Lasten päänsärky. Käypä hoito -suositus. Keskeinen viesti. Tavoite ja kohderyhmät. Syyt. Esiintyvyys

Save this PDF as:
 WORD  PNG  TXT  JPG

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "Lasten päänsärky. Käypä hoito -suositus. Keskeinen viesti. Tavoite ja kohderyhmät. Syyt. Esiintyvyys"

Transkriptio

1 Käypä hoito -suositus Keskeinen viesti Lasten lievät päänsäryt edellyttävät harvoin lisätutkimuksia tai hoitoa. Ongelmalliset ja toistuvat päänsäryt vaativat lääkärin tutkimuksen etiologian selvittämiseksi ja hoidon suunnittelemiseksi. Lasten migreenikohtausten ja migreenityyppisten päänsärkyjen hoitoon sopivat hyvin parasetamoli ja ibuprofeeni. Triptaaneja on tutkittu lapsilla vähemmän kuin aikuisilla, eikä niiden tehosta ole riittävää näyttöä lukuun ottamatta sumatriptaaninenäsuihketta. Tavoite ja kohderyhmät Suosituksen tavoitteena on esittää lasten toistuvan ongelmallisen päänsäryn kohtaus- ja estohoidon näyttöön perustuvat vaihtoehdot. Suositus on tarkoitettu päänsärkypotilaita hoitaville yleis- ja erikoislääkäreille ja soveltuvin osin muullekin terveydenhuollon henkilöstölle sekä perusterveydenhuollossa että erikoissairaanhoidossa. Esiintyvyys Satunnaiset päänsäryt ovat yleisiä lapsilla, ja niitä esiintyy jo pikkulapsilla [1]. Toistuvia päänsärkyjä (vähintään kerran kuukaudessa) esiintyy noin 5 10 %:lla [2,3] koulunsa aloittavista suomalaislapsista ja migreeniä 3 6 %:lla [2,3]. Jännityspäänsäryn esiintyvyyttä tässä iässä ei tiedetä tarkasti. Päänsärkyjen esiintyvyys lisääntyy iän myötä [2,4,5], tytöillä murrosiästä lähtien enemmän kuin pojilla [1-6](B). Yli kymmenvuotiaiden ryhmässä elämää haittaavan toistuvan päänsäryn esiintyvyys on pojilla noin 25 % ja tytöillä 35 % [2,4] ja migreenin esiintyvyys on 8 15 % pojilla ja % tytöillä [2,5,6]. Migreenitaipumus on vahvasti perinnöllinen [7]. Jännityspäänsärky on 12-vuotiailla lapsilla yhtä yleinen kuin migreeni [6]. Samalla lapsella voi esiintyä monentyyppistä päänsärkyä; esimerkiksi migreeniä sairastavilla esiintyy usein myös jännityspäänsärkyjä. Viimeaikaisten tutkimusten mukaan näyttää siltä, että lasten päänsäryt ovat lisääntyneet vuosien kuluessa [3,8]. Päänsärkytaipumus säilyy usein läpi koko iän [9,10](B). Noin 60 % henkilöistä, joilla on esiintynyt migreeniä lapsuusiässä, sairastaa sitä myös aikuisena [9]. Tuoreen suomalaisen tutkimuksen mukaan 78 % niistä, joilla ilmeni seitsenvuotiaana päänsärkyä, oli kärsinyt siitä myös 22 vuoden iässä [10]. Syyt Päänsärky on yleisoire, jonka takana voi olla lukuisia syitä. Migreeni ja jännityspäänsärky ovat lasten yleisimmät niin sanotut primaarit, ei-elimelliset päänsäryt. Niitäkin voivat laukaista erilaiset elimelliset tekijät. Elimellinen päänsärky saattaa olla seurausta esimerkiksi pään alueen infektiosta, allergisesta nuhasta tai yleissairaudesta taikka olla metabolisen häiriön, lääkkeiden tai nautintoaineiden aiheuttamaa. Myös ongelma tukielimissä, purentavirhe tai niskaan kohdistunut vamma voi aiheuttaa päänsärkyä. Harvinaisia mutta vakavia aiheuttajia 1592

2 ovat kallonsisäisen paineen nousu ja aivoverenkierron häiriö (taulukko 1). Diagnoosi. Päänsäryn selvittelyssä tärkeimmät tiedot saadaan vanhempien ja lapsen haastattelusta sekä lapsen tutkimuksesta, johon kuuluu yleistutkimuksen lisäksi neurologinen tutkimus. Nämä antavat viitteitä mahdollisista elimellisistä päänsäryn syistä ja auttavat päättämään, tarvitaanko lisätutkimuksia. Anamneesissa oleellisia ovat päänsäryn luonne, siihen liittyvät muut oireet ja laukaisevat tekijät. Lasten primaaristen päänsärkyjen diagnostiikka perustuu tyypillisiin oireisiin ja muiden syiden pois sulkemiseen. Kansainvälinen päänsärkyseura (International Headache Society) on julkaissut kaikkia päänsärkyjä koskevan luokituksen vuonna 1988 [11]. Lasten migreenin diagnosoimisessa käytetään samoja kriteereitä (taulukko 2) kuin aikuisillakin, paitsi että alle 15-vuotiaiden migreenikohtaukset ovat kestoltaan lyhyempiä (2 48 tuntia) kuin aikuisilla ja niihin lasketaan mukaan uni, johon migreenikohtaus usein päättyy etenkin pienillä lapsilla. Lasten migreenin diagnoosi on poissulkudiagnoosi ja sen varmistaminen vaatii riittävän pitkän seuranta-ajan, yleensä noin puoli vuotta. Migreenikohtausten välillä kliinisen ja neurologisen tilan täytyy olla normaali. Migreenikohtauksen voivat laukaista myös vilkkuvat tai kirkkaat valot, hajut, paasto ja valvominen [12], mikä saattaa tulla anamneesissa esille. Noin puolella migreeniä potevista lapsista esiintyy auraoireita ainakin joskus päänsärkykohtauksen yhteydessä. Aura on tavallisesti visuaalinen tai sensorinen (näkökenttäpuutos tai kuviot näkökentässä, puutumisen tai pistelyn tunne, usein etenevä). Pitkittyneet (yli tunti) tai harvinaisemmat auraoireet (motorinen heikkous, puheen tuoton tai ymmärtämisen vaikeus tai niin sanotun basilaarimigreenin oireet, kuten ataksia, huimaus, dysartria ja sekavuus) vaativat aina lisätutkimuksia erikoissairaanhoidossa ja muiden syiden kuten epilepsian ja aivoinfarktin pois sulkemista. Migreenin ekvivalenteiksi kutsutaan oireyhtymiä, joiden oletetaan ennakoivan migreenin puhkeamista myöhemmin tai liittyvän migreenin patogeneesiin. Niihin lasketaan kansainväli- Taulukko 1. Lasten päänsäryn syitä. Primaariset Migreeni Jännityspäänsärky Sarjoittainen päänsärky (harvinainen lapsilla, ks. [13]) Sekundaariset Psykososiaaliset Koulukiusaaminen Oppimisvaikeudet Perhetilanne Elimelliset Piilokarsastus ja taittoviat Purentavirheet Pään ja niskan alueen vammojen jälkitilat Sinuiitti ja muut pään alueen infektiot tai tulehdukset Kohonnut kallonsisäinen paine Epilepsiakohtaus Obstruktiivinen uniapnea (kuorsaus) Verenpaine (harvinainen) Yleissairaudet, muun muassa anemia ja aineenvaihduntahäiriöt Elämäntapoihin liittyvät Liian vähäinen yöuni Väärät ruokailutottumukset Päihteiden käyttö Muut Lääkkeet: hormonit, jotkin epilepsialääkkeet, teofylliini Häkämyrkytys Taulukko 2. Lasten migreenin diagnostiset kriteerit (Headache Classification Committee 1988). Migreeni ilman auraa Vähintään viisi kohtausta, jotka täyttävät seuraavat kriteerit: 1. Kohtaukset kestävät 2 48 tuntia jälkiuni mukaan luettuna 2. Vähintään kaksi seuraavista: Sykkivä särky Toispuolinen särky Kohtalainen tai kova särky, joka estää normaalia toimintaa Päänsäryn paheneminen fyysisen aktiivisuuden vaikutuksesta 3. Vähintään yksi seuraavista: Pahoinvointi tai oksentelu Valonarkuus ja ääniherkkyys Migreeni, johon liittyy aura Vähintään kaksi kohtausta, joihin pätee ainakin kolme seuraavista: Aivojen paikallisesta toimintahäiriöstä kertova auraoire Auran kesto yli neljä minuuttia tai kaksi tai useampia peräkkäisiä auraoireita Auran kesto alle tunti Auraa seuraa päänsärky alle tunnissa sen luokituksen kriteereiden [11] mukaan lapsuusiän hyvänlaatuinen kohtauksittainen huimaus ja kohtauksittainen puolta vaihtava lapsuuden toispuolihalvaus. Muita tähän ryhmään 1593

