Käypä hoito -suositus

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "Käypä hoito -suositus"

Transkriptio

1 Käypä hoito -suositus Suomalaisen Lääkäriseuran Duodecimin ja Suomen Neurologinen Yhdistys ry:n asettama työryhmä Julkaistu ensimmäisen kerran Aikakauskirja Duodecimissa 2002;118(11): PÄIVITYS , s Käypä hoito -suositus perustuu systemaattisesti koottuun tutkimustietoon, jonka näytön aste, luotettavuus, arvioidaan alla olevan taulukon mukaan. Suositus on tarkoitettu tukemaan päätöksiä sekä kliinisissä tilanteissa että potilasryhmien hoitoa suunniteltaessa. Paikalliset versiot saattavat tarkentaa esim. sairaanhoitopiirin käytäntöä yksityiskohdissa. Suositus ja näytönastekatsaukset päivitetään kolmen vuoden välein elektronisina, päivitystiivistelmät julkaistaan Duodecim-lehdessä. Suosituksen kirjoittajien sidonnaisuudet näkyvät elektronisissa versioissa. Kommentit ja kehittämisehdotukset voidaan lähettää Internetissä palaute tai lähettämällä se osoitteeseen Käypä hoito, Suomalainen Lääkäriseura Duodecim, PL 713, Helsinki. NÄYTÖN VARMUUSASTEEN ILMOITTAMINEN KÄYPÄ HOITO -SUOSITUKSISSA Koodi Näytön aste Selitys A Vahva tutkimusnäyttö Useita menetelmällisesti tasokkaita 1 tutkimuksia, joiden tulokset samansuuntaiset B Kohtalainen tutkimusnäyttö Ainakin yksi menetelmällisesti tasokas tutkimus tai useita kelvollisia 2 tutkimuksia C Niukka tutkimusnäyttö Ainakin yksi kelvollinen tieteellinen tutkimus D Ei tutkimusnäyttöä Asiantuntijoiden tulkinta (paras arvio) tiedosta, joka ei täytä tutkimukseen perustuvan näytön vaatimuksia 1 Menetelmällisesti tasokas = vahva tutkimusasetelma (kontrolloitu koeasetelma tai hyvä epidemiologinen tutkimus), tutkittu väestö ja käytetty menetelmä soveltuvat perustaksi hoitosuosituksen kannanottoihin. 2 Kelvollinen = täyttää vähimmäisvaatimukset tieteellisten menetelmien osalta; tutkittu väestö ja käytetty menetelmä soveltuvat perustaksi hoitosuosituksen kannanottoihin. Koko suositus näytönastekatsauksineen ja sähköisine taustamateriaaleineen on saatavissa osoitteessa PDF-versio sisältää suositustekstin, keskeiset taulukot ja kuvat sekä kirjallisuusviitteet typistetyssä muodossa. Vastuun ra jaus Käypä hoito -suositukset ovat parhaiden asiantuntijoiden laatimia yhteenvetoja yksittäisten sairauksien diagnostiikan ja hoidon vaikuttavuudesta. Ne eivät korvaa lääkärin tai muun terveydenhuollon ammattilaisen omaa arviota yksittäisen potilaan parhaasta mahdollisesta diagnostiikasta ja hoidosta hoitopäätöksiä tehtäessä. 2769

2 KÄYPÄ HOITO -SUOSITUS Keskeinen sisältö Lievän migreenikohtauksen hoidoksi sopivat tulehduskipulääkkeet joko yksinään tai metoklopramidiin yhdistettynä. Vaikeissa tai invalidisoivissa kohtauksissa kannattaa käyttää triptaania heti eikä vasta kohtauksen alussa otetun tulehduskipulääkkeen osoittauduttua tehottomaksi. Eri triptaanien välillä ei ole osoitettu olevan kliinisesti merkitseviä tehoeroja käytettäessä suositeltuja annoksia. Lasten migreenikohtausten hoidossa parasetamoli ja ibuprofeeni ovat suositeltavimmat lääkkeet. Myös sumatriptaaninenäsuihketta voi käyttää. Estohoitoon suositellaan ensisijaisesti ei-isa-vaikutteisia beetasalpaajia ja amitriptyliiniä. Tavoite ja kohderyhmät Suosituksessa esitetään migreenin kohtausja estohoidon näyttöön perustuvat vaihtoehdot. Jatkotutkimukset ja diagnostiikka on kuvattu lyhyesti. Suositus on tarkoitettu migreenipotilaiden hoitoon sekä perusterveydenhuollossa että erikoissairaanhoidossa. Määritelmä ja esiintyvyys jaetaan kahteen päämuotoon: auralliseen, jossa särkyä voi edeltää näköhäiriö, puutuminen, lihasheikkous tai puheen vaikeus, ja aurattomaan, jossa migreenisärky alkaa suoraan ilman esi- eli auraoireita. Tässä suosituksessa migreeni on määritelty International Headache Societyn kriteerien mukaan [1]: Auraton Potilaalla on ollut vähintään viisi päänsärkykohtausta, jotka ovat kestäneet 4 72 tuntia, ja kohtauksiin on liittynyt vähintään kaksi piirrettä ryhmästä A ja vähintään yksi piirre ryhmästä B A: 1) särky on sykkivää, 2) särky on toispuolista, 3) särky on kohtalaista tai kovaa ja estää normaaleja toimintoja ja 4) fyysinen aktiivisuus pahentaa särkyä B: 1) pahoinvointi tai oksentelu, 2) valonarkuus ja 3) ääniherkkyys Aurallinen Potilaalla on ollut vähintään kaksi kohtausta, joissa on esiintynyt kolme seuraavista piirteistä: auraoire auran kesto yli neljä minuuttia tai kaksi peräkkäistä auraa auran kesto ei yli 60 minuuttia auraa seurannut päänsärky alle 60 minuutissa päänsärky on samanlaista kuin aurattomassa migreenissä. Laajan yhdysvaltalaisen väestötutkimuksen DUODECIM 2008;124:2 x

3 mukaan 14,6 % naisista ja 4,8 % miehistä kärsii migreenistä [2]. Väestössä keskimäärin joka kymmenes potee migreeniä. Aikuisten migreenin hoito n hoidon kulmakivet ovat oikea diagnoosi ja siihen liittyvä luottamuksellinen potilas-lääkärisuhde. Ne edellyttävät huolellista anamneesia ja kohtausten kuvausta sekä potilaan elämäntapojen ja elämänlaadun kartoitusta [3]. On tarpeen opettaa potilas erottamaan jännityspäänsärky migreenistä (taulukko 1). Taulukko 1. n ja jännityspäänsäryn erot Ennakko-oireet Rasitus pahentaa Oksentelu Valonarkuus Kova särky Alkoholi aiheuttaa Alkaa öisinkin Kohtauksettainen Jännityspäänsärky Ei ennakko-oireita Liikunta helpottaa Ei oksentelua Ei valonarkuutta Kohtalainen särky Alkoholi voi auttaa Alkaa päiväsaikaan Jatkuva, tasainen kohtauksen hoito kohtauksessa hoidon valintaan vaikuttavat kohtauksen vaikeusaste, pahoinvointi, oksentaminen, kohtauksen alkamisajankohta, muut olosuhteet, muut sairaudet ja hoidon odotettavissa olevat haittavaikutukset. Osa migreenipotilaista tulee toimeen päänsärkynsä kanssa joko täysin ilman lääkkeitä tai vain vähäisen särkylääkityksen avulla. Ympäristöolosuhteillakin on oireilua helpottavaa vaikutusta: viileä, pimeä ja hiljainen ympäristö lievittää migreenikohtausta lepo helpottaa, nukkuminen auttaa kylmä kääre vähentää kipua. Tutkittua tietoa näistä hoitokeinoista on sangen vähän, mutta kylmän helpottavasta vaikutuksesta on joitakin tutkimustuloksia [4, 5] C. Kohtalaisten tai kovien kohtauksien hoito vaatii kuitenkin lääkkeitä tai lääkeyhdistelmiä. kohtauksen lääkehoidosta ei ole olemassa yleisesti hyväksyttyä kansainvälistä ohjetta, ja käytäntö vaihtelee suuresti. Lisäksi hyvin harvojen lääkkeiden tehosta on aukotonta näyttöä [6]. Ärsyttävien tekijöiden välttäminen potilaat tunnistavat usein selvästi tekijöitä, jotka laukaisevat tai pahentavat kohtauksia. Näitä ärsykkeitä välttämällä saattaa osa kohtauksista helpottua tai estyä, mutta luotettavaa näyttöä tästä ei ole. Kirkas valo lienee tavallisin migreenin ärsyke. Muita tavallisia ärsykkeitä ovat alkoholi, hajut, hormonaaliset tekijät, kuumuus, lämpötilan huomattavat vaihtelut, valvominen, veren glukoosipitoisuuden huomattavat vaihtelut, vuorokausirytmin muutokset ja mahdollisesti eräät ruokaaineet. Kipu- ja pahoinvointilääkkeet Suuri osa migreenikohtauksista on hoidettavissa tavallisella kipulääkkeellä tai kipu- ja pahoinvointilääkkeen yhdistelmällä. On suositeltavaa ottaa riittävän iso annos (Taulukko 2) heti ensioireiden ilmaantuessa. Usein on mielekästä valita muu ottotapa kuin suun kautta, koska migreenikohtauksen aikana suun kautta otetun lääkkeen imeytyminen saattaa olla heikentynyt mahalaukun huonon motiliteetin vuoksi, vaikkei oksentelua esiintyisikään [7, 8]. Ennen kipulääkkeen ottoa tai samanaikaisesti sen kanssa (esimerkiksi yhdistelmävalmisteena) voidaan ottaa metoklopramidia, koska se nopeuttaa kipulääkkeen imeytymistä. Selvä näyttö kipulääkkeen tehon parantumisesta kuitenkin puuttuu. Joskus voi olla hyötyä myös rauhoittavan ja rentouttavan lääkkeen yhdistämisestä kohtauslääkkeeseen. Lähes kaikkia myynnissä olevia kipulääkkeitä on käytetty ja käytetään edelleen migreenikohtausten hoitoon, vaikka tutkimusnäyttö niistä on niukkaa tai puutteellista.

4 KÄYPÄ HOITO -SUOSITUS Taulukko 2. Aikuisen migreenikohtauksen lääkehoito Päänsäryn voimakkuus ja lääke Vaikea tai invalidisoiva päänsärky TRIPTAANIT almotriptaani eletriptaani frovatriptaani naratriptaani risatriptaani sumatriptaani tsolmitriptaani ERGOTAMIINIJOHDOKSET ergotamiini dihydroergotamiini Lievä tai kohtalainen päänsärky Annos (mg) 12,5 p.o p.o. 2,5 p.o. 2,5 5 p.o p.o p.o., 20 i.n., 25 p.r., 6 s.c. 2,5 5 p.o., 5 i.n. ad 2 p.o./p.r., ad 6/vrk 1 i.m. tai 0,5 i.v. (Suomessa vain erityisluvalla) TULEHDUSKIPULÄÄKKEET asetosalisyylihappo p.o. parasetamoli p.o./p.r. diklofenaakki ibuprofeeni ketoprofeeni naprokseeni tolfenaamihappo 200 (Voidaan yhdistää kaikkiin yllämainittuihin) PAHOINVOINTILÄÄKKEET metoklopramidi proklooriperatsiini p.o./p.r p.o. (p.r. vain erikoisluvalla) Asetyylisalisyylihappo ja parasetamoli Asetyylisalisyylihappo (ASA) ja parasetamoli ovat käytetyimmät migreenikohtauslääkkeet [9]. Tutkimustietoa näiden lääkkeiden tehosta on kertynyt lähinnä vertailuissa muihin migreenikohtauslääkkeisiin [10 12]. Molemmista kipulääkkeistä on kehitetty myös yhdistelmävalmisteita, joissa kipulääkkeeseen on yhdistetty kofeiini tai kodeiini tai molemmat. Näitä yhdistelmiä ei suositella migreenikohtausten hoitoon, koska niihin liittyy suurempi tottumisen ja särkylääkepäänsäryn riski [6]. Käytetyimmät valmistemuodot ovat tabletti ja poretabletti. (ASA) on käytännössä osoittautunut parasetamolia tehokkaammaksi, joskin se myös aiheuttaa enemmän maha-suolikanavaan kohdistuvia haittavaikutuksia. ASAa poretablettimuodossa on verrattu sumatriptaaniin ja ibuprofeeniin, ja se on osoittautunut tehokkaaksi [13,14]. Näitä peruslääkkeitä on yhdistetty myös pahoinvointilääkkeisiin. Asetyylisalisyylihappolysinaatin ja metoklopramidin yhdistelmä veteen sekoitettavana jauheena on osoittautunut tehokkaaksi [15 18] A. Muut tulehduskipulääkkeet Muita käytettyjä ja teholtaan kohtalaisen hyvin dokumentoituja migreenikohtauksen hoitoon soveltuvia lääkkeitä ovat ibuprofeeni [14, 19 21] A, diklofenaakki [22 24] B, ketoprofeeni [25 27] B, naprokseeni [28, 29] B ja tolfenaamihappo [30, 31] B. Myös diflunisaalia, mefenaamihappoa, piroksikaamia ja sulindaakkia käytetään migreenikohtausten hoitoon. Naprokseenia on tutkittu migreenikohtauksen hoidossa myös yhdessä sumatriptaanin kanssa käytettynä, ja yhdistelmä on osoittautunut tehokkaammaksi kuin kumpikin lääke yksinään [32 35] A. Kaikkien kipulääkkeiden osalta on muistettava haittavaikutukset. Tulehduskipulääkkeet eivät sovellu päivittäisten tai lähes päivittäisten kohtauksien eivätkä kohtauskierteen hoitoon [6] (ks. käypä hoito -suositus Tulehduskipulääkkeiden turvallinen käyttö). Suomessa käytössä olevien koksibien tehosta migreenissä on olemassa hyvin niukasti tutkimustietoa, eikä koksibeja suositella migreenin hoitoon [36]. Huumaavat kipulääkkeet eli euforisoivat analgeetit Huumaavat kipulääkkeet eivät ole tarpeen migreenikohtausten hoidossa. Suomalaisen Lääkäriseuran Duodecimin ja Suomen Neurologinen Yhdistys ry:n asettama työryhmä

