Nuorten kesäyrittäjyys (sommarlovsentreprenör) Perämerenkaarella

Transkriptio

1 Nurten kesäyrittäjyys (smmarlvsentreprenör) Perämerenkaarella KESÄTYÖNÄ YRITTÄJYYS -ESISELVITYSHANKKEEN BENCHMARKING -MATKA : I) ÖVERTORNEÅ (RUOTSI) JA II) KEMI KEMINMAA TORNIO YLITORNIO (SUOMI) Minna t Lam,

2 Sisältö: 1 Jhdant Kesäyrittäjyyden klme periaatetta Kesäyrittäjät Rutsissa Haaparannan ja Ylitrnin kesäyrittäjätapaaminen Draknästet (leijnan lula) Kehittämistyöpaja Tiedtustilaisuus Kesäyrittäjät Sumessa Kemin kesäyrittäjät Keminmaan kesäyrittäjät Ylitrnin kesäyrittäjät Trnin kesäyrittäjät Matkan tulkset Benchmarking -matka Sivu 1/13

3 1 Jhdant Vunna 1999 Rutsissa haluttiin edistää paikallista yrittäjyyshenkeä antamalla nurille mahdllisuus käynnistää maa yritystimintaa kunnan tarjaman kesätyöhjelman kautta. Ensimmäinen kesäyrittäjäknsepti li kahden tytön Sllefteån keskuspuistssa pitämä kesäkahvila, jka sai tdella hyvän vastaantn. Kuluneiden vusien aikana timintaan n tullut mukaan yhä lisää aktiivisia nuria. NUORET IDEOIDEN KANSSA + KANNUSTAVA YRITYSYHTEISÖ = TOIMIVA RESEPTI KESÄYRITTÄJYYSTOIMINNALLE Kesäyrittäjyyden metdia, työkaluja ja mallia n kehitetty ja parannettu Västernrrlandin kunnassa (Open Fr Business). Kesäyrittäjyyshjelmasta (Smmarlvsentreprenör) n saatu hyvää palautetta ja nykyisin knsepti n levinnyt ympäri Rutsia sekä kansainvälisestikin. 1.1 KESÄYRITTÄJYYDEN KOLME PERIAATETTA 1) Kesäyrittäjänä n mahdllista luda ma liiketiminta, ma kesätyö ja ma kesäyritys perustuen miin ideihin ja tarpeisiin. Kesäyrittäjyydessä n mahdllisuus laittaa yrittäjyys käytäntöön ja haastaa itseään yrittäjänä. Ohjelmassa ppii yrittäjyydestä, yrittämisestä ja itsestään sekä pääsee saksi kknaisvaltaista pakettia ja hyödyllisiä verkstja, jhn kuuluvat niin inspirivat ja kannustavat hjaajat kuin muut mentrit ja kesäyrittäjät. Timinnan kautta saa vakuutuksen kk timinnan ajaksi. Lisäksi kesäyritystimintaan n mahdllista saada pieni alkupääma. Kesäyrittäjänä timiminen n unhtumatn kkemus. 2) Organisijana n mahdllisuus tukea nurten ideita, kasvua ja yrittäjyyttä j valmiiksi testatun knseptin kautta, jhn sisältyy ainutlaatuiset lsuhteet, työkalut ja laadukas spimus. 3) Ohjaajat valmennetaan timintaan klmepäiväisen kurssin avulla, jnka lisäksi saa pääsyn kulutuspankkiin ja käytännön tukea timinnasta. Kulutus keskittyy itsetuntn, luvuuteen, yrittämiseen ja yrittäjyyteen. Ohjaajan panksella yhdessä rganisaatin kanssa n suuri merkitys nurille. Lähde: Rutsissa n j pitkät perinteet nurten kesäyritystiminnasta, jten esiselvityshankkeen kannalta li luntevaa lähteä hakemaan kkemuksia ja ideita juuri naapurimaasta. Rutsin mallia n piltitu kesällä 2013 Lapin ammattikrkeakulun timesta Sumen Trnissa ja tänä vunna kesäyrittäjyyskurssia n tteutettu myös Kemissä, Keminmaassa ja Ylitrnilla, jten matkalla li kätevä käydä samalla tutustumassa kesäyrittäjyystimintaan Sumen pulella. Benchmarking -matka Sivu 2/13

