Suomen Migreeniyhdistys ry. Jäsenlehti 2/2000

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "Suomen Migreeniyhdistys ry. Jäsenlehti 2/2000"

Transkriptio

1 Suomen Migreeniyhdistys ry Jäsenlehti 2/2000

2 2 Suomen Migreeniyhdistys Jäsenlehti 2/2000

3 Sisältö Puheenjohtajan palsta... 4 Täsmälääkkeen paikka... 5 Kuulumisia tutkimuksesta... 8 Oletko geenitutkimuksessa mukana?... 9 Mikko Kallela: Suvuttain esiintyvän migreenin kliininen kuva Triptaanien hintavertailu Menstruaalimigreeni Asiantuntija vastaa Uutisia meiltä ja muualta Järkeä ja tunnetta migreenipotilaan hoidossa Rentoutta ja iloa sauvakävelystä Täällä Virpi Vallasvuo, Lontoo Minun tarinani Lukijat kirjoittavat Vanhan kansan lääkintäviisautta Paikallisuutisia Jäsenillat Palveluhakemisto (09) Arkisin klo Julkaisija: Suomen Migreeniyhdistys ry Migränföreningen i Finland rf Kansi: Milla Petänen Lehden taitto: Leena Kanerva Paino: Mynäprint Oy Onko Sinulla ideoita tai ehdotuksia yhdistyksellemme tai jäsenlehteemme? YHTEYSTIETOMME: Suomen Migreeniyhdistys Mannerheimintie 44 A Helsinki Faksi (09) Suomen Migreeniyhdistys Jäsenlehti 2/2000 3

4 Tarjolla uskoa, toivoa ja pieniä oljenkorsia Vaikka luotettavat lääkkeet ovatkin elinehto tämän sairauden kanssa pärjäämiselle, niin pelkästään niiden varaan ei pidä tuudittautua. Vähintään yhtä tärkeää on yrittää selvittää miksi kohtauksia tulee ja kenties mitä muita konsteja voisi olla niiden estämiseksi. Olen ollut pakotettu tekemään seuraavan johtopäätöksen: Tässä yhdistyksessä lähes jokaisella jäsenellä allekirjoittaneellakin on tavallista pahempi migreeni. Menestystarinoita ei kerta kaikkiaan ole jaettavaksi, vaikka me niitä edellisessä lehdessä peräänkuulutimme. Jos niitä haluaa löytää, täytyisi varmaan tehdä Lönnrotit ja lähteä haastattelemaan kansaa sitä, joka ei tarvitse tätä yhdistystä. Ehkä se ei kuitenkaan ole huono asia, sillä uskon, että kertomuksista, joiden sävy saattaa kuulostaa epätoivoiselta, löytyy enemmän lohtua meille, kuin menestystarinoista. Joskus se lohtu voi olla sitä, että huomaa jollain olevan asiat vielä huonommin, kuin itsellä. Ikävä myöntää, mutta näin on. Hyvin harvoin migreenistä voi päästä kokonaan jollain konstilla, ja on itsensä pettämistä, että haaveilee sellaisesta. Masentavaahan se sellainen on, kun kuulee jonkun päässeen migreenistä kokonaan esim. akupunktiolla ja itse suurin odotuksin sitä kokeiltuaan saa huomata, että ei auttanutkaan yhtään. Siitä huolimatta, akupunktiotakin kannattaa kokeilla. ;-) Yhtä ainoaa autuaaksi tekevää poppakonstia ei ole vielä keksitty, koska niin monimuotoisena tämä sairaus esiintyy. Joudumme jokainen etsimään omat oljenkortemme niistä tiedoista, mitä tarjolla on ja toivoa löytävämme tarpeeksi monta, että emme hukkuisi. On henkisesti helpompaa edetä vauvanaskelin, eikä missään vaiheessa odottaa ihmeparantumista. Olla onnellinen siitä, että on jollain konstilla edes yksi kohtaus vähemmän kuukaudessa. Kun lukee tarkkaan, on tämäkin lehti täynnä oljenkorsia. Olen vakuuttunut, että moni saa niistäkin tehtyä pienen patjan ja onnellisena polskuttelee päivät pitkät ehkä puoli vuotta ja silloinhan tulee jo taas seuraava lehti! Kaikesta huolimatta voikaamme hyvin! Leena Kanerva puheenjohtaja 4 Suomen Migreeniyhdistys Jäsenlehti 2/2000

5 Neurologian erikoislääkäri Erkki Säkö, Turun päänsärkykeskus Oy Täsmälääkkeen paikka Kymmenen vuotta sitten akuutin migreenin hoito oli vielä varsin epätyydyttävää. Käytössä olivat vain asetyylisalisyylihappo johdannaisineen, parasetamoli ja tulehduskipulääkkeet, sekä ergotamiinijohdannaiset hankalammissa kohtauksissa. Usein potilaan piti hakeutua vaikeamman särkykohtauksensa kanssa päivystysvastaanotolle saadakseen oireistonsa loppumaan. Sen jälkeen akuutin migreenikohtauksen hoidossa on tapahtunut selkeä mullistus uusien serotoniini-aktiivisten lääkeaineiden, triptaanien tultua markkinoille. Moni vaikeampaa migreeniä sairastava potilas on kertonut niiden käyttöönoton mullistaneen elämänsä laadun. Joku jakaa jopa elämänsä kahteen jaksoon: aikaan ennen täsmälääkkeitä ja niiden käyttöön oton jälkeiseen aikaan. Niiden käytöllä saavutetaan myös merkittäviä jopa kansantaloudellisia säästöjä, sillä migreeni on tälläkin hetkellä KELAn tilastojen mukaan kuudenneksi tärkein työikäisten sairaspoissaolojen syy, ohittaen esimerkiksi sydän- ja verenkiertosairaudet tässä ikäryhmässä. Lisäksi varsin moni tunnollinen migreenipotilas raahautuu oireistaan huolimatta työhönsä ja koettaa selvitä työpäivästään oireisena ja osatyökykyisenä, ettei saisi lintsarin leimaa. Migreenin tunnettuus ja oireiston kokonaisvaltainen toimintakykyä alentava vaikutus on edelleenkin harvan sitä sairastamattoman tiedossa. Useimmiten saa vain kommentin: Ai päätä särkee, no ota joku nappi ja rupea töihisi, vaikka potilasparka kykenee lähinnä halimaan vessanpönttöä ja on kaikkea muuta kuin työkykyinen. Potilaat vierastavat niiden käyttöä joko kalliin hinnan tai usein myös serkun kummin kaimalle sattuneen sivuvaikutuksen takia. kärikunnan keskuudessa. Potilaat vierastavat niiden käyttöä joko kalliin hinnan tai usein myös serkun kummin kaimalle sattuneen sivuvaikutuksen takia. Myös jotkut perusterveydenhuollossa toimivat lääkärit katsovat, että ne pitäisi säästää vain kaikkein vaikeimpien migreenien hoitoon, ja kirjoittavat yleensä vain kahden, ja maksimissaan kuuden tabletin reseptin mukaan potilaalleen. Joku on joskus jopa esittänyt, että niiden käyttö pitäisi jättää vain neurologian erikoislääkäreiden harkintaan. Migreeniä esiintyy kuitenkin vähintään joka kymmenennellä, joka tarkoittaa vähintään puolta miljoonaa suomalaista. Tämän mukaan Suomen jokai- Täsmälääkkeiden käyttöön liittyy vielä useita ennakkoluuloja sekä potilaiden että myös läänen neurologi saisi hoitaa 2500 migreenipotilasta vuosittain, joka tekee n 13 työpäivää kohden. Vaikka jokainen migreenipotilas kävisi erikoislääkärillä vain kerran vuodessa, tehtävä olisi mahdoton. Hyvänä hoitovasteena migreenikohtauksessa tarkoitetaan tilannetta, jossa migreenioireet ovat hävinneet kokonaan ja toimintakyky täysin palautunut kahden tunnin kuluttua lääkkeen otosta. Tyydyttävänä hoitovasteena pidetään tilannetta, jossa särky on muuttunut kohtalaisesta tai vaikeasta lieväksi ja toimintakyky on palautunut. Usein migreenipotilaalta kysyttäessä hän sanoo, että auttoihan se lääke, jo muutaman tunnin kuluttua alkoi tuntua paremmalta. Tällaista ei kuitenkaan edellisen perusteella voida katsoa edes tyydyttäväksi hoitovasteeksi. Nykyisten migreenin hoitosuositusten mukaan migreenikohtaukset jaetaan kahteen ryhmään: lieviin ja keskivaikeisiin sekä vaikeisiin. Rajana on vaikutus toimintakykyyn, lievä kohtaus häiritsee, mutta ei estä toimintoja, kohtalainen estää jo osan ja vaikeassa kohtauksessa potilas on täysin toimintakyvytön, jopa vuodepotilas. Lievien migreenikohtausten ensisijaisena hoitosuosituksena on edelleenkin joko asetosalisyylihappo, parasetamoli tai tulehduskipulääke. Perusperiaate Suomen Migreeniyhdistys Jäsenlehti 2/2000 5

6 on riittävän paljon ja riittävän ajoissa. Esimerkiksi asetosalisyylihapon ja parasetamolin suositusannos on 1 gramma eli 2 tablettia heti ensioireisiin, mielellään pahoinvointilääkkeeseen yhdistettynä, ja sama annos suosituimmalla tulehduskipulääkkeellä ibuprofeenilla on mg kerralla. Migreenikohtauksen hoitoa voi verrata korkeushyppyyn: Jos aikoo riman ylittää, kannattaa yrittää hypätä sen verran, että varmasti riman ylittää. Jos valmisteella ei toisella tai kolmannellakaan kerralla saada hyvää tai tyydyttävää hoitovastetta, kannattaa vaihtaa toiseen valmisteeseen. Jos toinenkaan valmiste ei toistuvasta yrityksestä huolimatta toimi, kannattaa kokeilla sen jälkeen täsmälääkettä Kohtalaisen tai vaikean migreenin ensisijaislääke on täsmälääke eli triptaani. Senkin suhteen hoitovaste on parempi, jos sen ottaa mahdollisimman varhain kohtauksen alussa. Triptaanin otto kannattaa kuitenkin ajoittaa vasta särkyvaiheen alkuun, sillä osa täsmälääkkeistä ei pääse vaikutuspaikkaansakaan ennen kuin särkyvaihe on alkanut. Täsmälääkkeidenkin kohdalla Paras teho saadaan täsmälääkkeelläkin heti migreenin alkuvaiheissa. on tärkeää riittävä annos. Jos jokin lääke ei tehoa, kannattaa kokeilla toista valmistetta tai valmistemuotoa. Jos on ottanut tavallisesti tehoavan annoksen, ja tällä kerralla ei hoitovastetta tulekaan, on uudesta lääkeannoksesta harvoin hyötyä. Kaikkien täsmälääkkeiden puoliintumisaika elimistössä on turvallisuussyistä varsin lyhyt 1-6 tunnin luokkaa. Sen vuoksi pitkät, yli vuorokauden mittaiset migreenikohtaukset usein toistuvat noin tuntia alkamisensa jälkeen. Täsmälääke tehoaa migreenikohtaukseen myöhemminkin otettuna, mutta paras teho saadaan silläkin heti migreenin alkuvaiheissa. Enimmäisvuorokausiannokset vaihtelevat eri valmisteiden välillä, eikä niitä pidä ylittää sopimatta asiasta hoitavan lääkärin kanssa. Täsmälääkkeiden sivuvaikutuksista yleisin on käsivarsissa, rintakehällä tai kaulalla tuntuva puristava tuntemus. Se ei ole sydänperäinen, vaikka moni niin pelästyneenä luulee, ja se häipyy yleensä muutaman minuutin tai puolen tunnin kuluessa. Sen syntyä ei tarkkaan tiedetä, mutta sillä saattaa olla tekemistä keuhkolaskimoiden supistumisen kanssa. Muita yleisiä sivuvaikutuksia ovat väsytys, huimaus, sormien ja ihon pistely ja joskus suun limakalvo-oireet. Kaikissa muissa täsmälääkkeissä paitsi naratriptaanissa on ajokykyyn vaikuttavan aineen kolmio, mutta sellainen on kyllä totta totisesti myös itse migreenikohtauksessakin, eikä migreenikohtauksen aikana pitäisi ainakaan tieliikennelain mukaan kuljettaa mitään ajoneuvoa. Täsmälääkkeiden käyttöön oton myötä tietämyksemme itse migreenikohtauksen kulusta on huomattavasti lisääntynyt. Migreenikohtaus itsessään alkaa jo ennen särkyä, joskus parikin vuorokautta ennen sen ilmaantumista. Syvällä aivorungossa oleva migreenin syntyalue aktivoituu, ja aiheuttaa kolmoishermon aktivoitumisen kautta aivokalvojen suonten laajentumisen. Näissä tapahtuu turpoaminen ja laajeneminen, ja venytykselle herkkien verisuonten seinien venyminen aiheuttaa sykkivän säryn. Kun sen aikana yrittää liikkua, verenpaine nousee ja samalla suonten sykelaajuus kasvaa, ja venyttää näin kipuherkkiä suonen seinämiä lisää, aiheuttaen sykkivän säryn merkittävän pahenemisen. Ärsytys välittyy myös ydinjatkossa olevaan pahoinvointikeskukseen, sekä aivorungon alueen vireystilaa säätelevään alueeseen, 6 Suomen Migreeniyhdistys Jäsenlehti 2/2000

