Suomen Migreeniyhdistys ry 1/2009

Transkriptio

1 Suomen Migreeniyhdistys ry 1/2009

2 Päänsärkyä? Mieti migreeniä GEN-09-FIN-1762-J Kanava migreenin hyvään hoitoon Kannattajajäsenemme: Yhteyshenkilöt alueilla Alavus: Seija Jokela Joensuu: Maila Immonen, Lapsiperheiden vertaistuki Jyväskylä: Senja Härmä , Kouvola: Kuopio: Anitta Tähti-Niemi, Saila Vepsäläinen, Lapsiperheiden vertaistuki Lahti: Riikka Vierumäki Lappeenranta/ Imatra: Riitta Nikulainen , Oulu: Marja-Leena Kinnunen Pori: Eija Lindroos , Rauma: Tuija Uusluoto Riihimäki: Kirsi Elo-Hutri , Salo: Seinäjoki: Leena Kanerva , Marja Vainio, Turku: Hilkka Kettinen Vantaa: Rita Pöllänen , Varkaus: Sirpa Jyräs-Ikonen, ,

3 Toimisto: Sähköttäjänkatu 2 B, Helsinki Internet: Puhelin: Sähköposti: migreeni@migreeni.org Toimisto avoinna ma pe klo 10 14, heinäkuussa suljettu. Toiminnanjohtaja Matleena Helojoki , matleena.helojoki@migreeni.org Järjestöassistentti Tellervo Vallasvuo , toimisto@migreeni.org Puhelinneuvonta Migreeniyhdistyksen neuvontapuhelin keskiviikkoisin 8 12 tai Tarkista päivystysaika vastaajasta. neuvonta@migreeni.org. Tukipuhelin sarjoittaista päänsärkyä (Hortonin neuralgia) sairastaville Jos puhelin ei vastaa, jätä soittopyyntö tekstiviestillä, niin sinuun otetaan yhteyttä. Tukipuhelin hemiplegistä migreeniä sairastaville Mirva Vähäsalo, p , arkisin klo hm-tuki@migreeni.org. Hallitus Sirpa Asko-Seljavaara, puheenjohtaja Jukka Arajärvi, Espoo Hanna Harno, Espoo Birgitta Huurre, Turku Päivi Hölttä, Helsinki Hilkka Kettinen, Turku Riitta Nikulainen, Imatra, varapuheenjohtaja Rita Pöllänen, Vantaa Anneli Kiljunen, Lappeenranta (varajäsen) Marja-Leena Kinnunen, Oulu (varajäsen) Jäsenmaksu Suomen Migreeniyhdistys ry Migränföreningen i Finland rf Vuoden 2009 jäsenmaksun päättää yhdistyksen vuosikokous ja maksu peritään sen jälkeen. Vuoden 2008 jäsenmaksu oli 19. Päänsärky-lehti Sisältö 3... Yhteystiedot 4... Puheenjohtajan palsta 5... Uutisia meiltä ja muualta 7... Lääkäreiden ja potilaiden käsitykset migreenikohtauksista poikkeavat toisistaan 8... Päänsärkypotilas päivystyspoliklinikalla Päänsärkypäiväkirja netissä Migreeniyhdistys pitää sinut ajan hermolla Krooninen päivittäinen päänsärky Poimintoja tiedemaailmasta Nukahtaminen parantaa migreenistä toipumista lapsilla Vähäinen liikunta altistaa migreenille ja muille päänsäryille Nuorten käytöshäiriöt ennakoivat päänsärkykipuja Kysy asiantuntijalta Minun tarinani Histamiini-intoleranssi melko yleinen ongelma Tapahtumakalenteri Palveluhakemisto Yhteyshenkilöt alueilla Päätoimittaja: Matleena Helojoki Taitto: Leena Kanerva Ky, Paino: Mynäprint Oy, ISSN: Kansikuva: Sirpa Värälä Suomen Migreeniyhdistys Päänsärky-lehti

4 Lääkkeiden käyttö ja kustannukset kasvavat Lääkkeiden kokonaismyynti oli viime vuonna 2,5 miljardia euroa ja lisäystä edelliseen vuoteen 6 prosenttia. Eniten kasvoi syöpälääkkeiden käyttö (13 %), sekä keskushermostoon vaikuttavien lääkkeiden myynti, kuten dementian ja depression hoitoon tarkoitetut valmisteet. Kela joutui siis eniten korvaamaan vaikeiden ja pitkäaikaisten sairauksien lääkehoitoa, kuten syöpä, verenpainetauti ja mielenterveyshäiriöt. Lääkkeistä ei ole pelkästään lisääntyviä kustannuksia, vaan ne antavat lisää ja parempia elinvuosia. Meillä Suomessa on maailman parhaat syövänhoidon tulokset, joissa lääkehoito on tärkeässä asemassa. Rintasyöpäpotilaista paranee maassamme 80 prosenttia, mikä on Euroopan ennätys. Vaikka migreeniä sairastaa puoli miljoonaa suomalaista, on sen lääkehoito edelleen edullista. Migreenipotilaat käyttävät itsehoitolääkkeitä ja lääkärin määräämät reseptilääkkeet ovat vain peruskorvattavia. Migreenipotilaita ei voi siis syyttää kohoavista lääkekustannuksista. Toivomme kuitenkin, että migreeniin löytyy yhä parempia ja spesifisempiä lääkkeitä, jotta migreenipotilaiden toiminta- ja työkyky voidaan säilyttää mahdollisimman hyvin. Uusien lääkkeiden lääkeluvat myöntää Suomessa Lääkelaitos. Laitos sijaitsee Helsingissä Mannerheimintiellä ja siellä työskentelee noin 120 huippuasiantuntijaa. Lääkelaitos on läheisessä yhteistyössä Lontoossa sijaitsevan Euroopan unionin vastaavan valvontaviranomaisen kanssa (EMEA). Lääkelaitos antaa myös tutkimusluvat lääketutkimukselle maassamme. Lääkelaitoksen kustannuksista suurimman osan maksavat lääke- ja tutkimuslupia hakevat yritykset ja tutkimusryhmät. Lääkelaitos on tärkeä lääketurvallisuusviranomainen. Sosiaali- ja terveysministeri Liisa Hyssälä on esittänyt pakkosiirtävänsä Helsingissä sijaitsevan Lääkelaitoksen kokonaisuutenaan Kuopioon. Kyseessä on ns. alueellistamis- eli hajasijoitustoimenpide. Lääkelaitoksen työntekijöistä vain alle 10 prosenttia suostuu siirtymään pois pääkaupunkiseudulta. Jos pakkosiirto tapahtuu, hajoavat perheet, riistetään lapset pois kouluistaan ja ilmastonmuutos pahenee, koska työntekijät joutuvat matkustamaan alituiseen Helsingin ja Kuopion väliä. Lääkelaitoksen pakkosiirto Kuopioon on mielestäni lääketurvallisuutta vaarantava ja käytännössä mahdoton alueellistamistoimenpide. Sirpa Asko-Seljavaara puheenjohtaja kansanedustaja (kok.) Helsingin terveyslautakunnan vpj. Pääkirjoitus Kuva: Eduskunta 4 Suomen Migreeniyhdistys Päänsärky-lehti