5 Opiaattiryhmän analgeettien tehosta migreenikohtauksen hoidossa on vähän tutkimustuloksia [10, 37 39]. Huumaavien kipulääkkeiden teho migreenin hoidossa vastaa tulehduskipulääkkeiden tehoa [40, 41]. Toistuvan migreenikohtauksen hoidossa lääkeriippuvuuden kehittymisen riski on merkittävä [42]. Pahoinvointilääkkeet Pahoinvointilääkkeistä erityisesti metoklopramidia on käytetty migreenikohtausten hoidossa. Sen on arveltu pahoinvointia estävän vaikutuksensa lisäksi parantavan migreenikohtaukseen otettujen muiden lääkkeiden imeytymistä. Metoklopramidia on käytetty myös yhdistelmävalmisteessa yhdessä kipulääkkeen kanssa [17, 43]. Muista pahoinvointilääkkeistä ainakin proklooriperatsiinia [44, 45] on käytetty migreenikohtausten hoitoon. 5-HT 3 -antagonisteista granisetronia on kokeiltu migreenikohtauksen hoitoon. Vaikka sillä ei ollut vaikutusta päänsärkyyn, se lievitti migreenikohtaukseen liittyvää pahoinvointia [46]. Ergotamiinijohdokset Ergotamiinijohdoksien merkitys ja käyttö migreenikohtausten hoidossa on vähentynyt nopeasti. Useimmat tutkimukset ergotamiinin tehosta migreenin hoidossa ovat vanhoja ja puutteellisia [10, 25, 28, 30, 47, 48]. Usein tutkimukset ovat olleet avoimia eikä vertailua lumelääkkeeseen ole tehty. Lumekontrolloidut tutkimuksetkaan eivät vakuuta suun kautta otettavien ergotamiinivalmisteiden tehosta. Ergotamiinia on verrattu myös eletriptaaniin [49] ja ritsatriptaaniin [50], ja se on osoittautunut heikompitehoiseksi ja huonosti siedetyksi. Ergotamiinijohdokset soveltuvat muuten terveelle migreenipotilaalle, joka ei ole raskaana ja jolla ei esiinny viikoittain toistuvia kohtauksia (1 2 viikossa). Harkitusti käytettyinä ne ovat turvallisia [51]. Ergotamiinia käytettäessä on muistettava tottumisriski [52 54]. Tämän lääkkeen käyttö rajautuu yhä pienempään potilasryhmään, ja markkinoilla on maassamme enää yksi ergotamiinijohdos. Monin paikoin muualla maailmassa käytössä oleva dihydroergotamiini [51] ei ole missään vaiheessa ollut Suomessa laajassa käytössä. Ruiskemuotoinen dihydroergotamiini on ilmeisesti tehokas [55, 56] B migreenikohtauksen hoidossa. Sitä on saatavissa erityisluvalla. Triptaanit Kaikki triptaanit ovat serotoniinin 5- HT 1B/ 1D -reseptorin agonisteja ja supistavat migreenikohtauksessa laajentuneita aivoverisuonia [57, 58]. Hoitovaste migreenikohtauksessa (kovan tai kohtalaisen päänsäryn muuttuminen lieväksi tai häviäminen kokonaan kahdessa tunnissa lääkkeen otosta) otettaessa triptaaneja suun kautta annettuna on % (lumelääkkeellä %). uusii %:lla ensimmäisen annoksen jälkeen triptaanin mukaan vaihdellen. Tämä uusiutumisriski korreloi triptaanin puoliintumisaikaan [59]. Suma- ja tsolmitriptaania on verrattu ASAn ja metoklopramidin yhdistelmään akuutin migreenikohtauksen hoidossa, ja triptaanit olivat vain vähän tai ei lainkaan tehokkaampia kuin ASA + metoklopramidi [60, 61]. Kaikki triptaanit on osoitettu useissa satunnaistetuissa, lumekontrolloiduissa tutkimuksissa lumehoitoa paremmiksi [57, 58]. Triptaanien haittavaikutuksina esiintyy väsyneisyyttä, huimausta, puutumisen tunnetta raajoissa ja painon tai puristuksen tunnetta kaulassa ja rintakehän yläosassa, ja tämä tuntemus ei liity sepelsuoniin [57, 58]. Triptaanien käyttö ei altista aivoinfarktille [62, 63]. Triptaaneihin liittyvä sepelsuonten supistusriski on selvästi pienempi kuin ergotamiineihin liittyvä [64]. Sepelvaltimotauti on vastaaihe ergotamiineille ja triptaaneille.

6 KÄYPÄ HOITO -SUOSITUS Sumatriptaani Sumatriptaani, ensimmäinen triptaaniryhmän aine [57, 65 68], on tehokas migreenilääke [16, 68 73] A. Se ei läpäise veriaivoestettä. Teho ei ole parantunut 200 tai 300 mg:n annoksilla, eli 100 mg:n kerta-annosta ei kannata ylittää [66, 70]. Sumatriptaani ei sovellu käytettäväksi MAO:n estäjien kanssa. Tsolmitriptaani Rasvaliukoinen tsolmitriptaani, kuten muutkin sumatriptaanin jälkeen markkinoille tulleet triptaanit, läpäisee veri-aivoesteen. Tsolmitriptaani ei sovi yhteen MAO:n estäjien kanssa. Dihydroergotamiinilla, pitsotifeenilla ja tsolmitriptaanilla ei ole havaittu kliinisesti merkittäviä yhteisvaikutuksia. Ergotamiini on lyhentänyt vain vähän aikaa tsolmitriptaanin C max -arvon saavuttamiseksi. Propranololi on lisännyt tsolmitriptaanin C max -arvoa, ja tämä saattaa rajoittaa 5 mg:n annoksen päivittäistä käyttöä [57, 58, 74 76]. Naratriptaani Naratriptaani on heikkotehoisempi sumatriptaaniin verrattuna kahden tunnin kuluttua lääkkeenotosta. Sillä ei ole interaktioita MAO:n estäjien kanssa [77 79]. Naratriptaanin haittavaikutukset eivät eroa lumelääkkeen aiheuttamista [79]. Ritsatriptaani Ritsatriptaani kuuluu nopeavaikutteisiin triptaaneihin ele-, suma- ja tsolmitriptaanin ohella. Suuret annokset propranololia nostavat ritsatriptaanin pitoisuuksia, ja propranololin kanssa suositellaan enintään 5 mg:n kertaannosta [80]. Muiden beetasalpaajien, ehkäisytablettien, ergotalkaloidien tai serotoniin takaisinotonestäjien kanssa ei ole havaittu kliinisesti merkittäviä yhteisvaikutuksia [80, 81]. Ei sovellu käytettäväksi MAO:n estäjien kanssa. Almotriptaani Almotriptaani imeytyy hyvin ruoansulatuskanavasta. Merkittäviä interaktioita ei ole todettu propranololin, verapamiilin ja fluoksetiinin kanssa. Relapseja on todettu vähemmän kuin sumatriptaania käytettäessä [82]. Eletriptaani Eletriptaanin teho akuutin migreenikohtauksen hoidossa 40 mg:n annoksin on vähintään sumatriptaanin (100 mg) veroinen [65, 83 87] A. Eletriptaanilla on selkein annos-vastesuhde, ja jos 40 mg:n kerta-annos ei tehoa, kannattaa kokeilla 80 mg:n annosta. Frovatriptaani Frovatriptaani on tehokas akuutin migreenikohtauksen hoidossa [88 90] A ja sopii usein relapseja saaville potilaille. Relapsien määrä (14 %) on pienin verrattuna muihin triptaaneihin. Sumatriptaaniin verrattuna se on heikkotehoisempi kahden tunnin kuluttua lääkkeen otosta. Frovatriptaanin vaikutus alkaa hitaasti neljän tunnin kuluessa, mutta sen puoliintumisaika plasmassa on kaikkiin muihin triptaaneihin nähden poikkeavan pitkä, T½ = 26 tuntia kuten ergotamiineilla [91]. Lääkkeen valinta aikuisten migreenikohtauksen hoitoon Katso taulukko 2 Tiivistelmä Vaikean tai invalidisoivan migreenikohtauksen ensisijaishoidoksi ehdotetaan triptaaneja [92] B. Lievien migreenikohtauksen hoidoksi ehdotetaan ensimmäisiin kohtauksiin tavallista kipulääkettä (asetyylisalisyylihappoa tai parasetamolia) joko metoklopramidin kanssa tai ilman sitä [93, 94]. Vaihtoehtoisesti voidaan käyttää esimerkiksi diklofenaakkia, ibuprofeenia, ketoprofeenia, naprokseenia tai tolfenaamihappoa [95]. Tärkeintä migreenikohtauksen hoidon onnistumiselle on ottaa heti tarpeeksi suuri Suomalaisen Lääkäriseuran Duodecimin ja Suomen Neurologinen Yhdistys ry:n asettama työryhmä

7 annos lääkettä (vrt. edellä) ja mahdollisimman varhain kohtauksen alkuoireisiin. Riittävän suuret kerta-annokset ovat tehokkaampia kuin useat pienet [96, 97]. Myös rektaalisen lääkityksen mahdollisuus on syytä muistaa. Kipulääkkeiden osoittauduttua tehottomiksi ovat triptaanit seuraava vaihtoehto. Triptaanit ovat ensisijaisia vaikeissa kohtauksissa. Ne eivät menetä tehoaan pitkäaikaiskäytössä [57, 58]. Tulehduskipulääkkeen yhdistäminen triptaaniin parantaa tehoa verrattuna kumpaankin lääkkeeseen yksinään [98]. Julkaistuissa tablettimuotoisten triptaanien suorissa vertailututkimuksissa ei ole saatu kliinisesti merkitseviä eroja triptaanien välille. Ritsatriptaani (10 mg) ja sumatriptaani (100 mg) ovat olleet teholtaan hyvin samanlaisia, eikä eroja ole saatu tsolmitriptaanin (2,5 mg tai 5 mg), almotriptaanin (12,5) mg ja eletriptaanin (40 mg) välille [99 101]. Näyttöä suussa sulavien tai suussa liukenevien valmistemuotojen vaikutuksen nopeammasta alkamisesta ei ole [102]. Yhdessä suorassa vertailututkimuksessa eletriptaani (40 mg) osoittautui tehokkaammaksi kuin sumatriptaani (100 mg) [103] ja toisessa suorassa vertailututkimuksessa eletriptaani (40 mg) osoittautui tehokkaammaksi kuin naratriptaani (2,5 mg) [104]. Auran aikana otettuna sumatriptaanilla tai eletriptaanilla ei ollut tehoa [ ], mutta ei merkittäviä haittavaikutuksiakaan. Triptaanien jatkuva, lähes päivittäinen (yli 18 päivää kuukaudessa) käyttö aiheuttaa särkylääkepäänsäryn kaltaisen triptanismin. Lääkeriippuvuuden kehittymisen estämiseksi triptaanien päivittäinen käyttö on pyrittävä lopettamaan [ ] B. Tableteista vaikutus alkaa nopeimmin ritsatriptaanilla, eletriptaanilla, tsolmitriptaanilla ja sumatriptaanilla ja hitaimmin frovatriptaanilla, naratriptaanilla ja almotriptaanilla [57, 58]. Nopein vaikutus saadaan kuitenkin ruiskutettaessa sumatriptaania ihon alle [69] tai otettaessa triptaaneja nenäsuihkeena. n hoidossa triptaaneja ei voi asettaa paremmuusjärjestykseen (Taulukko 3). Taulukko 3. Triptaanien ominaisuudet Lääke ja muoto Annos (mg) Hoidollinen hyötyosuus (%)¹ Enimmäisannos (mg/vrk) T max (h) T ½ (h) Metabolia Sumatriptaani tabletti ,5 2 2,5 MAO-A ihon alle 6 50 (1 tunti ruiskeesta) 12 nenäsuihke peräpuikko Tsolmitriptaani tabletti + kylmäkuivattu 2, P450 (CYP1A2), MAO-A nenäsuihke Naratriptaani tabletti 2,5 22, munuainen (P450) Risatriptaani tabletti + kylmäkuivattu ,5 MAO-A Almotriptaani tabletti 12, ,5 3,6 munuainen (P450) Eletriptaani tabletti 40 35,2 80 1,4 4 5 P450 (CYP3A4) Frovatriptaani tabletti 2, P450 (CYP1A2) 1 Therapeutic gain = päänsärkyvaste lumevaste kaksi tuntia lääkkeen otosta.

8 KÄYPÄ HOITO -SUOSITUS Ellei jokin triptaani sovi potilaalle, kannattaa kokeilla toista [112, 113]. Triptaanien ja muiden serotoniinijärjestelmään vaikuttavien lääkkeiden yhteiskäyttö saattaa aiheuttaa serotoniinisyndrooman. Kohtausten varhainen hoito ja herkistymisen esto Tehottomasti hoidettuihin ja pitkittyneisiin migreenikohtauksiin oletetaan liittyvän sentraalisen kipuradaston herkistymisen riski. Seurauksena on kivun kroonistuminen ja ihon kipuherkkyyden lisääntyminen eli pään, niskan ja hartioiden alueen allodynia [114]. Tämän välttämiseksi kohtaukset pitäisi hoitaa heti alkuvaiheessa ja tehokkaasti [109] Jos tällainen kipuhermoratojen herkistyminen tapahtuu, menettävät triptaanit ainakin osan tehostaan [115]. Kroonistunutta, herkistynyttä tilannetta ei saisi koskaan hoitaa opiaateilla, vaan tutkimusnäyttöön perustuen suositellaan ensisijaisesti suonensisäistä tulehduskipulääkitystä ensiapupoliklinikassa [116]. Vaarana on diagnosoida tämä migreenin kroonistumiseen liittyvä kipuratojen herkistyminen jännityspäänsäryksi. n estohoito aikuisilla Hoitomuodon valinta n estohoito voidaan toteuttaa lääkkeettömänä, lääkkeellisenä tai niiden yhdistelmänä. Hoitomuoto pitää valita yhdessä potilaan kanssa huolellisen perusselvittelyn jälkeen huomioiden potilaan yksilölliset oireet, muut sairaudet ja mahdolliset oireita laukaisevat tekijät [117]. Estohoito voidaan aloittaa, jos potilaalla esiintyy muutamia kohtauksia kuukaudessa, mutta se ei ole tarpeen tiheidenkään kohtausten vuoksi, jos potilas on tyytyväinen kohtauslääkitykseen. Lääkkeetön hoito n lääkkeettömästä estohoidosta julkaistut tutkimukset ovat pieniä. Potilasohjaus saattaa vähentää migreenikohtausten esiintymistä [118, 119] C Käytetyt hoidot voidaan jakaa neljään ryhmään [120, 121]: Potilaiden opettaminen erottamaan päänsärkynsä migreeniin viittaavat piirteet esimerkiksi lihasjännityspäänsäryn piirteistä (Taulukko 1) Laukaisevien tekijöiden kartoitus ja välttäminen Psykologiset ja psykobiologiset hoidot Fysikaaliset hoidot. Psykologisista ja psykobiologisista hoidoista parhaat tulokset on saavutettu ihon pintalämpötilaan perustuvalla biopalautehoidolla ja rentoutushoidoilla. Niillä on saavutettu noin % (keskimäärin 45 %:n) vähenemiä päänsärkyjen esiintyvyydessä ja voimakkuudessa ja joiden teho on säilynyt noin 1 5 vuoden ajan kahdella kolmasosalla potilaista [122, 123]. Teho on ollut samanveroinen kuin lääkkeiden, mutta nämä hoidot ovat aikaa vieviä ja vaativat potilaan sitoutumista [124]. Fysikaalisten hoitojen teho on vaihteleva [122]. Akupunktiosta [ ] C ja transkutaanisesta hermostimulaatiosta on kaksoissokkotutkimuksissa todettu olevan jonkin verran apua, mutta tutkimustulokset ovat ristiriitaisia [120, 122]. Lääkehoito n ehkäisevän lääkehoidon mahdolliset aiheet ovat seuraavat [7, 121]: kohtauksia esiintyy vähintään kolme kuukaudessa, ja särkypäiviä on vähintään viisi kuukaudessa. kohtaukset hankaloittavat jokapäiväistä elämää. kohtaukset ovat vaikeita ja potilaan on vaikea tottua niihin. kohtausten akuuttihoito on hankalaa tehon vähäisyyden tai haittavaikutuksien takia. Hoidon tehon seuraamiseksi on suotavaa pitää jonkinlaista päänsärkypäiväkirjaa, mieluiten jo kuukauden verran ennen hoidon aloitusta. Hyvänä hoitovasteena Suomalaisen Lääkäriseuran Duodecimin ja Suomen Neurologinen Yhdistys ry:n asettama työryhmä

