Teknisten palvelujen tuotteistaminen Kuopion, Hämeenlinnan ja Kouvolan tuotteistamisprosessien alkuvaiheen kartoitus

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "Teknisten palvelujen tuotteistaminen Kuopion, Hämeenlinnan ja Kouvolan tuotteistamisprosessien alkuvaiheen kartoitus"

Transkriptio

1 Teknisten palvelujen tuotteistaminen Kuopion, Hämeenlinnan ja Kouvolan tuotteistamisprosessien alkuvaiheen kartoitus Olavi Kallio Tampereen yliopisto Yhdyskuntatieteiden laitos Tampere 2010

2 2 Alkusanat Tässä kirjoituksessa syvennytään varsin ajankohtaiseen palveluiden tuotteistamisen teemaan. Kuntien talous on ajautumassa yleisen taloustaantuman seurauksena pahenevaan niukkuusongelmaan palvelutarpeiden kasvaessa huomattavasti nopeammin kuin käytettävissä olevat taloudelliset voimavarat. Palveluiden tuottamiseen ja/tai järjestämiseen kohdistuu voimakkaita tehostamisvaatimuksia. Tämän seurauksena kunnat ovat ryhtyneet tuotteistamaan omia palvelujaan hinta- ja kustannustietoisuuden sekä tuloksellisuuden parantamiseksi. Käsitteellisen tuotteistamiskuvauksen jälkeen kirjoituksessa kuvataan kolmen Kupera - kaupungin: Kuopion, Hämeenlinnan ja Kouvolan kaupunkien teknisten palvelujen tuotteistamista niiden alkuvaiheita. Rakenteellisten muutosten (kuntaliitokset) seurauksena kaupunkien omaa palvelutuotantoa ollaan organisoimassa uudelleen ja samalla on päätetty tuotteistaa kaikki kaupunkien itse tuottamat palvelut. Tavoitteena on, että tuotteistukset valmistuisivat vuoden 2011 aikana siten, että seuraavan vuoden 2012 talousarvio ja - suunnitelma voitaisiin toteuttaa tuotepohjaisesti nk. tuotebudjetteina. Kaupunkien uudistusprosessit ovat tätä kirjoitettaessa keskeneräisiä ja kuvaukset puutteellisia. Tuotteistamisprosessien lopullisia tuloksia ei siis vielä ole käytettävissä. Esimerkkitapausten osalta on jouduttu tyytymään alkuvaiheen alustaviin kuvauksiin. Tarkoituksena kuitenkin on, että tuotteistamisprosessien tarkasteluihin palataan uudelleen vuoden 2011 aikana, sitten kun kaupungit ovat saaneet omat tuotteistusprosessinsa valmiiksi. Tampereella 9. marraskuuta 2010 Olavi Kallio Erikoistutkija, kunnallistalouden ja -politiikan dosentti Tampereen yliopisto

3 3 Sisältö Alkusanat Johdanto Mitä palveluiden tuotteistamisella tarkoitetaan Kuopion kaupungin palvelualueuudistus ja teknisten palveluiden tuotteistaminen (Case 1) Kuopion palvelualueuudistus Kaupunkiympäristön palvelualueen (entinen ATY) palvelukuvaus Kaupunkiympäristön palveluprosessien tuotteistaminen esimerkkinä käytön mahdollistamisen avainprosessi Seurannan järjestämisen suunnittelu eli mittarointi Hämeenlinnan kaupungin palvelujen - teknisten palveluiden organisointi, tuotteistaminen (case 2) Hämeenlinnan kaupungin organisaatio- ja toimintauudistuksen periaatteita Hämeenlinnan palvelutuotannon tuotteistaminen Yhdyskunta- ja ympäristöpalvelujen vastuualue Hämeenlinnassa Esimerkkejä teknisten palvelujen prosessikuvauksista Kouvolan kaupungin palvelujen kokonaisarkkitehtuuri ja palveluiden tuotteistaminen (case 3) Strategisen suunnittelun ja ohjauksen lähtökohdat Tekninen ja ympäristötoimiala Kouvolassa Yhteenveto ja johtopäätökset kolmen kaupungin tuotteistamishankkeista Lähteet... 41

4 4 1. Johdanto Julkisen hallinnon palveluihin kohdistuu suuria taloudellisia paineita. Keskeisenä syynä on Suomessa väestön ikääntyminen, joka 2010-luvulla on Euroopan nopeinta. Työikäinen väestö alkaa meillä vähentyä jo v. 2010, kun suuret ikäluokat siirtyvät yksi toisensa jälkeen vanhusväestön piiriin. Väestön ikääntyminen on useimpia teollisuusmaita koskeva ilmiö. Taustalla on 1800-luvulta lähtien ilmennyt elinolojen koheneminen ja lääketieteen kehittyminen, jotka ovat lisänneet vastasyntyneen elinajanodotetta. Tämän lisäksi trendinomainen syntyvyyden lasku viimeisten muutaman vuosikymmenen ajan on johtanut ikäluokkien epätasaisuuteen ja siten väestön ikääntymiseen. Tämän seurauksena menot kohoavat ikääntyneiden hoiva- ja hoitopalvelujen tarpeiden kasvaessa ja vastaavasti verotulojen kehitys on aiempaa heikompaa. (VM 8/2010, ) Lisäksi USA:n asunto- ja finanssimarkkinoilta alkanut globaali talouden taantuma on heikentänyt palvelutuotannon rahoitusmahdollisuuksia Suomessa. Julkisen talouden tulevaan tasapainoon on alettu kiinnittää entistä suurempaa huomiota ja yleiseksi ongelmaksi on noussut julkisen talouden kestävyysvaje. Tällä tarkoitetaan sitä, että säädetyin julkisin hoitoja hoivavelvoittein sekä annetuin veroastein julkisen talouden alijäämä alkaisi vanhusväestön osuuden kasvun ja työikäisen väestön supistumisen myötä kasvaa hallitsemattomasti. Julkisen talouden kestävyysvajetta koskevat arviot ovat vuosi vuodelta synkentyneet. Valtiovarainministeriön keväällä 2010 julkaiseman arvion mukaan vaje on noin 5,5 % BKT:sta (VM 8/2010, 16). Valtiovarainministeriön mukaan kuntatalouden vastuulla on puolet tästä kestävyysvajeesta. Julkisen talouden kestävyysongelman kannalta kunnat ja niiden palvelujen tuottavuus ovat keskeisessä asemassa. Ilman peruspalvelujen tuottavuuden merkittävää kohenemista kuntatalous ajautuu edellä kuvatuilla menopaineilla negatiiviseen kehityskierteeseen ja mittaviin veronkorotuksiin (VM 42/2010, 22, 26). Julkisen palvelutuotannon tuottavuuden ja tuloksellisuuden parantamiseen on siis kiinnitettävä entistä enemmän huomiota. Yleistäen tuloksellisuudella, sen parantamisella tarkoitetaan palvelutuotannon taloudellisuuden, tehokkuuden, ja vaikuttavuuden lisäämistä. Seuraava kuvio hahmottaa näitä käsitteitä ja niiden keskinäisiä yhteyksiä.

5 5 Kuvio 1. Tuloksellisuuden osatekijät (Kangasharju 2008). Taloudellisuus ja tuottavuus muodostuvat tuotannon tuloksena saatujen suoritteiden ja panosten (kustannusten) välisestä suhteesta. Toiminta on sitä tuottavampaa (ja taloudellisempaa) mitä pienemmillä kustannuksilla tietty palvelujen määrä saadaan aikaiseksi. Kustannusvaikuttavuus puolestaan muodostuu suoritteiden aikaansaamien tavoitteiden mukaisten vaikutusten ja panosten suhteesta. Tuloksellisuuteen liittyy vielä vaikeasti todennettava laadun komponentti eli tuloksellisuus koostuu tarpeisiin vastaamisesta laadukkaasti ja kustannusvaikuttavasti. Palvelutuotanto on laadukasta ja tuloksellista myös tarpeiden näkökulmasta, kun vaikuttavat palvelut suunnataan niitä eniten tarvitseville. Yhtenä lupaavana mahdollisuutena taloudellisuus- ja tuottavuustalkoissa pidetään kuntien omien palvelujen hinta- /kustannustietoisuuden lisäämistä tuotteistaminen avulla. Taloudellisen niukkuuden ja -paineiden lisääntyessä useat kunnat ovat ryhtyneet tuotteistamaan omia, ts. itse tuottamiaan palveluja. Tällöin esimerkiksi oman palvelutuotannon taloudellisuutta (kustannusta ja hintaa) voidaan verrata vaihtoehtoisiin palvelujen järjestämistapoihin. Tuotteistaminen ja siihen olennaisena osana liittyvän kustannuslaskennan toteuttaminen on kunnissa suhteellisen uutta. Kokemukset laajoista koko tiettyä palvelualuetta koskevista tuotteistamishankkeista ovat toistaiseksi vähäisiä. Tässä raportissa kuvataan Kuopion, Hämeenlinnan ja Kouvolan kaupunkien aloittamaa eri palvelualueita koskevaa palvelutuotannon uudelleenorganisointia ja uudistamista, jossa palveluiden tuotteistamisella ja niiden hinnan (omien kustannusten) laskennalla on keskeinen rooli. Huomion kohteena on ensisijaisesti kunnallistekniikan ja yhdyskuntapalveluiden tuotteistaminen Kupera - kaupungeissa. KUPERA -hanke (Kuntien perusrakenteiden ja perusrakennepalvelujen rahoituksen, omistajuuden ja tuotannon innovaatiot) on KEHTO -konsortioon kuuluvien maamme suurimpien kaupunkien käynnistämä ja Tekesin rahoittama tutkimus- ja kehittämishanke, jonka ideana on yhtäältä tunnistaa ja analysoida innovatiivisia toimintamalleja ja toisaalta jalkauttaa perusrakennepalvelujen kehittämiskonsepteja

6 6 yhteistyössä kaupunkien teknisen toimen kanssa. Hankkeen tutkimusosiossa, josta vastaa pääosin Tampereen yliopisto, erityisen huomion kohteena ovat perusrakennepalvelujen rahoituksen, omistajuuden ja operoinnin innovaatiot, joilla tarkoitetaan uusia ja hyödyllisiä perusrakennepalvelujen hallinnan tapoja. Tutkimusosiossa kuvataan ja selitetään kaupunkien perusrakennepalvelujen transformaatiota kansainvälisten esimerkkien avulla ja arvioidaan niiden kansallisia soveltamismahdollisuuksia. Vastaavasti Aalto-yliopiston BIT -tutkimuskeskuksen vastuulla olevassa kehittämisosiossa viedään läpi näihin teemoihin liittyviä kokeilu- ja pilottihankkeita kaupunkikuntien käytännön toiminnassa ja käynnistetään valittuja kehittämishankkeita teknisen sektorin käytännön toiminnassa kuntakentällä. Hanke toteutetaan vuosien aikana. 2. Mitä palveluiden tuotteistamisella tarkoitetaan Tuotteistaminen on alkanut teollisuuden tavaratuotannosta, jossa tavoitteena on lopputuotteen (tavaran) valmistaminen mahdollisimman tehokkaasti ja taloudellisesti siis tavoitteena on kustannusten minimointi eliminoimalla tuotantoprosessista kaikki turhat eli lisäarvoa tuottamattomat työvaiheet. Yrityksissä tuotteistaminen nähdään jopa välttämättömänä menestymisen ja jatkuvuuden edellytyksenä. Tavoitteena on luoda kilpailukykyistä, kannattavaa ja innovatiivista liiketoimintaa, jolla on mahdollisuuksia menestyä kansallisilla ja myös kansainvälisillä markkinoilla. Palvelujen erityisluonteesta johtuen perinteiset teolliseen tuotantoon keskittyvät tuotekehitysmallit eivät välttämättä sovi suoraan palvelujen 1 kehittämiseen. Tutkimusten mukaan palveluja kehittävien yritysten menestykselle ja kilpailukyvylle keskeistä ovat hyvin suunniteltu ja johdettu tuotekehitysohjelma, jatkuva innovointi, kustannustehokkuus ja asiakaslähtöisyys. Tuotteistaminen on yksi keino systematisoida palvelujen kehittämistä ja toteuttamista niin, että nämä tavoitteet toteutuvat. (Jaakkola ym. 2009, 3.) Palveluja kehittävien yritysten menestymisen edellytys on saada osaamisesta ja uusista ideoista aikaan kasvua ja kannattavaa liiketoimintaa. Tuotteistamista voidaan hyödyntää sekä uuden palveluidean kehittämisessä toistettavaksi palvelukonseptiksi että olemassa olevien palvelujen tehostamisessa ja laadun parantamisessa. Tuotteistamisen tavoitteena on parantaa yrityksen kilpailukykyä palvelun määrittelyn, vakioinnin, systematisoinnin ja konkretisoinnin avulla. Toiminnan systematisoiminen helpottaa palvelun myyntiä ja markkinointia ja vähentää palvelun kehittämiseen ja tuottamiseen liittyvää epävarmuutta. Asiakkaan näkökulmasta tuotteistaminen konkretisoi palvelua ja sen tarjoamaa lisäarvoa ja tekee palvelun arvioimisesta ja ostamisesta helpompaa. (Jaakkola ym. 2009, 5.) 1 Palveluille tunnusomaisia piirteitä ovat mm. aineettomuus, prosessimaisuus ja asiakkaan osallistuminen palvelun tuotantoprosessiin. Niitä ei voi tavaroiden tavoin varastoida ja tästä syystä haasteina ovat kysynnän vaihtelu ja laadunhallinta. Nämä voivat lisätä tuotannon tehottomuutta.

