Niku Husu, Iiro Kaisla, Marko Nyby, Anssi Puustinen, Eetu Rasi
|
|
- Emilia Tikkanen
- 8 vuotta sitten
- Katselukertoja:
Transkriptio
1 MAT Verkkopalvelun laadukkuus ja arviointi Työryhmä Hyperkuutio Kohdeyritys: Gigantti VERKKOPALVELUN ARVIOINTISUUNNITELMA / LUONNOS v Niku Husu, Iiro Kaisla, Marko Nyby, Anssi Puustinen, Eetu Rasi
2 SISÄLLYS 1. KOHDEYRITYS, KOHDERYHMÄ JA RAJAUKSET VALINTAPERUSTEET JA KOHDERYHMÄ RAJAUKSINEEN TARKASTELU JA SEN RAJAUKSET ARVIOINNIN YLEISET TAVOITTEET QCV3Q-MALLI ARVIOINNIN OSA-ALUEET MENETELMÄT OHJELMALLISET MENETELMÄT W3C:n HTML ja CSS validaattorit sekä mobileok Checker Sivuston suorituskykytesti ASIANTUNTIJAMENETELMÄT User Effect: 25-point Website Usability Checklist Web Content Accessibility Guidelines (WCAG) Eläytymismenetelmät (skenaario) KÄYTTÄJÄLÄHTÖISET MENETELMÄT Käyttäjien havainnointi ARVIOINNIN LUOTETTAVUUDEN ARVIOINTI RYHMÄN TYÖNJAKO...13
3 1. KOHDEYRITYS, KOHDERYHMÄ JA RAJAUKSET Valitsimme kohdeyritykseksemme kodinkoneketju Gigantin. Gigantti on osa Norjassa toimivaa Elkjøp-konsernia, joka kuuluu edelleen englantilaisen DSG International Oyj:n omistukseen. Gigantti myy kodinelektroniikkaa sekä siihen liittyviä tele- ja datatuotteita sekä kuluttajille että yrityksille. Gigantti ilmoittaa liikeideansa perustaksi sujuvan logistiikan. Tuotteiden päävarasto on Jönköpingissä Keski-Ruotsissa, josta on sujuvat yhteydet Pohjoismaihin. Gigantilla on Suomessa 41 myymälää sekä verkkokauppa. (Anon. 2013a) 1.1. Valintaperusteet ja kohderyhmä rajauksineen Gigantti valittiin tutkimuksen kohteeksi, koska ketju tavoittelee laajaa asiakaskuntaa ja siten monenlaisia kohderyhmiä. Lisäksi tekijöillä on jo ennakkokäsitys siitä, että sivustosta löytyy todennäköisesti parannettavaa. Tutkimus tehdään kuluttajanäkökulmasta. Lähtökohtaisesti sivuston kohderyhmänä ovat kaikki kuluttajat, mutta tässä tutkimuksessa on rajauduttu seuraaviin kohderyhmiin: tekniikasta kiinnostuneet ja rahoistaan tarkat nuoret ihmiset, ikäryhmä tekniikasta kiinnostuneet ja ostovoimaiset ihmiset, ikäryhmä hajonneen laitteen korvaajat ja samalla paremman ostavat, yleensä miehiä, ikäryhmä hajonneen laitteen korvaajat, suorituskyky toissijainen, yleensä naisia, ikäryhmä 50+ näkövammainen käyttäjä Kohderyhmistä kaksi ensimmäistä löytyy työryhmästä. Kolmeen seuraavaan pyritään eläytymään Tarkastelu ja sen rajaukset Itse sivuston tarkastelu rajataan kolmeen tasoon: etusivu, tuotekategoria Puhelimet ja GPS sekä yksittäinen puhelin.
4 Tuoteryhmävalinta on satunnainen. Sivuston rakenne toistuu samankaltaisena eri tuoteryhmissä, joten useiden tuoteryhmien läpikäyminen ei tuottaisi merkittävää lisäarvoa. Sivustosta arvioidaan tuotetiedon saatavuutta ja selkeyttä, eri tuotteiden vertailtavuutta sekä suoraan sivustolta ostamisen helppoutta. Mahdollisiin käyttäjätesteihin laaditaan etukäteisskenaariot ja -tehtävät. 2. ARVIOINNIN YLEISET TAVOITTEET Arviointimme tavoitteena on kartoittaa Gigantin verkkosivujen laadukkuus niin teknisistä kuin inhimillisistäkin näkökulmista. Gigantin kaltaisen kauppaketjun sivujen on tärkeä vastata mahdollisimman laajaan kirjoon asiakastarpeita mahdollisimman tehokkaasti ja vaivattomasti. Työmme tavoitteena on määrittää tärkeimmät kriteerit sivuston laadun toteamiseksi sekä toteuttaa näiden ominaisuuksien arviointi näitä kriteerejä mahdollisimman laadukkailla ja hyödyllistä informaatiota tuottavien menetelmien ja mallien avulla. Yleisellä tasolla tutkimuskysymyksemme voisi tiivistää muotoon Mitkä ovat tärkeimmät laadulliset kriteerit, joilla Gigantin verkkosivuja voidaan arvioida ja vastaavatko sivut kyseisiin tarpeisiin?. Lisäksi tavoitteena on esittää mahdollisia parannusehdotuksia havaittujen puutteiden ja/tai ongelmakohtien pohjalta. 3. 2QCV3Q-MALLI Ennen varsinaista 2QCV3Q-mallin kuvausta on paikallaan lyhyt katsaus malleihin. March ja Smith (1995) käsittelevät suunnittelutieteitä (design science), joiden ajatuksena on luoda ihmisiä palvelevia asioita usein teknisin keinoin (vs. luonnontieteet, joissa ajatuksena on todellisuuden ymmärtäminen). Suunnittelutieteiden aikaansaannoksia arvioidaan arvon ja hyödyn näkökulmasta: ovatko ne parannuksia ja/tai toimivatko ne (March & Smith 1995). March ja Smith (1995) toteavat suunnittelutieteiden tuotosten olevan joko käsitteitä (constructs), malleja (models), menetelmiä (methods) tai toteutuksia (implementations). Näistä käsitteet tarkoittavat ilmiöitä kuvaavia peruskäsitteitä. Mallit ovat korkeamman tason tulkintoja, joilla kuvataan tehtäviä, tilanteita ja muita ihmisen laatimia rakennelmia (artifacts). Menetelmät ovat tavoitehakuisia suorituskeinoja ja toteutusten tuloksena saadaan tiettyihin tehtäviin pystyviä fyysisiä tuotteita. March ja Smith korostavat, ettei suunnittelutieteissä pyritä teorioihin, vaan malleihin, menetelmiin ja sovelluksiin, jotka ovat innovatiivisia ja arvokkaita.
5 Marchin ja Smithin sinänsä erinomaisen artikkelin ikä näkyy siinä, että päämääränä vaikuttaa olevan fyysinen tuote eikä digitaalisen maailman palvelu. Jos tämä unohdetaan, niin vaikuttaa kuitenkin siltä, että myös käsillä oleva arviointisuunnitelma ja sen toteutus noudattavat suunnittelutieteiden periaatteita. Toinen näkemys malleista on Routiolla (2007), joka näkee mallin lopputuloksena reaalimaailman empirian viemisestä ajattelun, käsitteiden ja teorian maailmaan. Routio jakaa mallit edelleen yhtä empiiristä kohdetta tai tapausta koskeviin sekä samantapaista kohteiden tai tapausten perusjoukkoa koskeviin. Tämä arviointisuunnitelma on selvästi yksittäistä kohdetta koskeva, joten kyseessä on tapaustutkimus. Tapaustutkimuksen alalajeista tilanteeseen sopinee parhaiten Cunninghamin (1997) intensiivimetodeihin kuuluva selittävä case-metodi. Intensiivimetodien tavoitteena on yhden henkilön, ryhmän tai organisaation tapahtumien ja käytäntöjen hyvin intensiivinen ymmärtäminen todistusaineistojen (evidence) perusteella (Järvinen & Järvinen 2004). Vaikka nyt ei todennäköisesti saavutetakaan intensiivistä ymmärrystä Gigantin toiminnasta, selittävä case-metodi vaikuttaa muutoin sopivalta. Kyseisessä metodissa tutkija kerää tosiasioita ja tekee niistä johtopäätöksiä sanomalehtitoimittajan tai lakimiehen tapaan (Cunningham 1997). Jokaiseen selitykseen liitetään sekä teksti että sitä tukeva (ja ainoastaan tukeva) tulkinta (Cunningham 1997). 2QCV3Q-malli on verkkosivuston laadun arviointimalli. Mallin laatijoiden mukaan se kokoaa yhteen sekä sivuston omistajan, käyttäjien että kehittäjien näkökulman. Tämä on tärkeää, koska esim. markkinointimateriaalin tuottajilla, ohjelmistosuunnittelijoilla ja graafisilla suunnittelijoilla on erilaiset taustat, osaamispohjat ja kehittämisprioriteetit. (Mich et al. 2003) Mallin seitsemän dimensiota ovat (Mich et al. 2003): 1. Identity (kuka tai mikä organisaatio/brändi on kyseessä), 2. Content (sisällön kattavuus sekä sivuston omistajan että käyttäjän näkökulmasta; tiedon laatu), 3. Services (mm. toiminnallisuus, tietoturva, yksityisyys), 4. Location (saavutettavuus ja saatavilla olo, esim. helppo URL sekä vuorovaikutus käyttäjien kanssa), 5. Management (sivuston ajantasaisuus ja sen ylläpito), 6. Usability (saavutettavuus, navigoitavuus, ymmärrettävyys) ja 7. Feasibility (tarvittavat resurssit sekä softa- ja rautakysymykset). Edellämainitut jaottelut on joiltakin osin nimetty erikoisesti, mutta paperin selittävä osuus kuvaa tarkemmin, miten tutkijat ovat soveltaneet mallin eri osioita. Seuraavaksi paperissa esitetään arviointiprosessi, johon kuuluu arviointisuunnitelma ja sen toteuttaminen. Lopuksi tutkijat toteavat laaditun mallin toimivan varsin hyvin ja mallin