3 kuuluvia, mutta epätäsmällisemmin määriteltyjä oireyhtymiä ovat toistuvat vatsakivut, syklinen oksentelu, kohtauksittainen kuumeilu ja kohtauksittaiset raajasäryt. Migreenin ekvivalentin diagnoosi edellyttää aina muiden mahdollisten sairauksien pois sulkemista ja seurantaa [11]. Jännityspäänsärky on lievää tai kohtalaista, tasaista ja usein puristavaa, eikä siihen liity pahoinvointia tai samanaikaista valo- ja ääniherkkyyttä (vrt. [13], migreenin ja jännityspäänsäryn erotustaulukko). Jännityspäänsäryn syntyä ei tunneta tarkasti. Osa jännityspäänsäryistä liittyy poikkeavaan lihasjännitykseen pään alueella, psyykkisiin tekijöihin tai purentaelimen toimintahäiriöön. Migreeniä ja jännityspäänsärkyä on joskus vaikea erottaa toisistaan, etenkin jos päänsärkyjä esiintyy tiheästi. Mikään yksittäisistä päänsäryn ominaisuuksista ei yksinään kuitenkaan vahvista tai sulje pois tiettyä päänsärkydiagnoosia. Sekä migreeni- että jännityspäänsärkykohtauksen laukaisijana voi olla stressi migreenissä myös stressin laukeaminen ja pahentuneen päänsärkykohtaustilanteen taustalla saattavat olla muun muassa vaikeudet koulussa, toverisuhteissa tai perhetilanteessa. Psykogeenisesta päänsärystä voidaan puhua silloin, kun häiriön pääasiallinen ylläpitäjä on psyykkinen tekijä, jonka poistuminen lopettaa myös päänsäryt kokonaan. Psyykkisten tekijöiden laukaisema päänsärky jatkuu useimmiten päivästä toiseen samanlaisena ja on luonteeltaan epämääräistä. Anamneesin ja toiminnallisen haitan välillä on usein huomattava epäsuhta. Psyykkisten tekijöiden laukaisema päänsärky ei häiritse tavallista toimintaa yhtä paljon kuin migreeni tai jännityspäänsärky, mutta itse psyykkiset ongelmat, kuten masennus, koulupelko ja univaikeudet, voivat olla vaikeita ja hoitoa vaativia. Lapsilla depressio esiintyy usein yhdessä ahdistuneisuuden, koulupelon ja käytöshäiriön kanssa. Kliininen tutkimus. Normaalin pediatrisen yleistutkimuksen (infektioiden ja yleissairauksien pois sulkeminen) lisäksi tunnustellaan niska-hartiaseudun ja pään alueen lihakset ja kaularanka sekä tarkastetaan ryhti ja purenta. Kasvutiedot, erityisesti päänympärys, on piirrettävä kasvukäyrälle, puberteettistatus on tarkistettava ja verenpaine mitattava. Neurologisen tutkimuksen sisältö riippuu lapsen iästä, mutta siihen kuuluu aina arvio karkea- ja hienomotoriikasta, puolieroista, tasapainosta ja koordinaatiosta, aivohermojen toiminnasta, aistitoiminnoista ja kokonaiskehityksen kulusta. Näöntarkkuuden, näkökenttien ja silmänpohjien tutkiminen kuuluu myös päänsärkypotilaan kliiniseen tutkimukseen. Jatkotutkimukset Krooninen tai toistuva päiväaikainen ei-paheneva päänsärky muuten hyvin voivan lapsen ainoana oireena ei viittaa aivokasvaimeen [14,15] (C), ja tällaisen potilaan etiologiset tutkimukset voidaan tehdä ensisijaisesti perusterveydenhuollossa. Akuutin päänsäryn selvittelyssä yleiset infektiosairaudet (esimerkiksi sinuiitti) ja harvinaisemmat mutta vakavat infektiot (kuten meningiitti ja enkefaliitti) on suljettava pois. Voimakas, yleisvointia heikentävä ja hoitoon reagoimaton päänsärky edellyttää päivystysluonteisia tutkimuksia, oireiden vakavuuden perusteella erikoissairaanhoidossa. Poikkeava neurologinen tila, kasvu tai kehitys sekä kohonneeseen kallonsisäiseen paineeseen tai aivokasvaimeen viittaavat oireet tai löydökset (aamuinen tai yöllinen päänsärky tai pahoinvointi, päänsärky uutena, pahenevana tai tihentyvänä oireena, päänsäryn paheneminen yskiessä ja asennon muutoksissa ja päänsäryn luonteen muutos) edellyttävät jatkotutkimuksia erikoissairaanhoidossa, tilanteen mukaan jopa päivystystutkimuksia. Myös akuutin päähän kohdistuneen tapaturman jälkeinen voimakas päänsärky tulisi selvittää päivystysluonteisesti erikoissairaanhoidossa kallonsisäisen verenvuodon pois sulkemiseksi. Neuroradiologisen tutkimuksen aiheet on esitetty taulukossa 3. Toistuva päänsärky on ensimmäisinä elinvuosina harvinainen, joten kynnyksen aivojen kuvantamiseen tulee tällöin olla matala. Tietokonetomografia on usein riittävä päivystystutkimus; sillä saadaan tietoa mahdollisesta kohonneesta kallonsisäisestä paineesta, aivoabsessista, aivokasvaimesta tai kallonsisäi- 1594

4 sestä verenvuodosta. On kuitenkin huomattava, että tietokonetomografia ei aina kerro, onko aivopaine noussut, mutta se antaa viitteitä tästä. Kuvantamistutkimuksista magneettikuvaus on tietokonetomografiaa tarkempi menetelmä, mutta siihen ei ole usein mahdollisuutta. EEG ei ole rutiinitutkimus päänsärkyjen diagnostiikassa [16](C). Tämä tutkimus tehdään, jos päänsäryn syyksi epäillään epileptisiä oireita. Migreenipotilailla esiintyy esimerkiksi vilkkuvaloärsykkeeseen liittyviä EEG-poikkeavuuksia, jotka eivät kuitenkaan ole niin spesifisiä, että migreeni voitaisiin niiden perusteella diagnosoida tai sulkea pois [16]. Lapsen päänsäryn selvittelyssä laboratoriotutkimusten tarve määräytyy yksilöllisesti. Selvä virhepurenta ja palpaatiokipu purentalihaksistossa edellyttävät hammaslääkärin tutkimuksia. Jännityspäänsäryn hoito Lasten jännityspäänsäryn hoidosta on olemassa hyvin vähän näyttöön perustuvaa tietoa. Kontrolloiduissa tutkimuksissa biopalautehoidolla ja rentoutuksella on saatu parhaat tulokset [2,17-22](B). Suomessa biopalautehoitoja ei ole juuri saatavilla. Fysioterapeutin antamat rentoutus- ja venyttelyohjeet sekä ohjaus väärien työasentojen korjaamiseksi voivat vähentää jännityspäänsärkyoireita. Lasten migreenin oireenmukainen lääkehoito (akuuttihoito) Lasten migreenin hoitoon kuuluvat ärsyttävien tekijöiden välttäminen ja lepo kuten aikuisillakin. Lasten migreeniin liittyvä voimakas kipu [23,24] ja liitännäisoireet, kuten auraan liittyvä näköhäiriö, ovat merkittäviä haittoja. Lasten migreenikohtauksen lääkehoito on usein tarpeellista, ja lääkettä tulee antaa heti oireiden alussa riittävän suuri annos. Uusi annos voidaan antaa tarvittaessa kahden tunnin kuluttua, mutta suositellut vuorokausiannokset on pidettävä mielessä. Poretabletit ja liuokset imeytyvät jonkin verran nopeammin kuin kovat tabletit. Parasetamoli (15 mg/kg, enintään 60 mg/kg/vrk) ja ibuprofeeni (10 mg/kg, enintään 40 mg/kg/vrk) Taulukko 3. Seikat, jotka aiheellistavat aivojen kuvantamisen lasten päänsäryn diagnostiikassa. Alle viiden vuoden ikä Päänsärkyä tai oksentelua tai molempia esiintyy öisin tai aamuisin Päänsäryn yhteydessä esiintyy tajunnanhäiriöitä Fyysinen ponnistus tai yskiminen pahentaa voimakkaasti päänsärkyä Paheneva tai hoitoresistentti päänsärky Lapsen luonne tai käytös muuttuu Poikkeava somaattinen kasvu Päänkasvu kiihtyy Poikkeavia neurologisia löydöksiä tai poikkeava kehitys suun kautta annettuina ovat tehokkaita lasten migreenikohtausten hoidossa [25](B). Parasetamolin vaikutus alkaa nopeammin kuin ibuprofeenin, mutta ibuprofeeni lopettaa migreenikohtauksen kaksi kertaa todennäköisemmin kuin parasetamoli [25]. Peräpuikkoja voidaan kokeilla, jos oksentelu haittaa lääkkeen antoa, mutta lääke imeytyy niistä hitaasti. Parasetamoli sopii kaikenikäisille lapsille ja ibuprofeeni yli yksivuotiaille (taulukko 4). Tulehduskipulääkkeet eivät sovellu tiheästi uusivan päänsäryn eivätkä kohtauskierteen hoitoon. Tulehduskipulääkkeiden ja erityisesti kofeiinia tai kodeiinia sisältävien yhdistelmävalmisteiden liiallinen ja etenkin liian tiheä käyttö voi lisätä päänsäryn esiintymistä (särkylääkepäänsärky). Lapsi saattaa tarvita jopa osastohoitoa päästäkseen eroon lääkekierteestä. Salisylaatteja tulee välttää virus- ja kuumetautien aikaisissa migreenikohtauksissa Reyen syndrooman riskin vuoksi (vaikea, usein kuolemaan johtava maksakooma) [26]. Muita steroideihin kuulumattomia tulehduskipulääkkeitä kuin ibuprofeenia ei ole tutkittu lasten migreenissä. Sumatriptaani on pelkästään migreenin hoitoon tarkoitettu lääke. Se on serotoniini 1 -reseptorin agonisti, jonka vaikutusmekanismia ei tunneta tarkasti. Sumatriptaani supistaa aivoverisuonia ja estää kolmoishermon toimintaa. Se tehoaa sekä kohtauksen alussa että myöhemmin, mutta sitä ei saa käyttää migreeniauran aikana, jolloin verisuonet ovat vielä supistuneet. 1595

5 Taulukko 4. Lasten migreenin hoidossa käytettäviä lääkkeitä. Kohtausten hoito Kerta-annos Suurin annos Lyhin antoväli Valmistemuoto (mg/kg) (mg/kg/vrk) (h) Kipulääke Ibuprofeeni mikstuura porerakeet tabletti depottabletti Parasetamoli mikstuura poretabletti tabletti Pahoinvointilääke Metoklopramidi 0,15 0,30 0,5 1,0 4 mikstuura tabletti Metoklopramidi 0,10 0,3 4 injektioneste (im./iv.) Proklooriperatsiini 0,10 0,30 0,4 0,5 4 tabletti Estohoito (mg/kg/vrk) Propranololi 0,5 2 2 (max 160 mg/vrk) 6 8 tabletti depottabletti Papaveriini 1, mg/kg/vrk (max 300 mg/vrk) 8 12 tabletti (erityisluvalla) Sumatriptaaninenäsuihke vaikuttaa lupaavimmalta lasten ja nuorten migreenilääkkeeltä [12,27-30](B), ja se on rekisteröity 12-vuotiaiden ja sitä vanhempien lasten migreenin hoitoon. Sumatriptaanitablettien teho lasten vaikeahoitoisiin migreenikohtauksiin on ollut vähäisempi kuin aikuistutkimuksissa, eikä eroa lumeeseen nähden ole todettu [27]. Yhden avoimen tutkimuksen [28] hyvästä tuloksesta huolimatta subkutaanista injektiomuotoa ei suositella lasten migreenin hoitoon, koska näin annettavaa sumatriptaania on saatavana vain yhtä aikuisille tarkoitettua annoskokoa. Kokemukset muista uusista triptaaneista lasten ja nuorten hoidossa ovat hyvin vähäiset [31]. Triptaaneja ei pidä käyttää hemiplegisen, basilaarisen tai oftalmoplegisen migreenin hoitoon. Kipulääkkeen varhainen anto näyttäisi vähentävän myös migreenikohtauksen aikaista pahoinvointia. Pahoinvoinnin hillitsemiseen voidaan käyttää tarvittaessa metoklopramidia annoksin 0,1 0,3 mg/kg. Toisena vaihtoehtona on väsyttävämpi proklooriperatsiini (0,1 0,3 mg/ kg) (taulukko 4). Molemmat lääkkeet voivat aiheuttaa rajuja ekstrapyramidaalisia ja dystonisia oireita, jotka häviävät lääkkeen poistuessa elimistöstä. Lasten päänsäryn lääkkeetön hoito. Lasten migreenin ja muun päänsäryn hoidossa on varmistuttava siitä, että lapsen ateriarytmi (etenkin aamupalan osalta) ja unirytmi ovat säännölliset ja että lapsi nukkuu ja liikkuu riittävästi fyysisen kunnon ylläpitämiseksi. Silmien suojaaminen kirkkaalta valolta etenkin kesäaikaan, vesillä ja lumisessa ympäristössä on muistettava migreenikohtausten ehkäisemiseksi. Migreenin lääkkeettömiä hoitoja koskevassa meta-analyysissa [2,17-22](B) arvioitiin erikseen vertailuryhmän sisältäneet ja muut tutkimukset. Biopalautehoito on analyysin mukaan vähintään yhtä tehokasta kuin lääkehoito lasten migreenin ehkäisyssä ja siitä näyttäisi olevan apua myös jännityspäänsäryn hoidossa. Se on yksi biobehavioraalisen hoidon muoto. Siinä harjoitellaan ruumiin toimintojen (esimerkiksi lihasjänteyden ja ruumiin lämpötilan) tietoista säätelyä välittömän palautteen avulla. Muita biobehavioraalisia menetelmiä ovat rentoutushoidot ja 1596