5 Uutisia meiltä ja muualta Migreeni: yksi sairaus, monet kasvot geenitausta määrää migreenin ilmiasun Migreeni on jännittävä ja mielenkiintoinen tauti, totesi Suomen Migreeniyhdistyksen puheenjohtaja professori Sirpa Asko-Seljavaara avatessaan Euroopan Migreenipäivänä 2008 Migreeni ja geenit -symposiumissa lähes sadalle migreenigeenitutkimukseen osallistuneelle. Migreeni on monen eri geenin kautta välittyvä kokoelma oireita, kertoi professori, Suomen Genomikeskuksen tutkimusjohtaja Aarno Palotie. Monen geenin välittämän monimuotoisen kansantaudin selvittäminen vaatii perinteisestä sukujen tutkimisesta poikkeavaa populaatiogeneettistä tutkimusotetta. Migreeni on kansantauti, jota tutkitaan vertaamalla sitä sairastavien geenejä ei-sairastavien geeneihin. Suomessa tähän on erityisen hyvät mahdollisuudet. Geenien erilainen yhdistyminen aiheuttaa migreenin monimuotoisuuden, yksilölliset oireet ja niiden vaihtelun. Suomalainen migreenitutkimus pyrkii löytämään eri migreenikomponenteille, esim. aura, halvausoireet eri geenipaikat. Migreenigeenien selvittämiseen teki aloitteen Suomessa jo 1990-luvulla dos. Markus Färkkilä. LT Mikko Kallela, HYKS:n Neurologian klinikalta valoi uutta toivoa migreenioireiden hallintaan. Hän painotti, että migreeniä hoidetaan kohtauksia laukaisevia tekijöitä välttäen ja Käypä hoito -suosituksen mukaisin lääkityksin. Migreeni on korkeushyppyä, ei kolmiloikkaa, hän siteerasi kollegaansa neurologi Erkki Säköä. Migreenikohtaus hoidetaan kerralla tarpeeksi suurella lääkityksellä, ei monella pikkuannoksella. Ellei suosituksen mukainen hoito riitä, perusterveydenhuollosta on syytä siirtyä erikoislääkärin hoitoon. Kaikille ei kokeiltu lääkitys riitä. Joskus käy niin, että toistuva kipu herkistää kipujärjestelmän, sykkivä migreenikipu saa myös päänahan kosketusaraksi. Migreenin täsmälääkkeet eivät enää auta, vaan tarvitaan lääkitystä, joka pääsee vaikuttamaan keskushermostoon. Käytännön lääkärin kannalta geenitutkimuksen hyöty on se, että aikanaan voidaan etukäteen selvittää, mikä lääke sopii kenellekin, jatkoi Mikko Kallela. Uusia lääkkeitä kehitetään kun geenitutkimus antaa vihjeitä sairauden mekanismeista. Tähän mennessä reippaasti yli migreeniä sairastavaa suomalaista on antanut verinäytteensä tutkimuskäyttöön. Hieno suoritus! Näin kirjaudut jäsensivuille a. Valitse b. Mene sivulle JÄSENET ja kohtaan Kirjaudu sisään tästä c. Kirjoita kenttään Username oma jäsennumerosi. Sen löydät Päänsärky-lehden osoitekentästä tai jäsenmaksulaskusta. d. Kirjoita kenttään Password oma postinumerosi ( jäsenrekisterissä oleva postinumero) e. Paina SISÄÄN-painiketta f. Jos kirjauduit sisään ensimmäistä kertaa ja haluat vaihtaa salasanasi, klikkaa Päivitä omia tietoja -linkkiä ja täytä salasanakentät. Esitteitä netissä nyt myös helposti tulostettavina Viime syksynä ilmestyneiden Migreeni ja Särkylääkepäänsärky -oppaiden lisäksi internetsivuillamme on uusi, dos. Markus Färkkilän kirjoittama Migreeniyhdistyksen esitteitä Terveyskirjastossa Osan Migreeniyhdistyksen esitteistä löytää myös Lääkäriseura Duodecimin kansalaisille tarkoitetusta fi -palvelusta. Terveyskirjastosta tehdään Suomessa eniten erilaisiin sairauksiin ja terveydenhoitoon liittyviä hakuja, kaikkiaan yli kuusi miljoona käyntiä vuodessa. Päänsärkyyn liittyviä Tensiopäänsärky-opas. Esitteet ovat nyt myös entistä helpommin tulostettavassa ja tulostimen mustetta säästävässä muodossa. artikkeleita avattiin vuoden aikana runsas Kirjoita Terveyskirjaston etusivun hakuikkunaan sana päänsärky. Hakutuloksiin tulee ensimmäisiksi Lääkärikirja Duodecimin aiheeseen liittyvä artikkelit, joiden joukossa on viisi Migreeniyhdistyksen esitteisiin pohjautuvaa artikkelia. Muista päivittää osoitetietosi Migreeniyhdistys lähettää ajankohtaistiedotteita sähköpostilla. Päivitä sähköpostiosoitteesi, jos haluat postia. Jos haluat, voit täydentää samalla rekisteriimme tietoja, joita olemme alkaneet kerätä vuoden 2001 alusta: Syntymävuosi? Mistä olet kiinnostunut saamaan tietoja: migreenistä? tensiosärystä? basilaarimigreenistä? Sarjoittaisesta päänsärystä? (Hortonin neuralgia) Familiaalisesta hemiplegisestä migreenistä? Kolmoishermosärystä Muusta kasvohermosärystä HUOM! Voit tehdä osoitteenmuutoksen myös netissä. Postitse: Suomen Migreeniyhdistys ry, Sähköttäjänkatu 2 B, Helsinki tai sähköpostilla: toimisto@migreeni.org Suomen Migreeniyhdistys Päänsärky-lehti

6 meiltä ja muualta meiltä ja muualta meiltä ja muualta meiltä ja muualta meiltä ja muualta meiltä Jäsenkyselyiden satoa Elokuusta lähtien internetissä Migreeniyhdistyksen jäsensivuilla on ollut kyselyitä, joilla olemme kartoittaneet ajankohtaisia aiheita. Kiinnostus jäsenkyselyitä kohtaan on kasvanut joka kyselykerralla. Elokuussa kysyttiin, alkoiko kesäloma migreenillä. Jopa 70 % vastanneista kertoi aloittaneensa loman yhdessä migreenin kanssa! Syyskuussa kiinnitettiin huomiota siihen, että Migreeniyhdistyksen internetsivujen kautta pääsee käyttämään uutta interaktiivista päänsärkypäiväkirjaa. Samalla kysyttiin, oliko vastaajalla ennestään käytössään päiväkirja. 74 %:lla oli 2 %:lla ei ja 23 %:lla ei kyselyhetkellä. Lokakuun kysymys käsitteli vasta ilmestynyttä Migreeniprofiilitutkimusta (katso myös Ajankohtaiset ja viereinen sivu Lääkäreiden ja potilaiden käsitykset ) ja kysyttiin tarkentavaa tietoa profiileista. 6 % ei tunnistanut kuuluvansa mihinkään profiiliin 45 % tunnisti yhden profiilin ja 48 % tunnisti kaksi tai useamman kohtausprofiilin. Migreenin Käypä hoito -suositus Migreenin Käypä hoito -suositus on uusittu syyskuun 2008 lopussa. Suosituksen potilas- Suomen parhaat verkkosivut Marraskuussa ei netissä ollut kysymystä, vaan kysyttiin sähköpostilla lisää kommentteja niiltä, joilla oli useampia migreeniprofiileja ja ajatuksia siitä, mistä se voisi johtua. Esille tuli kolmenlaisia selityksiä: kuukautismigreeni on pitempikestoinen kuin muina aikoina esiintyvä migreeni migreeni muuntuu iän myötä samassa päässä voi olla useammanlaisia migreeni-nimisiä sairauksia, esim. tavallinen auraton migreeni ja jokin aurallisista migreeneistä: klassinen aurallinen migreeni eli tavallisimmin aurana sahalaitakuvio, basilaarimigreeni joka painottuu huimaukseen ja pahoinvointiin tai hemipleginen migreeni, jossa aura esiintyy halvausoireina. Joulun alla kysyttiin joulumigreenistä. Tuoksut olivat vastanneilla ylivoimaisesti suurin migreenin aiheuttaja Joulun aikaan. N. 57 % migreeniä sairastavista reagoikin tuoksuille migreeniherkässä vaiheessa. Kun uusi kysely ilmestyy, saat siitä tiedon sähköpostiisi. Samoin kyselyn päätyttyä tiedon siitä, miten kyselyyn oli vastattu. version voi lukea Migreeniyhdistyksen sivujen kautta www. migreeni.org. Migreeniyhdistys tuli sarjassaan toiseksi sekä syys- että lokakuun äänestyksessä Kiitos äänestäneille! Nopeasti kehittyvä lyhyt migreenikohtaus. Hitaasti kehittyvä keskipitkä kohtaus. Pitkä, uusiva kohtaus. Päänsärky-lehden lukijakysely Kiitos lukijakyselyyn vastanneille. Vastauksia saapui enemmän kuin koskaan aikaisemmin. Suuri enemmistö (125 vastaajaa 170:stä) kertoi lukevansa lehden kannesta kanteen. Artikkeleita pidetään sopivan mittaisina ja ne ovat lehden kiinnostavinta aineistoa. Myös tiedepalsta nousee kiinnostavuudessa kärkisijoille. Toinen kiinnostava aihekokonaisuus on lukijalähtöinen aineisto: lääkäripalstalle tulleet kysymykset ja asiantuntijan niihin antamat vastaukset sekä selviytymistarinat. Sekä kysymyksiä että tarinoita kaivataan lehteen lisää. Ota yhteyttä! 6 Suomen Migreeniyhdistys Päänsärky-lehti

7 Jäsenkysely syksyllä 2007 Lääkäreiden ja potilaiden käsitykset migreenikohtauksista poikkeavat toisistaan Neurologit Marja-Liisa Sumelahti ja Petteri Maunu tekivät syksyllä 2007 Migreeniyhdistyksen jäsenille kyselyn, jossa kartoitettiin kohtausprofiileja ja kohtausten kestoa. Vastaajia oli 1475, joista 1372 naista ja 103 miestä. Tutkimus ilmestyi Suomen Lääkärilehdessä syksyllä 2008 ja artikkelin voi lukea kokonaisuudessaan www. migreeni.org Ajankohtaista-sivuilta. Kesällä 2008 markkinatutkimustoimisto Success Clinic kysyi 386 lääkärin käsityksiä omien potilaidensa migreenikohtauksista. Neljännes migreeniä sairastavista ihmisistä kertoi tutkimuksessa, että heidän kohtauksensa kestivät alle kuusi tuntia. Miehet olivat keskimäärin onnekkaampia; lyhyitä kohtauksia oli miehistä 43 prosentilla, naisista 24 prosentilla. Keskipitkiä kohtauksia, 6 24 tuntia, esiintyi 37 prosentilla, miehet jälleen enemmistönä: 43 vs 36 prosenttia. Pitkiä, yli vuorokauden kohtauksia oli 38 prosentilla, 14 %:lla miehistä, 40 %:lla naisista. Migreeniä sairastavien enemmistö, 75 %, kertoi siis tutkimuksessa kärsivänsä yli kuusi tuntia kestävistä kohtauksista. Näyttää myös siltä, että naisten kohtaukset keskimäärin pitenevät kun ikää karttuu. Migreeniä sairastavat Lääkärit Migreeniä hoitavat lääkärit arvioivat migreenin paljon vähemmän kuormittavaksi sairaudeksi kuin potilaat. He arvioi vat 62 %:lla potilaistaan migreenikohtauksen kestävän 2 6 tuntia ja vain 38 prosentilla yli kuusi tuntia. Lyhyttä, nopeasti kehittyvää kohtaustyyppiä hoidetaan eri Alle 6 tuntia Yli 6 tuntia Alle 6 tuntia Yli 6 tuntia tavalla kuin hidasta, uusiutuvaa kohtausta. Kun eri elämänvaiheissa suunnitellaan yksilöllisiä hoitoratkaisuja, migreenin erityispiirteiden tunnistaminen voi merkitä parempaa lääkevastetta ja elämänlaatua sekä sairauspoissaolojen vähenemistä. Migreeniä sairastavalla itsellään on keskeinen rooli ja vastuu hyvän hoidon valinnassa. Oman migreeniprofiilin tunnistaminen, huomion kiinnittäminen kivun kestoon ja uusimiseen ja näiden luotettava raportointi auttavat hoitopäätöksen teos sa. Apuvälineenä on uusi internetissä toimiva interaktiivinen päänsärkypäiväkirja, jonka avulla käyttäjän on helpompi kuvata migreenikohtauksensa kulkua (kohtauksen profilointi) ja hoidon tehoa. Ohjelma antaa palautteen mm. kohtaustiheyden muutoksista ja lääkkeen sopivuudesta sekä varoittaa särkylääkepäänsäryn riskistä ja ohjaa tarvittaessa ottamaan yhteyttä omaan lääkäriin. Päiväkirja löytyy osoitteesta palveluun on helppo kirjautua ja se on maksuton. MH Migreeniä sairastavalla itsellään on keskeinen rooli ja vastuu hyvän hoidon valinnassa. Lääkäreiden Suomen Migreeniyhdistys Päänsärky-lehti