6 olevan toimialariippumaton, eri tyyppisille sivustoille sopiva, skaalautuva ja käytettävä. Mallin käytännön sovelluksia tai sen arviointia ei kuitenkaan löytynyt yleisestä Internetistä tai ACM:n digitaalikirjastosta. Mallin arvioinnin puute voi johtua siitä, että malli on Marchin ja Smithin (1995) kuvaamien suunnittelutieteiden hengessä helppo soveltaa eikä siten tarjoa "tieteellistä uutta". Toisaalta malli on osoittanut jo alkuperäisessä paperissa olevansa hyvä useiden erityyppisten sivuston analyysissä. Päädyimme käyttämään 2QCV3Q-mallia suunnittelutieteiden tapaan siten, että 2QCV3Q-malli on korkeamman tason käsite ja luvussa 5 kuvatut menetelmät sitä soveltavia metodeja. 2QCV3Q-mallia käytetään tässä työssä myös tarkistustyökaluna siten, että lopuksi havainnoidaan, mitkä sen osatekijät saatiin kiinni työssä käytetyillä menetelmillä ja mitkä taas ei. 4. ARVIOINNIN OSA-ALUEET 2QCV3Q-mallin teoreettiselta pohjalta ryhmämme eteni valitsemaan erilaisia työkaluja, joilla sivuston laadullisia ja täten mallin eri osa-alueihin vastaavia ominaisuuksia voidaan tarkastella. Nämä menetelmät on jaoteltu ohjelmallisiin eli tietokoneavusteisiin, helposti kvantifoitavaa informaatiota tuottaviin menetelmiin sekä asiantuntijamenetelmiin, jotka ottavat kvalitatiivisemman ja kokonaisvaltaisemman lähestymistavan sivuston arviointiin. Kunkin käytetyn menetelmän kohdalla tutkittiin ensin kriittisesti sen relevanssia ja menetelmän vahvuuksia sekä heikkouksia; kunkin menetelmän toimintaperiaatteet, valintaperusteet ja ominaisuudet esitellään seuraavassa luvussa. 5. MENETELMÄT 5.1. Ohjelmalliset menetelmät Ohjelmalliset menetelmät soveltuvat hyvin tämän mallin kanssa käytettäväksi, koska näin saadaan nopeasti tarkistettua sivuston tekninen toteutus. Valitsimme ohjelmallisiksi menetelemiksi W3C:n HTML ja CSS validaattorit, mobileok Checker sekä suorituskykytesti Pingdom Toolsin, koska näiden avulla pystymme käymään vaaditut kohdat läpi eli sivuston lähdekoodin oikeellisuuden, soveltuvuuden ja käytettävyyden mobiililaitteilla sekä yleisen suorituskyvyn lisäksi luvussa esitettyjä menetelmiä voidaan käyttää hyväksi kohdassa Näiden menetelmien tulokset ovat aika yksiselitteisiä, mutta samalla pystyvät antamaan yllättävän paljon informaatiota sivuston teknisestä toteutuksesta. Toisaalta nämä valitut menetelmät eivät ota kantaa sisällön oikeellisuudesta eikä kohtien arvoihin vaan vain siihen että kaikki ovat omalla paikallaan ja oikein teknisesti.
7 W3C:n HTML ja CSS validaattorit sekä mobileok Checker Kuvaus Nämä kaikki menetelmät ovat saman tyyppisiä, mutta tutkivat eri asioita. HTMLvalidaattori (W3C 2012) tutkii, onko sivuston HTML-merkkaus standardin mukaista ja oikein kirjoitettua. CSS-validaattori (W3C 2009) sen sijaan tarkastaa CSS-tiedoston eli tyylitiedoston oikeellisuuden. Näissä kummassakin pystyy valitsemaan minkä version mukaista merkkauksen tulisi olla tai vaihtoehtoisesti voi antaa ohjelman itse tunnistaa version. Lähdekoodin voi syöttää URL-osoitteena, josta validaattori hakee itse tarvitsemansa tiedostot, ladata tiedoston tai syöttää suoraan tekstinä. Tarkistamisen jälkeen validaattori ilmoittaa, onko sivu läpäissyt testin. Jos sivu ei läpäissyt testiä, niin validaattori ilmoitta virheet (mitä ja mistä löytyi sekä virheen vakavuus). MobileOK Checker tarkistaa sivuston soveltuvuutta mobiililaitteille käymällä läpi sivun merkkauksen mobileok Basic Test 1.0 (W3C 2008) -tarkistuslistan mukaan. Testin ajon jälkeen tulossivulla on prosentteina kuinka hyvin sivusto soveltuu mobiililaitteelle sekä virheet ja huomautukset kategorioituna alla. Jokaisella virheellä ja huomautuksella on vakavuusasteensa, mikä virhe on, missä se on ja miten sen saisi mahdollisesti korjattua. Valintaperusteet Nämä W3C:n tarkistusohjelmat valitsimme, koska niitä pystytään hyödyntämään myös WCAG 2.0 -listan läpikäynnissä. Nämä ovat myös helppoja ja luotettavia testejä sekä yleisesti tunnettuja. Testien tulokset ovat selkeitä ja yksiselitteisiä, koska mahdolliset virheet on eritelty ja virheiden syyt on myös selitetty. Yksi syy valintaan oli myös se, että ryhmän kaikki jäsenet tunsivat nämä ainakin jollain tasolla ja lähes kaikki olivat käyttäneet niitä useamminkin. Vahvuudet ja heikkoudet Vahvuuksina näillä testeillä on selkeys ja luotettavuus. Testit ovat lisäksi kattavia ja tarkkoja. Ne ovat myös hyvin dokumentoituja ja niissä kerrotaan selvästi, mitä testi tutkii. Heikkoutena on se, että jokaikinen sivu tarvitsee tarkistaa erikseen eikä voi antaa vain sivustoa, josta testi käy jokaisen alasivun läpi. Myös se haittaa, että jos on jokin virhe niin se voi vaikuttaa myös alapuoliseen merkkaukseen jolloin virheitä voi tulla todella paljon vaikka vain yksi kohta on väärin. MobileOK Checkerissä on myös kohta joka haittaa, nimittäin osa virheistä johtuu palvelimesta ja sen verkkoyhteystavasta, joihin ei välttämättä pysty vaikuttamaan.
8 Sivuston suorituskykytesti Kuvaus Sivuston suorituskykyä ja eritoten sen latautumista testaamme Pingdom Tools (Anon. 2013b) -sivuston testien avulla. Sivustolla on monta eri testiä: sivuston latautumistesti, analyysiä edellisestä, DNS-kysely ja terveystesti sekä ping ja traceroute. Sivustolle pystyy myös kirjautumaan sisään jolloin testit pystyy automatisoimaan ja jos tulee virheitä niin siitä voidaan ilmoittaa tekstiviestillä tai sähköpostilla. Tämä ominaisuus on lähinnä tarkoitettu sivuston ylläpitäjille eikä testeihin soveltuva, mutta muut ominaisuudet ovat erittäin hyvin tähän soveltuvia. Sivusto kerää myös testien perusteella historiaa lataus ajoista ja piirtää niistä graafia. Testi tulemme käyttämään niin että vertaamme gigantti.fi sivuston suorituskykyä muihin palveluihin. Valintaperusteet Valitsimme tämän tyyppisen testin, koska mallimme vaatii jonkin näköistä suorituskyvyn testaamista. Tähän palveluun päädyimme, koska se on luotettavan oloinen ja myös kattava. Myös jatkossa tästä voi olla hyötyä joillekin ryhmän jäsenistä, sillä sitä voi käyttää hyväkseen palvelimien ja sivustojen ylläpidossa. Tämä oli myös helpoimman ja parhaimman oloinen vastaava testi jota tutkimme. Vahvuudet ja heikkoudet Testin ehdottomasti suurimpana vahvuutena on laajuus, sillä muissa palveluissa on vain yksi tai kaksi ominaisuutta, jota tässä on. Toisena asiana, joka on ehdottomasti vahvuus, on tulosten analyysi sivu. Siinä on koottu tiedot selkeästi ja paremmin ihmisen luettavaan muotoon. Heikkoutena pidämme sitä että testaava palvelimet sijaitsevat ulkomailla, jolloin meidän tapauksessa testin tulokset ovat hieman virheellisiä, johtuen etäisyydestä johtuvasta viiveestä. Sivusto on myös ensimmäisellä kerralla hieman sekavan oloinen, mutta palvelun opettelun jälkeen sitä pystyy kyllä helposti käyttämään Asiantuntijamenetelmät Asiantuntijamenetelmät tulevat luvussa 5.1 esiteltyjen ohjelmallisten menetelmien ohella olemaan tärkeässä osassa harjoitustyönä tehtävää Gigantin verkkokaupan laadukkuuden arviointia. Ryhmämme soveltuu poikkitieteellisyytensä vuoksi hyvin asiantuntijaryhmäksi (Tervakari et al. 5.3 Asiantuntijamenetelmiä, 2013). Teknisen toteutuksen arvioinnissa hyödyllisen hypermediataustan lisäksi ryhmämme pystyy myös arvioimaan sivuston informaatiosisältöä kattavan tietotekniikkataustansa ansiosta. Suurimmat puutteet ryhmässämme liittyvät käytettävyyden sekä palvelun visuaalisen puolen arviointiin.