6 käyttäytymiseen vaikuttavat hoidot. Edellä mainitun meta-analyysin jälkeen ilmestyneissä tutkimuksissa saadut tulokset ovat olleet samansuuntaisia [17]. Yhdessä tutkimuksessa itsehypnoosin todettiin olevan propranololia tehokkaampi [18]. Akupunktuurin tehoa on selvitetty yhdessä tutkimuksessa. Siinä migreenikohtauksia vähensivät ja kipua lievittivät enemmän orvasketeen pistetyt akupunktuurineulat kuin marrasketeen pistetyt lumeneulat [32]. Silmälasien linssien värin vaikutusta on tutkittu yhdessä tutkimuksessa, ja siinä ruusunpunaiset linssit vähensivät migreenikohtausten määrää verrattuna sinisiin linsseihin mutta värillä ei ollut vaikutusta kohtausten pituuteen tai vaikeuteen [33]. Lasten migreenin profylaktinen lääkehoito. Jos lapsen migreenikohtaukset ovat vaikeita ja esiintyvät tiheästi (useita kertoja kuukaudessa) voidaan joutua aloittamaan estohoito. Mikään lääke ei ole kuitenkaan osoittautunut kiistattoman tehokkaaksi lasten migreenin estohoidossa [19]. Propranololin [34,35], klonidiniinin [36], papaveriinin [37], pitsotifeenin [38], flunaritsiinin [39-41], nimodipiinin [42] ja tratsodonin [43] tehoa on selvitetty kliinisissä lääketutkimuksissa. Aikuisten migreenin estohoidossa beetasalpaajista (propranololi, metoprololi, atenololi, bisoprololi, timololi) on osoitettu olevan hyötyä [13]. Lasten osalta tulokset propranololin käytöstä ovat ristiriitaisia [34,35](C), mutta siitä huolimatta ensisijainen estolääke on propranololi. Seitsenvuotiaille ja sitä vanhemmille annos on 0,5 2 mg/kg/vrk, enintään 160 mg/vrk (taulukko 4). Verenpaine ja EKG tulee tarkistaa ennen propranololilääkityksen aloittamista, koska lääke saattaa laskea verenpainetta ja harventaa sykettä. Sykevaihtelun väheneminen voi heikentää rasituksensietoa, minkä vuoksi urheilua harrastavien propranololilääkitys kannattaa aloittaa pienillä annoksilla (0,5 1 mg/kg/vrk). Propranololin haittavaikutuksista on muistettava myös hypoglykemia ja astman paheneminen. Papaveriini on erityisluvalla saatava lääke. Yhden kontrolloidun tutkimuksen perusteella [37](C) siitä voi olla hyötyä migreenin estossa. Tärkein kliininen haittavaikutus on punastumisoire. Valproaatti on ollut tehokas aikuisten migreenin estossa, mutta sen vaikutusta lasten migreeniin ei ole riittävästi selvitetty [44,45]. Amitriptyliiniä käytetään lasten migreenin estoon lähinnä Yhdysvalloissa. Sen vaikutus tunnetaan kroonisen kivun hoidossa ainakin aikuisilla, mutta tehoa lasten migreenin estossa ei ole kunnolla tutkittu [46,47](C), [48]. Viimeistään puolen vuoden kuluttua profylaktisen lääkehoidon aloittamisesta kannattaa pitää tauko. Ennen estolääkehoidon aloitusta on syytä kertoa vanhemmille ja lapselle tarjolla olevien lääkkeiden haittavaikutuksista ja pohtia yhdessä lääkkeen valintaa ja hoidon yksilöllistä suunnittelua. Hoidon porrastus Päänsärystä kärsivän lapsen perustutkimukset tehdään avoterveydenhuollossa. Niihin kuuluvat tarkka anamneesi, jossa selvitetään päänsäryn äkillisyys tai kroonisuus ja vaikeusaste, sekä kliininen tutkimus. Päänsäryn diagnostiikassa on perusterveydenhuollossa suljettava pois sinuiitit sekä hammas- ja silmäperäiset syyt. Selvä virhepurenta ja palpaatiokipu purentalihaksistossa edellyttävät hammaslääkärin tutkimuksia. Päänsäryn psyykkisten syiden taustatekijöiden alkuselvittely kuuluu avoterveydenhuoltoon, esimerkiksi kouluterveydenhoitajille ja -lääkäreille. Akuutin voimakkaan päänsäryn tutkimuksissa on tärkeää sulkea pois keskushermostoinfektiot, kasvaimet ja verenvuodot. Niitä epäiltäessä tarvitaan erityistason sairaanhoitoa [49]. Neuroradiologisten kuvantamistutkimusten tarve edellyttää lapsen lähettämistä keskussairaalaan (taulukko 3). Suurin osa päänsärkyä sairastavista lapsista tulee hoitaa perusterveydenhuollossa. Aivojen kuvantamista vaativat ja vaikeat krooniset päänsärkytapaukset, joissa tavalliset päänsärkylääkkeet eivät tehoa, edellyttävät potilaan lähettämistä erikoissairaanhoitoon. Päänsäryn ehkäisy on tärkeää. Avainasemassa ovat neuvoloiden ja koulujen terveydenhoitajat, joiden tehtävänä 1597

7 on löytää päänsärystä kärsivät lapset ja ohjata heidät hoitoon. Oppimisvaikeuksien, koulukiusaamisen ja perheen sisäisten ristiriitojen toteaminen onnistuu parhaiten avoterveydenhuollon puolella. Päänsäryn selvittelyyn pitää varata aikaa, ja myös seuranta tulee järjestää. Kirjallisuutta 1. Sillanpää M ym. Cephalalgia 1991;11: Sillanpää M. Headache 1983;23: Sillanpää M ym. Headache 1996;36: Carlsson J. Acta Paediatr 1996;85: Abu-Arefeh I ym. Br Med J 1994:309: Anttila P ym. Cephalalgia 2002;22: Rasmussen BK ym. Cephalalgia 1992;12: Stang PE ym. Neurology 1992;42: Bille B. Cephalalgia 1997;17: Aromaa M ym. J Headache Pain 2000;1: Headache Classification Committee of the International Headache Society. Cephalalgia 1988;8(Suppl 7): Ueberall MA ym. Neurology 1999;52: Suomen Neurologinen Yhdistys ry. Käypä hoito -suositus. Migreenin hoito. Duodecim 2002;118: Tal Y, Dunn HG, Chrichton JU. Acta Paediatr Scand 1984;73: Rossi LN ym. Childs Nerv Syst 1989;5: Schoenen J. Funct Neurol 1992;7: Labbe EE. Headache 1995;35: Olness K ym. Pediatrics 1987;79: Hermann C ym. Pain 1995;60: Larsson B ym. Pain 1986;25: Larsson B ym. Headache 1990;30: Bussone G ym. Cephalalgia 1998;18: Mortimer MJ ym. Cephalalgia 1992;12: Hämäläinen ML ym. Eur J Neur 1996;3: Hämäläinen ML ym. Neurology 1997;48: Linnemann CC Jr ym. Am J Epidemiol 1975;101: Hämäläinen ML ym. Neurology 1997;48: Linder SL. Headache 1996;36: Winner P ym. Pediatrics 2000;106: Ahonen K, Rantala H, Hämäläinen ML, Hoppu K. Nasal sumatriptan is effective in the treatment of migraine attacks in children - a randomized trial (submitted). 31. Winner P ym. Headache 2002;42: Pintov S ym. Pediatr Neurol 1997;17: Good PA ym. Headache 1991;31: Ludvigsson J. Acta Neurol Scand 1974;50: Forsythe WI ym. Dev Med Child Neurol 1984;26: Sillanpää M. Headache 1977;17: Sillanpää M ym. Acta Paediatr Scand 1978;67: Gillies D ym. Eur Neurol 1986;25: Sorge F ym. Cephalalgia 1988;8: Pothmann R. Monatsschr Kinderheilkd 1987;135: Lütschg J ym. Schweiz Med Wochensch 1990;120: Battistella PA ym. Headache 1990;30: Battistella PA ym. Headache 1993;33: Pakalrus A ym. J Child Neurol 2001;16: Serdaroglu G ym. Headache 2002;42: Sorge F ym. Acta Neurol 1982;4: Hershey AD ym. Headache 2000;40: Igarashi M ym. J Pediatr 1992;120: Dunn D ym. Decision making in child neurology. Toronto, Philadelphia 1987;7-12. SUOMEN LASTENNEUROLOGINEN YHDISTYS RY:N ASETTAMA TYÖRYHMÄ Puheenjohtaja MIRJA HÄMÄLÄINEN, LT, lastenneurologian erikoislääkäri Lasten ja nuorten sairaala, HYKS Jäsenet MATTI KOIVIKKO, dosentti, lastenneurologian ylilääkäri TAYS:n lastenneurologinen yksikkö LIISA METSÄHONKALA, dosentti, lastenneurologian erikoislääkäri TYKS:n lastenneurologinen yksikkö HEIKKI RANTALA, dosentti, lastenneurologi, osastonylilääkäri Lasten ja nuorten sairaala, OYS RAILI RIIKONEN, lastenneurologian professori KYS:n lastenklinikka MATTI PIETIKÄINEN, LL, lastentautien erikoislääkäri Kuopion kaupungin sosiaali- ja terveyskeskus ILONA AUTTI-RÄMÖ, LKT, lastenneurologian erikoislääkäri Lasten ja nuorten sairaala, HYKS (Käypä hoito -toimittaja) 1598