7 joka aiheuttaa väsymyksen ja alivireisyyden. Täsmälääke vaikuttaa serotoniini-välittäjäaineen kautta sekä aivokalvojen suonistoon meneviin kolmoishermon säikeisiin, että myös itse verisuonen seinämään, estäen venytystä ja supistaen suonet takaisin ennalleen, jolloin särkykin lakkaa. Valitettavasti ne eivät vaikuta itse migreenin syntyalueeseen, ja sen vuoksi pitkiä migreenikohtauksia potevilla alue jää aktiiviseksi aiheuttaen migreenioireiston uusimisen tunnin kuluttua. Täsmälääkkeiksi triptaaneja sanotaan sen takia, että ne vaikuttavat vain serotoniini-1-b ja serotoniini-1-d reseptoreihin eli sitoutumiskohtiin, joita löytyy juuri aivokalvojen suonista ja kolmoishermon alueelta. Muualla elimistössä näitä sitoutumiskohtia ei ole lainkaan, tai niitä on hyvin vähän. Valitettavasti näitä sitoutumiskohtia on jonkin verran sepelvaltimoissa ja itse aivojen verisuonissa, joissa täsmälääkkeet aiheuttavat 2-5% supistumisen. Terveille sillä ei ole merkitystä, mutta oireista sepelvaltimotautia tai aivoverenkiertohäiriöiden jälkitilaa sairastavilla niiden käyttö on sen vuoksi vasta-aiheista. Niitä ei myöskään suositella turvallisuussyistä raskauden ja imetyksen aikana käytettäväksi, vaikka mitään niiden haitallisuuteen viittaavaa ei ole todettu ei eläinkokeissa eikä liioin niissä tilanteissa, jolloin potilas on niitä raskauden tai imetyksen aikana käyttänyt. Täsmälääkkeitä markkinoilla on nykyisin neljä eri lääkevalmistetta. Vanhin ja edelleen eniten käytetty on sumatriptaani (Imigran ). Siitä on 50 ja 100 mg tabletin lisäksi Jos jonkin lääke ei tehoa, kannattaa kokeilla toista valmistetta tai valmistemuotoa. ta on sen huono imeytyvyys, vain 14% suun kautta otetusta lääkeannoksesta päätyy verenkiertoon, ja sekin vaihtelee potilaasta toiseen. Toisena markkinoille ehti tsolmitriptaani (Zomig ). Siitä on nykyisin käytettävissä sekä tavallinen että suussa nopeasti ilman vettä liukeneva Rapimelt muoto. Sen teho ja nopeus on Imigran-tabletin luokkaa, mutta imeytyvyys on selvästi parempi. Kolmantena markkinoille tuli Naramig, joka poikkeaa hieman muista täsmälääkkeistä pidemmän puoliintumisaikansa ja hyvän keskushermostotunkeutuvuutensa vuoksi. Se on jonkin verran muita triptaaneja hitaampi, mutta sivuvaikutuksia ja myös säryn uusimista sillä näyttää olevan näitä vähemmän. Neljäntenä kauppaan on tullut Maxalt, muihinkin ruumiinaukkoihin sopivat valmistemuodot, nenäsumute ja peräpuikko. Kaikkein vaikeimpiin tilanteisiin, joissa oksentelu ja ripuli estävät näidenkin annosmuotojen käytön, on vielä itse annettavissa oleva ihon alainen ruiske. Imigranin tabletilla ja peräpuikolla saadaan teho 2/3:ssa migreenikohtauksissa, nenäsumutteella hieman useam massa, ja edelleen tehokkain joskin kallein täsmälääke on Imigranin ihonalainen injektio jolla saadaan hoitovaste 5/6:lla potilaista. Imigranin suurin haitjosta löytyy niinikään tavallinen ja suussa liukeneva Rapitab tabletti. Teholtaan se on ainakin Imigranin veroinen, ja sivuvaikutuksia sillä tuntuisi olevan jonkin verran vähemmän. Uusia täsmälääkkeitä on markkinoille tulossa vielä ainakin kaksi, Almogran ja Relpax. Perusohjeena täsmälääke kannattaa valita ensisijaislääkkeeksi aina silloin, kun migreenikoh taus on vähintään kohtalainen voimakkuudeltaan. Myös lievässä kohtauksessa se kannattaa valita silloin, kun tavanomaisilla särky- tai tulehduskipulääkkeillä ei hyvää hoitovastetta saavuteta. Jos jokin lääke tai valmistemuoto ei tunnu auttavan, kannattaa koettaa toista, sillä suurimmalle osalle saadaan jollain vaihtoehdolla hyvä hoitovaste. Jos samanaikaisesti on käytössä mielialalääkkeitä, tai betasalpaajatyyppisiä verenpaine- tai migreenin estolääkkeitä, kannattaa täsmälääkkeen valinnasta keskustella hoitavan lääkärin kanssa, koska eräät näistä valmisteista ovat vasta-aiheisia tai vaativat annoksen laskua tiettyjen triptaanien kanssa yhdessä käytettynä. Säryn uusimista ei pidä arvioida lääkkeen tehottomuuden merkiksi, vaan kyseessä on kaikille täsmälääkkeille tyypillinen pitkään migreenikohtaukseen liittyvä ilmiö. Suomen Migreeniyhdistys Jäsenlehti 2/2000 7

8 Kuulumisia tutkimuksesta Aikuisten migreenin lääkehoidon kustannukset, vaikutukset ja kustannusvaikuttavuus Janne Martikainen Terveyshallinnon ja -talouden laitos Kuopion yliopisto PL Kuopio Tutkimuksen tausta Suomen Migreeniyhdistyksen jäsenistä 1000 henkilöä sai kesäkuun alussa pyynnön osallistua aikuisten migreenin lääkehoidon kustannuksia ja lääkkeiden vaikutuksia kartoittavaan tutkimukseen. Toteutettu tutkimus kuuluu osaksi Duodecimin ja erikoislääkärijärjestöjen Käypä Hoito hanketta. Hoitosuositusten taustatekijänä on se, että hoitokäytännöt vaihtelevat paljon ja käytössä on myös paljon menetelmiä, joiden vaikuttavuutta ei ole osoitettu. Migreenin hoidon osalta on valmistumassa Suomen Neurologisen Yhdistyksen toimesta Käypä Hoito-suositus, jossa pyritään esittämään migreenin kohtausja estohoidon näyttöön perustuvat hoitovaihtoehdot aikuisille ja lapsille. Päätöksentekoon lääkkeiden käytöstä tarvitaan myös tiedot lääkkeiden kustannuksista. Yksilön ja yhteiskunnan resurssit voivat kohdentua epätarkoituksenmukaisesti, jos päätökset tehdään pelkästään hoitojen vaikuttavuustietojen perusteella. Migreenistä kärsivällä henkilöllä on oikeus saada hyvää hoitoa ja yhteiskunnan on pyrittävä huolehtimaan siitä, että mahdollisimman moni migreenistä kärsivä voisi saada tätä hyvää hoitoa. Rajoitteena ovat kuitenkin rajalliset resurssit ja siksi yhteiskunnan kannattaa tukea kustannus-vaikuttavuuksiltaan parhaita hoitoja. Kansantaloudellisesti merkittäväksi sairaudeksi migreenin tekee sen korkea esiintyvyys 25 ja 55 ikävuoden välillä eli juuri silloin, kun ihminen on aktiivisimmillaan työelämässä. Migreenin on arvioitu aiheuttavan noin 5,5 työpäivän menetyksen potilasta kohden vuodessa. Toimintakyvyn menetyksen voidaan olettaa kasvavan migreenin voimakkuuden pahentuessa tai kohtausten tihentyessä. Toimintakyvyn menetystä voidaan pyrkiä vähentämään vaikuttavalla ja oikein toteutetulla lääkehoidolla, jolloin migreenin aiheuttama haitta jää mahdollisimman vähäiseksi. Tutkimuksen toteutus Kesäkuussa alkanut tutkimus toteutettiin kaksivaiheisesti. Ensimmäisessä vaiheessa tutkimukseen osallistuneet henkilöt täyttivät taustakysymyslomakkeen, jossa kysyttiin muun muassa 8 Suomen Migreeniyhdistys Jäsenlehti 2/2000