7 7 TAVOITTEET KEHITYSKOHTEET KEINOT TULOKSET Kilpailukykyinen liiketoiminta Hinnoittelu Palveluprosessi Palvelutarjooma Seuranta ja mittaaminen Viestintä Konkretisointi Määrittely Systematisointi Vakiointi Kannattavuus Kasvu Kilpailuetu Laatu Tuottavuus Kuvio 2. Palveluliiketoiminnan kehittäminen tuotteistamisen avulla. (Jaakkola ym. 2009, 6.) Julkisessa palvelutuotannossa tuotteistamisen hyödyt ovat pitkälti samanlaisia. Sen avulla on mahdollista kehittää palveluinnovaatioita (uusia palveluja) tai parantaa jo olemassa olevia palveluja. Tuotteistamisella on pyritty saamaan systemaattisuutta ja hyötyä kuntien toiminnan suunnitteluun, kehittämiseen ja palveluiden järjestämiseen eli hankintaan. Kunnan suunnittelussa ja päätöksenteossa eräänä ongelmana on ollut toiminnan ja talouden kytkeminen toisiinsa. Talousarviossa ei useinkaan ole osoitettu mitä määrärahoilla on tarkoitus saada aikaan. Tilinpäätöksessä on keskitytty määrärahojen käytön ja tuloarvioiden toteutuman seurantaan. Kustannuslaskennassa on tyydytty keskimääräisiin yksikkökustannuksiin, jotka on saatu jakamalla toiminnan välittömät menot suoritemäärällä. Tuotteistaminen on ratkaisu tähän ongelmaan. Tuotteistaminen ja tuotekohtaiset kokonaiskustannukset muodostavat linkin, jolla toiminta ja talous voidaan kunnan suunnittelussa, budjetoinnissa ja seurannassa kytkeä toisiinsa. Tuotteistamisen avulla voidaan myös tilaajan ja tuottajan roolit kunnan talouden ohjauksessa erottaa toisistaan, jolloin budjetointia, toiminnan tuloksia ja kustannuksia voidaan tarkastella sekä tuotannon että asiakkaiden tarpeiden näkökulmasta. (Suomen Kuntaliitto 1994, 15). Julkisten (ja kunnallisten) palveluiden tuotteistaminen voidaan määritellä yksikön toiminnan jäsentämiseksi asiakkaan saamiksi palvelukokonaisuuksiksi eli lopputuotteiksi. Tuotteistusprosessin yhteydessä määritellään yksikön toimintaa ja palveluprosessia kuvaavat toiminnot, joita usein kutsutaan prosesseiksi. Tuotekohtaisen kustannuslaskennan tavoitteena on laskea tuotteiden tuottamisesta aiheutuvat todelliset kustannukset sekä myös toimintokohtaiset todelliset kustannukset. (Tampereen kaupunki, sosiaali- ja terveystoimen monisteita 24/2002). Tuotteistamisen keskiössä ovat asiakkaille luovutettavat lopputuotteet. Tuote voidaan kuvata mm. seuraavilla tavoilla: tuote on lyhyesti ilmaistuna asiakkaalle tarkoitettu tavara, palvelu tai näiden yhdistelmä, jonka sisältö ja käyttötarkoitus on määritelty. (Vatanen 2005) tuote on asiakkaalle tarkoitettu palvelu, tavara tai niiden yhdistelmä. Kunnallishallinnossa tuote voi olla myös esimerkiksi päätös tai hallintotoimi. (Majoinen ym. 2003, 62) palvelujen tuotteistaminen on yksinkertaistettuna niiden paketointia ja joskus jopa puhutaan palvelupaketeista, joita asiakkaalle annettaan ja jotka hinnoitellaan. Tuote voi olla tavata tai palvelu tai näiden yhdistelmä. Tuote voi olla hyvin suppea (yksittäinen toimenpide) tai pitkäkestoinen palveluketju tai -kokonaisuus, joka koostuu monesta jaksosta ja suoritteesta. Tuotteen märittelyssä otetaan huomioon, mitä erilaisia palveluja asiakkaille annetaan ja miten resursseja käytetään eri

8 8 palvelujen tuottamisessa. Jokainen tuote määritellään erikseen. (Majoinen ym. 2003, s. 65: Melin ja Linnakko 2003.) tuotteet ovat kunnan ja kuntayhtymän tuotantotoiminnassa aikaansaatuja tavaroita ja palveluja. Kunnan asiakkaalle tarjoama tuote on usein saatu aikaan yhdistelemällä eri toimintayksiköiden tuottamia palveluja. Lopputuotteen näkökulmasta nämä palvelut ovat tuotannontekijöitä. Toisaalta nämä lopputuotteen osatekijät ovat syntyneet kunnan sisäisessä tuotantoprosessissa yhdistelemällä ulkopuolelta ostettuja tuotantopanoksia, mistä syystä niistä käytetään [tässä esityksessä] nimitystä suorite. Suoritteet voivat edelleen muodostua kahdesta tai useammasta suoritteesta, joista käytetään nimitystä osasuorite. Tuotteesta poiketen suoritteen katsotaan aina olevan osa suurempaa tuotekokonaisuutta. (Kunnan ja kuntayhtymän kustannuslaskennan opas 1994). Tuotteistamiseen liittyvässä tuotemäärittelyssä tulisi Kuntaliiton mukaan pyrkiä seuraaviin tavoitteisiin: standardointitavoite: tuotteen laadun tulisi olla homogeeninen. Kustannushajonnan tulisi olla pieni. Tuotetta tulisi voida verrata muihin markkinoilla oleviin vastaaviin tuotteisiin. Tuotteiden luokittelu laadullisten erojen perusteella saattaa kuitenkin lisätä tuotemäärää siinä määrin, että kustannusten kohdentaminen käy käytännössä vaikeaksi pätevyystavoitteet: tuotteistuksen tulisi olla mielekäs toiminnan järjestämisen kannalta. Määriteltyjen tuotteiden tulisi vastata esimerkiksi asiakkaiden hoitotarvetta tai koulutustarvetta eikä lähteä vain tuotanto-organisaation tarpeista. Tuotteistuksen tulisi ohjata tuotantoa siten, että se johtaisi kapasiteetin tehokkaaseen käyttöön, kuten mm. tarkoituksenmukaiseen hoidon porrastukseen ja palvelusektoreiden yhdistämiseen. Tuotteistukseen perustuvan hinnoittelun tulisi turvata toiminnalle riittävä rahoitus. luotettavuustavoitteet: tuotteiden yksikkökustannusten tulisi perustua todellisiin niiden tuottamisesta aiheutuneisiin kustannuksiin. (Kunnan ja kuntayhtymän kustannuslaskennan opas 1994, 14-15). Näistä ensimmäinen (standardisointitavoite) koskee palvelun tai palveluprosessin osien kehittämistä monistettavaksi ja/tai toistettavaksi jonkin järjestelmällisen menetelmän tai teknologian avulla. Vakioituja osia voidaan toistaa usealle asiakkaalle samalla tavalla, jolloin palvelutuotannosta tulee tehokkaampaa, kannattavampaa ja tasalaatuisempaa. Vakioiminen voi kohdistua yhtäältä palvelutarjooman sisältöön tai toisaalta palvelun tuottamiseen ja kuluttamiseen liittyviin prosesseihin. (Jaakkola ym. 2009, 19.) Vakioitujen ja vakioimattomien osien suhde vaihtelee eri palveluissa. Yhdessä ääripäässä on täysin ainutlaatuinen palvelu, joka ei sisällä mitään vakioituja elementtejä. Toisessa ääripäässä on täysin tuotteistettu palvelu, joka toteutuu aina samansisältöisenä. Esimerkkinä ainutlaatuisesta palvelusta on konsultointiprojekti, jossa ratkaistaan täysin uudenlaista ongelmaa, johon ei ole käytettävissä mitään systemaattisia tai toistettavia työkaluja tai menetelmiä.

9 9 Vakioidut osat Vakioimattomat osat Täysin tuotteistettu palvelu Täysin ainutlaatuinen palvelu Kuvio 3. Tuotteistamisen asteet Käytännössä palvelu voi koostua vakioitujen osien ja räätälöityjen osien yhdistelmästä (Kuvio 3). Asiakkaat usein arvostavat räätälöityä palvelua, koska sen koetaan vastaavan paremmin asiakkaan yksilöllistä tarvetta. Asiakkaat arvostavat myös sitä, että aikaisemmin tehtyä työtä voidaan tehokkaasti hyödyntää heidän ongelmiensa ratkaisemisessa. Vakioidut menetelmät ja toimintatavat voivat siis viestiä asiantuntemuksesta ja kokemuksesta. Palvelun osittainen vakioiminen ei sulje pois räätälöintiä. Asiakas lähestyy palvelua räätälöidyn osan suunnalta, jolloin palvelun räätälöidyt osat korostuvat. Huomattavaa on, että vaikka menetelmät ja toimintatavat olisivat vakioituja, asiakkaalle palvelun tuloksena tarjottu ratkaisu voi silti olla ainutkertainen. (Jaakkola ym. 2009, 20.) Tämä saattaa merkitä vaikeusasteen lisääntymistä palvelun kustannuksen eli omakustannushinnan laskennassa. Toisin sanoen sellaisten palveluiden, joissa on mukana vakioimattomia osia (esim. tietyn alan korkeaa asiantuntijuutta edellyttävät asiakaskontaktit), tuotteistaminen on huomattavasti vaikeampaa ja vaativampaa kuin pelkästään vakioiduista standardiosista koostuvien palveluiden. Tuottajan näkökulma Vakioidut työvälineet, menetelmät, toimintatavat Moduuli 1 Moduuli 2 Moduuli 3 Vakioimaton eli räätälöity (ad hoc) osa Asiakkaan näkökulma Moduuli 4 Kuvio 4. Esimerkki modulaarisen palvelun rakenteesta, jossa on 50 % vakioituja ja 50 % vakioimattomia osia. Kunnan palvelutuotantoa ajatellen palvelun luonne määrittää pitkälti tuotteistamista ja sen vaikeusastetta. Palvelut, jotka toistuvat usein samanlaisina (nk. standardipalvelu) tuotteistaminen on suhteellisen helppoa ja yksinkertaista. Vastaavasti palvelut, jotka ovat asiakas- ja tapauskohtaisia ja jotka edellyttävät erityistä asiantuntemusta, tuotteistaminen on vaikeaa (eräissä tapauksissa jopa mahdotonta). Onko tällaisten ad hoc -tyyppisten palveluiden tuotteistaminen ylipäätään tarkoituksenmukaista?

10 10 Kunnallisten palvelujen tuotteistaminen vaiheittain etenevänä prosessina Erityisesti kuntien palveluiden tuotteistamisessa korostuu asiakasnäkökulma ts. asiakkaiden tarpeet. Valmis tuote on asiakkaalle annettava hyödyke, joka tyydyttää hänen tarpeitaan ja jonka sisältö ja käyttötarkoitus on edeltä käsin määritelty. Tunnusomaista on, että tiettyä tuotetta voidaan tuottaa samansisältöisenä useita kappaleita esim. kotihoidon kotikäynti, päivähoidossa alle 3 v. hoitopäivä tai vanhusten laitoshoidon hoivavuorokausi. Täten palvelutuotteella voidaan ymmärtää sellaista palvelua, jolla on ennalta määritelty hinta ja sisältö ja johon asiakas (tilaaja, käyttäjä) voi tutustua ennen tilaamista. (Vatanen, 2005). Parhaiten edellä sanottu toteutuu standardipalvelujen kohdalla. Niiden palveluiden, joihin sisältyy vakioimattomia osia (moduuleja), tilanne on selvästi moninaisempi ja vaikeammin tuotteistettava. Palveluiden tuotteistaminen kunnissa on kohtuullisen uutta, joten lähtötilanteet ja päätökset tuotteistamiseen ryhtymisestä poikkeavat toisistaan. Yleistäen voidaan tunnistaa kaksi toisistaan voimakkaasti poikkeavaa alkutilannetta: 1. Ensimmäinen on kokonaisvaltainen siis kaikkien kunnan itse tuottamien palveluiden eri hallinto- tai palvelualueilla pyrkivä tuotteistaminen. Usein päätöstä on edeltänyt merkittävä rakenteellinen uudistus/muutos, jonka seurauksena hallinto- ja palveluorganisaatio uudistetaan (kuntaliitos tai vastaava). 2. Toinen on selektiivinen, tiettyä hallinto-/palvelualuetta ja sen tiettyjä itse tuotettuja palveluja koskeva tuotteistaminen. Tällöin tuotteistaminen voidaan kohdistaa esimerkiksi sellaisiin usein kysyttyihin ja käytettyihin standardipalveluihin (joiden volyymi on suuri). Korkeaa, erikoisasiantuntemusta edellyttävät palvelut, joita tarvitaan ja tuotetaan vähän, voidaan tarkoituksenmukaisuussyistä jättää tuotteistamisen ulkopuolelle. Tuotteistamisen tarkoituksenmukaisuutta ja myös mahdollisuutta voidaan arvioida Hautamäen ym. esittämän palvelustrategiamallin avulla. Sillä tarkoitetaan organisaation tekemää valintaa tuottamiensa palvelujen jakelutavoista. Mallissa palveluja luokitellaan niiden monimutkaisuuden ja asiakassuhteen laadun perusteella. Kumpikin ominaisuus saa kolme arvoa: Monimutkaisuus: yksinkertainen, tavanomainen, monimutkainen Asiakassuhde: käyttäjäsuhde, asiointisuhde, yksilöllinen suhde Ominaisuuksien ristiintaulukoinnilla syntyy 9 palvelujen luokkaa, joista palvelustrategiaanalyysissa vain kolme on toimivia ja muut problemaattisia siis ei tarkoituksenmukaisia.

11 11 Monimutkainen Tavanomainen Yksinkertainen Yksilöllinen suhde Asiakaskohtainen palvelu Asiointisuhde Käyttäjäsuhde Standardipalvelu Rutiinipalvelu Tuotteistaminen tarkoituksenmukaista Kuvio 5. Palvelutyypit tuotteistamismahdollisuuksien mukaan. Kahden ensimmäisen palvelutyypin rutiinipalvelun ja standardipalvelun tuotteistaminen on kohtuullisen helppoa ja tarkoituksenmukaista. Niitä myös käytetään paljon. Kolmannen eli asiakaskohtaisen palvelun ominaisuuksissa on asiakaskohtaista vaihtelua (laatu, aika, asiantuntemus, jne.), joka tekee tuotteistamisen huomattavasti vaikeammaksi. Yleistäen voitaneen sanoa, että tuotteistaminen on tarkoituksenmukaista standardi- ja rutiinipalveluiden kohdalla. Mitä enemmän palvelukokonaisuudessa on vakioimattomia osia (moduuleja, toimintoja), sitä vaikeampaa tuotteistaminen on. Hautamäki on luonnehtinut näitä palvelutyyppejä seuraavasti: Rutiinipalvelussa palvelu on yksinkertaista ja asiakas on kuka hyvänsä eli käyttää palvelua. Tyypillinen esimerkki voisi olla juna-aikataulujen katsominen netistä. Hieman vaativampi rutiinipalvelu voisi olla laskun maksaminen pankkiautomaatilla tai internetissä. Standardipalvelussa palvelu on vakioitu tai tavanomainen ja asiakassuhde on asiointisuhde. Yksinkertaisena esimerkkinä olkoon rokotus työterveyshuollossa. Mutta standardipalvelujen kirjo on tietysti erittäin suuri. Julkisessa hallinnossa standardipalveluja ovat esimerkiksi poliklinikalla käynti, kirjastossa asiointi ja tavanomaisen rakennusluvan hakeminen. Jopa koulut ja vanhainkodit ovat pääasiassa standardipalvelua. Asiakaskohtaisessa palvelussa palvelu on monimutkainen ja asiakassuhde on yksilöllinen. Esimerkkejä ovat erikoislääkärin vastaanotot, mielenterveysongelmien hoitaminen, velkaneuvonta, erityiskasvatuksen järjestäminen, lasten huostaanottopäätökset jne. (Hautamäki, ym. 1990, Hautamäki 1992.) Kunnallisten palveluiden tuotteistamista ja sen toteutuksen vaiheita voidaan kuvata toimintolaskennan avulla. Lähtökohtana on asiakkaan tarvitsema palvelu, joka syntyy prosessimaisesti etenevien useiden toimintojen yhdistämisen tuloksena. Toiminnot voidaan vielä jakaa ydin-, tuki- ja yleistoimintoihin, joita palvelun tuottamisessa tarvitaan. Jokainen

12 12 toiminto käyttää tietyn määrän erilaisia resursseja (henkilöstön työpanos, toimitilat, koneet, aineet ja tarvikkeet), joiden käyttö aiheuttaa kustannuksia ja joita voidaan tarkastella kustannuslajeittain. Toiminto sisältää kuvauksen siitä, miten tuottaja (yksikkö, yritys, kunta) käyttää aikansa ja resurssinsa saavuttaakseen palvelutuotannolle asetetut tavoitteet. Toiminnot ovat prosesseja, jotka kuluttavat annettuja resursseja jonkin suoritteen tuottamiseen. Samalla ne aiheuttavat kustannuksia. (Kivistö2003, ) Kustannuslaskennan näkökulmasta toimintolaskennassa on kyse organisaation kustannusten allokointimallista, jossa yleiskustannukset kohdistetaan laskentakohteille (esimerkiksi tuotteille ja asiakkaille) kahdessa vaiheessa: aluksi organisaation toiminnoille ja niistä edelleen lopullisille laskentakohteille (Lukka & Granlund 1996, ). Lopullisena laskentakohteena voi tapauksesta riippuen olla yksittäinen tuote, tuoteryhmä tai asiakas. Palvelutuotannon uudelleenorganisointi (palvelualueet, -yksiköt) Palveluiden (kaikki tai valitut) ominaisuuksien määrittely/kuvaus Toimintojen (ydin-, tukija yleistoiminnot) määrittelyt/kuvaukset Käytöstä syntyvien kustannusten laskenta Tuotteen prosessien suunnittelu (ja organisointi) Niiden tarvitsemien resurssien tunnistaminen (henkilöstö, laitteet, tilat) Tuotteen kuvaus ja hinta (omakustannus) Kuvio 6. Kunnan palveluiden tuotteistaminen toimintolaskennan mukaan. Kuvion sisältöä voi tarkastella vaiheittain etenevänä prosessina. Muutostilanteessa kustannusnäkökulman tulisi olla mukana jo toimintojen suunnittelu- ja organisointivaiheessa toisin sanoen palveluja tuottavien yksikköjen tulee pyrkiä mahdollisimman toimiviin ja edullisiin tuotannon organisointiratkaisuihin. Varsinkin muutostilanteissa (esim. toteutuneen kuntaliitoksen jälkeen) palveluiden tuotteistamiseen voi liittyä koko palvelutuotannon ja sen prosessien uudelleenorganisointia. Esimerkkinä tästä ovat mm. elämänkaarimallin ja/tai prosessien mukainen palvelutuotannon organisointi (mm. Hämeenlinna, Tampere). Myös Kuopiossa kaupungin tuottamat palvelut on organisoitu uudelleen laajoiksi palvelualuiksi, joilla on yhtymäkohtia em. elämänkaarimalliin. Kuopion, Hämeenlinnan ja Kouvolan tuotteistamisratkaisuja tarkastellaan seuraavissa luvuissa.