9 Lukujen ja menetelmät edustavat tarkistuslistoihin perustuvaa läpikäyntiä. Tarkistuslistojen parhaita puolia on niiden resurssitehokkuus (Tervakari et al Muita menetelmiä, 2013). Menetelmien tarkkuus ja niillä saatujen tulosten merkitys riippuvat kuitenkin valitusta listasta jolloin myös listojen valintavaiheeseen on kiinnitettävä huomiota. Käytämme tarkistuslistojen lisäksi myös luvussa esiteltyä eläytymismenetelmää jonka työkaluna toimivat erilaiset skenaariot. Näitä skenaarioita voidaan hyödyntää myös käyttäjälähtöisissä arvioinnin menetelmissä (luku 5.3) jos sellasiai otetaan työhön mukaan. Eläytymismenetelmien käytöllä pyritään muodostamaan palvelun laadusta eräänlainen yleiskatsaus (Tervakari et al Eläytymismenetelmä, 2013), jota voidaan sitten tarkentaa käyttäen esimerkiksi edellä mainittuja tarkistuslistoja User Effect: 25-point Website Usability Checklist Kuvaus 25-point Website Usability Checklist (Meyers 2009) on erityisesti yritysten verkkopalveluiden käytettävyyden arviointia varten tehty tarkastuslista. Lista pyrkii esittämään yritysten näkökulmasta oleellisimpia käytettävyystekijöitä tiiviissä ja helposti lähestyttävässä muodossa. Lista on jaettu neljään osaan: saavutettavuus (accessibility), identiteetti (identity), navigaatio (navigation) sekä sisältö (content). Listassa käytetty saavutettavuuden termi eroaa hieman luvussa esitellystä saavutettavuuden termistä jolloin listojen päällekkäisyydet jäävät melko pieniksi. Valintaperusteet Tärkein syy listan valintaa oli se, että se on suunniteltu erityisesti yritysten verkkopalveluja silmällä pitäen. Se sisältääkin monia kohtia, joihin muissa laatua ja etenkin käytettävyyttä käsittelevissä lähteissä ei kiinnitetä huomiota. Esimerkkinä tästä ovat kohdat 7 ja 15, jotka käsittelevät yksinomaan yrityksen logoa. Listan hyvänä puolena on myös se, että se on luotu käytännön kokemuksen pohjalta. Tällöin se sisältää tärkeimmät asiat tiiviissä muodossa. Vahvuudet ja heikkoudet Listan pääasiallinen heikkous on sen kohtien monitulkintaisuudessa. Vaikka listan käyttö verkkopalvelun arvioinnissa onkin periaatteessa helppoa koska jokaiseen 25:stä kohdasta valitaan yksi kolmesta onnistumisen tasosta, voi oikean vaihtoehdon valinta olla kohdan kuvauksen epämääräisyydestä johtuen hankalaa. Lista on kuitenkin todella tarkasti rakenteistettu läpikäynnin muoto jolloin käytön pitäisi epämääräisyydestä johtuen olla melko yksinkertaista.
10 Web Content Accessibility Guidelines (WCAG) 2.0 Kuvaus Web Content Accessibility Guidelines (WCAG) 2.0 (Caldwell et al. 2008) sisältää ohjeistuksen verkkosisällön saavutettavuuden arviointiin. Saavutettavuuden arvioinnissa keskitytään palvelun käytön helppouteen jollain tapaa rajoittuneiden henkilöiden kannalta. Saavutettavuutta on esimerkiksi se että kaikelle verkkopalvelun kannalta oleelliselle kuvamateriaalille on tekstivastineet jotta myös sokeat henkilöt voisivat käyttää palvelua. Valintaperusteet Koska Gigantin asiakkaiden joukkoon kuuluu myös henkilöitä joilla on erityisiä tarpeita saavutettavuuden kannalta, on saavutettavuus tärkeä tekijä Gigantin verkkokaupan laadukkuuden arvioinnissa. Vaikka WCAG 2.0 keskittyykin lähinnä saavutettavuuden arviointiin voidaan sen sisältämiä ohjeita noudattamalla parantaa myös sivuston laatuvaikutelmaa normaalin käyttäjän kannalta. Esimerkki tällaisesta ohjeesta voisi olla ohje Audion kontrollointi joka suosittelee automaattisesti toistettaville yli kolme sekuntia kestäville äänille joko pysäytys- tai keskeytysmahdollisuutta tai vaihtoehtoisesti säätömahdollisuutta äänenvoimakkuudelle. Jos verkkopalvelu ei ole palvelun käyttäjien saavutettavissa niin muita laadun tekijöitä on turha edes arvioida. Vahvuudet ja heikkoudet WCAG:in suurimpana heikkoutena harjoitustyömme kannalta on se että se sisältää melko paljon työtä siitä saatuun hyötyy verrattuna. WCAG 2.0 ohjeistus sisältää yli 60 kohtaa joiden laajuus vaihtelee arvioinnin tarkkuudesta riippuen (Caldwell et al. 2008). Kun otetaan huomioon että Suomessa on näkövammaisia arviolta henkilöä joista noin on täysin sokeita (Näkövammaisten Keskusliitto Ry, n.d.) jää erikoistarpeita omaavien Gigantin asiakkaiden käyttäjäryhmä luultavasti melko pieneksi. Tämän takia onkin tärkeää miettiä millä tasolla (A, AA vaiko AAA) arviointi tehdään, sekä myös sitä, onko perusteltua suorittaa arviointi kaikille luvussa 1.2 esitellyille sivuille vai riittääkö esimerkiksi pelkkä etusivun arviointi Eläytymismenetelmät (skenaario) Kuvaus Eläytymismenetelmässä tutkimukseen osallistuvia henkilöitä pyydetään kirjoittamaan tarina tutkimuksen laatijoiden kirjoittaman johdatuksen pohjalta. Formaatti ei ole yleensä sidottu, vaan tarina voidaan kirjoittaa vapaasti. Kirjoituksen pituus voidaan kuitenkin esim. rajoittaa yhteen A4-sivuun. Vastauksiin saadaan variaatiota ja
11 tutkittavaa asiaa analysoitua muokkaamalla ja varioimalla johdatusta kunkin henkilön kohdalla. Valintaperusteet Menetelmä valittiin erikoisuutensa ja käyttäjäkeskeisyytensä vuoksi vastapainoksi listamaisien ja ohjelmallisten menetelmien rinnalle. Lisäksi ks. vahvuudet. Vahvuudet ja heikkoudet Vahvuutena menetelmällä on mahdollisuus saada syvempää tietoa ongelmista, jotka muuten voisivat jäädä huomaamatta. Menetelmä on lisäksi melko vaivaton toteuttaa. (Saaranen-Kauppinen & Puusniekka 2006) Heikkoutena on mahdollinen tarinoiden analysoimisen vaikeus tai ei-toivotun aineiston saaminen. Johdanto ja sen variointi on valittava tarkoin. (Saaranen-Kauppinen & Puusniekka 2006) 5.3. Käyttäjälähtöiset menetelmät Käyttäjälähtöisissä menetelmissä tietoa kerätään oikeilta tai oletetuilta käyttäjiltä esimerkiksi lomakkein, haastatteluin, ryhmäläpikäynnein, prototyyppien avulla, analysoimalla lokitiedostoja jne. Tietoa voidaan kerätä laboratorio-olosuhteissa tai esim. oletetulla käyttöpaikalla. Menetelmä päätettiin jättää ainakin alustavasti valitsematta ryhmän riittämättömien käytettävissä olevien resurssien ja käytettävyysosaamisen vuoksi. Lisäksi käytössä ei ole tarpeeksi isoa kohderyhmää, jotta analyysi olisi järkevää. Jos tilaisuus käyttäjälähtöisten menetelmien käyttöön kuitenkin ilmenee otetaan käyttöön luultavasti luvussa kuvattu käyttäjien havainnointi. Vahvuutena käyttäjälähtöisissä menetelmissä on aineiston laajuus, monipuolisuus ja laatu. Heikkoutena on resurssi-intensiivisyys Käyttäjien havainnointi Kuvaus Käyttäjien havainnointi sisältää samoja piirteitä kuin luvun eläytymismenetelmä. Siinä voidaan myös käyttää samanlaisia skenaarioita kuin eläytymismenetelmissä jolloin havainnointia voidaan rajata tiettyyn palvelun osa-alueeseen ja / tai toiminnallisuuteen. Havainnoinnissa tietoa kerätään menetelmän nimen mukaisesti tarkkailemalla käyttäjiä palvelun käytön yhteydessä. Käyttäjiä voidaan myös pyytää ajattelemaan ääneen jolloin käyttäjiltä saadaan syvällisempää tietoa vaikuttamatta kovinkaan paljon käyttäjien toimintaan (Tervakari et al Havainnointi 2013).
