MIIKKA VUORINEN, SANTERI TUOMINEN, TONI KAUPPINEN MAT Verkkopalvelun laadukkuus ja arviointi

Transkriptio

1 AMPPARIT.COM VERKKOPALVELUN ARVIOINTISUUNNITELMA RYHMÄ VUTUKA MIIKKA VUORINEN, SANTERI TUOMINEN, TONI KAUPPINEN MAT Verkkopalvelun laadukkuus ja arviointi

2 II SISÄLLYS 1 Arvioitava verkkopalvelu 3 2 Arvioinnin tavoitteet 4 3 Arviointimallit ja -menetelmät Quality Model for Websites Arviointimenetelmät 5 4 Arvioinnin luotettavuus 7 5 Työnjako 8 6 Lähteet 9

3 3 1 ARVIOITAVA VERKKOPALVELU Valitsimme arvioitavaksi verkkopalveluksi portaali-sivuston Ampparit.com ( Verkkopalvelu kerää muilta sivustoilta uutisotsikoita, säätietoja, sekä tietoa eri ohjelmista ja esittää ne erilaisina luetteloina ja karttoina. Ampparit.com on perustettu vuonna 2004 ja omien sanojensa mukaan sivusto kerää kattavan uutisvirran kotimaisista lähteistä, säätiedot yli 1000:lle paikkakunnalle, yli 50 televisio ohjelmatietoja, sekä karttapalvelun josta löytyvät uutisotsikot ja hälytykset. Sivustolla on myös erilaisille alustoille suunniteltuja mobiilisoveluksia. Palvelun etusivulla on uutisotsikoita, jotka toimivat linkkeinä kyseiseen uutiseen. Ne on järjestetty aikajärjestyksessä alkaen uusimmasta. Sivuston yläosassa löytyy päävalikko, josta voit valita, mitä aluetta haluat selata. Vasemmasta laidasta puolestaan löytyy alempi navigointi. Voit esimerkiksi valita yläosan navigoinnista kohdan Uutiset, ja vasemmasta laidasta uutiset järjestettäväksi esimerkiksi uusimpien mukaan. Sivustolla on myös haku toiminto, jolla voit suorittaa hakuja Amppareiden, Googlen, ja Wikipedian tietokannoista. Sivustoa on myös mahdollista personoida itselle mahdollisimman sopivaksi muuttamalla esimerkiksi väriteemaa, tai sitä, millaisia uutisia haluat nähdä. Personoint voidaan tehdä joko väliaikaisesti, jolloin se tallennetaan selaimen evästeisiin, tai vaihtoehtoisesti pysyvästi, jolloin asetukset säilyvät Ampparit.com:n palvelimella. Jälkimmäinen vaihtoehto on mahdollinen ainoastaan rekisteröityneelle käyttäjälle. Käyttätarkoitukseltaan verkkopalvelu on hyvin selkeä. Yleisin asiomisprosessi lienee käyttötapaus jolloin, käyttäjä tulee sivustolle etsimään tietoa useista eri lähteistä, mutta silti yhdestä paikasta. On esimerkiksi huomattavasti helpompaa katsastaa Ampparit.com verkkopalvelusta päivän uutiset, kuin selata läpi 4 eri verkkolehden sivustot. Kuten aikaisemmin mainittu, löytyy verkkopalvelusta kattava uutisvirta kotimaisista lähteistä. Tästä syystä Ampparit.com:in kohderyhmänä ovat kaikki verkkoa käyttävät kotimaisista uutislähteistä kiinnostuneet henkilöt. Sivustolle on valittu kieleksi suomi, jota ei voi muuttaa. Tästä syystä käyttäjän on oltava suomen kielen taitoinen.

4 4 2 ARVIOINNIN TAVOITTEET Arvioinnin tavoitteena on perehtyä verkkopalvelun tekniseen toteutukseen, sekä käyttökokemukseen. Pyrimme kartoittamaan mahdollisimman kattavasti, mitkä asiat verkkopalvelussa toimivat ja mitkä mahdollisesti eivät. Arvioinnin tulosten perusteella pyrimme selvittämään mahdollisia kehityskohteita verkkopalvelussa. Tavoitteenamme on pitää arvointi kokonaisuutena mahdollisimman objektiivisena tukeutumalla omaan asiantuntemukseemme verkkopalveluista ja Internetin käyttäjistä, sekä käyttämällä hyväksi Quality Model for Websites mallia. Arvioimme myös, kuinka verkkopalvelu toimii käyttötarkoituksessaan ja kuinka hyvin se palevelee käyttäjien tarpeita. Arviointi tapahtuu hyödyntämällä ryhmiemme jäsenten erilaisia osaamisalueita, sekä kurssin teoriaa.