13 13 3. Kuopion kaupungin palvelualueuudistus ja teknisten palveluiden tuotteistaminen (Case 1) Tässä luvussa kuvataan ensiksi Kuopion kaupungin suunnitelmaa palvelutuotannon uudistamiseksi. Oleellisena osana uudistukseen liittyy kaupungin vastuulla olevien palvelujen tuotteistaminen, tuotteiden kustannusten määrittely ja tuotebudjetoinnin kehittäminen. Vuoden 2010 talousarvio on esitetty perinteisen tavan lisäksi myös tuotebudjettien kautta. Sosiaali- ja terveystoimen tuotebudjetointi on vuoden 2010 talousarviossa vielä keskeneräinen. Vuoden 2010 tuotebudjetti on informatiivinen ja se on laadittu sekä valtuustoettä lautakuntatasoisesti. Tuotebudjetoinnin kehitystyö jatkuu. Kuopion koko toiminnan ja taloushallinnon uudistus sisältää useita osatekijöitä: palvelualueuudistus sekä taloussuunnittelun ja -seurannan uudistus, jonka yhteydessä kehitetään, määritellään ja tunnistetaan toimintaprosesseja ja niiden tuotteistamista. (Holmstön & Simonen-Ruuskanen, haastattelu ). Näillä kaikilla on samat tavoitteet: 1. Ymmärretään paremmin, minkälaisia asiakasryhmiä kaupungilla on ja kuinka palvelut liittyvät eri asiakasryhmiin. 2. Halutaan vaikuttaa siihen, että asiakas omalla toiminnallaan pitää hyvinvointiaan yllä ja ennalta ehkäisee sairauksia. 3. Vähemmän strategioita, enemmän päämäärätietoista kehittämistä ja työtä. Uudistuksella haetaan johtamisen ja päätöksenteon kohdistumista oikeisiin asioihin. Uudistamalla toimintamalli asiakasnäkökulmasta pystytään myös arvioimaan (esim. mittaroinnilla) nykyistä paremmin toiminnan tuloksellisuutta ja vaikuttavuutta. Toiminta-/palveluprosessien määrittelylle ja niiden tuotteistamiselle on asetettu seuraavia tavoitteita: Kustannuslaskennasta saatavan tiedon maksimaalinen hyödyntäminen Sisäisen kustannuslaskennan kehittäminen Mittareiden kehittäminen Seurannan ja ennustamisen kehittäminen Palvelutuotannon ohjaaminen ja läpinäkyvyyden edistäminen Tuotekohtaisen budjetoinnin hyödyntäminen Palvelukokonaisuuksien ja niihin sisältyvien prosessien tarkastelussa ja määrittelyssä on korostunut voimakkaasti asiakasnäkökulma: erilaiset asiakasryhmät, heidän tarpeet ja niitä tyydyttävät palvelut. Uudistuksen lähtökohtia ja tavoitetilaa jäsentää seuraava kuvio.

14 14 Kuvio 7. Palvelualueuudistuksen ja palveluiden tuotteistamisen lähtö- ja tavoitetila. (Tuotteistus.ppt) Uudistuksen lähtökohtaa ja noudatettavaa periaatetta haastattelussa (Holmstön & Simonen- Ruuskanen ) kuvattiin tiivistetysti seuraavasti: Perustana ovat asiakkaan tarpeet ja niihin pohjautuvat asiointiprosessit Kaupungin toiminta on niputettu 6 palvelualueeksi Kussakin palvelualueessa on 5 6 avainprosessi -käsitteellä nimettyä toimintakokonaisuutta Avainprosesseissa on vaihteleva joukko palveluprosesseja, yhteensä niitä on noin Kuopion palvelualueuudistus Kuopion kaupungissa siirrytään uuteen palvelualuejärjestelmään vuoden 2011 alussa. Uudessa järjestelmässä palvelutoiminnan lähtökohtana on asiakasnäkökulma ja kaupungin toiminta on siinä ryhmitelty kuuteen palvelualueeseen: 1. Vetovoimaisuuden ja elinkeinoelämän vahvistaminen (Vetovoimaisuuden palvelualue) 2. Asuin- ja toimintaympäristön kehittäminen ja ylläpitäminen (Kaupunkiympäristön palvelualue) 3. Hyvinvoinnin edistäminen (Hyvinvoinnin edistämisen palvelualue) 4. Kasvun ja oppimisen tukeminen (Kasvun ja oppimisen palvelualue) 5. Arjessa selviytymisen tukeminen (Perusturvan palvelualue) 6. Terveyden huoltaminen (Terveydenhuollon palvelualue) (Suluissa PAALU -hankeryhmän ehdotukset palvelualueiden nimeksi).

15 15 Palvelualueuudistuksen tavoitteena on asiakkaan näkökulman entistä selkeämpi korostaminen palvelutarjonnassa. Hankkeen taustalla ovat yhteiskunnalliset muutokset toimintaympäristössä, jotka luovat osaltaan haasteita kuntatalouden ja palveluiden järjestämisen välille. Ristiriita taloudellisten resurssien (käytettävissä olevat tulot) ja laajan palvelujen järjestämisvastuun välillä luovat tarpeen palveluiden tehostamiselle ja vaikuttavuuden lisäämiselle. On siis etsittävä uusia toimintamalleja palveluja heikentämättä. Kuopiossa uudistuksella tavoitellaan selkeämpää ja suoraviivaisempaa toiminnan ohjausta ja organisaation ketteryyden lisäämistä, jotta toimintaympäristön tuomiin haasteisiin voidaan vastata entistä nopeammin. Palvelualueuudistuksessa on päädytty kuuteen eri palvelualueeseen, joiden suhdetta toisiinsa voidaan kuvata ns. suppilomallin avulla. Tätä malli on esitetty seuraavassa kuviossa. Kuvio 8. Kuopion suppilomalli, joka kuvaa palveluiden välisiä suhteita, asiakasryhmiä ja tavoitteita. (Kuopion kaupungin palvelualueuudistus 2010)

16 16 Palvelualueuudistuksessa on päädytty kuuteen eri palvelualueeseen, joiden suhdetta toisiinsa voidaan kuvata ns. suppilomallin avulla. Kun kuvaa lähtee purkamaan suppilon laveammasta päästä kohti sen suuta, nähdään kuinka paljon asiakkaita halutaan ohjata kullekin palvelualueelle: Eniten asiakkaita halutaan suppilomallin vasempaan reunaan, eli vetovoimaisuuden ja elinkeinoelämän vahvistamisen palvelualue. Sinne halutaan ohjata kaikki Kuopion kaupungin nykyiset ja mahdolliset tulevatkin asukkaat. Keskellä on kolme palvelualuetta, joihin halutaan asiakkaiksi kaikki kaupunkilaiset. Näitä palveluita ovat asuin- ja toimintaympäristön kehittäminen ja ylläpitäminen, hyvinvoinnin edistäminen ja kasvun ja oppimisen tukeminen. Kaksi viimeistä palvelualuetta arjessa selviytymisen tukeminen ja terveyden huoltaminen ovat tarvelähtöisiä. Kun kuntalainen sairastuu tai on muun avun tai hoivan tarpeessa, hän on asiakkaana suppilon suulla, josta hänet halutaan palautuvan avun saatuaan mahdollisimman nopeasti takaisin suppilon keskivaiheille ja terveeseen elämään. Jokaiselle palvelualueelle on määritelty tehtävät, tavoitteet ja avainprosessit sekä edelleen tarkentavat palveluprosessit sekä tuoteryhmät/tuotteet. Palvelualueuudistuksessa yhtenä keskeisenä tavoitteena on tuottamisen ja järjestämisen entistä selkeämpi jako: palveluprosessin omistaja vastaa tuottamisesta (on tuotantovastaava) ja avainprosessin omistaja vastaa palveluiden järjestämisestä (on järjestäjävastaaja). Kuopiossa ei ole käytössä varsinaista tilaaja - tuottaja -mallia. Työnjaon selkeytykseen pyritään johtamistyön roolituksen (kuvattu edellä) kautta. Seuraavassa kuvataan tarkemmin asuin- ja toimintaympäristön kehittämisen ja ylläpidon (ATY) palvelualuetta. Mainittakoon täsmennyksenä, että palvelualueen nimeksi on kaupunginhallituksen kokouksessa hyväksytty kaupunkiympäristön palvelualue. 3.2 Kaupunkiympäristön palvelualueen (entinen ATY) palvelukuvaus Kaupungin Internet -sivulla olevan luonnoksen ( ) mukaan palvelualue huolehtii asuin- ja toimintaympäristön suunnittelusta, rakentamisesta ja ylläpidosta niin, että tulos noudattaa asuin- ja toimintaympäristön kehittämistä ohjaavaa lainsäädäntöä ja Kuopiossa päätöksentekoa ohjaavia arvoja ja tavoitteita, ja täyttää asiakkaiden ja käyttäjien tarpeet. Palvelualueen tarkoituksena on huolehtia fyysisen alustan rakentamisesta ja käyttökelpoisessa kunnossa pitämisestä muiden palvelualueiden järjestämille palveluille, ja kaikille asuin- ja toimintaympäristöä käyttäville toimijoille. Palvelualue huolehtii myös ympäristöä muuttavan toiminnan ohjaamisesta, valvonnasta, seurannasta ja lupamenettelyistä, ja siitä että asuin- ja toimintaympäristö täyttää terveellisyyden ja turvallisuuden vaatimukset. Palvelualueella on vähän henkilökohtaiseen asiakassuhteeseen perustuvia palveluja. Toiminnan volyymista pääosa on sellaisten fyysisessä toimintaympäristössä ilmenevien tuotteiden ja palvelujen tarjontaa, jotka asetetaan vapaasti kenen tahansa käytettäväksi. Palvelujen tuotantotarvetta määrittävät kysynnän, strategisten valintojen ja taloudellisen ohjauksen ratkaisujen ohella luonnonolot, erityisesti käytön mahdollistamisen avainprosesseissa (kunnossapito).

17 17 Avainprosessit - Asiakkaan tiedonsaannin turvaaminen - Asuin- ja toimintaympäristön suunnittelu - Asuin- ja toimintaympäristön rakentaminen - Lupa- ja ilmoitusasioiden ratkaiseminen - Terveellisyyden ja turvallisuuden varmistaminen - Käytön mahdollistaminen Kaupunkiympäristön palvelualueen avain-, palvelu- ja tuotantoprosesseja on suunnitteluvaiheessa täsmennetty seuraavasti (lähtökohtana on seuraavassa kuviossa esitetty avainprosessikartta): Kuvio 9. Kaupunkiympäristön palvelualueen avainprosessikartta (Case Kuopio) 1. Asiakkaan tiedonsaannin turvaaminen - Sähköinen viestintä ja mediaviestintä - Printtimateriaalin tuottaminen - Sähköinen asiointi - Asiakasneuvonta - Ajanvaraus asiantuntijoille - Asuntotoimen avustusten välittäminen

18 18 2. Asuin- ja toimintaympäristön suunnittelu - Yleiskaavoitus - Asemakaavoitus - Kaupunkiympäristön rakentamisen ja hoidon suunnittelu (kaupunkiviheralueet, ulkoliikuntapaikat, luontoympäristö) - Liikennejärjestelmän suunnittelu - Kunnallisteknisten verkostojen suunnittelu - Jätehuollon järjestäminen (viranomaistehtävä) - Vesihuollon järjestäminen (viranomaistehtävä) 3. Asuin- ja toimintaympäristön rakentaminen - Kaupunki- ja liikenneympäristön, kuntateknisten verkostojen rakentaminen, tonttien esirakentaminen - Kaupunkiviheralueiden, ulkoliikuntapaikkojen ja luontoympäristön rakentaminen 4. Lupa- ja ilmoitusasioiden ratkaiseminen Rakentamiseen liittyvät lupa- ja ilmoitusasiat Ympäristönsuojeluun liittyvät lupa- ja ilmoitusasiat Ympäristöterveyteen liittyvät lupa- ja ilmoitusasiat 5. Terveellisyyden ja turvallisuuden varmistaminen - Viranomaisratkaisuihin liittyvät valvontaprosessit - Seuranta- ja valvontaprosessit (esim. palotarkastukset, uimavesien valvonta, ilman laadun seuranta jne.) - Pelastustoiminta, varautuminen häiriö- ja poikkeustilanteisiin - Ympäristötiedon hankinta ja tulkinta; valistustoiminta 6. Käytön mahdollistaminen - Liikenneympäristön ja kuntateknisten verkostojen kunnossapito ja puhtaanapito - Kaupunkiviheralueiden ja yleisten alueiden kunnossapito ja puhtaanapito - Pysäköintipalvelut (tarjonta, valvonta) - Satamapalvelut (ammattiliikenteelle) - Yksityisteiden käytön mahdollistaminen (neuvonta, avustukset) Varsinaisen palvelutuotannon organisointi perustuu edellä kuvattuihin palvelualueisiin ja niiden avainprosesseihin, joita on niputettu 1-3 yhteen organisaatioyksikköön. Yksiköt noudattavat vain osaksi palvelu- ja tuotantoprosesseja. Seuraavassa kuviossa on esitetty kaupunkiympäristön palvelualueen avainprosessit ja tuotannon näkökulmaa edustavat palveluprosessit.

19 19 Kuvio 10. Kaupunkiympäristön palvelualueen työntekijäorganisaatio Kuopiossa. Kuviossa esitetty asiakkuuspäällikkö tarkoittaa avainprosessin omistaja (=vastuuhenkilö) tasoista toimijaa ja palvelupäällikkö palveluprosessin omistaja (=vastuuhenkilö) tasoista toimijaa. 3.3 Kaupunkiympäristön palveluprosessien tuotteistaminen esimerkkinä käytön mahdollistamisen avainprosessi Varsinainen palveluiden tuotteistaminen tapahtuu joko tuote- tai tuoteryhmätasolla. Seuraavassa kuviossa (kuvio 11) on ajoratojen ja kevyen liikenteen väylien kunnossapitoa ja puhtaanapitoa koskeva alustava esimerkki. Ensimmäinen tuotebudjetin harjoittelukappale tehtiin vuodelle 2010 (katso taulukko 1). Vaikeutena laadinnassa oli työpanosten (ja niiden kustannusten) laskenta tuotekohtaiseksi ja muun rahankäytön kohdentaminen tuotteille (kun käytössä ollut laskentajärjestelmä tuki vain aikaisempaa tulosyksikkörakennetta). Myös tuotekohtaisten mittareiden määrittely oli ongelmallista. Tuloksena ollut epävirallinen tuotebudjetti ja virallinen tulosyksikköbudjetti (vielä käytössä oleva) poikkesivat toisistaan loppusummien osalta runsaat 5 prosenttia. Työpanoksen laskentaa tuotekohtaisesti on ryhdytty tekemään vuonna 2010, jotta pohja vuoden 2011 tuotebudjetille saadaan pitäväksi.

