Osavuosikatsaus tammi-kesäkuu 2013

Transkriptio

1 0 Osavuosikatsaus tammi-kesäkuu 2013 Yhtymähallitus Yhtymävaltuusto

2 1 Sisällys Toimitusjohtajan katsaus 2 Kuntayhtymän talous 4 Tuloslaskelma ja ennuste 4 Kuntien maksuosuus ja talousarvion toteutumavertailu 7 Sopimuskuntien myyntituotot 15 Investoinnit 16 Rahoituslaskelma Tuloslaskelmat vastuualueittain 19 Työterveyshuollon taseyksikön tuloslaskelma 23 Henkilöstö 29 Kehittämishankkeet 30 Tilaustaulukot 39 Aikuispsykososiaaliset 41 Aikuissosiaalityö 52 Hallinto 58 Hoito- ja hoiva 61 Kuntoutus 77 Perhepalvelut 87 Suun terveydenhuolto 98 Työterveys 102 Vammaispalvelut 103 Vastaanotto 116 Oma erikoissairaanhoito 127 Ostettu erikoissairaanhoito 136 Ympäristö- ja terveysvalvontapalvelut 141

3 2

4 3 Toimitusjohtajan katsaus Toisessa osavuosikatsauksessa arvioidaan kuntayhtymän toimintaa kesäkuun loppuun mennessä. Vuoden alussa on annettu ohjeistus tiukkaan talouden seurantaan, vuosilomaohjeistukseen sekä hankintakielto. Myös sijaismäärärahojen käytössä on saavutettu säästöjä, mikä ansaitsee myös erityisen kiitoksen. Toimenpiteet näkyvät kuntayhtymän oman toiminnan osalta selkeästi ja olemme pysyneet talousarviossa. Sairaanhoitopiirin palvelujen käyttö ylittää kuntayhtymän talousarvioon varatut määrärahat, vaikka kunnat ovatkin tarkistaneet määrärahavarausta kuluvan kevään aikana. Kuntayhtymän alkuperäisessä talousarviossa oli n. 4 miljoonan euron määrärahavajaus ostettuun erikoissairaanhoidonpalveluihin verrattuna sairaanhoitopiirin budjettiin ja ennakkolaskutuksen perusteena olevaan jäsenkuntien maksuosuuteen. Kyseinen määrärahavarauksen vajaus aiheutti myös kassavajauksen, joka oli ennustettavissa talousarvion vahvistamisen yhteydessä. Kyseinen riskiarvio on kirjattu toimitusjohtajan talousarvioesityksessä ja valtuuston käsittelyssä Sairaanhoitopiirin arvio jäsenkuntien maksuosuuksista ja palvelujen käytöstä on toteutunut kuntayhtymän jäsenkuntien osalta lähes suunnitellusti tai alle arvion, mitä voidaan pitää hyvänä kehityksenä. Loppuvuoden osalta kalliin hoidon tasausrahaston osuus tullee kasvamaan, mikä nostaa jäsenkuntien maksuosuutta. Kalliin hoidon tasausmaksua ei voida vielä ennustaa loppuvuoden osalta. Sairaanhoitopiiriltä on pyydetty erikseen ennustetta kuluvan vuoden palvelujen käytöstä. Palvelutoiminta on pystytty toteuttamaan tavoitteiden mukaisesti valtaosaltaan. Edelleen lääkärityövoiman heikko saatavuus on aiheuttanut jonojen kasvua ja riskin hoitotakuun toteutumiselle. Lääkäritilanteen kokonaisarvio on tehty elokuun aikana ja rekrytointitoimenpiteitä on edelleen voimistettu. Kevään aikana valmisteltiin vastaanottotoiminnan ja päivystyksen uusi toimintamalli, johon liittyi myös terveyskeskuslääkäreiden palkkojen korotus erillislisällä määräaikaisena kokeiluna vuoden 2014 loppuun saakka. Lisäksi kuntayhtymän hallitus päätti sekä psykiatrian että sisätautien päivystyksen järjestelyistä ja korvauksista. Uusi vastaanottomalli on tuottanut kesän seurantajakson aikana erinomaisen hyvää tulosta ja myös asiakastyytyväisyys on parantunut. Hoito- ja hoivapalveluissa on jatkettu kotihoidon kehittämistä Kotihoito 2020 hankkeen johdolla. Uudet toimintamallit pyritään siirtämään kaikkien jäsenkuntien alueelle ja vahvistamaan kotihoidon resursointia erityisesti sisäisin resurssisiirroin. Samalla pyritään vastaamaan voimaan tulleen vanhuspalvelulain vaateisiin. Kuntoutuksen kumppanuusmallin kilpailutus saatiin päätökseen kesäkuussa ja varsinainen palvelutoiminta vaativan ja erittäin vaativan kuntoutuksen osalta aloitettiin yhdessä Vetrea Oy:n kanssa elokuussa. Samassa yhteydessä vahvistettiin kuntoutuslääkäriresurssia. Kuntayhtymässä ei ole ollut aiemmin kuntoutuslääkäriä. Jatkossa kotona selviämisen tueksi tulee kehittää kuntoutuksen toimintatapaa, jolla vahvistetaan toimintakyvyn ylläpitämistä ja arjessa selviytymistä. Ikääntymisen voimakas kasvu edellyttää ennakoivaa toimintatapaa kaikilla toiminta-alueilla. Kuntayhtymässä valmisteltiin toukokuun aikana tuottavuusohjelma, jolla myös linjataan palvelutoimintaa ja resursointia pidemmällä aikavälillä. Kunnat antoivat lausuntonsa ohjelman toimenpiteistä samassa yhteydessä, kun lausuntoa pyydettiin vuoden 2014 talousarvioraamin asettamiseen. Tuottavuusohjelmaan sisältyi toimenpiteitä erityisesti tehostetun palveluasumisen,

5 4 osastotoiminnan ja sairaalan toiminnan linjauksista. Linjauksia käsitellään kuluvan syksyn aikana lisävalmistelujen jälkeen mm. palvelusopimusneuvottelujen ja kuntakokouksen yhteydessä. Palvelutoiminnan linjausten yhteydessä ratkaistaan myös linjaukset toimitilojen osalta. Alkuperäinen linjaus siitä, että kuntayhtymä käyttää ensisijaisesti jäsenkuntiensa omistamia tiloja, on edelleen lähtökohta. Monien sisäilmaongelmien vuoksi on jouduttu tekemään väliaikaisratkaisuja ja käyttämään väistötiloja, joista pyritään luopumaan, kun pysyvät tilaratkaisut ovat mahdollisia. Tulevien vuosien investointiohjelmaa on valmisteltu yhdessä jäsenkuntien ja erityisesti Iisalmen kaupungin kanssa. Ratkaisut tehdään talousarvion valmistelun yhteydessä. Koljonvirran kiinteistön osalta ratkaisu tehdään ensi keväänä tilankäytön selvityksen valmistuttua. Kuntayhtymän operatiivisen toiminnan johtamisjärjestelmän uudistamista on valmisteltu kevään aikana. Henkilöstön edustus on ollut mukana työryhmätyöskentelyssä ja vaihtoehtoisia malleja on käsitelty sekä osittain työpaikkakokouksissa että yhteistyöryhmässä. Hallitus vahvisti jatkotyöskentelyn pohjaksi vastuualuekokonaisuudet kesäkuussa. Jatkovalmistelu on meneillään ja sitä työstetään osallistavalla toimintatavalla siten, että mallien valmistelusta vastaavat johtoryhmän jäsenet. Mallien läpikäymistä edellytetään kaikissa työyksiköissä työpaikkakokouksissa tai esimiehen /päällikön vastuulla muulla tavalla. Asiasta raportoidaan työpaikkakokousmuistioissa. Johtamisjärjestelmän tavoitteena on tukea ennakoivaa, ennaltaehkäisevää hyvinvointia ja terveyttä edistävää prosessimaista toimintatapaa. Samalla vahvistetaan lähijohtamista ja lähiesimiestyötä järjestämällä tehtäväkokonaisuuksia uudelleen. Malli otetaan käyttöön vuoden 2014 alussa. Henkilöstöhallinto on valmistellut kevään aikana uuden toimintamallin, jossa pyritään tukemaan osatyökykyisten työssäjatkamista eläkeikään saakka ja siten, että vältyttäisiin varhaiseläkemaksuista. Toimenpiteillä on merkittävä taloudellinen vaikutus, koska yksi ennenaikainen työkyvyttömyyseläke maksaa keskimäärin Ennuste mm. vuodelle 2014 olisi n Toimintamallissa hyödynnetään henkilökohtaisen avun järjestäminen kuntayhtymän omana toimintana mm. vammaispalveluiden osalta. Mallia työstetään yhdessä Kevan kanssa. Lisäksi kuntayhtymässä on toteutettu keväästä 2013 alkaen n. vuoden kestävää esimieskoulutusohjelmaa kaikille esimiehille ja syventävää osiota hakumenettelyn perusteella. Koulutus toteutetaan yhteistyössä Itä-Suomen Yliopiston kanssa. Osallistuminen koulutukseen on ollut laajaa ja innostunutta sekä palaute tähänastisesta koulutuksesta on ollut hyvää. Kokonaisuutena kuntayhtymän toiminta alkuvuoden aikana on saavuttanut asetetut tavoitteet. Kuntayhtymän ohjausvaikutus ostettuun erikoissairaanhoitoon (KYS) kiteytyy mm. lähetekäytäntöihin ja toiminnan seurantaan. Omistajaohjaus on jäsenkuntien tehtävää ja olemme pyrkineet omistajaohjauksen keinojen kehittämistä pohtimaan yhteistyössä. Kuntayhtymän johtavat viranhaltijat osallistuvat sairaanhoitopiirin tuottavuusohjelman työstämiseen eri työryhmissä. Ennuste loppuvuoden toteutumasta perustuu tilannearvioon kesäkuun lopussa. Myös nyt on käytettävissä heinä- ja elokuun alun tilanne. Erityinen riski ylityksiin on olemassa KYS:in palvelujen käytössä. Kuntayhtymän oman toiminnan ohjaus on edelleen ohjeistettu tiukasti ja tavoitteena on pysyä tältä osin raamissa. Omasta toiminnasta emme kuitenkaan pysty kattamaan todennäköisiä KYS:in palvelujen ylityksiä.

