Ruoansulatuskanavan palliatiivinen kirurgia
|
|
- Noora Lahtinen
- 6 vuotta sitten
- Katselukertoja:
Transkriptio
1 TEEMA: PALLIATIIVINEN HOITO Juha Saarnio, Heikki Huhtinen ja Juha Grönroos 418 Palliatiivisella kirurgialla viitataan parantumattomasti syöpäsairaan oireita lievittäviin ja usein myös elämänlaatua parantaviin kirurgisiin toimenpiteisiin. Valitettavan usein ruoansulatuskanavan syövät ovat diagnoosin aikaan edenneet niin pitkälle, ettei parantava leikkaushoito tule enää kyseeseen. Palliatiiviseen kirurgiaan voidaan joutua turvautumaan myös silloin, kun syöpään sairastuneelle ei korkean iän tai perussairauksien takia voida tehdä kasvaimen poistoon tähtäävää leikkausta. Palliatiivisen kirurgian tavoitteena on tarjota parantumattomasti sairaalle syöpäpotilaalle laadukkaita elinpäiviä häntä mahdollisimman vähän rasittavalla hoitomenetelmällä tai hoitoyhdistelmällä. Kliinisen osaamisen lisäksi tässä vaaditaan vuorovaikutustaitoja. Luottamuksellinen potilaslääkärisuhde, potilaan mielipiteen kunnioittaminen sekä omaisten luonteva kohtaaminen luovat perustan palliatiiviselle hoidolle. Tarvitaan myös potilaan kokonaistilanteeseen soveltuvien muidenkin kuin kirurgisten oirehoitojen tuntemusta ja tähän liittyvää moniammatillista yhteistyötä. Lisäksi edellytetään ymmärrystä ja uskallusta pidättäytyä kajoavista hoitotoimenpiteistä, kun niistä ei enää ole hyötyä elämän loppuvai heessa. Radikaalihoitoon soveltumattomat ruoansulatuskanavan ja lähielinten syövät aiheuttavat tukoksia. Ne ovat varsin yleisiä kliinisiä ongelmia palliatiivisessa hoidossa, jossa tavoitteena on palauttaa ruoansulatuskanavan normaali vetokyky potilasta mahdollisimman vähän rasittavalla tavalla. Tavallisia kirurgisia hoitomenetelmiä ovat mahanportin ja pohjukaissuolen tukoksissa mahalaukun ja ohutsuolen liittäminen toisiinsa (gastrojejunostomia), distaalisemmissa suolitukoksissa ohitukset ja avanteet sekä haiman pään tukoksessa sappiteiden liittäminen ohutsuoleen. Nykyisin varsin suuri osa toimenpiteistä voidaan tehdä laparoskooppisesti, mikä keventää kirurgisen toimenpiteen potilaalle tuottamaa rasitusta. Tämän lisäksi aiempaa parempien stenttien myötä on voitu kehittää potilasta vielä vähemmän rasittavia hoitomenetelmiä. Näitä ovat maha-suolikanavan ja sappiteiden stenttien asetus tähystyksen yhteydessä sekä stenttien vieminen sappiteihin perkutaanisesti maksan läpi. Ruokatorven tukoksen palliatiivinen hoito Nykyisin ruokatorven tai sen lähielinten syöpien aiheuttamassa ruokatorvitukoksessa ensisijainen palliatiivinen hoito on ahtauman kohdalle tulevan muistimetallista valmistetun, päällystetyn ruokatorviproteesin asettaminen tähystyksessä (KUVA 1) (Battersby ym. 2012). Samaa peittostenttiä voidaan käyttää myös syöpään liittyvien ilmateiden ja ruokatorven välisten fistelikäytävien peittämiseen. Stentit soveltuvat myös ruokatorven yläosan tukosten hoitoon. Stenttauksilla pystytään avaamaan ruokatorven tukos ja palauttamaan nielemistoiminto yli 90 %:lle potilaista, mutta komplikaatioita esiintyy tutkimusten mukaan %:lla (Burstow ym. 2009). Komplikaatioista tavallisimpia ovat proteesin liukuminen ja tukkeutuminen sekä kasvainalueen puhkeama. Ruokatorven tukoksessa myös palliatiivisella säde- ja solunsalpaajahoidolla tai laserhoidolla on mahdollista yrittää palauttaa ruokatorven vetokyky. Jos tämä ei onnistu, voidaan mahalaukkuun tai ohutsuoleen tukoksen distaalipuolelle asettaa ravitsemusletku enteraalisen ravitsemuksen turvaamiseksi. Duodecim 2013;129:418 22
2 Kuva 1. Ruokatorvisyövän aiheuttaman tukoksen takia asetettu proteesi. Mahalaukun tai pohjukaissuolen tukoksen palliatiivinen hoito Mahalaukun kardian seudun tukosten hoitona käytetään myös edellä kuvattuja ruokatorviproteeseja. Mahalaukun rungon laajat kasvainten aiheuttamat ahtaumat soveltuvat harvoin stenttaukseen. Sen sijaan distaalisen mahalaukun ja mahanportin sekä pohjukaissuolen pahanlaatuiset ahtaumat soveltuvat avarrettaviksi endoskopia-avusteisesti asetettavilla stenteillä. Jos potilaan yleiskunto on hyvä, voidaan harkita myös kirurgista palliaatiota eli gastrojejunostomiaa. Mahanporttia ja pohjukaissuolta avartavat stentit ovat yleensä päällystämättömiä verkkoproteeseja, mutta myös osittain päällystettyjä proteeseja voidaan käyttää. Aiemmin asetettu pohjukaissuolen metalliverkkoproteesi ei yleensä tuota ongelmia sappiteiden perkutaaniselle stenttaukselle, mikäli syöpä aiheuttaa myös sappitietukoksen (Kim ym. 2012). Julkaistujen tutkimusten mukaan mahanportin ja pohjukaissuolen verkkoproteesin asetus onnistuu 90 %:ssa toimenpiteistä ja yli 90 %:lla potilaista ruoan läpikulku paranee merkittävästi. Toimenpiteeseen liittyviä komplikaatioita ovat kasvaimen läpikasvu stentin sisälle (12 %), stenttaukseen liittyvä verenvuoto (3 %), stentin liukuminen (1,5 %) ja stentin aiheuttama pohjukaissuolen puhkeama (0,5 %) (Costamagna ym. 2012). Syövän läpikasvun aiheuttamaa stentin ahtautumista voidaan myös yrittää avartaa endoskooppisesti uudella stenttauksella tai kasvainkudoksen laserkäsittelyllä. Kotimaisessa 104 potilaan aineistossa uusintastenttauksiin päädyttiin yli 20 %:ssa tapauksista (Keränen ym. 2010). Sappitietukoksen palliatiivinen hoito Syöpäpotilaan sappitietukokseen liittyvä keltaisuus ilmaantuu ja pahenee tavallisesti vähitellen. Siten päivystyksellisiin hoitoihin ei näiden potilaiden osalta ole yleensä tarvetta, ellei tukokseen liity sappitietulehduksen oireita. Potilas tulee kuitenkin lähettää erikoissairaanhoitoon heti keltaisuuden ilmaannuttua, sillä syöpäpotilaan sappitietukos tulee hoitamattomana pahenemaan pikkuhiljaa. Yleensä tukos saadaan hoidettua noin viikon kuluessa oireiden alusta. Cochrane-katsaus puoltaa vähän kajoavaa palliaatiota avokirurgiseen palliaatioon verrattuna (Moss ym. 2006). Sappitietukos hoidetaan ensisijaisesti endoskooppisen 419
