASUUNNITELMAN JULKINEN YHTEENVETO

RISKIENHALLINTASUUNNITELMAN JULKINEN YHTEENVETO Pregabalin Krka 17.2.2015, Versio 1.0 RISKIENHALLINTASUUNNITELMAN JULKINEN YHTEENVETO VI.2 Julkisen yhteenvedon osiot Täydellisyyden vuoksi, viitaten Direktiivin 2001/83 artiklaan 11, hakija varaa mahdollisuuden

Lisätiedot

Euroopan lääkeviraston esittämät muutokset valmisteyhteenvedon ja pakkausselosteen muuttamiseksi

Euroopan lääkeviraston esittämät muutokset valmisteyhteenvedon ja pakkausselosteen muuttamiseksi Liite II Euroopan lääkeviraston esittämät muutokset valmisteyhteenvedon ja pakkausselosteen muuttamiseksi Tämä valmisteyhteenveto ja pakkausseloste on laadittu viitemaamenettelyssä. Jäsenvaltioiden toimivaltaiset

Lisätiedot

Miksi muistiohjelma on kunnalle ja kuntalaisille hyvä juttu?

Miksi muistiohjelma on kunnalle ja kuntalaisille hyvä juttu? Miksi muistiohjelma on kunnalle ja kuntalaisille hyvä juttu? Juha Jolkkonen geriatrian erikoislääkäri osastopäällikkö Helsingin kaupunki sosiaali- ja terveysvirasto sairaala-, kuntoutus- ja hoivapalvelut

Lisätiedot

Helsingin seudun Migreeniyhdistys ry. Jäsenlehti 1/96

Helsingin seudun Migreeniyhdistys ry. Jäsenlehti 1/96 Helsingin seudun Migreeniyhdistys ry Jäsenlehti 1/96 Puheenjohtajan palsta Tässä se nyt on, yhdistyksemme ensimmäinen jäsenlehti. Kuten varmaan huomasitkin, alkuperäinen nimemme Helsinginseudun päänsärkypotilasyhdistys

Lisätiedot

Oikeus käyttää terveyspalveluja Suomessa. Reetta Kyyrö Kela, Etuuspalvelut Kansainvälisten asioiden osaamiskeskus 17.3.2016

Oikeus käyttää terveyspalveluja Suomessa. Reetta Kyyrö Kela, Etuuspalvelut Kansainvälisten asioiden osaamiskeskus 17.3.2016 Oikeus käyttää terveyspalveluja Suomessa Reetta Kyyrö Kela, Etuuspalvelut Kansainvälisten asioiden osaamiskeskus 17.3.2016 Esityksen sisältö Mitä tarkoittaa oikeus käyttää terveyspalveluja Suomessa? Mihin

Lisätiedot

Terveyden edistämisen johtaminen sairaalassa

Terveyden edistämisen johtaminen sairaalassa Annukka Pukkila Terveyden edistämisen johtaminen sairaalassa - Työvälineitä hoitotyön johtajille Hankkeen tausta Varsinais-Suomen sairaanhoitopiirin hallinnoiman Terveyttä ja hyvinvointia hoitotyön johtamisella

Lisätiedot

Osteoporoosi (luukato)

Osteoporoosi (luukato) Osteoporoosi (luukato) Lääkärikirja Duodecim Pertti Mustajoki, sisätautien erikoislääkäri Osteoporoosi tarkoittaa, että luun kalkkimäärä on vähentynyt ja luun rakenne muuttunut. Silloin luu voi murtua

Lisätiedot

Liite III. Muutokset valmisteyhteenvedon ja pakkausselosteiden asianmukaisiin kohtiin

Liite III. Muutokset valmisteyhteenvedon ja pakkausselosteiden asianmukaisiin kohtiin Liite III Muutokset valmisteyhteenvedon ja pakkausselosteiden asianmukaisiin kohtiin Huomautus: Seuraavat muutokset valmisteyhteenvedon ja pakkausselosteen tiettyihin kohtiin tehdään sovittelumenettelyn

Lisätiedot

Kenelle kannattaisi tehdä lääkityksen arviointeja?

Kenelle kannattaisi tehdä lääkityksen arviointeja? Kenelle kannattaisi tehdä lääkityksen arviointeja? Fimean moniammatillisen verkoston työpaja 6.2.2014 Leena K Saastamoinen, FaT, erikoistutkija Kelan tutkimusosasto Kenelle? Iäkkäille? Lääkekaton ylittäjille?

Lisätiedot

Kokemuksia K-Sks:sta Jukka Kupila, neurofysiologi

Kokemuksia K-Sks:sta Jukka Kupila, neurofysiologi Kokemuksia K-Sks:sta Jukka Kupila, neurofysiologi Status epilepticus ja EEG:n merkitys sen diagnostiikassa ja hoidossa. Tehtävänsiirtoihin liittyviä näkökohtia Keski-Suomen keskussairaalan hanke Ensimmäisen

Lisätiedot

RISKINHALLINTASUUNNITELMAN JULKINEN YHTEENVETO PREGABALIN ORION 25, 50, 75, 100, 150, 225, 300 MG KOVAT KAPSELIT

RISKINHALLINTASUUNNITELMAN JULKINEN YHTEENVETO PREGABALIN ORION 25, 50, 75, 100, 150, 225, 300 MG KOVAT KAPSELIT RISKINHALLINTASUUNNITELMAN JULKINEN YHTEENVETO PREGABALIN ORION 25, 50, 75, 100, 150, 225, 300 MG KOVAT KAPSELIT ORION CORPORATION PÄIVÄMÄÄRÄ: 15-6-2015, VERSIO 2 VI.2 Julkisen yhteenvedon osiot VI.2.1