6 5 Iisalmi Leila Pekkanen, toimitusjohtaja

7 6 Kuntayhtymän talous Tuloslaskelma ja ennuste Kesäkuun loppuun mennessä toimintakulujen toteuma olisi tasaisella kulutuksella 50,0 %. Kuntayhtymän toimintakulujen toteuma on yhteensä 51,0 %, joten kustannukset ylittivät tasaisen kulutuksen 1 %:lla. Henkilöstökulujen toteuma on yhteensä 50,4 %. Henkilöstökulujen toteutuma sisältää koko vuoden lomarahat sivukuluineen noin 2,7 milj. (arvio loppuvuodelle jaksotettavasta lomarahojen määrästä on yhteensä ). Mikäli henkilöstökulujen toteutumasta vähennetään laskennallinen loppuvuoden osuus, toteutumaprosentti on yhteensä 48,4 %. Tämä alittaa tasaisen kulutuksen oleellisesti.

8 Palvelujen ostot ylittävät kesäkuuhun mennessä tasaisen kulutuksen, sillä toteumaprosentti on 52,2 %. Tammi-kesäkuun aikana ylittyivät erityisesti asiakaspalvelujen ostot kuntayhtymiltä (54,5 %). Vaalijan laitoshoidon osalta toteutumat ovat kunnittain seuraavat: Iisalmi 60,9 %, Kiuruvesi 60,7 %, Sonkajärvi 41,9 % ja Vieremä 51,9 %. KYSin ostojen toteumat ovat alkuvuoden aikana ylittäneet talousarvioon varatut määrärahat, joten kesäkuun yhtymävaltuustossa sairaanhoitopiirin palvelujen ostoon lisättiin määrärahaa: Iisalmi + 1,042 milj., Kiuruvesi 0, Sonkajärvi ja Vieremä , yhteensä 1,549 milj.. Lisämäärärahat huomioiden toteutumat ovat kunnittain seuraavat: Iisalmi 54,4 %, Kiuruvesi 59,6 %, Sonkajärvi 49,7 % ja Vieremä 47,1 %, yhteensä 54,3 %. Toteutumiin sisältyy kalliin hoidon tasausrahastokustannukset huhtikuun loppuun mennessä. Touko-kesäkuulta tasausrahastoon on kertynyt lisämaksua seuraavasti: Iisalmi , Sonkajärvi ja Vieremä sekä Kiuruvedelle hyvitystä yhteensä Aikaisempien vuosien perusteella loppuvuoden aikana tasausrahastokustannukset kasvavat. ICT-palvelujen ostot ylittävät tasaisen kulutuksen (toteumaprosentti 59,4 %), mutta vastaavasti palvelinkustannukset (toteutuma 44,1 %) sekä verkko- ja laitepalvelut (toteutuma 22,4 %) alittavat selkeästi tasaisen kulutuksen. Verkkokustannuksiin ei ole tähän mennessä tullut uuden Citrix-ympäristön palvelumaksuja, mikä puuttuu siis toteutumasta. Palvelujen oston toteutumaa nostavat vakuutukset (toteumaprosentti 105,3 %), jotka erääntyvät kerran vuodessa. Alkuvuoden osavuosikatsauksesta poiketen lääkäripalvelujen ostot ylittävät tasaisen kulutuksen, sillä toteumaprosentti on 53,9 %. Aineiden ja tarvikkeiden ostot alittivat tasaisen kulutuksen (toteumaprosentti 49,4 %) ja ovat euromääräisesti pienemmät kuin edellisenä vuonna vastaavaan aikaan. Erityisesti kalustohankintoja pienentänee myös osaltaan voimaan astunut hankintakielto. Toteumaprosentti ylitti tasaisen kulutuksen lääke- (57,9 %) ja lämmityshankinnoissa (61,7 %). Lisäksi hoitotarvikkeissa tapahtui pientä ylittymistä. Myös avustuksien toteuma alittaa tasaisen kulutuksen (48,3 %). Alkuvuoden tavoin työmarkkinatuen kuntaosuus ylittää tasaisen kulutuksen edelleen (54,4 %). Työmarkkinatuen kuntaosuuden toteuma on jäsenkunnittain seuraava: Iisalmi 53,8 %, Kiuruvesi 63,4 %, Sonkajärvi 40,5 %, Vieremä 60,2 %. Näin ollen kaikissa muissa jäsenkunnissa paitsi Sonkajärvellä työmarkkinatuen kuntaosuus ylitti tasaisen kulutuksen. Perustoimeentulotuen kulut sen sijaan alittuivat 4,4 %. Vaikka otetaan huomioon, että avustusten toteutumaan sisältyy vain viiden kuukauden osalta omaishoidon tuen kustannukset, arvioidaan avustusten kokonaisuudessaan alittavan tasaisen kulutuksen. Muiden toimintakulujen toteumaprosentti oli 51,1 %, joka vastaa lähes tasaisen kulutuksen mukaista toteumaprosenttia. Toteumaprosenttia nostavat erityisesti vuokra- ja leasingkustannukset. Toteutumasta puuttuu isoimpana eränä kiinteistövero; mikäli sen laskennallinen osuus huomioidaan, muiden toimintakulujen toteutumaprosentti on yhteensä 52,9 %. Toimintatuottojen toteumaprosentti on 48,4 %, mikä alittaa tasaisen kulutuksen 1,6 %:lla. Myyntituottojen toteutumaprosentti on 49,0 %, mutta kun huomioidaan toteumasta puuttuvat erät, sotilasvammalain mukaiset korvaukset ja lääkäreiden koulutuskorvaukset sekä kesäkuussa päätetyt lisämaksuosuudet jäsenkunnille, arvioidaan myyntituottojen toteutuvan talousarvion mukaisesti. Maksutuottojen kertymä ei ole ollut tammi-kesäkuun aikana tasaisen kertymän mukainen (toteumaprosentti 48,8 %) ja maksutuottojen osalta on huoli talousarvion alittumisesta. Tukien ja avustusten toteuma on alhainen toteumaprosentin ollessa 32,4 %. Isoimpina erinä puuttuvat Kelan korvaukset henkilökunnan työterveyshuoltoon sekä hankkeisiin tulevat avustukset. Muiden toimintatuottojen toteumaprosentti on 52,2 %, mikä ylittää tasaisen kertymän. Toimintatuottojen arvioidaan toteutuvan lähes talousarvion mukaisina. 7