3 PALLIATIIVINEN HOITO YDINASIAT 88Kirurgin on tärkeää tuntea myös muut palliatiivisen hoidon mahdollisuudet ja hoitolinjaukset sekä suunnitella ja toteuttaa hoito moniammatillisena yhteistyönä. 88Syövän aiheuttamien maha-suolikanavan tukosten stenttihoito rasittaa potilasta avoleikkausta vähemmän. 88Syöpään liittyvä sappitietukos laukaistaan joko endoskooppisesti asetettavalla tai ihon ja maksan läpi sappiteihin viedyllä stentillä. 88Kajoavista hoitotoimenpiteistä kannattaa pidättäytyä, kun ne eivät enää tuota laadukkaita elinpäiviä. Jos sappitietukoksen endoskooppinen hoito ei ole mahdollista esimerkiksi kasvaimen aiheuttaman maha-suolikanavan yläosan tukoksen tai leikkauksen jälkitilan vuoksi tai mikäli endoskooppisessa stenttauksessa ei jostain syystä onnistuta, laukaistaan tukos asettamalla sappitiestentti perkutaanisesti kaikukuvausohjauksessa. Maksan hilusalueen tai tätä proksimaalisemmissa tukoksissa perkutaanista menetelmää pidetään jopa ensisijaisena hoitomuotona (Ho ja Warkentin 2012). Stenttien tukokset ja siirtymiset paikaltaan hoidetaan vaihtamalla stentti tai asettamalla uusi stentti vanhan sisään. Yleensä käytetään samaa reittiä kuin alun perinkin on käytetty. Joissain tapauksissa stenttitukos voidaan hoitaa pelkällä huuhtelulla tai nuohouksella näin erityisesti metalliverkkostenttien tukoksissa. 420 kirurgian keinoin, toissijaisesti perkutaanisesti kaikukuvaus- ja läpivalaisuohjauksessa. Mikäli potilaan muu tautitila vaatii joka tapauksessa laparotomiaa, voidaan joskus harkita sappitietukoksen hoitamista samassa leikkauksessa. Viimeisimmän Medline-, Embase- ja Cochrane-tietokantoihin perustuvan katsausartikkelin mukaan endoskooppista palliaatiota tulee kuitenkin harkita ennen leikkausta myös leikkauspotilaiden kohdalla, jos sapenkulkuhäiriö on vaikea tai leikkaukseen pääsy viivästyy (Bonin ja Baron 2011). Endoskooppisesti sappitietukos laukaistaan asettamalla stentti sappiteihin duodenoskopia- ja läpivalaisuohjauksessa (KUVA 2). Endoproteesina voidaan käyttää muovistenttiä tai halkaisijaltaan suurempaa metalliverkkostenttiä. Muovistentit pysyvät auki 3 6 kuukautta ja metalliverkkostentit 6 12 kuukautta; viimeksi mainittujen käyttöä rajoittaa kuitenkin niiden moninkertainen hinta verrattuna muoviseen vaihtoehtoon. Viime aikoina on siirrytty yhä enemmän metalliverkkostenttien käyttöön niiden paremman aukipysyvyyden vuoksi, joten uusintatoimenpiteet voidaan useimmiten välttää. Kun kyseessä on vanha potilas ja erityisen huonoennusteinen tauti, muovistentti on osoittautunut riittäväksi (Grönroos ym. 2010). Suolistosyövän kirurginen palliaatio Suolistosyöpäpotilaista noin 20 %:lle parantava kirurginen hoito ei tule kyseeseen, koska tauti on jo ehtinyt metastasoida tai levitä paikallisesti ennen diagnoosihetkeä. Ennen moderneja onkologisia lääkehoitoja levinneen suolistosyövän ennuste oli keskimäärin kuusi Kuva 2. Haimakasvaimen aiheuttama sappitietukos on hoidettu sappitie-endoproteesilla. J. Saarnio ym.
4 kuukautta, mutta lääkehoitojen kehittymisen myötä potilaat elävät keskimäärin 24 kuukautta (Grothey ja Goldberg 2004). Jos emokasvain ei aiheuta oireita, kuten tukosta tai verenvuotoa, potilas hyötyy todennäköisesti eniten pelkästä lääkehoidosta ilman palliatiivisia kirurgisia toimenpiteitä. Sen sijaan oireisille mutta vielä hyväkuntoisille potilaille palliatiivinen suoliresektio on suositeltava hoitovaihtoehto (Karoui ym. 2011). Joskus emokasvaimen palliatiivinenkaan poisto ei ole teknisesti mahdollista. Tällöin potilaan suolitukos voidaan hoitaa ohituksen tai avanteen avulla. Paksusuolen ahtauttavissa kasvaimissa (ei peräsuolen alaosa) voidaan käyttää myös endoskooppisesti asetettavaa laajenevaa metalliverkkostenttiä, jolloin tukos saadaan hoidetuksi ja avanteen vaativa leikkaus voidaan usein välttää. Ensimmäinen stentillä hoidettu suolistosyövän aiheuttama tukos kuvattiin vuonna Tämän jälkeen julkaistuissa tutkimussarjoissa stenttihoito on onnistunut tukosoireita aiheuttavan suolistosyövän palliaationa noin 90-prosenttisesti. Komplikaatioita on ilmennyt vähemmän kuin leikkaushoidossa (Sebastian ym. 2004). Ainoa satunnaistettu stenttihoitoa palliatiiviseen leikkaushoitoon vertaileva monikeskustutkimus jouduttiin kuitenkin keskeyttämään stenttiryhmässä esiintyneiden lukuisten myöhäisten suoliperforaatioiden takia (van Hooft ym. 2008). Lisäksi useissa tuoreissa tutkimussarjoissa levinnyttä suolistosyöpää sairastavilla stenttipotilailla on todettu merkittäviä myöhäisongelmia, kuten puhkeamia ja suolitukoksia (Fernandez- Esparrach ym. 2010, Lee ym. 2011). TYKS:n vielä julkaisemattoman pitkäaikaisseurannan perusteella stenttihoito sopii potilaille, joiden ennuste on huono (alle 6 kuukautta) laajaalaisen metastasoinnin, korkean iän ja lukuisten perussairauksien takia. Nämä potilaat ehtivät kuolla ennen kuin stentteihin liittyviä myöhäisongelmia ilmaantuu. Levinnyttä suolistosyöpää sairastavien potilaiden hoito tulee suunnitella ja toteuttaa yksilöllisesti onkologien ja kolorektaalikirurgien yhteistyönä. Lopuksi Tulevaisuudessa palliatiivisen kirurgian toimenpiteet tehdään yhä useammin laparoskooppisesti. Tähystysteitse ruoansulatuskanavaan asetettavien stenttien edelleen kehittyessä potilaille voidaan tarjota parempi palliaatio. Kun stentit pysyvät paremmin paikoillaan ja avoimena, tarvitaan vähemmän uusintatoimenpiteitä, mikä myös parantaa elämän loppuvaiheen laatua. Ruoansulatuskanavan onnistuneeseen kirurgiseen palliaatioon yhdistettävällä potilaskohtaisesti suunniteltavalla onkologisella hoidolla voidaan myös lisätä laadukasta elinaikaa. JUHA SAARNIO, dosentti, osastonylilääkäri OYS, operatiivinen tulosalue HEIKKI HUHTINEN, LT, erikoislääkäri TYKS, vatsaelinkirurgian ja urologian klinikka JUHA GRÖNROOS, dosentti, ylilääkäri TYKS, vatsaelinkirurgian ja urologian klinikka sidonnaisuudet Juha Saarnio: Ei sidonnaisuuksia Heikki Huhtinen: Ei sidonnaisuuksia Juha Grönroos: Ei sidonnaisuuksia Summary Palliative surgery of the gastrointestinal tract Palliative surgery refers to surgical procedures that alleviate the symptoms of a patient having incurable cancer and in many cases also improve the quality of life. Regrettably often gastrointestinal cancers have progressed beyond curative surgical therapy at the time of diagnosis. Palliative surgery aims to provide a patient having an incurable cancer good-quality days of life by using treatment methods that are putting as little strain as possible on the patient. In addition to clinical expertise, communication skills are an essential part of palliative surgery know-how. 421