9 voidaan pitää 50 %:n vähenemää kohtausten esiintyvyydessä tai voimakkuudessa [128]. Ennen estolääkityksen aloitusta hoidetaan mahdolliset muut päänsäryt kuten jännitysja särkylääkepäänsärky [121]. Estolääkitys annetaan riittävän pitkäksi ajanjaksoksi, jotta sen teho nähtäisiin, vähintään 2 3 kuukauden ajaksi. Hoidon aloituksen jälkeen potilaita seurataan 2 3 kk:n välein. Hoidon pituus pitää arvioida yksilöllisesti. Onnistuneenkin hoidon aikana arvioidaan hoidon tarve 6 12 kuukauden välein [121]. Vitamiineja, hivenaineita, rohdoskasveja ja homeopaattisia valmisteita on tutkittu avoimin ja satunnaistetuin kontrolloiduin tutkimuksin migreenin estohoidossa. Näitä tutkimuksia on kuvattu tarkemmin sähköisessä taustamateriaalissa. Nykyisin käytössä olevat migreenin estolääkkeet on lueteltu taulukossa 4. Beetasalpaajat Osa beetasalpaajista tehoaa estohoidossa: ISA-vaikutuksen omaavat ovat yleensä tehottomia (taulukko 4) [ ] B. Beetasalpaajien vasta-aiheita ovat astma, krooninen keuhkoahtaumatauti, diabetes, sydämen toiminnan häiriöt ja perifeeriset verenkiertohäiriöt [128, 132]. Hoito kannattaa aloittaa mahdollisimman pienellä annoksella ja sovittaa yksilöllisesti [128]. Jos potilas sietää lääkkeen, sen annos kannattaa suurentaa riittäväksi [131]. Niin sanotun superselektiivisen salpaajan esimerkiksi bisoprololin käyttö aiheuttaa vähemmän haittavaikutuksia [133, 134] B Beetasalpaajan kyky kulkeutua keskushermostoon ei vaikuta sen tehoon migreenissä [128, 132]. Jos jonkin beetasalpaajan käytöstä ei ole toivottua hyötyä, kannattaa kokeilla toista [128]. Kalsiumsalpaajat Havainnot nifedipiinin ja verapamiilin tehosta ovat ristiriitaisia. Nimodipiinilla tehty suuri kaksoissokkotutkimus osoitti sen tehottomaksi migreenin estohoidossa, vaikka päinvastaisia tuloksiakin on saatu [135]. Kalsiuminsalpaajista vain flunaritsiinilla on osoitettu olevan kiistatonta tehoa migreenin profylaksiassa [ , 135]. Sen Taulukko 4. n estohoitolääkkeet ja aikuisten annokset Lääke- tai muu hoito Annos (mg/vrk) Teho 1 BEETASALPAAJAT propranololi metoprololi 47, atenololi bisoprololi RENIINI-ANGIOTENSIINI- JÄRJESTELMÄÄN VAIKUTTA- VAT LÄÄKKEET kandesartaani eprosartaani lisinopriili KALSIUMSALPAAJAT verapamiili nifedipiini / nimodipiini / flunaritsiini SEROTONIINIANTAGONISTIT dihydroergotamiini metysergidi pitsotifeeni TRISYKLISET LÄÄKKEET amitriptyliini nortriptyliini EPILEPSIALÄÄKKEET natriumvalproaatti topiramaatti TULEHDUSKIPULÄÄKKEET naprokseeni tolfenaamihappo mefenaamihappo ketoprofeeni VITAMIINIT JA HIVENAINEET riboflaviini (B 2 -vitamiini) koentsyymi Q MUUT HOIDOT botuliinitoksiini IU +/ 1 ++ = hyvä teho, + = tehoa, +/- = ei tutkimusnäyttöä tehosta 2 Saatavana erityisluvalla

10 KÄYPÄ HOITO -SUOSITUS 10 erityisongelmina ovat depressiotaipumus ja ekstrapyramidaaliset haittavaikutukset. Reniini-angiotensiinijärjestelmään vaikuttavat lääkkeet Angiotensiinireseptorin salpaajista on migreenin estossa käytetty menestyksekkäästi kandesartaania ja olmesartaania, joista kummastakin on julkaistu yksi satunnaistettu kontrolloitu tutkimus [136, 137]. Lääkeaineet ovat teholtaan beetasalpaajien veroisia ja haittavaikutusten suhteen niitä huomattavasti paremmin siedettyjä, mikä mahdollistaa annoksen nopean suurentamisen tehokkaalle hoitotasolle. Angiotensiinikonvertaasin estäjien osalta lisinopriilista on julkaistu yksi satunnaistettu kontrolloitu tutkimus [138]. Tämä lääke on hyvin siedetty. Haittavaikutuksena on esiintynyt vain ajoittaista yskää. Serotoniiniantagonistit Serotoniiniantagonistit ovat kaikki vanhemman polven lääkeaineita, ja sen vuoksi näyttö niiden tehosta on vähäisempää verrattuna muihin lääkkeisiin. Metysergidiä (saatavana vain erityisluvalla), joka on serotoniini 2 -reseptoriantagonisti, on pidetty tehokkaimpana migreenin estolääkkeenä, mutta kliinisissä kokeissa se on ollut teholtaan flunaritsiinin ja propranololin veroinen [128, 129, 139]. Sen käyttöä pidetään aiheellisena vaikeissa hoitoresistenteissä migreeneissä [140]. Sen erityisongelmana ovat harvinaiset korjaantumattomat fibroottiset haittavaikutukset, kuten retroperitoneaali-, keuhko- ja sydänfibroosi. Muita haittavaikutuksia ovat pahoinvointi, dyspepsia, väsymys ja huimaus [128, 139]. Pitsotifeeni on niin ikään erityisluvalla saatavissa oleva lääkeaine. Se on ollut teholtaan lumelääkettä parempi osassa tutkimuksista [128, 139]. Sen haittavaikutuksia ovat väsymys, ruokahalun lisääntyminen ja painon nousu. Dihydroergotamiinin tehoa migreenin estohoidossa on pidetty pitkään hyvänä. Siitä tehdyt tutkimukset ovat kuitenkin hyvin vanhoja, ja lääkkeen ongelmana on varsin huono ja vaihteleva imeytyvyys suun kautta otettaessa [139]. Vain yksi uudempi lumekontrolloitu satunnaistettu kaksoissokkotutkimus löytyi. Siinä lääke ei vähentänyt migreenin esiintyvyyttä vaikka se vähensi kipulääkkeitten kulutusta [141]. Trisykliset lääkkeet Trisyklisten lääkkeiden (amitriptyliini, nortriptyliini) teho migreenin estohoidossa on osoitettu kohtalaiseksi [128, 142]. Tehokas annos vaihtelee välillä mg, ja sitä suurempia annoksia tarvitaan yleensä vain samanaikaisen depression hoidossa [128]. Näiden lääkkeiden teho on parhaimmillaan silloin, kun päänsäryssä on mukana jännityspäänsärkykomponentti [124, 140]. Haittavaikutuksia ovat suun kuivuminen, väsymys ja virtsan kulun vaikeutuminen [128, 142]. Nortriptyliini aiheuttaa jonkin verran vähemmän haittavaikutuksia kuin amitriptyliini [128]. Epilepsialääkkeet Natriumvalproaatin teho migreenin estohoidossa on dokumentoitu. Se on vähintään yhtä hyvä kuin beetasalpaajien teho, mutta ongelmana ovat maksaan kohdistuvat haittavaikutukset, pahoinvointi, väsymys, hiustenlähtö ja painon nousu [128, 129]. Lisäksi natriumvalproaatin on kuvattu aiheuttaneen epäedullisia vaikutuksia rasva-aineenvaihduntaan ja munasarjojen monirakkulatautia [143]. Gabapentiinin, pregabaliinin ja levetirasetaamin osalta ei ole tutkimusnäyttöä migreenin estossa. Topiramaatin teho sekä akuutin [131, 144, 145] A että kroonisen migreenin [146, 147] estohoidossa on hyvin dokumentoitu useissa laajoissa kansainvälisissä satunnaistetuissa lumekontrolloiduissa kaksoissokkotutkimuksissa. Se on ollut vähintään yhtä hyvä kuin propranololin, ja haittavaikutuksia on esiintynyt vähemmän. Haittoina ovat parestesiat (yleensä hallittavissa kaliumlisällä) sekä muistihäiriöt, laihtuminen, persoonallisuusmuutokset, masennusjaksot ja munuaiskivet [148]. Topiramaatin annosta pitää Suomalaisen Lääkäriseuran Duodecimin ja Suomen Neurologinen Yhdistys ry:n asettama työryhmä

11 suurentaa hyvin varovasti ja pienin portain. Lamotrigiinista on näyttöä vain aurojen mutta ei päänsäryn estossa [149]. Steroideihin kuulumattomat tulehduskipulääkkeet Steroideihin kuulumattomien tulehduskipulääkkeiden tärkein osuus migreenin hoidossa on akuuttihoito. Naprokseenin käyttö migreeniprofylaksiassa on kohtalaisen hyvin dokumentoitu, ja tämä lääke on teholtaan ainakin lyhytaikaisessa käytössä propranololin veroinen [128, 150]. Samansuuntaisia tuloksia on kuvattu saadun tolfenaami- ja mefenaamihapolla sekä ketoprofeenilla [150]. Steroideihin kuulumattomien tulehduskipulääkkeiden pitkäaikaiskäyttö (katso taulukko 4) saattaa kuitenkin provosoida särkylääkepäänsärkyä, joten käyttö on syytä rajoittaa tiettyjen hankalien lyhyiden jaksojen kuten kuukautisten ajaksi [140]. Botuliini A Botuliini A on osoittautunut tehottomaksi episodisessa migreenissä [151, 152]. Sen tehosta krooniseen migreeniin (yli 15 päivää kuukaudessa) on jonkin verran näyttöä [153, 154]. Eri botuliini A -valmisteet poikkeavat oleellisesti toisistaan tehon ja annosten suhteen. Hoidon antaa siihen perehtynyt lääkäri. Donepetsiili Donepetsiilistä on julkaistu yksi satunnaistettu kaksoissokkotutkimus [155], jossa se osoittautui selvästi lumelääkettä tehokkaammaksi migreenin estohoidossa. Haittavaikutuksena ovat ruoansulatuskanavaoireet. Avoimen foramen ovalen sulku Foramen ovalen sulusta tehdyssä ainoassa satunnaistetussa kontrolloidussa kaksoissokkotutkimuksessa ei tullut esiin eroa aktiivi- ja lumehoitoryhmän välillä [156], mutta yksittäisissä tapauksissa aurallinen migreeni on reagoinut hoitoon [157]. Estolääkeyhdistelmät Edellä mainittujen lääkeaineiden tehoa on testattu yksittäiskäytössä tai verrattu toisen lääkeaineen tehoon, useimmiten propranololiin. Useimpia estohoitoon käytettyjä lääkeaineita voidaan yhdistellä kulloisenkin tilanteen mukaan [128], mutta yhdistelmien tehoa monoterapiaan verrattuna ei ole osoitettu tieteellisesti kuin harvoissa tapauksissa [158]. Lääkeyhdistelmiin kannattaa turvautua erityisesti silloin, kun potilaalla on jokin muu komplisoiva sairaus, johon lääkeaineella on suotuisa vaikutus. Tällaisia ovat jännityspäänsärky, verenpainetauti ja epilepsia [140]. Yleensä kannattaa aloittaa pienemmin annoksin ja paremmin siedetyllä lääkkeellä, kuten beetasalpaajalla tai trisyklisellä lääkkeellä [128]. Serotoniiniantagonistit ja flunaritsiini kannattaa jättää migreenin hoitoon perehtyneiden lääkäreiden valikoimaan. Hoidon porrastus Yleensä migreeni- ja päänsärkypotilaat voidaan tutkia ja hoitaa avohoidossa. Toisinaan tarvitaan kuitenkin pään kuvantamista tai erikoislääkärin konsultaatiota. Jäljempänä on esitetty suuntaviivoja päänsärky- tai migreenipotilaan jatkotutkimuksiin ohjaamiseksi. Jos epäillään lukinkalvonalaista verenvuotoa tai keskushermoston infektiota, tulee potilas lähettää päivystystapauksena erikoissairaanhoitoon. Jatkotutkimuksiin lähettämisen aiheet Aikuiset ja vanhemmat lapset Päänsäryn aikana tai kohtausten välillä esiintyy neurologisia oireita. Särky on jatkuvaa ja pahenevaa, vaikka muita löydöksiä ei ole. Päänsärky esiintyy ponnistelun tai yskimisen yhteydessä. 11