9 8 Rahoitustuotoista ja -kuluista puuttuu toimintavuoden aikana jäsenkunnille maksettavat peruspääoman korot. Puolen vuoden osuus korkokuluista on yhteensä euroa. Edellisen vuoden tammi-kesäkuun toteumaan verrattuna tämän vuoden toimintatuotot ovat kasvaneet 1,7 % (+ 1,2 milj. ), mutta toimintakulut ovat samaan aikaan nousseet 2,1 % (+ 1,6 milj. ). Työtoiminnan ja ensihoidon muutosten vuoksi palvelujen ostot ovat kasvaneet viime vuoteen verrattuna 10,2 % ja vastaavasti henkilöstökulut, tarvikeostot ja muut toimintakulut ovat pienentyneet viime vuoden tasoon verrattuna. Jäsenkuntien tilausten toteutuma tammi-kesäkuun osalta on kasvanut edelliseen vuoteen verrattuna yhteensä 3,9 % (+ 2,5 milj. ). Kesäkuun lopun tuloslaskelman perusteella kuntayhtymän talous on puolen vuoden jälkeen 3,3 milj. euroa alijäämäinen. Tilinpäätösennustetta tehtäessä on huomioitava toimintatuotoista puuttuvat suuret erät (mm. sotilasvammalain mukaiset korvaukset ja henkilökunnan työterveyshuollon korvaukset Kelalta) sekä toimintakuluihin sisältyvät koko vuoden lomarahakustannukset (mukana laskennallisesti loppuvuoden kustannuksiin kuuluvia lomarahoja yhteensä 1,355 milj. ). Kun otetaan huomioon valtuuston kesäkuussa vahvistamat 1,5 milj. :n lisämäärärahat KYSin palvelujen ostoon, kesäkuun toteutuman perusteella sairaanhoitopiirin ostoihin tarvitaan vuoden loppuun mennessä lisärahaa yhteensä 2,4 milj. (Iisalmi + 1,5 milj. ja Kiuruvesi ). Sonkajärven ja Vieremän lisämäärärahat ovat tässä vaiheessa riittävät. Tässä arviossa ovat mukana kesäkuun loppuun mennessä toteutuneet kustannukset. Aikaisempien vuosien kokemuksen pohjalta sairaanhoitopiirin lopullisia maksuosuuksia nostaa kalliin hoidon tasausrahaston maksuosuuksien kasvu loppuvuoden aikana. Kuntayhtymän oman toiminnan arvioidaan toteutuvan talousarvion mukaisena kaikkien jäsenkuntien osalta ja osittain pienentävän sairaanhoitopiirin maksuosuuksiin tulevaa lisälaskutusta. Koska jäsenkuntien maksuosuudet sairaanhoitopiirille eivät ole olleet täysimääräisesti mukana kuntayhtymälle suoritettavissa ennakkomaksuissa, kuntayhtymän kassan riittävyys on ollut ensimmäisen vuosipuoliskon aikana heikompi kuin aikaisempien kolmen toimintavuoden aikana. Lomarahojen maksuun ja kesän sijaiskustannuksiin jouduttiin ottamaan lyhytaikaista lainaa kesäkuussa yhteensä 5 milj.. Lisäksi heinäkuussa nostettiin lisälainaa 1,5 milj.. Lainat maksetaan pois elokuun loppuun mennessä ja alkusyksyn aikana arvioidaan lisälainan tarve.

10 Kuntien maksuosuus ja talousarvion toteutumavertailu 9

11 10 Jäsenkuntien sosiaali- ja terveydenhuollon ja hallinnon Maisemamallin tilausten toteutumaa kesäkuun loppuun mennessä on verrattu talousarvioon. Ympäristötoimi on jaettu jäsenkunnille kirjanpidon toteuman perusteella. Ympäristötoimen osuudet on jaettu asukaslukujen suhteessa lukuun ottamatta eläinlääkintähuollon subventiokuluja, jotka on jaettu kunnittain aiheuttamisperiaatteen mukaan. Taulukossa on verrattu jäsenkunnilta perittyjä myyntituottoja tilausten toteutumiin kesäkuun loppuun mennessä. Taulukkoon on lisätty vertailutiedoksi tilausten toteutumat 1-6/2012 ja laskettu toteutumien väliset muutosprosentit. Tilinpäätösarviota varten tuloslaskelmasta puuttuvia keskeisiä tekijöitä on tarkasteltu jäsenkunnittain sekä otettu huomioon yhtymävaltuuston vahvistamat Iisalmen, Sonkajärven ja Vieremän lisätilaukset KYSin osalle. Keskeisimmät toiminnan muutokset ja poikkeamat suurtuotteittain perusteluineen Iisalmen palvelusopimuksen kokonaissumma on 69,2 milj. ja toteutuma on 1 6/2013 on 36,0 milj eli 52,0 %. Toteuma ylittyy + 4,0 %, ( ). Oleelliset ylitykset; oma erikoissairaanhoito 51,9 %, toteuma ylittyy + 3,7 % ( ); konservatiivisen hoidon kustannukset toteutuu suunnitellusti, mutta hinnat nousseet suoritteiden laskiessa. Ihotautipoliklinikkakäynnit on ohjattu KYS:aan kaksi kuukautta. Operatiivisessa toiminnassa ja polikliinisessa toiminnassa on käytön kasvua lähes kauttaaltaan. Palvelun käytöstä aiheutuneet kustannukset ovat lisääntyneet vuoden 2012 vastaavaan ajankohtaan verrattuna + 2,98 % ( ). ostettu erikoissairaanhoito 54,5 %, toteuma ovat ylittyneet + 8,9 % ( ). Palveluiden käytöstä aiheutuneet kustannukset ovat lisääntyneet vuoden 2012 vastaavaan ajankohtaan verrattuna 21,1 % ( ). Ensihoidon osuus hoitolaskusta on (58,5 %). hoito ja hoiva 53,7 %, toteuma ylittyy + 7,4 % ( ), ylitys selittyy mm. kotihoidon kustannusten kasvulla (hoitotarvikejakelu ), muistivastaanoton asiakasmäärän ja kustannusten kasvu, palveluasumisen varaamattomat vuokrakulut ), tehostetun palveluasumisen toteutumattomat määrärahan mukaiset paikkavähennykset (+ 5 %, ostojen osuus ) ja pitkäaikaishoidon käytön ja kustannusten kasvulla (toteutumattomat vuodeosastopaikkojen vähennys 5). Sotavammalain mukaisia korvauksia puuttuu toteumasta Palveluiden käytöstä aiheutuneet kustannukset ovat lisääntyneet vuoden 2012 vastaavaan ajankohtaan verrattuna + 3,9 % % (+ 38). perhepalvelut 53,6 %, toteuma ylittyy + 7,2 % ( ), joka selittyy lähinnä kodin ulkopuolelle sijoitetuilla asiakkailla, perhehoidoin tot 58,2 %. Perhehoito on ensisijainen vaihtoehto sijaishuollon järjestämisessä. vastaanotot 51,6 %, toteuma ylittyy + 3,2 % ( ), ylitys selittyy lääkäripalvelujen ostopalvelukustannuksilla ja tuottojen alituksella. Palveluiden

12 11 käytöstä aiheutuneet kustannukset ovat lisääntyneet vuoden 2012 vastaavaan ajankohtaan verrattuna 1,9 % % ( ). Oleelliset alitukset; aikuispsykososiaaliset palvelut 46,5 %, toteuma alittuu 6,9 % ( ), selittyy erikoissairaanhoidon hoitopäivien (tot 36 %) ja asumispalvelujen hoitopäivien (tot 44 %) käytön laskulla. aikuissosiaalityö 48,5 %, toteuma alittuu 2,9 % ( ), selittyy toimeentulotukien menojen (tot 48,1 %), josta pakolaisille myönnetty osuus on 4,4 % ( ), työmarkkinatuen kuntaosuuden kasvua (tot 53,8 %). suun terveydenhuolto 47,4 %, toteuma alittuu 5,2 % ( ) selittyy hammaslääkärivajeella. vammaispalvelut 49,7 %, toteutuma alittuu -0,5 % ( ), toteutunut lähes suunnitellusti; henkilökohtainen apu (tot 45,33 %, ), vammaispalvelulain mukaiset kuljetukset (tot 59,8 %, ), sosiaalihuoltolain mukaiset kuljetukset (tot 49,27 %) kehitysvammahuollon laitoshoito (tot 65 %), kehitysvammahuollon päivätoiminta Purje (tot 52, 2 %). kuntoutus 47,1 %, toteuma alittuu 5,7 % ( ) selittyy lääkinnällisen kuntoutuksen ostopalvelujen alittumisella jalkaterapiassa ja toimintaterapiassa. Ostopalvelut jalkahoidosta ja toimintaterapiasta kohdentuvat syksylle. Kiuruveden palvelusopimuksen kokonaissumma on 31,0 milj. ja toteutuma on 1 6/2013 on 16,5milj eli 53,2 %. Toteuma ylittyy + 6,4 %, ( ). Oleelliset ylitykset; aikuissosiaalityö 52,7 %, toteuma ylittyy + 5,4 % ( ); mm. työmarkkinatuen kuntaosuus (tot 63,4 %, ), toimeentulotukimenot (tot 45,8 %). oma erikoissairaanhoito 51,7 %, toteutuma ylittyy + 3,3 % ( ); konservatiivisen hoidon kustannukset alittuneet, mutta hinnat nousseet suoritteiden laskiessa. Selittyy lähinnä sisätautien vuodeosaston hoitopäivien ja sisätautien poliklinikkakäyntien laskulla. Operatiivisessa toiminnassa ja polikliinisessa toiminnassa on käytön kasvua lähes kauttaaltaan. Ihotautipoliklinikkakäynnit on ohjattu KYS:aan kaksi kuukautta. Palvelun käytöstä aiheutuneet kustannukset ovat vähentyneet vuoden 2012 vastaavaan ajankohtaan verrattuna -7,6 % ( ). erikoissairaanhoito ostettu 59,6 %. Toteuma on ylittynyt + 19,1 % ( ). Palveluiden käytöstä aiheutuneet kustannukset ovat lisääntyneet vuoden 2012 vastaavaan ajankohtaan verrattuna + 26,3 % ( ). Palveluista on erillinen selvitys. Ensihoidon osuus hoitolaskusta on (59,6 %). Ensivastetehtävien kustannuksiin ei ole varauduttu talousarviossa.