8 Mikko Kallela, Neurologian dosentti, Neurologian erikoislääkäri, Helsingin Yliopistollinen keskussairaala, Neurologian klinikka Päänsärkypotilas päivystyspoliklinikalla Lyhennetty Suomen Lääkärilehdessä ilmestyneestä artikkelista Akuutti päänsärky Päänsärkypotilas on tuttu vieras niin ajanvaraus- kuin päivystyspoliklinikallakin. Onneksi kovakin päänsärky johtuu useimmiten hyvänlaatuisesta syystä. Tilannetta hankaloittaa se, että kipu päässä voi merkitä myös välitöntä hengenvaaraa. Suuresta päänsärkypotilaiden joukosta tulisi ensiavussa seuloa nopeasti esiin se ryhmä, joka on riskissä vammautua tai kuolla, ja jolle on olemassa spesifi syynmukainen hoito. Noin 1 2 % päivystyskäynneistä johtuu päänsärystä. Primaari syy, useimmiten migreeni, aiheuttaa valtaosan akuutistakin päänsärystä. Tärkein henkeä uhkaava sairaus, jonka ainoa oire voi olla päänsärky, on subaraknoidaalivuoto (SAV). Päivystyksen päänsärkypotilaista n. 1 4 %:lla on SAV. Muita päänsäryn syitä ensiavussa ovat mm. aivokalvontulehdus, aivoverenkiertohäiriöt tai aivoverenvuoto. Merkittävä osa päänsärystä ei kuitenkaan johdu kallonsisäisestä syystä, tai edes migreenistä, vaan aiheuttaja voi olla myös yleisluonteinen tai paikallinen ongelma. Pään alueen trauma voi luonnollisesti aiheut taa myös päänsärkyä. Akuutin päänsäryn patofysiologiasta Pään alueella kipua aistivat herkästi hampaat, silmät, korvat, luusto ja lihakset. Kallon sisällä kipuherkkiä kudoksia ovat suuret valtimot, laskimot ja aivokalvot. Valtaosa päänsärystä johtuukin näiden kivulle herkkien rakenteiden ärsytyksestä, venytyksestä tai tulehduksesta. Päänsärkyä sivuvaikutuksenaan aiheuttavien lääkkeiden vaikutuskin välittynee ainakin osittain verisuonimuutoksilla (laajeneminen, supistuminen, turvotus, muutos läpäisevyydessä). Viides aivohermo (nervus trigeminus) ja ylimmät selkäydinhermot välittävät kivun periferiasta keskushermostoon. Kipuradat ovat samat niin primaarissa kuin sekundaarisessakin päänsäryssä. Tämän takia nämä luonteeltaan ja ennusteeltaan täysin erilaiset tilat voivat aiheuttaa samantyyppisen kivun ja liitännäisoireet, mikä vaikeuttaa niiden erottamista toisistaan. Päänsärky on yleinen oire niin ajanvaraus- kuin päivystyspoliklinikallakin. Hyvänlaatuinen primaari syy, useimmiten migreeni, aiheuttaa valtaosan äkillisestäkin päänsärystä. Anamneesin ja statuksen avulla etsitään ns. vaaran merkkejä, joiden mukaan päätetään jatkotutkimuksista. Äkillisen päänsäryn diagnostiikassa systemaattisuus ja nopeus ovat valttia: suljetaan pois välittömästi henkeä uhkaavat tilat, tunnistetaan harvinaiset ja diagnosoidaan yleiset päänsäryt. Tämä pätee myös hoitoon: lääkitys aloitetaan viivytyksettä samalla kun diagnostiikka etenee. Akuutin päänsäryn diagnostiikka ja erotusdiagnostiikka Akuutin päänsäryn selvittelyssä on tärkeintä hyvänlaatuisen erottaminen henkeä uhkaavasta. Yleensä anamneesin ja neurologisen statustutkimuksen avulla selviää, sopiiko oireisto primaariin päänsärkyyn, vai esiintyykö vaaran merkkejä, jotka viittaavat sekundaarisen päänsäryn mahdollisuuteen (taulukko). Jos näitä todetaan, käynnistetään jatkoselvittelyt. Keskeisiä jatkotutkimuksia on hyvin rajallinen määrä. Vaarallisten päänsäryn syiden poissulku etenee systemaattisesti tärkeysjärjestyksessä. Ensin suljetaan pois välittömästi henkeä uhkaavat tilat ja edetään sitten kohti hyvänlaatuisempia ja todennäköisempiä mahdollisuuksia. Sekundaarisen päänsäryn poissulku Tärkeimmät äkilliset henkeä uhkaavat tilat ovat aivoverenvuoto tai aivoinfarkti (aivoveritulppa). SAV (subaraknoidaalivuoto, verenvuoto aivokalvojen väliseen tilaan) on tärkein pelkällä päänsäryllä oireileva tauti. Tyypillinen SAV on helppo todeta. Poikkeuksellisen kova, potilaalle outo (engl. worst or first ) särky saavuttaa puolessa tapauksista maksiminsa sekunneissa, 20 %:ssa 1 5 minuutissa ja lopuissa hitaammin. Epäiltäessä aivoinfarktia tai aivoparenkyymivuotoa (verenvuotoa aivokudoksen sisään) liuotushoito voi tulla kysee- 8 Suomen Migreeniyhdistys Päänsärky-lehti

9 Päänsärkypo Kovakin päänsärky johtuu useimmiten hyvänlaatuisesta syystä. seen tuoreessa (<3 tuntia) veritulpassa ja vuodon toteaminen vaikuttaa sekin jatkotoimenpiteisiin. Muut kuin neurologiset syyt voivat olla myös äkillisen päänsäryn taustalla. Etenkin yleisinfektio (mukaan lukien flunssa ), sinuiitti (poskiontelotulehdus), glaukooma ( viherkaihi, silmänpainetauti ), lääkkeen sivuvaikutus tai huumeiden käyttö tulevat kyseeseen. Niskaperäinen syy (lihasjännitys) on usein pahentamassa päänsärkyä, mutta on harvoin ainoa syy päivystyspoliklinikalle hakeutumiseen. Huolellinen anamneesi ja status johtavat yleensä näiden ei-neurologisten sairauksien diagnoosiin ilman jatkotutkimuksia. Primaarin päänsäryn toteaminen Primaarien päänsärkyjen päivystysdiagnostiikan keskeisin piirre on niiden kohtauksittainen, samanlaisina episodeina toistuva luonne. Potilas on kokenut saman kivun useasti aiemminkin. Aurattoman migreenin ja sarjoittaisen päänsäryn diagnoosiin tarvitaan 5 samanlaista kriteerit täyttävää kohtausta, episodittaisen (ei-jatkuvan) tensiotyyppisen päänsäryn kohdalla 10. Käytännössä primaarin päänsäryn diagnoosi perustuu vaaran merkkien puuttumiseen ja normaaliin statukseen. Päänsäryn akuuttihoito Äkillisen päänsäryn oireenmukainen hoito kannattaa aloittaa viivytyksettä. Jos diagnoosi ei ole heti varma, vältetään lääkkeitä, jotka voivat pahentaa mahdollista kallonsisäistä verenvuotoa (tulehduskipulääkkeet (NSAID), asetosalisyylihappo (ASA) tai aivoiske miaa (triptaanit, ergotamiini, dehydroergotamiini (DHE). Kyseeseen tuleva esim. parasetamoli, tramadoli ja parasetamolin ja kodeiinin yhdistelmä. Sekundaariset päänsäryt hoidetaan perussyyn mukaisesti. Kun sekundaariset syyt on suljettu pois, hoito noudattaa yleensä migreenin tai tensiopäänsäryn hoitokäytäntöä, esimerkiksi nykyisen migreenin Käypä hoito -suosituksen mukaisesti ( Jos tämäkään ei auta, on lisäksi lääkityksiä, joita voi käyttää akuutissa muulle hoidolle reagoimattomassa primaarissa päänsäryssä. Pahoinvointilääkitystä ei ole syytä unohtaa. Myös lyhyttä kortisonikuuria voi kokeilla muuhun lääkitykseen yhdistettynä. Sarjoittaisen päänsäryn akuutti kohtaus hoituu 100 % hapella tai sumatriptaani-injektiolla. Lopuksi Äkillisen päänsäryn diagnostiikkaan ja hoitoon liittyy lukematon määrä yksityiskohtia, joiden takaa on toisinaan vaikea nähdä metsää puilta. Pääperiaatteet ovat kuitenkin erittäin suoraviivaiset: suljetaan pois välittömästi henkeä uhkaavat tilat, tunnistetaan harvinaiset sekundaariset päänsäryt ja diagnosoidaan yleiset primaarit päänsäryt. Varsinainen hoito aloitetaan samanaikaisesti tut- Päänsäryn vaaran merkit Ensimmäinen ja elämän kovin päänsärky (engl. first or worst ) Päänsärky on maksimissaan alle minuutissa (engl. thunderclap headache ) Päänsärky alkaa fyysisessä ponnistuksessa (äkillinen rasitus, taakan nostaminen, yskiminen, yhdyntä) Päänsärky pahenee jatkuvasti päivästä toiseen ( progressiivinen päänsärky ), liittyy asennonmuutoksiin, aiheuttaa uutena oireena oksentelua eikä reagoi primaarin päänsäryn asianmukaiseen lääkitykseen Päänsärkyyn liittyy neurologisia yleis- tai paikallisoireita tai löydöksiä Päänsärkyyn liittyy yleisoireita tai löydöksiä (kuume, yleistilan lasku, niskajäykkyys, ihottuma, hartia/lihaskivut, laihtuminen) Päänsärky liittyy traumaan, yleissairauteen tai verenohennuslääkitykseen Uusi päänsärky alkaa raskauden aikana tai muutoin epäillään lisääntynyttä hyytymistaipumusta Päänsärky alkaa yli 50 vuoden iässä kimusten kanssa, koska kivun lievittyessä anamneesin otto ja statuksen tekokin helpottuvat. Huolellisesti toteutettu statustutkimus on samalla hoitovastetta selvästi parantava toimenpide. Jos päänsärkykohtauksia on usein (esim. viikoittain), tarvitaan estolääkitystä. Muutoin voi akuutti ja tyypillisesti ohimenevä ongelma kroonistua. Jos näin on kuitenkin ehtinyt jo tapahtua, tilanne on huomattavasti pulmallisempi. Akuutin tilanteen ohjeet ja toimenpiteet eivät enää pädekään. Tarvitaan aikaa ja malttia: seurantaa, päänsärkypäiväkirjaa, kontrolleja, lääkekokeiluja, elintapamuutoksia, mahdollisesti kohtauslääkevierotustakin. Päivystysalueen akuuteissa tilanteissa nopeus on kuitenkin valttia: nopea diagnoosi ja hoito voivat säästää potilaan hengen ja estää päänsärkyongelman kroonistumisen. Alkuperäisartikkeli Akuutti päänsärky on ilmestynyt Suomen Lääkärilehdessä 39/2008, Kirjoittajan luvalla lyhentänyt Matleena Helojoki. Suomen Migreeniyhdistys Päänsärky-lehti