12 Käyttäjiä havainnoimalla saadaan yleistason tietoa palvelun laadukkuudesta, sekä käyttäjistä riippuen myös tarkempaa laatutietoa, esimerkiksi värimaailmaan ja vastaaviin liittyen. Valintaperusteet Seuraavaksi esiteltyjen vahvuuksien lisäksi mahdollisena valintaperusteena on myös se, että käyttäjien havainnointi on hieman vapaampi tiedon keräämisen muoto kuin kyselyt ja haastattelut. Tämän ansiosta se voikin olla kyselyihin ja haastatteluihin verrattuna sopivampi vaihtoehto ryhmällemme, jossa ei ole varsinaista käytettävyysasiantuntijaa. Vahvuudet ja heikkoudet Kuten kaikissa käyttäjälähtöisissä menetelmissä, on havainnoinnissakin vahvuutena se, että tieto tulee suoraan käyttäjiltä. Ryhmämme kannalta suurin heikkous on kuitenkin havainnoinnin resurssi-intensiivisyys, sekä se, ettei ryhmästämme löydy kovinkaan kattavaa osaamista tältä osa-alueelta. Myös kohderyhmän koko jäisi luultavasti liian pieneksi, sillä vapaaehtoisia osallistujia voi olla hankala löytää. 6. ARVIOINNIN LUOTETTAVUUDEN ARVIOINTI Ryhmämme käyttää monipuolisesti erilaisia menetelmiä, mikä itsessään on arvioinnin luotettavuutta lisäävä tekijä. Erityisesti ohjelmallisten menetelmien tapauksessa arviointia voi perustellusti pitää objektiivisena ja luotettavana, vaikka tuloksien tulkinnassa voikin esiintyä tietynasteista subjektiivisuutta. Asiantuntijamenetelmien käytön validiutta ja näillä hankitun tiedon uskottavuutta kasvattaa ryhmän suhteellinen asiantuntijuus melko edistyneiden hypermediaopintojen sekä yleisen teknistaloudellisen valveutuneisuuden vuoksi, mutta ohjelmallisiin menetelmiin verrattuna ns. inhimillinen virhemarginaali ja subjektiivisuuden riski on kuitenkin suurempi. Ryhmällä ei ole merkittäviä sidoksia Giganttiin tai sen kilpailijoihin, eikä muitakaan intressejä esittää sivuston laadukkuudesta vääristettyä kuvaa. Ryhmä ei myöskään ole tutkimuksen aikana tai lähiaikoina kontaktissa Gigantin edustajiin muuten kuin tavallisen asiakkaan ja sivuston käyttäjän ominaisuudessa. Arvioinnissa käytetyt mallit ovat yleisesti hyväksyttyjä, läpinäkyviä ja ryhmän löydökset niiden perusteella on argumentoitu tieteellisesti. Merkittävin arvioinnin luotettavuutta horjuttava tekijä on toteuttavan tiimin pienehkö koko ja muutenkin rajalliset resurssit. Esimerkiksi asiakaslähtöisen arvioinnin tulokset ovat riippuvaisia ryhmäläisten eläytymiskyvystä ja saattavat näin tuottaa vääristynyttä tietoa. Lisäksi on otettava huomioon, että arvioijat ovat opiskelijoita, joten aihealueen
13 tietämys ei verrattaisesta asiantuntijuudesta huolimatta ole akateemisella tasolla erityisen syvä. 7. RYHMÄN TYÖNJAKO Malleille ja menetelmille on määrätty omat päävastuuhenkilönsä jotka voivat tarpeen mukaan jakaa aluettaan edelleen ryhmän sisällä. Tällä pyritään siihen että työmäärä jakautuisi mahdollisimman tasaisesti luonnollisella tavalla. Vastuualueet on pyritty jakamaan osaamisen sekä mielenkiinnon mukaan. Niku Husu: WCAG-päävastaava. Osallistuu eläytymismenetelmään eläytyjänä. Iiro Kaisla: ohjelmalliset menetelmät (päävastaava) Osallistuu eläytymismenetelmään eläytyjänä. Marko Nyby: Vastaa dokumentoinnista ja dokumenttien julkaisemisesta Piirissä. Osallistuu eläytymismenetelmään eläytyjänä. 2QCV3Q-mallin päävastuuhenkilö. Anssi Puustinen: 25-kohdan checklist päävastaava. Osallistuu eläytymismenetelmään eläytyjänä. Eetu Rasi: Eläytymismenetelmien päävastaava. Koska käyttäjälähtöisten arviointimenetelmien käyttö ei ole vielä varmaa, niille ei ole määrätty erityistä vastuuhenkilöä.
14 LÄHTEET Anon. 2013a. Gigantti tietoa meistä. Viitattu Anon. 2013b. Pingdom Website Speed Test. Viitattu Caldwell, B.; Cooper, M.; Reid, L., G. & Vanderheiden, G. Web Content Accessibility Guidelines (WCAG) 2.0. Saatavissa vapaasti: Julkaistu: Viitattu: Cunningham, J.B Case study principles for different types of cases. Quality and Quantity 31, CE6/6?accountid=27303 Viitattu: Järvinen, P. Järvinen, A Tutkimustyön metodeista. Opinpajan kirja, Tampere. March, S.T. Smith, G.F Design and natural science research on information technology. Decision Support Systems 15, cdn.com/ /1-s main.pdf?_tid=1c6f8d7c-29a7-11e3-ac aacb362&acdnat= _c8afde2d424bc9c00c26d352c227c68b Viitattu: Meyers, P. J point Website Usability Checklist. Saatavissa vapaasti: Julkaistu Viitattu: Näkövammaisten Keskusliitto ry. Näkeminen ja näkövammaisuus. Saatavissa vapaasti: Viitattu: Routio, P Mallit. Viitattu: Saaranen-Kauppinen, A. Puusniekka, A KvaliMOTV - Menetelmäopetuksen tietovaranto [verkkojulkaisu]. Tampere: Yhteiskuntatieteellinen tietoarkisto. Viitattu Tervakari, A-M., Silius, K. & Koro, J Verkkopalvelun käyttökelpoisuuden arvioiminen. Oppimateriaali. 5.3 Asiantuntijamenetelmiä. Saatavissa osoitteessa: Julkaistu: Viitattu: Tervakari, A-M., Silius, K. & Koro, J Verkkopalvelun käyttökelpoisuuden arvioiminen. Oppimateriaali Muita menetelmiä. Saatavissa osoitteessa:
15 Julkaistu: Viitattu: Tervakari, A-M., Silius, K. & Koro, J Verkkopalvelun käyttökelpoisuuden arvioiminen. Oppimateriaali Eläytymismenetelmä. Saatavissa osoitteessa: Julkaistu: Viitattu: Tervakari, A-M., Silius, K. & Koro, J Verkkopalvelun käyttökelpoisuuden arvioiminen. Oppimateriaali Havainnointi. Saatavissa osoitteessa: Julkaistu: Viitattu: W3C W3C mobileok Basic Tests 1.0. W3C Recommendation 08 December Viitattu: W3C W3C CSS Validation Service. Viitattu: W3C W3C Markup Validation Service. Viitattu:
MAT-81100 Verkkopalvelun laadukkuus ja arviointi. Työryhmä Hyperkuutio. Kohdeyritys: Gigantti VERKKOPALVELUN ARVIOINTIRAPORTTI
MAT-81100 Verkkopalvelun laadukkuus ja arviointi Työryhmä Hyperkuutio Kohdeyritys: Gigantti VERKKOPALVELUN ARVIOINTIRAPORTTI Niku Husu, Iiro Kaisla, Marko Nyby, Anssi Puustinen SISÄLLYS 1. JOHDANTO...4
LisätiedotARVIOINTISUUNNITELMA HSL REITTIOPAS
ARVIOINTISUUNNITELMA HSL REITTIOPAS MATHM-47300 Verkkopalvelun käyttökelpoisuus ja arviointi 1.10.2012 Ryhmä: Kipinä Sari Herrala, 228850 2 SISÄLLYS Arvioitava verkkopalvelu... 3 Arvioinnin tavoitteet...
LisätiedotMIIKKA VUORINEN, SANTERI TUOMINEN, TONI KAUPPINEN MAT-81100 Verkkopalvelun laadukkuus ja arviointi
AMPPARIT.COM VERKKOPALVELUN ARVIOINTISUUNNITELMA RYHMÄ VUTUKA MIIKKA VUORINEN, SANTERI TUOMINEN, TONI KAUPPINEN MAT-81100 Verkkopalvelun laadukkuus ja arviointi II SISÄLLYS 1 Arvioitava verkkopalvelu 3
LisätiedotVerkkopalveluiden saavutettavuus
Verkkopalveluiden saavutettavuus Puhuja: Ossi Nykänen Tampereen teknillinen yliopisto, Hypermedialaboratorio, W3C Suomen toimisto Paikka: Helsinki, Tieteiden talo, 24.3.2011 Johdanto Verkkopalvelun saavutettavuus
LisätiedotPerussurffaajat: Tiia Tirkkonen, Teppo Porkka, Janne Tuomisto. Verkkopalvelun arviointisuunnitelma Spotify
Perussurffaajat: Tiia Tirkkonen, Teppo Porkka, Janne Tuomisto Verkkopalvelun arviointisuunnitelma Spotify Tampereen teknillinen yliopisto Hypermedia MATHM- 00000 Hypermedian opintojakso 30.9.2011 Sisällysluettelo
LisätiedotSTEAM PALVELUN ARVIOINTISUUNNITELMA. MAT-81100 Verkkopalvelun laadukkuus ja arviointi
STEAM PALVELUN ARVIOINTISUUNNITELMA MAT-81100 Verkkopalvelun laadukkuus ja arviointi Ryhmä: SteamRunk Janne Mäkitalo Petteri Nyrhilä Juho Koskenranta Ville Tyrväinen 1.10.2013 i Sisällysluettelo 1. STEAM
LisätiedotVerkkosisällön saavutettavuusohjeet 2.0: hyviä ohjeita monimuotoisen sisällön suunnitteluun ja arviointiin
Verkkosisällön saavutettavuusohjeet 2.0: hyviä ohjeita monimuotoisen sisällön suunnitteluun ja arviointiin Ossi Nykänen Tampereen teknillinen yliopisto, Hypermedialaboratorio, W3C Suomen toimisto Terveyden
LisätiedotNapsu.fi verkkopalvelun arviointisuunnitelma
Napsu.fi verkkopalvelun arviointisuunnitelma MAT 81100 Verkkopalvelun laadukkuus ja arviointi Ryhmä: Nathan Douglas Timo Heinonen Nikke Rotonen Johanna Mäkinen Mikko Sinikallio Sisällysluettelo 1 RYHMÄ...