13 12 hoito ja hoiva 54,3 %, toteuma ylittyy + 8,5 % ( ), selittyy kotihoidon kustannusten kasvulla + 10 % (hoitotarvikejakelu , muistivastaanoton käyntien asiakkaiden ja kustannusten kasvu), tehostettu palveluasumisen kustannusten kasvulla 7 %, pitkäaikaishoidon hoitopäivien ja kustannusten kasvulla vuodeosastolla. Sotavammalain mukaisia korvauksia puuttuu toteumasta Palveluiden käytöstä aiheutuneet kustannukset ovat lisääntyneet vuoden 2012 vastaavaan ajankohtaan verrattuna + 2,6 % ( ). kuntoutus 54,1 %, toteuma ylittyy 8,2 % ( ), selittyy lähinnä lääkinnällisen kuntoutuksen apuvälinehankinnoilla ja palveluilla. Ostopalvelut jalkahoidosta kohdentuvat syksylle. Oma laitoskuntoutuksen tarve on vähentynyt ja resurssit avokuntoutuksessa. perhepalvelut 56,0 %, toteuma ylittyy + 12,0 % ( ), selittyy suurtuotteen sisällä kodin ulkopuolelle sijoitettujen asiakkaiden hoitopäivien kasvua perhehoidoissa (tot 56 %) ja lasten laitoshoidon ostopalveluissa (tot 96,5 %). Perhehoito on ensisijainen vaihtoehto sijaishuollon järjestämisessä. vammaispalvelut 51,5 %, toteuma ylittyy + 3,0 % ( ), toteutuu lähes suunnitellusti paitsi henkilökohtainen apu (tot 63,3 %, ylitys ), vammaispalvelulain mukaiset kuljetukset (tot 62,1 %, ylitys ), sosiaalihuoltolain mukaiset kuljetukset (tot 61,9 %, ), kehitysvammahuollon laitoshoitopäivät (tot 55,4 %, ylitys ). Oleelliset alitukset; aikuispsykososiaaliset palvelut 45,1 %, toteuma alittuu 9,8 % ( ), selittyy erikoissairaanhoidon avohoidon ja laitoshoidon sekä asumispalvelujen käytön laskulla. suun terveydenhuolto 37,2 %, toteuma alittuu 25,6 % ( ) selittyy hammaslääkärivajeella. vastaanotto 48,3 %, toteuma alittuu 3,9 % ( ), toteutunut lähes suunnitellusti vastaanotoilla, päivystyksessä ja terveysneuvonnassa. Asiakkaiden määrä on suunniteltua suurempi vastaanottotoiminnassa. Sonkajärven palvelusopimuksen kokonaissumma on 16,2 milj. ja toteutuma on 1 6/2013 on 8,3 milj eli 51,3 %. Toteuma ylittyy + 2,5 %, ( ). Oleelliset ylitykset; erikoissairaanhoito oma 66,8 %, toteutuma ylittyy + 33,5 % ( ). Hoidon tarve ylittyy sekä konservatiivisessa että operatiivisessa toiminnassa. Palvelujen hinnat ovat nousseet suoritteiden laskiessa. Selittyy lähinnä sisätautien vuodeosaston hoitopäivien nousulla sekä neurologian ja hematologian poliklinikkakäynneillä ja dialyysien hoidoilla. Operatiivisessa toiminnassa ylitys selittyy hoitopäivillä, toimenpiteillä ja polikliinisilla käynneillä. Ihotautipoliklinikkakäynnit on ohjattu KYS:aan kaksi kuukautta. Palvelun käytöstä

14 13 aiheutuneet kustannukset ovat nousseet vuoden 2012 vastaavaan ajankohtaan verrattuna + 19,1 % ( ). erikoissairaanhoito ostettu 50,0 %, toteuma suunnitelman mukainen. Osin on korvannut ostettua erikoissairaanhoitoa. Palveluiden käytöstä aiheutuneet kustannukset ovat lisääntyneet vuoden 2012 vastaavaan ajankohtaan verrattuna + 7,2 % ( ). Palveluista on erillinen selvitys. Ensihoidon osuus hoitolaskusta on (53,2 %). Ensivastekustannuksiin ei ole varauduttu talousarviossa. hoito ja hoiva 53,0 %, toteuma ylittyy + 6,6 % ( ), selittyy asumispalvelujen ateriakustannusten kasvulla, kotihoidon asiakasmäärä kasvulla ja kustannusten kasvulla (hoitotarvikejakelu ) ja tehostetun palveluasumisen hoitopäivien nousulla (ostopalveluiden ylitys ) sekä muistivastaanoton käyntimäärän ja siitä aiheutuneiden kulujen kasvulla. Sotavammalain mukaisia korvauksia puuttuu toteumasta Palveluiden käytöstä aiheutuneet kustannukset ovat lisääntyneet vuoden 2012 vastaavaan ajankohtaan verrattuna + 5,0 % ( ). kuntoutus 57,8 %, toteuma ylittyy + 15,5 % ( ), selittyy terapia-asiakkaiden ja lääkinnällisen kuntoutuksen kasvulla. Ostopalvelut jalkahoidosta kohdentuvat syksylle. perhepalvelut 51,5 %, toteuma ylittyy + 3 %, ( ), suurtuotteen sisällä kodin ulkopuolelle sijoitettujen asiakkaiden hoitopäivien lisääntymisestä johtuvaa kustannustenkasvua perhehoidoissa (tot 42,5 %) ja lasten laitoshoidon ostopalveluissa (tot 144 %). Perhehoito on ensisijainen vaihtoehto sijaishuollon järjestämisessä. Oleelliset alitukset; aikuispsykososiaalityö 45,2 %, toteuma alittuu 9,6 % ( ), selittyy erikoissairaanhoidon avohoidon nousulla ja laitoshoidon hoitopäivien laskulla sekä asumispalvelujen käytön laskulla. aikuissosiaalityö 47,8 %, toteuma alittuu 4,4 % ( ), selittyy toimeentulotuki (tot 24 %), josta pakolaisille myönnetty osuus on 19 % ( ), työmarkkinatuen kuntaosuus (tot 40,5 %). suun terveydenhuolto 40,2 %, toteuma alittuu -19,5 % ( e), selittyy h a m m a s l ä ä k ä r i v a j e e l l a. vammaispalvelut 45,4 %, toteuma alittuu 9,17 % ( ), toteutunut suunnitellusti paitsi vammaispalvelulain mukaiset kuljetukset (tot 73,4 %, ylitys ) ja sosiaalihuoltolain mukaiset kuljetukset (tot. 44,26 %, ). vastaanotot 48,2 %, toteuma alittuu 3,5 % ( ), selittyy vastaanoton lääkäriresurssien ajoittaisesta rajallisuudesta. Asiakkuuksien määrä on toteutunut suunnitellusti. Palveluiden käytöstä aiheutuneet kustannukset ovat vähentyneet vuoden 2012 vastaavaan ajankohtaan verrattuna 28,3 % ( ).