20 20 Kuvio 11. Kaupunkiympäristön palvelualueen käytön mahdollistamisen (=avainprosessi) muodostuminen tuotantoprosessista joka puolestaan rakentuu lopputuotteista, tuoteryhmistä. Taulukko 1. Tuloslaskelma liikenneväylien kunnossapidon ja puhtaanapidon -tuoteryhmälle. (Case Kuopio 2010)

21 21 Taulukko 2. Tuotekalkyyli tuoteryhmittäin/tuotteittain (Case Kuopio 2010) Vuodelle 2010 tehty tuotebudjetti oli ensimmäinen harjoitus, josta saatuja kokemuksia hyödynnetään vuoden 2011 tuotebudjetin valmistelussa. Vuodelle 2011 tuotebudjetti rakennetaan niin, että budjetointiyksikköinä ovat 1) palvelualueet, 2) avainprosessit, 3) palveluprosessit sekä 4) tuoteryhmät/tuotteet. Haasteina ensimmäisessä vuoden 2010 harjoituksessa ovat esille tulleet seuraavat asiat/kysymykset: Käytössä ei ollut tuotebudjetointia palvelevaa laskentajärjestelmää jouduttiin turvautumaan Excel -taulukkolaskentaan. Työajan käytön seuranta ja rekisteröinti tuotteille millä tarkkuudella ja millä menetelmillä se olisi tarkoituksenmukaista tehdä? Julkisuusongelma: tuotekalkyylit ovat julkisia. Miten hoidetaan esim. alueurakoinnin kilpailutukset? Miten tuotebudjetissa määritellään hinta ulkopuolisilta ostettaville palveluille? Alustavasti on mietitty niin, että liikelaitos (tai hankintatoimi) hoitaa kilpailutuksen ja keskushallinto ostaa siltä kaikki palvelut

22 Seurannan järjestämisen suunnittelu eli mittarointi Kuopiossa seurannan ja arvioinnin viitekehystä on rakennettu BSC konseptin pohjalle. Seurannan mittareita on ryhdytty valmistelemaan asiakkaiden saamille palveluille (asiakasmittarit), henkilöstön toiminnalle (henkilöstömittarit), palveluprosesseille (prosessimittarit) ja taloudelle (talousmittarit). Kuvio 12. BSC -tuloskorttiin pohjautuva seurannan ja sen mittareiden kehittäminen (Riitta Holmström. Johti kick off ) Valmistelu on tarkoitus aloittaa tuoteryhmätasolta, jonka pohjalta voidaan miettiä avainprosessien mittareita. Tarkoitus on pyrkiä ymmärtämään prosessien syys-seuraus - suhteita. Kevääseen 2010 mennessä toimialoilla on uudelleen arvioitu ja koottu tuoteryhmätasolla erilaisia asiakas-, prosessi-, talous- ja henkilöstömittareita. Työtä jatketaan syksyllä siten, että näistä kootaan keskeisimmät mittarit palvelu- ja avainprosessitasoille. Tällaisia ovat mm. tuottavuutta ja vaikuttavuutta kuvaavat mittarit.

23 23 Kuvio 13. Mittaroinnin tasot prosesseissa (Riitta Holmström. Johti kick off , 19) Yksi palveluprosessi voi sisältää useamman tuoteryhmän. Tuotebudjetti viedään palveluprosessi- ja tuoteryhmätasoilla lautakunnille ne ovat siis lautakuntatason tuotebudjetointia ja ovat pohjana käyttösuunnitelmille. Avainprosessi koostuu useasta palveluprosessista ja kukin avainprosessi kuuluu aina tiettyyn palvelualueeseen. Hallitus- ja valtuustotason tuotebudjetit tullaan tekemään avainprosessitasolla. Seurannan näkökulmasta oleellista on että budjetointi ja seuranta tapahtuvat samoilla tasoilla millä tasolla budjetti tehdään sillä tasolla myös seurataan toteutumista. Vuoden 2011 budjettia lähdetään valmistelemaan syksyllä uuden mallin mukaan. Avoinna toistaiseksi on se, miten pitkälle tuotebudjetointia viedään. Valmistelussa täytyy tukeutua vanhan järjestelmän mukaisiin Excel-taulukoihin, joiden avulla tuotebudjetointia valmistellaan. Valmista ja toimivaa tuotebudjetoinnin laadintaohjelmaa ei vielä ole saatavilla. Nyt suunnitelmat viedään ensiksi vanhaan järjestelmään ja muunnetaan Excel-taulukoiden avulla uuteen tuotebudjettiin soveltuviksi.

24 24 Tuotteistamisen tilanne marraskuun 2010 alussa Edellä esitetty pohjautuu pitkälti kesäkuussa käytyihin keskusteluihin haastattelutilaisuudessa Kuopion palvelualueuudistus ja palveluiden tuotteistaminen on kuitenkin edennyt alkuperäistä aikataulua hitaammin. Syynä tähän on mm. tukitoimintojen kustannusten määrittelyn sekä vyörytysperiaatteiden keskeneräisyys. Palvelualueiden johtajien valintapäätöksestä (valtuusto kesäkuussa 2010) on valitettu, mutta kaikki palvelualuejohtajat ovat aloittaneet työnsä. He toimivat toistaiseksi väliaikaisina kunnes valitus on ratkaisu ja päätös saanut lainvoiman. Palvelualuejohtajat osallistuvat oman palvelualeensa avain- ja palveluprosessien suunnitteluun. Palvelualueuudistuksen osalta päätöksenteko on viivästynyt mm. asiakkuusjohtajien nimeämisen kohdalla. Uusi aikataulu on Vasta kun asiakkuusjohtajat (avainprosessitason johtajat) on nimetty, voidaan nimetä palvelupäälliköt (palveluprosessitason päälliköt). Vuoden 2011 talousarvioesitykseen sisältyy tuotebudjetti, mutta se on vielä aika karkealla tasolla. Tuotteisiin ei vielä sisälly tukipalvelujen kustannuksia, koska vyörytysperiaatteita ei ole vielä luotu. Eikä vielä ole päätöstä siitäkään, mille tasolle vyörytykset ulotetaan palvelualuetasolle vai vyörytetäänkö myös konsernipalvelut. (Simonen-Ruuskanen, )

25 25 4. Hämeenlinnan kaupungin palvelujen - teknisten palveluiden organisointi, tuotteistaminen (case 2) 4.1 Hämeenlinnan kaupungin organisaatio- ja toimintauudistuksen periaatteita Hämeenlinnan kaupungin organisaatiouudistuksen taustalla on vuoden 2009 alussa tapahtunut kuntaliitos. Hauhon, Hämeenlinnan, Kalvolan, Lammin, Rengon ja Tuuloksen kunnat liittyivät yhteen ja muodostivat uuden kunnan. Kunnan nimeksi yhdistymissopimuksessa päätettiin Hämeenlinna. Kuntaliitoksen yhteydessä kansanterveystyön kuntayhtymät (Hämeenlinnan seudun kansanterveystyön kuntayhtymä ja Lammin - Tuuloksen kansanterveystyön kuntayhtymä) purettiin ja palveluista lähtien vastaa Hämeenlinnan Terveyspalvelut -liikelaitos. Kaupunkikonsernissa on tämän lisäksi kolme muuta liikelaitosta: Linnan Ateria, Linnan Lomituspalvelut sekä Linnan Tilapalvelut. Kuntaliitoksen yhteydessä otettiin käyttöön uusi lautakuntarakenne ja uusi organisaatio, jotka perustuvat osaksi elämänkaarimalliin ja tilaaja-tuottaja -toimintamalliin. Elämänkaarimallissa tiettyjen asiakasryhmien tarvitsemat palvelut on koottu yhdelle toimielimelle tavallisesti lautakunnalle. Hämeenlinnassa on kaksi varsinaista elämänkaarilautakuntaa, joista toiseen on keskitetty ikäihmisten ja toiseen lasten ja nuorten palvelut. Tällaisella ryhmittelyllä tavoitellaan asiakaslähtöisyyttä ja palvelujen oikeaa todellisen tarpeen mukaista kohdentamista eri asiakas- ja ikäryhmille. Periaatteessa elämänkaarimalli rikkoo perinteiset hallinnolliset ja professionaaliset rajat. Kuvio 14. Sektoriajattelusta poikkihallinnolliseen prosessi- ja elämänkaariajatteluun (Karvonen, 23)

26 26 Seuraavassa kuviossa on esitetty Hämeenlinnan organisaatiokaavio, joka jakautuu keskushallintoon, tilaajaorganisaation ja palvelujen tuotanto-organisaatioon. Erityisenä tuotanto-organisaation ominaisuutena on luottamushenkilöistä koostuvien johtokuntien puuttuminen. Tästä poikkeuksena ovat neljä liikelaitosta, joilla on omat johtokunnat. Kuvio 15. Hämeenlinnan kaupungin organisaatio v Kaupunginvaltuuston hyväksymä talousarvio on muuttunut tilausbudjetiksi. Vuoden 2010 talousarvio oli ensimmäinen palvelutilausbudjetti Hämeenlinnan kaupungin historiassa. Siinä painottuu voimakkaasti palvelujen tilaaminen (tilaajaosan laajuus n. 80 sivua ja tuottajaosa vajaa 10 sivua). Toiminnan ja talouden ohjaus- ja suunnitteluprosessi etenee strategiasta omaan ja yksityiseen palvelutuotantoon seuraavassa kuviossa esitetyn periaatteen mukaan.

27 27 Kuvio 16. Hämeenlinnan talouden ja toiminnan uusi suunnitteluprosessi. Kuvion mukaan strategia ohjaa kaupungin kokonaissuunnittelua sekä lautakuntien suunnittelua ja toimintaa. Kukin lautakunta suunnittelee strategian pohjalta palvelunsa tulevien neljän vuoden ajalle ja kaupunginhallitukselle ja valtuustolle esitetään palvelusuunnitelma, joka sisältää palvelujen, hankinnan, investointien ja henkilöstön suunnitelmat. Vuosittain valtuusto hyväksyy tilausbudjetin, joka noudattaa strategiaa ja palvelusuunnitelmia. Eri toimijoiden kanssa tehdään vuosittaiset palvelusopimukset tilausbudjetin mukaisesti. Tämän rakenteen perusteella johtamisen tueksi laaditaan vielä erillinen talouden ja toiminnan johtamisen vuosikello, jossa selkeästi kuvataan vuoden kulun mukaiset tehtävät ja vastuut. (Hämeenlinnan kaupunki. Tilausbudjetti Taloussuunnitelma , s. 9-10) 4.2 Hämeenlinnan palvelutuotannon tuotteistaminen Tilaajan ja tuottajan välisiä suhteita ja tahtotilaa määrittää keskeisesti palvelusopimus. Useimpien palvelujen osalta yhteistä ymmärrystä on vaikea rakentaa vain sanallisten ilmausten, euromäärien ja tunnuslukujen varaan. Palvelusopimuksiin tarvitaan eksaktisti kuvattuja ja laadultaan määritettyjä tuotteita tai tuotekokonaisuuksia, joille voidaan laskea myös kustannukset. (Kämäräinen. Projektikuvaus 1_2010) Tätä tarkoitusta varten on perustettu erillinen tuotteistamisprojekti, jonka aikana tuotteistetaan oman palvelutuotannon kaikki sellaiset tuotteet, jotka tulevat vuoden 2012 palvelusopimuksiin toimintaa ohjaavina ja resursseja kohdentavina tekijöinä. Projekti on aloitettu syyskuussa 2009 ( ) ja se valmistuu vuoden 2011 loppuun mennessä. Ensimmäisessä vaiheessa luotiin Hämeenlinnan tuotteistamismalli ja sitä tukeva aineisto. Mallin on hyväksynyt kaupungin johtoryhmä Vuoden 2009 loppuun mennessä selvitettiin palvelusopimuksissa tarvittavat tuoteryhmät. Jokaiselle tuoteryhmälle nimettiin

28 28 tuotteistamisesta vastaava johtaja ja käytännön tuotteistamistyötä vetävä hankevastaava. Kaikkien tuoteryhmien tulisi olla käytössä vuoden 2012 palvelusopimuksissa. Kaupungin johtoryhmä hyväksyi tuotteistamissuunnitelman ja aikataulutuksen (Kämäräinen. Projektikuvaus 1_2010) Hämeenlinnan kaupungin päättämää oman palvelutuotannon tuotteistamista voidaan kuvata vaiheittain etenevänä tuotteistamisprosessina eli mallina. Tuotteistaminen ei ole itseohjautuvaa toimintaa, vaan sille on aina asetettava omistaja, johto ja tavoitteet. Jokaiselle tuotteistamisprosessille nimetäänkin pääomistaja, johto ja omistajaa edustava vastuullinen vetäjä eli hankevastaava. Hankkeen luonteesta riippuen omistajana voivat toimia tuottajan, liikelaitosten, tilaajan tai konsernin yksiköt. Kuvio 17. Hämeenlinnan tuotteistamismalli: tuotteistamisprosessien vaiheet (Kämäräinen, H ) Omien palvelujen (ja myös muilta ostettavien palvelujen) tuotteistamisen avulla pyritään seuraaviin yleisiin tavoitteisiin: Kuntalaiset saavat tuotteistamisen avulla laadukkaampia, asiakastarpeet paremmin huomioon ottavia ja tasalaatuisempia palveluja. Palvelutuotteiden määrittelyllä saadaan tuotantoon kohdistettavat resurssit, palvelujen rajaukset ja halutut asiakasvaikutukset paremmin johdon hallintaan ja seurattaviksi. Tuotteistaminen mahdollistaa samaa palvelua tuottavien yksiköiden välisen vertailun. Samat perusmäärittelyt ulotetaan myös ostopalvelutuotantoon, mikä mahdollistaa myös oman ja ulkoisen toiminnan vertailun ja kilpailun. Halutun laadun, vaikutusten ja tarvittavien resurssien määrittely sekä tuotantokustannusten vertailtavuus lisäävät kustannustehokkuutta.