9 asuinpaikkaa, koulutusta ja koettua terveydentilaa. Kysymyksillä kartoitettiin vastaajien sosiodemografisia tietoja, sosioekonomista asemaa, yleistä terveydentilaa, psyykkisiä resursseja taudinhallinnassa ja taudin vaikutuksia ihmissuhteisiin eli tekijöitä, jotka voivat vaikuttaa taudinhallintaan. Näitä tietoja tarvitaan, kun muodostetaan vertailuryhmiä eri lääkkeiden kesken. Lomakkeessa oli mukana myös migreenin varmentamiskysymyksiä, joiden laadinnasta vastasivat neurologian dosentti Markus Färkkilä ja neurologian erikoislääkäri Mikko Kallela. Ensimmäisen vaiheen vastauksia palautui 590 eli vastausprosentiksi tuli 59. Vastaajista naisia oli 547 (92.7%) ja miehiä 43 (7.3%). Alkamassa ollut lomakausi ja tutkimuksen raskas seurantalomake saattoivat vaikuttaa vastausinnokkuuteen. Ensimmäiseen vaiheen vastaaja voidaan keskiarvojen perusteella kuvailla iältään 42-vuotiaaksi naiseksi, joka asuu Etelä-Suomen alueella. Hän elää avo- tai avioliitossa ja käy työssä tai on tilapäisesti poissa töistä, työsuhteen kuitenkin jatkuessa. Terveydentilansa hän kokee hyväksi. Migreeni rajoittaa työn tekemistä jonkin verran, mutta sosiaaliset suhteet kärsivät hieman enemmän. Stressiä hän kokee jonkin verran. Kuvailu sisältää kaikki ensimmäiseen vaiheen vastaajat, eikä heitä ole vielä eroteltu migreenidiagnoosin perusteella. Tutkimuksen toisessa vaiheessa vastaajia pyydettiin pitämään migreenikohtauspäiväkirjaa kolmen kuukauden ajan. Päiväkirjaan merkittiin hoidossa käytetyt lääkkeet, vahvuudet, kipu ennen lääkettä, kipu kaksi tuntia lääkkeen oton jälkeen ja terveydenhuollon palveluiden käyttö. Seuranta-ajan lopuksi vastaajia pyydettiin täyttämään vielä MIDAS-kyselykaavake. Kaavakkeella tutkittaan migreenin aiheuttamaa haittaa ja taudinhallintaa, käyttämällä viittä kysymystä, jotka sijoittuvat elämän eri osa-alueille: työ- ja opiskeluajan menetys, kotityöt, perhe, vapaa-aika ja sosiaalinen toiminta. Saatujen vastausten perusteella lasketaan indeksiluku, joka kuvaa migreenin vastaajalle aiheuttamaa kokonaishaittaa. Toisen vaiheen vastauksia palautui 364 eli vastausprosentti oli Jos vastaajien määrä suhteutetaan ensimmäiseen vaiheeseen vastanneisiin, vastausprosentiksi tuli noin 62. Seuranta-aikana vastaajilla oli keskimäärin 20 migreenikohtausta kolmen kuukauden aikana, tosin vaihteluväli on melko suuri. Töistä vastaajat joutuivat olemaan poissa seuranta-aikana toimintakyvyn alenemisen vuoksi keskimäärin yhtenä päivänä. Tähän tulokseen voi vaikuttaa kesäaika, jolloin moni vastaajista oli lomalla ja näin poissaolot syntyivät vapaa-ajalla. Migreeni rajoitti toimintakykyä vastaajilla vähintään puoleen keskimäärin noin 6,5 päivänä kolmen kuukauden aikana (per henkilö). Tulokset ovat vielä alustavia ja pintapuolisia, joten ne vaativat vielä syvällisempää tarkastelua. Tutkimus jatkuu lääkekustannusten ja lääkkeiden vaikuttavuuksien laskemisella ja lopulliset tulokset on tarkoitus julkistaa maaliskuussa Haluan jo tässä vaiheessa kiittää tutkimukseen osallistuneita vastaajia, jotka pitkäjänteisesti jaksoivat täyttää lomakkeen ja päivä - kirjan. Oletko geenitutkimuksessa mukana? Meilahden sairaalassa on yhä käynnissä tutkimus, jossa pyritään selvittämään migreenin periytyvyyttä. Jos olet tutkimuksessa mukana, mutta koko sukusi ei ole vastannut neurologi Mikko Kallelan laatimaan migreenikyselylomakkeeseen eivätkä vielä ole antaneet verinäyttettä, niin pyydämme sinua ottamaan yhteyttä erikoissairaanhoitaja Liisa Aaltoilaan, puh Huom. Myös migreeniä sairastomattomien sukulaisten verinäytteet ja vastauslomakkeet ovat tärkeitä, jotta saisimme mahdollisimman täyden sukuanalyysin. Apulaislääkäri Mikko Kallela Suomen Migreeniyhdistys Jäsenlehti 2/2000 9

10 Mikko Kallela: Suvuttain esiintyvän migreenin kliininen kuva Selostus väitöskirjasta Clinical Characteristics and Pathophysiological Mechanisms of Familial Migraine With and Without Aura Väitöskirjatyössä tutkittiin migreenin kliinistä kuvaa suomalaisissa kaksosissa ja migreeniperheissä. Tutkimus on osa projektia, joka pyrkii löytämään migreenin alttiusgeenejä suomalaisesta väestöstä. Työssä kehitettiin kyselylomake, jonka avulla migreenidiagnoosi voidaan asettaa tutkimushenkilön vastausten perusteella. Lomake mahdollistaa tarvittaessa koko Suomen kattavan aineiston keruun. Lomaketta sovellettiin tutkimalla migreeniä laajassa suomalaisessa kaksosaineistossa. Tämä kaksostutkimus osoitti, että aurallisen (esioireellisen; yleisin erioire on sahalaitaitainen näköhäiriö) ja aurattoman migreenin päänsärkyvaihe on erilainen: aurattomalle migreenille on tyypillistä pitemmät päänsärkykohtaukset ja pahoinvointi, auralliselle toispuoleinen päänsärky ja kohtaukseen liittyvä valoarkuus. Migreenioireiston analyysi saman perimän (eli samat geenit) omaavilla identtisillä kaksosilla osoitti, että ero aurallisen ja aurattoman migreenin välillä liittyy geeneihin, mutta vain osittain: myös ympäristö vaikuttaa migreenin ilmiasuun merkittävästi. Lomakkeen avulla analysoitiin myös suomalaisia migreenisukuja. Ilmeni, että suvuissa aurallinen ja auraton migreeni esiintyvät usein samalla henkilöllä; ja juuri näillä sukulaisilla on kovia, tyypillisiä ja vaikeita migreenikohtauksia. Lisäksi ilmeni, että läheskään kaikki migreenipotilaat eivät tiedä sairastavansa migreeniä ja että migreenin hoidossakin on vielä runsaasti parantamisen varaa. Työssä tutkittiin myös sitä, selittääkö Familiaalisen Hemiplegisen Migreenin (FHM) geeni (joka on löydetty kromosomista 19) migreeniä myös suomalaisissa suvuissa. FHM on harvinainen migreenin muoto, johon liittyy migreenioireiden li- säksi ohimeneviä halvausoireita. Neljässä tyypillisessä suomalaisessa migreenisuvussa migreeni ei liittynyt FHM geeniin. Suomalaiset migreenigeenit ovat siten vielä löytämättä. Työssä tehtiin vielä havaintoja verisuonia supistavasta endoteliini-1 (ET-1) peptidistä migreenissä. Ilmeni, että ET-1 on koholla migreenipotilailla, etenkin kohtausten alkuvaiheessa. Täten on mahdollista että ET-1 ja sen geeni selittävät sitä, miksi joillakin potilailla migreenipäänsärkyä edeltää auraoire, kun taas toisilta potilailta tämä esioirevaihe puuttuu. Väitöskirjatyön loppupäätelmä on se, että migreenioireistoa tarkastelemalla migreenin voi jakaa alaryhmiin (tärkein jako on aurallisen ja aurattoman migreenin erottaminen). Tämä alaryhmäjako on todennäköisesti hyvin tärkeä kun migreenin alttiusgenejä etsitään. Maija Wessman 10 Suomen Migreeniyhdistys Jäsenlehti 2/2000

11 Triptaanien hintavertailu n. hinta/1 annos, netto vähittäismyyntihinta/pakkaus, brutto , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , mk IMIGRAN Injektio 6 mg, 2 kpl/pkt Nenäsumute 20 mg, 2 kpl/pkt Nenäsumute 20 mg, 6 kpl/pkt Suppo 25 mg, 2 kpl/pkt Suppo 25 mg, 6 kpl/pkt 50 mg tabletti, 2 kpl/pkt 50 mg tabletti, 6 kpl/pkt 50 mg tabletti, 12 kpl/pkt 100 mg tabletti, 2 kpl/pkt 100 mg tabletti, 6 kpl/pkt NARAMIG 2,5 mg tabletti, 2 kpl/pkt 2,5 mg tabletti, 6 kpl/pkt ZOMIG 2,5 mg tabletti, 3 kpl/pkt 2,5 mg tabletti, 6 kpl/pkt 5 mg tabletti, 3 kpl/pkt 5 mg tabletti, 6 kpl/pkt ZOMIG rapimelt 2,5 mg tabletti, 2 kpl/pkt 2,5 mg tabletti, 6 kpl/pkt MAXALT 5 mg tabletti, 3 kpl/pkt 5 mg tabletti, 6 kpl/pkt 10 mg tabletti, 3 kpl/pkt 10 mg tabletti, 6 kpl/pkt MAXALT rapitab 10 mg tabletti, 3 kpl/pkt 10 mg tabletti, 6 kpl/pkt Suomen Migreeniyhdistys Jäsenlehti 2/

12 Menstruaalimigreeni Neurologian erikoislääkäri Matti Ilmavirta Torikeskuksen Lääkäriasema, Jyväskylä Kuukautiskierto voi tunnetusti toimia ns. migreenitriggerinä eli kohtauksen käynnistäjänä. Kuukautisten aikaan ilmaantuvaa migreeniä on alettu kutsua osuvasti menstruaalimigreeniksi, vaikka tätä termiä ei virallinen tautiluokitus vielä tunnekaan. Tavallisesti kuukautisiin liittyvän päänsäryn alku osuu muutaman päivän jaksolle, joka ulottuu parista päivästä ennen ensimmäistä vuotopäivää muutamaan päivään sen jälkeen. Migreeni on vielä lapsuusiässä yhtä yleinen vaiva sekä tytöillä että pojilla. Puberteetissa tilanne muuttuu niin, että nuorilla naisilla migreeniä on nelinkertaisesti miehiin verrattuna. Näin selvä esiintyvyyden ero säilyy vaihdevuosiin saakka, mutta sen jälkeenkin migreeni vaivaa naisia yli kaksi kertaa useammin kuin miehiä. Näiden esiintyvyyserojen taustalla ovat lähinnä hormonaaliset syyt, eivät niinkään psykologiset, kuten helposti edelleen ajatellaan. Naisilla ja miehillä muut tunnetut migreenikohtauksia laukaisevat tekijät ovat toki muilta osin samanlaisia, kuten stressi, unirytmin muutokset ja valo- tai hajuärsykkeet. Naisten syklinen sukupuolihormonien vaihtelu on kuitenkin niin merkittävä migreenikohtauksille altistava seikka, että peräti 60 prosenttia migreeniä potevista naisista saa kohtauksensa juuri kuukautisiin liittyen. Suurin osa migreenikoista saa kohtauksia muulloinkin, mutta 10 prosentilla kohtauksia tulee ainoastaan kuukautisten aikaan. On pyritty selvittämään, miksi hormonit yleensä laukaisevat migreenikohtauksia ja erityisesti, mitkä hormonit ja millä mekanismilla ne sen tekevät. Kaikkiin näihin kysymyksiin ei suinkaan ole vielä vastauksia, mutta ainakin yhdellä hormonilla, estrogeenilla on keskeinen rooli näissä biokemiallisissa tapahtumissa. Kuukautiskierto on seurausta monimutkaisen hypothalamus-aivolisäkemunasarja -akselin hormonien keskinäisestä palaute-säätelyjärjestelmän toiminnasta. Niinpä kaikkien tähän säätelyyn osallistuvien hormonien osuutta migreenin synnyssä on tutkittu. Erityisesti estrogeenipitoisuuden jyrkkä lasku kuukautiskierron loppuvaiheessa näyttää osuvan ajallisesti migreenioireiden ilmaantumiseen, ja toisaalta ylimääräistä estrogeenia antamalla ja estämällä tuo lasku, on voitu estää tai siirtää migreenioireiden tuloa. Sen sijaan esim. keltarauhashormoneihin tällaista yhteyttä ei näytä olevan. Menstruaalimigreeniä potevilla ei ole havaittu muita pienempiä tai suurempia sukupuolihormonipitoisuuksia, mutta ajatellaan, että nimenomaan herkkyys reagoida noihin tavanomaisiinkin hormonimuutoksiin on se ominainen piirre, joka sitten johtaa kohtauksiin. Tämä on tilanne myös muissa hormonitasapainon muutoksissa, kuten E-pillereiden käytön yhteydessä, raskauden aikana ja menopaussissa. 12 Suomen Migreeniyhdistys Jäsenlehti 2/2000