10 Markku Nissilä, neurologi, lääketieteellinen johtaja Diaversum Oy Katri Koskentalo, DI, tuotekehitysinsinööri Diaversum Oy Päiväkirjan käyttö lisää tehoa lyhyeenkin vastaanottokäyntiin sekä potilaan että lääkärin kannalta. Päänsärkypäiväkirja netissä Miksi päänsärkypäiväkirja on tarpeen? Päiväkirjamerkinnät antavat päänsäryistä kärsivälle todenmukaisen käsityksen tilanteesta. On inhimillistä, että ikävää kokemusta ei haluta muistella ja päänsäryt pääsevät tihenemään tiedostamatta. Särkylääkkeitten liikakäyttöön liittyvä päänsärky on erittäin kurja tilanne ja sen kehittyminen voidaan ennakoida ja ehkäistä tarkoilla päiväkirjamerkinnöillä. töjen tekeminen ei riitä, vaan päiväkirjan pitäisi myös osata tulkita merkintöjä ja ohjeistaa käyttäjää. Sähköisen päänsärkypäiväkirja käyttäminen ei juuri eroa tavallisen paperille tulostettavan päiväkirjan käytöstä. Samalla tavalla molempiin tehdään merkintä särystä, sen piirteistä sekä muutoin päänsäryn kannalta merkityksellisistä tapahtumista kuten kuukautisten alkamisesta tai lääkityksen käytöstä. Päänsäryt toistuvat yleensä suunnilleen samanlaisina, jolloin yksittäisen säryn piirteet ja käytetyt lääkkeet tai muut hoidot jäävät uudempien tapahtumien varjoon. Lisäksi kaikki hoitoon liittyvät päätökset tehdään muutaman edellisen kuukauden päänsärkytilanteen mukaan, joten yksityiskohtien kirjaaminen päänsärkypäiväkirjaan on erittäin tärkeä osa hyvää hoitoa. Lääkärin kannalta päänsärkypäiväkirjan edut ovat pitkälti samat kuin potilaan. Merkinnöistä nähdään mihin suuntaan ollaan menossa, mikä on estolääkityksen teho ja voidaan arvioida migreenin vaikutusta toimintakykyyn. Tästä sisään nettipäiväkirjaan. Kalenterin muodossa oleva painettu päiväkirja antaa nopeasti yleiskuvan tilanteesta. Yksityiskohtia sen sijaan on vaikeampi seurata, sillä tilaa merkinnöille on liian vähän. Paras kalenteri on sellainen jossa viikot ovat allekkain. Tällöin mahdollinen viikonpäivien vaikutus päänsärkyyn näkyy heti. Painetuista kalentereista huonoin vaihtoehto on kalenteri, jossa joka kohtaukselle on oma rivinsä. Tällöin kohtaustiheyttä pitää yrittää hahmottaa päivämää rien perusteella. Näissä on yleensä kuitenkin tilaa yksityiskohdille, joten ne voivat olla käteviä jos potilas ei ole seurannut kaikkia kohtaukseen liittyviä oireita. Jos päänsäryn diagnoosi on jo tiedossa, pitäisi käyttää kalenteria jossa on näkyvissä ainakin yksi kuukausi. Interaktiivinen nettipäiväkirja Migreeniyhdistyksen sivuilla Nettipäiväkirja kehitettiin kun havaittiin, että pelkkä merkin- Sähköisen päiväkirjan etuna on kuitenkin interaktiivisuus; se tekee syötettyjen tietojen perusteella analyysejä päänsäryn eri osa-alueista ja antaa käyttäjälle henkilökohtaisia ohjeita ja kommentteja päänsäryn nykytilasta ja kehittymissuunnasta. Päiväkirja on kehitetty yhteistyössä Suomen johtavien päänsärkyspesialistien kanssa. Interaktiivinen nettipäänsärkypäiväkirja löytyy Migreeniyhdistyksen etusivulla ( olevasta linkistä. Nettipäiväkirjan käyttö Päiväkirjaa ensimmäistä kertaa käyttävien pitää rekisteröityä ja luoda itselleen käyttäjätunnus 10 Suomen Migreeniyhdistys Päänsärky-lehti

11 Päiväkirja Ohjelma myös huomauttaa jos syötettyjen taustatietojen perusteella aivoinfarktiriski on koholla. Kohtauksen tiedot on helppo täyttää. ja salasana. Käyttäjätunnuksen tulisi olla sellainen, että käyttäjää ei voi tunnistaa sen perusteella. Sähköpostiosoitetta kysytään siltä varalta, että salasana hukkuu. Salasana voidaan lähettää pyynnöstä annettuun osoitteeseen. Sähköpostiosoitetta ei yhdistetä kerättyihin tietoihin jotta yksityisyyden suoja säilyisi. Rekisteröitymisen jälkeen päiväkirja kerää käyttäjän taustietoja. Näitä ovat esimerkiksi sukupuoli, tiedossa oleva diagnoosi, tieto tupakoinnista, yhdistelmäehkäisyvalmisteiden käyttö ja ikä. Myös aikaisemmin käytössä ollutta lääkitystä kysytään. Taustatietoja pääsee myöhemmin muokkaamaan jos vaikka diagnoosi tarkentuu tai tupakointi lopetetaan. Taustatietojen keräämisen jälkeen pääsee täyttämään itse kalenteria. Päänsärkypäivää napsauttamalla avautuu kalenterin alle kysely säryn yksityiskohdista. Tässä kohdassa voi merkitä myös kuukautisten alkupäivän vaikka ei olisi päänsärkyä. Lopuksi napsautetaan lähetä -painiketta. Jo tehtyjä merkintöjä pääsee muuttamaan klikkaamalla päivä jolloin pääset lisäämään samalle päivälle uuden päänsäryn, muokkaamaan merkintää tai poistamaan tehdyn merkinnän. Merkintöjä voi tehdä myös jälkikäteen kyseistä päivää napsauttamalla. Päiväkirjan analyysit Nettipäiväkirja laskee tilastoja päänsärkyjen esiintymisestä, voimakkuudesta, kohtaukseen liittyvistä muista oireista, lääkityksen tehosta ja mahdollisista kuukautismigreeneistä. Särkyyn liittyvistä muista oireista tehdään omat analyysinsä. Tärkein analyysi liittyy mainituissa asioissa tapahtuviin muutoksiin. Nettipäiväkirja kehottaa hakeutumaan lääkäriin, jos esimerkiksi kohtauksia on liian usein, tarvittaessa otettava lääkitys toimii liian hitaasti tai lääkityksestä on aiheutumassa särkylääkepäänsärky. Ohjelma myös huomauttaa jos syötettyjen taustatietojen perusteella aivoinfarktiriski on koholla. Sanallisten analyysien lisäksi päänsärkypäiväkirja piirtää säryn voimakkuudesta ja lääkityksen tehosta kuvaajat. Kuvaajista näkee yhdellä silmäyksellä onko esimerkiksi kuukautisten aikana tai estolääkkeen ollessa poissa käytöstä särky voimakkaampaa kuin muulloin. Suomen Migreeniyhdistys Päänsärky-lehti