29 29 Tuotteistamisen avulla palvelutoimintaa jäsennetään kuvaaviksi, vaikuttaviksi ja seurattaviksi yksiköiksi (tuotteiksi), jotka helpottavat niin tilaajan kuin tuottajan substanssialueen hallintaa ja käyvät tilaajan ja tuottajan välisten palvelusopimusten aineistoksi. (Kämäräinen, H ) Hämeenlinnassa tuotteistaminen on toistaiseksi edennyt pääosin suunnitellusti ja asetettujen aikataulujen puitteissa. Jäljempänä kuviossa 19 on esitetty teknisten palveluiden tuotteistamishankkeiden vaiheet syyskuun 2010 tilanteen mukaisina. Hankkeista ja niiden etenemisestä on tehty seuraavia alustavia huomioita: Organisaatio- ja muut töiden muutokset vaikuttavat tuotteistukseen: mm. varikkopalvelujen tuotteistus ei ole käynnistynyt organisaatiomuutoksen vuoksi ja vireillä oleva pelastuslain uudistus vaikuttaa hidastavasti pelastustoimen tuotteistukseen. Koulutus, tuotteistus ja sen apuvälineet eivät kulje aina ajallisesti tasajalkaa : - Koulutus on saanut kiitosta, mutta se on edennyt vähän eri tahtia kuin käytännön toteutus. - Erityisesti yhdyskuntarakenteen palveluissa olisi kaivattu jo aikaisemmin prosessikuvausten ja kustannuslaskennan välineitä. - Yleensäkin kaivattiin yhtenäisiä runkoja eri tuotteistamisen vaiheisiin - mm. palvelukuvauksiin. Ajanpuute on noussut voimakkaasti esiin: Normaali työtehtävien hoito vie jo koko työajan. Useilla tuotteistajilla on suuria vaikeuksia löytää aikaa tuotteistamisen vaatimalle kehitystyölle. (Tuotteistamisen tilannekuva 09_2010) Tuotteistuskoulutukseen osallistuneet ovat esittäneet myös positiivisia kommentteja: Tuotteistaminen on myös innovointia ja oman työn tutkimista. Tavoite on ollut koko ajan, että opimme prosessista ja luotsaamme uusin näkökulmin kohti palvelusopimusta Keskustelu tuotteistamisen ympärillä on ollut antoisaa ja mahdollisuuksia antavaa. Organisaation perustehtävä ja kehittäminen tulevat näkyviksi tuotteistushankkeessa. Koulutuksissa tapaa verkostoa, kuulee kokemuksia ja saa vertaistukea. Tavoitteena on lisäksi sisällyttää tuotteisiin kustannuksia aiheuttavat ja aiheuttamattomat laatutekijät ja tuoda ne palvelusopimuksiin näkyviksi. Todella mielenkiintoinen ja motivoiva hanke! Palmenian koulutus täydentää hyvin hanketta ja antaa eväitä sen toteutukseen. Tuotekehittämisen työryhmä on hyvä kompassi koko prosessille ja on luonut ajoittain sille myös siivet. (Tuotteistamisen tilannekuva 09_2010) 4.3 Yhdyskunta- ja ympäristöpalvelujen vastuualue Hämeenlinnassa Yhdyskunta- ja ympäristöpalvelut koostuvat maaomaisuuden kehittämistä, yleis- ja asemakaavoitusta sekä muuta kaupunkiympäristön suunnittelua koskevista palveluista. Lisäksi se vastaa kaupunki- ja luonnonympäristön rakentamisesta ja kunnossapidosta, rakentamiseen liittyvistä mittaus- ja kiinteistöpalveluista sekä muista viranomaistehtävistä. Alueelle kuuluvat myös liikenteen hallinta, joukkoliikenteen suunnittelu ja lupaviranomaisena toimiminen sekä yleisen vesi- ja viemärilaitoksen toiminta-alueesta päättäminen. Näistä tehtävistä vastaa yhdyskuntalautakunta. Lisäksi yhdyskunta- ja ympäristöpalveluihin kuuluu rakennus- ja ympäristön valvonta, joiden tilaajana toimii ympäristö- ja rakennuslautakunta. (Hämeenlinnan kaupunki. Tilausbudjetti Taloussuunnitelma , 67.)

30 30 Kuvio 18. Yhdyskunta- ja ympäristöpalvelut -vastuualueen organisaatiokaavio. Vuoden 2010 tilausbudjetissa on yksilöity seuraavia toimenpiteitä, jotka liittyvät palveluprosessien uudistamiseen ja tuotteistamiseen: 1. Palvelut järjestetään taloudellisesti ja tehokkaasti Suunnitelmakaudella palvelujen järjestämisen lähtökohtana on Hämeenlinnan kaupunginhallituksen ( 26) tekemä päätös, jonka mukaan lautakuntia edellytetään toiminnassaan noudattamaan seuraavia käyttötalouden kasvulukuja: / kasvu 0 % / kasvu 2 % / kasvu 3 %. Kasvun hillitsemisen tavoitteena on talouden vähittäinen tasapainottaminen niin, että luvun puolivälissä lainanoton kasvu taittuu sekä pystytään aloittamaan lainojen takaisin maksu ja parantamaan taloudellista tulosta. Kasvun tiukka rajaaminen merkitsee menojen supistamista ja uusien toimintamallien kehittämistä. Suunnittelukaudella tilaajan tulee yhdessä oman palvelutuotannon kanssa etsiä kaikki menetelmät tuotannon tehostamiseen sekä etsiä samalla uusia ja vaihtoehtoisia palvelutuotantomalleja ja kumppanuushankkeita. Kumppaneina voivat toimia yksityiset yritykset ja erilaiset rahoittajat.

31 31 2. Toiminnan muutos toteutetaan johdonmukaisesti ja yhteistyöhön perustuen Kuntaliitoksen ja organisaatiomuutoksen toteuttamiseksi ja johtamiseksi on laadittu koko kaupunkia koskeva prosessikuvaus ja erilaisia sopimuksia, joiden periaatteet ja aikataulu ovat edelleen muutoksen pohjana. Yhdyskunta- ja ympäristöpalvelujen osalta on käynnistetty työ, jossa määritellään toiminnan rakenne ja prosessi suhteessa koko kaupunkiin ja muihin tilaajayksiköihin sekä tilaajan ja tuottajan välinen yhteistyö. Samalla on aloitettu kaupunkistrategian toteuttamiseen tähtäävä töiden ohjelmointi koskien suunnittelua ja rakentamista. Työ tulee olemaan pohjana uudelle toimintatavalle ja lautakunnan lähivuosien palvelusuunnitelmalle. 3. Tilaajan ja tuottajan välinen yhteistyö on saumatonta ja läpinäkyvää Vuoden 2010 palvelusopimukseen kirjataan tavoite yhdyskunta- ja ympäristöpalvelujen eri sektoreiden prosessikuvausten laatimisesta. Kuvauksilla määritellään tilaajan ja tuottajan väliset tehtävät, yhteiset rajapinnat ja prosessin kulku. Lisäksi yhteistyön pohjaksi rakennetaan vuosikello, jonka avulla tilaajan ja tuottajan välistä yhteistyötä, suunnittelua ja talouden seurantaa ohjataan. Vuosikello kytketään koko kaupungin talouden ja toimintaa ohjaavaan aikataulutukseen. 4. Tilaaja ja tuottaja pyrkivät kilpailukyvyn kasvattamiseen Palvelu- ja hankintastrategiassa tullaan myöhemmin kaupunkitasolla määrittelemään tavoitteet eri palvelujen tuottamiseksi. Vaikka tavoitteet ovat vielä avoimet, on tilaajatuottajamallin yleinen tavoite kaupungin palvelutuotannon kilpailukyvyn ja tehokkuuden kasvattaminen, mikä puolestaan on suunnitelmakauden yhteinen tehtävä sekä tilaajan että tuottajan osalta. Tilaaja vastaa yleisen toimintaympäristön hallinnasta, muutoksista ja kehityksen seurannasta, tuottaja puolestaan keskittyy oman toiminnan sisäiseen kehittämiseen. Tilaajan ja tuottajan välisenä yhteistyönä käynnistetään työ, jossa määritellään kunkin osa-alueen asiakastarpeet sekä keinot niihin suunnattaviksi parhaiksi palveluiksi. Lisäksi oma tuotanto määrittelee palveluihin käytettävät resurssit aikatauluineen, minkä perusteella tilaaja ja tuottaja yhdessä etsivät toiminnan tehostamisen kohteet ja ongelmakohdat sekä niille ratkaisumalleja. (Hämeenlinnan kaupunki. Tilausbudjetti Taloussuunnitelma , 68.) Tuote- tai tuoteryhmäkohtaista tilausbudjettia ei vielä sisälly kaupunginvaltuuston hyväksymään vuoden 2010 tilausbudjettiin. Yhdyskunta- ja ympäristöpalveluja koskevien tuotteistamishankkeet ja niiden aikataulut on esitetty seuraavassa kuviossa

32 32 (Uusista hankkeista mukana ovat ne hankkeet, joiden ohjelmoitu käynnistymisaika oli ennen elokuuta 2010) Kuvio 19. Tuotteistamishankkeiden vaihe (Lähde: Tuotteistamisen tilannekuva 09_2010.xls) 4.4 Esimerkkejä teknisten palvelujen prosessikuvauksista Hämeenlinnassa tuotteistamishankkeet ovat edenneet prosessikuvausvaiheeseen (katso kuviot 6 ja 17). Alkuperäisen aikataulun mukaan tuotteistamisprosessien tulisi valmistua viimeistään syksyllä 2011, jotta vuoden 2012 tilaajabudjetti voitaisiin oman palvelutuotannon osalta tehdä tuotteiden ja niiden hintojen pohjalta. Seuraavassa on eräitä esimerkkikuvauksia ajoratojen kunnossapidon prosesseista, joiden tuloksena pitäisi syntyä valmiita asiakkaille ja/tai asukkaille luovutettavia palveluja. Kuvio 20. Ajoratojen aurauksen prosessikuvaus

33 33 Kuvio 21. Lumensiirron ja kuljetuksen prosessikuvaus Kuvio 22. Liukkauden torjunnan prosessikuvaus Prosessikuvaukset liittyvät palvelujen suunnittelu- ja tuotantomenetelmien laatimiseen. Seuraavina vaiheina tuotteistamisessa ovat tuotteen ja sen laadun määrittely, testaaminen sekä tuotekohtainen kustannuslaskenta (katso kuvio 17).

34 34 5. Kouvolan kaupungin palvelujen kokonaisarkkitehtuuri ja palveluiden tuotteistaminen (case 3) 5.1 Strategisen suunnittelun ja ohjauksen lähtökohdat Myös Kouvolan seudulla on toteutunut kuntarakennetta muuttanut uudistus. Kouvolan seudun kunnat Anjalankoski, Elimäki, Jaala, Kouvola, Kuusankoski ja Valkeala yhdistyvät uudeksi Kouvolan kaupungiksi Uusi Kouvola on Suomen 10. suurin kunta ja sen asukasmäärä noin asukasta. Kuntauudistusta toteuttamaan perustetun järjestelytoimikunnan toimesta valmistui uuden Kouvolan kaupungin kaupunkistrategia, joka hyväksyttiin valtuustossa Kyseessä on siirtymäkauden strategia, jonka tehtävänä on ollut suunnata uuden organisaation rakennetta ja toimintaa siirtymäkaudella. Uuden Kouvolan strategia perustuu tasapainotettuun mittaristoon (Balanced Scorecard), jonka mukaisesti kokonaisarkkitehtuuri ja strategian näkökulmat muodostuu seuraavassa kuviossa esitetyistä asioista. (Yhdistymistyöryhmä ) Kuvio 23. Uuden Kouvolan tasapainotetun strategian näkökulmat ja strategiakokonaisuus (Balanced Scorecard) Kuviossa esitetty toiminta-ajatus, visio ja strategiset päämäärät ovat seuraavia: A. Toiminta-ajatus: Kouvolan kaupungin perustehtävänä on luoda laadukas elinympäristö ja hyvät edellytykset asukkaiden, yritysten ja yhteisöjen taloudelliselle, henkiselle ja sosiaaliselle hyvinvoinnille sekä osallisuuden vahvistumiselle. B. Slogan ja visio 2016: Kouvola Kymijoen kaupunki. Elinvoimainen osaajien ja monimuotoisen luonnon kaupunki, joka luo edellytykset turvalliseen ja terveelliseen elämään sekä luovaan yrittämiseen.

Kaupunkistrategian toteuttamisohjelma 3: Muutosohjelma

Kaupunkistrategian toteuttamisohjelma 3: Muutosohjelma Kaupunkistrategian toteuttamisohjelma 3: Muutosohjelma 2010-2013 16.11.2009 123 Kaupunginvaltuusto MUUTOSOHJELMA 1 Muutosohjelman lähtökohdat Strategiset päämäärät Järvenpäätä johdetaan strategialähtöisesti

Lisätiedot

KH KV

KH KV Kiteen kaupungin palveluohjelma 2010 KH 10.5.2010 112 KV 17.5.2010 26 Sisältö 1. Palveluohjelman tarkoitus ja suhde kaupunkistrategiaan... 1-2 2. Palveluohjelman oleellisimmat päämäärät, toteuttaminen

Lisätiedot

Tuotteistaminen yhteistoiminta-alueella

Tuotteistaminen yhteistoiminta-alueella Tuotteistaminen yhteistoiminta-alueella Alustus kuntatalossa KUNTALIITOSVERKOSTON JA YHTEISTOIMINTA- ALUEVERKOSTON TAPAAMINEN Tero Tyni, tero.tyni@kuntaliitto.fi Erityisasiantuntija, Kuntatalous Puhelin

Lisätiedot

Palvelujen organisointi ja toiminnan ohjaus tuottavuuden näkökulmasta

Palvelujen organisointi ja toiminnan ohjaus tuottavuuden näkökulmasta Palvelujen organisointi ja toiminnan ohjaus tuottavuuden näkökulmasta Kärkihankkeiden 6 ja 7 raportin kommentointia Varatoimitusjohtaja Tuottavuusnäkökulma palvelujen organisointiin ja toiminnan ohjaukseen

Lisätiedot

Ajankohtaista Lahden kaupungista

Ajankohtaista Lahden kaupungista Ajankohtaista Lahden kaupungista Vanhusneuvostojen seminaari 23.5.2016 Mikko Komulainen Taustaa Hyvinvointikuntayhtymän tarkoituksena on koota maakunnan sosiaali- ja terveyspalvelujen järjestäminen yhdeksi

Lisätiedot

Tampereen kaupungin paikkatietostrategia 2013 2015. Tampereen kaupunki

Tampereen kaupungin paikkatietostrategia 2013 2015. Tampereen kaupunki Tampereen kaupungin paikkatietostrategia 2013 2015 Tampereen kaupunki 28.3.2013 TAMPERE Tampereen kaupungin paikkatietostrategia 1 PAIKKATIETO JA PAIKKATIETOINFRASTRUKTUURI KÄSITTEENÄ Paikkatiedolla tarkoitetaan

Lisätiedot

TUOTTEISTUKSELLA JA TULOKSELLISUUDEN MITTAAMISELLA LISÄÄ VAIKUTTAVUUTTA PALVELUTUOTANTOON

TUOTTEISTUKSELLA JA TULOKSELLISUUDEN MITTAAMISELLA LISÄÄ VAIKUTTAVUUTTA PALVELUTUOTANTOON TUOTTEISTUKSELLA JA TULOKSELLISUUDEN MITTAAMISELLA LISÄÄ VAIKUTTAVUUTTA PALVELUTUOTANTOON Kuntapalvelut puntarissa laadulla vaikuttavuutta? Porin yliopistokeskus 21.10.2010 Tero Erityisasiantuntija (kuntatalous)

Lisätiedot

Talousarvion rakenne, toiminnan ja talouden sitovuus sekä seuranta (5-9) (Nämä ovat talousarviokirjaa täydentäviä asioita)

Talousarvion rakenne, toiminnan ja talouden sitovuus sekä seuranta (5-9) (Nämä ovat talousarviokirjaa täydentäviä asioita) Kaupunginvaltuusto 19.12.2016 Liite 2 155 KAUPUNGINVALTUUSTON KOKOUS 19.12.2016 Talousarvion 2017 käsittelyjärjestys 1. Kaupunginhallituksen puheenjohtajan puheenvuoro 2. Kaupunginjohtajan talousarvioesittely

Lisätiedot

Kuntien ICT-muutostukiohjelma. Kunta- ja palvelurakennemuutostuen ICT-tukiohjelman uudelleen asettaminen

