Haimatulehdusdiagnostiikka kliinikon näkökulmasta. Esko Kemppainen, Ylilääkäri Vatsaelinkirurgian klinikka HYKS-sairaanhoitoalue

Koko: px

Aloita esitys sivulta:

Download "Haimatulehdusdiagnostiikka kliinikon näkökulmasta. Esko Kemppainen, Ylilääkäri Vatsaelinkirurgian klinikka HYKS-sairaanhoitoalue"

Annika Jaakkola
8 vuotta sitten
Katselukertoja:

1 Haimatulehdusdiagnostiikka kliinikon näkökulmasta Esko Kemppainen, Ylilääkäri Vatsaelinkirurgian klinikka HYKS-sairaanhoitoalue

2 Akuutin haimatulehduksen insidenssi kovin vaihteleva maailmanlaajuisesti tapausta/ as./v Suomessa hyvin korkea: 104/ /v syy? 2000 luvulla laskussa?

3 Yleistä taudilla ei ole diagnostista golden standardia kuvantamistutkimukset aliarvioivat lievien haimatulehdusten määrän entsyymitutkimukset eivät ole tarkkoja diagnoosiin pääseminen kliinikolle tärkeä turha laparotomia nostaa mortaliteetin 50%iin taudin oireet vaihtelevia oireettomasta aina fulminanttiin (ad. nopea menehtyminen)

tarkkoja diagnoosiin pääseminen kliinikolle tärkeä turha laparotomia nostaa

4 AP diagnostiikan päämäärät diagnostiikka/erotusdiagnostiikka vaikeusasteen määritys etiologia

5 kultainen standardi puuttuu kliininen kuva muiden syiden poissulku haimaentsyymien määritys kuvantamistutkimukset TT/MRI UÄ Haimatulehduksen diagnostiikka

6 Diagnostiikan ongelmat epätyypillinen taudinkuva vaikea haimatulehdus on salakavala amylaasiarvot eivät nouse jopa 19 %:lla potilaista kuolemaan johtava haimatulehdus diagnosoidaan yli 1/3:lla vasta obduktiossa???

eivät nouse jopa 19 %:lla potilaista kuolemaan

7 Oireet ja löydökset vyömäinen ylävatsakipu, säteilee 50%:ssa selkään pahoinvointi, oksentelu dehydraatio, anuria, shokki takykardia, hengitysvaikeus, sekavuus Grey Turner in oire, Cullenin oire vatsakipu puutuu 10 %:lla

anuria, shokki takykardia, hengitysvaikeus, sekavuus

8 Amylaasi perusmarkkeri matalahko sensitiivisyys (52-95%) ja spesifisyys (86-98%) jopa 19%:lla norm. arvot tulovaiheessa korkeat arvot spesifejä (>1000 IU/L) ei korreloi vaikeusasteeseen ei auta seurannassa hyperlipidemia virhelähde

arvot tulovaiheessa korkeat arvot spesifejä (>1000 IU/L)

9 Isoamylaasi mittaa haiman erittämän amylaasifraktion normaalisti 40 % kokonaisamylaasista koholla jkv kauemmin pankreatiitissa kuin kokonaisamylaasi tarkkuus parempi kuin amylaasilla, huonompi kuin lipaasilla on käytössä HUS:ssa

kauemmin pankreatiitissa kuin kokonaisamylaasi tarkkuus

10 Trypsinogeeni-2 liuskakoe: ActimPancreatitis R tulos 5 minutissa ilman laboratioriolaitteistoja sensitiivisyys % spesifisyys n. 90% poissulkee pankreatiitin luotettavasti erityisesti vaikean pankreatiitin positiivisen tuloksen ennustearvo huonohko (60%)

12 Trypsinogeeni-2 testiliuska preliminääriversio evaluoitu Hedstöm et al., Lancet 1996 Kemppainen et al.,nejm 1997 kaupallinen versio (actimpancreatitis) Kylänpää-Bäck et al., BrJSurg 2000 Kylänpää-Bäck et al., Hepatogastroenterolgy, 2002; 49(46):

,nejm 1997 kaupallinen versio (actimpancreatitis)

13 Uudempia tutkimuksia Effectivity of qualitative urinary trypsinogen-2 measurement in the diagnosis of acute pancreatitis: a randomized, clinical study. Aysan E et al. Acta Chirurgica Belgica. 108(6):696-8, 2008 Early diagnosis and prediction of severity in acute pancreatitis using the urine trypsinogen-2 dipstick test: a prospective study. Kamer E et al. World Journal of Gastroe. 13(46): , 2007 Use of the urinary trypsinogen-2 dip stick test in early diagnosis of pancreatitis after endoscopic retrograde cholangiopancreatography. Sankaralingam S et al. Surgical Endoscopy. 21(8):1312-5, 2007 Clinical value of rapid urine trypsinogen-2 test strip, urinary trypsinogen activation peptide, and serum and urinary activation peptide of carboxypeptidase B in acute pancreatitis. Saez J et al. World Journal of Gastroe. 11(46):7261-5, 2005 Rapid urinary trypsinogen-2 test strip in the diagnosis of acute pancreatitis. Chen YT et al. Pancreas. 30(3):243-7, 2005

13(46):6208-12, 2007 Use of the urinary trypsinogen-2 dip stick test in early diagnosis of pancreatitis after endoscopic retrograde cholangiopancreatography. Sankaralingam S et al. Surgical Endoscopy.