5 PALLIATIIVINEN HOITO KIRJALLISUUTTA Battersby N, Bonney G, Subar D, ym. Outcomes following oesophageal stent insertion for palliation of malignant strictures: A large single centre series. J Surg Oncol 2012;105:60 5. Bonin EA, Baron TH. Preoperative biliary stents in pancreatic cancer. J Hepatobiliary Pancreat Sci 2011;18: Burstow M, Kelly T, Panchani S, ym. Outcome of palliative esophageal stenting for malignant dysphagia: a retrospective analysis. Dis Esophagus 2009;22: Costamagna G, Tringali A, Spicak J, ym. Treatment of malignant gastroduodenal obstruction with a nitinol selfexpanding metal stent: an international prospective multicentre registry. Dig Liver Dis 2012;44: Fernandez-Esparrach G, Bordas JM, Giraldez MD, ym. Severe complications limit long-term clinical success of self-expanding metal stents in patients with obstructive colorectal cancer. Am J Gastroenterol 2010;105: Grothey A, Goldberg RM. A review of oxaliplatin and its clinical use in colorectal cancer. Expert Opin Pharmacother 2004;5: Grönroos JM, Gullichsen R, Laine S, Salminen P. Endoscopic palliation of malignant obstructive jaundice in extremely elderly patients: plastic stent is enough. Minim Invasive Ther Allied Technol 2010;19: Hawthorne D, Yurkovich N. Human relationship: the forgotten dynamic in palliative care. Palliat Support Care 2003;1: Ho CS, Warkentin AE. Evidencebased decompression in malignant biliary obstruction. Korean J Radiol 2012; 13: van Hooft JE, Fockens P, Marinelli AW, ym. Early closure of a multicenter randomized clinical trial of endoscopic stenting versus surgery for stage IV left-sided colorectal cancer. Endoscopy 2008;40: Karoui M, Roudot-Thoraval F, Mesli F, ym. Primary colectomy in patients with stage IV colon cancer and unresectable distant metastases improves overall survival: results of a multicentric study. Dis Colon Rectum 2011;54: Keränen I, Udd M, Lepistö A, ym. Outcome for self-expandable metal stents in malignant gastroduodenal obstruction: single-center experience with 104 patients. Surg Endosc 2010;24: Kim K, Kim T, Lee H. Effectiveness of combined biliary and duodenal stenting in patients with malignant biliary and duodenal obstruction. Scand J Gastroenterol 2012;8 9: Lee HJ, Hong SP, Cheon JH, ym. Longterm outcome of palliative therapy for malignant colorectal obstruction in patients with unresectable metastatic colorectal cancers: endoscopic stenting versus surgery. Gastrointest Endosc 2011; 73: Moss AC, Morris E, Mac Mathuna P. Palliative biliary stents for obstructing pancreatic carcinoma. Cochrane Database Syst Rev 2006;19:CD Sebastian S, Johnston S, Geoghegan T, Torreggiani W, Buckley M. Pooled analysis of the efficacy and safety of selfexpanding metal stenting in malignant colorectal obstruction. Am J Gastroenterol 2004;99: J. Saarnio ym.
Paksunsuolen stenttihoito siltahoito ja palliaatio
Paksunsuolen stenttihoito siltahoito ja palliaatio Heikki Huhtinen, LT TYKS, vatsaelinkirurgian ja urologian klinikka Gastroenterologiayhdistyksen syyskokous 20.9.2013, Kuopio Sidonnaisuudet Tutkimusrahoitusta
LisätiedotKatsaus tieteessä. myös osittain päällystettyjä ja kaksikerroksisia stenttejä, joilla pyritään välttämään stentin tukkeutuminen
Katsaus tieteessä Ilona Keränen LT, erikoislääkäri ilona.keranen@hus.fi Anna Lepistö dosentti, osastonylilääkäri Leena Kylänpää dosentti, osastonylilääkäri HYKS Vatsakeskus, vatsaelinkirurgia ja endoskopia
LisätiedotItsestään laajenevien metallisten verkkoputkien
Endoskopia Paulina Salminen ja Heikki Huhtinen Maha-suolikanavan stentit Metallisten verkkoputkien eli stenttien käyttö ruoansulatuskanavassa on viime vuosien aikana yleistynyt merkittävästi ja stenttihoidon
LisätiedotSappitietukoksen mini-invasiivinen hoito
Katsaus tieteessä Juha Grönroos professori, ylilääkäri TYKS, vatsaelinkirurgian ja urologian klinikka juha.gronroos@tyks.fi Arto Saarela LT, kirurgian apulaisylilääkäri OYS, operatiivinen tulosalue Sappitietukoksen
LisätiedotKroonisen haimatulehduksen komplikaatioiden endoskooppinen hoito
Endoskopia Leena Kylänpää, Marianne Udd ja Jorma Halttunen Kroonisen haimatulehduksen komplikaatioiden endoskooppinen hoito Krooninen pankreatiitti on haimaa arpeuttava tauti, joka kehittyy akuuttien haimatulehdusten
LisätiedotMitä uutta ERCP-toimenpiteissä?
Katsaus tieteessä Johanna Laukkarinen dosentti, erikoislääkäri TAYS, gastroenterologian vastuualue johanna.laukkarinen@fimnet.fi Mitä uutta ERCP-toimenpiteissä? Endoskooppista retrogradista kolangiopankreatikografiaa
LisätiedotPalliatiivisen - eli oirehoidon järjestäminen PPSHP:ssa
Palliatiivisen - eli oirehoidon järjestäminen PPSHP:ssa Juha Saarnio gastrokirurgi, osastonylilääkäri palliatiivisen lääketieteen erityispätevyys OpTA 13.06.2013 OYS Palliatiivinen hoito: vuorovaikutustaitoja
LisätiedotPalliatiivinen hoito. LT, Syöpätautien erikoislääkäri (palliat.erityispätevyys) Outi Hirvonen 27.1.2012
Palliatiivinen hoito LT, Syöpätautien erikoislääkäri (palliat.erityispätevyys) Outi Hirvonen 27.1.2012 Palliatiivista hoitoa ja saattohoitoa tarvitaan syöpäpotilaille Suomessa todetaan uusia syöpiä n.