12 Interaktiivinen nettipäänsärkypäiväkirja löytyy Migreeniyhdistyksen etusivulla ( olevasta linkistä. Nettipäiväkirja analysoi ja antaa neuvoja. Näkymä nettipäiväkirjaan omalle lääkärillesi Vastaanotolla käydessäsi tai soittaessasi voit pyytää lääkäriä avaamaan Migreeniyhdistyksen sivuilla olevan linkin. Aloitussivulla on potilaan kirjautumisen lisäksi linkki lääkärinäkymän kirjautumissivulle. Lääkäri syöttää tähän omat tunnuksensa ja sitten potilaan käyttäjätunnuksen, potilaan salasanaa ei tarvita. Näin lääkäri pääsee tarkastelemaan mutta ei muuttamaan tallennettuja tietoja. Nettipäiväkirjan etuna on reaaliaikaisuus; lääkäri voi tarkstella potilaan tekemiä merkintöjä missä ja milloin tahansa ilman, että potilaan tarvitsee erikseen toimittaa päiväkirjaansa lääkärilleen. Lääkäri näkee analyyseissä sa- mankaltaisia ohjeita kuin potilasnäkymässäkin, mutta ohjeet ja annettavat lisätiedot ovat yksityiskohtaisempia. Lääkäri voi kirjoittaa potilaan viestitaululle ohjeita esimerkiksi lääkityksen ottamisesta aikaisemmin. Myös potilas voi laittaa viestitaululle kysymyksiä ja kommentteja joihin lääkäri voi vastata esimerkiksi vastaanottokäynnin yhteydessä tai muulloin potilaan päiväkirjassa käydessään. Nettipäänsärkypäiväkirja tehostaa potilaan ja lääkärin tiedonkulkua ja auttaa saamaan helposti ja nopeasti totuudenmukaisen ja kokonaisvaltaisen kuvan päänsärkytilanteesta. Interaktiivisuus ja päiväkirjaan rakennettu älykkyys helpottavat sekä potilaan että lääkärin arvioin tia päänsäryn kehittymissuunnasta ja hoidon tehosta niin vastaanotolla kuin etäältäkin. 12 Suomen Migreeniyhdistys Päänsärky-lehti

13 Vastaanotolla käydessäsi tai soittaessasi voit pyytää lääkäriä avaamaan Migreeniyhdistyksen sivuilla olevan linkin. Päiväkirjan kautta voit pitää yhteyttä omaan lääkäriisi. Migreeniyhdistys pitää sinut ajan hermolla Yhdistyksestä saat tuoretta ja luotettavaa tietoa päänsärkysairauksista. Voit yksityisesti kysyä neuvoa tai saada ryhmässä tukea. Voit tehdä testejä, käyttää päiväkirjaa ja osallistua kyselyihin. Jäsenlehtesi kertoo uudet tiedeuutiset, taustoittaa ja kertoo, mitä muille päänsärkyjä sairastaville kuuluu. Jos et ole jo jäsen, liity yhdistykseen! Yhdistyksen löydät osoitteesta Suomen Migreeniyhdistys Päänsärky-lehti

14 Markus Färkkilä, LKT neurologian dosentti, ylilääkäri, HYKS, Neurologian klinikka Krooninen päivittäinen päänsärky Lyhennetty Suomen Lääkärilehdessä ilmestyneestä artikkelista Jatkuva, pitkäaikainen päänsärky on merkittävä kansanterveydellinen ongelma. Päivittäisestä tai lähes päivittäisestä päänsärystä kärsii noin 5 prosenttia väestöstä, ja noin 0,5 prosentilla särky on päivittäinen. Kroonista päänsärkyä esiintyy myös lapsilla ja nuorilla. Särkylääkkeiden liikakäyttö liittyy oleellisesti kroonistuneeseen päänsärkyyn, 80 % erityisesti kroonistunutta migreeniä sairastavista käyttää liikaa lääkkeitä. Saksalaisessa tutkimuksessa seurattiin episodittaista migreeniä (<15 särkypäivää/kk) sairastavia vuoden ajan. 14 % kehitti vuoden aikana kroonisen päänsäryn (>15 särkypäivää/kk). Lääkkeiden liikakäyttö muodosti riskin päänsäryn kroonistumiselle. Lisäksi kolmannes migreenipotilaista kehitti kroonisen päänsäryn ilman lääkkeiden liikakäyttöä. Kolmasosa lääkkeitä liikaa lääkkeitä käyttävistä potilasta käytti liikaa tavallisia särkylääkkeitä, 22 % ergotamiineja, 12,5 % opiaatteja ja 2,7 % triptaaneja. Loput 28 % käyttivät liikaa näiden yhdistelmiä. Suomessa todennäköisesti triptaanien ja tulehduskipulääkkeiden liikakäyttö on yleisempää ja opiaattien harvinaisempaa. Mistä päänsäryn kroonistuminen johtuu? Kun on tutkittu kivun välittymistä selkäytimen nousevissa radoissa kohti aivoja ja talamusta ja siitä aivokuorella tietoisuuteen, on havaittu, että kipuradoissa tapahtuu muuntumista, mm. synapsien toiminnassa. Tämä ilmenee pään ja niskan alueen ihon kipuherkkyytenä, tunnon muuntumisena eli allodyniana kasvojen, niskan ja hartioiden alueella. Usein se tulkitaan virheellisesti tensiopäänsäryksi. Migreenipotilaalla on tällöin tapahtunut joko perifeerinen tai sentraalinen sensitaatio eli herkistyminen kivulle, tai molemmat, ja tämä osaltaan selittää kohtauslääkkeiden tehon huonouden ja kivun kroonistumisen. Särkylääkkeiden päivittäisen käytön on osoitettu lisäävän tätä päänsärylle herkistymistä keskushermostossa. Kaikille kipulääkkeitä käyttäville potilaille ei kehity kroonista päänsärkyä, vaan ongelma koskee nimenomaan päänsärkypotilaita. Saksalaisessa tutkimuksessa todettiin, että särkylääkkeiden runsas käyttö (>15 x/kk) saattaa aiheuttaa särkylääkepäänsäryn. Viive särkylääkityksen aloittamisesta säryn muuttumiseen päivittäiseksi oli tässä tutkimuksessa triptaaneilla 1 2 vuotta, ergotamiineilla 3 vuotta ja tavallisilla särkylääkkeillä 5 vuotta. Potilaan tutkiminen vastaanotolla Päivittäistä päänsärkyä kokevan potilaan on saatava riittävän perusteellisesti kertoa päänsärkynsä eri oireista ja piirteistä ja lääkärin on hyödyllistä vielä kysellä lisää oireista. Usein primaarin päänsäryn diagnostiikka on vaikeaa tai mahdotonta, koska särky on usein koko ajan jatkuvaa, ja siitä ovat kadonneet sellaiset piirteet, joilla olisi mahdollista diagnosoida esim. migreeni. Kun erotusdiagnostiikka on tehty, selvitetään lääkkeiden käyttö. Mitä lääkkeitä potilas käyttää, kuinka paljon ja kuinka usein. Miten lääkkeet tehoavat. Mitä lääkkeitä on jo kokeiltu ja mikä on hoidon tulos. Tämän jälkeen selvitetään, onko päänsäryssä mukana lääkkeiden liikakäyttöä. Kroonisen päänsäryn erotusdiagnostiikka Krooninen jatkuva päänsärky on vaikea diagnostinen ja hoidollinen ongelma. Sen takaa voi löytyä myös sekundaarinen päänsärkysairaus, ja ennen hoitojen antamista on nämä suljettava pois. Tämä tapahtuu yleislääkärin tai työterveyslääkärin toimesta. On poissuljettava mm. trigeminusneuralgia tai hampaiden ongelmat, krooniset infektiot, matalan likvoripaineen (aivo-selkäydinnesteen paineen) syndroma, jonka aiheuttama päänsärky on samanlaista kuin lumbaalipunktion jälkeinen pystyasennossa tuntuva päänsärky, krooniseen sinuiittiin (poskiontelotuleh- 14 Suomen Migreeniyhdistys Päänsärky-lehti