Käypä hoito -suositus. Päänsärky (lapset)

Käypä hoito -suositus. Päänsärky (lapset) Käypä hoito -suositus Suomalaisen Lääkäriseuran Duodecimin ja Suomen Lastenneurologinen Yhdistys ry:n asettama työryhmä Päänsärky (lapset) Päivitetty 31.5.2010 Käypä hoito -suositus perustuu systemaattisesti

Lisätiedot

Lapsen toistuvan päänsäryn diagnostiikka ja hoito

Lapsen toistuvan päänsäryn diagnostiikka ja hoito Pään alueen kiputilat MIRJA HÄMÄLÄINEN Lapsen toistuvan päänsäryn diagnostiikka ja hoito Lapsen kohtalainen tai kova toistuva päänsärky vaatii toisin kuin lievä päänsärky lääkärintutkimusta syyn selvittämiseksi

Lisätiedot

MIGREENIN UUSI KÄYPÄ HOITO SUOSITUS 4.9.2015

MIGREENIN UUSI KÄYPÄ HOITO SUOSITUS 4.9.2015 MIGREENIN UUSI KÄYPÄ HOITO SUOSITUS 4.9.2015 Suomalaisen Lääkäriseuran Duodecimin ja Suomen Neurologinen yhdistys ry:n asettama työryhmä Puheenjohtaja: Markus Färkkilä, LKT, professori Jäsenet: Hannele

Lisätiedot

Suomalaisen Lääkäriseuran Duodecimin ja Suomen Lastenneurologinen Yhdistys ry:n asettama työryhmä. Päänsärky (lapset) Päivitetty

Suomalaisen Lääkäriseuran Duodecimin ja Suomen Lastenneurologinen Yhdistys ry:n asettama työryhmä. Päänsärky (lapset) Päivitetty Suomalaisen Lääkäriseuran Duodecimin ja Suomen Lastenneurologinen Yhdistys ry:n asettama työryhmä Päivitetty 12.11.2015 PDF-versio sisältää suositustekstin, keskeiset taulukot ja kuvat sekä kirjallisuus

Lisätiedot

Miten tunnistaa akuutti migreenikohtaus? Markku Nissilä, neurologi Ylilääkäri, kliininen tutkimus Suomen Terveystalo Oy

Miten tunnistaa akuutti migreenikohtaus? Markku Nissilä, neurologi Ylilääkäri, kliininen tutkimus Suomen Terveystalo Oy Miten tunnistaa akuutti migreenikohtaus? Markku Nissilä, neurologi Ylilääkäri, kliininen tutkimus Suomen Terveystalo Oy Migreeni: Oirejatkumo Ennakkooireet Mieliala Uupumus Kognitiiviset oireet Lihaskipu

Lisätiedot

Tietoa lasten ja nuorten päänsäryistä

Tietoa lasten ja nuorten päänsäryistä Tietoa lasten ja nuorten päänsäryistä Diat on tarkoitettu kaikille kiinnostuneille, erityisesti nuorille ja heidän vanhemmilleen Päänsärky esiintyvyys Migreeni altistavat tekijät hoito ennaltaehkäisy Toistuva

Lisätiedot

Asiantuntijana Neurologian erikoislääkäri Markku Nissilä. Lisätietoja www.migreeni.org. Tilaukset www.kuurojenpalvelusaatio.fi

Asiantuntijana Neurologian erikoislääkäri Markku Nissilä. Lisätietoja www.migreeni.org. Tilaukset www.kuurojenpalvelusaatio.fi Migreeni Asiantuntijana Neurologian erikoislääkäri Markku Nissilä Lisätietoja www.migreeni.org Tilaukset www.kuurojenpalvelusaatio.fi Esitteen on tuottanut Suomen Migreeniyhdistys ry ja Kuurojen Palvelusäätiön

Lisätiedot

AIVORUNKO- ELI BASILAARIMIGREENI JA HEMIPLEGINEN MIGREENI

AIVORUNKO- ELI BASILAARIMIGREENI JA HEMIPLEGINEN MIGREENI AIVORUNKO- ELI BASILAARIMIGREENI JA HEMIPLEGINEN MIGREENI Aivorunko- ja hemipleginen migreeni ovat vaikeita migreenisairauksia, joihin liittyy rajuja neurologisia auraoireita. Sairaudet ovat erittäin harvinaisia.

Lisätiedot

Nuoren niska-hartiakipu

Nuoren niska-hartiakipu Nuoren niska-hartiakipu Jari Arokoski, prof. fysiatrian erikoislääkäri HYKS fysiatrian klinikka / Helsingin yliopisto Esityksen sisältö Epidemiologiaa Niskahartiakäsite Etiologia Nuoren niska-hartiakipuun

Lisätiedot

Mikä migreeni on? Migreenin hoidosta:

Mikä migreeni on? Migreenin hoidosta: Mikä migreeni on? Migreeni on hyvin tavallinen, kohtauksellinen, osittain geenien säätelemä neurologinen sairaus. Henkilö, jolla on migreeniominaisuus, on kohtausten välissä terve ja toimintakykyinen.

Lisätiedot

Migreeni gynekologin päänsärkynä

Migreeni gynekologin päänsärkynä Migreeni gynekologin päänsärkynä Gynekologi Practicin koulutus 20.1.2012 Varpu Ranta LKT, naistentautien ja synnytysten erikoislääkäri lisääntymislääketieteen lisäkoulutus HYKS Naistenklinikka, hormonipoliklinikka

Lisätiedot

Käypä hoito -indikaattorit; Alaselkäkipu Ohessa kuvatut indikaattoriehdotukset pohjautuvat Alaselkäkipu Käypä hoito -suositukseen (2017)

Käypä hoito -indikaattorit; Alaselkäkipu Ohessa kuvatut indikaattoriehdotukset pohjautuvat Alaselkäkipu Käypä hoito -suositukseen (2017) Käypä hoito -indikaattorit; Alaselkäkipu Ohessa kuvatut indikaattoriehdotukset pohjautuvat Alaselkäkipu Käypä hoito -suositukseen (2017) 1 2 Keston mukaan selkäkipu jaetaan akuuttiin (alle 6 vkoa), subakuuttiin

Lisätiedot

Lasten ja nuorten MIGREENI

Lasten ja nuorten MIGREENI Lasten ja nuorten MIGREENI LASTEN PÄÄNSÄRYT Päänsäryt ovat lapsilla yleisiä. Toistuvia päänsärkyjä esiintyy 10 35 prosentilla kouluikäisistä. Migreeniä esiintyy 5 25 prosentilla. Satunnaisia päänsärkyjä

Lisätiedot

Heikki Rantala Kuumekouristukset

Heikki Rantala Kuumekouristukset Heikki Rantala Kuumekouristukset Diagnoosipohjainen infolehtinen Kuumekouristukset ovat yleisin syy lapsuusiän tajuttomuuskouristuskohtauksiin ja niitä saa jopa noin 5% lapsista. Useimmiten niitä esiintyy

Lisätiedot

Neuropaattisen kivun lääkkeet

Neuropaattisen kivun lääkkeet Neuropaattisen kivun lääkkeet Migreenilääkkeet Esa Korpi esa.korpi@helsinki.fi Lääketieteellinen tiedekunta, Biolääketieteen laitos, farmakologia Kaavio portaittaisesta kivunhoidosta; mukaeltu WHO:n mallista.

Lisätiedot

Neurodiagnostiikka! Mikko Kallela, Olli Häppölä Neurologian klinikka, HYKS 2012

Neurodiagnostiikka! Mikko Kallela, Olli Häppölä Neurologian klinikka, HYKS 2012 Neurodiagnostiikka Mikko Kallela, Olli Häppölä Neurologian klinikka, HYKS 2012 Mikä tauti, miten tutkit? Anamneesi Status Äkillinen päänsärkykohtaus SAV Tuumori + aivopaine koholla SAV = Subaraknoidaalivuoto

Lisätiedot

Uusinta uutta kroonisesta migreenistä. Markku Nissilä, neurologi Ylilääkäri, kliininen tutkimus Suomen Terveystalo Oy

Uusinta uutta kroonisesta migreenistä. Markku Nissilä, neurologi Ylilääkäri, kliininen tutkimus Suomen Terveystalo Oy Uusinta uutta kroonisesta migreenistä Markku Nissilä, neurologi Ylilääkäri, kliininen tutkimus Suomen Terveystalo Oy G43.3 Komplisoitunut migreeni ICHD-3 koodit 1.3. Krooninen migreeni 8.2. Lääkkeen liikakäyttöön

Lisätiedot

Neurologiset syyt Päänsärky

Neurologiset syyt Päänsärky Neurologiset syyt Päänsärky neurologian erikoislääkäri, LT, dosentti, lääkärikouluttajan erityispätevyys Satakunnan sairaanhoitopiiri, neurologian yksikkö Helsingin yliopisto, farmakologian ja lääkehoidon

Lisätiedot

Kokemuksia K-Sks:sta Jukka Kupila, neurofysiologi

Kokemuksia K-Sks:sta Jukka Kupila, neurofysiologi Kokemuksia K-Sks:sta Jukka Kupila, neurofysiologi Status epilepticus ja EEG:n merkitys sen diagnostiikassa ja hoidossa. Tehtävänsiirtoihin liittyviä näkökohtia Keski-Suomen keskussairaalan hanke Ensimmäisen

Lisätiedot

Ari Rosenvall Yleislääketieteen erikoislääkäri 10.11.2015

Ari Rosenvall Yleislääketieteen erikoislääkäri 10.11.2015 Ari Rosenvall Yleislääketieteen erikoislääkäri 10.11.2015 Muistisairauksista Muistisairauksien lääkehoidon periaatteet Muistisairauden hoidon kokonaisuus Lääkkeettömät hoidot Etenevät muistisairaudet ovat

Lisätiedot

KUUKAUTISMIGREENI. Mikä se on? Kolmen päivän särkyputki. Päätä särkee, vatsaan koskee, turvottaa, oksettaa. Töihin menoa ei

KUUKAUTISMIGREENI. Mikä se on? Kolmen päivän särkyputki. Päätä särkee, vatsaan koskee, turvottaa, oksettaa. Töihin menoa ei NAISTEN MIGREENI KUUKAUTISMIGREENI Mikä se on? Kolmen päivän särkyputki. Päätä särkee, vatsaan koskee, turvottaa, oksettaa. Töihin menoa ei Ketä se koskee? voi ajatellakaan. Ja taas sama vaiva kuukauden

Lisätiedot

Migreeniä sairastaa Suomessa noin henkilöä.