15 14 Vieremän palvelusopimuksen kokonaissumma on 12,9 milj. ja toteutuma on 1 6/2013 on 6,5 milj eli 50,3 %. Toteuma ylittyy + 0,8 %, ( ). Oleelliset ylitykset: aikuissosiaalityö 50,1 %, toteuma ylittyy + 0,2 % (+ 400 ), toimeentulotukimenot (tot 41,5 %), työmarkkinatuen kuntaosuus (tot 60,2 %). erikoissairaanhoito oma 59,1 %, toteutuma ylittyy + 18,2 % ( ). Hoidon tarve ylittyy sekä konservatiivisessa että operatiivisessa toiminnassa. Selittyy lähinnä sisätautien vuodeosaston hoitopäivien nousulla sekä hematologian poliklinikkakäynneillä. Operatiivisessa toiminnassa ylitys selittyy hoitopäivillä, toimenpiteillä ja polikliinisilla käynneillä. Ihotautipoliklinikkakäynnit on ohjattu KYS:aan kaksi kuukautta. Palvelujen hinnat ovat nousseet suoritteiden laskiessa. Ihotautipoliklinikkakäynnit on ohjattu KYS:aan kaksi kuukautta. Palvelun käytöstä aiheutuneet kustannukset ovat lisääntyneet vuoden 2012 vastaavaan ajankohtaan verrattuna 13,3 % ( ). hoito ja hoiva 55,0 %, toteuma ylittyy + 10 % ( ), selittyy omaishoidon tukipalkkion toteuma 62,3 %, kotihoidon kustannusten kasvulla (hoitotarvikejakelu 3 000, kotihoidon tukipalveluateriat, yöpartiokäyntien tukea ostopalveluna) ja tehostetun palveluasumisen (tot. 53 %, ylitys ) ja pitkäaikaislaitoshoidon (tot. 64 %, ylitys ) käytön kasvulla. Asumispalveluiden kulujen kasvuun on osittain vaikuttanut terveydenhuollon väistötilojen tarve Sotkanhelmen tiloissa. kuntoutus 57,7 %, toteuma ylittyy + 9,9 % ( ), selittyy terapia-, kuntoutusasiakkaiden ja lääkinnällisen kuntoutuksen asiakkaiden määrän nousulla. Ostopalvelut jalkahoidosta kohdentuvat syksylle. vammaispalvelut 50,3 %, toteuma ylittyy + 0,6 % ( ). toteutunut suunnitellusti paitsi kehitysvammahuollon laitoshoito (57 %), vammaispalvelulain mukaiset kuljetukset (tot.49 %), sosiaalihuoltolain mukaiset kuljetukset (99,01 %, ). vastaanotto 53,5 %, toteuma ylittyy + 6,94 % ( ), toteutunut lähes suunnitellusti. Väistötilat ovat rajoittaneet hoitajien vastaanottotoimintaa. Vastaanottojen asiakkuuksien määrä on suunnitelman mukainen. Oleelliset alitukset; aikuispsykososiaaliset palvelut 37,9 %, toteuma 24,2 % ( ), selittyy erikoissairaanhoidon avohoidon ja laitoshoidon sekä asumispalvelujen käytön laskulla. erikoissairaanhoito ostettu 47,1 %, toteuma alittuu 5,8 % ( ). Palveluiden käytöstä aiheutuneet kustannukset ovat vähentyneet vuoden 2012 vastaavaan ajankohtaan verrattuna - 5,08 % ( ). Ensihoidon osuus hoitolaskusta on

16 (52,0 %). Ensivastekustannuksiin ei ole varauduttu talousarviossa. perhepalvelut 44,4 %, toteuma alittuu 11,1 % ( ), perhehoito (tot 46,3 %), lastensuojelun laitoshoidon ostopalvelut (tot 43,6 %). suun terveydenhuolto 34,1 %, toteuma alittuu 31,7 % ( ), selittyy hammaslääkärivajeella. Koko kuntayhtymän talousarvio kokonaissumma on 129,4 milj. ja toteutuma on 1 6/2013 on 67,3 milj. eli 52,1 %. Toteuma ylittyy + 4,1 % ( ). terveydenhuollon hoidon saatavuus toteutui muissa palveluissa paitsi aikuisten puheterapiassa (9). Terveydenhuollon tuotot 48,9 % alittuu maksutuottojen osalta. Tulokseen vaikuttavat jatkossa kesän aikaiset sulut Iisalmen sairaalassa ja Vieremän terveysasemalla lähinnä toimintatuottojen ja suoritteiden kautta sekä henkilöstökulujen nousu vuosilomissa. ostetun erikoissairaanhoidon kustannusten ylityksen riski kohdistuu lähinnä Iisalmelle ja Kiuruvedelle. Ensihoito ylittyy 7,5 %. Ensivastetoiminnan kustannuksiin ei ole varauduttu Kiuruvesi , Sonkajärvi ja Vieremä oman erikoissairaanhoidon kustannusten ylityksen riski lähinnä kohdistuu Sonkajärvelle ja Vieremälle. talousarvion sisältämiä vuodeosastopaikkojen vähentämistä Iisalmen sairaalasta (7) ja Iisalmen terveyskeskuksesta (5) ei ole toteutettu ja vaikuttaa kuluja lisäävästi hoito ja hoiva palvelujen pitkäaikaishoidon suurtuotteessa Iisalmessa. Loppuvuodesta resursseja on tarkistettu vastaamaan pitkäaikaishoitoa. määrärahasiirtoja on toteutettu kauttaaltaan kattamaan ylityksiä. toiminnassa toteutettu hankintakieltoa ja henkilöstön käyttöä tehostettu sijaisia vähentämällä, tarkistamalla mitoitukset ja optimoimalla hoitohenkilöstön henkilöstön määrä lääkäriresursseihin ja toiminnan muutoksiin työterveyshuollon taseyksikkö aloitti toimintansa ja tavoitteena on kattaa menot toimintatuotoilla. Tulos on sotavammalain mukaisiin korvauksiin oikeuttava toteuma ei sisälly talousarvion toteutumaan; Iisalmi , Kiuruvesi , Sonkajärvi ja Vieremä ; yhteensä Sotavammalain mukaiset korvaukset ovat Kiuruvettä lukuun ottamatta ennakoitua pienemmät. Vieremän sosiaali- ja terveydenhuollon palvelut tuotetaan väistötiloissa, paitsi suun terveydenhuollon lähipalvelut tuotetaan Iisalmen ja Sonkajärven terveyskeskuksissa tilapäisesti. Iisalmen kehitysvammaisten Päiväkeskus Purjeen väistötilat ja tilamuutokset ovat vaikuttaneet osaltaan toiminnan sujuvuuteen ja suoritteiden toteutumiseen. AluePegasos ja sähköinen resepti on otettu käyttöön alkuvuodesta. valmistautuminen earkiston käyttöönottoon alkanut. suun terveydenhuollon palveluseteli tulee käyttöön viimeistään syyskuun aikana. terveysneuvonnan suoritteista puuttuvat kausirokotuskäynnit koko vuoden osalta. terveydenhuollon tuotteistus otetaan käyttöön erikoissairaanhoidossa ja laitoshoidossa 2014 talousarviossa.