15 Krooninen Viive särkylääkityksen aloittamisesta säryn muuttumiseen päivittäiseksi oli tässä tutkimuksessa triptaaneilla 1 2 vuotta, ergotamiineilla 3 vuotta ja tavallisilla särkylääkkeillä 5 vuotta. duksene) liittyvä päänsärky, hypertyreoosi (kilpirauhasen liikatoiminta), temporaaliarteriitti (ohimosuonen tulehdus) jne. Nämä voidaan pois sulkea huolellisen anamneesin ja yksinkertaisten laboratorio- ja röntgentutkimusten avulla. Hoito Katkaisuhoito Ensimmäisenä toimenpiteenä aloitetaan liikaa käytetyistä lääkkeistä vieroittaminen. Alun noin 3 päivän viikon kovan vierotussärkyvaiheen kuluttua särky vähenee ja muuttuu jälleen jaksottaiseksi, jolloin taustalla olevan primaarin päänsärkysairauden piirteet tulevat esiin. Eri päänsärkysairaudet voidaan diagnosoida ja hoitaa kukin erikseen. Ilman lääkevierotusta lääkkeiden vaihtaminen toiseksi tai lisääminen vain pahentaa ja pitkittää tilannetta. Asiantuntijat ovat yksimielisiä siitä, että särkylääkkeiden liikakäytön lopettaminen (mikäli se liittyy krooniseen päivittäiseen päänsärkyyn) on keskeisin asia hoidossa ja toteutettava ennen kuin mistään muusta hoidosta voidaan saada tuloksia. Eurooppalaisen (ja suomalaisen) käytännön mukaan liikaa käytetyt särkylääkkeet lopetetaan välittömästi. ¾ potilaista pääsee eroon päivittäisestä päänsärystä ainakin joksikin aikaa. Lapsilla ja nuorilla on saatu vielä parempia päänsäryn hoitotuloksia lääkevierotuksesta. Mikäli lääkitystä ei pystytä lopettamaan kotona avohoidossa, voidaan katkaisuhoito toteuttaa joko terveyskeskuksen tai erikoissairaanhoidon vuodeosastolla 3 5 vrk:n hoitojakson aikana. Mikäli mukana on liikaa myös bentsodiatsepiineja tai euforisoivia analgeetteja, on vierotus tehtävä hitaasti useiden päivien kuluessa. Suomalaisesta näkökulmasta tämä lääkeriippuvuusongelma on pahin käytettäessä sellaisia yhdistelmävalmisteita, joissa kipulääkkeeseen on kombinoitu kodeiini tai kofeiini. Särkylääkepäänsärkyä arvioitaessa tärkein asia on selvittää, kuinka monen päivän taukoja lääkityksessä voi säryttä pitää. Jos esim. triptaa nien käytössä on yli kahden päivän taukoja ilman päänsärkyä, voidaan katsoa että kyseessä ei ole triptaanien ylläpitämä päänsärky. Ergotamiineja käytettäessä tauon pituus tulee olla vähintään kolme päivää. Steroidit tukilääkityksenä Asiantuntijoiden mielipiteet vaihtelevat steroidien (kortisonivalmisteiden) käytöstä kroonisen päivittäisen päänsäryn katkaisuhoidossa. Steroidien käyttö sisältää merkittävän riskin, mikäli potilaalta ei ole ensin poissuljettu esim. infektioita. Meilahden päivystyspoliklinikalla on ollut käytössä 1980-luvulta alkaen kroonisen kovan päänsärkykierteen katkaisussa mm. steroideja sisältävä ns. Färkkilän tippa. Tätä tiputellaan 6 12 tuntia. Tämä ns. Färkkilän tippa voidaan antaa hyvin aluesairaala- ja terveyskeskuspäivystyksessä. Sitä ei Päivittäisestä tai lähes päivittäisestä päänsärystä kärsii noin 5 % väestöstä. 80 % kroonista migreeniä sairastavista käyttää liikaa lääkkeitä. Päänsäryn tutkiminen ja hoito tapahtuu yleislääkärin tai työterveyslääkärin toimesta sekundaarinen syy päänsärylle on ennen hoitojen antamista suljettava pois. särkylääkkeiden liikakäytöstä vierottaminen on keskeisin asia hoidossa Yleisin virhe hoidossa on, että särkylääkkeiden liikakäyttö jää selvittämättä, ja lääkäri määrää potilaalleen uudennimisen särkylääkkeen kokeeksi. Särkylääkevierotuksen jälkeen ¾ potilaista pääsee eroon päivittäisestä päänsärystä ainakin joksikin aikaa pidä kuitenkaan käyttää diagnosoimattoman päänsäryn hoitona. Estohoito Kroonisten päänsärkypotilaiden kohdalla todetaan usein samanaikaisesti useita eri syitä päänsärkyyn ja niiden kaikkien hoitaminen on edellytyksenä päänsäryn paranemiselle. Jos lääkevierotuksen jälkeen kohtauksittainen migreeni palaa, hoitolinjat perustuvat migreenin normaaliin käypään hoitoon. Useimmat asiantuntijat suosittelevat särkylääkkeiden käytön vähentämiseksi jotain taustalla olevaan päänsärkysairauteen suunnattua estohoitoa. Jos taustalla todetaan tensiotyyppinen päänsärky, on hoito suunnattava tähän. Lääkkeiden lisäksi kroonistuneen tensiopäänsäryn hoidossa myös oma liikunta, kuten sauvakävely tai murtomaahiihto, ovat usein keskeisessä asemassa. Migreenin käypä hoito -suositus antaa migreenin estohoitoon lukuisia lääkevaihtoehtoja. Akupunktiosta on ristiriitaisia tutkimuksia. Akupunktiota on myös verrattu lääkehoitoon migreenin estossa ja se on osoitettu hyödylliseksi lääkkeettömäksi hoitovaihtoehdoksi. Laaja kirjallisuuskatsaus akupunktiosta migreenin hoidossa päätyy kuitenkin johtopäätökseen, että tieteellinen näyttö akupunktion tehosta on heikkoa. Lääkehoito yksinään harvoin ratkaisee krooniseksi muuttuneen päänsäryn ongelmaa. Käyttäytymisterapia yhdistettynä lääkehoitoon osoittautui pelkkää lääkehoitoa tehokkaammaksi 3 vuoden seurannassa särkylääkkeiden liikakäyttöön liittyvän kroonisen päivittäisen päänsäryn hoidossa. Suomen Migreeniyhdistys Päänsärky-lehti

16 Suomalaisesta näkökulmasta tämä lääkeriippuvuusongelma on pahin käytettäessä sellaisia yhdistelmävalmisteita, joissa kipulääkkeeseen on kombinoitu kodeiini tai kofeiini. Ennuste Lääkevierotuksen jälkeen estolääkehoidoista huolimatta suurella osalla päänsäryt vähitellen tihenevät ja kehittyvät uudelleen päivittäiseksi. Yleisin virhe hoidossa on, että särkylääkkeiden käyttöanamneesi jää puutteelliseksi, särkylääkkeiden liikakäyttö jää selvittämättä, ja lääkäri määrää potilaalleen uudennimisen särkylääkkeen kokeeksi. Kuten muidenkin kroonisten sairauksien kohdalla, krooninen migreenikin uusiutuu herkästi, ja pitkäaikaishoitotulokset eivät ole erityisen hyviä. Amerikkalaisessa päänsärkyklinikoiden aineistossa selvitettiin migreenilääkkeiden liikakäytön ja migreenin kroonistumisen (muuntunut migreeni) välistä yhteyttä. Potilaat jaettiin kahteen ryhmään, niihin, jotka lopettivat lääkkeiden liikakäytön ja niihin, jotka jatkoivat sitä. Vuoden seuranta-ajan jälkeen 70 % oli onnistuneesti lääkkeiden liikakäytöstä vierottuneita ja 30 % käytti edelleen liikaa särkylääkkeitä. Vierotetuilla päänsärkyjen lukumäärä oli vähentynyt 74 % ja lääkeriippuvaisilla päänsärkyjen määrä oli vähentynyt vain 17 %. Samoin päänsäryn kestoaika oli vähentynyt 61 % onnistuneesti vierotetuilla ja 15 % liikakäyttäjillä. Erot olivat tilastollisesti merkitseviä (p<0.0001). Onnistuneesti vierotetuilla migreeni palasi episodiseen muotoon (<15 päivää/kk) 71 %:lla, ja liikakäyttöä jatkaneilla 15 %:lla (29). Kroonisen päänsäryn loppumisen jälkeen hoitoa voidaan jatkaa avohoidossa, jossa keskeistä on toimiva potilas-lääkärisuhde, omalääkäri joka huolehtii lääkityksen seurannasta ja valvonnasta ja estää särkylääkkeiden liikakäytön uusiutumisen. Keskeistä hoidon onnistumiselle on myös elämänhallintaan liittyvät kysymykset, oikeantyyppisen, niskan ja hartian jännitystä ehkäisevän liikunnan käynnistäminen ja hyvä, pysyvä hoitosuhde omaan avohoidon lääkäriin. Toistuvasti uusiutuvien ja hoidolle reagoimattomien ongelmapotilaiden hoidossa tarvitaan monialaista kipupoliklinikkatyyppistä lähestymistapaa, sillä osalle potilaista on tarpeen kipulääkärin, neurologin, fysiatrin, hammaslääkärin, psykologin, neurokirurgin, korvalääkärin ja psykiatrin arviot kokonaisvaltaisen hoidon suunnittelemiseksi, ja pitkäaikaisempien hoitotulosten aikaansaamiseksi. Artikkeli on ilmestynyt Suomen Lääkärilehdessä 39, Kirjoittajan luvalla lyhentänyt Matleena Helojoki Histamiiniherkälle OLUT PUNAVIINI KUOHUVIINI TONNIKALA MAKKARA TOMAATTI JUUSTO SUKLAA Saatko kyseisistä ruoka-aineista tai juomista allergia-tyyppisiä oireita: kutinaa iholla, punoitusta ja kuumotusta kaulalla tai kasvoilla, päänsärkyä, vatsaoireita tai nenäoireita. Oireet saattavat johtua ravinnon sisältämästä histamiinista. Normaalisti histamiinia hajoittaa elimistön oma entsyymi diamiinioksidaasi. Jos elimistösi ei tuota riittävästi diamiinioksidaasientsyymiä, pääsee histamiini aiheuttamaan oireita. Tee testi! sisältää diamiinioksidaasia. Puh. (09) Suomen Migreeniyhdistys Päänsärky-lehti