4 2 Kesäyrittäjät Rutsissa Kesäyrittäjien tapaaminen ( leijnan lula ja kehittämistyöpaja) Övertrneån kulttuurikeskuksessa (Trnedalens Kultur- frskningscenter, Matarengivägen 26) ja tiedtustilaisuus vanhassa elkuvateatterissa (Röda Kvarn). Vetäjänä: Kerstin Sipla (affärsutvecklingsknsult, EntreprenörCentrum Övertrneå). 2.1 HAAPARANNAN JA YLITORNION KESÄYRITTÄJÄTAPAAMINEN Sain listavan tilaisuuden päästä tutustumaan Rutsin kesäyrittäjyysmalliin, kun Kerstin Sipla Övertrneån yrittäjyyskeskuksesta kutsui minut sallistumaan kesäkuussa järjestettävään haaparantalaisten ja övertrneålaisten kesäyrittäjien tapaamiseen. Kyseessä li nurten kesäyrittäjyyskulutuksen klmas kickff-päivä, jllin nurten li aika julkistaa yritysideansa. Paikalla li Kerstin Siplan lisäksi Haaparannan kesäyrittäjyyskurssin valmentaja Sanna Hänninen ja Övertrneån kesäyrittäjyyskurssin valmentaja Viktr Lahti, jtka vat mlemmat itse sallistuneet aiemmin NY-timintaan ja kesäyrittäjyyskurssille. Varsinaisia nuria kesäyrittäjiä Haaparannasta ja Övertrneåsta li paikalla yhteensä nin 17 lukilaista. 2.2 DRAKNÄSTET (LEIJONAN LUOLA) Kesäyritysten julkistaminen alki leijnan lulassa, jssa nuret saivat esitellä yritysideansa alueen elinkeinelämän asiantuntijista kstuvalle raadille. Raatiin kuului mm. Övertrneån elinkeinjhtaja Stig Kerttu ja paikallinen kukkakauppayrittäjä. Sain kunnian timia itsekin raadin jäsenenä. Nuret kävivät vurn perään kertmassa yritysideistaan ja vastaamassa raadin esittämiin kysymyksiin. Oli hiena nähdä ja kuulla erilaisten nurten erilaisia ideita ja suunnitelmia yritystimintansa varalle. Raati kehtti nuria humiimaan asiakkaansa ja panstamaan tiedttamiseen. Suurimmalla salla nurista likin vähintään facebk -sivut yrityksensä näkyvyyden varmistamiseksi. Tisaalta kesäyritystiminnan khderyhmänä li mnesti vanhempi väestö, jten raati muistutti nuria miettimään keinja myös heidän tavittamisekseen. Raati anti nurten esityksistä kannustavaa palautetta ja asiantuntevia kmmentteja sekä vinkkejä yritystiminnan käytännön tteutukseen. Nuret arvstivat varmasti saatua palautetta ja saamaansa humita. Benchmarking -matka Sivu 3/13

5 2.3 KEHITTÄMISTYÖPAJA Leijnan lulan jälkeen Kerstin kksi piskelijat yhteen ja sain kuulla tarkemmin nurten ajatuksia kesäyrittäjyydestä. Nurten kmmenttikierrksen jälkeen listalle tuli mnta hyvää vinkkiä siitä, miten kesäyrittäjyyttä vitaisiin edistää ppilaitksissa. NUORTEN VINKIT kesäyrittäjyyden edistämiseksi kuluissa: Kannattaa panstaa pettajiin ja siihen, että pettajat saadaan mukaan hjelmaan Kunnilta rahaa nurille kesäyrittäjille Kesäyrittäjyydestä pintpisteitä yrittäjyyspintihin Mahdllisuus sallistua ja hyödyntää kesäyrittäjyyttä myös lukuvuden aikana NY-timintana Tarjtaan vastavalmistuneille työttömille samankaltaista (kesä)yrittäjyysmahdllisuutta Tteutetaan myös ns. yhden päivän yrityspäiviä (= yhden päivän business) Kannattaa pyytää kurssin aluksi jku menestynyt yrittäjä kertmaan, innstamaan ja inspirimaan yrittäjyyteen Jaettava tieta kesäyrittäjyydestä mahdllisimman aikaisessa vaiheessa (heti kulun alussa) niin, että n aikaa miettiä ja valmistautua kesäyrittäjyyteen Aikaisemmat kesäyrittäjät (lukkakaverit) visivat kerta kkemuksistaan: n hauska tehdä sitä, mitä haluaa ; ja innstaa siten uusia kesäyrittäjiä mukaan timintaan Humiitava paikallinen kulttuuri kun kesäyrittäjyyttä n mahdllista tehdä, pitäisi mahdllisuus sata myös hyödyntää Parannettava tiednsaantia Mielenkiinnn herättämiseksi visi hyödyntää erilaisia kilpailuja ja tapahtumia (esim. paras NY-brändi) Tärkeintä n saada itse hyvä idea maan kesäyritystimintaan Benchmarking -matka Sivu 4/13