Migreeniä sairastaa Suomessa noin henkilöä. KROONINEN MIGREENI Kun migreeni kroonistuu, päänsärky on jatkuvampaa ja sitä voi olla jopa päivittäin. Kohtauslääkkeiden käytön rajoittaminen, migreenin estolääkitys, riittävä lepo ja liikunta auttavat

Lisätiedot

Migreenin hoito. Käypä hoito -suositus. Keskeinen viesti. Aikuisten migreenin hoito. Tavoite ja kohderyhmät. Määritelmä ja epidemiologia

Migreenin hoito. Käypä hoito -suositus. Keskeinen viesti. Aikuisten migreenin hoito. Tavoite ja kohderyhmät. Määritelmä ja epidemiologia Käypä hoito -suositus Suomen Neurologinen Yhdistys ry Keskeinen viesti Lievän migreenikohtauksen hoidoksi sopivat tulehduskipulääkkeet joko yksinään tai metoklopramidiin yhdistettyinä. Vaikeissa tai invalidisoivissa

Lisätiedot

Migreeni. Yksi hyvä puoli löytyy, ja sehän on se, kun kohtaus on ohi niin olo on suorastaan ihana! www.migreeni.org

Migreeni. Yksi hyvä puoli löytyy, ja sehän on se, kun kohtaus on ohi niin olo on suorastaan ihana! www.migreeni.org Migreeni Yksi hyvä puoli löytyy, ja sehän on se, kun kohtaus on ohi niin olo on suorastaan ihana! www.migreeni.org Etsi päänsärkyysi selitys Ensimmäinen askel päänsärkysi hallinnassa on selvittää, liittyykö

Lisätiedot

Naisten migreeni www.migreeni.org

Naisten migreeni www.migreeni.org Naisten migreeni Kolmen päivän särkyputki. Päätä särkee, vatsaan koskee, turvottaa, oksettaa. Töihin menoa ei voi ajatellakaan. Ja taas sama vaiva kuukauden päästä. www.migreeni.org Kuukautismigreeni Mikä

Lisätiedot

Tässä osassa on tietoa kivunlievityksestä lääkkein nielurisaleikkauksen jälkeen. Voit laskea oikean kipulääkeannoksen lapsellesi.

Tässä osassa on tietoa kivunlievityksestä lääkkein nielurisaleikkauksen jälkeen. Voit laskea oikean kipulääkeannoksen lapsellesi. Kivunlievitys Tässä osassa on tietoa kivunlievityksestä lääkkein nielurisaleikkauksen jälkeen. Voit laskea oikean kipulääkeannoksen lapsellesi. Huomaa, että tämä kivunlievitysohje pätee vain, jos lapsella

Lisätiedot

Päänsärky, purenta ja TMD. 26.5.2016 Taru Kukkula Oikomishoidon erikoishammaslääkäri Porin perusturva, Suun terveydenhuolto

Päänsärky, purenta ja TMD. 26.5.2016 Taru Kukkula Oikomishoidon erikoishammaslääkäri Porin perusturva, Suun terveydenhuolto Päänsärky, purenta ja TMD 26.5.2016 Taru Kukkula Oikomishoidon erikoishammaslääkäri Porin perusturva, Suun terveydenhuolto Etiologia Epäselvä, monitekijäinen Useita etiologialtaan ja patologialtaan erilaisia

Lisätiedot

Verenpaineen tunnistaminen ja oikea-aikainen puuttuminen perusterveydenhuollossa

Verenpaineen tunnistaminen ja oikea-aikainen puuttuminen perusterveydenhuollossa Verenpaineen tunnistaminen ja oikea-aikainen puuttuminen perusterveydenhuollossa Tanja Laitinen, LL Wiitaunioni, Viitasaaren terveyskeskus 27.10.2016 Sidonnaisuudet Tampereen lääketiedepäivien osallistumismaksu,

Lisätiedot

LIITE III VALMISTEYHTEENVEDON JA PAKKAUSSELOSTEEN MUUTOS

LIITE III VALMISTEYHTEENVEDON JA PAKKAUSSELOSTEEN MUUTOS LIITE III VALMISTEYHTEENVEDON JA PAKKAUSSELOSTEEN MUUTOS Nämä muutokset valmisteyhteenvetoon ja pakkausselosteeseen ovat voimassa Komission päätöksestä. Jäsenvaltioiden viranomaiset päivittävät valmistetiedot

Lisätiedot

Päätä särkee. Liisa Metsähonkala,, lastenneurologi Liisa Viheriälä,, lastenpsykiatri LNS

Päätä särkee. Liisa Metsähonkala,, lastenneurologi Liisa Viheriälä,, lastenpsykiatri LNS Päätä särkee Liisa Metsähonkala,, lastenneurologi Liisa Viheriälä,, lastenpsykiatri LNS Päänsärky on taipumus, oire, suojamekanismi Päänsäryt ovat yksi yleisimmistä lasten ja nuorten toistuvista kiputiloista

Lisätiedot

PAKKAUSSELOSTE. Airomir 5 mg/2,5 ml sumutinliuos. salbutamoli

PAKKAUSSELOSTE. Airomir 5 mg/2,5 ml sumutinliuos. salbutamoli PAKKAUSSELOSTE Airomir 5 mg/2,5 ml sumutinliuos salbutamoli Lue tämä pakkausseloste huolellisesti, ennen kuin aloitat lääkkeen käyttämisen. - Säilytä tämä pakkausseloste. Voit tarvita sitä myöhemmin. -

Lisätiedot

Uutta lääkkeistä: Ulipristaali

Uutta lääkkeistä: Ulipristaali Page 1 of 5 JULKAISTU NUMEROSSA 3/2012 UUTTA LÄÄKKEISTÄ Uutta lääkkeistä: Ulipristaali Annikka Kalliokoski Esmya, 5 mg tabletti, PregLem France SAS. Ulipristaaliasetaattia voidaan käyttää kohdun myoomien

Lisätiedot

KUTSUNTATARKASTUSKOULUTUS- TILAISUUS 09.02.2011 - Neurologia. Tuula Nylund Hallintoylilääkäri, Neurologian erikoislääkäri Sotilaslääketieteen keskus

KUTSUNTATARKASTUSKOULUTUS- TILAISUUS 09.02.2011 - Neurologia. Tuula Nylund Hallintoylilääkäri, Neurologian erikoislääkäri Sotilaslääketieteen keskus KUTSUNTATARKASTUSKOULUTUS- TILAISUUS 09.02. - Neurologia Tuula Nylund Hallintoylilääkäri, Neurologian erikoislääkäri Sotilaslääketieteen keskus 0 VAATIMUSPERUSTEET Palvelusturvallisuus Kaikki varusmiehet

Lisätiedot

EMPULLA ON MIGREENI. - lastenkirja migreenistä 4 5-vuotiaille lapsille, heidän vanhemmilleen ja hoitoalan ammattilaisille

EMPULLA ON MIGREENI. - lastenkirja migreenistä 4 5-vuotiaille lapsille, heidän vanhemmilleen ja hoitoalan ammattilaisille EMPULLA ON MIGREENI - lastenkirja migreenistä 4 5-vuotiaille lapsille, heidän vanhemmilleen ja hoitoalan ammattilaisille Tiina Lehtimaa Opinnäytetyö, kevät 2007 Diakonia-ammattikorkeakoulu, Diak Etelä,

Lisätiedot

Migreeni: Oirejatkumo

Migreeni: Oirejatkumo Migreeni Migreeni on hyvin tavallinen, kohtauksellinen, osittain geenien säätelemä neurologinen sairaus, jonka aivan kaikkia mekanismeja ei vielä tunneta. Koska geenien periytyminen on täysin yksilöllistä,

Lisätiedot

Migreeni on kohtauksellinen, osittain geenien säätelemä aikuisiän yleisin neurologinen sairaus, jonka kaikkia mekanismeja ei vielä tunneta.

Migreeni on kohtauksellinen, osittain geenien säätelemä aikuisiän yleisin neurologinen sairaus, jonka kaikkia mekanismeja ei vielä tunneta. MIGREENI Migreeni on kohtauksellinen, osittain geenien säätelemä aikuisiän yleisin neurologinen sairaus, jonka kaikkia mekanismeja ei vielä tunneta. Koska geenien periytyminen on täysin yksilöllistä, voi

Lisätiedot

Epilepsian lääkehoito

Epilepsian lääkehoito Epilepsian lääkehoito Hanna Ansakorpi Kliininen opettaja, LT Neurologian erikoislääkäri Oulun yliopisto, Lääketieteen laitos, neurologia OYS, Medisiininen tulosalue, neurologia Mikä on epilepsia? Epileptinen

Lisätiedot

POTILAAN OPAS MAVENCLAD. Potilaan opas. Kladribiini (MAVENCLAD) RMP, versio 1.0 Fimean hyväksymä

POTILAAN OPAS MAVENCLAD. Potilaan opas. Kladribiini (MAVENCLAD) RMP, versio 1.0 Fimean hyväksymä MAVENCLAD Potilaan opas POTILAAN OPAS RISKIENHALLINNAN KOULUTUSMATERIAALI FI/CLA/1117/0050 Tärkeää tietoa MAVENCLAD-hoidon aloittaville potilaille Sisällys MAVENCLAD-valmisteen esittely Kuinka MAVENCLAD-hoito

Lisätiedot

Liite III. Muutokset valmisteyhteenvedon ja pakkausselosteiden asianmukaisiin kohtiin

Liite III. Muutokset valmisteyhteenvedon ja pakkausselosteiden asianmukaisiin kohtiin Liite III Muutokset valmisteyhteenvedon ja pakkausselosteiden asianmukaisiin kohtiin Huomautus: Seuraavat muutokset valmisteyhteenvedon ja pakkausselosteen tiettyihin kohtiin tehdään sovittelumenettelyn

Lisätiedot

Lapsen. epilepsia. opas vanhemmille

Lapsen. epilepsia. opas vanhemmille Lapsen epilepsia opas vanhemmille Alkusanat Suomessa noin 600 800 lasta sairastuu epilepsiaan vuosittain. Epilepsia on pitkäaikaissairaus, joka johtuu aivojen sähköisen toiminnan häiriöstä. Epilepsiakohtaukset