17 16 kotisairaalan toiminta on vakiintunut Iisalmessa ja asiakkaita myös muissa jäsenkunnissa. Toiminnan laajentamista muihin jäsenkuntiin suunnitellaan mm. ensihoidon yhteistyönä. Kotihoito 2020 hankkeen mukaisesti kotihoidon C-alueella Iisalmessa on aloitettu toiminnallisen muutoksen ja kotikuntoutuksen pilotointi. Keskitetty palveluohjaus Ohjuri on aloittanut toimintansa Iisalmen kotihoidossa palvelujen saatavuutta ja työnjakoa on kehitetty aloittamalla kokeiluna fysioterapeutin vastaanotto vastaanottojen yhteydessä. akuuttivastaanotto kokeilu alkoi onnistuneesti tavoitteena vähentää päivystyskäyntejä ja lisätä asiakkuuksia ajanvarausvastaanotolla sekä tehostaa hoidon tarpeen arviointia ja potilasohjausta. Toiminta vähensi n. 50 % aulapotilaista yhteispäivystyksessä. pakolaisten vastaanottotoiminta vaatinut terveydenhoitajan lisäresurssia. kuntoutusyksikön ostopalvelut alkoivat ja henkilöstöresurssit (5 tt) siirrettiin kustannusneutraalisti avoimiin tehtäviin ja kuntohoitajan työpanos kohdennetaan kotikuntoutukseen (1) ja muita kustannuksia ostopalveluihin. Sosiaalityön perhepalveluissa kehitetään edelleen palveluitaan tavoitteena resursoida ehkäisevään ja varhaisen tuen palveluihin. Neuvolatiimit ovat vakiinnuttamassa toimintaansa kaikissa kuntayhtymän kunnissa. Vieremällä ja Kiuruvedellä on aloittanut koulutiimit neuvolatiimin työmallin mukaisesti. Oleelliset ylitykset erikoissairaanhoito oma 54,4 %, toteutunut kokonaisuutena lähes suunnitellusti ( ); riski talousarvion ylitykseen on Sonkajärvellä ja Vieremällä. Ylitys kohdistuu operatiiviseen toimintaan ja lähinnä operatiivisiin hoitopäiviin ja leikkaus- ja anestesiapalveluihin ja poliklinikkakäynteihin. Palvelun käytöstä aiheutuneet kustannukset ovat lisääntyneet vuoden 2012 vastaavaan ajankohtaan verrattuna 8 % ( ). erikoissairaanhoito ostettu 54,4 %. Soten budjettiin verrattuna kustannukset ovat ylittyneet 11 % ( ). Palveluiden käytöstä aiheutuneet kustannukset ovat lisääntyneet vuoden 2012 vastaavaan ajankohtaan verrattuna 14 % ( ). Ylitys kohdistuu Iisalmen, Sonkajärven ja Vieremän talousarvioon. perhepalvelut 53,0 %, perhehoito ensisijainen vaihtoehto sijaishuollon järjestämisessä, riski lasten suojelun ostopalvelujen ylittymiseen on Kiuruvedellä ja Sonkajärvellä. vastaanotto 50,5 %, toteutunut lähes suunnitellusti. hoito ja hoiva 53,9 %, toteuma - pitkäaikaishoidon laitoshoitopaikkoja ei ole vähennetty suunnitellusti Iisalmessa ja aiheuttaa lisäkustannuksia n Kaikissa kunnissa paitsi Sonkajärvellä on pitkäaikaishoitoa perusterveydenhuollon akuutin hoitopäivän hinnalla terveyskeskuksen vuodeosastoilla. Omaishoidon tuen määrärahat tulevat ylittymään kaikissa kunnissa, jos toteumaa ennakoi tasaisen toteuman mukaan (kuntamaiseman toteumassa vain 5 kk). kuntoutus 51,2 %, laskua omassa fysioterapiassa ja jalkaterapian ostopalvelut eivät ole toteutuneet.

18 17 Oleelliset alitukset; aikuispsykososiaaliset palvelut 45,2 %, toteuma alittuu 24,2 % ( ), selittyy erikoissairaanhoidon avohoidon ja laitoshoidon sekä asumispalvelujen käytön laskulla. Ylitystä on ainoastaan päihdehuollon käynneissä. aikuissosiaalityö 49,2 %, toteuma 0,2 % (- 400 ) riski työmarkkinatuen kuntaosuuden ylittymiseen on Iisalmessa, Kiuruvedellä ja Vieremällä. suun terveydenhuolto 42,4 % selittyy lähinnä hammaslääkärivajeella. vammaispalvelut 49,7 %. riski vammaispalvelulain ja sosiaalihuoltolain mukaisten kuljetustukien ylittymiseen on Iisalmessa, Kiuruvedellä ja Sonkajärvellä sekä henkilökohtaisen avun menojen ylittymiseen Kiuruvedellä Sopimuskuntien myyntituotot Sopimuskuntien myyntituotot terveyden ja sairaanhoidon vastuualueella Muiden kuntien myyntituotot terveyden ja sairaanhoidon vastuualueella

19 Investoinnit 18

20 19

21 20 Investointihankkeisiin on varattu yhteensä 1,4 milj.. Investointien toteutuma on mennessä yhteensä 51,4 % ( ). Investointiohjelman arvioidaan toteutuvan talousarvion mukaisesti. ATK-investointeihin on käytetty yhteensä (60 % määrärahasta). Korkea toteutumaprosentti johtuu siitä, että suurin yksittäinen investointi, Microsoft lisenssien hankinta, toteutui kokonaan tammikuun aikana. Kustannukset olivat yhteensä MS- lisenssien ohella merkittäviä ovat työterveyshuollon tietojärjestelmän ( ), tuotteistusohjelman( ) sekä potilastietojärjestelmän lisäosien hankinta ( ). Kone- ja laiteinvestointeihin on käytetty 46,6 % määrärahoista (yhteensä ); suurimpia hankkeita ovat paloilmoituskeskuksen uusiminen sekä dialyysikoneen ja urologisen kameran hankinnat. Iisalmen sairaalalle hankitun urologian ultraäänilaitteen investointimeno ylitti talousarviossa annetun määrärahan yli eurolla, mikä katetaan investointiohjelman sisältä. Rakennusinvestointeihin on käytetty 37,3 % määrärahoista (yhteensä ). Isompana rakennushankkeena on sairaalateknisen huollon tilojen saneeraus, johon on käytetty yhteensä Muutoin suurempia rakennushankkeita ovat olleet Iisalmen sairaalan lääkehuoneen remontti sekä aulatilojen, pohjakerros- ja porraskäytävien peruskunnostus sekä Koljonvirran sairaalan ja rakennus R2:den kuntotutkimukset.

22 Rahoituslaskelma

23 Tuloslaskelmat vastuualueittain 22

24 23

25 24

26 25

27 Työterveyshuollon taseyksikön tuloslaskelma 26

28 27

29 28 Strategia Järjestämissuunnitelma Tavoite 2013 Toteutuma Hyvinvoiva kuntalainen Terveyden edistämisen tiedolla johtaminen ja koordinointi kuntien ja kolmannen sektorin kanssa Terveyden edistämisen organisointi ja resursointi Sotessa. Organisointi ja resursointi tapahtuu hallintomallin uudistamisen myötä. Hyvinvointikertomuksen käyttöön otto seudullisesti. Hyvinvointikertomuksen käyttöön otto tapahtuu terveyden edistämisen organisoitumisen ja resursoinnin jälkeen. Perusterveydenhuollon tukeminen palvelukokonaisuuksina sosiaalihuollon ja erikoissairaanhoidon kanssa Vastaanottomallin uudistaminen sekä perusterveydenhuollon ja peruserikoissairaanhoidon toimintaprosessin yhtenäistäminen Akuuttivastaanottomalli alkoi kesäkuussa 2013 onnistuneesti Iisalmen terveyskeskuksessa ja toimintaa pyritään laajentamaan Kiuruvedelle ja Sonkajärvelle. On vähentänyt päivystyskäyntejä yhteispäivystyksessä ja tuotavuus terveyskeskuksen vastaanotoilla on noussut. Väestöä kannustetaan itsestään ja läheisistään huolehtimiseen, omatoimisuuteen ja vastuunottoon sekä omasta että läheistensä hyvinvoinnista ja terveydestä. Avohoitopainotteinen palvelurakenne. Terveysneuvonnan toimintaohjelma ja -kertomus otetaan käyttöön yhteistyötahojen kanssa. Mielenterveys- ja päihdetyön strategian laadinta Vanhuspalvelustrategian laadinta Terveysneuvonnan toimintaohjelma tulee hallituksen käsittelyyn syksyllä Strategian valmistelu jatkuu. Vanhuspalvelustrategian laadinta organisoituu syksyllä Varhainen tunnistaminen ja puuttuminen Koulukuraattoritoiminta ja koulupsykologipalvelut jokaisessa kunnassa. Neuvolatiimin vahvistaminen ja vakiinnuttaminen. Koulukuraattorit toimii jokaisessa kunnassa ja koulupsykologipalvelut Soten toimintana Iisalmessa ja kuntien omana toimintana Kiuruvedellä ja Vieremällä.