13 Menstruaalimigreenin yhteyttä ns. premenstruaalisyndroomaan (PMS) on pohdittu sekä syntymekanismien että oireiden kautta. PMS-oireisto ilmaantuu myös kuukautiskierron ns. luteaalivaiheessa ja usein helpottaa vuodon alkaessa. Oireina ovat mielialamuutokset, pahoinvointi, selkäkipu, rintojen arkuus ja päänsärky. Monelta osin ne muistuttavat siis migreeniä ja varmasti moni menstruaalimigreenikohtaus on tullut väärin tulkituksi pelkästään PMSvaivaksi. Suurin osa menstruaalimigreenikohtauksista on ns. aurattomia eli esioireettomia kohtauksia ja ne kestävät usein 2-3 vuorokautta. Menstruaalimigreenikohtauksen hoitoa on pidetty vaikeampana kuin muuna aikana ilmaantuvien kohtausten. Tämä ei näytä pitävän uusimpien tutkimusten perusteella aivan paikkaansa, sillä ainakin triptaaneilla on saatu samanlaisia hoitotuloksia niin kuukautisten aikana kuin muulloinkin. Jos menstruaalimigreeni on oikein rajuoireinen ja pitkäkestoinen tai kohtaushoito osoittautuu heikkotehoiseksi, voi olla perusteltua käyttää estolääkehoitoja. Perinteiset estolääkkeet, kuten beetasalpaajat jne., voidaan kokeilla jaksottaisina, esim. viikon mittaisina kuureina. Moni menstruaalimigreeni kohtaus on tullut väärin tulkituksi pelkästään PMS-vaivaksi. Hormonivalmisteilla on joskus mahdollisuus saada menstruaalimigreenikin kuriin, mutta ennustettavuus näidenkään suhteen ei ole hyvä. Joillakin E- pillereiden aloitus voi helpottaa tilannetta, joillakin taas oireisto pahenee tai tulee ensi kerran esille. E-pillerin vaihto toiseen, hormonimäärältään erilaiseen voi ratkaista asian, mutta käytännössä tätä näkee aika harvoin. Parhaat tulokset menstruaalimigreenin hormonaalisesta hoidosta on saatu ihon kautta (laastari, geeli) annosteltavalla estrogeenilla. Tällöin hoitoa annetaan viikon ajan aloittaen kaksi päivää ennen oletetun migreenipäänsäryn alkua. Tämäkään hoitomuoto ei näytä toimivan kaikilla ja joillakin se vain siirtää päänsäryn alkua. Suurin osa menstruaalimigreenipotilaista kuitenkin hyötyy niistä samoista hoitomuodoista ja lääkityksistä, joita käytetään muussakin migreenissä. Ongelma on laajemmin siinä, ettei kuukautisiin liittyvää päänsärkyä ole osattu ajatella migreeniksi vaan sitä on pidetty tavallisena päänsärkynä ja hyväksytty se välttämättömänä kuukautisiin kuuluvana riesana. Yleistäen voisi sanoa, että menstruaalimigreenissä kohtauksen hoitosuositukset ovat pääpiirteissään samat kuin migreenissä yleensä, mutta joitakin lisämahdollisuuksia aukeaa juuri tuon syklisen ennustettavuuden ja hormonitaustan vuoksi. Jotkut hyötyvät, varsinkin lievemmissä oireissa, tulehduskipulääkkeistä. Jos kohtaus on pitempikestoinen ja kovempioireinen, niin kuin menstruaalimigreeni usein on, tarvitaan spesifimpiä migreenilääkkeitä eli triptaaneja, joita kutsutaan myös migreenin täsmälääkkeiksi. Näihin voidaan tarvittaessa liittää esimerkiksi pahoinvointilääke Pyhäinpäivän aatosta huolimatta Helsingin jäseniltaan Kampin palvelukeskukseen oli saapunut n. 50 kuulijaa. Illan aihe oli mielenkiintoinen ja lopuksi Matti Ilmavirta joutui vastaamaan moniin kiperiin kysymyksiin. Suomen Migreeniyhdistys Jäsenlehti 2/

KUUKAUTISMIGREENI. Mikä se on? Kolmen päivän särkyputki. Päätä särkee, vatsaan koskee, turvottaa, oksettaa. Töihin menoa ei

KUUKAUTISMIGREENI. Mikä se on? Kolmen päivän särkyputki. Päätä särkee, vatsaan koskee, turvottaa, oksettaa. Töihin menoa ei NAISTEN MIGREENI KUUKAUTISMIGREENI Mikä se on? Kolmen päivän särkyputki. Päätä särkee, vatsaan koskee, turvottaa, oksettaa. Töihin menoa ei Ketä se koskee? voi ajatellakaan. Ja taas sama vaiva kuukauden

Lisätiedot

Tässä osassa on tietoa kivunlievityksestä lääkkein nielurisaleikkauksen jälkeen. Voit laskea oikean kipulääkeannoksen lapsellesi.

Tässä osassa on tietoa kivunlievityksestä lääkkein nielurisaleikkauksen jälkeen. Voit laskea oikean kipulääkeannoksen lapsellesi. Kivunlievitys Tässä osassa on tietoa kivunlievityksestä lääkkein nielurisaleikkauksen jälkeen. Voit laskea oikean kipulääkeannoksen lapsellesi. Huomaa, että tämä kivunlievitysohje pätee vain, jos lapsella

Lisätiedot

EFFENTORA - LÄÄKE SYÖVÄN LÄPILYÖNTIKIVUN HOITOON POTILAAN JA OMAISEN OPAS

EFFENTORA - LÄÄKE SYÖVÄN LÄPILYÖNTIKIVUN HOITOON POTILAAN JA OMAISEN OPAS EFFENTORA - LÄÄKE SYÖVÄN LÄPILYÖNTIKIVUN HOITOON POTILAAN JA OMAISEN OPAS bukkaalinen fentanyylitabletti Sinulle on määrätty Effentora -lääkettä syövän läpilyöntikipukohtausten hoitoon. Tämän esitteen

Lisätiedot

Kysely yritysten valmiudesta palkata pitkäaikaistyötön

Kysely yritysten valmiudesta palkata pitkäaikaistyötön Kysely yritysten valmiudesta palkata pitkäaikaistyötön 18.2.2005 1 KYSELY YRITYSTEN VALMIUDESTA PALKATA PITKÄAIKAISTYÖTÖN 1 1 Yhteenveto Yrityksiltä kysyttiin eri toimenpiteiden vaikuttavuudesta pitkäaikaistyöttömien

Lisätiedot

Migreeni gynekologin päänsärkynä

Migreeni gynekologin päänsärkynä Migreeni gynekologin päänsärkynä Gynekologi Practicin koulutus 20.1.2012 Varpu Ranta LKT, naistentautien ja synnytysten erikoislääkäri lisääntymislääketieteen lisäkoulutus HYKS Naistenklinikka, hormonipoliklinikka

Lisätiedot

Naproxen Orion 25 mg/ml oraalisuspensio. 26.10.2015, Versio 1.2 RISKIENHALLINTASUUNNITELMAN JULKINEN YHTEENVETO

Naproxen Orion 25 mg/ml oraalisuspensio. 26.10.2015, Versio 1.2 RISKIENHALLINTASUUNNITELMAN JULKINEN YHTEENVETO Naproxen Orion 25 mg/ml oraalisuspensio 26.10.2015, Versio 1.2 RISKIENHALLINTASUUNNITELMAN JULKINEN YHTEENVETO VI.2 VI.2.1 Julkisen yhteenvedon osiot Tietoa sairauden esiintyvyydestä Naproxen Orion on

Lisätiedot

Anafylaksia Tietoa Jextin käyttäjälle

Anafylaksia Tietoa Jextin käyttäjälle Anafylaksia Tietoa Jextin käyttäjälle Mitä on anafylaksia? Allergiaoireet voivat vaihdella eri henkilöiden tai tapausten kesken. Allergiat ovat hyvin tavallisia joidenkin tutkimusten mukaan jopa yhdellä

Lisätiedot

ZOELY -käyttäjäopas. nomegestroliasetaatti estradioli 2,5 mg/1,5 mg kalvopäällysteisiä tabletteja

ZOELY -käyttäjäopas. nomegestroliasetaatti estradioli 2,5 mg/1,5 mg kalvopäällysteisiä tabletteja ZOELY -käyttäjäopas nomegestroliasetaatti estradioli 2,5 mg/1,5 mg kalvopäällysteisiä tabletteja SISÄLLYS Tietoja ZOELY-valmisteesta... 2 Miten ZOELY toimii?... 3 ZOELY on tehty sinua varten... 4 5 Lisätietoja

Lisätiedot

Sosiaali- ja terveysministeriön esitteitä 2004:13. Terveydenhuollon palvelu paranee. Kiireettömään hoitoon määräajassa SOSIAALI- JA TERVEYSMINISTERIÖ

Sosiaali- ja terveysministeriön esitteitä 2004:13. Terveydenhuollon palvelu paranee. Kiireettömään hoitoon määräajassa SOSIAALI- JA TERVEYSMINISTERIÖ Sosiaali- ja terveysministeriön esitteitä 2004:13 Terveydenhuollon palvelu paranee Kiireettömään hoitoon määräajassa SOSIAALI- JA TERVEYSMINISTERIÖ Helsinki 2004 ISSN 1236-2123 ISBN 952-00-1601-5 Taitto:

Lisätiedot

Työn voimavarat ja vaatimukset kaupan alalla

Työn voimavarat ja vaatimukset kaupan alalla Taulukkoraportti Työn voimavarat ja vaatimukset kaupan alalla Tässä taulukkoraportissa verrataan kaupan esimiesten ja myymälätyöntekijöiden työn voimavaroja, vaatimuksia ja hyvinvointia. Kysely toteutettiin

Lisätiedot

MENOMONO - työterveyshuollon toimintamalli

MENOMONO - työterveyshuollon toimintamalli Osaamista terveysliikunnan edistämiseen MENOMONO - työterveyshuollon toimintamalli Liike on lääke TEMPO- hanke Dosentti, työterveyslääkäri Riitta Luoto riitta.luoto@uta.fi Liikkumisen lisäämisellä voidaan

Lisätiedot

Onnistut yrittämässäsi, mutta jokin täysin epäolennainen. vikaan.