Lisätiedot

2008-2018 KANSALLINEN ALLERGIAOHJELMA. Allergia hallintaan. Lääkäri/hoitaja. Yhteistyössä

2008-2018 KANSALLINEN ALLERGIAOHJELMA. Allergia hallintaan. Lääkäri/hoitaja. Yhteistyössä 2008-2018 KANSALLINEN ALLERGIAOHJELMA Allergia hallintaan Lääkäri/hoitaja Yhteistyössä Lääkäri/hoitaja tarkistaa listan avulla hoidon ja ohjaa Astma Ylimääräistä avaavaa lääkettä kuluu enintään 2 annosta

Lisätiedot

bukkaalinen fentanyylitabletti Effentora_ohjeet annostitrausta varten opas 6.indd :04:58

bukkaalinen fentanyylitabletti Effentora_ohjeet annostitrausta varten opas 6.indd :04:58 10 10 9 8 7 6 5 4 3 2 1 0 Yksilöllisesti sopiva annos jokaiselle syövän läpilyöntikivuista kärsivälle potilaalle: Viisi Effentora - vahvuutta mahdollistavat yksilöllisen läpilyöntikipujen hoidon Ohjeet

Lisätiedot

Kipupotilas psykiatrin vastaanotolla. Ulla Saxén Ylilääkäri Satshp, yleissairaalapsykiatrian yksikkö 26.05.2016

Kipupotilas psykiatrin vastaanotolla. Ulla Saxén Ylilääkäri Satshp, yleissairaalapsykiatrian yksikkö 26.05.2016 Kipupotilas psykiatrin vastaanotolla Ulla Saxén Ylilääkäri Satshp, yleissairaalapsykiatrian yksikkö 26.05.2016 ICD-10 tautiluokituksessa kipuoire esiintyy vain muutaman psykiatrisen diagnoosin kuvauksessa

Lisätiedot

Käypä hoito -suositus

Käypä hoito -suositus Käypä hoito -suositus Suomalaisen Lääkäriseuran Duodecimin ja Suomen Neurologinen Yhdistys ry:n asettama työryhmä Julkaistu ensimmäisen kerran Aikakauskirja Duodecimissa 2002;118(11):1200-9 1. PÄIVITYS

Lisätiedot

Jännityspäänsäryn kliininen tutkimus ja hoito

Jännityspäänsäryn kliininen tutkimus ja hoito Pään alueen kiputilat MARKKU NISSILÄ Jännityspäänsäryn kliininen tutkimus ja hoito Jännityspäänsärky on valikoitumattomassa väestössä yleisin päänsäryn syy. Monet jännityspäänsäryn tutkimus- ja hoitomenetelmät

Lisätiedot

MONIMUOTOINEN PÄÄNSÄRKY. Hanna Harno, LT, Neurologian erikoislääkäri, HYKS Neurologian klinikka ja Kipuklinikka 13.03.2014

MONIMUOTOINEN PÄÄNSÄRKY. Hanna Harno, LT, Neurologian erikoislääkäri, HYKS Neurologian klinikka ja Kipuklinikka 13.03.2014 MONIMUOTOINEN PÄÄNSÄRKY Hanna Harno, LT, Neurologian erikoislääkäri, HYKS Neurologian klinikka ja Kipuklinikka 13.03.2014 Sisältö Taustaa Kroonistumisen riskitekijöitä Merkittävimmät tekijät Särkylääkkeiden

Lisätiedot

Osteoporoosi (luukato)

Osteoporoosi (luukato) Osteoporoosi (luukato) Lääkärikirja Duodecim Pertti Mustajoki, sisätautien erikoislääkäri Osteoporoosi tarkoittaa, että luun kalkkimäärä on vähentynyt ja luun rakenne muuttunut. Silloin luu voi murtua

Lisätiedot

VANHUSTEN ÄKILLINEN SEKAVUUS

VANHUSTEN ÄKILLINEN SEKAVUUS VANHUSTEN ÄKILLINEN SEKAVUUS Jouko Laurila, LT HUS DELIRIUMIN OIREET tajunnantason häiriö tarkkaavaisuuden häiriö uni-valverytmin häiriö ajattelun ja muistin häiriö puheen häiriö havainnoinnin häiriö motoriikan

Lisätiedot

LÄÄKEHAITTACASE JA ARVIOINTI. Sirkka-Liisa Kivelä Professori, emerita

LÄÄKEHAITTACASE JA ARVIOINTI. Sirkka-Liisa Kivelä Professori, emerita LÄÄKEHAITTACASE JA ARVIOINTI Sirkka-Liisa Kivelä Professori, emerita MIES 72 v Ongelmat alkaneet kesällä ja pahentuneet syyskesällä ja syksyllä - Laihtuminen, 178 cm, paino 54.6 kg - Käsien vapina, ajoittain

Lisätiedot

Mirja Koivunen Yleislääketieteen erikoislääkäri Palliatiivisen lääketieteen erityispätevyys Länsi-Suomen Diakonialaitos

Mirja Koivunen Yleislääketieteen erikoislääkäri Palliatiivisen lääketieteen erityispätevyys Länsi-Suomen Diakonialaitos Mirja Koivunen Yleislääketieteen erikoislääkäri Palliatiivisen lääketieteen erityispätevyys Länsi-Suomen Diakonialaitos Palliatiivisella sedaatiolla tarkoitetaan sitä, että kuolevaa potilasta rauhoitetaan

Lisätiedot

Kolmoishermosärky. www.migreeni.org

Kolmoishermosärky. www.migreeni.org Kolmoishermosärky Kipu tuntuu vasemman yläleuan hampaissa ja nenänpielessä, ja vetää samanpuoleiseen korvaan. En voi käsittää miten voi olla näin kauhean kova kipu edes olemassa!!?? Se ei kestä kauaa,

Lisätiedot

Hyvä päivä, hyvä yö? Helena Aatsinki, työterveyshuollon erikoislääkäri, unilääketieteen erityispätevyys, psykoterapeutti

Hyvä päivä, hyvä yö? Helena Aatsinki, työterveyshuollon erikoislääkäri, unilääketieteen erityispätevyys, psykoterapeutti Hyvä päivä, hyvä yö? Helena Aatsinki, työterveyshuollon erikoislääkäri, unilääketieteen erityispätevyys, psykoterapeutti Sivu 1 Unihäiriöt Unettomuushäiriöt Unenaikaiset hengityshäiriöt Keskushermostoperäinen

Lisätiedot

MIGREENIN DIAGNOSTIIKKA JA HOITO TERVEYSKESKUKSESSA

MIGREENIN DIAGNOSTIIKKA JA HOITO TERVEYSKESKUKSESSA MIGREENIN DIAGNOSTIIKKA JA HOITO TERVEYSKESKUKSESSA Sonja Nikula Syventävien opintojen kirjallinen työ Tampereen yliopisto Lääketieteen yksikkö Joulukuu 2015 Tampereen yliopisto Lääketieteen laitos SONJA

Lisätiedot

AIVOTÄRÄHDYS & URHEILU MUUTTAAKO TUORE KANSAINVÄLINEN KONSENSUSLAUSUMA KÄYTÄNTÖJÄ? Matti Vartiainen

AIVOTÄRÄHDYS & URHEILU MUUTTAAKO TUORE KANSAINVÄLINEN KONSENSUSLAUSUMA KÄYTÄNTÖJÄ? Matti Vartiainen AIVOTÄRÄHDYS & URHEILU MUUTTAAKO TUORE KANSAINVÄLINEN KONSENSUSLAUSUMA KÄYTÄNTÖJÄ? Matti Vartiainen 10.11.2016 m.vartiainen@kolumbus.fi Agenda Tunnistamisen jälkeinen RTP RTP= Return to play Paluu arkeen,

Lisätiedot

Kirsi Ylä-Tuuhonen erikoistuva lääkäri TAYS, Lastenklinikka

Kirsi Ylä-Tuuhonen erikoistuva lääkäri TAYS, Lastenklinikka MILLOIN PÄIVYSTYSLÄHETE TAYS:IIN, TAYS-TEMPUT JA KOTIOHJEET PÄIVYSTYKSESTÄ AHDISTUSKOHTAUKSEN JÄLKEEN Kirsi Ylä-Tuuhonen erikoistuva lääkäri TAYS, Lastenklinikka ASTMAN PAHENEMIVAIHE/ OBSTRUKTIIVINEN BRONKIITTI

Lisätiedot

Migreenin käypä hoito

Migreenin käypä hoito 1 Migreenin käypä hoito Suomen Neurologinen Yhdistys ry (**Sisällysluettelo numerot alussa ok, sitten vähän aikaa 2 numeroa pienemmät kuin pitäisi ja jälleen lopussa ok. Viite 11 poistettu, koska siihen

Lisätiedot

ADHD:n Käypä hoito suositus Hoitopolku eri ikäkausina

ADHD:n Käypä hoito suositus Hoitopolku eri ikäkausina ADHD:n Käypä hoito suositus Hoitopolku eri ikäkausina 12.10.2017 Jaakko Pitkänen Yleislääketieteen erikoislääkäri Lastenneuvola- ja kouluterveydenhuoltotyön erityispätevyys Koululääkäri, vt erikoislääkäri,

Lisätiedot

Liite III. Valmisteyhteenvedon ja pakkausselosteiden vastaavien kohtien muutokset

Liite III. Valmisteyhteenvedon ja pakkausselosteiden vastaavien kohtien muutokset Liite III Valmisteyhteenvedon ja pakkausselosteiden vastaavien kohtien muutokset Huomautus: Tämä valmisteyhteenveto ja pakkausseloste on tulosta menettelystä asian saattamiseksi käsittelyyn. Jäsenvaltion

Lisätiedot

HENGITYSTIEINFEKTIOON SAIRASTUNEEN LEIKKI-IKÄISEN (1-3 vuotiaan) LAPSEN HOITO KOTONA

HENGITYSTIEINFEKTIOON SAIRASTUNEEN LEIKKI-IKÄISEN (1-3 vuotiaan) LAPSEN HOITO KOTONA HENGITYSTIEINFEKTIOON SAIRASTUNEEN LEIKKI-IKÄISEN (1-3 vuotiaan) LAPSEN HOITO KOTONA Sisältö Johdanto... 3 Yleinen kotihoito... 4 Nuhakuume... 7 Keuhkoputkentulehdus... 8 Kurkunpääntulehdus... 9 Milloin

Lisätiedot

Kliininen lääketiede Neurologia. Neurologiaan erikoistuvan lääkärin LOKIKIRJA. KYS NEUROKESKUS, Neurologia PL Kuopio

Kliininen lääketiede Neurologia. Neurologiaan erikoistuvan lääkärin LOKIKIRJA. KYS NEUROKESKUS, Neurologia PL Kuopio Kliininen lääketiede Neurologia Neurologiaan erikoistuvan lääkärin LOKIKIRJA Koulutettavan nimi: Opinto oikeus (pvm): Koulutusohjelman vastuuhenkilö: Osoite: Professori Hilkka Soininen KYS ROKESKUS, Neurologia

Lisätiedot

Pramipexol Stada. 18.10.2013, Versio V01 RISKIENHALLINTASUUNNITELMAN JULKINEN YHTEENVETO

Pramipexol Stada. 18.10.2013, Versio V01 RISKIENHALLINTASUUNNITELMAN JULKINEN YHTEENVETO Pramipexol Stada 18.10.2013, Versio V01 RISKIENHALLINTASUUNNITELMAN JULKINEN YHTEENVETO VI.2 Julkisen yhteenvedon osiot Pramipexol STADA 0,088 mg tabletti Pramipexol STADA 0,18 mg tabletti Pramipexol STADA

Lisätiedot

Klaudikaatio eli katkokävely. Potilasohje.

