Hyvinvointia työstä. Työterveyslaitos

Transkriptio

1 Hyvinvointia työstä

2 SÄRKYÄ JA ALAKULOA TUKI- JA LIIKUNTAELINTEN KIVUN JA MASENTUNEISUUDEN YHTEISESIINTYVYYS SUOMESSA Helena Miranda, Leena Kaila-Kangas ja Kirsi Ahola Leena Kaila-Kangas

3 Miksi tutkimme kivun ja masentuneisuuden yhteisesiintyvyyttä? Kansainvälisissä tutkimuksissa on todettu tule-kivun ja masennuksen yhteisesiintyvyyden yleisyys Esim. WHO:n 17 eri maata koskeva raportti, joka perustuu satunnaisotoksella valitun aikuisen haastatteluun. (Suomi ei ollut mukana) Suomessa ei aiheesta ole tehty tutkimuksia

4 Tausta Tuki- ja liikuntaelinten vaivat (tule) ja mielenterveyden häiriöt ovat kaksi suurinta kansanterveysongelmaa työikäisillä suomalaisilla. Vuonna 2009 ne aiheuttivat puolet Kansaneläkelaitoksen korvaamista pitkistä sairauslomista ja kaksi kolmasosaa uusista työkyvyttömyyseläkkeistä Leena Kaila-Kangas

5 Tausta tule-kivut Yleisin tule-vaiva on selkäkipu, jota on potee kuukausittain joka kolmas suomalainen (kuva 1) Tule-vaivojen taustalla on suhteellisen harvoin spesifi tule-sairaus. Selkäkipuisista alle 10 prosentille löydetään jokin kudosperäinen selitys kipuun Tule-kivut tai kliiniset tule-sairaudet eivät ole lisääntyneet viime vuosikymmenien aikana mutta niihin liittyvä työkyvyttömyys on lisääntynyt Leena Kaila-Kangas

6 Kuva 1. Tule-kipujen yleisyys kuukausittain (Terveys 2000) Musculoskeletal disorders and diseases in Finland Leena Kaila-Kangas

7 Tausta masennus- mitä se on? Masentuneisuus silloin kun se esiintyy ohimenevänä mielialan laskuna on luonnollinen reaktio erilaisiin pettymyksen, menetyksen tai saavuttamattomuuden kokemuksiin. Pidempään kestäessään masentuneisuus voi olla yksi oire sairaudesta, masennustilasta, jossa ihmisen toiminta- ja työkyky ja elämänlaatu ovat merkittävästi alentuneet. Masennustilan ydinoireita ovat: Matala mieliala hallitseva Kiinnostuksen tai mielihyvän kokemisen vähentyminen Poikkeuksellinen väsymys Voi esiintyä myös unihäiriöitä, keskittymisvaikeuksia, ruokahalun tai painon muutoksia, itseluottamuksen tai omanarvontunnon vähenemistä, itsesyytöksiä tai itsetuhoisia ajatuksia tai käytöstä (Tuisku K, Rossi H. Masennuksen ehkäisy ja hoito työkaluja ja toimintamalleja työterveyshuoltoon. Työterveyslaitos, Helsinki 2010.) Leena Kaila-Kangas 7

8 Tausta - masennus Joka viides työssäkäyvä potee masentuneisuutta ja 6 %:lla on sairautena pidettävä masennustila. Myöskään masennus ei sinänsä ole yleistynyt, mutta siihen liittyvä työkyvyttömyys on lisääntynyt. Potilasaineistoissa havaittiin, että kaksi kolmesta masennuksen takia hoitoon hakeutuvasta kärsi myös kivuista ja jopa joka toisella kipua potevalla on todettu myös masennusta, kroonista kipua potevista jopa 80 %:lla Leena Kaila-Kangas

9 Kivun ja masennuksen yhteys? - Pitkään kestänyt kipu voi masentaa - Masennus edeltää kipujen ilmaantumista - Masennus voi pitkittää kipuprosessia - Kipu ja masennus esiintyvät yhdessä ilman syy-yhteyttä On mahdollista, että kivulla ja masennuksella on yhteisiä biologisia mekanismeja, esim. hermosolujen välittäjäaineet (serotoniini ja noradrenaliini) Leena Kaila-Kangas

10 Kuva 2. Kivun ja masennuksen noidankehää kuvaava malli Leena Kaila-Kangas 10

11 Tutkimusraportin kysymykset Miten yleistä kivun ja masennuksen yhteisesiintyvyys on suomalaisilla aikuisilla? Miten tämä yhteisesiintyvyys jakautuu sukupuolen, iän ja pääasiallisen toiminnan mukaan? Miten kipuilu ja masentuneisuus yhdessä ja erikseen vaikuttavat koettuun työkykyyn, lääkärissäkäynteihin, sairauspoissaoloihin ja ennenaikaiseen eläkkeelle siirtymiseen.