LisätiedotAlkuraportti. LAPPEENRANNAN TEKNILLINEN YLIOPISTO TIETOJENKÄSITTELYN LAITOS CT10A4000 - Kandidaatintyö ja seminaari
LAPPEENRANNAN TEKNILLINEN YLIOPISTO TIETOJENKÄSITTELYN LAITOS CT10A4000 - Kandidaatintyö ja seminaari Alkuraportti Avoimen lähdekoodin käyttö WWW-sovelluspalvelujen toteutuksessa Lappeenranta, 30.3.2008,
LisätiedotSaavutettavuutta arvioimassa tapaus Avustajaportti
Saavutettavuutta arvioimassa tapaus Avustajaportti MATHM-47050 Saavutettavuus vierailuluento Ilkka Kaikuvuo, 20.11.2007 1 Ohjelmassa tänään Määritelmiä saavutettavuudesta Arviointi yleisellä tasolla Arviointi
LisätiedotMOBISITE-TYÖKALUN SISÄLTÄMÄT TOIMINNOT
MOBISITE-TYÖKALU MobiSite on työkalu matkapuhelimeen soveltuvan mobiilisivuston rakentamiseen. AIMO-järjestelmän jatkuvasti päivittyvä päätelaitetunnistus tunnistaa useimmat puhelinmallit ja mukauttaa
Lisätiedot5 Verkkopalvelun laadun käsite? (hyvin lyhyesti)
5 Verkkopalvelun laadun käsite? (hyvin lyhyesti) Millainen on hyvä verkkopalvelu? Laadukas? Ilmeisestikin saavutettavuus on vain eräs laadun tekijä (vrt. hyväksyttävyys vs. käytettävyys). Suomessa on vuoden
LisätiedotSivuston tiedotsiteoptimer.com
Sivuston tiedotsiteoptimer.com Luotu Helmikuu 22 2019 07:16 AM Pisteet65/100 SEO Sisältö Otsikko SEO Optimization tools and web page analyzer - siteoptimer.com Pituus : 62 Täydellistä, otsikkosi sisältää
LisätiedotJULKISTEN VERKKOPALVELUJEN LAATUKRITEERISTÖN KONSEPTI
JULKISTEN VERKKOPALVELUJEN LAATUKRITEERISTÖN KONSEPTI Onesta Solutions Oy Pasilanraitio 5 00240 HELSINKI www.onesta.fi 2/6 Versiohistoria Versio Pvm Selitys Muutokset Tekijät 0.1 26.3.2007 Alustava versio
LisätiedotSaavutettavuus > Tapio Haanperä Saavutettavuusasiantuntija tel
Saavutettavuus > Tapio Haanperä Saavutettavuusasiantuntija tel. 0505588666 www.papunet.net/saavutettavuus GOOD DESIGN ENABLES BAD DESIGN DISABLES WCAG 2.x - Verkkosisällön saavutettavuusohjeet World Wide
LisätiedotMaanmittauslaitos.fi ja saavutettavuus
1 Maanmittauslaitos.fi ja saavutettavuus Miten saavutettavuus otetaan huomioon verkkosivu-uudistuksessa ja sen jälkeen Johanna Ujainen 16.11.2017, #saavuta2017-seminaari 2 Maanmittauslaitos Maa- ja metsätalousministeriön
LisätiedotAlkuraportti. LAPPEENRANNAN TEKNILLINEN YLIOPISTO TIETOJENKÄSITTELYN LAITOS Ti Kandidaatintyö ja seminaari
LAPPEENRANNAN TEKNILLINEN YLIOPISTO TIETOJENKÄSITTELYN LAITOS Ti5004000 - Kandidaatintyö ja seminaari Alkuraportti Avoimen lähdekoodin käyttö WWW-sovelluspalvelujen toteutuksessa Lappeenranta, 4.6.2007,
LisätiedotSuomen virtuaaliammattikorkeakoulu Boolen operaattorit v. 0.5 > 80 % 80 60 % 60 50 % < 50 % Suhteellinen osuus maksimiarvosta (%)
Oppimisaihion arviointi / Arvioinnin tulos 9 Aineiston arvioinnin tulos arviointialueittain Suomen virtuaaliammattikorkeakoulu Boolen operaattorit v. 0.5 > 80 % 80 60 % 60 50 % < 50 % Arviointialue Ominaisuuksien
LisätiedotTEAMJJ:N ARVIOINTIRAPORTIN KOMMENTOINTI
1 TEAMJJ:N ARVIOINTIRAPORTIN KOMMENTOINTI Kommentoiva ryhmä: Onnen lähettiläät 2 1 TYÖN RAKENNE Kattaako otsikko työn sisällön ja onko se informatiivinen? Koskien työn otsikkoa, työn tämän hetkinen otsikko
LisätiedotKäyttöliittymä ja tuotantokäsikirjoitus. Heini Puuska
Käyttöliittymä ja tuotantokäsikirjoitus Heini Puuska Sisältö 1 Käyttöliittymä... 1 2 Tuotantokäsikirjoitus... 2 2.1 Kurssin esittely... 2 2.2 Oppimistehtävä 1... 2 2.3 Oppimistehtävä 2... 2 2.4 Reflektio
LisätiedotSaavutettavat verkkosivut Miten ne tehdään?
Saavutettavat verkkosivut Miten ne tehdään? Timo Övermark Kehitysvammaliitto Kuntamarkkinat 13.9.2018 Sisältö Lainsäädännön vaatimusten taustaa Saavutettavuusvaatimukset Sivuston suunnittelu alusta asti
LisätiedotYLE-UUTISPALVELUN ARVIOINTISUUNNITELMA
YLE-UUTISPALVELUN ARVIOINTISUUNNITELMA ( http://yle.fi/uutiset/) 01.10.2013 Verkkopalvelun laadukkuus ja arviointi MAT 81100 Tampereen teknillinen yliopisto Pekka Laaksonen Juho Ylikojola Marjaana Putro
LisätiedotFlowIT virtaa IT-hankintoihin
FlowIT virtaa IT-hankintoihin Virpi Kalakoski, Matti Gröhn, Kirsi Jääskeläinen, Tiina Kalliomäki-Levanto, Jani Lukander, Kristian Lukander, Jarno Turunen, Teppo Valtonen, Tiina Vihtonen, Tuija Virtanen
LisätiedotKÄYTTÄJÄKOKEMUKSEN PERUSTEET, TIE-04100, SYKSY 2014. Käyttäjätutkimus ja käsitteellinen suunnittelu. Järjestelmän nimi. versio 1.0
KÄYTTÄJÄKOKEMUKSEN PERUSTEET, TIE-04100, SYKSY 2014 Käyttäjätutkimus ja käsitteellinen suunnittelu Järjestelmän nimi versio 1.0 Jakelu: Tulostettu: 201543 Samuli Hirvonen samuli.hirvonen@student.tut.fi
LisätiedotPisteytysohje loppuraporttien vertaisarviointiin
Pisteytysohje loppuraporttien vertaisarviointiin Pisteytys olettaa kaikkien kuvattujen vaatimusten täyttymistä pistemäärän saavuttamiseksi. Esimerkiksi: Raportti täyttää rakenteen ja kieliasun osalta kaikki
LisätiedotArkkitehtuurikuvaus. Ratkaisu ohjelmistotuotelinjan monikielisyyden hallintaan Innofactor Oy. Ryhmä 14
Arkkitehtuurikuvaus Ratkaisu ohjelmistotuotelinjan monikielisyyden hallintaan Innofactor Oy Ryhmä 14 Muutoshistoria Versio Pvm Päivittäjä Muutos 0.4 1.11.2007 Matti Eerola 0.3 18.10.2007 Matti Eerola 0.2
LisätiedotGood Minton Sulkapalloliiton Kilpailujärjestelmä SEPA: Heuristinen arviointi
Good Minton Sulkapalloliiton Kilpailujärjestelmä SEPA: Heuristinen arviointi Versiohistoria: Versio: Pvm: Laatijat: Muutokset: 0.1 2006-11-25 Janne Mäkelä Alustava 1.0 2006-12-10 Janne Mäkelä Valmis 1.
LisätiedotVerkkopalvelun esteettömyys Case: Opintopolku.fi -palvelu. Laurea Kerava, Taina Martikainen YAMK 2011, Käyttäjäkeskeinen suunnittelu
Verkkopalvelun esteettömyys Case: Opintopolku.fi -palvelu Laurea Kerava, 25.10.2013 Taina Martikainen YAMK 2011, Käyttäjäkeskeinen suunnittelu Esityksen kulku Opinnäyteen tausta SADe hanke ja hallitusohjelma
LisätiedotDigi arkeen -neuvottelukunnan kokous: saavutettavuusdirektiivi ja siihen liittyvä kansallinen lainsäädäntö Kommenttipuheenvuoro, Sami Älli
Digi arkeen -neuvottelukunnan kokous: saavutettavuusdirektiivi ja siihen liittyvä kansallinen lainsäädäntö Kommenttipuheenvuoro, Sami Älli Keskiviikko 7.2.2018 Sami Älli Kehitysvammaliitto ry Huolena palveluiden
LisätiedotSivuston tiedotgoogle.com
Sivuston tiedotgoogle.com Luotu Tammikuu 14 2019 10:26 AM Pisteet37/100 SEO Sisältö Otsikko Google Pituus : 6 Ihannetapauksessa, sinun otsikkosi pitäisi sisältää väliltä 10 ja 70 kirjainta (välilyönnit
LisätiedotVerkkopalvelun käyttökelpoisuus ja arviointi
Verkkopalvelun käyttökelpoisuus ja arviointi 10. luento 8.11.2005 erikoistutkija Kirsi Silius & tutkija Anne-Maritta Tervakari Hypermedialaboratorio Digitaalisen median instituutti Tampereen teknillinen
LisätiedotVasteaika. Vasteaikaa koskeva ohje ei ole juuri muuttunut Robert B. Millerin vuonna 1968 pitämästä esityksestä:
Nielsen: "Olen tutkinut Webin käytettävyyttä vuodesta 1994, ja jokaisessa tutkimuksessa esiin on noussut sama asia: käyttäjät haluaisivat sivujen latautuvan nopeammin. Aluksi olin sitä mieltä, että käyttäjät
LisätiedotKäytettävyyslaatumallin rakentaminen web-sivustolle. Oulun yliopisto tietojenkäsittelytieteiden laitos pro gradu -suunnitelma Timo Laapotti 28.9.