Klaudikaatio eli katkokävely. Potilasohje. Klaudikaatio eli katkokävely Potilasohje Katkokävely eli klaudikaatio Yksi valtimotaudin mielipaikoista ovat alaraajoihin johtavat valtimot. Aortta haarautuu lantion korkeudella kahdeksi lonkkavaltimoksi,

Lisätiedot

ADHD:n Käypä hoito-suositus 2017 Aikuisten ADHD:n lääkehoito. Sami Leppämäki psykiatrian dosentti, psykoterapeutti

ADHD:n Käypä hoito-suositus 2017 Aikuisten ADHD:n lääkehoito. Sami Leppämäki psykiatrian dosentti, psykoterapeutti ADHD:n Käypä hoito-suositus 2017 Aikuisten ADHD:n lääkehoito Sami Leppämäki 12.10.2017 psykiatrian dosentti, psykoterapeutti SIDONNAISUUDET KOLMEN VIIMEISEN VUODEN AJALTA Päätoimi yksityislääkäri Sivutoimet

Lisätiedot

EEG:N KÄYTTÖMAHDOLLISUUDET SAIRAUKSIEN DIAGNOSTIIKASSA MAIJA ORJATSALO, ERIKOISTUVA LÄÄKÄRI, HUS-KUVANTAMINEN LABQUALITY DAYS 9.2.

EEG:N KÄYTTÖMAHDOLLISUUDET SAIRAUKSIEN DIAGNOSTIIKASSA MAIJA ORJATSALO, ERIKOISTUVA LÄÄKÄRI, HUS-KUVANTAMINEN LABQUALITY DAYS 9.2. EEG:N KÄYTTÖMAHDOLLISUUDET SAIRAUKSIEN DIAGNOSTIIKASSA MAIJA ORJATSALO, ERIKOISTUVA LÄÄKÄRI, HUS-KUVANTAMINEN LABQUALITY DAYS 9.2.2017 SISÄLLYSLUETTELO EEG-tutkimuksen esittely EEG-tutkimuksen käyttö sairauksien

Lisätiedot

Mitä apuvälineitä epilepsiaa sairastava tarvitsee? Liisa Metsähonkala, ayl, lastenneurologi HUS

Mitä apuvälineitä epilepsiaa sairastava tarvitsee? Liisa Metsähonkala, ayl, lastenneurologi HUS Elämä hallussa epilepsian kanssa 24.9.2014 OYS Mitä apuvälineitä epilepsiaa sairastava tarvitsee? Liisa Metsähonkala, ayl, lastenneurologi HUS VAROITUS! Esitys sisältää tuotesijoittelua Tuotteet valittu

Lisätiedot

Selkärangan natiivikuvausindikaatiot VSKKssa alkaen 1.9.2015 1,2 tekijä: Roberto Blanco

Selkärangan natiivikuvausindikaatiot VSKKssa alkaen 1.9.2015 1,2 tekijä: Roberto Blanco tiedottaa 20/2015 17.8.2015 Selkärangan natiivikuvausindikaatiot VSKKssa alkaen 1.9.2015 1,2 tekijä: Roberto Blanco hyväksyjä: Roberto Blanco pvm: 17.8.2015 Ohje tilaajille ja kuvausyksiköille Selkärangan

Lisätiedot

Kolmoishermosärky eli Trigeminusneuralgia

Kolmoishermosärky eli Trigeminusneuralgia Kolmoishermosärky eli Trigeminusneuralgia Kolmoishermo eli nervus trigeminus on kasvojen alueen kolmihaarainen tuntohermo. Kummallakin puolen kasvoja on oma kolmoishermo. Kolmoishermosärky on tämän hermon

Lisätiedot

Hoidatko migreeniä vai itseäsi?

Hoidatko migreeniä vai itseäsi? Hoidatko migreeniä vai itseäsi? Tarja Suomalainen Neurologian erikoislääkäri Lääkärikeskus Mehiläinen Allergiatalo 15.11.2010 Miksi migreeniä pitää hoitaa? Migreeni heikentää elämänlaatua ja aiheuttaa

Lisätiedot

PALLIATIIVINEN SEDAATIO

PALLIATIIVINEN SEDAATIO PALLIATIIVINEN SEDAATIO Juha Nevantaus Osastonylilääkäri Keski-Suomen Keskussairaala 28.11.2013 Päätös saattohoitoon siirtymisestä tehdään neuvotellen potilaan kanssa ja merkitään selkeästi sairauskertomukseen.

Lisätiedot

Vanhusten virtsatieinfektio. TPA Tampere: Vanhuksen virtsatieinfektio

Vanhusten virtsatieinfektio. TPA Tampere: Vanhuksen virtsatieinfektio Vanhusten virtsatieinfektio 1 Perustieto Termit Oireeton bakteriuria Vti pitkäaikaishoidossa Oireet ja määritelmä Diagnoosi Haasteet Syventävä tieto Hoito TPA: virtsatieinfektio 2 Bakteriuria eli bakteerikasvu

Lisätiedot

ÄKILLINEN SYDÄNKOHTAUS ACUTE CORONARY SYNDROMES PATOGENEESI ENSIHOITO ÄKILLISEN SYDÄN- KOHTAUKSEN PATOLOGIA

ÄKILLINEN SYDÄNKOHTAUS ACUTE CORONARY SYNDROMES PATOGENEESI ENSIHOITO ÄKILLISEN SYDÄN- KOHTAUKSEN PATOLOGIA 1/5 ÄKILLINEN SYDÄNKOHTAUS ACUTE CORONARY SYNDROMES PATOGENEESI ENSIHOITO ÄKILLISEN SYDÄN- KOHTAUKSEN PATOLOGIA KESKEISET TEKIJÄT: o Sepelvaltimon tukos / ahtautuminen (kuva 1,sivulla 5) o Tromboottinen

Lisätiedot

Propyyliheksedriini. Eventin. Postfach 210805 Ludwigshafen DE 67008 Germany. Tämä päätös Huomioitava ennen lääkkeen Lääkevalmisteen

Propyyliheksedriini. Eventin. Postfach 210805 Ludwigshafen DE 67008 Germany. Tämä päätös Huomioitava ennen lääkkeen Lääkevalmisteen Liite I 3 Aine: Propyyliheksedriini Tämä päätös Huomioitava ennen lääkkeen Lääkevalmisteen ottamista kauppanimi Saksa Knoll AG Postfach 210805 Ludwigshafen DE 67008 Germany Eventin 4 Aine Fenbutratsaatti

Lisätiedot

Lasten virtsatieinfektioiden diagnostiikan ja hoidon kulmakivet

Lasten virtsatieinfektioiden diagnostiikan ja hoidon kulmakivet 25.10.2007 Lasten virtsatieinfektioiden diagnostiikan ja hoidon kulmakivet Ville Peltola TYKS, lastenklinikka Insidenssi Suurin < 1-v: pojat = tytöt, n. 7/1000 1-v: tytöt > pojat 8% tytöistä sairastaa

Lisätiedot

Kirjan käyttäjälle... 5

Kirjan käyttäjälle... 5 Sisällysluettelo Kirjan käyttäjälle... 5 Kappale 1: Yleislääkärillä... 9 Dialogit... 11 Sarjoittainen päänsärky... 11 Jännityspäänsärky... 13 Migreeni... 15 Sanastotehtävät... 18 Keskustelutehtävät...

Lisätiedot

Päänsärkyisen lapsipotilaan ohjauksen arviointi Toteutuuko Käypä hoito -suositus

Päänsärkyisen lapsipotilaan ohjauksen arviointi Toteutuuko Käypä hoito -suositus Niina Kokko, Nina Suni Päänsärkyisen lapsipotilaan ohjauksen arviointi Toteutuuko Käypä hoito -suositus Alaotsikko Metropolia Ammattikorkeakoulu Sairaanhoitaja (AMK) Hoitotyö Opinnäytetyö 28.4.2011 Tiivistelmä

Lisätiedot

Liikunta terveydenhuollon ammattilaisten koulutuksessa

Liikunta terveydenhuollon ammattilaisten koulutuksessa Liikunta terveydenhuollon ammattilaisten koulutuksessa Jyrki Kettunen Dosentti, ft Arcada Nykytila Liikunta on jäänyt riittämättömäksi keinoksi vaikuttaa terveyden ylläpitämiseen ja monien sairauksien

Lisätiedot

Muistisairaudet saamelaisväestössä

Muistisairaudet saamelaisväestössä Muistisairaudet saamelaisväestössä Anne Remes Professori, ylilääkäri Kliininen laitos, neurologia Itä-Suomen yliopisto, KYS Esityksen sisältö Muistisairauksista yleensä esiintyvyys tutkiminen tärkeimmät

Lisätiedot

203 Krooninen keuhkoastma ja sitä läheisesti muistuttavat krooniset obstruktiiviset keuhkosairaudet

203 Krooninen keuhkoastma ja sitä läheisesti muistuttavat krooniset obstruktiiviset keuhkosairaudet 1 / 5 27.11.2015 13:07 Yhteistyökumppanit / Lääkärit ja terveydenhuolto / Lääkkeet ja lääkekorvaukset / Lääkkeiden korvausoikeudet / Erityiskorvaus / 203 Krooninen keuhkoastma ja sitä läheisesti muistuttavat