Kuntien ICT-muutostukiohjelma. Kunta- ja palvelurakennemuutostuen ICT-tukiohjelman uudelleen asettaminen Kuntien ICT-muutostukiohjelma Kunta- ja palvelurakennemuutostuen ICT-tukiohjelman uudelleen asettaminen Ossi Korhonen 11.12.2014 ICT-muutostukiprojekteissa nyt mukana yhteensä 135 kuntaa ICT-muutostuki

Lisätiedot

Aluelautakuntien tehtävät

Aluelautakuntien tehtävät Aluelautakuntien tehtävät 28.11.2012 Palveluiden järjestäminen Hallinto- ja johtosäännön mukaisesti Lautakuntien yleiset tehtävät ja lautakuntien yleinen ratkaisuvalta Kullekin lautakunnalle erikseen määritellyt

Lisätiedot

Sote-uudistus Järjestämislain keskeinen sisältö

Sote-uudistus Järjestämislain keskeinen sisältö Sote-uudistus Järjestämislain keskeinen sisältö Keski-Suomen liiton maakuntavaltuustoseminaari Kati Hokkanen STM Sosiaali- ja terveydenhuollon uudistamisen keskeiset tavoitteet Päämääränä väestön hyvinvoinnin

Lisätiedot

Talousarvion rakenne, toiminnan ja talouden sitovuus sekä seuranta (1 8) (Nämä ovat talousarviokirjaa täydentäviä asioita)

Talousarvion rakenne, toiminnan ja talouden sitovuus sekä seuranta (1 8) (Nämä ovat talousarviokirjaa täydentäviä asioita) Kaupunginvaltuusto 9.11.2015 Liite 2 104 KAUPUNGINVALTUUSTON KOKOUS 9.11.2015 Talousarvion 2016 käsittelyjärjestys 1. Kaupunginhallituksen puheenjohtajan puheenvuoro 2. Kaupunginjohtajan talousarvioesittely

Lisätiedot

SISÄISEN VALVONNAN PERUSTEET

SISÄISEN VALVONNAN PERUSTEET P A I M I O N K A U P U N K I SISÄISEN VALVONNAN PERUSTEET Hyväksytty kaupunginvaltuustossa 12.2.2015 11 Voimaan 1.3.2015 alkaen 1 Sisällysluettelo Lainsäädäntöperusta ja soveltamisala... 3 Sisäisen valvonnan

Lisätiedot

Siinä on ajatusta! Innovaatiot sosiaalija terveyspalveluissa

Siinä on ajatusta! Innovaatiot sosiaalija terveyspalveluissa Siinä on ajatusta! Innovaatiot sosiaalija terveyspalveluissa Tekesin ohjelma 2012 2015 Rahoitusta muutoksentekijöille Innovaatiot sosiaali- ja terveyspalveluissa -ohjelmalle on asetettu kolme päätavoitetta,

Lisätiedot

Palveluverkkotyö Jyväskylässä

Palveluverkkotyö Jyväskylässä Palveluverkkotyö Jyväskylässä Erityinen kuntajakoselvitys Selvitystyöryhmä 29.10.2013 Risto Kortelainen muutosjohtaja risto.kortelainen@jkl.fi 30.10.2013 1 Palveluverkkosuunnittelun lähtökohdat Kokonaisvaltainen

Lisätiedot

Osahanke 2 Kunta- ja paikallistalous. Tampereen yliopisto Taloustieteiden laitos

Osahanke 2 Kunta- ja paikallistalous. Tampereen yliopisto Taloustieteiden laitos ARTTU PARAS-arviointitutkimusohjelma 2008-2012 Osahanke 2 Kunta- ja paikallistalous Tampereen yliopisto Taloustieteiden laitos prof. Pentti Meklin, prof. Jarmo Vakkuri, prof. Lasse Oulasvirta ja dos. Olavi

Lisätiedot

JHS 179 ICT-palvelujen kehittäminen: Kokonaisarkkitehtuurin kehittäminen Liite 1 Strategian kuvaaminen strategiakartan avulla

JHS 179 ICT-palvelujen kehittäminen: Kokonaisarkkitehtuurin kehittäminen Liite 1 Strategian kuvaaminen strategiakartan avulla JHS 179 ICT-palvelujen kehittäminen: Kokonaisarkkitehtuurin kehittäminen Liite 1 Strategian kuvaaminen strategiakartan avulla Versio: 0.2. 14.4.2015 keskustelutilaisuusversio Julkaistu: Voimassaoloaika:

Lisätiedot

Sote-uudistus Järjestämislain keskeinen sisältö

Sote-uudistus Järjestämislain keskeinen sisältö Kaupunginhallitus 6.10.2014 liite nro 7 (1/20) Sote-uudistus Järjestämislain keskeinen sisältö Kaupunginhallitus 6.10.2014 liite nro 7 (2/20) Sosiaali- ja terveydenhuollon uudistamisen keskeiset tavoitteet

Lisätiedot

Valtuuston kokous Fullmäktiges sammanträde

Valtuuston kokous Fullmäktiges sammanträde Valtuuston kokous Fullmäktiges sammanträde 18.5.2015 Vuoden 2014 arviointikertomus Valtuusto 18.5.2015 Paula Viljakainen Tarkastuslautakunnan puheenjohtaja Tulostavoitteiden toteutumisen arviointi Tulostavoitteiden

Lisätiedot

Hämeenlinnan seudun seutuyhteistyö Hattula, Hämeenlinna, Janakkala, Kalvola, Lammi, Renko ja Tuulos

Hämeenlinnan seudun seutuyhteistyö Hattula, Hämeenlinna, Janakkala, Kalvola, Lammi, Renko ja Tuulos Hämeenlinnan seudun seutuyhteistyö Hattula, Hämeenlinna, Janakkala, Kalvola, Lammi, Renko ja Tuulos Kaupunkiseutupalautetilaisuus 3.4. Messukeskus Kehittämispäällikkö Aija Tuimala PARAS -valmistelu Hämeenlinnan

Lisätiedot

KUNTIEN JA MAAKUNTIEN VASTUUT JA ROOLIT HYVINVOINNIN JA TERVEYDEN EDISTÄMISESSÄ

KUNTIEN JA MAAKUNTIEN VASTUUT JA ROOLIT HYVINVOINNIN JA TERVEYDEN EDISTÄMISESSÄ KUNTIEN JA MAAKUNTIEN VASTUUT JA ROOLIT HYVINVOINNIN JA TERVEYDEN EDISTÄMISESSÄ Sosiaali- ja terveysjohdon neuvottelupäivät Helsinki, Selvityshenkilöraportti 14.8.2015 3) Itsehallintoalueiden ja kuntien

Lisätiedot

Kaupunkistrategian toteuttamisohjelma 4: Talousohjelma

Kaupunkistrategian toteuttamisohjelma 4: Talousohjelma Kaupunkistrategian toteuttamisohjelma 4: Talousohjelma 2010-2013 16.11.2009 123 Kaupunginvaltuusto Järvenpään kaupunki TALOUSOHJELMA 1 Talousohjelman tausta ja lähtökohdat Järvenpään kaupunki TALOUSOHJELMA

Lisätiedot

Asiakkaan valinnanvapaus laajenee alkaen

Asiakkaan valinnanvapaus laajenee alkaen Asiakkaan valinnanvapaus laajenee 1.1.2019 alkaen Uudet maakunnat alkavat vastata sosiaali ja terveyspalvelujen järjestämisestä alueensa asukkaille 1.1.2019. Asiakas voi valita palvelun julkisen, yksityisen

Lisätiedot

Yritykset mukaan hyvinvointipalveluiden tuottamiseen Toimitusjohtaja Anssi Kujala

Yritykset mukaan hyvinvointipalveluiden tuottamiseen Toimitusjohtaja Anssi Kujala Yritykset mukaan hyvinvointipalveluiden tuottamiseen Toimitusjohtaja Anssi Kujala 19.5.2009 1 Julkisen palvelutuotannon tehostaminen Resurssit Tarpeet, Vaateet, Odotukset Julkista kehittämällä johtaminen,

Lisätiedot

Mitä sote-uudistus tarkoittaa? Hallinto ja toimintatavat muutoksessa

Mitä sote-uudistus tarkoittaa? Hallinto ja toimintatavat muutoksessa Mitä sote-uudistus tarkoittaa? Hallinto ja toimintatavat muutoksessa Mikä on sote-uudistus? Sote-uudistuksessa koko julkinen sosiaali- ja terveydenhuolto uudistetaan. Uudistuksen tekevät valtio ja kunnat,

Lisätiedot

Torstai Mikkeli

Torstai Mikkeli Torstai 14.2.2013 Mikkeli OSUVA (2012 2014) - Osallistuva innovaatiotoiminta ja sen johtamista edistävät tekijät sosiaali- ja terveydenhuollossa. hanke tutkii minkälaisilla innovaatiojohtamisen toimintatavoilla

Lisätiedot

Pieksämäen kaupungin Strategia 2020

Pieksämäen kaupungin Strategia 2020 Liitenro1 Kh250 Kv79 Pieksämäen kaupungin Strategia 2020 2 Pieksämäen kaupungin strategia 2020 Johdanto Pieksämäen strategia vuoteen 2020 on kaupungin toiminnan punainen lanka. Strategia on työväline,

Lisätiedot

JÄRJESTÄJÄN JA TUOTTAJAN EROTTAMINEN SOSIAALI- JA TERVEYSPALVELUISSA MITÄ, MIKSI, MITEN?

JÄRJESTÄJÄN JA TUOTTAJAN EROTTAMINEN SOSIAALI- JA TERVEYSPALVELUISSA MITÄ, MIKSI, MITEN? JÄRJESTÄJÄN JA TUOTTAJAN EROTTAMINEN SOSIAALI- JA TERVEYSPALVELUISSA MITÄ, MIKSI, MITEN? Kuntamarkkinat tietoisku 14.9.2016 SOTE-UUDISTUKSEN TAVOITTEET JA NIIDEN SAAVUTTAMINEN Sote-uudistuksen tavoitteet,

Lisätiedot

Miten tuottavuutta ja tuloksellisuutta on kehitetty tällä hallituskaudella? Tuottavuus- ja tuloksellisuusseminaari Anne-Marie Välikangas

Miten tuottavuutta ja tuloksellisuutta on kehitetty tällä hallituskaudella? Tuottavuus- ja tuloksellisuusseminaari Anne-Marie Välikangas Miten tuottavuutta ja tuloksellisuutta on kehitetty tällä hallituskaudella? Tuottavuus- ja tuloksellisuusseminaari 2.12.2014 Anne-Marie Välikangas KUNTIEN TUOTTAVUUTEEN JA TULOKSELLISUUTEEN VAIKUTTAVIA

Lisätiedot

Espoon kaupungin omistajapolitiikka

Espoon kaupungin omistajapolitiikka Espoon kaupungin omistajapolitiikka ESPOON KAUPUNGIN OMISTAJAPOLITIIKKA 2016 2 (5) Sisällysluettelo 1 Tausta... 3 2 Omistajapolitiikan päämäärä... 3 3 Omistajapolitiikan tavoitteet... 4 4 Ohjausperiaatteet...

Lisätiedot

Suomalainen kunta. Menestystarina yhä vuonna 2017

Suomalainen kunta. Menestystarina yhä vuonna 2017 Suomalainen kunta Menestystarina yhä vuonna 2017 Suomalainen kunta menestystarina yhä vuonna 2017 Suomalainen kunnallishallinto on kansainvälinen menestystarina. Kunnat järjestävät kansalaisten hyvinvointipalvelut

Lisätiedot

Hyvällä johtamisella hyvään työelämään Paasitorni, Paula Risikko, sosiaali- ja terveysministeri

Hyvällä johtamisella hyvään työelämään Paasitorni, Paula Risikko, sosiaali- ja terveysministeri Hyvällä johtamisella hyvään työelämään Paasitorni, 10.12.2013 Paula Risikko, sosiaali- ja terveysministeri 1 Johtamisverkosto selvittää, kokoaa, kehittää ja jakaa johtamisen ja esimiestyön hyviä käytäntöjä

Lisätiedot

Tavoitteena integraatio yhteiset asiakkuudet ja palveluiden yhteensovittaminen muutoksen ytimessä

Tavoitteena integraatio yhteiset asiakkuudet ja palveluiden yhteensovittaminen muutoksen ytimessä Tavoitteena integraatio yhteiset asiakkuudet ja palveluiden yhteensovittaminen muutoksen ytimessä FinDRG-verkostohankkeen kick-off-tilaisuus 7.9.2016 Johtaja, sosiaali ja terveys Sote- ja maakuntauudistus

Lisätiedot

Ajankohtaiskatsaus sosiaali- ja terveydenhuollon palveluiden järjestämiseen, tuottamiseen ja johtamiseen

Ajankohtaiskatsaus sosiaali- ja terveydenhuollon palveluiden järjestämiseen, tuottamiseen ja johtamiseen Ajankohtaiskatsaus sosiaali- ja terveydenhuollon palveluiden järjestämiseen, tuottamiseen ja johtamiseen Hankepäällikkö Marja Heikkilä Hanketyöntekijä Päivi Koikkalainen Eläköön elämä ja työ V Laajavuori

Lisätiedot

Viisi kiinnostavinta löytöä metropolialueen kuntajakoselvityksessä Kuntaliitosverkosto

Viisi kiinnostavinta löytöä metropolialueen kuntajakoselvityksessä Kuntaliitosverkosto Viisi kiinnostavinta löytöä metropolialueen kuntajakoselvityksessä Kuntaliitosverkosto 11.12.2014 Mikko Pukkinen Kuntajakoselvittäjä Kuvaus selvitysprosessista Keskeiset johtopäätökset nykytila-analyysistä

Lisätiedot

Mittarityöpaja. Sosiaalityön mittareiden ja indikaattoreiden kokeilu- ja kehittämishankkeita Esityksen nimi / Tekijä

Mittarityöpaja. Sosiaalityön mittareiden ja indikaattoreiden kokeilu- ja kehittämishankkeita Esityksen nimi / Tekijä Mittarityöpaja Sosiaalityön mittareiden ja indikaattoreiden kokeilu- ja kehittämishankkeita 26.1.2017 Esityksen nimi / Tekijä 1 Sote-uudistuksessa sosiaalityöhön tarvitaan toimivat vaikuttavuuden arvioinnin

Lisätiedot

Kuopion kaupunki Pöytäkirja 8/ (1) Kasvun ja oppimisen lautakunta Asianro 7550/ /2015

Kuopion kaupunki Pöytäkirja 8/ (1) Kasvun ja oppimisen lautakunta Asianro 7550/ /2015 Kuopion kaupunki Pöytäkirja 8/2016 1 (1) 59 Asianro 7550/00.01.02.00/2015 Palvelualueorganisaation jatkokehittäminen / Kasvun ja oppimisen palvelualue Henkilöstö- ja hallintopäällikkö Pekka Savolainen

Lisätiedot

10 VUOTTA PALKANLASKENNAN ULKOISTAMISESTA. - mitä hyötyä Hämeenlinnan kaupungille? Henkilöstöjohtaja Raija Hätinen

10 VUOTTA PALKANLASKENNAN ULKOISTAMISESTA. - mitä hyötyä Hämeenlinnan kaupungille? Henkilöstöjohtaja Raija Hätinen 10 VUOTTA PALKANLASKENNAN ULKOISTAMISESTA - mitä hyötyä Hämeenlinnan kaupungille? HÄMEENLINNA - Suomen vanhin sisämaakaupunki Hämeenlinna Suomen keskipiste (väestöllinen) HÄMEENLINNA pitkä historia lyhyesti