12 Tutkimusraportin aineistot Koko Suomen väestöä edustavat aineistot Terveys 2000, johon liitetty tiedot Kelan korvaamista ns. pitkistä sairauslomista vuosilta ja työkyvyttömyyseläkkeistä (THL) Työ ja terveys -haastattelututkimus Vuosina 1997, 2000, 2003, 2006 ja 2009 (Työterveyslaitos) Leena Kaila-Kangas

13 Menetelmät Mittarit: Tule-kipu: 30 päivän aikana koettu kipu, särky tai liikearkuus selässä, niskassa, hartiassa, olkapäässä, kyynärpäässä ranteissa, sormissa, lonkassa, polvessa, nilkassa tai jalkaterässä. Masentuneisuus: standardoitu 21-osioinen Beckin depressioasteikko (Beck ym. 1961) Raitasalon mukaan muokattuna (Raitasalo 1977). Kyseinen mittari kuvaa ajankohtaisia masennusoireita Leena Kaila-Kangas 13

14 Menetelmät Tarkastelun kohteena: minkä tahansa tule-kivun esiintyminen yhdessä vähintään lievien masennusoireiden kanssa Suoria jakaumia ja ristiintaulukointeja Tulokset ovat yleistettävissä koko Suomen väestöön ikärajauksen puitteissa Terveys 2000: 30 vuotta täyttäneet Työ ja Terveys haastattelu: vuotiaat työssäkäyvät

15 Tulokset 30-vuotta täyttäneestä väestöstä 23 % koki sekä kipua että masentuneisuutta Naiset 27 % ja miehet 17 % Ilmiö lisääntyy voimakkaasti iän myötä 70-vuotta täyttäneistä miehistä jo 33 % ja naisista 46 % koki kipua ja masennusta yhtä aikaa. Työttömät 29 %, kokopäivätyölliset 14 % Leena Kaila-Kangas 15

16 Kivun ja masentuneisuuden yhteisesiintyvyys työssäkäyvillä Työssäkäyvistä suomalaisista tule-kipua ja masentuneisuutta samanaikaisesti koki 10 % miehistä ja 19 % naisista Erityisen paljon yhteisesiintyvyyttä oli vähän koulutetuilla naisilla (26 %) Masennuksella ja kipualueiden lukumäärällä on voimakas yhteys

17 Kuva 3. Tule-kipu ja masentuneisuus työssäkäyvillä (T-2000) % Miehet Vain tule-kipua Vain masentuneisuutta Naiset vuotta Molempia Vain tule-kipua Vain masentuneisuutta Molempia

18 Kuva 4. Masentuneisuuden esiintyvyys (%) tulekipualueiden lukumäärän mukaan työssäkäyvillä (T-2000) Miehet Naiset %

19 Kuva 5.Yhteisesiintyvyys - muutoksia ajassa? (Työ ja Terveys haastattelut) % Vain tule-kipua Vain masentuneisuutta Molempia Tule-kivun ja masentuneisuuden yhteisesiintyvyydessä ei ole havaittavissa selkeitä muutoksia vuosien välisenä aikana työväestössä

20 Yhteisesiintyys ja työkyky Työssäkäyvistä suomalaisista, joilla oli sekä tule -kipua että masentuneisuutta, 34 % arvioi työkykynsä alentuneeksi (T-2000) (antoivat enintään arvon 7 asteikolla 0 10). Vastaava osuus niistä, joilla ei ollut kipua eikä masentuneisuutta, oli 5 %. Miehet kokivat työkykynsä alentuneeksi naisia useammin riippumatta siitä esiintyikö kipua tai masentuneisuutta, mutta ero oli erityisen suuri kun näitä molempia esiintyi yhtäaikaa