Onnistut yrittämässäsi, mutta jokin täysin epäolennainen. vikaan. KYLLÄ, JA Onnistut yrittämässäsi ja saavutat enemmän kuin odotit, enemmän kuin kukaan osasi odottaa. KYLLÄ, MUTTA Onnistut yrittämässäsi, mutta jokin täysin epäolennainen asia menee vikaan. EI, MUTTA Et

Lisätiedot

Rinnakkaislääketutkimus 2009

Rinnakkaislääketutkimus 2009 Rinnakkaislääketutkimus 2009 Rinnakkaislääketeollisuus ry Helmikuu 2009 TNS Gallup Oy Pyry Airaksinen Projektinumero 76303 Tämän tutkimuksen tulokset on tarkoitettu vain tilaajan omaan käyttöön. Niitä

Lisätiedot

Kuolevan potilaan kohtaaminen. Heidi Penttinen, LT Syöpätautien erikoislääkäri, Syöpäkeskus, HUS Psykoterapeutti, YET

Kuolevan potilaan kohtaaminen. Heidi Penttinen, LT Syöpätautien erikoislääkäri, Syöpäkeskus, HUS Psykoterapeutti, YET Kuolevan potilaan kohtaaminen Heidi Penttinen, LT Syöpätautien erikoislääkäri, Syöpäkeskus, HUS Psykoterapeutti, YET Mikä tämän esityksen tavoite on? Saada neuvoja kuolevan ihmisen kohtaamiseen. Saada

Lisätiedot

IPA Kyselylomake valinnoista ja osallistumisesta jokapäiväisessä elämässä

IPA Kyselylomake valinnoista ja osallistumisesta jokapäiväisessä elämässä IPA Kyselylomake valinnoista ja osallistumisesta jokapäiväisessä elämässä Vastaajan nimi: Päivämäärä: Johdanto Tämän lomakkeen kysymykset koskevat päivittäisiä toimintojasi. Pyrimme saamaan käsityksen

Lisätiedot

Kiusattu ei saa apua. Mannerheimin Lastensuojeluliiton kiusaamiskysely Kiusattu ei saa apua

Kiusattu ei saa apua. Mannerheimin Lastensuojeluliiton kiusaamiskysely Kiusattu ei saa apua Mannerheimin Lastensuojeluliiton kiusaamiskysely 2006 Kiusattu ei saa apua Mannerheimin Lastensuojeluliiton kiusaamiskysely 2006 Kiusattu ei saa apua Mannerheimin Lastensuojeluliiton kiusaamiskyselyyn

Lisätiedot

RISKIENHALLINTASUUNNITELMAN JULKINEN YHTEENVETO

RISKIENHALLINTASUUNNITELMAN JULKINEN YHTEENVETO Pregabalin Krka 17.2.2015, Versio 1.0 RISKIENHALLINTASUUNNITELMAN JULKINEN YHTEENVETO VI.2 Julkisen yhteenvedon osiot Täydellisyyden vuoksi, viitaten Direktiivin 2001/83 artiklaan 11, hakija varaa mahdollisuuden

Lisätiedot

Potilaan opas. Tietoa henkilöille, joille on määrätty botulinutoksiini B:tä (NeuroBloc ) servikaalisen dystonian hoitoon

Potilaan opas. Tietoa henkilöille, joille on määrätty botulinutoksiini B:tä (NeuroBloc ) servikaalisen dystonian hoitoon Potilaan opas Tietoa henkilöille, joille on määrätty botulinutoksiini B:tä (NeuroBloc ) servikaalisen dystonian hoitoon Oppaan on laatinut Eisai Europe Limited Tässä oppaassa kerrotaan NeuroBloc -lääkkeestä

Lisätiedot

Kipupotilas psykiatrin vastaanotolla. Ulla Saxén Ylilääkäri Satshp, yleissairaalapsykiatrian yksikkö 26.05.2016

Kipupotilas psykiatrin vastaanotolla. Ulla Saxén Ylilääkäri Satshp, yleissairaalapsykiatrian yksikkö 26.05.2016 Kipupotilas psykiatrin vastaanotolla Ulla Saxén Ylilääkäri Satshp, yleissairaalapsykiatrian yksikkö 26.05.2016 ICD-10 tautiluokituksessa kipuoire esiintyy vain muutaman psykiatrisen diagnoosin kuvauksessa

Lisätiedot

Tietoa ja vinkkejä yliaktiivisesta rakosta. Virtsarakko.fi

Tietoa ja vinkkejä yliaktiivisesta rakosta. Virtsarakko.fi Tietoa ja vinkkejä yliaktiivisesta rakosta Virtsarakko.fi VES-100974-1 02.2011 Relevans.net 7000 Arviolta noin 200 miljoonaa ihmistä maailmassa kärsii virtsarakon ongelmista. 2 ASTELLAS PHARMA, Falcon

Lisätiedot

Työhyvinvointikysely 2014. Henkilöstöpalvelut 2.1.2015

Työhyvinvointikysely 2014. Henkilöstöpalvelut 2.1.2015 RAAHEN SEUDUN HYVINVOINTIKUNTAYHTYMÄ Työhyvinvointikysely 2014 Henkilöstöpalvelut 2.1.2015 Yleistä Työhyvinvointikyselyyn 2014 vastasi 629 työntekijää (579 vuonna 2013) Vastausprosentti oli 48,7 % (vuonna

Lisätiedot

Potilaan käsikirja. Potilaan opas turvalliseen hoitoon sairaalassa 1(16) Tämän kirjan omistaa: -----------------------------------------

Potilaan käsikirja. Potilaan opas turvalliseen hoitoon sairaalassa 1(16) Tämän kirjan omistaa: ----------------------------------------- 1(16) Potilasturvallisuuden edistämisen ohjausryhmä Potilaan käsikirja Potilaan opas turvalliseen hoitoon sairaalassa Tämän kirjan omistaa: ----------------------------------------- Meritullinkatu 8, Helsinki

Lisätiedot

Parisuhteen vaiheet. Yleensä ajatellaan, että parisuhteessa on kolme vaihetta.

Parisuhteen vaiheet. Yleensä ajatellaan, että parisuhteessa on kolme vaihetta. Parisuhteen vaiheet Yleensä ajatellaan, että parisuhteessa on kolme vaihetta. Parisuhteen vaiheet ovat seurusteluvaihe, itsenäistymisvaihe ja rakkausvaihe. Seuraavaksi saat tietoa näistä vaiheista. 1.

Lisätiedot

Psyykkisten rakenteiden kehitys

Psyykkisten rakenteiden kehitys Psyykkisten rakenteiden kehitys Bio-psykososiaalinen näkemys: Ihmisen psyykkinen kasvu ja kehitys riippuu bioloogisista, psykoloogisista ja sosiaalisista tekijöistä Lapsen psyykkisen kehityksen kannalta

Lisätiedot

Nuorten mielenterveyden häiriöt ja työllistyminen

Nuorten mielenterveyden häiriöt ja työllistyminen Nuorten mielenterveyden häiriöt ja työllistyminen Annamari Tuulio-Henriksson Dosentti, johtava tutkija, Kelan tutkimusosasto Suomen epidemiologian seuran ja Kelan seminaari 27.10.2011 Nuoret ja työllistymisen

Lisätiedot

Nucala. 01.02.2016 Versio 1 RISKIENHALLINTASUUNNITELMAN JULKINEN YHTEENVETO

Nucala. 01.02.2016 Versio 1 RISKIENHALLINTASUUNNITELMAN JULKINEN YHTEENVETO EMA/671186/2015 Nucala 01.02.2016 Versio 1 RISKIENHALLINTASUUNNITELMAN JULKINEN YHTEENVETO VI.2 Julkisen yhteenvedon osiot Tämä on Nucalan riskienhallintasuunnitelman yhteenveto, jossa esitetään toimenpiteet,

Lisätiedot

Tärkeää tietoa GILENYA -hoidosta

Tärkeää tietoa GILENYA -hoidosta Tärkeää tietoa GILENYA -hoidosta Ensimmäisen GILENYA-annoksen jälkeen lääkärisi pyytää sinua jäämään vastaanotolle vähintään kuuden tunnin ajaksi, jotta tarvittaviin toimenpiteisiin voidaan ryhtyä, jos

Lisätiedot

Potilaan päiväkirja. Avuksi maksa-arvojen ja käyntiaikojen seurantaan ensimmäisen hoitovuoden ajaksi

Potilaan päiväkirja. Avuksi maksa-arvojen ja käyntiaikojen seurantaan ensimmäisen hoitovuoden ajaksi Potilaan päiväkirja Avuksi maksa-arvojen ja käyntiaikojen seurantaan ensimmäisen hoitovuoden ajaksi POTILAAN TIEDOT Nimi: Osoite: Puh.: Erikoislääkäri: Erikoislääkärin puh.: Parkinsonhoitaja: Parkinsonhoitajan

Lisätiedot

KIPUKYSELY Suomen Kivuntutkimusyhdistys ry. 2003

KIPUKYSELY Suomen Kivuntutkimusyhdistys ry. 2003 KIPUKYSELY Suomen Kivuntutkimusyhdistys ry. 2003 Tämän kyselyn tarkoituksena on saada riittävän monipuolinen kuva kipuongelmastanne. Lomakkeessa on kysymyksiä, joihin pyydämme Teitä vastaamaan joko ympyröimällä

Lisätiedot

Perustunteita. Ihmisellä on paljon erilaisia tunteita. Osa niistä on perustunteita.

Perustunteita. Ihmisellä on paljon erilaisia tunteita. Osa niistä on perustunteita. Perustunteita Ihmisellä on paljon erilaisia tunteita. Osa niistä on perustunteita. Perustunteita ovat: ilo, suru, pelko, viha, inho ja häpeä. Niitä on kaikilla ihmisillä. Ilo Ilon tunne on hyvä tunne.

Lisätiedot

Käytä asteikkoa ilmaistaksesi tuntemuksen vaikeusastetta. Merkitse vain yksi pallo viikkoa kohden.

Käytä asteikkoa ilmaistaksesi tuntemuksen vaikeusastetta. Merkitse vain yksi pallo viikkoa kohden. Primaarinen biliaarinen kolangiitti, aikaisemmin primaarinen biliaarinen kirroosi (PBC), on harvinainen maksasairaus, joka saattaa joskus olla oireeton. Kun merkkejä ja oireita PBC:stä esiintyy, niiden

Lisätiedot

Tulokset kyselystä Käypä hoito -potilasversioiden kehittämiseksi

Tulokset kyselystä Käypä hoito -potilasversioiden kehittämiseksi Tulokset kyselystä -potilasversioiden kehittämiseksi Tiina Tala, Mari Honkanen, Kirsi Tarnanen, Raija Sipilä 30.9.2015 Suomalainen Lääkäriseura Duodecim Sisältö 1 Kyselyn tavoite... 3 2 Kyselyn vastaajat...

Lisätiedot

Stressi ja mielenterveys

Stressi ja mielenterveys Stressi ja mielenterveys Jokainen ihminen sietää tietyn määrän stressiä. Kun sietokyvyn raja ylittyy, stressi alkaa haitata elämää. Se voi aiheuttaa esimerkiksi unettomuutta. Voit vaikuttaa omaan mielenterveyteesi,

Lisätiedot

Haastattelut e-kioskin käyttäjäkokemuksista. Mira Hänninen Haaga-Helia ammattikorkeakoulu

Haastattelut e-kioskin käyttäjäkokemuksista. Mira Hänninen Haaga-Helia ammattikorkeakoulu Haastattelut e-kioskin käyttäjäkokemuksista Mira Hänninen Haaga-Helia ammattikorkeakoulu Sukupuoli ja ikä Haastattelin Kirjasto 10:ssä 14 henkilöä, joista seitsemän oli naisia (iät 24, 25, 36, 36, 50,

Lisätiedot

RISKIENHALLINTASUUNNITELMAN JULKINEN YHTEENVETO

RISKIENHALLINTASUUNNITELMAN JULKINEN YHTEENVETO Noviana 0,5 mg/0,1 mg kalvopäällysteiset tabletit 19.5.2014, Painos 3, versio 1.0 RISKIENHALLINTASUUNNITELMAN JULKINEN YHTEENVETO VI.2 Julkisen yhteenvedon osiot VI.2.1 Tietoa sairauden esiintyvyydestä

Lisätiedot

Perintötekijöiden ohjaama kaljuuntuminen ja hiusten oheneminen

Perintötekijöiden ohjaama kaljuuntuminen ja hiusten oheneminen Perintötekijöiden ohjaama kaljuuntuminen ja hiusten oheneminen Pieni esite varsin yleisestä ongelmasta ROG-5001 Jos sinulla on kysyttävää Pfizerin käsikauppalääkkeistä, ota yhteyttä: Puh. 08-550 520 00.