LisätiedotNeuroendokriinisten syöpien lääkehoito
Page 1 of 5 JULKAISTU NUMEROSSA 3/2015 TEEMAT Neuroendokriinisten syöpien lääkehoito Maija Tarkkanen / Kirjoitettu 16.6.2015 / Julkaistu 13.11.2015 Neuroendokriinisten (NE) syöpien ilmaantuvuus lisääntyy,
LisätiedotNoona osana potilaan syövän hoitoa
Noona osana potilaan syövän hoitoa Noona lyhyesti Noona on mobiilipalvelu osaksi potilaan syövän hoitoa Noonan avulla Potilas osallistuu aktiivisesti hoitoonsa raportoimalla hoidon aikaisia haittoja. Hän
LisätiedotTekonivelinfektion riskitekijät. Teija Puhto Sis. ja inf. el Infektioiden torjuntayksikkö Operatiivinen tulosalue, OYS
Tekonivelinfektion riskitekijät Teija Puhto Sis. ja inf. el Infektioiden torjuntayksikkö Operatiivinen tulosalue, OYS Yleistä Infektion kehittymiseen vaikuttavat monet eri tekijät Riskiin vaikuttaa potilas-,
LisätiedotSaako paksunsuolen syöpää leikata laparoskooppisesti?
Gastroenterologiayhdistyksen syyskokous Kuopio 19. 20.9.2013 Saako paksunsuolen syöpää leikata laparoskooppisesti? el Saija Vuolio, Lapin Keskussairaala Historiaa Saksalainen Georg Kelling teki ensimmäisen
LisätiedotSappikivitaudin hoito sappikivien aiheuttamassa akuutissa haimatulehduksessa
Katsaus Panu Mentula, Esko Kemppainen ja Pauli Puolakkainen Sappikivitaudin hoito sappikivien aiheuttamassa akuutissa haimatulehduksessa Sappikivet ovat toiseksi yleisin akuutin haimatulehduksen aiheuttaja
LisätiedotSAATTOHOITOPÄÄTÖS. Palliatiivisen hoidon seminaari 26.4.13 Diakonia-ammattikorkeakoulu Urpo Hautala
SAATTOHOITOPÄÄTÖS Palliatiivisen hoidon seminaari 26.4.13 Diakonia-ammattikorkeakoulu Urpo Hautala Urpo Hautala Laitospalveluiden ylilääkäri Sastamalan seudun sosiaali- ja terveyspalvelut Yleislääketieteen
Lisätiedotlääketieteen koulutuksessa nykytila ja haasteet
Saattohoidon opetus lääketieteen koulutuksessa nykytila ja haasteet Leila Niemi-Murola dosentti, kliininen opettaja Anestesiologian ja tehohoidon klinikka HY/HYKS Esityksen sisältö Työelämässä olevat,
LisätiedotIäkkään elektiivinen kirurgia - miten arvioidaan kuka hyötyy? Petri Virolainen TYKS-TULES
Iäkkään elektiivinen kirurgia - miten arvioidaan kuka hyötyy? Petri Virolainen TYKS- Milloin potilas tulisi leikata? Potilas tulisi leikata silloin kun hänelle on leikkauksesta enemmän hyötyä kuin haittaa
LisätiedotAppendisiitti lääke vai leikkaus? APPAC-tutkimus
Appendisiitti lääke vai leikkaus? APPAC-tutkimus 19.9.2013 SGY syyskokous, Kuopio Dos Paulina Salminen TYKS, Vatsaelinkirurgian ja urologian klinikka Fitz RH. Perforating Inflammation of the Vermiform
LisätiedotKysely syöpäpotilaiden hoidosta Tulokset FIN-P-CARF /18
Kysely syöpäpotilaiden hoidosta Tulokset FIN-P-CARF-0918-0844-9/18 OTOS Näissä tuloksissa on mukana tulokset, jotka on kerätty ajalla 4.5 18..18. Tässä esityksessä tuloksia tarkastellaan seuraavien kohderyhmien
LisätiedotPaksu- ja peräsuolisyövän PET/CT
Paksu- ja peräsuolisyövän PET/CT Marko Seppänen, dos, oyl Isotooppiosasto ja Valtakunnallinen PET-keskus TYKS http://www.turkupetcentre.fi Paksu- ja peräsuolisyövän PET/CT Preoperatiiviset levinneisyysselvitykset
LisätiedotHengenahdistus palliatiivisessa ja saattohoitovaiheessa
Hengenahdistus palliatiivisessa ja saattohoitovaiheessa Hengenahdistus on yleistä monien sairauksien loppuvaiheessa (kuva 1 ja 2). Hengenahdistuksen syyt ovat moninaisia (taulukko 1) ja ne on tärkeä selvittää,
LisätiedotHeini Savolainen LT, erikoistuva lääkäri KYS
Heini Savolainen LT, erikoistuva lääkäri KYS Komplisoitumaton Komplisoitunut diver tikuliitti = akuutti diver tikuliitti, johon liittyy absessi, fistelöinti, suolitukos tai vapaa puhkeama. Prevalenssi
LisätiedotFer$litee$n säästävä munasarjasyöpäkirurgia. Erikoislääkäri, LT Annika Auranen TYKS Naistenklinikka GKS koulutuspäivät 27.9.2013
Fer$litee$n säästävä munasarjasyöpäkirurgia Erikoislääkäri, LT Annika Auranen TYKS Naistenklinikka GKS koulutuspäivät 27.9.2013 Sidonnaisuudet kahden viimeisen vuoden ajalta LT, naistentau$en ja synnytysten
LisätiedotLevinneen suolistosyövän hoito
Levinneen suolistosyövän hoito Yhteyshoitajakoulutus 29.9. LT ylilääkäri Pirkanmaan Syöpäyhdistys Uusien tapausten lukumäärät, yleisimpien syöpien mennyt ja ennustettu trendi, miehet Uusien tapausten lukumäärät,
LisätiedotMuuttuva diagnostiikka avain yksilöityyn hoitoon
Muuttuva diagnostiikka avain yksilöityyn hoitoon Olli Carpén, Patologian professori, Turun yliopisto ja Patologian palvelualue, TYKS-SAPA liikelaitos ChemBio Finland 2013 EGENTLIGA HOSPITAL FINLANDS DISTRICT
LisätiedotLaparoskooppinen kirurgia lastenkirurgin näkökulma. Antti Koivusalo Lastenklinikka HUS, Helsinki
Laparoskooppinen kirurgia lastenkirurgin näkökulma Antti Koivusalo Lastenklinikka HUS, Helsinki Lasten ja aikuisten laparoskopian ja torakoskopian eroja Vatsaontelon / rintaontelon pieni tilavuus pienet
LisätiedotRavitsemuksen merkitys sairaalapotilaalle. Jan Sundell dosentti, ylilääkäri, erikoislääkäri TYKS, YSIS
Ravitsemuksen merkitys sairaalapotilaalle Jan Sundell dosentti, ylilääkäri, erikoislääkäri TYKS, YSIS Sairauteen liittyvä vajaaravitsemus on yleinen ongelma, joka jää usein diagnosoimatta Kehittyneissä
LisätiedotSakari Hietanen TYKS/Gynekologinen syövänhoito
Sakari Hietanen TYKS/Gynekologinen syövänhoito Ei sidonnaisuuksia 900 Kohdun runko- osan syövän insidenssi 800 700 600 500 400 300 200 100 0 1957-1961 1962-1966 1967-1971 1972-1976 1977-1981 1982-1986
LisätiedotEndoskooppisen retrogradisen kolangiopankreatografian uudet tekniikat
Endoskopia Leena Kylänpää ja Jorma Halttunen Endoskooppisen retrogradisen kolangiopankreatografian uudet tekniikat Endoskooppinen retrogradinen kolangiopankreatografia (ERCP) on jo 40 vuotta vanha toimenpide.