21 Lääkärissäkäynnit kipua ja masentuneisuutta potevilla oli lääkärissä käyntejä puolen vuoden aikana keskimäärin 2,9 kertaa kun keskimääräinen luku oli 1,7 Naiset kävivät lääkärissä miehiä useammin kivusta ja masennuksesta riippumatta koko tarkastelujakson ajan (Työ ja terveys haastattelu)

22 Pitkät sairauspoissaolot (>10 päivää) T-2000 tutkimukseen osallistuneista työssäkäyvistä vuotiaista, n. 49% oli ns. pitkällä sairauslomalla Vastaava osuus sekä tule-kipua että masentuneisuutta (v ) poteneista oli n. 50 % Keskimäärin 7 % oli ollut vähintään 100 päivää poissa ja kipua ja masentuneisuutta poteneista 24 % Leena Kaila-Kangas 22

23 Kuva 6. T-2000 tutkimukseen osallistuneiden vuotiaiden pitkät sairauspoissaolot Miehet Naiset Lkm Ei kipua tai masentuneisuutta Vain tule-kipua Vain masentuneisuutta Molempia Kelan korvaamien sairauspoissaolopäivien lukumäärä keskimäärin

24 Työkyvyttömyyseläkkeet T-2000 tutkimukseen osallistuneista työssäkäyvistä vuotiaista, 6 % sai työkyvyttömyyseläkkeen yhdeksän vuoden kuluessa. Vastaava osuus sekä tule-kipua että masentuneisuutta (v ) poteneista miehistä oli 17 % ja naisista 13 %

25 Kuva 7. T-2000 tutkimukseen osallistuneiden vuotiaiden Työkyvyttömyyseläkkeet Miehet Naiset % Ei kipua tai masentuneisuutta Vain tule-kipua Vain masentuneisuutta Molempia

26 Yhteenveto ja pohdinta Kaikista kipua potevista joka kolmas kokee myös masentuneisuutta, työssäkäyvistä joka viides Masentuneista suurin osa kokee kipua Yhtä aikaa esiintyessään kipu ja masentuneisuus pidentävät sairauspoissaoloja ja lisäävät ennenaikaisen eläkkeen riskiä.

27 Yhteenveto ja pohdinta Naiset raportoivat kipua ja masennusta ja käyvät lääkärissä useammin kuin miehet Miehillä masentuneisuus kivun kanssa tai erikseen edelsi pitkiä sairauspoissaoloja useammin kuin naisilla Varsinkin ikääntyvän väestön tule-kipua hoidettaessa olisi huomioitava masentuneisuuden samanaikaisen esiintymisen suuri todennäköisyys.

28 Masennusmittari ( Masennus voidaan tunnistaa varsin luotettavasti kahden kysymyksen avulla: 1) Oletko viimeisen kuukauden aikana usein ollut huolissasi tuntemastasi alakulosta, masentuneisuudesta tai toivottomuudesta? 2) Oletko viimeisen kuukauden aikana ollut usein huolissasi kokemastasi mielenkiinnon puutteesta tai haluttomuudesta?

29 Raportin hakuohjeet Raportti löytyy suomeksi, ruotsiksi ja englanniksi Suomeksi, pääsivulta seuraavaksi valitse: Verkkokirjat Särkyä ja alakuloa =>linkki myös käännöksiin Ruotsiksi: Värk och nedstämdhet Englanniksi: Ache and melancholy

30 Lisää tietoa Ahola K. Tue työkykyä. Käsikirja esimiestyöhön. Työterveyslaitos, Helsinki Hakanen J ym. Voiman lähteet. Työn voimavarojen ABC. Työterveyslaitos, Helsinki Miranda H. Tule-vaivat ja mielenterveys. Kirjassa: Kantavat rakenteet, näkökulmia tuleterveyteen. Kansainvälinen tulesvuosikymmen Suomen reumaliitto ry. Otavan kirjapaino oy, Helsinki Tuisku K, Rossi H. Masennuksen ehkäisy ja hoito työkaluja ja toimintamalleja työterveyshuoltoon. Työterveyslaitos, Helsinki 2010.

31 Lisää tietoa Verkossa: ja liikuntaelinten terveys

32 Kiitos! Leena Kaila-Kangas 32