6 Haparandan ja Övertrneån kesäyritykset 2014: Quiz Risrs (1 hlö) Classic icebar (2 hlö) Fat Elvi Design (2 hlö) Café Easy (3 hlö) Smettis (1 hlö) Tina Inc (1 hlö) Rautilas Tjänster (1 hlö) Jakbs Gräsklippning (1 hlö) 2.4 TIEDOTUSTILAISUUS Leijnan lulan jälkeen siirryimme vanhaan tunnelmalliseen elkuvateatteriin, jssa pidettiin kl 12 lehdistöknferenssi. Elinkeinjhtajan avaamaan tilaisuuteen li kutsuttu lehdistöä sekä kunnan (ml. pettajat) ja elinkeinelämän edustajia. Kesäyrittäjyyskurssin vetäjät esittäytyivät ja khkhtana li vuden 2014 kesäyrittäjistä tehty esittelyvide, jka kerti ivallisesti nurista kesäyrittäjistä ja heidän yritysideistaan. Esittelyvide: Vierailu Övertrneåssa li tdella virkistävä kkemus. Oli hiena tavata idearikkaita yritteliäitä nuria sekä lla tdistamassa kunnan ja yhteisön aktiivista mukanala kesäyrittäjyystiminnassa. Muiden nurisyrittäjyydestä kiinnstuneiden tapaaminen ja ajatusten jakaminen n aina hyödyllistä. Meillä n naapurimaasta paljn pittavaa. Benchmarking -matka Sivu 5/13

7 3 Kesäyrittäjät Sumessa 3.1 KEMIN KESÄYRITTÄJÄT Tapaaminen kl Täikön trilla (Valtakatu 8, Kemi). Paikalla Kemin/Trnin kesäyrittäjyyskurssin hjaaja Jesse Vääräniemi (Lapin amk) sekä kesäyrittäjät Heidi Runavaara ja Thanh Säily (NY Galette -lettukahvila). Kesäyrittäjyys Kemissä: - Jesse Vääräniemi kävi esittelemässä kesäyrittäjyysknseptia Kemin lukilla maalishuhtikuussa. - Kemi päätti staa kesäyrittäjyysknseptin ja hjauksen Trnilta siten, että hjaajana Jesse Vääräniemi npeimmalle starttiraha (220 / nuri) ilmittautuminen lukin kansliaan. - Aluksi 1 viikn starttileiri Kemin lukissa, jnka vetäjänä Jesse Vääräniemi. - Aktiivijaksn aikana hjaaja käy paikan päällä katsmassa ja n puhelimella tavitettavissa. - Kesäyrittäjät pitävät päiväkirjaa ja taluden seurantaa (tukkimiehen kirjanpit myynnistä), jsta raprtidaan hjaajalle. Kemin kesäyritykset 2014: 1) Lettukahvila Galette (2 tyttöä) 2) Mnitimimiehet (2 pikaa) 3) Liikkuva kiski (1 pika) Yhteensä 5 nurta (kaikki lukilaisia) ks. Benchmarking -matka Sivu 6/13

8 Galette -lettukahvilan tyttöjen haastattelu: - Ei le llut helppa, vaan valmistelu vienyt yllättävän paljn maa aikaa. Pitänyt suunnitella ajan riittäminen myös y-kirjituksiin. - Järjestelyihin n tarvinnut suhteita: Teltta saatu man urheiluseuran kautta, Valin tutteita sukulaisen kautta ja vinkit lehtijuttuihin tuttujen kautta. Erityisesti ma isä n llut isna apuna: Heidin isä n llut kympin isä! - Haasteita n llut esim. varasttilan saamisessa. Läheisellä kukkakaupan myyjällä li kuitenkin halu auttaa nuria ja lupasi tarjta varasttilaa ilmaiseksi. - Tytöt eivät le sallistumassa kesäyritystimintaan niinkään rahan, vaan kkemuksen takia. Tiesivät heti, että tämä lisi jtain vähän erilaisempaa, jta lisi kkeiltava. - Tytöt testasivat reseptiä ja lettujen paistamista etukäteen ktna missa lättypartyissa. - Viimeisenä iltana ennen yrityksen käynnistämistä perhsia lenteli vatsassa. - Parasta tyttöjen mukaan n se, että saa itse päättää masta timinnastaan ja saa kkemusta sekä rhkeutta puhua ihmisille. Benchmarking -matka Sivu 7/13