14 Vaikeusaste = komplikaatioiden/kuoleman riski primaarin proteolyyttisen vaurion laajuus potilaan ikä lisäsairaudet geneettiset tekijät inflammaatiovasteen voimakkuus etiologisen tekijän voimakkuus nekroosien infektion kehittyminen hoiton taso

geneettiset tekijät inflammaatiovasteen voimakkuus

15 Vaikeusasteen määrityksen merkitys Hoitoresurssien kohdentaminen Kohderyhmä varhaisvaiheen hoidoille ERCP lexipafant/muut anti-inflammatoriset hoidot enteraalinen nutriitio antibiootit potilaan seuranta tutkimustyö

ERCP lexipafant/muut anti-inflammatoriset hoidot

16 Kliininen oireisto kliininen tutkimus tulovaiheessa epäherkkä vain kolmasosa vaikeista tunnistetaan melko spesifi luotettavuus paranee nopeasti ad. 48 h

17 Laboratoriotutkimukset yli 50 eri markkeria tutkittu CRP TAP (trypsinogen activation peptide) prokalsitoniini IL-6 trypsinogeeni-2 trypsin-2-alfa1-antitrypsiini PMN-elastaasi

18 Monimuuttujasysteemit Ranson Glasgow APACHE II muut monimutkaisuus rajoittaa kl. käyttöä kerta-arvio

20 Vaikeusastetikku Lempinen M et al Clin Chem :12,

21 Hedström J et al., BMJ 1996; 313(7053),

22 TT paras yksittäinen menetelmä haimakudoksen lataaminen peripankreaattiset muutokset

23 natiivi-tt haimakudoksen turvotus peripankreaattiset muutokset rasvaödema: meso, munuaiskapselit ascites, muut nestekertymät suoliparalyysi, pleuraneste

25 Yhteenveto diagnostiikka kliininen kuva/erotusdiagnostiikka amylaasi/lipaasi yli 3 x viitearvo amylaasi/lipaasi yli viitearvon tai trypsinogeeni-2 liuskakoe + TT tai UÄ TT vaikeusaste kliininen tutkimus CRP TT

26 Akuutin pankreatiitin etiologia 1 sappikivet alkoholi hyperparatyreoosi hyperlipidemia postoperatiivinen AP post ERCP hereditaarinen traumaattinen tuumorien aiheuttama

27 Etiologia 2 ventrikkelivolvulus liikkuva perna ja sen torsio afferent loop obstruktio BII:n jälkeen kongenitaalinen ventrikkeliduplikaatio koledokkuskysta pancreas divisum santorinicele kystinen fibroosi vieras esine obstruktio periampullaarinen duodenaalidivertikkeli penetroiva duodenaaliulkus anorexia nervosa, refeeding pancreatitis

28 ileal bypass Crohnin tauti vaskuliitit autoimmuuni munuaisten vajaatoiminta akuutti hemolyysi porfyria von Gierken tauti Wilsonin tauti Behcetin tauti Wernerin sdr alfa-1 antitrypsiiinin puutos sirppisoluanemia ITP Etiologia 3

29 Etiologia 4 low flow states in long-distance runners raskaus allerginen pankreatiitti hereditaarinen angioödeema eosinofiilinen pankreatiitti sarkoidoosi ja muut granuloomat eräät bakteerit eräät virukset, rokotteet eräät parasiitit käärmeen puremat, skorpionin pistot eräät lääkkeet IDIOPAATTINEN

30 Alko vs. sappietiologia Andersen JM et al Clinical Chemistry 47: (2001)

31 Leikkauksen jälkeinen haimatulehdus Räty S, Sand J, Nordback I; British Journal of Surgery 2007; 94: 64 69

32 Post-ERCP haimatulehdus Sankaralingam S et al. Surgical Endoscopy. 21(8):1312-5, 2007

33 Trypsinogeenit ja haimatulehdus professori Stenmanin tutkimusryhmä on vaikuttanut merkittävällä tavalla haimatulehdusdiagnostiikkaan tietämys lisääntynyt merkittävästi diagnostiikan parantuminen kliinikon työn helpottuminen KIITOKSET!

Samankaltaiset tiedostot

Appendisiitin diagnostiikka

Appendisiitti score Panu Mentula LT, gastrokirurgi HYKS Appendisiitin diagnostiikka Anamneesi Kliiniset löydökset Laboratoriokokeet Ł Epätarkka diagnoosi, paljon turhia leikkauksia 1 Insidenssi ja diagnostinen