12 KÄYPÄ HOITO -SUOSITUS 12 Epäillään lukinkalvon alaista verenvuotoa tai keskushermostoinfektiota. Päänsärkyyn liittyy tajuttomuuskohtaus. Päänsärkyyn liittyy endokriininen häiriö. Päänsärky on asennosta riippuvainen. Potilaalla tai suvussa esiintyy neurofibromatoosia. Särkyyn liittyy toistuva tai jatkuva oksentelu. Tarvitaan vieroitusta ergotamiinista tai särkylääkkeistä. Päänsärky ei reagoi lääkehoitoon. Päänsärky aiheuttaa työkykyongelman. Alle viisivuotiaat Päänsärkyä esiintyy öisin tai aamuisin ja siihen liittyy oksentelua. Päänsäryn yhteydessä esiintyy tajunnanhäiriöitä. Fyysinen ponnistus tai yskiminen pahentaa päänsärkyä. Päänsärky on paheneva tai hoitoresistentti. Lapsen luonne tai käytös muuttuu. Normaali kehitys tai kasvu hidastuu. Pään kasvu kiihtyy. Lapsella todetaan pysyviä poikkeavia kliinisiä löydöksiä. n hoito raskauden ja imetyksen aikana Raskauden aikana migreenin hoito muodostaa helposti ongelman, koska turvallisten lääkkeiden valikoima on sangen pieni [159, 160]. Auraton migreeni lievittyy lähes joka toisella ensimmäisen raskauskolmanneksen aikana ja yli 80 %:lla raskauden myöhemmissä vaiheissa [161]. Aurallinen migreeni saattaa raskauden aikana vaikeutua [159]. Ensisijainen hoito raskauden aikana on lääkkeetön. Jos lääkkeitä tarvitaan, parasetamoli on turvallisin vaihtoehto [162]. Toisen raskauskolmanneksen aikana myös ibuprofeeni on sallittu. ASAa ei suositella raskauden aikana käytettäväksi. Triptaanien turvallisuudesta ei ole näyttöä [163]. n profylaktinen hoito raskauden aikana tulisi rajoittaa poikkeustapauksiin. Toisen ja kolmannen raskauskolmanneksen aikana beetasalpaajat voivat tulla kyseeseen [164]. Sumatriptaani erittyy maitoon, mutta lapsen saama lääkemäärä jää kerta-annoksen jälkeen pieneksi. Sumatriptaanin satunnaisesta käytöstä (1 3 kertaa) ensimmäisen raskauskolmanneksen aikana ei todennäköisesti ole haittaa [165] C. Ehkäisypillerit, migreeni ja kardiovaskulaaririski Aurallista migreeniä potevilla - sekä naisilla että miehillä - sepelvaltimotaudin ja aivohalvauksen riski on lisääntynyt [ ]. Tupakointi ja ehkäisypillereiden käyttö lisäävät aurallista migreeniä potevien aivohalvausriskiä huomattavasti [161]. ei ole ehdoton vasta-aihe ehkäisypillereille. Lasten migreenin diagnoosi Lasten migreenin diagnoosi perustuu pääosin huolelliseen anamneesiin. Lasten migreenin tunnistamisessa käytetään samoja kriteereitä kuin aikuisillakin, paitsi että alle 15-vuotiaiden migreenikohtaukset saattavat olla lyhyempiä (1 72 tuntia) ja niihin lasketaan mukaan uni [169], johon migreenikohtaus usein päättyy etenkin pienillä lapsilla. Lasten migreenin diagnoosi on poissulkudiagnoosi ja vaatii riittävän pitkän seuranta-ajan [170]. kohtausten välillä yleis- ja neurologisen statuksen täytyy olla normaali. Lasten migreenin diagnostiikkaa selvitellään tarkemmin lasten päänsärkyä koskevassa suosituksessa. Lasten migreenin hoito Lasten migreenin lääkkeettömät hoidot ovat soveltuvin osin samantapaisia kuin aikuisilla. Lasten migreeni on yleinen: sen esiintyvyys alle kouluikäisillä on 1 7 % [170, 171] ja Suomalaisen Lääkäriseuran Duodecimin ja Suomen Neurologinen Yhdistys ry:n asettama työryhmä

13 murrosikäisillä keskimäärin 10 %, suurimmillaan jopa 25 % [ ]. in liittyvä kipu on voimakasta [174, 175], joten lasten migreenikohtauksen lääkehoito on usein tarpeen. Kohtaushoito (akuuttihoito) Parasetamoli (15 mg/kg) [176] C tai ibuprofeeni (10 mg/kg) [ ] B suun kautta annettuina ovat tehokkaita lasten migreenikohtausten hoidossa. Parasetamolin vaikutus alkaa nopeammin kuin ibuprofeenin, mutta ibuprofeeni lopettaa migreenikohtauksen kaksi kertaa todennäköisemmin kuin parasetamoli [ ]. Parasetamolia voidaan antaa kaikenikäisille lapsille, ibuprofeenia yli yksivuotiaille. Niiden samanaikaista käyttöä ei pidetä suotavana. Liuoksena ja poretabletteina annettu lääke imeytyy jonkin verran nopeammin kuin tavalliset tabletit. Peräpuikoista lääke imeytyy yleensä hitaasti. Metoklopramidia tulee käyttää lasten migreenin hoidossa varoen tai välttää kokonaan, koska ekstrapyramidaaliset haittavaikutukset ovat heillä tavallisia [179]. Sumatriptaanitablettien teho lasten vaikeahoitoisiin migreenikohtauksiin on selvästi vähäisempi kuin aikuistutkimuksissa havaittu, eikä eroa lumelääkkeeseen ole todettu [ ] B. Sumatriptaaninenäsuihke on tehokas lasten migreenikohtausten hoidossa [180] [ ] B. Ritsatriptaanitablettien tehosta lasten migreenin hoidosta on saatu näyttöä, mutta tutkimuksia ei ole vielä riittävästi [185, 186] C. Muiden triptaanien käytöstä lapsilla on vähän julkaistua tutkimustietoa [178]. Estohoito Mikään lääke ei ole osoittautunut kiistattoman tehokkaaksi lasten migreenin estohoidossa [187], kun otetaan huomioon päivittäisen lääkehoidon haittavaikutukset (ks. käypä hoito -suositus Lasten päänsärky ). Kun lapselle harkitaan migreenin estohoidon aloittamista, on syytä verrata tarkkaan lääkehoidolla mahdollisesti saavutettavaa hyötyä haittavaikutusten todennäköisyyteen. Sekä vanhemmille että lapselle, joka pystyy ymmärtämään asian, tulisi kertoa tarjolla olevien lääkkeiden tehosta ja sen jälkeen tehdä valinta yhdessä. Lasten osalta kannattaisi keskittyä tehokkaaseen migreenikohtausten hoitoon. Kouluikäisille voitaneen kokeilla ehkäisyyn lääkkeettömiä menetelmiä, kuten rentoutusta ja biopalautehoitoa [187] sekä elintapoihin (huono syöminen, valvominen, ylettömät harrastekuormitukset) puuttumista. Suomalaisen Lääkäriseuran Duodecimin ja Suomen Neurologinen yhdistys ry:n asettama työryhmä Puheenjohtaja: Markus Färkkilä, LKT, dosentti, ylilääkäri HYKS:n neurologian klinikka Jäsenet Hannele Havanka, LKT, lääninlääkäri Oulun lääninhallitus Mirja Hämäläinen, LT, erikoislääkäri HYKS:n lasten ja nuorten sairaala Tanja Laukkala, LT, psykiatrian erikoislääkäri (Käypä hoito -toimittaja) Helsingin terveyskeskus, Helsingin yliopisto ja Sotilaslääketieteen keskus Markku Sumanen, LT, yleislääketieteen erikoislääkäri Tampereen Yliopisto, lääketieteen laitos Erkki Säkö, erikoislääkäri, vastaava lääkäri Suomen Terveystalo, Turun Päänsärkykeskus 13

14 KÄYPÄ HOITO -SUOSITUS Kirjallisuutta Headache Classification Committee of Neurol 2002;47: Christie S ym. the International Headache Society. Cephalalgia 2004;24(Suppl 1): Stewart WF ym. JAMA 1992;267: Ferrari MD. Lancet 1998;351: Diamond S ym. Postgrad Med 1986;79: Sheftell F ym. Headache 1989;29: Ferrari MD ym. Drug treatment of migraine attacks. Kirjassa: Headache 1997: Tfelt- Hansen P ym. General principles of pharmacological Eur Neurol 2003;49: Young ym. Headache 1997;37 (Suppl 1): Andersson PG. Headache 1975;15: Hokkanen E ym. Headache 1978;18: Tfelt-Hansen P ym. Cephalalgia 1981;1: Colman I ym. Ann Emerg Med 2005;45: Callaham M ym. Headache 1986;26: Ferrari MD ym. Lancet 2001;358: Goadsby treatment. Kirjassa: The PJ ym. N Engl J Med 2002;346: Headaches 1993; Tfelt-Hansen P ym. Antiemetic and Prokinetic Drugs. Kirjassa: The Headaches 1993: MacGregor EA ym. Headache 1990;30: Hakkarainen H ym. Headache 1978;18: Nebe J ym. Cephalalgia 1995;15: Boureau F ym. Cephalalgia 1994;14: Diener HC ym. Eur Neurol 2004; Geraud G ym. Headache 2003;43: The Oral Sumatriptan and Aspirin plus Metoclopramide Comparative Study Group. Eur Neurology 1992;32: Geraud G ym. Eur Neurol 2002;47: Hall GC ym. Neurology 2004;62: Velentgas P ym. Headache 2004; 44: Goadsby PJ. J Neurol Neurosurg 52: Diener HC ym. Cephalalgia Psychiatry 1998;64: ;24: Chabriat H ym. Headache Goadsby PJ ym. Neurology 2000;54:156- Quarterly, Current Treatment and Re Fowler PA ym. Eur Neurol search 1997;8: The Database of Abstracts of Reviews of Effectiveness (University of York). Database no.: DARE In: The Cochrane Library, Issue 2, Chabriat H ym. Cephalalgia 1994;14: Tfelt-Hansen P ym. Lancet 1995;346: Kellstein DE ym. Cephalalgia 2000;20: Havanka- Kanniainen H. Headache 1989:29: Misra UK ym. J Headache Pain 2007;8: Massiou H ym. Cephalalgia 1991; 11: Dahlöf C ym. Cephalalgia 1991;31: Perrin VL ym. Cephalgia 1989;9(Suppl 9): The sumatriptan auto-injector study group. Eur neurol 1991;31: Harrison DL ym. J Pharm Technol 1998;12: The oral sumatriptan dose-defining study group. Eur Neurol 1991;31: The oral sumatriptan international multipledose study group. Eur Neurol 1991;31: The Finnish Sumatriptan group and the cardiovascular clinical research group. Eur Neurol 1991;31: The multinational 13: The Diclofenac-K/Sumatriptan oral sumatriptan and Cafergot com- Migraine Study Group. Cephalalgia parative study group. Eur Neurol 1999;19: Kangasniemi P ym. J Intern Med 1992;231: Karabetsos A ym. Headache 1997;37: Dib M ym. Neurology 2002;58: Pradalier A ym. Cephalalgia 1985;5: Nestvold K. Cephalalgia 1986;6 (Suppl 4): Hakkarainen H ym. Lancet 1979;2: Myllylä VV ym. Headache 1998;38: Smith TR ym. Headache 2005;45: Brandes JL ym. JAMA 2007;297: Smith T ym. Headache 2007;47: Winner P ym. Mayo Clin Proc 2007;82: Loo CY 1991;31: Dixon R ym. Cephalgia 1997;17 (Suppl 18): Rolan P. Cephalgia 1997;17(Suppl 18): Schoenen J ym. Cephalgia 1997;17(Suppl 18): Connor HE ym. Cephalgia 1997; 17: Kempsford R. Cephalgia 1997;17: Göbel H ym. Cephalgia 1997;17: Gijsman H ym. Cephalalgia 1997;17: Visser WH. Pharmacologic profile and Clinical efficacy of rizatriptan. 8th Congress of the International Headache Society. Satellite Symposium, June 11th, 1997 Amsterdam, Netherlads ym. Singapore Med J 2007; 48: Dahlöf CG ym. Cephalalgia Tfelt-Hansen P ym. Miscellaneous drugs. 2006;26: Färkkilä M ym. Expert Kirjassa: The Headaches 1993: Callagher Opin Pharmacother 2005;6: RM. Headache 1986;26: Nicolodi M. Cephalalgia 1996;16: Engindeniz Z ym. J Headache Pain 2005;6: Wasay M ym. J Headache Pain 2006;7: Colman I ym. Neurology 2004;62: Tfelt-Hansen P ym. Lancet 1995;346: Tokola RA. Cephalalgia 1988;8: Coppola Eletriptan Steering Committee in Japan. Cephalalgia 2002 ;22: Färkkilä M. Cephalalgia 1996;16: Sheftell F ym. Headache 2003;43: Stark R ym. Cephalalgia 2002;22: Buchan P. Headache 1998;38: Ryan R ym. Headache 2002;42(Suppl 2): Silberstein SD ym. Neurology 2004;63:261- M ym. Annals Emerg Med 1995;26: Färkkilä M ym. Pharmacother Rowat BM ym. Cephalalgia 1991;11: Ala-Hurula V ym. Headache 1981;21: Dahlöf C. Cephalalgia 1993;13: Diener HC ym. Eur 2007;8: Lipton RB ym. JAMA 2000;284: Goadsby PJ. CNS Drugs 1998;10: Lipton RB ym. Arch Intern Med 2000;160: Goldstein J ym. Headache 2006;46: MacGregor EA ym. Curr Med Res Opin 2004;11: Peikert A ym. Eur J Neurol 1999;6: Landy S ym. MedGenMed 2007;9: Goldstein J ym. Headache 1998;38: Tfelt-Hansen P ym. Headache 1998;38: Tfelt-Hansen P ym. Neurology 2000; 55(9Suppl 2): Dahlof C ym. Headache Care 2004;1: Diener HC ym. Eur Neurol 2004;11: Garcia-Ramos G ym. Cephalalgia 2003; 23: Bates D ym. Neurology 1994;44: Olesen J ym. Eur J Neurol 2004;11: Limmroth V ym. Lancet 1999;353: Katsarava Z ym. Neurology 2001;57: Láinez M. Cephalalgia 2004;24(Suppl 2): Diener HC ym. Curr Med Res Opin 2001;17(Suppl 1): Limroth V ym. Neurology 2002; 59: Färkkilä M ym. Cephalalgia 2003;23: Dahlof CG. Cephalalgia 2006;26: Burstein R ym. Ann Neurol 2004;55: Burstein R ym. Rev Neurol (Paris) 2005;161: Jakubowski M ym. Headache 2005;45: Kangasniemi P ym. General approach to treatment. Kirjassa: The Headaches 1993: Pryse-Phillips WEM ym. Can Med Assoc J 1998: Campinha-Bacote DL ym. Dis Manag 2005;8: Edmeads J. Unconventional Techniques. Kirjassa: The Headaches 1993: Tfelt-Hansen P ym. General principles of pharmacological treatment. Kirjassa: The Headaches 1993: Pryse-Phillips WE ym. CMAJ 1998;159: McGrath PJ ym. Psychological treatments. Kirjassa: The Headaches 1993: Lance JW. Mechanisms and management of headache. Butterworth Heineman, Melchart D ym. Cochrane Database Syst Rev 2001;(1):CD Linde K ym. JAMA 2005;293: Endres HG ym. Dtsch Arztebl 2007;104: Pryse-Phillips WE ym. CMAJ 1997;156: Ramadan NM ym. Cephalalgia 1997;17: Linde K ym. Cochrane Databese syst Rev 2004;(2):CD Diener HC ym. J Neurol 2004;251: Tfelt-Hansen P ym. Beta-adrenoceptor blocking drugs. Kirjassa: The Headaches 1993: Van de Ven LLM ym. Cephalalgia 1997;17: Wörz R ym. Fortschr Med 1992;110: Toda N ym. Calcium antagonists. Kirjassa: The Headaches 1993: Tronvik E ym. JAMA 2003;289: Charles JA ym. Headache 2006;46: Schrader H ym. BMJ 2001;322: Tfelt-Hansen P ym. Antiserotonin drugs. Kirjassa: The Headaches 1993: Salonen R. Päänsäryn lääkehoito. Kirjassa: Pään- Suomalaisen Lääkäriseuran Duodecimin ja Suomen Neurologinen Yhdistys ry:n asettama työryhmä