9 3.2 KEMINMAAN KESÄYRITTÄJÄT Tapaaminen kl 12 Kahvila Väentuvassa (Rantatie 26, Keminmaa). Paikalla Kemin/Trnin kesäyrittäjyyskurssin hjaaja Jesse Vääräniemi (Lapin amk), Keminmaan kesäyrittäjyyskurssin hjaaja Jenni Lappalainen (nuristyöntekijä) sekä kesäkahvilaa pyörittäneet klme tyttöä. Kesäyrittäjyys Keminmaassa: - Keminmaan kunta palkkasi hjaajaksi etsivän nuristyöntekijän (Jenni Lappalainen), jka sallistui Trnin järjestämään hjaajakulutukseen. - Ohjaaja kerti, että alku n llut pettelua, kska ei le llut aikaisempaa kkemusta harjitusyritystiminnasta tai yrittäjyydestä. Ensi vunna n varmasti j paljn helpmpaa. - Keminmaa lupasi starttirahan (300 / nuri) viidelle ensimmäiselle, mutta lpulta yrittäjiä tuli mukaan peräti kuusi. - Aluksi viikn starttileiri. Aktiivijaks asti, jnka aikana hjaaja tapaa nuria ja n yhteydessä puhelimitse. - Nurten ei tarvitse maksaa tilavukria yms., kska halutaan kannustaa nuria yrittäjyyteen. - Lisäksi ilmittautunut 2 yrityskummia, jilta nuret vivat kysyä käytännön vinkkejä. - Erään kesäyrittäjän vetämä lasten lympialaistapahtuma elkuun alussa vetää muutkin kesäyrittäjät yhteen. - Lppuraprtinti esimiehelle ja Jesselle Vääräniemelle. - Etsivän nuristyön näkökulmasta: Yleensä etsivän nuristyön asiakkaiden haasteena n situtuminen työhön ja pääasiallisena tavitteena päästä takaisin kuluun, jten tämä n tuskin spiva khderyhmä kesäyrittäjyystiminnalle. Sen sijaan vitaisiin kuitenkin phtia, miten esimerkiksi maahanmuuttajia vitaisiin kannustaa kesäyrittäjiksi. Keminmaan kesäyritykset 2014: 1) Kahvila seurakunnan tilissa (2-3 tyttöä) 2) Makkaranpaista Phjanrannassa la-iltaisin (2 pikaa) 3) Kirpputri (1 tyttö) 4) Lasten liikuntakerh ja lympialaiset (1 tyttö) Yhteensä 6 nurta, jista 1 peruskulun päättänyt ja muut lukilaisia. Benchmarking -matka Sivu 8/13

10 Kahvilan tyttöjen kertmaa: - Haluttiin kkeilla jtain erilaista. - Tilat saatiin ilmaiseksi seurakunnalta, leivtaan itse aamulla ja kahvilaa pidetään auki kl Käynyt ihan hyvin prukkaa; salla turisteilla kuitenkin niin kiire hjelma (tilausbussi), etteivät ehdi pysähtyä. - Yksi ruva teki kakkutilauksen 70-vutisjuhliinsa. Eihän tullaisesta vinut kieltäytyä, vaikkei varsinaisesti yritysideaan kuulunutkaan. Benchmarking -matka Sivu 9/13