LisätiedotUutta lääkkeistä: Vemurafenibi
Page 1 of 5 JULKAISTU NUMEROSSA 3/2012 UUTTA LÄÄKKEISTÄ Uutta lääkkeistä: Vemurafenibi Kristiina Airola / Julkaistu 28.9.2012. Zelboraf 240 mg kalvopäällysteinen tabletti, Roche Registration Ltd. Zelboraf-valmistetta
LisätiedotSeminooman sädehoito. Paula Lindholm Tyks, syöpätaudit
Seminooman sädehoito Paula Lindholm Tyks, syöpätaudit Miten seminooma leviää? 85% kliininen stage I ja 11% st II para-aortaali-imusolmukkeet Ipsilateraaliset parailiakaaliset Ipsilateraalinen munuaishilus
LisätiedotGastroesofageaalisen refluksitaudin pahanlaatuinen komplikaatio: ruokatorven ja mahansuun rauhassyöpä. Eero Sihvo ja Jarmo Salo
Refluksitauti Gastroesofageaalisen refluksitaudin pahanlaatuinen komplikaatio: ruokatorven ja mahansuun rauhassyöpä Eero Sihvo ja Jarmo Salo Ruokatorven adenokarsinooma eli rauhassyöpä on gastroesofageaalisen
LisätiedotSakrumin pahanlaatuisten luukasvainten kirurginen hoito
Sakrumin pahanlaatuisten luukasvainten kirurginen hoito Toni-Karri Pakarinen 1, Piia Suomalainen 1, Hannu Kuokkanen 2, Minna Laitinen 1 1 Sarkoomayksikkö, Tuki- ja liikuntaelinsairauksien vastuualue, TAYS
LisätiedotHAIMAN DUKTAALISEN ADENOKARSINOOMAN ENNUSTE SUOMESSA: ERI HOITOMUOTOJEN JAKAUMA
HAIMAN DUKTAALISEN ADENOKARSINOOMAN ENNUSTE SUOMESSA: ERI HOITOMUOTOJEN JAKAUMA Heini Hölsä Syventävien opintojen kirjallinen työ Tampereen yliopisto Lääketieteen yksikkö Maaliskuu 2016 Tampereen yliopisto
LisätiedotSuojaavan avanteen käyttö vähentää pysyvän avanteen riskiä matalissa kolorektaali- ja koloanaaliliitoksissa
Suojaavan avanteen käyttö vähentää pysyvän avanteen riskiä matalissa kolorektaali- ja koloanaaliliitoksissa Minna Räsänen LL, gastrokirurgian erikoislääkäri HYKS, Vatsakeskus Anna Lepistö dosentti, OYL
LisätiedotMaitohappobakteerivalmisteet ja Saccharomyces boulardii -tarvitaanko aikuispotilailla?
Maitohappobakteerivalmisteet ja Saccharomyces boulardii -tarvitaanko aikuispotilailla? Niina Kerttula infektiolääkäri OYS 29.9.2017 Alueellinen koulutus Yleistä suoliston mikrobistosta Noin 1000 bakteerilajia
LisätiedotMiten syövän hoidon hyötyä mitataan? Olli Tenhunen LT FIMEA/PPSHP
Miten syövän hoidon hyötyä mitataan? Olli Tenhunen LT FIMEA/PPSHP Disclosures No interests in pharmaceutical industry Member of EMA Scientific Advice Working Party, Oncology Working Party, Committee for
LisätiedotLeikkausalueen infektioiden ehkäisy, WHO:n ohjeiden soveltaminen
Leikkausalueen infektioiden ehkäisy, WHO:n ohjeiden soveltaminen INTO-päivät, 6.11.2018 Dipoli Kaisa Huotari LT, Infektiolääkäri HUS, Tulehduskeskus, Peijaksen sairaala Tässä esityksessä jätän vähemmälle
LisätiedotLaparoskooppinen kohdunpoisto
Gynekologinen peruskirurgia tänään Laparoskooppinen kohdunpoisto GKS 19.9.2014 Marjaleena Setälä PHKS marjaleena.setala@phsotey.fi Sidonnaisuudet Ylilääkäri Päijät-Hämeen keskussairaala, Lahti Laparoskooppisen
LisätiedotLymfadenektomiaan liittyvät komplikaatiot. Jyrki Jalkanen
Lymfadenektomiaan liittyvät komplikaatiot GKS 14.10.2011 GKS 14.10.2011 Jyrki Jalkanen Lymfadenektomia gynekologisissa syövissä Vulva-ca nivuset/ (lantio) Cervix-ca lantio/para-aortaalitila Endometrium-ca
LisätiedotPään ja kaulan alueen syövän palliatiivinen kirurgia
Tieteessä katsaus teema Antti Mäkitie professori, ylilääkäri Helsingin yliopisto ja HYKS Pää- ja kaulakeskus, korva-, nenä- ja kurkkutautien klinikka Timo Atula dosentti, erikoislääkäri HYKS Pää- ja kaulakeskus,
LisätiedotREFLUKSISAIRAUS eli NÄRÄSTYS. Ilari Airo
REFLUKSISAIRAUS eli NÄRÄSTYS MITÄ REFLUKSI TARKOITTAA? Mahalaukun tai ohuensuolen sisällön pääsy ruokatorveen ilman oksentamista fysiologinen refluksi kenellä tahansa sopivissa olosuhteissa patologinen
LisätiedotSuolistosyöpäpotilaan hoitopolku sujuvaksi
KATSAUS TEEMA Arto Rantala, Raija Ristamäki ja Ulla Keränen Suolistosyöpäpotilaan hoitopolku sujuvaksi Suolistosyöpäpotilaan sujuva hoitopolku on tärkeä ison potilasryhmän hoidon laatutekijä. Suomessa
LisätiedotSaattohoidon kansalliset suositukset - Eksote:n malli -
Saattohoidon kansalliset suositukset - Eksote:n malli - Eero Vuorinen, oyl Anestesiologian erikoislääkäri Kivun hoidon ja palliatiivisen lääketieteen erityispätevyys EKSOTE/CAREA PALLIATIIVINEN HOITO European
LisätiedotSappirakon ja sappiteiden syövän kuvantamisdiagnostiikka. Heljä Oikarinen
Katsaus Sappirakon ja sappiteiden syövän kuvantamisdiagnostiikka Heljä Oikarinen Sappirakon tai sappiteiden syöpä pitäisi löytää jo varhaisvaiheessa. Yleensä helposti saatava kaikukuvaus on hyvä alkuvaiheen
LisätiedotRuokatorvisyöpä. Ruokatorvisyöpä 2013. Ruokatorven syövän yleisyyden alueelliset vaihtelut. Ruokatorven levyepiteelisyövän etiologia
Ruokatorvisyöpä Ruokatorvisyöpä 2013 Eero Sihvo Dos KSKS Nielemisvaikeus Suomessa vajaa 300/v 14. yleisin ca >20. yleisin ca 2 histologista päätyyppiä Distaalinen ruokatorvi 40,0 35,0 30,0 25,0 20,0 15,0
LisätiedotFysioterapian vaiku0avauus
Fysioterapian vaiku0avauus Tomi Mikkola! HYKS, NaiS!! Sidonnaisuudet Luento-/konsultaatiopalkkiot:!!Abbot, Astellas Pharma, Boston Scientific, Contura! Käypä Hoito työryhmän jäsen (2011)! Virtsankarkailu
LisätiedotEndoskooppinen retrogradinen kolangiopankreatikografia (ERCP)
HOITOSUOSITUS Suomen Gastroenterologiayhdistys ry:n asettama hoitosuositusryhmä Endoskooppinen retrogradinen kolangiopankreatikografia (ERCP) DUODECIM 1999; 115 (11): 1261 7 Käypä Hoito -suositusten taustalla
LisätiedotPahanlaatuisen leikkaukseen soveltumattoman suolitukoksen konservatiivinen hoito
TEEMA: PALLIATIIVINEN HOITO NÄIN HOIDAN Tiina Saarto, Pia Österlund ja Anna Lepistö Pahanlaatuisen leikkaukseen soveltumattoman suolitukoksen konservatiivinen hoito 410 Suolitukos on yleinen komplikaatio
LisätiedotTärkeä lääketurvatiedote terveydenhuollon ammattilaisille. RAS-villityyppistatuksen (KRAS- ja NRAS-statuksen
Tärkeä lääketurvatiedote terveydenhuollon ammattilaisille. RAS-villityyppistatuksen (KRAS- ja NRAS-statuksen eksoneissa 2, 3 ja 4) varmistaminen on tärkeää ennen Erbitux (setuksimabi) -hoidon aloittamista
LisätiedotSuolta ei pidä tyhjentää ennen paksusuolileikkausta
Paulina Salminen ja Arto Rantala KATSAUS Suolta ei pidä tyhjentää ennen paksusuolileikkausta Paksusuolikirurgiassa on vuosikymmeniä käytetty suolen mekaanista tyhjentämistä ilman tieteellistä näyttöä toimenpiteen
LisätiedotRefluksileikkaus sittenkin lääkitystä kustannustehokkaampi?