17 Nukahtaminen parantaa migreenistä toipumista lapsilla lapsilla ja nuorilla. Uni ja nukahtaminen ovat sidoksissa migreeniin monin tavoin. Erityisen yleistä nukahtaminen vaikuttaa olevan ni, ovat lisätutkimukset tarpeen ennen kuin suma triptaania tai ritsatriptaania voidaan suositella laajempaan käyttöön alle 12-vuotiaille lapsille. lasten migreenikohtausten yhteydessä, Nukahtaminen migreenikohtauksen mutta vain vähän tutkittua tietoa nukahtamisen todellisesta esiintymisestä on olemassa. Nukahtamisen yleisyyden vuoksi mm. kliinisten lääketutkimusten tulosten arviointi saattaa vaikeutua tutkittaessa migreenin lääkehoitoa lapsilla. On epäselvää kuinka nukahtaviin lapsiin tulisi suhtautua, jotta tutkimuksen tulokset eivät vääristyisi. Tämän väitöskirjatyön tarkoituksena oli selventää tätä asiaa sekä selvittää nukahtamisen yleisyyttä ja siihen vaikuttavia tekijöitä lasten ja nuorten migreenikohtausten aikana. Sekä sumatriptaani-nenäsumute että ritsatriptaani todettiin plaseboon verrattuna tehokkaiksi ja hyvin siedetyiksi hoidoiksi 8 17-vuotiaiden (sumatriptaani) aikana oli hyvin yleistä ja lähes kaikki lapset ainakin ajoittain nukahtivat kohtauk sen aikana. Nukahtaminen oli erityisen yleistä alle 8-vuotiailla lapsilla ja ensimmäisen tunnin aikana kohtauksen alkamisen jälkeen. Lapset jotka nukahtivat pian kohtauksen alettua, olivat todennäköisemmin kivuttomia kahden tunnin kuluttua kohtauksen alkamisesta kuin ne jotka eivät nukkuneet. Nukkuminen todennäköisesti sekä parantaa kohtauksesta toipumista että on merkki kivun lieventymisestä. Nukahtaminen tulisikin tämän väitöskirjatyön perusteella tulkita merkiksi päänsäryn lievenemisestä kliinisissä lääketutkimuksissa kun tutkitaan migreenilääkkeiden tehoa lapsilla ja nuorilla. ja 6 17-vuotiaiden (ritsatrip- taani) lasten ja nuorten migreenikohtausten hoidossa. Vakavia haittavaikutuksia LL Kati Ahonen väitteli Helsingin yliopistossa Väitöskirjan englanninkielinen nimi ei esiintynyt. Tämän väitöskirja- oli Study of sleep and evaluation of sumatriptan and rizatriptan in the acute treatment of migraine työn tulosten perusteella vaikuttaa siltä, in children and adolescents. että sumatriptaani-nenäsumutetta (20 mg) ja ritsatriptaania (10 mg) voidaan tehokkaasti ja turvallisesti käyttää yli 12-vuotiaiden nuorten migreenikohtausten hoitoon, jos tulehduskipulääkkeet Vähäinen liikunta altistaa migreenille ja muille päänsäryille ovat tehottomia. Tulokset alle 12-vuotiailla olivat samankaltaisia kuin vanhemmilla lapsilla, mutta koska hoidettujen potilaiden määrä nuoremmassa ikäryhmässä on vielä pie- Laaja norjalainen tutkimus selvitti kuntoilun ja migreenin sekä muiden päänsärkyjen välistä yhteyttä. Tutkimuksessa kartoitettiin lähtötilanteessa päänsä- Tiedemaailm Jatkuu sivulla Migreeni on yleinen sairaus lapsilla ja nuorilla; noin 10 % kouluikäisistä lapsista sairastaa migreeniä. Esiintyvyys vaikuttaa olevan lisääntymässä, mutta lasten migreeni on kuitenkin edelleen alidiagnosoitu ja alihoidettu sai raus. Kohtaukset ovat usein hankalaoireisia, saattavat toistua useita kertoja kuukaudessa ja vaikuttavat merkittävästi lapsen elämänlaatuun kuten koulusuoriutumiseen, kaverisuhteisiin ja harrastuksiin. Tehokas lääkehoito migreenikohtauksen yhteydessä on yleensä tarpeen lapsillakin. Migreenin täsmälääkkeet, ns. triptaanit, ovat olleet käytössä aikuisten migreenin hoidossa 1990-luvun alkupuolelta lähtien. Ne ovat osoittautuneet hyvin tehokkaiksi ja ovatkin laajassa käytössä aikuisten migreenin hoidossa. Lasten ja nuorten migreeniä hoidetaan kuitenkin edelleen pääasiassa tulehduskipulääkkeillä ja parasetamolilla. Osa lapsista saa niistä riittävän avun, mutta noin kolmasosa tarvitsee tehokkaampia lääkkeitä migreenikohtaustensa hoitoon. Kun tämä väitöskirjatutkimus aloitettiin, tietoa triptaanien tehosta tai turvallisuudesta lapsilla ja nuorilla ei ollut juuri lainkaan. Tutkimuksen tarkoituksena olikin löytää tehokkaampia hoitovaihtoehtoja lasten migreenin hoitoon tutkimalla sumatriptaani-nenäsumutteen ja ritsatriptaanin tehoa plasebohoitoon verrattuna Suomen Migreeniyhdistys Päänsärky-lehti

18 Erkki Säkö Neurologian erikoislääkäri Turun Pään särky keskus Oy vastaava lääkäri Lähetä kysymyksesi seuraavaan lehteen elokuun 1. päivään mennessä. K Y S 1. Minua kiinnostaisi tietää, voiko migreeni alkaa öisin nukkuessa? Minulla päänsärky alkaa aina vain nukkuessa. Jos päätä särkee aamulla herätessä, sitä särkee varmasti koko päivän. Mikään kotikonsti ei ole auttanut. Noin kaksi vuotta siiten minulle tehtiin muusta syystä johtuen aivojen magneettitutkimus. Mitään epänormaalia ei löytynyt. Migreeni voi alkaa milloin vain. Yleensä unen aikana alkaneet päänsäryt ovat oleellisesti pahempia, koska ne ovat olleet jo jonkin aikaa päällä, ja ehtineet hankalampihoitoiseen keskushermostoperäiseen kipuherkistymävaiheeseen. Migreenisärky alkaa ääreishermoston kipuherkistymänä. Ääreishermo, joka kipuherkistyy, on viides aivohermo, kolmoishermo, jonka tehtäviin kuluu toimia kasvojen ja pään etuosien tuntohermona, mutta sille kuuluu myös pään sisäinen hermotus. Aivokalvojen valtimoiden kipuherkistyminen tuo sykkivän säryn. Säryn ollessa vielä tässä vaiheessa, sen hoitaminen on helpompaa. Suurella osalla riittää tavanomainen särkylääke ja migreenin täsmälääkkeidenkin teho on 90 % luokkaa. Ääreishermoston kipuherkistymää seuraa 2/3:lla migreenipotilaista noin puolen tunnin kuluessa keskushermostoperäinen kipuherkistymä, joka on täysillä päällä n. 2 3 tuntia säryn alkamisesta. Tässä vaiheessa särky muuttuu selkeästi vaikeahoitoisemmaksi, tavanomaiset särky- ja tulehduskipulääkkeet menettävät tehonsa kutakuinkin kokonaan ja täsmälääkkeiden tehokin putoaa 50 %:iin. Usein käy myös niin, että päälle jäänyt keskushermostoperäinen kipuherkistymä syöttää uuden ääreishermoston kipuherkistymän, jolloin migreenisärky uusii. Merkkinä keskushermostoperäisestä kipuherkistymästä on pään ja usein myös yläraajojen ja vartalon alueen kipuilu. Näin ollen migreenikohtauksen jälkeinen tyypillinen niskakipu on osa tätä ilmiötä. Kun ihminen nukkuu, hän ei juurikaan huomaa migreenin alkamista ja tyypillisesti herää vasta, kun särky on ollut jo jonkin tunnin, ja on päässyt kehittymään keskushermostoperäisen kipuherkistymän vaiheeseen. Yksi konsti usein auttaa. Tutkimusten mukaan keskushermostoperäisen kipuherkistymän vaiheeseen kehittyneen migreenikohtauksen saa päättymään ainakin osassa tapauksia ottamalla ison annoksen tulehduskipulääkettä ja migreenin täsmälääkkeen yhtä aikaa. Tulehduskipulääkkeen annos täytyy olla riittävä: ibuprofeenia mg tai naprokseenia mg tai diklofenaakkia 100 mg. Näin kannattaa menetellä aina, jos herää särkyynsä, jos muuten myöhästyy hoidossa säryn alussa tai jos särky uusii. Kaikki migreenisäryt, jotka palaavat 48 tunnin kuluessa ovat samaa migreenikohtausta. 2. Rasitus laukaisee migreenin. Minkälaiset liikunnan lajit ovat turvallisia, ja voiko migreeniä ennalta ehkäistä? Voimakkaaseen rasitukseen vievän liikunnan jälkeen aivoissa vapautuu endorfiineja, elimistö omia morfiinin tapaan vaikuttavia välittäjäaineita. Tunnettu on juostessa ja sen jälkeenkin tuleva runners high, hyvänolon tunne, joka johtuu juuri endorfiinien vapautumisesta. Myös liikunnan jälkeen tuleva voimakas rentoutuminen on yksi migreenin laukeamiseen johtavista tekijöistä, samalla tapaa kuin ns. viikonloppumigreenissä stressin häviäminen pariksi päiväksi. Toisaalta voimakas rasitus saattaa provo- Yasiantuntijalta 18 Suomen Migreeniyhdistys Päänsärky-lehti