Lisätiedot

Ammattiopisto Luovi. Erityisen monipuolista opiskelua

Ammattiopisto Luovi. Erityisen monipuolista opiskelua Ammattiopisto Luovi Erityisen monipuolista opiskelua HAAPAVESI 6.9.2013 Oppimisvaikeudet Oppimisvaikeuksilla tarkoitetaan sitä, että oppijalla on vaikeuksia saavuttaa opiskelun tavoitteet, tai tavoitteiden

Lisätiedot

Anna-Maija Koivusalo 26.5.15

Anna-Maija Koivusalo 26.5.15 Anna-Maija Koivusalo 26.5.15 Kivuton sairaala projekti vuonna 214 Kivun arviointi projekti Kivuton sairaala toteutettiin yhdeksännen kerran syksyllä 214 pääosin Euroopan kipuviikolla (viikko 42). Mukana

Lisätiedot

Suomen Migreeniyhdistys ry 1/2003

Suomen Migreeniyhdistys ry 1/2003 Suomen Migreeniyhdistys ry 1/2003 Suomen Migreeniyhdistys toimii myös muita päänsärkyjä kuin migreeniä sairastvien hyväksi. Vuoden 2001 alusta perustettiin Hortonin neuralgian alaosasto. Hortonistien toiminta

Lisätiedot

Lääkkeet muistisairauksissa

Lääkkeet muistisairauksissa Lääkkeet muistisairauksissa Muistihoitajat 27.4.2016 Vanheneminen muuttaa lääkkeiden farmakokinetiikkaa Lääkeaineen vaiheet elimistössä: Imeytyminen: syljen eritys vähenee, mahalaukun ph nousee, maha-suolikanavan

Lisätiedot

Miten tehostan sepelvaltimotaudin lääkehoitoa?

Miten tehostan sepelvaltimotaudin lääkehoitoa? Miten tehostan sepelvaltimotaudin lääkehoitoa? Dosentti, kardiologi Erkki Ilveskoski Yleislääkäripäivät 27.11.2015 1 Sidonnaisuudet Luennoitsija ja/tai muut asiantuntijatehtävät St. Jude Medical, Novartis,

Lisätiedot

Teratologinen tietopalvelu

Teratologinen tietopalvelu Kipulääkkeet, raskaus ja imetys Heli Malm Teratologinen tietopalvelu Äidin lääkeneuvonta, HUSLAB Teratologinen tietopalvelu Perustettu v. 1994 Väestöliiton perinnöllisyysklinikkaan Kuulunut perustamisesta

Lisätiedot

TANJA EKLÖF, GERD ADOLFSSON, ELIISA ROINE KOULUTERVEYDENHUOLLON TOIMINTAOHJE SISÄILMAASIOISSA

TANJA EKLÖF, GERD ADOLFSSON, ELIISA ROINE KOULUTERVEYDENHUOLLON TOIMINTAOHJE SISÄILMAASIOISSA TANJA EKLÖF, GERD ADOLFSSON, ELIISA ROINE 30.11.2017 KOULUTERVEYDENHUOLLON TOIMINTAOHJE SISÄILMAASIOISSA KUN PERHE TAI OPPILAS OTTAA YHTEYTTÄ TERVEYDENHOITAJAAN SISÄILMAOIRE-EPÄILYN VUOKSI Kuuntele, ota

Lisätiedot

Silmänpainetauti Dg, hoito ja seuranta

Silmänpainetauti Dg, hoito ja seuranta Silmänpainetauti Dg, hoito ja seuranta Suomen Silmähoitajapäivät 26.8.2011 Paasitorni, Helsinki El, LT Anu Vaajanen Mikä tauti on glaukooma? Näköhermon etenevä sairaus, joka aiheuttaa vaurioita näköhermon

Lisätiedot

Tärkeää tietoa GILENYA -hoidosta

Tärkeää tietoa GILENYA -hoidosta Tärkeää tietoa GILENYA -hoidosta Ensimmäisen GILENYA-annoksen jälkeen lääkärisi pyytää sinua jäämään vastaanotolle vähintään kuuden tunnin ajaksi, jotta tarvittaviin toimenpiteisiin voidaan ryhtyä, jos

Lisätiedot

ADHD:n Käypä hoito -suositus. Lastenpsykiatrian ylilääkäri Anita Puustjärvi ESSHP

ADHD:n Käypä hoito -suositus. Lastenpsykiatrian ylilääkäri Anita Puustjärvi ESSHP ADHD:n Käypä hoito -suositus Lastenpsykiatrian ylilääkäri Anita Puustjärvi ESSHP Sidonnaisuudet kolmen viimeisen vuoden ajalta LL, lastenpsykiatrian erikoislääkäri, lastenpsykoterapian erityispätevyys

Lisätiedot

Sisältö Etiologia. Oireet. Erotusdiagnostiikka. Hälytysmerkit. Esitiedot. Kliininen arvio. Nestetarve & kuivuman korjaus

Sisältö Etiologia. Oireet. Erotusdiagnostiikka. Hälytysmerkit. Esitiedot. Kliininen arvio. Nestetarve & kuivuman korjaus Sisältö Etiologia Oireet Erotusdiagnostiikka Hälytysmerkit Esitiedot Kliininen arvio Nestetarve & kuivuman korjaus Hoitopaikan valinta Yhteenveto 1 Etiologia Yleisiä Valtaosa virustauteja Adeno, noro,

Lisätiedot

LASTEN NARKOLEPSIAN TUTKIMUS- JA HOITOKÄYTÄNNÖT. ASIANTUNTIJARYHMÄN SUOSITUS Outi Saarenpää-Heikkilä LT, lastenneurologi TAYS

LASTEN NARKOLEPSIAN TUTKIMUS- JA HOITOKÄYTÄNNÖT. ASIANTUNTIJARYHMÄN SUOSITUS Outi Saarenpää-Heikkilä LT, lastenneurologi TAYS LASTEN NARKOLEPSIAN TUTKIMUS- JA HOITOKÄYTÄNNÖT ASIANTUNTIJARYHMÄN SUOSITUS Outi Saarenpää-Heikkilä LT, lastenneurologi TAYS SISÄLTÖ Asiantuntijaryhmän esittely Narkolepsian diagnostiikka Narkolepsian

Lisätiedot

Novartis Finland Oy. Aclasta-potilasopas osteoporoosin hoidossa

Novartis Finland Oy. Aclasta-potilasopas osteoporoosin hoidossa Novartis Finland Oy Aclasta-potilasopas osteoporoosin hoidossa Tämä potilasopas on tarkoitettu osteoporoosia sairastaville potilaille, joilla on suurentunut luunmurtumariski ja jotka saavat Aclasta-hoitoa.

Lisätiedot

Hoito-ohjeet lapsen sairastuessa

Hoito-ohjeet lapsen sairastuessa TÄRKEÄT YHTEYSTIEDOT Yleinen hätänumero 112 Myrkytystietokeskus 09 471 977 Omat terveysasemat ma to klo 8 16 ja pe klo 8 15 Armila 05 352 7260 Lauritsala 05 352 6701 Sammonlahti 05 352 7501 Joutseno 05

Lisätiedot

Attentin 5mg tabletti - opas reseptin kirjoittavalla lääkärille Tarkistuslista hoidon jatkuvaan seurantaan mahdollisessa web-pohjaisessa jakelussa

Attentin 5mg tabletti - opas reseptin kirjoittavalla lääkärille Tarkistuslista hoidon jatkuvaan seurantaan mahdollisessa web-pohjaisessa jakelussa Attentin 5mg tabletti - opas reseptin kirjoittavalla lääkärille Tarkistuslista hoidon jatkuvaan seurantaan mahdollisessa web-pohjaisessa jakelussa Tarkistuslista 2 tarkistuslista Attentin 5mg tabletti

Lisätiedot

LASTEN PÄÄNSÄRKYYN LIITTYVÄT KESKUSTELUT INTERNETIN KESKUSTELUPALSTOILLA

LASTEN PÄÄNSÄRKYYN LIITTYVÄT KESKUSTELUT INTERNETIN KESKUSTELUPALSTOILLA LASTEN PÄÄNSÄRKYYN LIITTYVÄT KESKUSTELUT INTERNETIN KESKUSTELUPALSTOILLA Reeta Kanniainen Maria Pohjonen Opinnäytetyö Toukokuu 2011 Hoitotyön koulutusohjelma Sosiaali-, terveys- ja liikunta-ala OPINNÄYTETYÖN

Lisätiedot

Nuoren urheilijan ylikuormittumisen toteaminen ja hoito lääkärin näkökulmasta

Nuoren urheilijan ylikuormittumisen toteaminen ja hoito lääkärin näkökulmasta Nuoren urheilijan ylikuormittumisen toteaminen ja hoito lääkärin näkökulmasta Lauri Alanko LT, Liikuntalääketieteen erikoislääkäri 20.3.15 Liikuntalääketieteen erikoislääkäri Fc Honka, HIFK A-juniorit,

Lisätiedot

KAATUMISET JA HUIMAUS. Jouko Laurila geriatrian erikoislääkäri Rovaniemen ikäosaamiskeskus

KAATUMISET JA HUIMAUS. Jouko Laurila geriatrian erikoislääkäri Rovaniemen ikäosaamiskeskus KAATUMISET JA HUIMAUS Jouko Laurila geriatrian erikoislääkäri Rovaniemen ikäosaamiskeskus KAATUMISET JA HUIMAUS Jouko Laurila geriatrian erikoislääkäri Rovaniemen ikäosaamiskeskus Sidonnaisuudet: Mundipharma,

Lisätiedot

Alkoholivieroituksessa käytettävä lääkehoito

Alkoholivieroituksessa käytettävä lääkehoito Päihteet, terveys ja erityispalvelut -ajankohtaispäivät Juvenes, Tampere Alkoholivieroituksessa käytettävä lääkehoito Pekka Heinälä 29.1.2010 ALKOHOLINKULUTUS SATAPROSENTTISENA ALKOHOLINA HS 151209 1 Käypä

Lisätiedot

LAPIN SAIRAANHOITOPIIRIN KUNTAYHTYMÄ CIWA-AR-VIEROITUSOIREIDEN ARVIOINTIASTEIKKO /. Lievät vieroitusoireet, CIWA-Ar-pisteet

Lisätiedot

Käypä hoito -suositus. Migreeni

Käypä hoito -suositus. Migreeni Käypä hoito -suositus Suomalaisen Lääkäriseuran Duodecimin ja Suomen Neurologinen yhdistys ry:n asettama työryhmä Päivitetty 4.9.2015 Käypä hoito -suositus perustuu systemaattisesti koottuun tutkimustietoon,

Lisätiedot