Tuomo Rantanen KATSAUS Refluksileikkaus sittenkin lääkitystä kustannustehokkaampi? Vaikka fundoplikaation on todettu olevan tehokas refluksitaudin hoidossa, sen pitkäaikaistuloksia on alettu epäillä leikkauksen
LisätiedotMilloin dacryocystorhinostomia?
Milloin dacryocystorhinostomia? Juha Seppä OYL, korva-, nenä- ja kurkkutautiopin dosentti Osaamiskeskusjohtaja, aistinelinsairaudet, Kuopion Yliopistollinen Saitraala Sidonnaisuudet Ei sidonnaisuuksia
LisätiedotPalliatiivinen hoito ja saattohoito - hoitosuunnitelma
25.11.2016 Palliatiivinen hoito ja saattohoito - hoitosuunnitelma Tiina Saarto, yl, Palliatiivisen lääketieteen professori, Helsingin Yliopisto, HYKS Palliatiivinen keskus WHO - Palliatiivinen hoito Palliatiivisella
LisätiedotSappirakko ja sappitiet
SAPPITEIDEN KASVAIMET POTILASOHJE 1 Sinulla on todettu kasvain (tuumori) sappiteissä. Sappiteiden kasvaimista puhuttaessa tarkoitetaan sappirakossa, isoissa sappiteissä tai pienemmissä sappitiehyissä esiintyviä
LisätiedotLÄPPÄTAUTIEN KIRURGINEN HOITO ARI HARJULA THORAX- JA VERISUONIKIRURGIAN PROFESSORI
LÄPPÄTAUTIEN KIRURGINEN HOITO ARI HARJULA THORAX- JA VERISUONIKIRURGIAN PROFESSORI THORAXKIRURGIAN ALKU RINTAONTELON AVAUS ENSIMMÄINEN INEN PERFUUSIO ENSIMMÄINEN INEN KONE -55 SYDÄNSIIRTO lion heart HEART
LisätiedotSIDONNAISUUDET - PÄÄTOIMI: YLILÄÄKÄRI, KELA, KESKINEN VAKUUTUSPIIRI, KESKINEN ASIANTUNTIJALÄÄKÄRIKESKUS (TAYS- ALUE) - SIVUTOIMET:
RIITTA LUOTO SIDONNAISUUDET - PÄÄTOIMI: YLILÄÄKÄRI, KELA, KESKINEN VAKUUTUSPIIRI, KESKINEN ASIANTUNTIJALÄÄKÄRIKESKUS (TAYS- ALUE) - SIVUTOIMET: - TAMPEREEN YLIOPISTO, DOSENTTI - TAMPEREEN YLIOPISTO, KLIININEN
LisätiedotTURUN YLIOPISTON LÄÄKETIETEELLINEN TIEDEKUNTA YLIOPISTON ANTAMA LISÄKOULUTUS GYNEKOLOGINEN ONKOLOGIA
TURUN YLIOPISTO Synnytys- ja naistentautioppi TURUN YLIOPISTON LÄÄKETIETEELLINEN TIEDEKUNTA YLIOPISTON ANTAMA LISÄKOULUTUS GYNEKOLOGINEN ONKOLOGIA TURUN YLIOPISTON LÄÄKETIETEELLINEN TIEDEKUNTA YLIOPISTON
LisätiedotMUNASARJAN EI- EPITELIAALISTEN MALIGNIEN KASVAINTEN KIRURGINEN HOITO
MUNASARJAN EI- EPITELIAALISTEN MALIGNIEN KASVAINTEN KIRURGINEN HOITO Dosentti Johanna Mäenpää Naistenklinikka TAYS JM 05 KÄSITELTÄVÄT KASVAIMET Itusolukasvaimet Stroomaperäiset kasvaimet Kasvaimet epäspesifisestä
LisätiedotEnteraalisen ravitsemuksen aiheet
Juha Saarnio, Anne Pohju ja Heikki Ahtola TEEMA: KATSAUS: SAIRAAN IHMISEN RAVITSEMUS Enteraalisen ravitsemuksen aiheet ja toteuttaminen Enteraalisella ravitsemuksella tarkoitetaan täydennysravintovalmisteiden
LisätiedotTIETOA ETURAUHASSYÖPÄPOTILAAN SOLUNSALPAAJAHOIDOSTA
TIETOA ETURAUHASSYÖPÄPOTILAAN SOLUNSALPAAJAHOIDOSTA TOSIASIOITA USKOMUSTEN TAKANA HARVINAISET SAIRAUDET I MS-TAUTI I ONKOLOGIA I IMMUNOLOGIA 1 LUKIJALLE Eturauhassyöpä on Suomessa miesten yleisin syöpä.
LisätiedotCOPYRIGHT Tuula Kiviluoto. Tämän materiaalin julkinen esittäminen ilman tekijän lupaa on kielletty!