30 29 Vaihtoehtoisia palvelumalleja arvioidaan ja otetaan käyttöön. Perhehoitoa arvioidaan vanhustenhuollossa. Perhetyön kehittäminen ja lisäresurssointi. Perhehoito on sijaishuoltona ensisijaista. Resursseja laitoshoidosta kohdennetaan aikuisten mielenterveystyön avohoitoon ja kotikuntoutukseen sekä lasten ja nuorten työryhmiin Perhehoito on osa tuottavuusohjelmaa vuodelle Perhehoidon kriteerien laadinta syksyllä Resursseja siirretty sairaanhoitaja aikuistyöryhmään Sonkajärvellä alkaen, 1 mielisairaanhoitaja kotikuntoutukseen Kiuruvedelle alkaen, 2 sairaanhoitajaa alkaen budjetillisesti kotikuntoutukseen. Kuntouttavan työotteen ja kuntoutuksen kehittäminen, arvioidaan järjestämistavat. Kuntoutuksen palvelu-kokonaisuuden käyttöönotto ja vaativan laitoskuntoutuksen järjestämistapojen tarkastelu. Kuntoutusyksikkö siirtyi neuvottelumenettelyn kautta ostopalveluksi alkaen. Asiakaslähtöinen toiminta Vanhusten huollossa on suositusten tasoinen palvelurakenne. Kansalliset ja alueelliset tietohallinnolliset ratkaisut. Avainasiakkaiden tunnistaminen Ikälain tuomat painopisteet; osallisuus, monipuolinen palvelun tarpeen arviointi, vanhusneuvostot ja asiakasvastaava. Valintaoikeuden laajeneminen HEHKO-käynnit seudullisesti sovitulle kohderyhmälle. Kotisairaalan laajentaminen iltaja viikonlopputyöhön alkaen eresepti-toiminta alkaa AluePegasos otetaan käyttöön Asiakasvastaavatoiminta vanhustenhuollossa ja vastaanotoilla organisoituu. Palveluseteli otetaan käyttöön suun terveydenhuollossa. Ohje / sääntökirjan laatiminen valintaoikeuden käyttöä varten Kotisairaalan laajentaminen siirtyy vuodelle eresepti otettu käyttöön ja AluePegasos otettu käyttöön Ohjuri-palveluohjaus alkanut maaliskuussa Suun terveydenhuollon palveluseteli otetaan käyttöön syksyn 2014 aikana.

31 30 kaikkiin palveluihin Palvelujen saatavuuden edistäminen, liikkuvat palvelut. Toimiva asiakaspalautejärjestelmä ja prosessi Kotisairaala laajenee ja hyvinvointikioskin toiminnan mallintaminen Asiakasraadit, asiakaskyselyt, asiakas osallisena palvelujen suunnittelussa. Oman toiminnan ja ostopalvelujen asiakaspalautejärjestelmän käyttöönotto. Hyvinvointikioski jatkaa toimintaa vuoden loppuun hankkeena ja mahdollista jatkosuunnitelmaa terveyskioskeista arvioidaan vuodelle Asiakasraadin toimintaa valmisteltu ja tulee jaoston käsittelyyn elokuussa Asiakaspalautesuunnitelmaa valmisteltu ja tulee jaoston käsittelyyn syksyllä Viihtyisä, terveellinen ja turvallinen ympäristö Työympäristön turvallisuus Tilaselvityksiin pohjautuvat ja tarkoituksenmukaiset tilaratkaisut peruskuntien kanssa yhteistyössä. Kiuruveden terveyskeskuksen peruskorjauksen tilaselvitys valmistuu. Iisalmen sairaalan tilaselvitys toteutuu toiminnallisen selvityksen jälkeen. Vieremän tilaselvitys toteutuu ennen peruskorjausta. Kehitysvammapalvelujen ja kotihoidon sekä Koljonvirran sairaalan tilaratkaisut valmistuvat vuodelle Kiuruveden terveyskeskuksen tilasuunnitelma on hyväksytty. Vieremän terveyskeskuksen uudisrakentamisen suunnittelu käynnistyy syksyllä Iisalmen sairaalan tilaselvitys on käynnistynyt yhteistyönä Iisalmen kaupungin kanssa. Luonnonvarojen kestävä käyttö Ympäristönsuojelun tiedotusta lisätään. Jokaiseen talouteen jaettava ympäristönsuojelumääräysten tiivistelmä ja jätevesiohje on valmistunut Ennaltaehkäisevää eläinterveydenhuoltoa lisätään. Elintarvikevalvonnan läpinäkyvyyttä parannetaan OIVA-menetelmän mukaiset tarkastukset on aloitettu.

32 31 OIVA-menetelmällä. Prosessit ja rakenteet Toiminnan ja talouden tasapaino Tuotteistus Tuotteistetut palvelut ja kustannuksia vastaava hinnoittelu. Talousarvion valmistelu kuntakokouksen ja palvelusopimusneuvottelujen pohjalta. Toiminnan sopeuttaminen talousarvioon Oman erikoissairaanhoidon palvelut tuotteistetaan mennessä ja kuntalaskutus toteutuu tuotteistetuilla palveluilla alkaen Tuottavuusohjelma käsitelty kuntakokouksessa ja kunnat ovat antaneet lausunnot kesäkuussa KYSin ostojen osalta ei toteudu; lisämääräraha (1,5 milj. ) hyväksytty valtuustossa Tuotteistus valmistuu syksyn 2013 aikana vuoden 2014 talousarviota varten Iisalmen sairaalan ja vuodeosastojen osalta. Omistajaohjaus Palvelusopimusten hyväksyminen kuntakokouksen ja jäsenkuntien käsittelyn jälkeen Tavoite ei ole toteutunut vuoden 2013 osalta. Toiminnan seuranta ja analysointi Iisalmen sairaalan rooli ja toiminnan laajuus vastaa seudullisia ja alueellisia hoidon tarpeita. Tiedolla johtamisen kehittäminen - Tietovarantojen ja tietojärjestelmien Osavuosikatsaukset kolmen kuukauden välein Kuukausiraportit taloudesta ja keskeisistä suoritteista Talousarvion valmisteluseminaari toukokuussa Iisalmen sairaalan roolista ja toiminnan laajuudesta tehdään erillinen selvitys, jossa käytetään myös ulkopuolista asiantuntijaa Osana alueellista yhteistyötä, jossa tavoitteena on rakentaa Osavuosikatsaukset ja kuukausiraportit toteutuneet suunnitelman mukaisesti. Talousarvion valmisteluseminaari ja kuntakokous toteutuivat. Ulkopuolisen asiantuntijan selvitys Iisalmen sairaalasta valmistui ja se toimi pohjana tuottavuusohjelmalle ja alkaneelle tilaselvitykselle. Johtamista tukevien tietovarastoratkaisujen valmistelu kesken.

33 32 parempi hyödyntäminen tietovarasto tms. ratkaisu ja hyödyntää yhtenäisillä sovellusratkaisuilla tiedon jalostaminen johtamisen tueksi. Tietohallinnon kokonaisarkkitehtuurin suunnitelman laadinta alkanut. Johtaminen Johtamisella tuetaan palvelurakenteen uudistamista ja työhyvinvointia. Kannustava ja osallistava johtaminen. Osaamista hallittuun muutos -johtamiseen ja tuloksellisuuteen tuetaan. Johtamisen ja esimiestyön koulutus ja valmennusohjelma. Ikäjohtamisen projektiin osallituminen (Itä-Suomen Yliopisto) Osallistuminen Ikäjohtamisen projektiin toteutunut. Tuottavuuden ja vaikuttavuuden kehittäminen benchmarking-työkaluilla Vastaanotto-, päivystys- ja vuodeosastopalveluissa. Vastaanotto- ja päivystysraportit valmistuneet ja toimineet osana tuottavuusohjelman laadintaa. Vuodeosastojen benchmarking valmistuu syksyn aikana.