Lisätiedot

Raskauden ehkäisy. Jokaisella on oikeus raskauden ehkäisyyn. Siihen on monta keinoa eli menetelmää.

Raskauden ehkäisy. Jokaisella on oikeus raskauden ehkäisyyn. Siihen on monta keinoa eli menetelmää. Raskauden ehkäisy Jokaisella on oikeus raskauden ehkäisyyn. Siihen on monta keinoa eli menetelmää. Jokaisella on oikeus saada oikeaa tietoa ja neuvontaa raskauden ehkäisyn keinoista sekä niiden hyödyistä,

Lisätiedot

19.2.2014, versio 1.0 RISKIENHALLINTASUUNNITELMAN JULKINEN YHTEENVETO

19.2.2014, versio 1.0 RISKIENHALLINTASUUNNITELMAN JULKINEN YHTEENVETO Femoston 1/10 tabletti, kalvopäällysteinen Femoston 2/10 tabletti, kalvopäällysteinen Femoston Conti 1/5 tabletti, kalvopäällysteinen Femoston Conti 0,5/2,5 tabletti, kalvopäällysteinen 19.2.2014, versio

Lisätiedot

Miten tuen potilasta pääsemään eroon tupakasta? Sairaanhoitajat Jaana Kainulainen ja Tiina Julin. Tupakkariippuvuus

Miten tuen potilasta pääsemään eroon tupakasta? Sairaanhoitajat Jaana Kainulainen ja Tiina Julin. Tupakkariippuvuus Miten tuen potilasta pääsemään eroon tupakasta? Sairaanhoitajat Jaana Kainulainen ja Tiina Julin Tupakkariippuvuus Fyysistä, psyykkistä ja sosiaalista riippuvuutta sisältävä oireyhtymä (F17, ICD-10) Tarkoitetaan

Lisätiedot

Luento: Silja Serenade Nivelristeily 18.4.2016 ESH Kognitiivinen Lyhyterapia: Anneli Järvinen-Paananen ELÄMÄÄ KIVUN KANSSA

Luento: Silja Serenade Nivelristeily 18.4.2016 ESH Kognitiivinen Lyhyterapia: Anneli Järvinen-Paananen ELÄMÄÄ KIVUN KANSSA Luento: Silja Serenade Nivelristeily 18.4.2016 ESH Kognitiivinen Lyhyterapia: Anneli Järvinen-Paananen ELÄMÄÄ KIVUN KANSSA Kipuluento / 2016 / ESH Anneli Järvinen- Paananen Kipu koskettaa monia Kivun kanssa

Lisätiedot

Alkoholi. Tämä esite auttaa sinua arvioimaan, miten käytät alkoholia.

Alkoholi. Tämä esite auttaa sinua arvioimaan, miten käytät alkoholia. Alkoholi Tämä esite auttaa sinua arvioimaan, miten käytät alkoholia. 1 Sisältö 3 4 8 9 11 12 14 Lukijalle Mitä alkoholi on? Alkoholi vaikuttaa ihmisiin eri tavalla Erilaisia tapoja käyttää alkoholia Alkoholi

Lisätiedot

1. Nimi ja henkilötunnus ryhmä

1. Nimi ja henkilötunnus ryhmä Opiskeluterveydenhuolto TERVEYSKYSELY Opiskelijalle Oppilaitos Opintolinja A YHTEYSTIEDOT 1. Nimi ja henkilötunnus ryhmä 2. Osoite 3. Kotikunta 4. Puhelin 5. Lähin omainen Puh päivisin: B. TERVEYDENTILA

Lisätiedot

RASKAUDEN EHKÄISY SYNNYTYKSEN JÄLKEEN

RASKAUDEN EHKÄISY SYNNYTYKSEN JÄLKEEN RASKAUDEN EHKÄISY SYNNYTYKSEN JÄLKEEN Anneli Kivijärvi LKT, naistentautien ja synnytysten erikoislääkäri, vastaava lääkäri Turun Hyvinvointitoimiala 11.05.2016 Turku, Yleislääkäripäivät Mitkä asiat otetaan

Lisätiedot

Migreeni on kohtauksellinen, osittain geenien säätelemä aikuisiän yleisin neurologinen sairaus, jonka kaikkia mekanismeja ei vielä tunneta.

Migreeni on kohtauksellinen, osittain geenien säätelemä aikuisiän yleisin neurologinen sairaus, jonka kaikkia mekanismeja ei vielä tunneta. MIGREENI Migreeni on kohtauksellinen, osittain geenien säätelemä aikuisiän yleisin neurologinen sairaus, jonka kaikkia mekanismeja ei vielä tunneta. Koska geenien periytyminen on täysin yksilöllistä, voi

Lisätiedot

ASIAKASKYSELYN 2015 TULOSTEN YHTEENVETO

ASIAKASKYSELYN 2015 TULOSTEN YHTEENVETO ASIAKASKYSELYN 2015 TULOSTEN YHTEENVETO Asiakaskysely toteutettiin toukokuussa 2015. Kysely lähetettiin sähköpostilla ja kirjeellä yhteensä 937 työnantaja-asiakkaalle. Vastauksia saatiin 264 eli vastausprosentti

Lisätiedot

PAKKAUSSELOSTE. Airomir 5 mg/2,5 ml sumutinliuos. salbutamoli

PAKKAUSSELOSTE. Airomir 5 mg/2,5 ml sumutinliuos. salbutamoli PAKKAUSSELOSTE Airomir 5 mg/2,5 ml sumutinliuos salbutamoli Lue tämä pakkausseloste huolellisesti, ennen kuin aloitat lääkkeen käyttämisen. - Säilytä tämä pakkausseloste. Voit tarvita sitä myöhemmin. -

Lisätiedot

Anna-Maija Koivusalo 26.4.16

Anna-Maija Koivusalo 26.4.16 Anna-Maija Koivusalo 26.4.16 X Kivuton sairaala Kivun arviointi projekti Kivuton sairaala toteutettiin kymmenennen ja viimeisen kerran syksyllä 2015 viikolla 42. Idean kivun arvioinnin valtakunnallisesta

Lisätiedot

Saako lasten seurassa juoda? Vanhempien alkoholinkäyttö ja siihen liittyvät asenteet Juomatapatutkimuksen valossa

Saako lasten seurassa juoda? Vanhempien alkoholinkäyttö ja siihen liittyvät asenteet Juomatapatutkimuksen valossa Saako lasten seurassa juoda? Vanhempien alkoholinkäyttö ja siihen liittyvät asenteet Juomatapatutkimuksen valossa Kirsimarja Raitasalo THL, Alkoholi ja huumeet 11.11.2011 1 Taustaa Alkoholinkulutus on

Lisätiedot

Harjoite 2: Oman kilpailuvireen ja kilpailujännityksen tarkastelu

Harjoite 2: Oman kilpailuvireen ja kilpailujännityksen tarkastelu Harjoite 2: Oman kilpailuvireen ja kilpailujännityksen tarkastelu Tavoitteet 30-60 minuuttia, käy kotitehtäväksi Harjoituslomake ja kynä Aiempien valmistautumiseen liittyvien harjoitteiden lomakkeet Harjoitteen

Lisätiedot

Ensitietoa skitsofreniasta Mitä skitsofrenia tarkoittaa?

Ensitietoa skitsofreniasta Mitä skitsofrenia tarkoittaa? Ensitietoa skitsofreniasta Mitä skitsofrenia tarkoittaa? Materiaali hoitosuhdekeskusteluihin Selkomukautus Ensitietoa skitsofreniasta Mitä skitsofrenia tarkoittaa? Opas on tehty Arjen mieli -hankkeessa,

Lisätiedot

Pakkausseloste: Tietoa potilaalle

Pakkausseloste: Tietoa potilaalle Pakkausseloste: Tietoa potilaalle Otezla tabletti, kalvopäällysteinen Otezla 20 mg tabletti, kalvopäällysteinen Otezla 30 mg tabletti, kalvopäällysteinen apremilasti Tähän lääkkeeseen kohdistuu lisäseuranta.

Lisätiedot

Tärkeää tietoa uudesta lääkkeestäsi

Tärkeää tietoa uudesta lääkkeestäsi Tärkeää tietoa uudesta lääkkeestäsi Tärkeää tietoa lääkehoidosta PRILIGY-valmistetta käytetään 18 64-vuotiaiden miesten ennenaikaisen siemensyöksyn hoitoon. Ota PRILIGY-tabletti 1 3 tuntia ennen seksuaalista

Lisätiedot

RAISION TERVEYSKESKUKSEN ASIAKASTYYTYVÄISYYSKYSELYN TULOKSET

RAISION TERVEYSKESKUKSEN ASIAKASTYYTYVÄISYYSKYSELYN TULOKSET 1 RAISION TERVEYSKESKUKSEN ASIAKASTYYTYVÄISYYSKYSELYN TULOKSET Asiakastyytyväisyyden keskeiset osatekijät ovat palvelun laatua koskevat odotukset, mielikuvat organisaatiosta ja henkilökohtaiset palvelukokemukset.

Lisätiedot

RISKINHALLINTASUUNNITELMAN JULKINEN YHTEENVETO PREGABALIN ORION 25, 50, 75, 100, 150, 225, 300 MG KOVAT KAPSELIT

RISKINHALLINTASUUNNITELMAN JULKINEN YHTEENVETO PREGABALIN ORION 25, 50, 75, 100, 150, 225, 300 MG KOVAT KAPSELIT RISKINHALLINTASUUNNITELMAN JULKINEN YHTEENVETO PREGABALIN ORION 25, 50, 75, 100, 150, 225, 300 MG KOVAT KAPSELIT ORION CORPORATION PÄIVÄMÄÄRÄ: 15-6-2015, VERSIO 2 VI.2 Julkisen yhteenvedon osiot VI.2.1

Lisätiedot

Lefkoe Uskomus Prosessin askeleet

Lefkoe Uskomus Prosessin askeleet Lefkoe Uskomus Prosessin askeleet 1. Kysy Asiakkaalta: Tunnista elämästäsi jokin toistuva malli, jota et ole onnistunut muuttamaan tai jokin ei-haluttu käyttäytymismalli tai tunne, tai joku epämiellyttävä

Lisätiedot

Ulkomailla syntyneiden sairaanhoitokustannusten korvaaminen

Ulkomailla syntyneiden sairaanhoitokustannusten korvaaminen Ulkomailla syntyneiden sairaanhoitokustannusten korvaaminen Vakuutusyhtiöiltapäivä 12.5.2015 Reetta Kyyrö Terveysosasto Kv-sairaanhoitotiimi Ulkomailla syntyneet sairaanhoitokustannukset 1. Äkillinen sairastuminen

Lisätiedot

1. Kuinka usein olet osallistunut 12 viime kuukauden aikana sen järjestön toimintaan, josta sait tämän kyselyn?

1. Kuinka usein olet osallistunut 12 viime kuukauden aikana sen järjestön toimintaan, josta sait tämän kyselyn? 1. Kuinka usein olet osallistunut 12 viime kuukauden aikana sen järjestön toimintaan, josta sait tämän kyselyn? o 3 kertaa viikossa tai useammin o 1 3 kertaa viikossa o 1 3 kertaa kuukaudessa o Harvemmin

Lisätiedot

Aseta kaupunginosanne identiteetin kannalta annetut vaihtoehdot tärkeysjärjestykseen 26 % 0 % 10 % 20 % 30 % 40 % 50 % 60 %

Aseta kaupunginosanne identiteetin kannalta annetut vaihtoehdot tärkeysjärjestykseen 26 % 0 % 10 % 20 % 30 % 40 % 50 % 60 % Kaupunginosakyselyn vastaukset: Kyselyjä lähetettiin 74 kpl ja vastauksia saatiin 44 kpl. Kyselyn vastausprosentiksi muodostui 59%. Kyselyt lähetettiin Tampereen asukas- ja omakotiyhdistysten puheenjohtajille.