19 Voiko migreeni lisätä seksihaluja ja parantaako orgasmi päänsäryn? soida taustalla väijymässä olevan, mutta ei vielä kunnolla särkyvaiheeseen päässeen migreenikohtauksen vauhtiin, koska siinä verenpaine ja pulssilaajuus kasvaa ja samalla verisuonten seinämään kohdistuva venytys pahenee pahentaen alkavaa kipua. Ei-lääkkeellisesti rasituksen ja liikunnan provosoimaa migreeniä voi koettaa välttää siirtämällä liikuntansa keveämpiin lajeihin, jossa ei tapahdu niin voimakasta hengästymistä ja verenkiertoelimistön kuormittumista kuin rasittavammissa liikuntalajeissa. Valitettavasti sitten toivottu endorfiinipaukkukin tahtoo jäädä pienemmäksi. Myös särkylääkkeen tai mahdollisesti pitkävaikutteisen täsmälääkkeen otto ennen liikuntasuoritusta estää migreenikohtauksen provosoitumisen. Pitää vain pitää huolta, ettei tule ylittäneeksi särkylääkepäänsärkyyn vieviä lääkkeenkäytön rajoja, eli tällaista lääkitystä mielellään vain neljänä päivänä viikossa ja niistä täsmälääkkeitä vain kolmena päivänä viikossa. Myös migreenin estolääkkeiden käyttö vähentää rasituksesta provosoituvaa migreeniä siinä kun muitakin migreenikohtauksia. Valitettavasti ainakin betasalpaajat vain vähentävät huippusykettä, ja pienentävät kehosta saatavaa tehoa. Kandesartaani tai olmesartaani on tämän suhteen vähemmän haitallinen, samoin neuromodulaattoreihin (= epilepsialääkkeisiin) kuuluvat migreenin estolääkkeet. 3. Voiko migreeni lisätä seksihaluja ja parantaako orgasmi päänsäryn? Tosiaan äskettäin julkaistun tutkimuksen mukaan 20 % naisista sai migreenisärkynsä lakkaamaan orgasmin yhteydessä. Tämä saattaa liittyä orgasmin yhteydessä vapautuviin hermovälittäjäaineisiin. Ei nyt kulta, mulla on pää kipeä lienee tuttu fraasi. Kävisikö tässä niin, että potilas kieltäytyykin mahdollisesti oireen parantavasta hoidosta? Suurimmalla osalla naisista sukupuoliyhteyteen liittyvä fyysinen ponnistelu pahentaa migreenisärkyä siinä määrin, että toiminta loppuu ennen ajateltuun hoitovasteeseen pääsyä. Orgasmin hetkellä tehdään yleisesti ns. Valsalva-manööveri eli pidätetään hengitystä, jolloin laskimopaine nousee ja venyttää vielä enemmän kivuliaita aivokalvojen suonia. Voihke saattaa siis johtua kivusta eikä innostuksesta, eikä kesken kaiken yllättävä pahoinvointikohtauskaan taida lisätä hoitomyöntyvyyttä. Se lisääkö migreeni seksihaluja, on epäselvää. Ennen migreenikohtauksen säryn alkua tulevassa esivaiheessa toiset haukottelevat ja väsyvät, mutta jotkut saavat aivan ylimääräisen energian purkauksen. Myös aistit tapaavat herkistyä jo tässä vaiheessa. Toisilla migreenipotilailla on hermovälittäjäaineista paitsi serotoniinin myös dopamiinin tasojen kohoamista, ja dopamiini tunnetusti lisää seksihaluja. Asiasta on valitettavan vähän tutkimuksia ja tietoa. 4. Voiko migreeniä hoitaa käsikauppalääkkeillä? Voidaan, ainakin ne joiden särky reagoi tavanomaisiin särkylääkkeisiin, kuten asetylsalisyylihappoon tai parasetamoliin, voivat ostaa lääkkeensä käsikauppavalmisteinakin. Annos vain täytyy olla riittävä, vähintään gramma kumpaakin, ja mahdollisimman nopeasti vaikuttavassa muodossa, siksi porevalmisteet ovat parempia. Varsinaisista tulehduskipulääkkeistä ibuprofeenia saa 400 mg tableteissa tai kapseleissa apteekista, annos vain pitää olla riittävä, mg eli 2 3 pilleriä. Nestekapselit ovat tehokkaampia nopeamman vaikutuksensa takia. Myös ketoprofeenia on käsikaupassa, 25 mg tabletteina, ja migreenin hoitoannos on mg eli 4 8 tablettia kerrallaan. Pakkauksen suositus on kummassakin yksi, joka ei migreenissä valitettavasti riitä. Edullisemmaksi kummankin käyttö kyllä tulee reseptillä ostettaessa. 5. Mikä on Hemicrania continua? Hemicrania continua on harvinainen, yleensä toispuoleinen särkyoireisto, jossa on jatkuvat toistuvat voimakkuudeltaan vaihtelevat yleensä lyhyet särkykohtaukset, jotka eivät välillä kuitenkaan kokonaan häviä. Siihen liittyvät myös autonomiset oireet eli silmäluomen riippuminen ja turvotus, silmän punoitus ja veden valuminen silmästä, sekä nenän tukkoisuus ja valuminen. Se useimmiten reagoi erittäin hyvin indometasiiniin. Valitettavasti tällä vanhalla tulehduskipulääkkeellä on sen verran vatsa- ja keskushermostosivuvaikutuksia, etteivät kaikki pysty sitä käyttämään. Myös vanha rytmihäiriö- ja verenpainelääke verapamiili auttaa tähän oireistoon. Tautia pidetään hyvin harvinaisena, mutta suurin osa näistä säryistä taitaa jäädä diagnosoimatta ja potilaat saavat lähinnä kroonisen migreenin diagnoosin. Hemicrania continua luetaan trigeminovaskulaarisiin särkyihin ja on sukua sekä sarjoittaiselle päänsärylle että krooniselle paroxysmaaliselle hemicranialle, joista sen erottaa lähinnä jatkuvan säryn perusteella, ja myös kaukaisempaa sukua migreenille, onhan siinä sama trigeminovaskulaarijärjestelmä eli kolmoishermon verenkiertovaikutukset mukana synnyssä. Suomen Migreeniyhdistys Päänsärky-lehti

20 Vertaistukiryhmästä voimavaroja jaksamiseen Minulla on melko paha aurallinen migreeni, jota olen sairastanut 20-vuotiaasta lähtien. Kohtauksia on kuussa noin kertaa. Suurin osa niistä on keskivaikeita tai pahenevaan suuntaan meneviä. Jossain vaiheessa oli tosi pahoja kohtauksia, mutta niitä ei ole ollut nyt vähään aikaan, koska minulla on estolääkitys. Jaksamiseni on ollut välillä todella vaikeaa ja ajattelin, että saattaisin tarvita vertaistukea. Lukiessani migreeniyhdistyksen sivuilta vertaistukiryhmän kokoontumisista niin mietin pitkään uskallanko ja rohkenenko mennä juttelemaan oman migreenini tilanteesta muiden kohtalotovereiden kanssa. Juttelin asiasta aviomieheni kanssa, joka kehotti minua menemään ryhmään mukaan. Ensimmäinen kertani oli lokakuussa -08 johon läksin pienen miettimisen jälkeen. Kokemus oli aivan mahtava, vaikka jännitinkin ja jopa pelkäsin hieman sinne menoa. Tämä johtui siitä, etten tiennyt mitä odottaa tapaamiselta. Yllätyin todella positiivisesti kun menin ensimmäistä kertaa. Vastaanotto oli todella lämmin ja mukava. Tuntui todella hyvältä puhua muiden migreenistä kärsivien kanssa ja jakaa omat kokemuksensa. Sain tukea ja ymmärrystä sekä huomasi, etten ole ainoa joka kärsii pahasta migreenistä. Tapaaminen oli todella hyvä juttu, sain voimia jaksamiseen. Toinen kertani oli marraskuussa ja kokemus oli jälleen kullanarvoinen. Huomasin toisella kertaa sen, että asioista ääneen puhuminen auttaa itseä jaksamaan ja käsittelemään migreeniin liittyviä asioita paremmin. Ketään ei vähätellä ryhmässä enkä tuntenut itseäni hyljätyksi vaan sain ymmärrystä ja tukea. Näin jaksaa paremmin migreeninsä kanssa kun saa purkaa tuntemuksiaan ja kokemuksiaan muiden samassa tilanteessa olevien kanssa. Ryhmässä ei tarvitse pelätä, että sinut tuomittaisiin ajatustesi tai tuntemustesi vuoksi. Ryhmässä on helppo olla ja jutella kun tietää, että puhuu kohtalotovereilleen. Ketään ei tuomita tai syrjitä vaan kuunnellaan ja tuetaan. On ihanaa huomata, ettei todellakaan ole yksin kyseisten asioiden kanssa. Tuen saaminen on tärkeää ja se, että voi jakaa hyvät sekä huonot asiat muiden kanssa. Olo on ollut paljon parempi ja asiat selvempiä itselleen kun on saanut jakaa ne kohtalotovereidensa kanssa. Tapaamisten jälkeen tuntuu, että jaksaa taas hetken aikaa paremmin migreenin kanssa. Suosittelen lämpimästi omien kokemusteni perusteella vertaistukiryhmässä käymistä. Tulkaa vaan rohkeasti purkamaan omia tuntemuksianne ja juttelemaan kokemuksistanne kohtalotovereidenne kanssa. Ryhmän tuki auttaa ja antaa voimia jaksamiseen. Toivottavasti tapaamme vertaistukiryhmässä. Henna Pöntinen...jatkuu sivulta 17. ryttömien henkilöiden liikuntatottumuksia. Vähän liikkuva määriteltiin tässä tutkimuksessa henkilöksi joka ilmoitti että ei harrasta kuntoilua koskaan. 11 vuotta myöhemmin todettiin selvä yhteys liikkumattomuuden ja päänsäryn esiintymisen välillä. Liikuntaa harrastavilla oli selvästi vähemmän päänsärkyä. Tutkimuksen tulokset näyttävät vahvistavan käsitystä, että säännöllinen liikunta on osa päänsärkyjen lääkkeetöntä hoitoa. Lähde: Varkey E, Hagen K, Zwart J-A & Linde M. Physical activity and headache: results from the Nord-Trøndelag Health Study (HUNT). Cephalalgia 2008; 28: Markku Nissilä, Interaktiivisen päänsärkypäiväkirjan Uutisia-palsta Lue lisää tiedeuutisia, kirjaudu päiväkirjaan Nuorten käytöshäiriöt ennakoivat päänsärkykipuja Psyykkiset oireet näyttävät olevan LL Ruut Virtasen väitöstutkimuksen mukaan yleisiä päänsärystä kärsivillä nuorilla. Käytöshäiriöistä erityisesti aggressiivisuus ja keskittymiskyvyttömyys sekä masennusoireet liittyvät nuorten toistuvaan päänsärkyyn. Nuorten päänsärky ja psyykkinen oirehdinta ovat lisääntyneet viime vuosikymmenien aikana, mutta tarkkaa tietoa niiden yhteydestä toisiinsa ei edelleenkään ole. Päänsärkykivun on ajateltu aiheuttavan psyykkisiä oireita esim. masennusta tai päinvastoin. Päänsärkykivun ja masennuksen taustalla voivat olla myös samat tekijät. Virtasen väitöstutkimuksessa seurattiin 11-vuotiaita suomalaisia kaksosia 14-vuoden ikään asti. He vastasivat omaa terveyttään koskeviin kysymyksiin ja heidän käyttäytymistään arvioivat heidän vanhempansa ja opettajansa. Tutkimuksen mukaan 11-vuotiailla nuorilla ilmenevät käytöshäiriöt ennustivat päänsärkyoireilun alkamista kolmen vuoden kuluttua. Niillä nuorilla, joilla toistuva päänsärky alkoi 14-vuoden iässä, esiintyi tutkimuksen alussa sekä vanhempien että opettajien tekemän arvion mukaan aggressiivisuutta, impulsiivisuutta ja keskittymiskyvyttömyyttä tai sopeutumisongelmia. Vaikka tarkkaa tietoa päänsäryn kroonistumisen syistä ei ole, käytöshäiriöihin tulisi kiinnittää huomiota pyrittäessä ehkäisemään kipuoireen pahenemista nuoruusiässä. Lisätietoja 20 Suomen Migreeniyhdistys Päänsärky-lehti