Lisätiedot

JIK-HANKE. Liikelaitoskuntayhtymän perustaminen 14.2.2008

JIK-HANKE. Liikelaitoskuntayhtymän perustaminen 14.2.2008 JIK-HANKE Liikelaitoskuntayhtymän perustaminen 14.2.2008 Asialista NHG:n esittely Sosiaali- ja terveydenhuollon yleisiä haasteita Projektin sisältö Toimeksianto ja tavoitteet Toteutus Aikataulu Keskustelu

Lisätiedot

Sosiaali- ja terveydenhuollon järjestämistä koskevan lainsäädännön peruslinjauksia

Sosiaali- ja terveydenhuollon järjestämistä koskevan lainsäädännön peruslinjauksia Sosiaali- ja terveydenhuollon järjestämistä koskevan lainsäädännön peruslinjauksia Sosiaalineuvos Pirjo Sarvimäki Rovaniemi 4.10.2011 Lainsäädännön uudistamisen tilanne Terveydenhuoltolaki (1326/2010)

Lisätiedot

Sote-ratkaisu tuottavuuden ja tuloksellisuuden kehittämisessä

Sote-ratkaisu tuottavuuden ja tuloksellisuuden kehittämisessä Sote-ratkaisu tuottavuuden ja tuloksellisuuden kehittämisessä Kirsi Varhila ylijohtaja, STM Tuottavuuden peruskaava Management of resources TARGET INPUT resources PROCESS methods OUTPUT PRODUCTIVITY INPUT/

Lisätiedot

JHS 179 Kokonaisarkkitehtuurin suunnittelu ja kehittäminen Liite 1. Strategian kuvaaminen strategiakartan avulla

JHS 179 Kokonaisarkkitehtuurin suunnittelu ja kehittäminen Liite 1. Strategian kuvaaminen strategiakartan avulla JHS 179 Kokonaisarkkitehtuurin suunnittelu ja kehittäminen Liite 1. Strategian kuvaaminen strategiakartan avulla Versio: palautekierrosversio, 2. palautekierros Julkaistu: Voimassaoloaika: toistaiseksi

Lisätiedot

Osaaminen muutoksessa avain tulevassa Sotessa seminaari 15.4.2016

Osaaminen muutoksessa avain tulevassa Sotessa seminaari 15.4.2016 Osaaminen muutoksessa avain tulevassa Sotessa seminaari 15.4.2016 Työelämän laatu ja johtaminen muutoksessa TOIMINTAYMPÄRISTÖN KAAOS RESURSSIEN NIUKKUUS JA KUNTALAISTEN RAJOTTOMAT TARPEET OVAT JO HAASTANEET

Lisätiedot

KuntaIT Mikä muuttuu kunnan tietotekniikassa? Terveydenhuollon Atk-päivät Mikkeli Heikki Lunnas

KuntaIT Mikä muuttuu kunnan tietotekniikassa? Terveydenhuollon Atk-päivät Mikkeli Heikki Lunnas KuntaIT Mikä muuttuu kunnan tietotekniikassa? Terveydenhuollon Atk-päivät Mikkeli 29.5.2006 Heikki Lunnas KuntaTIMEn keihäänkärjet 1. Julkisen hallinnon tietohallinnon ohjausmekanismien kehittäminen 2.

Lisätiedot

Sosiaali- ja terveydenhuollon tiedonhallinnan alueellista kehittämistä ohjaava viitearkkitehtuuri Kuntajohtajakokous

Sosiaali- ja terveydenhuollon tiedonhallinnan alueellista kehittämistä ohjaava viitearkkitehtuuri Kuntajohtajakokous Sosiaali- ja terveydenhuollon tiedonhallinnan alueellista kehittämistä ohjaava viitearkkitehtuuri Kuntajohtajakokous 12.6.2015 Pasi Oksanen 1 Tavoite ja lähtökohdat Tavoitteena aikaansaada Varsinais-Suomen

Lisätiedot

Sote-uudistus ja Kuntaliiton tuki kuntien tuottavuuden ja vaikuttavuuden parantamisessa

Sote-uudistus ja Kuntaliiton tuki kuntien tuottavuuden ja vaikuttavuuden parantamisessa Sote-uudistus ja Kuntaliiton tuki kuntien tuottavuuden ja vaikuttavuuden parantamisessa DRG-käyttäjäpäivät 2015 Lahti 4.12.2015 toimitusjohtaja Kuntaliitto Sote palvelurakenneuudistuksen tavoitteet Luoda

Lisätiedot

Lasten ja nuorten palvelut

Lasten ja nuorten palvelut Lasten ja nuorten palvelut 1.1.2014 Varhaiskasvatuksen johtamismallin muutos 1 Marja-Liisa Akselin 3.4.2014 Muutoksen tavoitteet (Kh 18.2.2013) Valmistelun keskeisenä tavoitteena on kehittää uudelle palvelualueelle

Lisätiedot

Sote -uudistuksen ja aluehallintouudistuksen tilannekuvia

Sote -uudistuksen ja aluehallintouudistuksen tilannekuvia Sote -uudistuksen ja aluehallintouudistuksen tilannekuvia Alivaltiosihteeri Tuomas Pöysti 4.3.2016 6.3.2016 1 Miksi sote -uudistus: tavoitteet Julkisen talouden kestävyysvajeen pienentäminen VM arvio 3

Lisätiedot

MITEN IKÄIHMISILLE TURVATAAN INHIMILLISET PALVELUT?

MITEN IKÄIHMISILLE TURVATAAN INHIMILLISET PALVELUT? MITEN IKÄIHMISILLE TURVATAAN INHIMILLISET PALVELUT? Valtakunnalliset Kuntoutuspäivät 19.3.2010 Helsinki Jussi Merikallio johtaja, sosiaali- ja terveysasiat Sosiaali- ja terveyspalvelujen lähivuosien haasteet

Lisätiedot

VAIKUTTAVAA TUTKIMUSTA kokeiluehdotuksia vaikuttavuuden ja kaupallistamisen edistämiseksi

VAIKUTTAVAA TUTKIMUSTA kokeiluehdotuksia vaikuttavuuden ja kaupallistamisen edistämiseksi VAIKUTTAVAA TUTKIMUSTA kokeiluehdotuksia vaikuttavuuden ja kaupallistamisen edistämiseksi Tutkimusprofessori emeritus, johtaja Antti Hautamäki itutka-hanke Yliopistojen tutkimuksen vaikuttavuus Suomen

Lisätiedot

Sote-ratkaisun huomioiminen rahoitusselvityksessä. Kirsi Varhila STM

Sote-ratkaisun huomioiminen rahoitusselvityksessä. Kirsi Varhila STM Sote-ratkaisun huomioiminen rahoitusselvityksessä Kirsi Varhila STM Palvelujen järjestäminen ja tuottaminen Sote-alue Yhtymäkokous ja hallitus Toimintasuunnitelma, budjetti, järjestämispäätös Tukipalvelut

Lisätiedot

Tiedolla johtaminen vuoden 2017 laatupalkintokilpailun teemana Ammatillisen koulutuksen laatupalkintokilpailun informaatiotilaisuus 1.3.

Tiedolla johtaminen vuoden 2017 laatupalkintokilpailun teemana Ammatillisen koulutuksen laatupalkintokilpailun informaatiotilaisuus 1.3. Tiedolla johtaminen vuoden 2017 laatupalkintokilpailun teemana Ammatillisen koulutuksen laatupalkintokilpailun informaatiotilaisuus 1.3.2017 Riikka Vacker opetusneuvos Tietojohtaminen Tietojohtaminen tarkoittaa

Lisätiedot

KOHTI UUTTA KUMPPANUUTTA KIIHTELYSVAARAN PITÄJÄSSÄ

KOHTI UUTTA KUMPPANUUTTA KIIHTELYSVAARAN PITÄJÄSSÄ KOHTI UUTTA KUMPPANUUTTA KIIHTELYSVAARAN PITÄJÄSSÄ PED-kumppanuusverkoston aloitusseminaari Kuntaliitto 10.3.2016 Projektisuunnittelija Marja Tiittanen Osuuskunta Viesimo Joensuun kaupungin kasvu kuntaliitosten

Lisätiedot

Sote-uudistus Saavutetaanko tavoitteet

Sote-uudistus Saavutetaanko tavoitteet Sote-uudistus Saavutetaanko tavoitteet Hyvinvoiva Päijät-Häme ja sote-uudistus 8.9.14 Vertti Kiukas, pääsihteeri 18.8.2014 AK Sosiaali- ja terveydenhuollon uudistamisen keskeiset tavoitteet Päämääränä

Lisätiedot

Tuloksellinen kunta on kaikkien etu. Kunta-alan tuloksellisuuskampanja

Tuloksellinen kunta on kaikkien etu. Kunta-alan tuloksellisuuskampanja Tuloksellinen kunta on kaikkien etu Kunta-alan tuloksellisuuskampanja 2011-2014 Hallitusohjelman kirjaukset Valtio: Nykyinen valtionhallinnon tuottavuusohjelma korvataan uudella vaikuttavuus- ja tuloksellisuusohjelmalla,

Lisätiedot

Toiminta- ja taloussuunnitelma sekä talousarvio 2016 Sairaanhoitopiirin johtaja Jari Jokela Yhtymävaltuuston seminaari Rovaniemi 24.6.

Toiminta- ja taloussuunnitelma sekä talousarvio 2016 Sairaanhoitopiirin johtaja Jari Jokela Yhtymävaltuuston seminaari Rovaniemi 24.6. Toiminta- ja taloussuunnitelma 2016 2018 sekä talousarvio 2016 Sairaanhoitopiirin johtaja Jari Jokela Yhtymävaltuuston seminaari Rovaniemi 24.6.2015 Strategia Strategia (kreik. στρατός sotaväki ) tarkoittaa

Lisätiedot

Suunnitteluprosessin uudistaminen

Suunnitteluprosessin uudistaminen Suunnitteluprosessin uudistaminen Liikennejärjestelmäpäivä 20.4.2016 Matti Levomäki Suunnitteluprosessin uudistaminen TAVOITE Suunnittelun toimintatapojen kehittäminen siten, että ne tuottavat vaikuttavimmat

Lisätiedot

Minkälaisia haasteita osaamiselle ja innovaatioille sote-uudistus asettaa? SOTE Ennakointiseminaari 17.5.2016 Metropolia ammattikorkeakoulu

Minkälaisia haasteita osaamiselle ja innovaatioille sote-uudistus asettaa? SOTE Ennakointiseminaari 17.5.2016 Metropolia ammattikorkeakoulu Minkälaisia haasteita osaamiselle ja innovaatioille sote-uudistus asettaa? SOTE Ennakointiseminaari 17.5.2016 Metropolia ammattikorkeakoulu Antti Hautamäki Tutkimusprofessori (emeritus), JY Dosentti, HY

Lisätiedot

MAALLA MELKEIN KAUPUNGISSA KÄRKÖLÄN KUNNAN STRATEGIA

MAALLA MELKEIN KAUPUNGISSA KÄRKÖLÄN KUNNAN STRATEGIA MAALLA MELKEIN KAUPUNGISSA KÄRKÖLÄN KUNNAN STRATEGIA 2007 2020 KÄRKÖLÄN KUNTA STRATEGIA 2007 2020 1 (4) JOHDANTO Kunnanvaltuusto hyväksyi Kärkölän kunnan strategian 2001 2010 22.10.2001. Kunnallinen toimintaympäristö

Lisätiedot

Kuntasektorin asianhallinnan viitearkkitehtuuri 1.0. Kuntamarkkinat Tuula Seppo, erityisasiantuntija

Kuntasektorin asianhallinnan viitearkkitehtuuri 1.0. Kuntamarkkinat Tuula Seppo, erityisasiantuntija Kuntasektorin asianhallinnan viitearkkitehtuuri 1.0 Kuntamarkkinat 14.9.2016 Tuula Seppo, erityisasiantuntija Kuntasektorin asianhallinnan viitearkkitehtuuri 1.0 Hallinnon toimintatapojen digitalisointi

Lisätiedot

Pharma-ohjelman tilanne ja kansainvälisen liiketoimintaosaamisen kehittäminen Harri Ojansuu Teknologia-asiantuntija

Pharma-ohjelman tilanne ja kansainvälisen liiketoimintaosaamisen kehittäminen Harri Ojansuu Teknologia-asiantuntija Pharma-ohjelman tilanne ja kansainvälisen liiketoimintaosaamisen kehittäminen 6.5.2008 Harri Ojansuu Teknologia-asiantuntija Ohjelman kesto: 2008-2011 Ohjelman laajuus: 58 miljoonaa euroa Visio Suomessa

Lisätiedot

Tampere 2017 Tampereen toimintamallin uudistamisprojekti. Henkilökunnan osallistuminen, osa 3.

Tampere 2017 Tampereen toimintamallin uudistamisprojekti. Henkilökunnan osallistuminen, osa 3. Tampere 2017 Tampereen toimintamallin uudistamisprojekti Henkilökunnan osallistuminen, osa 3. Henkilökunnan kommentit toimintamallin uudistamisen tavoitteisiin ja muihin päälinjauksiin Loorassa e-lomake

Lisätiedot

Yhdessä soteen Järjestöt sote-uudistuksessa , Keski-Uudenmaan järjestöseminaari, Hyvinkää Erityisasiantuntija Ulla Kiuru

Yhdessä soteen Järjestöt sote-uudistuksessa , Keski-Uudenmaan järjestöseminaari, Hyvinkää Erityisasiantuntija Ulla Kiuru Yhdessä soteen Järjestöt sote-uudistuksessa 13.9.2016, Keski-Uudenmaan järjestöseminaari, Hyvinkää Erityisasiantuntija Ulla Kiuru Esityksen rakenne Ajankohtaista sosiaali- ja terveydenhuollon uudistuksesta

Lisätiedot

PoSoTe hanke II vaihe. Valmistelutehtävät Valmistelun linjaukset ja periaatteet Valmistelutyön organisointi Aikataulu

PoSoTe hanke II vaihe. Valmistelutehtävät Valmistelun linjaukset ja periaatteet Valmistelutyön organisointi Aikataulu PoSoTe hanke II vaihe Valmistelutehtävät Valmistelun linjaukset ja periaatteet Valmistelutyön organisointi Aikataulu Valmistelua ohjaava rakenne Maakuntauudistuksen valmistelu / PoSoTe Maakuntavaltuusto

Lisätiedot

Strategiatyö johtamisen välineenä case Porin kaupunki

Strategiatyö johtamisen välineenä case Porin kaupunki Strategiatyö johtamisen välineenä case Porin kaupunki Kirjastonjohtajat 23.9.2010 Ydinkysymykset Mitä varten organisaatio on olemassa? (missio) Millaista tulevaisuutta tavoittelemme? (visio) Kuinka saavutamme

Lisätiedot

Sähköisen asioinnin kehittäminen julkisessa hallinnossa SADe- ohjelma. Valtio Expo 2009 Helsinki Ylijohtaja Silja Hiironniemi

Sähköisen asioinnin kehittäminen julkisessa hallinnossa SADe- ohjelma. Valtio Expo 2009 Helsinki Ylijohtaja Silja Hiironniemi Sähköisen asioinnin kehittäminen julkisessa hallinnossa SADe- ohjelma Valtio Expo 2009 Helsinki 7.5.2009 Ylijohtaja Silja Hiironniemi Taustaa Hallitusohjelman mukaisesti julkisen hallinnon toimintaa, palvelurakenteita,

Lisätiedot

Sosiaali- ja terveysryhmä

Sosiaali- ja terveysryhmä Porin seudun kuntarakenneuudistus TOIMEKSIANTO: Sosiaali- ja terveysryhmä Johtopäätökset sosiaali- ja terveyspalveluiden nykytilan arvioinnista Sosiaalipalvelujen visio ja tavoitteet uudessa kunnassa Sosiaali-