Lisätiedot

Iäkkään muistipotilaan masennuksen hoito

Iäkkään muistipotilaan masennuksen hoito Iäkkään muistipotilaan masennuksen hoito Sinikka Luutonen Psykiatrian dosentti, geriatrian erikoislääkäri Turun yliopisto ja VSSHP/Psykiatrian tulosalue Sidonnaisuudet toiminut luennoitsijana terveydenhuollon

Lisätiedot

Muistisairaan ihmisen vähälääkkeinen hoito

Muistisairaan ihmisen vähälääkkeinen hoito Sodankylä Muistisairaan ihmisen vähälääkkeinen hoito Kotihoidon palveluohjaaja, muistihoitaja Tuula Kettunen 17.2.2014 2014 DEMENTIAINDEKSI Sodankylässä geriatri 2005 2013, muistineuvolatoiminta aloitettiin

Lisätiedot

sinullako Keuhkoahtaumatauti ja pahenemis vaiheita?

sinullako Keuhkoahtaumatauti ja pahenemis vaiheita? sinullako Keuhkoahtaumatauti ja pahenemis vaiheita? Ahdistaako henkeä? Tärkeää tietoa keuhkoahtaumataudista Keuhkoahtaumatauti kehittyy useimmiten tupakoiville ihmisille. Jos kuulut riskiryhmään tai sairastat

Lisätiedot

Tupakointi, liiallinen alkoholinkäyttö, huumeet.

Tupakointi, liiallinen alkoholinkäyttö, huumeet. Yleinen luulo on, että syy erektiohäiriöön löytyisi korvien välistä. Tosiasiassa suurin osa erektiohäiriöistä liittyy sairauksiin tai lääkitykseen. Jatkuessaan erektiohäiriö voi toki vaikuttaa mielialaankin.

Lisätiedot

Tukea saatavana - huolipuheeksi omaisen kanssa

Tukea saatavana - huolipuheeksi omaisen kanssa Tukea saatavana - huolipuheeksi omaisen kanssa Mielenterveyskuntoutujan omaisen elämästä ja arjesta Omaistyön koordinaattori, psykoterapeutti Päivi Ojanen Omaiset mielenterveystyön tukena Etelä-Pohjanmaa

Lisätiedot

Suomen Migreeniyhdistys ry 2/2001

Suomen Migreeniyhdistys ry 2/2001 Suomen Migreeniyhdistys ry 2/2001 Kaarina Suonperä On helpompi olla oma itsensä jännittämättä kun tietää kuinka käyttäytyä eri tilanteissa. Varsinkin niissä, joihin ei ole tottunut. Tervetuloa kuuntelemaan

Lisätiedot

Mielenterveys- ja päihdetyön näkökulma lääketieteellisessä koulutuksessa. Professori Jyrki Korkeila, TY Ylilääkäri, Harjavallan sairaala

Mielenterveys- ja päihdetyön näkökulma lääketieteellisessä koulutuksessa. Professori Jyrki Korkeila, TY Ylilääkäri, Harjavallan sairaala 1 Mielenterveys- ja päihdetyön näkökulma lääketieteellisessä koulutuksessa Professori Jyrki Korkeila, TY Ylilääkäri, Harjavallan sairaala 2 Ihminen on sosiaalisen verkostoon uppoutunut psykobiologinen

Lisätiedot

Suorakorvausmenettelyn toteuttaminen sähköisesti Kelan korvaamissa taksimatkoissa

Suorakorvausmenettelyn toteuttaminen sähköisesti Kelan korvaamissa taksimatkoissa Suorakorvausmenettelyn toteuttaminen sähköisesti Kelan korvaamissa taksimatkoissa TAUSTAA SÄHKÖISELLE SUORAKORVAUSMENETTELYLLE Matkakorvaukset kasvavat noin 10 % vuodessa Väestön ikääntyminen Terveydenhuollon

Lisätiedot

Vammaisetuuslain muutos 1.6.2015. Kela Terveysosasto

Vammaisetuuslain muutos 1.6.2015. Kela Terveysosasto Vammaisetuuslain muutos 1.6.2015 Kela Terveysosasto Lainmuutoksen tavoitteet Vammaisetuuksien määräytymisperusteiden selkeyttäminen Etuuksien kohdentumisen oikeudenmukaisuus kasvaa Etuuksien hakeminen

Lisätiedot

Reumaliiton tavoitteena on saada reumasairaille oikea hoito oikeaan aikaan ja oikeassa paikassa tarkoituksenmukaisella tavalla.

Reumaliiton tavoitteena on saada reumasairaille oikea hoito oikeaan aikaan ja oikeassa paikassa tarkoituksenmukaisella tavalla. 19.3.2015 Reumaliiton tavoitteena on saada reumasairaille oikea hoito oikeaan aikaan ja oikeassa paikassa tarkoituksenmukaisella tavalla. LIITON TOIMINTA-AJATUS KITEYTETTIIN 14.9.2015 REUMALIITON JA

Lisätiedot

Sarjoittainen päänsärky

Sarjoittainen päänsärky Sarjoittainen päänsärky Särky herättää usein keskellä yötä, pari tuntia sen jälkeen kun olen mennyt nukkumaan. Se kehittyy sekunneissa, kipu on suorastaan murskaava. Kipu on vain oikeassa silmässäni, niin

Lisätiedot

Liite III Valmisteyhteenvetoon ja pakkausselosteeseen tehtävät muutokset

Liite III Valmisteyhteenvetoon ja pakkausselosteeseen tehtävät muutokset Liite III Valmisteyhteenvetoon ja pakkausselosteeseen Huomautus: Nämä valmisteyhteenvedon ja pakkausselosteen muutokset ovat voimassa komission päätöksen ajankohtana. Komission päätöksen jälkeen jäsenvaltioiden

Lisätiedot