15 särky ja sen hoito 992: Pradaller A ym. CNS Drugs 2004;18: Mylecharane EJ ym. Miscellaneous drugs. Kirjassa: The Headaches 1993: Isojärvi JI ym. Ann Neurol : Silberstein SD ym. Arch Neurol 2004;61: Brandes JL ym. JAMA 2004;291: Silberstein SD ym. Headache 2007;47: Diener HC ym. Cephalalgia 2007;27: Lainez MJ ym. Eur J Neurol 2007; 14: Lampl C ym. J Neurol Neurosurg Psychiatry 2005;76: Johnson ES ym. Nonsteroidal antiinflammatory drugs. Kirjassa: The Headaches 1993: Aurora SK ym. Headache 2007;47: Relja M ym. Cephalalgia 2007;27: Mathew NT ym. Headache 2005;45: Silberstein SD ym. Mayo Clin Proc 2005;80: Nicolodi M ym. Headache 2002;42: Diener HC ym. Curr Pain Headache Rep 2007;11: Schwerzmann M ym. 2007;69: Pascual J ym. Acta Neurol Scand 2007; 115: Maggioni F ym. Cephalalgia 1997;17; Aube M. Neurology 1999;53( Suppl 1): Sances G ym. Cephalalgia 2003;23: Silberstein SD. J Headache Pain 2005;6: Gendolla A ym. Schmerz 2004; 18: Fox AW ym. CNS Drugs 2005;19: Hilaire ML ym. Ann Pharmacother 2004;38: Scher AI ym. Neurology 2005;64: Kurth T ym. JAMA 2006;296: Kurth T ym. Arch Intern Med 2007;167: Hockaday JM. Arch Dis Child 1990;65: Mortimer MJ ym. Dev Med Child Neurol 1992;34: Abu-Arefeh I ym. BMJ 1994;309: Sillanpää M. Headache 1983;23: Sillanpää M ym. Headache 1996;36: Mortimer MJ ym. Cephalalgia 1992;12: Hämäläinen ML ym. Eur J Neurol 1996;3: Hämäläinen ML ym. Neurology 1997;48: Lewis DW ym. Headache 2002;42: Evers S ym. Neurology 2006;67: Leary PM. Drug Saf 1991;6: Hämäläinen ML ym. Neurology 1997;48: Ueberall MA ym. Neurology 1999;52: Winner P ym. Pediatrics 2000;106: Ahonen K ym. Neurology 2004;62: Winner P ym. Headache 2006;46: Winner P ym. Headache 2002;42: Ahonen K ym. Neurology 2006;67: Hermann C ym. Pain 1995;60:

MIGREENIN UUSI KÄYPÄ HOITO SUOSITUS 4.9.2015

MIGREENIN UUSI KÄYPÄ HOITO SUOSITUS 4.9.2015 MIGREENIN UUSI KÄYPÄ HOITO SUOSITUS 4.9.2015 Suomalaisen Lääkäriseuran Duodecimin ja Suomen Neurologinen yhdistys ry:n asettama työryhmä Puheenjohtaja: Markus Färkkilä, LKT, professori Jäsenet: Hannele

Lisätiedot

Migreenin hoito. Käypä hoito -suositus. Keskeinen viesti. Aikuisten migreenin hoito. Tavoite ja kohderyhmät. Määritelmä ja epidemiologia

Migreenin hoito. Käypä hoito -suositus. Keskeinen viesti. Aikuisten migreenin hoito. Tavoite ja kohderyhmät. Määritelmä ja epidemiologia Käypä hoito -suositus Suomen Neurologinen Yhdistys ry Keskeinen viesti Lievän migreenikohtauksen hoidoksi sopivat tulehduskipulääkkeet joko yksinään tai metoklopramidiin yhdistettyinä. Vaikeissa tai invalidisoivissa

Lisätiedot

Neuropaattisen kivun lääkkeet

Neuropaattisen kivun lääkkeet Neuropaattisen kivun lääkkeet Migreenilääkkeet Esa Korpi esa.korpi@helsinki.fi Lääketieteellinen tiedekunta, Biolääketieteen laitos, farmakologia Kaavio portaittaisesta kivunhoidosta; mukaeltu WHO:n mallista.

Lisätiedot

Uusinta uutta kroonisesta migreenistä. Markku Nissilä, neurologi Ylilääkäri, kliininen tutkimus Suomen Terveystalo Oy

Uusinta uutta kroonisesta migreenistä. Markku Nissilä, neurologi Ylilääkäri, kliininen tutkimus Suomen Terveystalo Oy Uusinta uutta kroonisesta migreenistä Markku Nissilä, neurologi Ylilääkäri, kliininen tutkimus Suomen Terveystalo Oy G43.3 Komplisoitunut migreeni ICHD-3 koodit 1.3. Krooninen migreeni 8.2. Lääkkeen liikakäyttöön

Lisätiedot

Migreenin käypä hoito

Migreenin käypä hoito 1 Migreenin käypä hoito Suomen Neurologinen Yhdistys ry (**Sisällysluettelo numerot alussa ok, sitten vähän aikaa 2 numeroa pienemmät kuin pitäisi ja jälleen lopussa ok. Viite 11 poistettu, koska siihen

Lisätiedot

Asiantuntijana Neurologian erikoislääkäri Markku Nissilä. Lisätietoja www.migreeni.org. Tilaukset www.kuurojenpalvelusaatio.fi

Asiantuntijana Neurologian erikoislääkäri Markku Nissilä. Lisätietoja www.migreeni.org. Tilaukset www.kuurojenpalvelusaatio.fi Migreeni Asiantuntijana Neurologian erikoislääkäri Markku Nissilä Lisätietoja www.migreeni.org Tilaukset www.kuurojenpalvelusaatio.fi Esitteen on tuottanut Suomen Migreeniyhdistys ry ja Kuurojen Palvelusäätiön

Lisätiedot

Miten tunnistaa akuutti migreenikohtaus? Markku Nissilä, neurologi Ylilääkäri, kliininen tutkimus Suomen Terveystalo Oy

Miten tunnistaa akuutti migreenikohtaus? Markku Nissilä, neurologi Ylilääkäri, kliininen tutkimus Suomen Terveystalo Oy Miten tunnistaa akuutti migreenikohtaus? Markku Nissilä, neurologi Ylilääkäri, kliininen tutkimus Suomen Terveystalo Oy Migreeni: Oirejatkumo Ennakkooireet Mieliala Uupumus Kognitiiviset oireet Lihaskipu

Lisätiedot

Neurodiagnostiikka! Mikko Kallela, Olli Häppölä Neurologian klinikka, HYKS 2012

Neurodiagnostiikka! Mikko Kallela, Olli Häppölä Neurologian klinikka, HYKS 2012 Neurodiagnostiikka Mikko Kallela, Olli Häppölä Neurologian klinikka, HYKS 2012 Mikä tauti, miten tutkit? Anamneesi Status Äkillinen päänsärkykohtaus SAV Tuumori + aivopaine koholla SAV = Subaraknoidaalivuoto

Lisätiedot

MIGREENIN DIAGNOSTIIKKA JA HOITO TERVEYSKESKUKSESSA

MIGREENIN DIAGNOSTIIKKA JA HOITO TERVEYSKESKUKSESSA MIGREENIN DIAGNOSTIIKKA JA HOITO TERVEYSKESKUKSESSA Sonja Nikula Syventävien opintojen kirjallinen työ Tampereen yliopisto Lääketieteen yksikkö Joulukuu 2015 Tampereen yliopisto Lääketieteen laitos SONJA

Lisätiedot

Naisten migreeni www.migreeni.org

Naisten migreeni www.migreeni.org Naisten migreeni Kolmen päivän särkyputki. Päätä särkee, vatsaan koskee, turvottaa, oksettaa. Töihin menoa ei voi ajatellakaan. Ja taas sama vaiva kuukauden päästä. www.migreeni.org Kuukautismigreeni Mikä

Lisätiedot

Käypä hoito -suositus. Päänsärky (lapset)

Käypä hoito -suositus. Päänsärky (lapset) Käypä hoito -suositus Suomalaisen Lääkäriseuran Duodecimin ja Suomen Lastenneurologinen Yhdistys ry:n asettama työryhmä Päänsärky (lapset) Päivitetty 31.5.2010 Käypä hoito -suositus perustuu systemaattisesti

Lisätiedot

Tietoa lasten ja nuorten päänsäryistä

Tietoa lasten ja nuorten päänsäryistä Tietoa lasten ja nuorten päänsäryistä Diat on tarkoitettu kaikille kiinnostuneille, erityisesti nuorille ja heidän vanhemmilleen Päänsärky esiintyvyys Migreeni altistavat tekijät hoito ennaltaehkäisy Toistuva

Lisätiedot

Migreeni. Yksi hyvä puoli löytyy, ja sehän on se, kun kohtaus on ohi niin olo on suorastaan ihana! www.migreeni.org

Migreeni. Yksi hyvä puoli löytyy, ja sehän on se, kun kohtaus on ohi niin olo on suorastaan ihana! www.migreeni.org Migreeni Yksi hyvä puoli löytyy, ja sehän on se, kun kohtaus on ohi niin olo on suorastaan ihana! www.migreeni.org Etsi päänsärkyysi selitys Ensimmäinen askel päänsärkysi hallinnassa on selvittää, liittyykö

Lisätiedot

Vielä 1970-luvulla migreenin lääkehoidossa

Vielä 1970-luvulla migreenin lääkehoidossa Lääkevaaka Mikko Kallela Suomen markkinoilla on nykyisin peräti kuusi triptaaniryhmän»täsmälääkettä» migreenikohtauksen hoitoon. Tutkimukset ovat osoittaneet, että kaikki ovat tehokkaita. Triptaanien välillä

Lisätiedot

Suomen Migreeniyhdistys ry 1/2003

Suomen Migreeniyhdistys ry 1/2003 Suomen Migreeniyhdistys ry 1/2003 Suomen Migreeniyhdistys toimii myös muita päänsärkyjä kuin migreeniä sairastvien hyväksi. Vuoden 2001 alusta perustettiin Hortonin neuralgian alaosasto. Hortonistien toiminta

Lisätiedot

Neurologiset syyt Päänsärky

Neurologiset syyt Päänsärky Neurologiset syyt Päänsärky neurologian erikoislääkäri, LT, dosentti, lääkärikouluttajan erityispätevyys Satakunnan sairaanhoitopiiri, neurologian yksikkö Helsingin yliopisto, farmakologian ja lääkehoidon

Lisätiedot

Miten tehostan sepelvaltimotaudin lääkehoitoa?

Miten tehostan sepelvaltimotaudin lääkehoitoa? Miten tehostan sepelvaltimotaudin lääkehoitoa? Dosentti, kardiologi Erkki Ilveskoski Yleislääkäripäivät 27.11.2015 1 Sidonnaisuudet Luennoitsija ja/tai muut asiantuntijatehtävät St. Jude Medical, Novartis,

Lisätiedot

Liite III. Muutokset valmisteyhteenvedon ja pakkausselosteiden asianmukaisiin kohtiin

Liite III. Muutokset valmisteyhteenvedon ja pakkausselosteiden asianmukaisiin kohtiin Liite III Muutokset valmisteyhteenvedon ja pakkausselosteiden asianmukaisiin kohtiin Huomautus: Seuraavat muutokset valmisteyhteenvedon ja pakkausselosteen tiettyihin kohtiin tehdään sovittelumenettelyn

Lisätiedot

Migreeni: Oirejatkumo

Migreeni: Oirejatkumo Migreeni Migreeni on hyvin tavallinen, kohtauksellinen, osittain geenien säätelemä neurologinen sairaus, jonka aivan kaikkia mekanismeja ei vielä tunneta. Koska geenien periytyminen on täysin yksilöllistä,

Lisätiedot

Evidence based medicine näyttöön perustuva lääketiede ja sen periaatteet. Eeva Ketola, LT, Kh-päätoimittaja Suomalainen Lääkäriseura Duodecim

Evidence based medicine näyttöön perustuva lääketiede ja sen periaatteet. Eeva Ketola, LT, Kh-päätoimittaja Suomalainen Lääkäriseura Duodecim Evidence based medicine näyttöön perustuva lääketiede ja sen periaatteet Eeva Ketola, LT, Kh-päätoimittaja Suomalainen Lääkäriseura Duodecim Tiedon tulva, esimerkkinä pneumonia Googlesta keuhkokuume-sanalla

Lisätiedot

MONIMUOTOINEN PÄÄNSÄRKY. Hanna Harno, LT, Neurologian erikoislääkäri, HYKS Neurologian klinikka ja Kipuklinikka 13.03.2014

MONIMUOTOINEN PÄÄNSÄRKY. Hanna Harno, LT, Neurologian erikoislääkäri, HYKS Neurologian klinikka ja Kipuklinikka 13.03.2014 MONIMUOTOINEN PÄÄNSÄRKY Hanna Harno, LT, Neurologian erikoislääkäri, HYKS Neurologian klinikka ja Kipuklinikka 13.03.2014 Sisältö Taustaa Kroonistumisen riskitekijöitä Merkittävimmät tekijät Särkylääkkeiden

Lisätiedot

Tässä osassa on tietoa kivunlievityksestä lääkkein nielurisaleikkauksen jälkeen. Voit laskea oikean kipulääkeannoksen lapsellesi.