Lisätiedot

SISÄISEN VALVONNAN JA RISKIENHALLINNAN PERUSTEET

SISÄISEN VALVONNAN JA RISKIENHALLINNAN PERUSTEET KOKKOLAN KAUPUNKI Syyskuu 2014 Keskushallinto SISÄISEN VALVONNAN JA RISKIENHALLINNAN PERUSTEET SISÄLLYSLUETTELO 1. YLEISTÄ 2. SISÄISEN VALVONNAN JA RISKIENHALLINNAN TAVOITE JA TARKOITUS; KÄSITTEET 3. SISÄISEN

Lisätiedot

Ajatuksia sote-integraatiosta Yhtymäjohtaja Juha Heino

Ajatuksia sote-integraatiosta Yhtymäjohtaja Juha Heino Ajatuksia sote-integraatiosta Yhtymäjohtaja Juha Heino 24.11.2015 Väittämiä Organisaation strategia on pragmaattinen kuvaus tulevien vuosien keskeisistä linjauksista Sote-integraatio tuottaa nopeasti konkreettisia

Lisätiedot

Sosiaali- ja terveydenhuollon rakenneuudistus - miten vammaisten ihmisten palvelut tulevaisuudessa järjestetään

Sosiaali- ja terveydenhuollon rakenneuudistus - miten vammaisten ihmisten palvelut tulevaisuudessa järjestetään Sosiaali- ja terveydenhuollon rakenneuudistus - miten vammaisten ihmisten palvelut tulevaisuudessa järjestetään Vammaispalvelujen neuvottelupäivät Helsinki, Scandic Park, 29.-30.1.2015 Kirsi Varhila, STM

Lisätiedot

Sote-järjestämislaki ja integraatio. Integraatiolla puhtia sote-palveluihin Kuntamarkkinat, Helsinki Pekka Järvinen, STM

Sote-järjestämislaki ja integraatio. Integraatiolla puhtia sote-palveluihin Kuntamarkkinat, Helsinki Pekka Järvinen, STM Sote-järjestämislaki ja integraatio Integraatiolla puhtia sote-palveluihin Kuntamarkkinat, Helsinki 11.9.2014 Pekka Järvinen, STM Sosiaali- ja terveydenhuollon uudistamisen keskeiset tavoitteet Turvataan

Lisätiedot

Kaupunginhallituksen itsearviointi 2015 RTF Report - luotu :45 Nimi Vastaaja Vastaamassa Vastanneet

Kaupunginhallituksen itsearviointi 2015 RTF Report - luotu :45 Nimi Vastaaja Vastaamassa Vastanneet Kaupunginhallituksen itsearviointi 2015 RTF Report - luotu 30.06.2016 15:45 Nimi Vastaaja Vastaamassa Vastanneet Hallitus 19 8 5 Yhteensä 19 8 5 Vastausprosentti 42.1 Lopettaneet 26.3 Kesken jättäneet

Lisätiedot

HR-OSAAJAN ERIKOISTUMISOPINNOT (30 op)

HR-OSAAJAN ERIKOISTUMISOPINNOT (30 op) HR-OSAAJAN ERIKOISTUMISOPINNOT (30 op) Tammikuu 2014 Joulukuu 2014 Aikuis- ja täydennyskoulutuspalvelut Linnankatu 6, PL 51, 87101 KAJAANI www.aikopa.fi HR-OSAAJAN ERIKOISTUMISOPINNOT (30 op) Tervetuloa

Lisätiedot

Tekesin rahoituspalveluja yrityksille. Anna Alasmaa, 10.5.2016

Tekesin rahoituspalveluja yrityksille. Anna Alasmaa, 10.5.2016 Tekesin rahoituspalveluja yrityksille Anna Alasmaa, 10.5.2016 Yrityksen elinkaari ja Tekesin palvelut - projektikeskeisyydestä asiakaskeskeisyyteen kasvuvisio Tuotteen elinkaari kasvuvisio Alkuvaihe Kasvun

Lisätiedot

Tutkimushaku Innovaatiot sosiaali- ja terveyspalveluissa -ohjelma. Pekka Kahri, Toimialajohtaja Palvelut ja hyvinvointi, Tekes.

Tutkimushaku Innovaatiot sosiaali- ja terveyspalveluissa -ohjelma. Pekka Kahri, Toimialajohtaja Palvelut ja hyvinvointi, Tekes. Tutkimushaku 2013 Innovaatiot sosiaali- ja terveyspalveluissa -ohjelma Pekka Kahri, Toimialajohtaja Palvelut ja hyvinvointi, Tekes DM 1098753 Innovaatiot sosiaali- ja terveyspalveluissa Tutkimushaku 2013

Lisätiedot

Kunnan toiminta-ajatus. Laadukkaat peruspalvelut. Yhteistyö ja yhteisöllisyys. Hyvä ja turvallinen elinympäristö

Kunnan toiminta-ajatus. Laadukkaat peruspalvelut. Yhteistyö ja yhteisöllisyys. Hyvä ja turvallinen elinympäristö Visio vuodelle 2025 Marttila on elinvoimainen ja yhteisöllinen, maltillisesti kasvava kunta, joka järjestää asukkailleen laadukkaat ja edulliset palvelut sekä turvaa yrittämisen perusedellytykset. Kunnan

Lisätiedot

Kehittämistyö sosiaali- ja terveystoimessa

Kehittämistyö sosiaali- ja terveystoimessa 1 Kehittämistyö sosiaali- ja terveystoimessa Elina Välikangas Kehittämis- ja laatupäällikkö Oulun kaupunki Sosiaali- ja terveystoimen palvelutuotanto 29.4.2010 EFQM VIITEKEHYS (Euroopan laatupalkintomalli)

Lisätiedot

Kasvun ja oppimisen palvelualue 2016

Kasvun ja oppimisen palvelualue 2016 Kaupunginhallitus 5.10.2016 Kuopion kaupungin talousarvio 2016 sekä vuosien 2016-2019 toimintaja taloussuunnitelma Sivu 87: sivun loppuun lisätään kasvun ja oppimisen palvelualueen toiminnalliset tavoitteet

Lisätiedot

Pelastustoimen kehittäminen. Pelastusylitarkastaja Taito Vainio

Pelastustoimen kehittäminen. Pelastusylitarkastaja Taito Vainio Pelastustoimen kehittäminen Pelastusylitarkastaja Taito Vainio 2.12.2015 2 Hallitusohjelman kirjaukset pelastustoimesta Pelastustoiminnan ja varautumisen valtakunnallista johtamista, suunnittelua, ohjausta,

Lisätiedot

Löydämme tiet huomiseen

Löydämme tiet huomiseen Saimaan amk 1(5) Saimaan ammattikorkeakoulun strategia 2016-2020 Löydämme tiet huomiseen Osakeyhtiön hallitus hyväksynyt 9.2.2016 Saimaan amk 2(5) Saimaan ammattikorkeakoulun visio 2025 Vuonna 2025 Saimaan

Lisätiedot

TUUSULAN KUNNAN SÄÄDÖSKOKOELMA TEKNISEN LAUTAKUNNAN JOHTOSÄÄNTÖ

TUUSULAN KUNNAN SÄÄDÖSKOKOELMA TEKNISEN LAUTAKUNNAN JOHTOSÄÄNTÖ TUUSULAN KUNNAN SÄÄDÖSKOKOELMA TEKNISEN LAUTAKUNNAN JOHTOSÄÄNTÖ Valtuusto 20.12.1999 190 Voimaan 1.1.2000 Valtuusto 21.3.2011 26 Voimaan 25.3.2011 Valtuusto 3.9.2012 81 Voimaan 7.9.2012 Valtuusto 7.12.2015

Lisätiedot

Sote-uudistus Järjestämislain keskeinen sisältö. Helena Vorma Terveyttä Lapista

Sote-uudistus Järjestämislain keskeinen sisältö. Helena Vorma Terveyttä Lapista Sote-uudistus Järjestämislain keskeinen sisältö Helena Vorma Terveyttä Lapista 2014 8.10.2014 Sosiaali- ja terveydenhuollon uudistamisen keskeiset tavoitteet Päämääränä väestön hyvinvoinnin ja terveyden

Lisätiedot

Vieremän kunnan Sisäisen valvonnan ja riskienhallinnan perusteet

Vieremän kunnan Sisäisen valvonnan ja riskienhallinnan perusteet 1 Vieremän kunnan Sisäisen valvonnan ja riskienhallinnan perusteet Valtuusto 23.3.2015 16 2 Vieremän kunnan sisäisen valvonnan ja riskienhallinnan perusteet Lainsäädäntöperusta ja soveltamisala Kuntalain

Lisätiedot

LAPIN LIITTO Hallitus

LAPIN LIITTO Hallitus LAPIN LIITTO Hallitus 29.8.2016 Liite Vuoden 2017 talousarvion ja vuosien 2018-2019 taloussuunnitelman laadintaohjeet Lapin liiton hallinnossa ja taloudenhoidossa noudatetaan kuntalain säännöksiä. Kuntalain

Lisätiedot

Asumisen tulevaisuus Tekesin näkökulma ja kehitysprojektien rahoitusperiaatteita

Asumisen tulevaisuus Tekesin näkökulma ja kehitysprojektien rahoitusperiaatteita Asumisen tulevaisuus Tekesin näkökulma ja kehitysprojektien rahoitusperiaatteita 19.1.2010 Johanna Kosonen-Karvo Tekes Miltä näyttää asuminen tulevaisuudessa? Käyttäjälähtöisyys ohjaa kaikkea tekemistä

Lisätiedot

Lausuntopyyntö STM 2015

Lausuntopyyntö STM 2015 Lausuntopyyntö STM 2015 1. Vastaajatahon virallinen nimi Nimi - Kilpailu- ja kuluttajavirasto 2. Vastauksen kirjanneen henkilön nimi Nimi - Liisa Vuorio 3. Vastauksen vastuuhenkilön yhteystiedot Nimi Asema

Lisätiedot

POHJOIS-SUOMEN NEUVOTTELUKUNTA HKI Hannu Leskinen

POHJOIS-SUOMEN NEUVOTTELUKUNTA HKI Hannu Leskinen POHJOIS-SUOMEN NEUVOTTELUKUNTA HKI 8.12.2016 Hannu Leskinen - Järjestämisvastuu Vastaa asukkaan lailla säädettyjen oikeuksien toteutumisesta (ML 7 ) Pitää huolta monipuolisista ja vaikuttavista osallistumisen

Lisätiedot

Uuden sukupolven organisaatio

Uuden sukupolven organisaatio Uuden sukupolven organisaatio Kaupunkiorganisaation palvelujen järjestämistason perusrakenne ja luottamushenkilöorganisaation toimielinrakenne Kuntalaisfoorumi Uuden sukupolven organisaatio 4.10.2010 Veijo

Lisätiedot

Katsaus päättyneisiin valtionavustushakuihin ja käynnistyviin hankkeisiin sekä toimintaohjeet uusille hankkeille

Katsaus päättyneisiin valtionavustushakuihin ja käynnistyviin hankkeisiin sekä toimintaohjeet uusille hankkeille Valtionavustushankkeiden 2016 aloitusseminaari Hankeryhmät Osaamisperusteisuuden ja asiakaslähtöisyyden edistäminen ja Ammatillisen koulutuksen kansainvälistyminen Katsaus päättyneisiin valtionavustushakuihin

Lisätiedot

Sote-yrittäjyyden asialla. Susanna Kallama elinkeinoasioiden päällikkö Joensuu

Sote-yrittäjyyden asialla. Susanna Kallama elinkeinoasioiden päällikkö Joensuu Sote-yrittäjyyden asialla Susanna Kallama elinkeinoasioiden päällikkö Joensuu 26.1.2017 Pk-yritykset pyörittävät yhteiskuntaa Yritysrakenne Suomessa 2014 0,2% Keskisuuret yritykset 0,2% Suuryritykset (250

Lisätiedot

KUNTASTRATEGIA Kirjanen kunnan roolista hattulalaisten elämässä.

KUNTASTRATEGIA Kirjanen kunnan roolista hattulalaisten elämässä. KUNTASTRATEGIA 2030 Kirjanen kunnan roolista hattulalaisten elämässä. SISÄLLYSLUETTELO 1 Nykytilan kuvaus ja toimintaympäristö...3 - Väestöennuste 2011 2030...4 - Kokonaisverotulojen kehitys 2000 2012...5

Lisätiedot

SALON SEUDUN KOULUTUSKUNTAYHTYMÄN SISÄISEN VALVONNAN JA RISKIENHALLINNAN PERUSTEET

SALON SEUDUN KOULUTUSKUNTAYHTYMÄN SISÄISEN VALVONNAN JA RISKIENHALLINNAN PERUSTEET SALON SEUDUN KOULUTUSKUNTAYHTYMÄN SISÄISEN VALVONNAN JA RISKIENHALLINNAN PERUSTEET Hall. 01.04.2014 Valt. 29.04.2014 1 Voimaantulo 01.07.2014 1 Lainsäädännöllinen perusta ja soveltamisala Kuntalain 13

Lisätiedot

Serve Palveluliiketoiminnan edelläkävijöille

Serve Palveluliiketoiminnan edelläkävijöille Serve Palveluliiketoiminnan edelläkävijöille Serve Tekesin ohjelma 2006 2013 Serve luotsaa suomalaista palveluosaamista kansainvälisessä kärjessä Palveluliiketoiminnan kehittäminen vahvistaa yritysten

Lisätiedot

Aluehallintouudistus. Valmistelun tilannekatsaus, osa IV

Aluehallintouudistus. Valmistelun tilannekatsaus, osa IV Aluehallintouudistus Valmistelun tilannekatsaus, osa IV 6.4.2016 1 Aluehallintouudistus on hallituksen kärkihanke, valmistelu käynnistyy nyt Hallitus on 5.4.2016 tehnyt ratkaisun maakunnille siirrettävistä

Lisätiedot

KESKI-SUOMEN SOTE 2020 KASTE-HANKESUUNNITELMA JA - HAKEMUS. Silja Ässämäki

KESKI-SUOMEN SOTE 2020 KASTE-HANKESUUNNITELMA JA - HAKEMUS. Silja Ässämäki KESKI-SUOMEN SOTE 2020 KASTE-HANKESUUNNITELMA JA - HAKEMUS Silja Ässämäki 11.12.2013 Kaste-hankesuunnitelma 2014-2016 Keski-Suomen SOTE 2020 Keski-Suomen sosiaali- ja terveydenhuollon palvelukonsepti Hakijana

Lisätiedot

Hyvinvointialan ICT-projekti. Hoiva-ICT Arja Ranta-aho Projektipäällikkö IT-Mind Oy

Hyvinvointialan ICT-projekti. Hoiva-ICT Arja Ranta-aho Projektipäällikkö IT-Mind Oy Hyvinvointialan ICT-projekti Hoiva-ICT 18.01.2012 Arja Ranta-aho Projektipäällikkö IT-Mind Oy HOIVA - ICT Ydinajatus Tietotekniikan ja sähköisen liiketoiminnan välineillä tuodaan lisäarvoa hyvinvointipalveluiden

Lisätiedot

Esitys Puolarmetsän terveysasemapalvelujen hankinta 10.3.2014

Esitys Puolarmetsän terveysasemapalvelujen hankinta 10.3.2014 Esitys Puolarmetsän terveysasemapalvelujen hankinta 10.3.2014 ENNAKKOARVIOINTI (IHMISIIN KOHDISTUVIEN VAIKUTUSTEN ARVIOINTI, IVA) ESPOON SOSIAALI- JA TERVEYSTOIMESSA 1. Ennakkoarvioinnin tarve (tulosyksikkö

Lisätiedot