Käytettävyyslaatumallin rakentaminen web-sivustolle Tapaus kirjoittajan ABC-kortti Oulun yliopisto tietojenkäsittelytieteiden laitos pro gradu -suunnitelma Timo Laapotti 28.9.2005 Kirjoittajan ABC-kortti
LisätiedotSuomen virtuaaliammattikorkeakoulu Teknillinen mekaniikka monivalinta aihio > 80 % % % < 50 % Suhteellinen osuus maksimiarvosta (%)
Oppimisaihion arviointi / Arvioinnin tulos 9 Aineiston arvioinnin tulos arviointialueittain Suomen virtuaaliammattikorkeakoulu Teknillinen mekaniikka monivalinta aihio > 80 % 80 60 % 60 50 % < 50 % Arviointialue
LisätiedotETAPPI ry JOOMLA 2.5 Mediapaja. Artikkeleiden hallinta ja julkaisu
ETAPPI ry JOOMLA 2.5 Artikkeleiden hallinta ja julkaisu ETAPPI ry JOOMLA 2.5 Sivu 1(16) Sisällysluettelo 1 Joomla! sivuston sisällöntuotanto... 2 2 Artikkeleiden julkaisu sivustolla... 4 3 Artikkelin julkaisemista
LisätiedotMiksi opinnäytetyön aloittaminen on vaivalloista? TAMK/ Pekka Kaatiala, TkL Matematiikan ja tietotekniikan lehtori
Miksi opinnäytetyön aloittaminen on vaivalloista? TAMK/ Pekka Kaatiala, TkL Matematiikan ja tietotekniikan lehtori Tiedonhankinta tehtiin avoimella kyselyllä syksyllä 2011. Kyselyyn vastasi 97 kone ja
LisätiedotHypermedian jatko-opintoseminaari
Hypermedian jatko-opintoseminaari Tutkimusmenetelmät, kun tutkimuskohteena on ihminen ja tekniikka I, 1-4 ov Kirsi Silius 26.11.2004 Seminaarin aikataulu pe 26.11.04 Kirsi Silius: Seminaarin yleisesittely,
LisätiedotHyvinvointia työstä. 26.11.2014 Tiina Kalliomäki-Levanto. Työterveyslaitos www.ttl.fi
Hyvinvointia työstä FlowIT virtaa IT-hankintoihin Tietoa työstä hankintaa varten - Työn sujuminen ennen hankintaa Tiina Kalliomäki-Levanto 26.11.2014 Suomen kansallismuseo Tapaustutkimus: Työvuorosuunnittelun
LisätiedotYrityskuvan hoito on johdon ja ammattilaisten tehtävä.
MIELIKUVAT JA DESIGN MANAGEMENT Psykologisia perusteita Ihmiselle on ainoa totuus se, jonka hän uskoo todeksi eli siis mielikuva asiasta, eikä ole merkitystä pitääkö tämä asia paikkansa vai ei. Ostopäätöstilanteessa
LisätiedotTeoreettisen viitekehyksen rakentaminen
Teoreettisen viitekehyksen rakentaminen Eeva Willberg Pro seminaari ja kandidaatin opinnäytetyö 26.1.09 Tutkimuksen teoreettinen viitekehys Tarkoittaa tutkimusilmiöön keskeisesti liittyvän tutkimuksen
LisätiedotMove! laadun varmistus arvioinnissa. Marjo Rinne, TtT, erikoistutkija UKK instituutti, Tampere
Move! laadun varmistus arvioinnissa Marjo Rinne, TtT, erikoistutkija UKK instituutti, Tampere Fyysisen toimintakyvyn mittaaminen Tarkoituksena tuottaa luotettavaa tietoa mm. fyysisestä suorituskyvystä
LisätiedotRyhmäläisten nimet:
1 TJT10, kevät 2017 VERTAISARVIOINTILOMAKE Ryhmäläisten nimet: 1. 2. 3. Heuristinen arviointi käyttäen ohjeistuksessa olevaa heuristiikkalistaa. Tehdään vertaisarviointi käyttöliittymästä. Testi suoritetaan
LisätiedotLyseopaneeli 2.0. Käyttäjän opas
Lyseopaneeli 2.0 Käyttäjän opas 1. Esittely Lyseopaneeli on Oulun Lyseon lukion käyttäjätietojen hallintapalvelu jonka tarkoitus on niputtaa yhteen muutamia oleellisia toimintoja. 2. Yleistä paneelin käytöstä
LisätiedotKäytettävyyden testaus
Käytettävyyden testaus Hannu Kuoppala kuoppa@cs.hut.fi Sisältö Käytettävyyden arviointitapoja Käytettävyyden mittaus käytettävyyden määritelmä Testaussuunnitelma käytettävyyskriteerit Tyypillinen käytettävyystesti
LisätiedotMAANMITTAUSLAITOS.FI JA SAAVUTETTAVUUS EMILIA HANNULA & KIRSI MÄKINEN
MAANMITTAUSLAITOS.FI JA SAAVUTETTAVUUS EMILIA HANNULA & KIRSI MÄKINEN MAANMITTAUSLAITOS Maa- ja metsätalousministeriön alainen virasto Teemme maanmittaustoimituksia, ylläpidämme kiinteistöjen tietoja,
LisätiedotSuomen virtuaaliammattikorkeakoulu Kestävää kehitystä etsimässä v. 0.9 > 80 % % % < 50 % Suhteellinen osuus maksimiarvosta (%)
Oppimisaihion arviointi / Arvioinnin tulos 9 Aineiston arvioinnin tulos arviointialueittain Suomen virtuaaliammattikorkeakoulu Kestävää kehitystä etsimässä v. 0.9 > 80 % 80 60 % 60 50 % < 50 % Arviointialue
LisätiedotLIITE 2: YAMK-OPINNÄYTETYÖN ARVIOINTIKRITEERIT. Arvioinnin osa-alueet ylempään AMK-tutkintoon johtavassa koulutuksessa
LIITE 2: YAMK-OPINNÄYTETYÖN ARVIOINTIKRITEERIT Arvioinnin osa-alueet ylempään AMK-tutkintoon johtavassa koulutuksessa I TEHTÄVÄN ASETTELU Työelämälähtöisyys: opinnäytetyö hyödyttää työelämää, kehittää
LisätiedotMiksi auditoidaan? Pirkko Puranen FT, Ylitarkastaja
Miksi auditoidaan? Pirkko Puranen FT, Ylitarkastaja Vaatimus kudoslaitoksille: Fimean määräys 3/2014 Liite V 6. Laatukatselmus 6.1 Toiminnoille, joille lupaa haetaan, on oltava käytössä auditointijärjestelmä.
LisätiedotH Prosessi- ja kokonaisarkkitehtuurityökalu palveluna Liite 17 Käytettävyyden arviointi
H087-12 Prosessi- ja kokonaisarkkitehtuurityökalu palveluna Liite 17 Käytettävyyden arviointi Tämän dokumentin tarkoituksena on määrittää kilpailutukseen H087-12 liittyvää käytettävyyden arviointia Tässä
LisätiedotSuomen virtuaaliammattikorkeakoulu Tapauskertomus tietojärjestelmähanke > 80 % % % < 50 % Suhteellinen osuus maksimiarvosta (%)
Oppimisaihion arviointi / Arvioinnin tulos 9 Aineiston arvioinnin tulos arviointialueittain Suomen virtuaaliammattikorkeakoulu Tapauskertomus tietojärjestelmähanke > 80 % 80 60 % 60 50 % < 50 % Arviointialue
LisätiedotOhjeita informaation saavutettavuuteen
Ohjeita informaation saavutettavuuteen Tarkoitus Kasvattaa tietoisuutta ja lisätä esteettömän informaation aiheen näkyvyyttä ja sen merkitystä elinikäisen tasapuolisen oppimisen mahdollisuuksista Tukea
LisätiedotSivuston tiedotqbsupportcustom erservice.com
Sivuston tiedotqbsupportcustom erservice.com Luotu Kesäkuu 04 2019 09:57 AM Pisteet69/100 SEO Sisältö Otsikko Quickbooks Customer Service 800-329-0391 QB Phone Number Pituus : 58 Täydellistä, otsikkosi
LisätiedotSivuston tiedotqbooksupportpho nenumber.com
Sivuston tiedotqbooksupportpho nenumber.com Luotu Kesäkuu 07 2019 05:06 AM Pisteet74/100 SEO Sisältö Otsikko QuickBooks Support Phone Number +1-844-233-5335 Telephone Support Pituus : 67 Täydellistä, otsikkosi
LisätiedotARVO - verkkomateriaalien arviointiin
ARVO - verkkomateriaalien arviointiin Arvioitava kohde: Jenni Rikala: Aloittavan yrityksen suunnittelu, Arvioija: Heli Viinikainen, Arviointipäivämäärä: 12.3.2010 Osa-alue 8/8: Esteettömyys Edellinen osa-alue
LisätiedotLausunto opinnäytetyöstä (AMK-tutkinto) Tekijä/tekijät: Työn nimi: Paikka ja aika:
Lausunto opinnäytetyöstä (AMK-tutkinto) Tekijä/tekijät: Työn nimi: Paikka ja aika: 1. Tehtävän asettelu Työelämälähtöisyys ja työelämän tarpeisiin vastaaminen Ammatillinen osaaminen ja sen kehittymisen
LisätiedotSisäänrakennettu tietosuoja ja ohjelmistokehitys
Sisäänrakennettu tietosuoja ja ohjelmistokehitys Petri Strandén 14. kesäkuuta, 2018 Petri Strandén Manager Cyber Security Services Application Technologies Petri.stranden@kpmg.fi Petri vastaa KPMG:n Technology
LisätiedotProjektityö: Mobiiliajopäiväkirja. Mikko Suomalainen
Projektityö: Mobiiliajopäiväkirja Mikko Suomalainen 1. Määritelmä Mobiiliajopäiväkirja on kännyköille suunnattu ajopäiväkirja-sovellus. Sovelluksen pääperiaate on toimia automaattisena ajopäiväkirjana.