Tässä osassa on tietoa kivunlievityksestä lääkkein nielurisaleikkauksen jälkeen. Voit laskea oikean kipulääkeannoksen lapsellesi. Kivunlievitys Tässä osassa on tietoa kivunlievityksestä lääkkein nielurisaleikkauksen jälkeen. Voit laskea oikean kipulääkeannoksen lapsellesi. Huomaa, että tämä kivunlievitysohje pätee vain, jos lapsella

Lisätiedot

Lapsen toistuvan päänsäryn diagnostiikka ja hoito

Lapsen toistuvan päänsäryn diagnostiikka ja hoito Pään alueen kiputilat MIRJA HÄMÄLÄINEN Lapsen toistuvan päänsäryn diagnostiikka ja hoito Lapsen kohtalainen tai kova toistuva päänsärky vaatii toisin kuin lievä päänsärky lääkärintutkimusta syyn selvittämiseksi

Lisätiedot

Mikä migreeni on? Migreenin hoidosta:

Mikä migreeni on? Migreenin hoidosta: Mikä migreeni on? Migreeni on hyvin tavallinen, kohtauksellinen, osittain geenien säätelemä neurologinen sairaus. Henkilö, jolla on migreeniominaisuus, on kohtausten välissä terve ja toimintakykyinen.

Lisätiedot

Hoidatko migreeniä vai itseäsi?

Hoidatko migreeniä vai itseäsi? Hoidatko migreeniä vai itseäsi? Tarja Suomalainen Neurologian erikoislääkäri Lääkärikeskus Mehiläinen Allergiatalo 15.11.2010 Miksi migreeniä pitää hoitaa? Migreeni heikentää elämänlaatua ja aiheuttaa

Lisätiedot

Mirja Koivunen Yleislääketieteen erikoislääkäri Palliatiivisen lääketieteen erityispätevyys Länsi-Suomen Diakonialaitos

Mirja Koivunen Yleislääketieteen erikoislääkäri Palliatiivisen lääketieteen erityispätevyys Länsi-Suomen Diakonialaitos Mirja Koivunen Yleislääketieteen erikoislääkäri Palliatiivisen lääketieteen erityispätevyys Länsi-Suomen Diakonialaitos Palliatiivisella sedaatiolla tarkoitetaan sitä, että kuolevaa potilasta rauhoitetaan

Lisätiedot

Opinnäytetyö (AMK) Hoitotyön koulutusohjelma. Terveydenhoitotyö. Reeta Aikkila TYÖIKÄISTEN MIGREENI. Terveysnetti

Opinnäytetyö (AMK) Hoitotyön koulutusohjelma. Terveydenhoitotyö. Reeta Aikkila TYÖIKÄISTEN MIGREENI. Terveysnetti Opinnäytetyö (AMK) Hoitotyön koulutusohjelma Terveydenhoitotyö 2012 Reeta Aikkila TYÖIKÄISTEN MIGREENI Terveysnetti OPINNÄYTETYÖ (AMK) TIIVISTELMÄ Turun ammattikorkeakoulu Hoitotyön koulutusohjelma Terveydenhoitotyö

Lisätiedot

Migreeni on episodeittain esiintyvä krooninen neurologinen. Naisilla ja miehillä erilainen migreeniprofiili. lääketiede. Alkuperäistutkimus

Migreeni on episodeittain esiintyvä krooninen neurologinen. Naisilla ja miehillä erilainen migreeniprofiili. lääketiede. Alkuperäistutkimus Alkuperäistutkimus Marja-Liisa Sumelahti, Heini Huhtala, Petteri Maunu Naisilla ja miehillä erilainen migreeniprofiili Lähtökohdat Migreeniä sairastaa arviolta noin 10 % väestöstä. Esiintyvyys on suurimmillaan

Lisätiedot

ARVIOI ALKOHOLIN KÄYTTÖÄSI 90

ARVIOI ALKOHOLIN KÄYTTÖÄSI 90 1 Yli 65-vuotias ARVIOI ALKOHOLIN KÄYTTÖÄSI 90 85 80 Mittari alkoholin käytön itsearviointiin 75 70 65 2 Tämän mittarin tarkoituksena on auttaa Sinua arvioimaan alkoholin käyttöäsi. Alkoholin käyttöä olisi

Lisätiedot

Kroonisen päivittäisen päänsäryn määrittely

Kroonisen päivittäisen päänsäryn määrittely Pään alueen kiputilat MARKUS FÄRKKILÄ Krooninen päivittäinen päänsärky Lähes päivittäisestä päänsärystä kärsii 3 5 % väestöstä, ja ranskalaisen tutkimuksen mukaan heistä kahdella kolmasosalla on migreeni.

Lisätiedot

MITEN SUOMALAISET HOITAVAT KIPUJAAN Riitta Ahonen, professori Kuopion yliopisto, sosiaalifarmasian laitos

MITEN SUOMALAISET HOITAVAT KIPUJAAN Riitta Ahonen, professori Kuopion yliopisto, sosiaalifarmasian laitos MITEN SUOMALAISET HOITAVAT KIPUJAAN Riitta Ahonen, professori Kuopion yliopisto, sosiaalifarmasian laitos Miten yleistä kipu on? Mitä kipuja suomalaiset kokevat? Miten suomalaiset hoitavat kipujaan? Käytetäänkö

Lisätiedot

Lääkkeet muistisairauksissa

Lääkkeet muistisairauksissa Lääkkeet muistisairauksissa Muistihoitajat 27.4.2016 Vanheneminen muuttaa lääkkeiden farmakokinetiikkaa Lääkeaineen vaiheet elimistössä: Imeytyminen: syljen eritys vähenee, mahalaukun ph nousee, maha-suolikanavan

Lisätiedot

Liite III Muutokset valmistetietojen asianmukaisiin kohtiin

Liite III Muutokset valmistetietojen asianmukaisiin kohtiin Liite III Muutokset valmistetietojen asianmukaisiin kohtiin Huom: Nämä muutokset valmisteyhteenvedon ja pakkausselosteen asianmukaisiin kohtiin on laadittu lausuntopyyntömenettelyssä. Direktiivin 2001/83/EY

Lisätiedot

Naproxen Orion 25 mg/ml oraalisuspensio. 26.10.2015, Versio 1.2 RISKIENHALLINTASUUNNITELMAN JULKINEN YHTEENVETO

Naproxen Orion 25 mg/ml oraalisuspensio. 26.10.2015, Versio 1.2 RISKIENHALLINTASUUNNITELMAN JULKINEN YHTEENVETO Naproxen Orion 25 mg/ml oraalisuspensio 26.10.2015, Versio 1.2 RISKIENHALLINTASUUNNITELMAN JULKINEN YHTEENVETO VI.2 VI.2.1 Julkisen yhteenvedon osiot Tietoa sairauden esiintyvyydestä Naproxen Orion on

Lisätiedot

Heikki Rantala Kuumekouristukset

Heikki Rantala Kuumekouristukset Heikki Rantala Kuumekouristukset Diagnoosipohjainen infolehtinen Kuumekouristukset ovat yleisin syy lapsuusiän tajuttomuuskouristuskohtauksiin ja niitä saa jopa noin 5% lapsista. Useimmiten niitä esiintyy

Lisätiedot

Mitä uutta Käypä hoito -suosituksessa

Mitä uutta Käypä hoito -suosituksessa Mitä uutta Käypä hoito -suosituksessa Julkaistu 11.12.2014 Jaana Suokas LT, dosentti, psykiatrian erikoislääkäri oyl, HUS/HYKS Syömishäiriöklinikka erikoistutkija, THL 20.1.2015 Sidonnaisuudet Asiantuntijapalkkiot:

Lisätiedot

Liite III. Valmisteyhteenvedon ja pakkausselosteiden vastaavien kohtien muutokset

Liite III. Valmisteyhteenvedon ja pakkausselosteiden vastaavien kohtien muutokset Liite III Valmisteyhteenvedon ja pakkausselosteiden vastaavien kohtien muutokset Huomautus: Tämä valmisteyhteenveto ja pakkausseloste on tulosta menettelystä asian saattamiseksi käsittelyyn. Jäsenvaltion

Lisätiedot

Iäkkään muistipotilaan masennuksen hoito

Iäkkään muistipotilaan masennuksen hoito Iäkkään muistipotilaan masennuksen hoito Sinikka Luutonen Psykiatrian dosentti, geriatrian erikoislääkäri Turun yliopisto ja VSSHP/Psykiatrian tulosalue Sidonnaisuudet toiminut luennoitsijana terveydenhuollon

Lisätiedot

Kuolevan lapsen kivunhoito

Kuolevan lapsen kivunhoito Kuolevan lapsen kivunhoito Jukka Pouttu Lasten ja nuorten sairaala HUS SULAT 28.01.2016 Lisää aiheesta: DUODECIM: Kuolevan potilaan oireiden hoito Käypä hoito -suositus Julkaistu: 28.11.2012 Kuolevan lapsen

Lisätiedot

SSRI-lääkkeet lasten depressioissa ja ahdistuneisuushäiriöissä. Mauri Marttunen professori HYKS, HY tutkimusprofessori THL, MIPO, LAMI

SSRI-lääkkeet lasten depressioissa ja ahdistuneisuushäiriöissä. Mauri Marttunen professori HYKS, HY tutkimusprofessori THL, MIPO, LAMI SSRI-lääkkeet lasten depressioissa ja ahdistuneisuushäiriöissä Mauri Marttunen professori HYKS, HY tutkimusprofessori THL, MIPO, LAMI Mielialahäiriöt (ICD-10) Masennustilat Yksittäinen masennusjakso Toistuva

Lisätiedot

VALMISTEYHTEENVETO. Koira Lievän tai kohtalaisen sisäelimiin liittyvän kivun lievittämiseen. Rauhoittamiseen yhdessä medetomidiinin kanssa.

VALMISTEYHTEENVETO. Koira Lievän tai kohtalaisen sisäelimiin liittyvän kivun lievittämiseen. Rauhoittamiseen yhdessä medetomidiinin kanssa. VALMISTEYHTEENVETO 1. ELÄINLÄÄKKEEN NIMI Torphasol vet 4 mg/ml injektioneste, liuos koiralle ja kissalle 2. LAADULLINEN JA MÄÄRÄLLINEN KOOSTUMUS Yksi ml sisältää: Vaikuttava aine: Butorfanoli (butorfanolitartraattina

Lisätiedot

Ari Rosenvall Yleislääketieteen erikoislääkäri 10.11.2015

Ari Rosenvall Yleislääketieteen erikoislääkäri 10.11.2015 Ari Rosenvall Yleislääketieteen erikoislääkäri 10.11.2015 Muistisairauksista Muistisairauksien lääkehoidon periaatteet Muistisairauden hoidon kokonaisuus Lääkkeettömät hoidot Etenevät muistisairaudet ovat

Lisätiedot

Kissa: Leikkauksen jälkeisen kivun lievitys kohdun ja munasarjojen poistoleikkauksen sekä pienten pehmytkudoskirurgisten toimenpiteiden jälkeen.

Kissa: Leikkauksen jälkeisen kivun lievitys kohdun ja munasarjojen poistoleikkauksen sekä pienten pehmytkudoskirurgisten toimenpiteiden jälkeen. 1. ELÄINLÄÄKKEEN NIMI Acticam 5 mg/ml injektioneste, liuos koirille ja kissoille 2. LAADULLINEN JA MÄÄRÄLLINEN KOOSTUMUS Yksi ml Acticam 5 mg/ml injektionesteliuosta sisältää: Vaikuttavat aineet Meloksikaami

Lisätiedot

CORTIMENT (budesonidi) 26.11.2013, versio 1.0 RISKIENHALLINTASUUNNITELMAN JULKINEN YHTEENVETO

CORTIMENT (budesonidi) 26.11.2013, versio 1.0 RISKIENHALLINTASUUNNITELMAN JULKINEN YHTEENVETO CORTIMENT (budesonidi) 26.11.2013, versio 1.0 RISKIENHALLINTASUUNNITELMAN JULKINEN YHTEENVETO VI.2 Julkisen yhteenvedon osiot VI.2.1 Tietoa sairauden esiintyvyydestä Haavainen paksusuolentulehdus (UC)

Lisätiedot

Alkoholivieroituksessa käytettävä lääkehoito

Alkoholivieroituksessa käytettävä lääkehoito Päihteet, terveys ja erityispalvelut -ajankohtaispäivät Juvenes, Tampere Alkoholivieroituksessa käytettävä lääkehoito Pekka Heinälä 29.1.2010 ALKOHOLINKULUTUS SATAPROSENTTISENA ALKOHOLINA HS 151209 1 Käypä

Lisätiedot

Viekirax-valmisteen (ombitasviiri/paritapreviiri/ritonaviiri) riskienhallintasuunnitelman yhteenveto

Viekirax-valmisteen (ombitasviiri/paritapreviiri/ritonaviiri) riskienhallintasuunnitelman yhteenveto EMA/775985/2014 Viekirax-valmisteen (ombitasviiri/paritapreviiri/ritonaviiri) enhallintasuunnitelman yhteenveto Tämä on Viekirax-valmisteen enhallintasuunnitelman yhteenveto, jossa esitetään toimenpiteet,

Lisätiedot

Vaaleankeltainen, opalisoiva piparmintun tuoksuinen ja makuinen suspensio.