COPYRIGHT Tuula Kiviluoto Tämän materiaalin julkinen esittäminen ilman tekijän lupaa on kielletty! Milloin, miten ja missä haimasyöpä kannattaa leikata? Tuula Kiviluoto Meilahti / Kirurgian klinikka Haiman
LisätiedotALKUPERÄISTUTKIMUS. Väkevän viemärinpuhdistusaineen aiheuttama ruoansulatuskanavan yläosan syöpymävaurio
ALKUPERÄISTUTKIMUS Väkevän viemärinpuhdistusaineen aiheuttama ruoansulatuskanavan yläosan syöpymävaurio Jyrki T. Mäkelä, Seppo T. Laitinen ja Jarmo A. Salo Väkevän emäksisen liuoksen nauttiminen voi aiheuttaa
LisätiedotMitä vaikuttavuusnäytöllä tehdään? Jorma Komulainen LT, dosentti Käypä hoito suositusten päätoimittaja
Mitä vaikuttavuusnäytöllä tehdään? Jorma Komulainen LT, dosentti Käypä hoito suositusten päätoimittaja Sidonnaisuudet Käypä hoito päätoimittaja, Duodecim Palveluvalikoimaneuvoston pysyvä asiantuntija,
LisätiedotAppendisiitin diagnostiikka
Appendisiitti score Panu Mentula LT, gastrokirurgi HYKS Appendisiitin diagnostiikka Anamneesi Kliiniset löydökset Laboratoriokokeet Ł Epätarkka diagnoosi, paljon turhia leikkauksia 1 Insidenssi ja diagnostinen
LisätiedotEsimerkki uusista hoidoista lihavuuskirurgian tulokset ja tuleva rooli
Esimerkki uusista hoidoista lihavuuskirurgian tulokset ja tuleva rooli Markku Luostarinen LT, Dosentti Kirurgian ylilääkäri Päijät-Hämeen keskussairaala Lihavuus Painoindeksi BMI (body mass index, kg/m
LisätiedotPotilaan ohjeistaminen ennen leikkausta Dinah Arifulla Sh, ETK, TtM hygieniahoitaja
Potilaan ohjeistaminen ennen leikkausta Dinah Arifulla Sh, ETK, TtM hygieniahoitaja Hoitoon liittyvien infektioiden ehkäisy Tavoitteena on lisätä potilaan omaa toimintaa (EU 2009, WHO 2009,WHO 2011) Infektioiden
Lisätiedot1.Kirurginen antimikrobiprofylaksi Lapin keskussairaalassa
1.Kirurginen antimikrobiprofylaksi Lapin keskussairaalassa Profylaksin yleiset periaatteet: Aina tarpeellinen, kun on kyseessä 2. ja 3. puhtausluokan leikkaus, vrt. alla 1. puhtausluokan leikkaus, jos
LisätiedotMaksan kasvainten tuhoaminen paikallishoidoilla
Julkaistu verkossa ensin 11.4.2011 www.laakarilehti.fi HALO-KATSAUS TIETEESSÄ HALO-RYHMÄ: ARNO NORDIN LT, erikoislääkäri HYKS, elinsiirto- ja maksakirurgian klinikka, Meilahden sairaala KIRSTI NUMMINEN
LisätiedotPotilas ja omaiset. Perusterveyden. -huolto. Erikoissairaanhoito. Lisätietoja. Palliatiivinen hoito/ saattohoito kotona/hoitokodissa
Lisätietoja Erikoissairaanhoito Perusterveyden -huolto Potilas ja omaiset Palliatiivinen- ja saattohoito Palliatiivinen hoito on parantumattomasti sairaan potilaan jopa vuosia kestävää oireenmukaista hoitoa.
LisätiedotESTO Eturauhassyövältä Suojaavien lääkkeellisten Tekijöiden Osoittaminen
ESTO Eturauhassyövältä Suojaavien lääkkeellisten Tekijöiden Osoittaminen LT Teemu Murtola Tampereen yliopisto, lääketieteen yksikkö TAYS, urologian vastuualue Lääke-epidemiologia Suomessa-seminaari Huhtikuu
LisätiedotMenetelmät ja tutkimusnäyttö
Menetelmät ja tutkimusnäyttö Päivi Santalahti Dosentti, Lastenpsykiatrian erikoislääkäri HUS ja THL Ihmeelliset vuodet juhlaseminaari 13.11.2018 12.12.2018 1 Lasten mielenterveyden kehitykseen voidaan
LisätiedotVoiko endoskooppisen retrogradisen kolangiopankreatografian aiheuttamia haimatulehduksia välttää?
Antti Siiki ja Johanna Laukkarinen Voiko endoskooppisen retrogradisen kolangiopankreatografian aiheuttamia haimatulehduksia välttää? Endoskooppinen retrogradinen kolangiopankreatografia (ERCP) on ensisijainen
LisätiedotZenkerin divertikkelin hoito ja potilaiden tyytyväisyys
Tuomas Klockars, Eero Sihvo, Heikki Rihkanen, Jarmo Salo ja Antti Mäkitie KATSAUS Zenkerin divertikkelin hoito ja potilaiden tyytyväisyys Zenkerin divertikkeli on alanielun pullistuma, jonka syntymekanismi
LisätiedotRUOKATORVEN JA MAHALAUKUN YLÄOSAN ADENOKARSINOOMIEN EPIDEMIOLOGIA, DIAGNOSTIIKKA JA HOITO
RUOKATORVEN JA MAHALAUKUN YLÄOSAN ADENOKARSINOOMIEN EPIDEMIOLOGIA, DIAGNOSTIIKKA JA HOITO Heidi Vanhala (ent. Yrjölä) Syventävien opintojen kirjallinen työ Tampereen yliopisto Lääketieteen yksikkö Kirurgian
LisätiedotSarkoomien onkologiset hoidot onko sarkoomatyypillä väliä? Paula Lindholm TYKS, syöpätautien klinikka
Sarkoomien onkologiset hoidot onko sarkoomatyypillä väliä? Paula Lindholm TYKS, syöpätautien klinikka Pehmytkudos- ja luusarkoomissa eri hoito-ohjelmat pehmytkudossarkoomissa yleensä kirurgia ensin Onkologinen
LisätiedotLEIKOPÄIKILYHKI. Gynekologisen Kirurgian Seuran koulutuspäivät 18.09.2014. Ulla Keränen LT, Kir.ylilääkäri, Oper.ty.johtaja HUS, Hyvinkää
LEIKOPÄIKILYHKI Gynekologisen Kirurgian Seuran koulutuspäivät 18.09.2014 Ulla Keränen LT, Kir.ylilääkäri, Oper.ty.johtaja HUS, Hyvinkää Ulla Keränen Sidonnaisuudet: HUS - Hyvinkää - Operatiivisen tulosyksikön
LisätiedotRintasyöpä Suomessa. Mammografiapäivät Tampere 26.6.2009. Risto Sankila. Ylilääkäri, Suomen Syöpärekisteri, Helsinki
Rintasyöpä Suomessa Mammografiapäivät Tampere 26.6.2009 Risto Sankila Ylilääkäri, Suomen Syöpärekisteri, Helsinki Suomen Syöpärekisteri Syöpätautien tilastollinen ja epidemiologinen tutkimuslaitos... syöpärekisteri
LisätiedotTervekudosten huomiointi rinnan sädehoidossa
Tervekudosten huomiointi rinnan sädehoidossa Onkologiapäivät 30.8.2013 Sairaalafyysikko Sami Suilamo Tyks, Syöpäklinikka Esityksen sisältöä Tervekudoshaittojen todennäköisyyksiä Tervekudosten annostoleransseja
LisätiedotVirtsarakon tai kohdunlaskeumaan liittyvän ponnistuskarkailun hoito. 26.09.2008 Seija Ala-Nissilä, LT TYKS, Naistenklinikka
Virtsarakon tai kohdunlaskeumaan liittyvän ponnistuskarkailun hoito 26.09.2008 Seija Ala-Nissilä, LT TYKS, Naistenklinikka Pelvic prolapse and stress urinary incontinence Stress urinary incontinence (SUI)
LisätiedotViiveet keuhkosyövän diagnostiikassa ja
Viiveet keuhkosyövän diagnostiikassa ja hoidossa Johanna Hietamäki Tutkija, Lääk.yo Esityksen kulku Kehittämishankkeen esittely Toteutettu selvitys Menetelmät, aineisto Tulokset Johtopäätökset ja jatkosuunnitelmat
LisätiedotPerioperatiivisen homeostaasin merkitys SSI estossa
Perioperatiivisen homeostaasin merkitys SSI estossa Arto Rantala Dosentti, vastaava ylilääkäri Vatsaelinkirurgian ja urologian klinikka TYKS 41. Valtakunnalliset sairaalahygieniapäivät 10.3. Leikkausalueen
LisätiedotHysteroskopian komplikaatiot - ja niiden välttäminen. Riikka Aaltonen TYKS naistenklinikka GKS 2011
Hysteroskopian komplikaatiot - ja niiden välttäminen Riikka Aaltonen TYKS naistenklinikka GKS 2011 Hysteroskopiankomplikaatiot Anestesia Asento Itse toimenpide tai liitännäistoimenpide Hysteroskopiankomplikaatiot
LisätiedotMitä uutta kolorektaalisyövästä?