11 3.3 YLITORNION KESÄYRITTÄJÄT Tapaaminen kl 15 Ylitrnin kunnantallla (Aikkulanraitti 55). Paikalla Ylitrnin kesäyrittäjyyskurssin hjaaja Sami Kurtti (työpajahjaaja) sekä Ylitrnin kesäyrittäjät (1 tyttö ja 4 pikaa). Kesäyrittäjyys Ylitrnilla: - Ylitrnin kunnan työpajahjaaja (Sami Kurtti) sti kesäyrittäjyysknseptin Trnilta, kska näki sen ptentiaalin. Tavitteena li saada vaikka vain pari kesäyrittäjää. - Esittely lukilla huhtikuussa. - Työpajahjaajalle ilmittautui spiva määrä nuria. - Nurille luvattiin takuupalkka (690 / nuri). - Aluksi 1 viikn valmennusleiri ja sitten 8 viikn käytännön jaks. - Työpajahjaaja tavitettavissa ja yrityspalveluista saatavilla apua. - Nuret raprtivat timinnastaan viikktaslla ja lpuksi ktaan lppuraprttiin kunnalle. - Ylitrnin yritysideat eivät spineet ihan yksi yhteen Trnin mallin kanssa, kska yrityksissä ei llut kyse kiinteässä paikassa tiettynä kellnaikana tehtävästä yritystiminnasta. Justavuutta pidettiin kuitenkin ihan hyvänä asiana, kska sillin yritystiminta ei le riippuvainen säätilasta, vaan bisnestä vi tehdä missä vain, millin vain. - Työpajatiminnan näkökulmasta: Kesäyrittäjyys hyvä lisä seinättömään työpajaan. Ylitrnin kesäyritykset 2014: 1) Tilaustöitä piirtämällä (1 tyttö) 2) Pihatöitä ja senirien auttamista (2 pikaa) 3) Mie studis -mainstimist (2 pikaa) Yhteensä 5 nurta, jtka kaikki lukilaisia Nurten kmmentteja: - Halusin kkeilla jtain uutta. - Kesäyrittäjyystiminnan kautta tarjutui hyvä mahdllisuus jatkaa j viime vunna tehtyjä mainsalan juttuja. Benchmarking -matka Sivu 10/13

12 3.4 TORNION KESÄYRITTÄJÄT Tapaaminen kl 16 Trnin kävelykadulla Länsirannalla (Hallituskatu 1). Paikalla Trnin kesäyrittäjyyskurssin hjaaja Jesse Vääräniemi (Lapin amk) ja kaksi nurta kesäyrittäjää. Kesäyrittäjyys Trnissa: - Samalla tavin kuin Kemissä. Ohjaajana Jesse Vääräniemi (Lapin amk). - Järjestetään Trnissa nyt tista kertaa (2013 kesällä hjaajana li Juhamatti Knttaniemi). - Kunnalta starttirahaa (220 / nuri). Vuden 2014 kesäyritykset: 1) Kahvilakiski Vikukka (2 tyttöä) 2) Mnitimipalveluja (2 pikaa) Yhteensä 4 nurta, jtka kaikki lukilaisia Nurten kmmentteja: - Ollut enemmän työtä alkujärjestelyissä kuin li sannut dttaa. - Haki tähän, kska ei llut muita kesätöitä. - Asiakkaita saisi käydä enemmän. - Pjat vat sakkaina tyttöjen kahvilassa ja hyödynsivät kahvilakjun seinää malla mainksellaan. p.s. Paikalla makkaraa stanut asiakas alki juttusille ja kerti itse levansa kuljetusalan yrittäjä sekä yrittäjäjärjestön hallituksessa. Suhtautui tdella psitiivisesti nurten yrittämiseen ja li jpa kiinnstunut kummiyrittäjyydestä. Anti nurille ja hjaajalle vinkkiä siitä, miten kiskin näkyvyyttä ja terassin viihtyvyyttä visi parantaa. Benchmarking -matka Sivu 11/13