Vaaleankeltainen, opalisoiva piparmintun tuoksuinen ja makuinen suspensio. 1. LÄÄKEVALMISTEEN NIMI Nystimex, 100 000 IU/ml oraalisuspensio 2. VAIKUTTAVAT AINEET JA NIIDEN MÄÄRÄT 1 ml sisältää 100 000 IU nystatiinia. Apuaineet: metyyliparahydroksibentsoaatti 1 mg natrium1,2 mg/ml,

Lisätiedot

LIITE III VALMISTEYHTEENVEDON JA PAKKAUSSELOSTEEN OLEELLISET OSAT

LIITE III VALMISTEYHTEENVEDON JA PAKKAUSSELOSTEEN OLEELLISET OSAT LIITE III VALMISTEYHTEENVEDON JA PAKKAUSSELOSTEEN OLEELLISET OSAT Huomautus: Nämä valmisteyhteenvedon ja pakkausselosteen muutokset ovat voimassa komission päätöksen ajankohtana. Komission päätöksen jälkeen

Lisätiedot

MIGREENIKOHTAUSTEN LÄÄKEHOITO TAYS:N ENSIAVUSSA 2003 2004

MIGREENIKOHTAUSTEN LÄÄKEHOITO TAYS:N ENSIAVUSSA 2003 2004 MIGREENIKOHTAUSTEN LÄÄKEHOITO TAYS:N ENSIAVUSSA 2003 2004 Johanna Pärnänen Syventävien opintojen kirjallinen työ Tampereen yliopisto Lääketieteen yksikkö TAYS Neurologia Helmikuu 2015 Tampereen yliopisto

Lisätiedot

KYMENLAAKSON AMMATTIKORKEAKOULU Hoitotyön koulutusohjelma/ hoitotyö. Sanna Suni TYÖYHTEISÖN SUHTAUTUMINEN MIGREENIÄ SAIRASTAVAAN?

KYMENLAAKSON AMMATTIKORKEAKOULU Hoitotyön koulutusohjelma/ hoitotyö. Sanna Suni TYÖYHTEISÖN SUHTAUTUMINEN MIGREENIÄ SAIRASTAVAAN? KYMENLAAKSON AMMATTIKORKEAKOULU Hoitotyön koulutusohjelma/ hoitotyö Sanna Suni TYÖYHTEISÖN SUHTAUTUMINEN MIGREENIÄ SAIRASTAVAAN? Opinnäytetyö 2014 TIIVISTELMÄ KYMENLAAKSON AMMATTIKORKEAKOULU Hoitotyön

Lisätiedot

ÄKILLINEN SYDÄNKOHTAUS ACUTE CORONARY SYNDROMES PATOGENEESI ENSIHOITO ÄKILLISEN SYDÄN- KOHTAUKSEN PATOLOGIA

ÄKILLINEN SYDÄNKOHTAUS ACUTE CORONARY SYNDROMES PATOGENEESI ENSIHOITO ÄKILLISEN SYDÄN- KOHTAUKSEN PATOLOGIA 1/5 ÄKILLINEN SYDÄNKOHTAUS ACUTE CORONARY SYNDROMES PATOGENEESI ENSIHOITO ÄKILLISEN SYDÄN- KOHTAUKSEN PATOLOGIA KESKEISET TEKIJÄT: o Sepelvaltimon tukos / ahtautuminen (kuva 1,sivulla 5) o Tromboottinen

Lisätiedot

Histadin- valmisteen tehoa ja turvallisuutta ei ole osoitettu alle 2-vuotiailla lapsilla.

Histadin- valmisteen tehoa ja turvallisuutta ei ole osoitettu alle 2-vuotiailla lapsilla. VALMISTEYHTEENVETO 1. LÄÄKEVALMISTEEN NIMI Histadin 10 mg tabletti 2. VAIKUTTAVAT AINEET JA NIIDEN MÄÄRÄT Yksi tabletti sisältää 10 mg loratadiinia. Yksi tabletti sisältää 94 mg laktoosimonohydraattia.

Lisätiedot

Euroopan lääkeviraston esittämät muutokset valmisteyhteenvedon ja pakkausselosteen muuttamiseksi

Euroopan lääkeviraston esittämät muutokset valmisteyhteenvedon ja pakkausselosteen muuttamiseksi Liite II Euroopan lääkeviraston esittämät muutokset valmisteyhteenvedon ja pakkausselosteen muuttamiseksi Tämä valmisteyhteenveto ja pakkausseloste on laadittu viitemaamenettelyssä. Jäsenvaltioiden toimivaltaiset

Lisätiedot

Kokemuksia K-Sks:sta Jukka Kupila, neurofysiologi

Kokemuksia K-Sks:sta Jukka Kupila, neurofysiologi Kokemuksia K-Sks:sta Jukka Kupila, neurofysiologi Status epilepticus ja EEG:n merkitys sen diagnostiikassa ja hoidossa. Tehtävänsiirtoihin liittyviä näkökohtia Keski-Suomen keskussairaalan hanke Ensimmäisen

Lisätiedot

Liite III Valmisteyhteenvetoon ja pakkausselosteeseen tehtävät muutokset

Liite III Valmisteyhteenvetoon ja pakkausselosteeseen tehtävät muutokset Liite III Valmisteyhteenvetoon ja pakkausselosteeseen Huomautus: Nämä valmisteyhteenvedon ja pakkausselosteen muutokset ovat voimassa komission päätöksen ajankohtana. Komission päätöksen jälkeen jäsenvaltioiden

Lisätiedot

PAKKAUSSELOSTE. Airomir 5 mg/2,5 ml sumutinliuos. salbutamoli

PAKKAUSSELOSTE. Airomir 5 mg/2,5 ml sumutinliuos. salbutamoli PAKKAUSSELOSTE Airomir 5 mg/2,5 ml sumutinliuos salbutamoli Lue tämä pakkausseloste huolellisesti, ennen kuin aloitat lääkkeen käyttämisen. - Säilytä tämä pakkausseloste. Voit tarvita sitä myöhemmin. -

Lisätiedot

Lemilvo (aripipratsoli)

Lemilvo (aripipratsoli) Lemilvo (aripipratsoli) Terveydenhuollon ammattilainen Usein kysytyt kysymykset Aripipratsoli on tarkoitettu keskivaikean tai vaikean maniavaiheen enintään 12 viikkoa kestävään hoitoon 13-17-vuotiaille

Lisätiedot

Kroonisen kivun lääkehoito 17.09.2012 Eija Kalso

Kroonisen kivun lääkehoito 17.09.2012 Eija Kalso Kroonisen kivun lääkehoito 17.09.2012 Eija Kalso Kroonisen kivun lääkehoidon periaatteet Kivun patofysiologia ja lääkityksen valinta Perussairauteen vaikuttava lääkitys Kudosvauriokipu (nosiseptiivinen

Lisätiedot

Angitensiiniä konvertoivan entsyymin (ACE:n) estäjät ja angiotensiini II -reseptorin salpaajat: Käyttö raskauden ja imetyksen aikana

Angitensiiniä konvertoivan entsyymin (ACE:n) estäjät ja angiotensiini II -reseptorin salpaajat: Käyttö raskauden ja imetyksen aikana Angitensiiniä konvertoivan entsyymin (ACE:n) estäjät ja angiotensiini II -reseptorin salpaajat: Käyttö raskauden ja imetyksen aikana Valmisteyhteenvedon ja pakkausselosteen hyväksytyt sanoitukset, PhVWP

Lisätiedot

This document has been downloaded from TamPub The Institutional Repository of University of Tampere

This document has been downloaded from TamPub The Institutional Repository of University of Tampere This document has been downloaded from TamPub The Institutional Repository of University of Tampere Publisher's version The permanent address of the publication is http://urn.fi/urn:nbn:fi:uta- 201406181808

Lisätiedot

Päänsärkylomake. Johto-oire: Aiemmat sairaudet o o o o o. Sukutausta: äiti isä sisarukset Elintavat: tupakka alkoholi uni - RR

Päänsärkylomake. Johto-oire: Aiemmat sairaudet o o o o o. Sukutausta: äiti isä sisarukset Elintavat: tupakka alkoholi uni - RR Päänsärkylmake Jht-ire: Aiemmat sairaudet Sukutausta: äiti isä sisarukset Elintavat: tupakka alkhli uni - RR Lääkitys tällä hetkellä: Päänsärkylääkkeet Estlääkitys B-salpaaja (mm. prranlli) TCA (mm. amitriptyliini,

Lisätiedot

Emättimen luontaisen bakteerikannan tasapainottamiseen ja ylläpitoon.

Emättimen luontaisen bakteerikannan tasapainottamiseen ja ylläpitoon. Emättimen luontaisen bakteerikannan tasapainottamiseen ja ylläpitoon. C-vitamiini 250 mg, 6 emätinpuikkoa. Apteekista ilman reseptiä. Emättimen bakteeritasapainon häiriö Emättimen bakteeritasapainon häiriö

Lisätiedot

Käypä hoito suosituksen toteutuminen työikäisten migreenin hoidossa

Käypä hoito suosituksen toteutuminen työikäisten migreenin hoidossa Käypä hoito suosituksen toteutuminen työikäisten migreenin hoidossa Hassinen, Marja 2014 Laurea Tikkurila Laurea-ammattikorkeakoulu Laurea Tikkurila Käypä hoito -suosituksen toteutuminen työikäisten migreenin

Lisätiedot

ADHD:n Käypä hoito -suositus. Lastenpsykiatrian ylilääkäri Anita Puustjärvi ESSHP

ADHD:n Käypä hoito -suositus. Lastenpsykiatrian ylilääkäri Anita Puustjärvi ESSHP ADHD:n Käypä hoito -suositus Lastenpsykiatrian ylilääkäri Anita Puustjärvi ESSHP Sidonnaisuudet kolmen viimeisen vuoden ajalta LL, lastenpsykiatrian erikoislääkäri, lastenpsykoterapian erityispätevyys

Lisätiedot

Yksi 5 mg:n tabletti sisältää 7,265 mg ritsatriptaanibentsoaattia, joka vastaa 5 mg ritsatriptaania.

Yksi 5 mg:n tabletti sisältää 7,265 mg ritsatriptaanibentsoaattia, joka vastaa 5 mg ritsatriptaania. 1. LÄÄKEVALMISTEEN NIMI Maxalt 5 mg tabletti Maxalt 10 mg tabletti 2. VAIKUTTAVAT AINEET JA NIIDEN MÄÄRÄT Yksi 5 mg:n tabletti sisältää 7,265 mg ritsatriptaanibentsoaattia, joka vastaa 5 mg ritsatriptaania.

Lisätiedot

Kohonnut verenpaine merkitys ja hoito. Suomen Sydänliitto 2016

Kohonnut verenpaine merkitys ja hoito. Suomen Sydänliitto 2016 Kohonnut verenpaine merkitys ja hoito Mikä on verenpaine? Ellei painetta, ei virtausta Sydän supistuu sykkivä paineaalto Paineaallon kohdalla systolinen (yläpaine) Lepovaiheen aikana diastolinen (alapaine)

Lisätiedot

Hoito-ohjeet lapsen sairastuessa

Hoito-ohjeet lapsen sairastuessa TÄRKEÄT YHTEYSTIEDOT Yleinen hätänumero 112 Myrkytystietokeskus 09 471 977 Omat terveysasemat ma to klo 8 16 ja pe klo 8 15 Armila 05 352 7260 Lauritsala 05 352 6701 Sammonlahti 05 352 7501 Joutseno 05

Lisätiedot

Olmesartan medoxomil STADA. 10.11.2015, Versio V1.2 RISKIENHALLINTASUUNNITELMAN JULKINEN YHTEENVETO

Olmesartan medoxomil STADA. 10.11.2015, Versio V1.2 RISKIENHALLINTASUUNNITELMAN JULKINEN YHTEENVETO Olmesartan medoxomil STADA 10.11.2015, Versio V1.2 RISKIENHALLINTASUUNNITELMAN JULKINEN YHTEENVETO VI.2 Julkisen yhteenvedon osiot Olmesartan medoxomil STADA 10 mg kalvopäällysteiset tabletit Olmesartan

Lisätiedot

Jännityspäänsäryn kliininen tutkimus ja hoito

Jännityspäänsäryn kliininen tutkimus ja hoito Pään alueen kiputilat MARKKU NISSILÄ Jännityspäänsäryn kliininen tutkimus ja hoito Jännityspäänsärky on valikoitumattomassa väestössä yleisin päänsäryn syy. Monet jännityspäänsäryn tutkimus- ja hoitomenetelmät

Lisätiedot

Yksi 5 mg:n kylmäkuivattu tabletti sisältää 7,265 mg ritsatriptaanibentsoaattia, joka vastaa 5 mg ritsatriptaania.

Yksi 5 mg:n kylmäkuivattu tabletti sisältää 7,265 mg ritsatriptaanibentsoaattia, joka vastaa 5 mg ritsatriptaania. 1. LÄÄKEVALMISTEEN NIMI Maxalt Rapitab 5 mg tabletti, kylmäkuivattu Maxalt Rapitab 10 mg tabletti, kylmäkuivattu 2. VAIKUTTAVAT AINEET JA NIIDEN MÄÄRÄT Yksi 5 mg:n kylmäkuivattu tabletti sisältää 7,265

Lisätiedot

Annosta tulee muuttaa eläimillä, joilla on munuaisten tai maksan vajaatoiminta, koska haittavaikutusriski on suurentunut.