Lisätiedot

Lumetta vai lääkettä? Tapani Keränen Kanta-Hämeen keskussairaala

Lumetta vai lääkettä? Tapani Keränen Kanta-Hämeen keskussairaala Lumetta vai lääkettä? Tapani Keränen Kanta-Hämeen keskussairaala Ovatko lumelääketutkimukset välttämättömiä lumelääke mittaa tutkimuksen kykyä osoittaa eroja eri hoitoryhmien välillä tautiin/oireeseen

Lisätiedot

PUHUMISEN HARJOITUSTESTI. Tehtävä 1 KERTOMINEN

PUHUMISEN HARJOITUSTESTI. Tehtävä 1 KERTOMINEN PUHUMISEN HARJOITUSTESTI Tehtävä 1 KERTOMINEN Kerro, mitä teet, kun sinua jännittää. Sinulla on kaksi minuuttia aikaa miettiä, mitä sanot ja 1,5 minuuttia aikaa puhua. Aloita puhuminen, kun kuulet kehotuksen

Lisätiedot

INSTANYL -VALMISTEEN KÄYTTÖOPAS KERTA-ANNOSPAKKAUS Intranasaalinen fentanyylisumute

INSTANYL -VALMISTEEN KÄYTTÖOPAS KERTA-ANNOSPAKKAUS Intranasaalinen fentanyylisumute ETUKANSI INSTANYL -VALMISTEEN KÄYTTÖOPAS KERTA-ANNOSPAKKAUS Intranasaalinen fentanyylisumute TÄRKEÄÄ TURVALLISUUSTIETOA INSTANYL -VALMISTEESTA Tutustu huolellisesti tähän oppaaseen ja lue lääkepakkauksessa

Lisätiedot

RAY TUKEE BAROMETRI 1. Kuinka usein olet osallistunut 12 viime kuukauden aikana sen järjestön toimintaan, josta sait tämän kyselyn?

RAY TUKEE BAROMETRI 1. Kuinka usein olet osallistunut 12 viime kuukauden aikana sen järjestön toimintaan, josta sait tämän kyselyn? RAY TUKEE BAROMETRI 1. Kuinka usein olet osallistunut 12 viime kuukauden aikana sen järjestön toimintaan, josta sait tämän kyselyn? 1 3 kertaa viikossa tai useammin 2 1-3 kertaa viikossa 3 1-3 kertaa kuukaudessa

Lisätiedot

mykofenolaattimefotiili Opas potilaalle Tietoa syntymättömään lapseen kohdistuvista riskeistä

mykofenolaattimefotiili Opas potilaalle Tietoa syntymättömään lapseen kohdistuvista riskeistä mykofenolaattimefotiili Opas potilaalle Tietoa syntymättömään lapseen kohdistuvista riskeistä Laatimispäivä: Huhtikuu 2016 Sisällysluettelo Johdanto... 3 Mitkä hoidon riskit ovat?... 3 Ketä riski koskee?...

Lisätiedot

Sairastuneiden ja omaisten kanssa keskusteleminen

Sairastuneiden ja omaisten kanssa keskusteleminen Infosheet 38 Sairastuneiden ja omaisten kanssa keskusteleminen Ymmärrettävä tieto Antamalla ihmisille tilaisuuden esittää kysymyksensä voit räätälöidä heidän tarpeisiinsa sopivaa tietoa. Jokaiseen keskusteluun

Lisätiedot

mykofenolaattimefotiili Opas potilaalle Tietoa syntymättömään lapseen kohdistuvista riskeistä

mykofenolaattimefotiili Opas potilaalle Tietoa syntymättömään lapseen kohdistuvista riskeistä mykofenolaattimefotiili Opas potilaalle Tietoa syntymättömään lapseen kohdistuvista riskeistä Laatimispäivä: Huhtikuu 2016 Sisällysluettelo Johdanto... 3 Mitkä hoidon riskit ovat?... 3 Ketä riski koskee?...

Lisätiedot

LIITE III VALMISTEYHTEENVEDON JA PAKKAUSSELOSTEEN MUUTOS

LIITE III VALMISTEYHTEENVEDON JA PAKKAUSSELOSTEEN MUUTOS LIITE III VALMISTEYHTEENVEDON JA PAKKAUSSELOSTEEN MUUTOS Nämä muutokset valmisteyhteenvetoon ja pakkausselosteeseen ovat voimassa Komission päätöksestä. Jäsenvaltioiden viranomaiset päivittävät valmistetiedot

Lisätiedot

Lasten ja nuorten syo misha irio iden esiintyvyys ja hoitokeinot. Veli Matti Tainio HYKS Nuorisopsykiatria

Lasten ja nuorten syo misha irio iden esiintyvyys ja hoitokeinot. Veli Matti Tainio HYKS Nuorisopsykiatria Lasten ja nuorten syo misha irio iden esiintyvyys ja hoitokeinot Veli Matti Tainio HYKS Nuorisopsykiatria Esityksen keskiössä Voivat olla vakavia sairauksia. Kuolema, kehityksen pysähdys ja perheen ongelmat.

Lisätiedot

RAY TUKEE BAROMETRIN KYSELYLOMAKE Rauman MTY Friski Tuult ry

RAY TUKEE BAROMETRIN KYSELYLOMAKE Rauman MTY Friski Tuult ry Tässä kyselyssä järjestötoiminta = Rauman Friski Tuult ry:n toiminta Kyselyitä lähetettiin marraskuussa yhdistyksen jäsenkirjeen mukana kappaletta. Kyselyn vastausprosentti oli, % JÄRJESTÖTOIMINTAAN OSALLISTUMINEN

Lisätiedot

Perusseikkoja julkista yhteenvetoa varten

Perusseikkoja julkista yhteenvetoa varten Perusseikkoja julkista yhteenvetoa varten Yleiskatsaus taudin epidemiologiaan Elinajanodotteen kasvamisen ja väestön ikääntymisen oletetaan tekevän nivelrikosta neljänneksi suurimman työkyvyttömyyden syyn

Lisätiedot

MIELENTERVEYDEN HÄIRIÖT TERVE! S

MIELENTERVEYDEN HÄIRIÖT TERVE! S MIELENTERVEYDEN HÄIRIÖT TERVE! S. 100-108 (Mitä mielenterveys on?) Mieti parisi kanssa, miten määrittelisit mielenterveyden. Mielenterveys Raja mielen terveyden ja sairauden välillä on liukuva, sopimusvarainen

Lisätiedot

Juttutuokio Toimintatapa opettajan ja lapsen välisen vuorovaikutuksen tueksi

Juttutuokio Toimintatapa opettajan ja lapsen välisen vuorovaikutuksen tueksi JUTTUTUOKIO Juttutuokio Toimintatapa opettajan ja lapsen välisen vuorovaikutuksen tueksi Opettajan ja oppilaan välinen suhde on oppimisen ja opettamisen perusta. Hyvin toimiva vuorovaikutussuhde kannustaa,

Lisätiedot

Lääkevalmisteella ei enää myyntilupaa

Lääkevalmisteella ei enää myyntilupaa PAKKAUSSELOSTE Nespo 15 mikrogrammaa, injektioneste, liuos injektiopullossa Nespo 25 mikrogrammaa, injektioneste, liuos injektiopullossa Nespo 40 mikrogrammaa, injektioneste, liuos injektiopullossa Nespo

Lisätiedot

Tampereen omaisneuvonta, n=33. Jäsenkysely, n=219. Sopimusvuoren omaiskysely, n=39. Etelä-Pohjanmaan omaisneuvonta, n=21.

Tampereen omaisneuvonta, n=33. Jäsenkysely, n=219. Sopimusvuoren omaiskysely, n=39. Etelä-Pohjanmaan omaisneuvonta, n=21. Aineistot en omaisneuvonta, n=33. Jäsenkysely, n=219. Sopimusvuoren omaiskysely, n=39. n omaisneuvonta, n=21. Yhteensä 312 omaisen vastaukset Yleistä vastaajista Keski-ikä 52-57 vuotta, Sopimusvuoren aineisto

Lisätiedot

AKVA Palveluntuottajien koulutus Työkyky tuloksellisuuden mittarina. Kirsi Vainiemi Asiantuntijalääkäri, Kela 27.10.2014

AKVA Palveluntuottajien koulutus Työkyky tuloksellisuuden mittarina. Kirsi Vainiemi Asiantuntijalääkäri, Kela 27.10.2014 AKVA Palveluntuottajien koulutus Työkyky tuloksellisuuden mittarina Kirsi Vainiemi Asiantuntijalääkäri, Kela 27.10.2014 Kelan ammatillisen kuntoutuksen lainsäädäntö Kokonaisvaltainen arviointi Kansaneläkelaitos

Lisätiedot

NUKKUMISEN VAIKUTUS OPISKELUTULOKSIIN

NUKKUMISEN VAIKUTUS OPISKELUTULOKSIIN NUKKUMISEN VAIKUTUS OPISKELUTULOKSIIN Tekijät: Miranda Grönlund Veera Hyytiäinen Elina Oja Psykologinen tutkimus Lohjan Yhteislyseon Lukio Toukokuu 2016 Opettaja: Simo Jouhi 1 Sisällysluettelo 1. Johdanto....

Lisätiedot

RISKIENHALLINTASUUNNITELMAN JULKINEN YHTEENVETO

RISKIENHALLINTASUUNNITELMAN JULKINEN YHTEENVETO 10 maaliskuuta 2016 Mometasoni Versio 1.1 RISKIENHALLINTASUUNNITELMAN JULKINEN YHTEENVETO VI.2 Julkisen yhteenvedon osiot VI.2.1 Tietoa sairauden esiintyvyydestä Nuha Allerginen nuha on ylähengitysteiden

Lisätiedot

Miehet haluavat seksiä useammin kuin naiset

Miehet haluavat seksiä useammin kuin naiset Miehet haluavat seksiä useammin kuin naiset Julkisessa keskustelussa nostetaan ajoittain esille väitteitä siitä, haluavatko miehet vai naiset seksiä useammin ja joutuvatko jotkut elämään seksuaalisessa

Lisätiedot

EPILEPSIAKOHTAUKSEN. ENSIAPU Jokainen voi auttaa epilepsiakohtauksen saanutta

EPILEPSIAKOHTAUKSEN. ENSIAPU Jokainen voi auttaa epilepsiakohtauksen saanutta EPILEPSIAKOHTAUKSEN ENSIAPU Jokainen voi auttaa epilepsiakohtauksen saanutta EPILEPSIAKOHTAUKSEN ENSIAPU Epilepsiakohtaus on oire, joka haittaa ihmisen tavanomaista toimintakykyä. Epileptinen kohtaus on

Lisätiedot

Kilpailemaan valmentaminen - Huipputaidot Osa 3: Vireys- ja suoritustilan hallinta. Harjoite 15: Keskittyminen ja sen hallinta

Kilpailemaan valmentaminen - Huipputaidot Osa 3: Vireys- ja suoritustilan hallinta. Harjoite 15: Keskittyminen ja sen hallinta Kilpailemaan valmentaminen - Huipputaidot Osa 3: Vireys- ja suoritustilan hallinta Harjoite 15: Keskittyminen ja sen hallinta Harjoitteen tavoitteet ja hyödyt Harjoitteen tavoitteena on varmistaa, että