LisätiedotLinssintarkastusjärjestelmän käyttöliittymän käytettävyyden arviointi
Linssintarkastusjärjestelmän käyttöliittymän käytettävyyden arviointi Diplomityöseminaari 1.3.2005 Kirsi Eulenberger-Karvetti Esityksen rakenne * Työn tausta * Työn tavoitteet * Katsaus käytettävyyteen
LisätiedotTestauksen tuki nopealle tuotekehitykselle. Antti Jääskeläinen Matti Vuori
Testauksen tuki nopealle tuotekehitykselle Antti Jääskeläinen Matti Vuori Mitä on nopeus? 11.11.2014 2 Jatkuva nopeus Läpäisyaste, throughput Saadaan valmiiksi tasaiseen, nopeaan tahtiin uusia tuotteita
Lisätiedot#saavuta2017 Puheenvuoroja, kognitiivinen saavutettavuus Torstai , klo
#saavuta2017 Puheenvuoroja, kognitiivinen saavutettavuus Torstai 16.11.2017, klo 11.00-12.00 Sami Älli Kehitysvammaliitto ry Saavutettavuus Hyvä saavutettavuus kertoo erilaisten ihmisten tarpeiden huomioimisesta.
LisätiedotAineistoista. Laadulliset menetelmät: miksi tarpeen? Haastattelut, fokusryhmät, havainnointi, historiantutkimus, miksei videointikin
Aineistoista 11.2.09 IK Laadulliset menetelmät: miksi tarpeen? Haastattelut, fokusryhmät, havainnointi, historiantutkimus, miksei videointikin Muotoilussa kehittyneet menetelmät, lähinnä luotaimet Havainnointi:
LisätiedotKäytettävyyssuunnittelu. Kristiina Karvonen Käytettävyysasiantuntija Nokia Networks
Käytettävyyssuunnittelu Kristiina Karvonen Käytettävyysasiantuntija Nokia Networks Mitä on käytettävyys helppo käyttää helppo oppia helppo muistaa virheetön miellyttävä käyttää Käyttäjän tehtävänä ei ole
LisätiedotSALITE.fi -Verkon pääkäyttäjän ohje
SALITE.fi -Verkon pääkäyttäjän ohje Sisältö 1 Verkon pääkäyttäjä (Network Admin)...3 2 Verkonhallinta...3 2.1 Navigointi verkonhallintaan...3 2.2 Sivustot...3 2.1 Sivustojen toiminnot...4 2.3 Sivuston
LisätiedotMittaamisen maailmasta muutamia asioita. Heli Valkeinen, erikoistutkija, TtT TOIMIA-verkoston koordinaattori
Mittaamisen maailmasta muutamia asioita Heli Valkeinen, erikoistutkija, TtT TOIMIA-verkoston koordinaattori SISÄLTÖ 1. Mittari vs. indikaattori vs. menetelmä - mittaaminen 2. Luotettavat mittarit 3. Arvioinnin
LisätiedotAlustava liiketoimintasuunnitelma. Miksi alustava LTS? Ajattele vaikkapa näin. Hyvin suunniteltu on jo melkein puoleksi perustettu
Alustava liiketoimintasuunnitelma Hyvin suunniteltu on jo melkein puoleksi perustettu 15.1.2013/LTPT1013 22.4.2013/EO1213 HM Miksi alustava LTS? Jäsennetään ja selvennetään aiotun yritystoiminnan kannattavuutta
LisätiedotHelsingin ammattikorkeakoulu Stadia Verkkosivujen silmäiltävyys ja selailtavuus v. 0.9 > 80 % % % < 50 %
Oppimisaihion arviointi / Arvioinnin tulos 9 Aineiston arvioinnin tulos arviointialueittain Helsingin ammattikorkeakoulu Stadia Verkkosivujen silmäiltävyys ja selailtavuus v. 0.9 > 80 % 80 60 % 60 50 %
LisätiedotWCAG 2.1 Uudet kriteerit
WCAG 2.1 Uudet kriteerit Web Content Accessibility Guidelines 2.1 Verkkosisällön uudet saavutettavuuskriteerit (WCAG 2.1) Kimmo Sääskilahti Tero Pesonen WCAG:n versiot 1.0 toukokuu 1999 2.0 joulukuu 2008
LisätiedotSivuston tiedotwixaccounting.com
Sivuston tiedotwixaccounting.com Luotu Heinäkuu 11 2019 06:23 AM Pisteet61/100 SEO Sisältö Otsikko WIX Accounting +1-888-833-0109 Online QuickBooks Support Number Pituus : 65 Täydellistä, otsikkosi sisältää
LisätiedotSivuston tiedotakcpshop.de.websiteoutlook.com
Sivuston tiedotakcpshop.de.websiteoutlook.com Luotu Heinäkuu 19 2019 10:32 AM Pisteet67/100 SEO Sisältö Otsikko Akcp-shop : AKCP SHOP Online Shop für sensorprobe, securityprobe und AKCP Sensoren Pituus
LisätiedotOpintopolun esteettömyyshaasteet
Opintopolun esteettömyyshaasteet Saavutettava tieto- ja viestintäympäristö suosituksen julkaisuseminaari 31.3.2014 Verkkopäätoimittaja Satu Meriluoto, OPH Palvelun visio Kaikki tieto koulutuksesta kaiken
LisätiedotSuomen virtuaaliammattikoulu Kaasutustekniikka v. 0.5 > 80 % % % < 50 % Suhteellinen osuus maksimiarvosta (%)
Oppimisaihion arviointi / Arvioinnin tulos 9 Aineiston arvioinnin tulos arviointialueittain Suomen virtuaaliammattikoulu Kaasutustekniikka v. 0.5 > 80 % 80 60 % 60 50 % < 50 % Arviointialue Ominaisuuksien
LisätiedotLaadullinen tutkimus. KTT Riku Oksman
Laadullinen tutkimus KTT Riku Oksman Kurssin tavoitteet oppia ymmärtämään laadullisen tutkimuksen yleisluonnetta oppia soveltamaan keskeisimpiä laadullisia aineiston hankinnan ja analysoinnin menetelmiä
LisätiedotAsiakas ja tavoite. Tekninen toteutus
Asiakas ja tavoite Heikieli on vuonna 2015 perustettu yhden hengen asiantuntijayritys, joka tarjoaa käännös- ja oikolukupalveluita englannista ja saksasta suomeksi. Freelance-kääntäjiä on Suomessa paljon,
LisätiedotMAT-81100 VERKKOPALVELUN LAADUKKUUS JA ARVIOINTI SKYSCANNER.FI LENTOJEN, HOTELLIEN SEKÄ VUOKRA- AUTOJEN HAKU- JA VARAUSPALVELU
MAT-81100 VERKKOPALVELUN LAADUKKUUS JA ARVIOINTI SKYSCANNER.FI LENTOJEN, HOTELLIEN SEKÄ VUOKRA- AUTOJEN HAKU- JA VARAUSPALVELU Arviointisuunnitelma Team Jet Lag Miika Järvinen, 212163 miika.h.jarvinen@tut.fi
LisätiedotLausuntopyyntö KIRA-digi-kokeilusta: Sähkö- ja LVI-alan tuotetietokantojen yhteensovittaminen suunnittelijoiden ja rakennuttajien tarpeisiin
Lausuntopyyntö KIRA-digi-kokeilusta: Sähkö- ja LVI-alan tuotetietokantojen yhteensovittaminen suunnittelijoiden ja rakennuttajien tarpeisiin Lausuntopyyntö Pyydämme lausuntoa siitä, ovatko oheiseen SURA-tiedot
LisätiedotKäyttäjäkeskeisyys verkkopalveluissa
Käyttäjäkeskeisyys verkkopalveluissa JHS-keskustelutilaisuus 6. kesäkuuta 2013 Raino Vastamäki raino.vastamaki@adage.fi Käyttäjäkeskeisyys verkkopalveluissa KLO 14.45 15.15 Käytettävyys ja esteettömyys
LisätiedotMitä käytettävyys on? Käytettävyys verkko-opetuksessa. Miksi käytettävyys on tärkeää? Mitä käytettävyys on? Nielsen: käytettävyysheuristiikat
Mitä käytettävyys on? Käytettävyys verkko-opetuksessa 21.8.2002 Jussi Mantere Learnability (opittavuus) Efficiency (tehokkuus) Memorability (muistettavuus) Errors prevented (virheiden tekeminen estetty)
LisätiedotHelsinki Testbedin säätuotteet tänään ja tulevaisuudessa
Helsinki Testbedin säätuotteet tänään ja tulevaisuudessa Helsinki Testbed Workshop 6.4.2006 Pekka Keränen 06.04.06 Johdanto Projektin www-sivusto http://testbed.fmi.fi Säätuotteet julkisiksi MM-kisoihin,
LisätiedotOulun seudun ammattikorkeakoulu Aineistojen polku kirjastoon > 80 % % % < 50 % Suhteellinen osuus maksimiarvosta (%)