Mitä uutta kolorektaalisyövästä? Tapio Salminen, TAYS Valtakunnalliset onkologiapäivät 2013 Metastasoineen taudin hoidon valinnan periaatteet kolorektaalisyövässä Ryhmä 0 R0 resekoitavissa oleva maksa
LisätiedotVanhuus, kuolema ja terveydenhuollon eettiset periaatteet
Vanhuus, kuolema ja terveydenhuollon eettiset periaatteet Ritva Halila, dosentti, pääsihteeri etene@stm.fi Sosiaali- ja terveysalan eettinen neuvottelukunta ETENE Sidonnaisuudet ei sidonnaisuuksia teollisuuteen
LisätiedotHAIMAN DUKTAALINEN ADENOKARSINOOMA: AIKA DIAGNOOSISTA ENSIMMÄISEN HOIDON ALOITUKSEEN 2000-LUVUN SUOMESSA
HAIMAN DUKTAALINEN ADENOKARSINOOMA: AIKA DIAGNOOSISTA ENSIMMÄISEN HOIDON ALOITUKSEEN 2000-LUVUN SUOMESSA LK Aino Pirttilä Syventävien opintojen kirjallinen työ Tampereen yliopisto Lääketieteen ja biotieteiden
LisätiedotSydänpurjehdus 8.10.2013. Sepelvaltimotauti todettu - Milloin varjoainekuvaus, pallolaajennus tai ohitusleikkaus? Juhani Airaksinen TYKS, Sydänkeskus
Sydänpurjehdus 8.10.2013 Sepelvaltimotauti todettu - Milloin varjoainekuvaus, pallolaajennus tai ohitusleikkaus? Juhani Airaksinen TYKS, Sydänkeskus Oireet RasitusEKG - CT Sepelvaltimoiden varjoainekuvaukset
LisätiedotMunasarjojen poisto kohdunpoiston yhteydessä. 28.9.2007 GKS Eija Tomás, Tays
Munasarjojen poisto kohdunpoiston yhteydessä 28.9.2007 GKS Eija Tomás, Tays Munasarjojen poisto Kiistelty aihe Paljon eriäviä mielipiteitä Hyvin erilaisia toimintatapoja Leikkaustekniikka vaikuttaa poistetaanko
LisätiedotLäpimurto ms-taudin hoidossa?
Läpimurto ms-taudin hoidossa? Läpimurto ms-taudin hoidossa? Kansainvälisen tutkijaryhmän kliiniset kokeet uudella lääkkeellä antoivat lupaavia tuloksia sekä aaltoilevan- että ensisijaisesti etenevän ms-taudin
LisätiedotEntry-tekniikat GKS 23.9.2010
Entry-tekniikat Päivi Härkki GKS 23.9.2010 Laparoskopia Vakavien komplikaatioiden riski laparoskopioissa 0.3% 50% laparoskopian vakavista komplikaatioista johtuu sokkona tehtävästä alkuvaiheesta/entrystä
LisätiedotSyövän sädehoito. Raportin yhteenvedon suomentanut: Risto Roine, FinOHTA 28.11.1996
Syövän sädehoito SBU - Statens beredning for utvärdering av medicinsk metodik Rapport nr 129/1 + 129/2 (Litteraturgranskning): Strålbehandling av cancer Tukholma, syyskuu 1996 Raportin yhteenvedon suomentanut:
Lisätiedot23.9.2010 GKS 2010 Reita Nyberg
Laparoskopia raskauden aikana el Reita Nyberg Naistentautien ja synnytysten vastuualue, TAYS Taustaa 1 odottaja / 500-635 tarvitsee vatsan alueen kirurgiaa muusta kuin obstetrisesta syystä appendisiitti,
LisätiedotLaatu- ja terveyshyötytiedon käyttö Pohjoismaissa
Laatu- ja terveyshyötytiedon käyttö Pohjoismaissa 12.03.2015 Pia Maria Jonsson LT Yksikön päällikkö Reformit TERVEYDENHUOLLON LAATU Moniulotteinen käsite Tekninen laatu (prestanda) Lääketieteellinen vaikuttavuus
LisätiedotUusia mahdollisuuksia FoundationOne
Uusia mahdollisuuksia FoundationOne FI/FMI/1703/0019 Maaliskuu 2017 FoundationOne -palvelu FoundationOne on kattava genomianalysointipalvelu, jossa tutkitaan 315 geenistä koko koodaava alue sekä 28 geenistä
LisätiedotSeminoman hoito ja seuranta. S. Jyrkkiö
Seminoman hoito ja seuranta S. Jyrkkiö 17.4.2015 Kivessyöpä yleistyy Pohjoismaissa Seminoman ja non-seminoomien yleisyys Pohjoismaissa Kuolleisuus kivessyöpään Pohjoismaissa Kivessyöpä 5 v OSS Kivestuumoreiden
LisätiedotAKUUTTIVATSA POTILAS GYNEKOLOGISELLA OSASTOLLA - miten seuraan? - milloin leikkaan? vs oyl Juha Saarnio Kirurgian klinikka, OYS
AKUUTTIVATSA POTILAS GYNEKOLOGISELLA OSASTOLLA - miten seuraan? - milloin leikkaan? vs oyl Juha Saarnio Kirurgian klinikka, OYS 1 Terveiset Oulusta! 2 SISÄLTÖ Gynekologinen akuutti vatsapotilas Ei-gynekologisia
LisätiedotFINPOP 2015. GKS 28.9.2014 Nina Mattsson, oyl K- HKS
FINPOP 2015 GKS 28.9.2014 Nina Mattsson, oyl K- HKS Taustaa: Finhyst 2006 l I Brummer TH, Seppälä T, Härkki P. National learning curve of laparoscopic hysterectomy and trends in hysterectomy in Finland
LisätiedotKolorektaalisyövän leikkaushoidon tulokset Mikkelin keskussairaalassa. Hannu Paajanen ja Niilo Härkönen
Alkuperäistutkimus Kolorektaalisyövän leikkaushoidon tulokset Mikkelin keskussairaalassa Hannu Paajanen ja Niilo Härkönen Vuosina 1985 94 Mikkelin keskussairaalassa todettiin 341 kolorektaalisyöpää, joista
LisätiedotHoitopolkukuvaukset potilasohjauksen välineenä
Hoitopolkukuvaukset potilasohjauksen välineenä Anne Ryhänen TtM, röntgenhoitaja, TtT-opiskelija Turun yliopisto, hoitotieteen laitos Ylihoitaja, Turun sosiaali- ja terveystoimi HOITOPOLKU Suomenkielisessä
Lisätiedot