34 33

35 34 Henkilöstö KESÄKUU 2013 Hallinto- ja tukipalvelut Sosiaalihuolto Terv- ja sair.hoito Ympäristövalvonta Yhteensä Henkilöstömäärä, 149 (151) 534 (531) 566 (608) 24 (23) 1273 (1313) vakituiset Henkilöstömäärä, 185 (200) 794 (816) 712 (754) 33 (32) 1724 (1802) kaikki Sairauspoissaolot, 296 (239) 1331 (1121) 674 (738) 35 (0) 2336 (2098) vak. kpv 1440 (1351) 6280 (5802) 5953 (6809) 216 (301) (14263) Poissaolot, vak. kpv Sairauspoissaolot 25 (20) 32 (27) 15 (15) 18 (0) 23 (20) kpv/vak htv Suluissa olevat luvut ovat edellisen vuoden 2012 vertailuluvut. Henkilöstön työterveyshuollon kustannuksista on toteutunut kesäkuun lopussa 60 %. Kesäaika tasoittaa työterveyshuollon käyttöä mutta ylitystä vuoden lopussa voidaan arvioida tulevan noin T budjetoituun nähden (Kela korvaukset huomioituna). Sairauspoissaolot ovat kasvaneet 6/2012 tilanteeseen verrattuna kuntayhtymätasolla 1,3 %. Suurin kasvu sairauspoissaoloissa on sosiaalihuollon vastuualueella 13 %. Arviointikriteeri Mittari Tavoitetaso 2013 Toteutuma Henkilöstön motivointi ja sitouttaminen Käytyjen kehityskeskusteluje n määrä Jokaisen työntekijän kanssa käydään kehityskeskustelu joko yksilö- tai ryhmäkeskusteluna Populuksen uudessa kehityskeskusteluosiossa. Keskusteluja käyty heikosti, tehostettava. Esimiehiä ohjeistettu. Esimiestyön tukeminen ja esimieskoulutukset Koulutusten toteutuminen Esimiesten ajankohtaispäivät 2 vuodessa ja esimieskoulutuksia vähintään 2 vuodessa eri esimiestyön alueista Esimiespäivä Esimiesvalmennus ja Vuokattiseminaari Henkilöstön työssä jaksamisen tukeminen ja työhyvinvointi Sairauspoissaolot pv/htv Käytyjen keskustelujen määrä Työhyvinvointiohjelman käyttöönottaminen ja sairauspoissaolohälytysten aktiivinen seuranta sekä varhaisen välittämisen mallin mukaisten keskustelujen käyminen. Ohjelma valmisteilla. Keskusteluja käyty hyvin. Laadukas ja monipuolinen työkykyä ylläpitävä toimintaa Henkilöstökysely Monipuolista tykytoimintaa on tarjolla jokaisella SOTE- paikkakunnalla paikkakunnan mahdollisuuksien mukaan Toteutunut. Kannustavat, kilpailukykyiset ja oikeudenmukaiset palkkaus- ja palkitsemisjärjestelmät Henkilöstökysely Palkkausjärjestelmien kehittäminen / tulospalkkauksen käyttöön oton valmistelu ennalta sovituissa työyksiköissä TVA/ KVTES -tarkastelu ja TVA /TS sekä tulospalkkaus /Rtg tehty Vakinaisten rekrytointi Rekrytoidut vakinaiset työntekijät Kuntarekry-ohjelmaa käytetään vakinaisten rekrytoinnissa koko SOTESSA Toteutunut. Joustavat työajat Esmin käyttöaste Esmi -työajanseuranta on käytössä kaikilla työntekijäryhmillä Toimintaa käyty läpi ja annettu lisäohjeistusta.

36 35 Henkilöstöhallinnon keskeisiä kehittämistoimenpiteitä vuodelle 2013: Kehittämishankkeet Vastaanoton kehittämishankkeet: Kotoa Kotiin (KOKO-projekti) Yhteistyössä Kysin ja Pohjois-Savon sairaanhoitopiirien kanssa Tarkoituksena kehittää päivystyspotilaan prosessin uudelleen järjestely turvallinen kotiutuminen Lean Management ajattelua hyödyntäen. Koko-Tekes hanke on jatkohanke aikaisemmalle Koko-hankkeelle. Projektin tuloksena lisätään päivystyspotilaan prosessin asiakaslähtöisyyttä ja potilasturvallisuutta, yhtenäistetään toimintatapoja sekä hillitään kustannusten nousua. Osallistava projekti varmistaa henkilöstön sitoutumisen oman työn tarkasteluun ja toimintojen kehittämiseen sekä lisää työtyytyväisyyttä. Lean Management (LM) on prosessien ja laadun kehittämismalli. Terveydenhuoltoon sovellettaessa asiakaslähtöinen tiimityöskentely ja sen kehittäminen ovat keskiössä. KOKO-Moodle verkkokurssi, jossa jokainen potilashoitoon osallistuva tuntee kotiutumisprosessin. Rahoitetaan Pohjois-Savon sairaanhoitopiirin jäsenmaksurahoituksena. Tekes on myöntänyt hankkeelle rahoituksena vuodelle Hankkeen johtoryhmässä toimii johtava ylihoitaja Anne Mikkonen ja projektiryhmässä ylilääkäri Jarno Rieppo ja ylihoitaja Sirpa Marjoniemi. Kotoa Kotiin hanke alkoi virallisesti Tavoitteet: 1. Potilasturvallisuus paranee. Haipro on otettu käyttöön Kysissä, ilmoitusmäärät kasvaneet Triage (aloitettu Kysissä) Triagen kehittäminen jatkunut. Henkilökunnalle on luotu osaamisen itsearviointimittari ESI-luokituksen mukainen potilaiden järjestely aloitettu toukokuussa 2012, mikä on johtanut uuteen ajatteluun potilaiden hoidossa. Erityisesti ESI 2 potilaiden hoidon laatu parantunut ISBARin käyttö koulutettu. Kaikilla vuodepotilailla on käytössä potilasranneke 2. Päivystyspotilaan läpimenoaika lyhenee Läpimenoajoissa ei vielä nähtävissä parannusta, osin mahdollisesti jopa hidastuneet Uuden toimintakulttuurin omaksuminen vielä kesken 3. Potilastyytyväisyys lisääntyy Varsinaista potilastyytyväisyyttä mitataan KYSin tasolla 5/2013 Potilaiden antamien palautteiden määrä vähentynyt 4. Päivystykseen tulevat potilasvirrat hallitaan nykyistä paremmin Triagen aloittamisen jälkeen potilasmäärä vähentynyt noin 10 % Puhelinneuvonnan ulkoistaminen. Mawell aloitti toimintansa. Erityisesti henkilökunta ollut tyytyväinen 5. Siirtyminen päivystyksestä kotiin / jatkohoitoon on hallittua ja turvallista 6. Työelämän laatu paranee Alustavan arvion perusteella ei ole huonontunut joskaan ei parantunutkaan 7. Kustannusten kasvu hillittyä

37 36 Tarkempi arvio voidaan tehdä vasta vuoden 2013 jälkeen Tulokset: Triagen aloittamisen myötä todellinen mahdollisuus vaikuttaa päivystyksen potilasvirtoihin ESI-luokituksen mukainen potilasprosessi parantaa hoidon laatua ja turvallisuutta Kotiutumisen ja kuntouttavan työotteen huomioiminen jo tulovaiheessa parantaa hoidon tuloksia Erityisesti toimintakulttuurin muutos vaatii aikaa Lopulliset tulokset nähtävissä vasta muutaman vuoden kuluttua Koko hanke päättyi Ikääntyneen päivystyspotilaan turvallinen kotiutuminen (KOKO2) 1. Vakiinnutetaan päivystyksen kotiuttamishankkeessa kehitettyjen toimintamallien käyttö (Kotoa Kotiin projekti) 2. Kehitetään ja otetaan käyttöön yhtenäinen kotiutumisen toimintamalli ikääntyneen päivystyspotilaan hoitoketjussa. 3. Varmistetaan hoidon kannalta tarpeellisen tiedon viiveetön siirtyminen hoitoketjun rajapinnoilla. Toimintamallin periaatteina ovat kotiutuksen valmistelu mahdollisimman aikaisessa vaiheessa kotihoidon tai jatkohoidon tarpeen yksilöllinen arviointi omaisten osallistaminen saumattomuus ja viiveettömyys oleellisen tiedon siirtyminen hoitoketjun rajapinnoilla Saattohoitohanke Saattohoidonverkostomallin kehittäminen Pohjois-Savon sairaanhoitopiirin alueella hanke. Hanke perustuu sosiaali- ja terveysministeriön vuonna 2010 asettamiin valtakunnallisiin tavoitteisiin: Hyvä saattohoito Suomessa -suositus (STM julkaisuja 2010:6) ja Syövän hoidon kehittäminen vuosina (STM selvityksiä 2010:6). Hanketta hallinnoidaan ja rahoitetaan Kuopion yliopistollisesta sairaalasta käsin ja se toteutetaan yhteistyössä Pohjois-Savon kuntien ja kaupunkien kanssa. Hanketta johtaa johtajaylilääkäri Jorma Penttinen ja varajohtajana toimii hallintoylihoitaja Merja Miettinen. Hankkeen käytännön toteutuksessa vastuullisena johtajana on apulaisylilääkäri Kristiina Tyynelä-Korhonen KYSin syöpäkeskuksesta. Projektin käytännön toteutuksesta vastaa projektikoordinaattori Helena Länsimies-Antikainen. Hankkeen tarkoituksena on luoda Pohjois-Savon sairaanhoitopiirin alueelle saattohoitoverkostomalli edistämään hyvän saattohoidon tasavertaista toteutumista. Vaihe I/2012, aikataulu Toimet: Kartoitetaan Pohjois-Savon sairaanhoitopiirin (PSSHP) alueellinen saattohoitotilanne. Laaditaan PSSHP saattohoitosuunnitelma, jossa on määritelty muun muassa saattohoitopolut (saattohoitoprosessin mallinnus).