Lisätiedot

Kosketuksen merkitys lapsen kehityksessä. Jukka Mäkelä HYKS Pienten lasten psykiatrinen keskus

Kosketuksen merkitys lapsen kehityksessä. Jukka Mäkelä HYKS Pienten lasten psykiatrinen keskus Kosketuksen merkitys lapsen kehityksessä Jukka Mäkelä HYKS Pienten lasten psykiatrinen keskus Kosketus Kosketusaisti kehittyy ensimmäisenä ja säilyy pisimpään Iho on suurin aistinelin rakentaa yhteyden

Lisätiedot

Harjoite 1: Kysymyksiä valmentajalle lasten innostuksesta ja motivaatiosta

Harjoite 1: Kysymyksiä valmentajalle lasten innostuksesta ja motivaatiosta Harjoite 1: Kysymyksiä valmentajalle lasten innostuksesta ja motivaatiosta 30-60 minuuttia valmentajan aikaa, ja Harjoituslomake ja kynä noin 1-2 viikkoa oman työn tarkkailuun. Tavoitteet Harjoite on kokonaisvaltainen

Lisätiedot

Verenpaineen tunnistaminen ja oikea-aikainen puuttuminen perusterveydenhuollossa

Verenpaineen tunnistaminen ja oikea-aikainen puuttuminen perusterveydenhuollossa Verenpaineen tunnistaminen ja oikea-aikainen puuttuminen perusterveydenhuollossa Tanja Laitinen, LL Wiitaunioni, Viitasaaren terveyskeskus 27.10.2016 Sidonnaisuudet Tampereen lääketiedepäivien osallistumismaksu,

Lisätiedot

Sähkömaailma-lehden lukijatutkimus Toukokuu 2013 Tutkimuspäällikkö Juho Rahkonen

Sähkömaailma-lehden lukijatutkimus Toukokuu 2013 Tutkimuspäällikkö Juho Rahkonen STUL Ry. Sähkömaailma-lehden lukijatutkimus Toukokuu 2013 Tutkimuspäällikkö Juho Rahkonen Tutkimuksen toteutus Tämän tutkimuksen on tehnyt STUL Ry:n toimeksiannosta Taloustutkimus Oy. Aineisto kerättiin

Lisätiedot

Muistisairaan ihmisen vähälääkkeinen hoito

Muistisairaan ihmisen vähälääkkeinen hoito Sodankylä Muistisairaan ihmisen vähälääkkeinen hoito Kotihoidon palveluohjaaja, muistihoitaja Tuula Kettunen 17.2.2014 2014 DEMENTIAINDEKSI Sodankylässä geriatri 2005 2013, muistineuvolatoiminta aloitettiin

Lisätiedot

Menetetyn työpanoksen arviointi sisäilmaongelmissa. Markku Seuri

Menetetyn työpanoksen arviointi sisäilmaongelmissa. Markku Seuri Menetetyn työpanoksen arviointi sisäilmaongelmissa Markku Seuri 16.3.2016 Miksi arvioida sisäilman taloudellisia vaikutuksia? Yleisellä tasolla tiedämme sisäilman vaikuttavan tuottavuuteen Yksittäisessä

Lisätiedot

Ibandronat Stada 150 mg kalvopäällysteiset tabletit. 3.11.2014, versio V2.1 RISKIENHALLINTASUUNNITELMAN JULKINEN YHTEENVETO

Ibandronat Stada 150 mg kalvopäällysteiset tabletit. 3.11.2014, versio V2.1 RISKIENHALLINTASUUNNITELMAN JULKINEN YHTEENVETO Ibandronat Stada 150 mg kalvopäällysteiset tabletit 3.11.2014, versio V2.1 RISKIENHALLINTASUUNNITELMAN JULKINEN YHTEENVETO VI.2 Julkisen yhteenvedon osiot VI.2.1b Tietoa sairauden esiintyvyydestä Vuonna

Lisätiedot

Jaa jaa. Sarihan kävi Lyseon lukion, kun ei tuosta keskiarvosta ollut kiinni.

Jaa jaa. Sarihan kävi Lyseon lukion, kun ei tuosta keskiarvosta ollut kiinni. Welcome to my life Kohtaus X: Vanhempien tapaaminen Henkilöt: Sari Lehtipuro Petra, Sarin äiti Matti, Sarin isä Paju (Lehtipurot ja Paju istuvat pöydän ääressä syömässä) Mitäs koulua sinä Paju nyt käyt?

Lisätiedot

RIKS-STROKE - 3 KUUKAUDEN SEURANTA

RIKS-STROKE - 3 KUUKAUDEN SEURANTA Versio 12.0 Käytetään kaikkien akuuttiin aivohalvaukseen 1.1.2012 tai sen jälkeen sairastuneiden rekisteröintiin. RIKS-STROKE - 3 KUUKAUDEN SEURANTA Nämä tiedot täyttää aivohalvausosaston hoitohenkilöstö

Lisätiedot

Näkökulmista käytäntöön

Näkökulmista käytäntöön Näkökulmista käytäntöön Hoitosuhteen perusteiden tarkastelua Lars Lindholm 4.11.2008, Ähtäri Hoitosuhteen rakenne Asiantuntijuus Työn ilo? Empatia Kohtaaminen Ilman näitä ei voi olla hoitoa. Seuraavat

Lisätiedot

Spray Bark Controll Collar

Spray Bark Controll Collar Spray Bark Controll Collar Sitruunapannan käyttöohjeet JOHDANTO Haukkuminen on koiran normaalia käyttäytymistä. Joskus kuitenkin haukkuminen on ongelma omistajalle. Vastuuntuntoinen omistaja ei voi antaa

Lisätiedot

Päänsärky, purenta ja TMD. 26.5.2016 Taru Kukkula Oikomishoidon erikoishammaslääkäri Porin perusturva, Suun terveydenhuolto

Päänsärky, purenta ja TMD. 26.5.2016 Taru Kukkula Oikomishoidon erikoishammaslääkäri Porin perusturva, Suun terveydenhuolto Päänsärky, purenta ja TMD 26.5.2016 Taru Kukkula Oikomishoidon erikoishammaslääkäri Porin perusturva, Suun terveydenhuolto Etiologia Epäselvä, monitekijäinen Useita etiologialtaan ja patologialtaan erilaisia

Lisätiedot

Työn kaari kuntoon. Palvelut työntekijälle työkyvyn heiketessä

Työn kaari kuntoon. Palvelut työntekijälle työkyvyn heiketessä Työn kaari kuntoon Palvelut työntekijälle työkyvyn heiketessä 2 Keva tukee työssä jatkamista työkyvyn heikentyessä Jos sinulla on sairaus, jonka vuoksi työkykysi on uhattuna, Kevan tukema ammatillinen

Lisätiedot

Väestön mielipiteet hoitoon pääsystä ja potilaan valinnanvapaudesta

Väestön mielipiteet hoitoon pääsystä ja potilaan valinnanvapaudesta Väestön mielipiteet hoitoon pääsystä ja potilaan valinnanvapaudesta Kyselyn toteutus Lääkäriliitto selvitti marraskuussa 2014 kansalaisten käsityksiä hoitoon pääsystä ja potilaan valinnanvapaudesta. Tutkimuksen

Lisätiedot

C. difficile-diagnostiikan vaikutus epidemiologiaan, potilaan hoitoon ja eristyskäytäntöihin. Miksi lasten C. difficileä ei hoideta? 16.3.

C. difficile-diagnostiikan vaikutus epidemiologiaan, potilaan hoitoon ja eristyskäytäntöihin. Miksi lasten C. difficileä ei hoideta? 16.3. C. difficile-diagnostiikan vaikutus epidemiologiaan, potilaan hoitoon ja eristyskäytäntöihin. Miksi lasten C. difficileä ei hoideta? 16.3.2016 Eero Mattila HUS Infektioklinikka CDI = C. difficile infektio

Lisätiedot

EI MIKÄÄN NÄISTÄ. KUVITETTU MINI-MENTAL STATE EXAMINATION Ohjeet viimeisellä sivulla. 1. Mikä vuosi nyt on? 2. Mikä vuodenaika nyt on?

EI MIKÄÄN NÄISTÄ. KUVITETTU MINI-MENTAL STATE EXAMINATION Ohjeet viimeisellä sivulla. 1. Mikä vuosi nyt on? 2. Mikä vuodenaika nyt on? POTILAS: SYNTYMÄAIKA: TUTKIJA: PÄIVÄMÄÄRÄ: 1. Mikä vuosi nyt on? 2000 2017 2020 1917 EI MIKÄÄN NÄISTÄ 2. Mikä vuodenaika nyt on? KEVÄT KESÄ SYKSY TALVI 3. Monesko päivä tänään on? 1 2 3 4 5 6 7 8 9 10

Lisätiedot

Taustatietolomake. Yhteystiedot: MUUTA HUOMIOITAVAA: NIMI: SYNT.AIKA: KATUOSOITE: POSTINRO JA PAIKKAKUNTA: PUHELIN TYÖ: PUHELIN KOTI: GSM: SÄHKÖPOSTI:

Taustatietolomake. Yhteystiedot: MUUTA HUOMIOITAVAA: NIMI: SYNT.AIKA: KATUOSOITE: POSTINRO JA PAIKKAKUNTA: PUHELIN TYÖ: PUHELIN KOTI: GSM: SÄHKÖPOSTI: Taustatietolomake Yhteystiedot: NIMI: SYNT.AIKA: KATUOSOITE: POSTINRO JA PAIKKAKUNTA: PUHELIN TYÖ: PUHELIN KOTI: GSM: SÄHKÖPOSTI: PITUUS/PAINO: MUUTA HUOMIOITAVAA: 1 Liikuntahistoria ❶ Arvioi yleinen liikunnan

Lisätiedot

Proscar. 7.8.2015, versio 3.0 RISKIENHALLINTASUUNNITELMAN JULKINEN YHTEENVETO

Proscar. 7.8.2015, versio 3.0 RISKIENHALLINTASUUNNITELMAN JULKINEN YHTEENVETO Proscar 7.8.2015, versio 3.0 RISKIENHALLINTASUUNNITELMAN JULKINEN YHTEENVETO VI.2 JULKISEN YHTEENVEDON OSIOT VI.2.1 Tietoa sairauden esiintyvyydestä Eturauhanen on ainoastaan miehillä oleva rauhanen. Eturauhanen

Lisätiedot

Vanhemman/huoltajan kyselylomake 1.

Vanhemman/huoltajan kyselylomake 1. Liite 8 Vanhemman/huoltajan kyselylomake 1. VN1 Hyvä kuntoutujan vanhempi/huoltaja, Tämä kyselylomake on osa tutkimusta narkolepsiaa sairastavien lasten ja nuorten sopeutumisvalmennuskursseista, jollaiseen

Lisätiedot

ikiön seulonta- ja kromosomitutkimukset

ikiön seulonta- ja kromosomitutkimukset POTILASOHJE 1 (8) S ikiön seulonta- ja kromosomitutkimukset POTILASOHJE 2 (8) SISÄLLYSLUETTELO Mitä kehityshäiriöiden seulonta tarkoittaa? 3 Ultraääniseulontatutkimukset 4 Varhainen ultraääniseulonta Toisen

Lisätiedot

TIETOA HUULIHERPEKSESTÄ

TIETOA HUULIHERPEKSESTÄ TIETOA HUULIHERPEKSESTÄ MEDIVIR LEHDISTÖMATERIAALI Lisätietoja: Tuovi Kukkola, Cocomms Oy, puh. 050 346 2019, tuovi.kukkola@cocomms.com Lehdistökuvia voi ladata osoitteesta www.mynewsdesk.com/se/pressroom/medivir

Lisätiedot