Oppimisaihion arviointi / Arvioinnin tulos 9 Aineiston arvioinnin tulos arviointialueittain Oulun seudun ammattikorkeakoulu Aineistojen polku kirjastoon > 80 % 80 60 % 60 50 % < 50 % Arviointialue Ominaisuuksien
LisätiedotArcada yrkeshögskola Hållbar utveckling v 0.5 > 80 % % % < 50 % Suhteellinen osuus maksimiarvosta (%)
Oppimisaihion arviointi / Arvioinnin tulos 9 Aineiston arvioinnin tulos arviointialueittain Arcada yrkeshögskola Hållbar utveckling v 0.5 > 80 % 80 60 % 60 50 % < 50 % Arviointialue Ominaisuuksien Arviointialue
LisätiedotVirtaaliAMK Virtuaalihotelli > 80 % % % < 50 % Suhteellinen osuus maksimiarvosta (%)
Oppimisaihion arviointi / Arvioinnin tulos 9 Aineiston arvioinnin tulos arviointialueittain VirtaaliAMK Virtuaalihotelli > 80 % 80 60 % 60 50 % < 50 % Arviointialue Ominaisuuksien Arviointialue Ominaisuuksien
LisätiedotFixUi:n palvelumuotoilupaketit. Ota yhteyttä:
FixUi:n palvelumuotoilupaketit 2018 Ota yhteyttä: Eeva.kangas@fixui.fi FixUi:n palvelumuotoilupaketit Tarjoamme useamman laajuisia palvelumuotoilupaketteja projektin eri vaiheisiin ja asiakkaidemme erilaisiin
LisätiedotVirtuaaliAMK Tulipesän paineen ja palamisilman säätö > 80 % % % < 50 % Suhteellinen osuus maksimiarvosta (%)
Oppimisaihion arviointi / Arvioinnin tulos 9 Aineiston arvioinnin tulos arviointialueittain VirtuaaliAMK Tulipesän paineen ja palamisilman säätö > 80 % 80 60 % 60 50 % < 50 % Arviointialue Ominaisuuksien
LisätiedotSoftware product lines
Thomas Gustafsson, Henrik Heikkilä Software product lines Metropolia Ammattikorkeakoulu Insinööri (AMK) Tietotekniikan koulutusohjelma Asiantuntijateksti 17.11.2013 Sisällys 1 Johdanto 1 2 Software product
Lisätiedot1 JOHDANTO...2 2 UUDEN ILMOITUKSEN LUOMINEN...2 3 VALMIIN ILMOITUKSEN MUOKKAAMINEN...4 4 YLEISTEKSTIEN KÄYTTÖ JA LUOMINEN...4
Päivitetty 27.4.2010 Sisällysluettelo 1 JOHDANTO...2 2 UUDEN ILMOITUKSEN LUOMINEN...2 3 VALMIIN ILMOITUKSEN MUOKKAAMINEN...4 4 YLEISTEKSTIEN KÄYTTÖ JA LUOMINEN...4 5 SAAPUNEET HAKEMUKSET JA NIIDEN KÄSITTELY...4
LisätiedotSivuston tiedotdigitalagency.hyp ersaiyan.com
Sivuston tiedotdigitalagency.hyp ersaiyan.com Luotu Heinäkuu 10 2017 09:56 AM Pisteet46/100 SEO Sisältö Otsikko Hyper Saiyan : Digital Agency Pituus : 29 Täydellistä, otsikkosi sisältää väliltä 10 ja 70
LisätiedotASKELMERKKIÄ TULOKSELLISEEN HANKEVIESTINTÄÄN
Business Arena 10 ASKELMERKKIÄ TULOKSELLISEEN HANKEVIESTINTÄÄN Opas hankkeiden tuloskortin hyödyntämiseen versio 6/2014 Business Arena Hankkeiden tuloskortti on rakennerahastohankkeiden parissa toimivien
LisätiedotSuomen virtuaaliammattikorkeakoulu XML_mark_up_language > 80 % % % < 50 % Suhteellinen osuus maksimiarvosta (%)
Oppimisaihion arviointi / Arvioinnin tulos 9 Aineiston arvioinnin tulos arviointialueittain Suomen virtuaaliammattikorkeakoulu XML_mark_up_language > 80 % 80 60 % 60 50 % < 50 % Arviointialue Ominaisuuksien
LisätiedotYrittäjäkasvatuksen polku - sivusto. Yksityiskohtainen suunnittelu Huhtikuu 2018
Yrittäjäkasvatuksen polku - sivusto Yksityiskohtainen suunnittelu Huhtikuu 2018 Sisällys 1. Sivuston tavoitteet 2. Tausta 3. Näkemys työn tekemisestä ja etenemisestä 4. Roolit ja vastuut -ehdotus 5. Ylätason
LisätiedotSuomen virtuaaliammattikorkeakoulu Villan keritseminen, karstaus ja kehrääminen v.0.5 > 80 % % % < 50 %
Oppimisaihion arviointi / Arvioinnin tulos 9 Aineiston arvioinnin tulos arviointialueittain Suomen virtuaaliammattikorkeakoulu Villan keritseminen, karstaus ja kehrääminen v.0.5 > 80 % 80 60 % 60 50 %
LisätiedotIT-OSAAJA, TIETOJENKÄSITTELYN ERIKOISTUMISOPINNOT
IT-OSAAJA, TIETOJENKÄSITTELYN ERIKOISTUMISOPINNOT KOULUTUKSEN KOHDERYHMÄ SISÄLTÖ Koulutuksen tavoitteena on antaa opiskelijalle valmiudet uusien tietoteknisten menetelmien ja välineiden hyödyntämiseen.
LisätiedotYHTEISTYÖSTÄ LISÄVOIMAA YHDISTYKSILLE -MITEN PÄÄSTÄ ALKUUN?
Kehittämistehtävä (AMK) Hoitotyö Terveydenhoitotyö 3.12.2012 Elina Kapilo ja Raija Savolainen YHTEISTYÖSTÄ LISÄVOIMAA YHDISTYKSILLE -MITEN PÄÄSTÄ ALKUUN? -Artikkeli julkaistavaksi Sytyn Sanomissa keväällä
LisätiedotSikarodut > 80 % % % < 50 % Suhteellinen osuus maksimiarvosta (%)
Oppimisaihion arviointi / Arvioinnin tulos 9 Aineiston arvioinnin tulos arviointialueittain 6.11.2006 Sikarodut > 80 % 80 60 % 60 50 % < 50 % Arviointialue Ominaisuuksien Arviointialue Ominaisuuksien Valmis/
LisätiedotALAN ASIANTUNTI- JATEHTÄVISSÄ TOIMIMINEN, KE- HITTÄMINEN JA ONGELMANRAT- KAISU - perustella asiantuntijatehtävissä. toimiessaan tekemiään
ALKUVAIHEEN MINEN MISALUEET Tasot ALAN TEORIOIDEN, KÄSITTEIDEN, ME- NETELMIEN JA PE- RIAATTEIDEN MINEN 5 - käyttää keskeisiä teorioita, käsitteitä ja menetelmiä johdonmukaisesti erilaisissa - kirjoittaa
LisätiedotOhjelmiston testaus ja laatu. Ohjelmistotekniikka elinkaarimallit
Ohjelmiston testaus ja laatu Ohjelmistotekniikka elinkaarimallit Vesiputousmalli - 1 Esitutkimus Määrittely mikä on ongelma, onko valmista ratkaisua, kustannukset, reunaehdot millainen järjestelmä täyttää
LisätiedotOpetuksen ja opiskelun tehokas ja laadukas havainnointi verkkooppimisympäristössä
Opetuksen ja opiskelun tehokas ja laadukas havainnointi verkkooppimisympäristössä Jukka Paukkeri (projektitutkija) Tampereen Teknillinen Yliopisto Matematiikan laitos Intelligent Information Systems Laboratory
LisätiedotSuomi.fi: Asiointi ja lomakkeet osion käyttöliittymämallien käyttäjätestaus. Testaustulosten esittely
1 Suomi.fi: Asiointi ja lomakkeet osion käyttöliittymämallien käyttäjätestaus Testaustulosten esittely 14.1.2009 Paula Hupponen ja Tino Rossi / Steerco Oy 2 Esityksen sisältö Käyttäjätestauksen toteutus
LisätiedotSaavutettavuusdirektiivi ja sen kansallinen toimeenpano. Markus Rahkola, VM,
Saavutettavuusdirektiivi ja sen kansallinen toimeenpano Markus Rahkola, VM, 14.9.2017 Tavoite ihmisten yhdenvertaisuus digitaalisessa yhteiskunnassa Edistää kaikkien mahdollisuutta toimia täysivertaisesti
LisätiedotVirtuaaliAMK Potilaan polku tietojärjestelmässä v.2ver8 > 80 % % % < 50 % Suhteellinen osuus maksimiarvosta (%)
Oppimisaihion arviointi / Arvioinnin tulos 9 Aineiston arvioinnin tulos arviointialueittain VirtuaaliAMK Potilaan polku tietojärjestelmässä v.2ver8 > 80 % 80 60 % 60 50 % < 50 % Arviointialue Ominaisuuksien
LisätiedotPIKAOPAS MODEM SETUP FOR NOKIA 6310. Copyright Nokia Oyj 2002. Kaikki oikeudet pidätetään.
PIKAOPAS MODEM SETUP FOR NOKIA 6310 Copyright Nokia Oyj 2002. Kaikki oikeudet pidätetään. Sisällysluettelo 1. JOHDANTO...1 2. MODEM SETUP FOR NOKIA 6310 -OHJELMAN ASENTAMINEN...1 3. PUHELIMEN VALITSEMINEN
Lisätiedot