Annosta tulee muuttaa eläimillä, joilla on munuaisten tai maksan vajaatoiminta, koska haittavaikutusriski on suurentunut. 1. ELÄINLÄÄKKEEN NIMI Metomotyl vet 2,5 mg/ml injektioneste, liuos kissoille ja koirille 2. LAADULLINEN JA MÄÄRÄLLINEN KOOSTUMUS 1 millilitra sisältää: Vaikuttava aine: metoklopramidi (hydrokloridimonohydraattina)

Lisätiedot

VALMISTEYHTEENVETO 1. LÄÄKEVALMISTEEN NIMI. Sumatriptan Actavis 50 mg tabletti, päällystetty Sumatriptan Actavis 100 mg tabletti, päällystetty

VALMISTEYHTEENVETO 1. LÄÄKEVALMISTEEN NIMI. Sumatriptan Actavis 50 mg tabletti, päällystetty Sumatriptan Actavis 100 mg tabletti, päällystetty VALMISTEYHTEENVETO 1. LÄÄKEVALMISTEEN NIMI Sumatriptan Actavis 50 mg tabletti, päällystetty Sumatriptan Actavis 100 mg tabletti, päällystetty 2 VAIKUTTAVAT AINEET JA NIIDEN MÄÄRÄT Yksi tabletti sisältää

Lisätiedot

Propyyliheksedriini. Eventin. Postfach 210805 Ludwigshafen DE 67008 Germany. Tämä päätös Huomioitava ennen lääkkeen Lääkevalmisteen

Propyyliheksedriini. Eventin. Postfach 210805 Ludwigshafen DE 67008 Germany. Tämä päätös Huomioitava ennen lääkkeen Lääkevalmisteen Liite I 3 Aine: Propyyliheksedriini Tämä päätös Huomioitava ennen lääkkeen Lääkevalmisteen ottamista kauppanimi Saksa Knoll AG Postfach 210805 Ludwigshafen DE 67008 Germany Eventin 4 Aine Fenbutratsaatti

Lisätiedot

VANHUSTEN ÄKILLINEN SEKAVUUS

VANHUSTEN ÄKILLINEN SEKAVUUS VANHUSTEN ÄKILLINEN SEKAVUUS Jouko Laurila, LT HUS DELIRIUMIN OIREET tajunnantason häiriö tarkkaavaisuuden häiriö uni-valverytmin häiriö ajattelun ja muistin häiriö puheen häiriö havainnoinnin häiriö motoriikan

Lisätiedot

Iäkkäiden lääkehoidon ongelmakohdat

Iäkkäiden lääkehoidon ongelmakohdat Iäkkäiden lääkehoidon ongelmakohdat Pori 18.5.2015 Alli Puirava, Lääkehuollon lehtori www.proedu.fi Iäkkäillä paljon lääkkeitä ja suuret vaihtelut Vain n. 1% 75-vuotta täyttäneistä ei käytä mitään lääkettä

Lisätiedot

MIKÄ PITKITTÄÄ MIGREENIKOHTAUKSEN HOITOAIKAA ENSIAVUSSA? MIGREENIPOTILAIDEN HOITO TAYS:n ENSIAVUSSA 2003-2004.

MIKÄ PITKITTÄÄ MIGREENIKOHTAUKSEN HOITOAIKAA ENSIAVUSSA? MIGREENIPOTILAIDEN HOITO TAYS:n ENSIAVUSSA 2003-2004. MIKÄ PITKITTÄÄ MIGREENIKOHTAUKSEN HOITOAIKAA ENSIAVUSSA? MIGREENIPOTILAIDEN HOITO TAYS:n ENSIAVUSSA 2003-2004. Mari Kuosmanen Syventävien opintojen kirjallinen työ Tampereen yliopisto Lääketieteen yksikkö

Lisätiedot

Lääkkeiden hoidollisen ja taloudellisen arvon arviointi. Terveysfoorumi 2011 Piia Peura Lääketaloustieteilijä Piia.Peura@fimea.fi

Lääkkeiden hoidollisen ja taloudellisen arvon arviointi. Terveysfoorumi 2011 Piia Peura Lääketaloustieteilijä Piia.Peura@fimea.fi Lääkkeiden hoidollisen ja taloudellisen arvon arviointi Terveysfoorumi 2011 Piia Peura Lääketaloustieteilijä Piia.Peura@fimea.fi Arviointien tavoite Tuottaa tietoa lääkkeiden käyttöönottoon ja korvattavuuteen

Lisätiedot

Kansaneläkelaitoksen päätös

Kansaneläkelaitoksen päätös Kansaneläkelaitoksen päätös lääketieteellisistä edellytyksistä, jotka sairauden tulee rajoitetusti erityiskorvattavan lääkkeen erityiskorvaamiseksi täyttää. Annettu Helsingissä 31.12.2004 Kansaneläkelaitos

Lisätiedot

Valdoxan (agomelatiini) aikuispotilaiden vakavien masennustilojen hoidossa. Tietoa terveydenhuollon ammattilaisille

Valdoxan (agomelatiini) aikuispotilaiden vakavien masennustilojen hoidossa. Tietoa terveydenhuollon ammattilaisille Valdoxan (agomelatiini) aikuispotilaiden vakavien masennustilojen hoidossa Tietoa terveydenhuollon ammattilaisille Suositukset seuraavissa tilanteissa: - maksan toiminnan seuraaminen - yhteisvaikutukset

Lisätiedot

VALMISTEYHTEENVETO. Yksi tabletti sisältää sumatriptaanisukkinaattia määrän, joka vastaa 50 mg sumatriptaania.

VALMISTEYHTEENVETO. Yksi tabletti sisältää sumatriptaanisukkinaattia määrän, joka vastaa 50 mg sumatriptaania. VALMISTEYHTEENVETO 1. LÄÄKEVALMISTEEN NIMI Sumatriptan Bluefish 50 mg tabletti Sumatriptan Bluefish 100 mg tabletti 2. VAIKUTTAVAT AINEET JA NIIDEN MÄÄRÄT Yksi tabletti sisältää sumatriptaanisukkinaattia

Lisätiedot

Käypä hoito -suositus

Käypä hoito -suositus Käypä hoito -suositus Suomalaisen Lääkäriseuran Duodecimin ja Suomen Nefrologiyhdistyksen asettama työryhmä Duodecim 2007;123(20):2510 4 Käypä hoito -suositus perustuu systemaattisesti koottuun tutkimustietoon,

Lisätiedot

Ihopsoriaasin hoitaminen. Anna Jussila, LL, erikoistuvan vaiheen lääkäri SATSHP, Ihotautien poliklinikka

Ihopsoriaasin hoitaminen. Anna Jussila, LL, erikoistuvan vaiheen lääkäri SATSHP, Ihotautien poliklinikka Ihopsoriaasin hoitaminen Anna Jussila, LL, erikoistuvan vaiheen lääkäri SATSHP, Ihotautien poliklinikka Hoidon tavoitteet 1. Oireiden minimointi 2. Elämänlaadun parantaminen 3. Työ- ja toimintakyvyn säilyttäminen

Lisätiedot

Fimea kehittää, arvioi ja informoi

Fimea kehittää, arvioi ja informoi Fimea kehittää, arvioi ja informoi SELKOTIIVISTELMÄ JULKAISUSARJA 4/2012 Eteisvärinän hoito Verenohennuslääke dabigatraanin ja varfariinin vertailu Eteisvärinä on sydämen rytmihäiriö, joka voi aiheuttaa

Lisätiedot

2008-2018 KANSALLINEN ALLERGIAOHJELMA. Allergia hallintaan. Lääkäri/hoitaja. Yhteistyössä

2008-2018 KANSALLINEN ALLERGIAOHJELMA. Allergia hallintaan. Lääkäri/hoitaja. Yhteistyössä 2008-2018 KANSALLINEN ALLERGIAOHJELMA Allergia hallintaan Lääkäri/hoitaja Yhteistyössä Lääkäri/hoitaja tarkistaa listan avulla hoidon ja ohjaa Astma Ylimääräistä avaavaa lääkettä kuluu enintään 2 annosta

Lisätiedot

Apteekin opas itsehoitolääkkeen lisäneuvonnasta

Apteekin opas itsehoitolääkkeen lisäneuvonnasta Apteekin opas itsehoitolääkkeen lisäneuvonnasta Pronaxen 250 mg (10 tabl. itsehoitopakkaus) Pronaxen_Apteekin opas versio 1.0 _08_2015 Sisällysluettelo 1. Johdanto...3 2. Pronaxenin käyttöaiheet, annostus

Lisätiedot

Tästä asiasta tiedottamisesta on sovittu Euroopan lääkeviraston (EMA) ja Lääkealan turvallisuus- ja kehittämiskeskuksen (Fimea) kanssa.

Tästä asiasta tiedottamisesta on sovittu Euroopan lääkeviraston (EMA) ja Lääkealan turvallisuus- ja kehittämiskeskuksen (Fimea) kanssa. 24.10.2011 Helsinki TÄRKEÄÄ TURVALLISUUSTIETOA HÄDENSA -PERÄPUIKOISTA Hyvä terveydenhuollon ammattilainen Terpeenijohdoksia sisältävien peräpuikkojen käyttö on vastaaiheista alle 2½-vuotialla lapsilla

Lisätiedot

Olysio (simepreviiri) RISKIENHALLINTASUUNNITELMAN JULKINEN YHTEENVETO

Olysio (simepreviiri) RISKIENHALLINTASUUNNITELMAN JULKINEN YHTEENVETO Olysio (simepreviiri) RISKIENHALLINTASUUNNITELMAN JULKINEN YHTEENVETO Tämä on yhteenveto Olysio-valmisteen riskienhallintasuunnitelmasta (risk management plan, RMP), jossa esitetään yksityiskohtaisesti

Lisätiedot

VALMISTEYHTEENVETO. Yksi kalvopäällysteinen tabletti sisältää sumatriptaanisukkinaattia, joka vastaa 50 mg tai 100 mg sumatriptaania.

VALMISTEYHTEENVETO. Yksi kalvopäällysteinen tabletti sisältää sumatriptaanisukkinaattia, joka vastaa 50 mg tai 100 mg sumatriptaania. VALMISTEYHTEENVETO 1. LÄÄKEVALMISTEEN NIMI Oriptan 50 mg tabletti, kalvopäällysteinen Oriptan 100 mg tabletti, kalvopäällysteinen 2. VAIKUTTAVAT AINEET JA NIIDEN MÄÄRÄT Yksi kalvopäällysteinen tabletti

Lisätiedot

LIITE I. Tieteelliset päätelmät ja perusteet myyntilupien ehtojen muuttamiselle

LIITE I. Tieteelliset päätelmät ja perusteet myyntilupien ehtojen muuttamiselle LIITE I Tieteelliset päätelmät ja perusteet myyntilupien ehtojen muuttamiselle Tieteelliset päätelmät - Vieroitusoireyhtymä: Effentora-/Actiq-valmisteiden käyttöön on liittynyt 54 tapausta, joissa potilaalla

Lisätiedot

Liite III. Muutokset valmisteyhteenvedon ja pakkausselosteen asianmukaisiin kohtiin

Liite III. Muutokset valmisteyhteenvedon ja pakkausselosteen asianmukaisiin kohtiin Liite III Muutokset valmisteyhteenvedon ja pakkausselosteen asianmukaisiin kohtiin Huom: Tämä valmisteyhteenveto, myyntipäällysmerkinnät ja pakkausseloste on laadittu referral-menettelyn tuloksena. Jäsenvaltion

Lisätiedot

VALMISTEYHTEENVETO 1. LÄÄKEVALMISTEEN NIMI

VALMISTEYHTEENVETO 1. LÄÄKEVALMISTEEN NIMI VALMISTEYHTEENVETO 1. LÄÄKEVALMISTEEN NIMI Sumatriptan Sandoz 50 mg tabletti, kalvopäällysteinen Sumatriptan Sandoz 100 mg tabletti, kalvopäällysteinen 2. VAIKUTTAVAT AINEET JA NIIDEN MÄÄRÄT Sumatriptan

Lisätiedot

Cluster Horton. Mikko Kallela 2011

Cluster Horton. Mikko Kallela 2011 Cluster Horton Mikko Kallela 2011 Episodittainen 80% Krooninen 20% Sarjoittainen päänsärky 0.1% CPH SUNCT HC 1000 sarjoittaisesta päänsärystä kärsivää miljoonaa ihmistä kohti Auraton migreeni Aurallinen

Lisätiedot

Kolmoishermosärky eli Trigeminusneuralgia

Kolmoishermosärky eli Trigeminusneuralgia Kolmoishermosärky eli Trigeminusneuralgia Kolmoishermo eli nervus trigeminus on kasvojen alueen kolmihaarainen tuntohermo. Kummallakin puolen kasvoja on oma kolmoishermo. Kolmoishermosärky on tämän hermon

Lisätiedot

Kirjan käyttäjälle... 5

Kirjan käyttäjälle... 5 Sisällysluettelo Kirjan käyttäjälle... 5 Kappale 1: Yleislääkärillä... 9 Dialogit... 11 Sarjoittainen päänsärky... 11 Jännityspäänsärky... 13 Migreeni... 15 Sanastotehtävät... 18 Keskustelutehtävät...

Lisätiedot

Kenelle täsmähoitoja ja millä hinnalla?

Kenelle täsmähoitoja ja millä hinnalla? Kenelle täsmähoitoja ja millä hinnalla? Heikki Joensuu ylilääkäri, Syöpätautien klinikka, HYKS, ja professori, Lääketieteellinen tiedekunta, Helsingin yliopisto EUROCARE-4 tutkimus Syöpäpotilaiden eloonjääminen

Lisätiedot

Liite I. Tieteelliset johtopäätökset ja perusteet myyntilupien ehtojen muuttamiselle

Liite I. Tieteelliset johtopäätökset ja perusteet myyntilupien ehtojen muuttamiselle Liite I Tieteelliset johtopäätökset ja perusteet myyntilupien ehtojen muuttamiselle Tieteelliset johtopäätökset Kun otetaan huomioon lääketurvallisuuden riskinarviointikomitean (PRACin) arviointiraportti

Lisätiedot

PLENADREN RISKIENHALLINTASUUNNITELMAN JULKINEN YHTEENVETO VERSIO 3.0

PLENADREN RISKIENHALLINTASUUNNITELMAN JULKINEN YHTEENVETO VERSIO 3.0 PLENADREN RISKIENHALLINTASUUNNITELMAN JULKINEN YHTEENVETO VERSIO 3.0 VI.2 VI.2.1 JULKISEN YHTEENVEDON OSIOT Tietoa sairauden esiintyvyydestä PLENADREN-valmistetta käytetään lisämunuaisten vajaatoiminnan

Lisätiedot

VALMISTEYHTEENVETO. Auran kanssa tai ilman auraa esiintyvän migreenipäänsäryn akuutti hoito.

VALMISTEYHTEENVETO. Auran kanssa tai ilman auraa esiintyvän migreenipäänsäryn akuutti hoito. VALMISTEYHTEENVETO 1. LÄÄKEVALMISTEEN NIMI Zolmitriptan Actavis 2,5 mg tabletti, kalvopäällysteinen Zolmitriptan Actavis 5 mg tabletti, kalvopäällysteinen 2. VAIKUTTAVAT AINEET JA NIIDEN MÄÄRÄT Yksi 2,5

Lisätiedot