13 4 Matkan tulkset Rutsissa alkunsa saanut kesäyrittäjyysknsepti n saanut Perämerenkaarella tdella hyvän vastaantn. Nurten työllistymistä ja yritteliäisyyden tukemista pidetään tärkeänä ja varsinkin kunnat vat lähteneet hiensti mukaan timintaan myöntämällä starttirahja, tilja ja rahitusta hjaajakulutukseen kesäyrittäjyyskurssin tteuttamista varten. Kesäyrittäjyyttä pidetään yhtenä erinmaisena keinna kannustaa nuria tekemään tavitteellisesti töitä man ideansa tteuttamiseksi ja vahvistaa nurten itsetunta. Kesäyrittäjyyden kautta niin nurten kuin kesäyrittäjyyttä tukevien yhteistyökumppaneidenkin n mahdllista saada arvkkaita kkemuksia ja nnistumisen elämyksiä. Kesäyrittäjyyttä n mahdllista tteuttaa eri tavin riippuen alueen yrittäjyyskulttuurista ja tteuttajatahn minaisuuksista. Kesäyrittäjyyskurssia vetävä hjaaja vi lla harjitusyritystiminnassa aiemmin mukana llut piskelija, työpajahjaaja, nuristyöntekijä, pettaja tai ikeastaan kuka tahansa. Ohjaajan valinnassa merkitystä n ennen kaikkea sillä, että hjaaja n itse innstunut kannustamaan nuria yrittäjyyteen, saa timia nurten kanssa ja pystyy svittamaan työnsä justavasti kesäyrittäjien auttamiseksi. Mnesti tinen nuri vi lla nurelle paras esimerkki ja rhkaisija. Yrityskummeina vi timia kkeneempiakin yrittäjiä ja elinkeinelämän timijita; unhtamatta nurten mia perheenjäseniä ja pettajia. Myös kunnan, pettajien ja elinkeintimen situtumisella timintaan n merkitystä. Nuret kesäyrittäjät vat saaneet pääsääntöisesti psitiivista palautetta. Asiakkaat vat mielellään tukemassa nurten yritystimintaa ja harjitusyrittäjyydestä llaan ltu kiinnstuneita. Muut yritykset vat tisinaan saattaneet lla hieman nihkeitä auttamaan, kun n kyse rahasta, mutta mnesti n löytynyt niitäkin, jtka ihan vapaaehtisesti ja ilmaiseksi vat tulleet avuksi nuren käynnistäessä harjitusyritystimintaansa. On ymmärretty, että nurten harjitusyritystiminta n meidän kaikkien etujen mukaista. Nuret vat lähteneet kesäyrittäjyystimintaan mukaan usein siksi, että vat halunneet kkeilla jtain erilaista ja saada kkemusta yrittämisestä. Tässä vanhempien ja muiden tuki n llut tärkeä. Tki vaikutusta n llut myös sillä, js muita kesätöitä le löytynyt. Parhaiten kesäyrittäjyyttä ajateltiin spivaksi 1. tai 2. vuden lukilaisille, kska he vivat hyödyntää kesäajan yritystimintaa pinnissaan. Klmannen vuden piskelijilla visi lla j enemmän kkemusta, mutta eteen vi tulla ajankäyttöön liittyviä haasteita, kun harjitusyritystiminta viekin dtettua enemmän aikaa esimerkiksi ylippilaskirjituksiin valmistautumiselta. Matkalla tutustuin vain lukilaisiin kesäyrittäjiin, mutta ammattipistn piskelijiden sallistumiselle ei nähty mitään estettä. Itse asiassa ammattipistn piskelijita kaivattaisiin mukaan timintaan ja tähän tivttiin malleja ja kannustusta. Nuren lunteesta ja yritysideasta riippuen kesäyrittäjyyttä vi pyörittää niin yksin kuin useamman hengen vimin. Mieluiten yrittäjyyttä tehdään kuitenkin prukalla. Benchmarking -matka Sivu 12/13

14 Ohjauksen näkökulmasta ehkä suurimpana haasteena kesäyrittäjyydessä nähtiin nurten situtuminen. Js nuri saakin muita kesätöitä tai ma yritysidea ei ala timia, vi nuren innstus maan yritystimintaan lpahtaa ja sallistuminen peruuntua. Haasteena vi lla myös hjaajan työajan svittaminen kesäyrittäjyystimintaan spivaksi. Ohjaajan mat kesälmat sijittuvat mnesti kesäyrittäjyyden parhaaseen aikaan (heinäkuussa) ja hjaajalla vi lla myös muita työkiireitä hidettavanaan. Jillakin yrityksillä haasteeksi vi tulla myös katt, jnka verran saa tienata (max /vusi), mutta tämä n lähinnä psitiivinen ngelma. Tulipa esille sellainenkin ngelma, että mitä pitää tehdä, js kesäyrittäjyyttä haluaisi jatkaa kurssin jälkeenkin. Kaiken kaikkiaan kesäyrittäjyyttä pidetään tteuttamisarvisena timintamallina ja erinmaisena mahdllisuutena niin nurille kuin alueen elinkeinelämällekin. Ohjaajien mielestä kesäyrittäjyyden kautta n mahdllista kannustaa nuria verkstitumaan, juttelemaan ihmisille ja kysymään neuva myös muilta yrittäjiltä. Timinnassa mukana lleiden nurten mukaan kesäyrittäjänä ppii tdella paljn. Kesäyrittäjyys n hauskaa, kun n is prukka, erilaisia ideita ja vi jakaa kkemuksia. Benchmarking -matka Sivu 13/13