5 5 3 ARVIOINTIMALLIT JA -MENETELMÄT Valitsimme arvioitavan verkkopalvelun arviointimalliksi Quality model for websitesmallin [1]. Valitsimme mallin koska sillä pystytään arvioimaan verkkopalvelua kokonaisvaltaisesti. Mallista enemmän luvussa 3.1. Tulemme käyttämään arvioinnissa erilaisia menetelmiä, kuten ohjelmallisia menetelmiä, joilla arvioimme HTMLmerkkauksen ja CSS-tiedostojen oikeellisuutta. Käytettävistä menetelmistä enemmän luvussa Quality Model for Websites Valitsimme Quality Model for Websites-mallin, koska se kuuluu laaja-alaisiin arviointimalleihin, joten verkkopalvelua voidaan arvioida monelta kantilta. Lisäksi mallissa hyödynnetään pitkälti automatisoituja työkaluja ja mentelmiä, joiden avulla verkkopalvelua arvioidaan. Mallissa arvioidaan viittä keskeistä ulottuvuutta: Teknisen toteutuksen toimivuutta, esitystapaa, sisältöä, navigointia, vuorovaikutusta ja muita tekijöitä. Teknisen toteutuksen toimivuudessa (correctness) arvioidaan sivuston teknistä toteutusta, kuten HTML-merkkauksen ja CSS-syntaksin toimivuutta. Esitystapa (presentation) ulottuvuudessa keskitytään ulkonäköön ja sivuston mediaelementtien toimivuuteen, kuten vaikkapa videoiden määrään ja toimivuuteen. Sisällössä (content) arvioidaan informaation oikeellisuutta, arkkitehtuuria, rakennetta ja ajantasaisuutta. Navigoinnissa (navigation) arvioidaan palvelussa navigointia ja sen toimivuutta. Vuorovaikuttamisessa (interaction) arvioidaan pääasiassa lomakkeita ja niiden läpinäkyvyyttä. Muissa tekijöissä (additional considerations) arvioidaan palvelun muita osa-alueita kuten brändiä ja imagoita. Pyrimme mallin avulla tarkastelemaan kokonaisvaltaisesti verkkopalvelua ja sen laatua. Mallissa voidaan myös ottaa mukaan manuaalisia toimintoja vaikkakin pyritään automatisoituihin prosesseihin. [1] 3.2 Arviointimenetelmät Pyrimme valitsemaan käytetyt menetelmät valitsemaamme malliin sopivaksi, eli pyrimme käyttämään mahdollisimman paljon automatisoituja menetelmiä joiden avulla tarkastelemme verkkopalvelun laadukkuutta.

6 6 Verkkopalvelun teknistä toteutusta tulemme tarkastelemaan erilaisten validaattorien avulla, joilla pystytään tarkastamaan HTML-merkkausta ja CSS-syntaksia. Ohjelmallisia menetelmiä voidaan käyttää kuitenkin vain tiettyyn pisteeseen asti, joten lisäämme myös arviointiin tarpeen mukaan käyttäjätestaamista. Käyttäjätestaamisella voidaan arvioida sellaisia asioita, joita ei voida ohjelmallisilla menetelmillä arvioida. Esimerkiksi käytettävyyttä voidaan arvioida paremmin käyttäjätestauksella, kuin ohjelmallisilla menetelmillä. Lisäksi käyttäjätestauksella saadaan testattua muita tekijöitä, kuten brändiä. Käyttäjätestaamisessa on tärkeää, että testi suunnitellaan hyvin ja kohdennetaan oikeisiin asioihin. Lisäksi testaamisen aikana on tärkeää, että testattavilta kysytään ja kerätään oikean tyyppistä informaatiota. Pyrimme suorittamaan testit siten, että saamme luotettavaa ja oikeanlaista tietoa. [2]

7 7 4 ARVIOINNIN LUOTETTAVUUS Mielestämme käyttämällämme mallilla saadaan kokonaisvaltainen kuva verkkopalvelun laadusta. Mallissa käytetään paljon automatisoituja työkaluja, joten teknisestä toteutuksesta saamme mielestämme tällä tavalla kohtuullisen luotettavan kuvan. Koska automatisoiduilla menetelmillä ei pystytä luotettavasti tarkastelemaan kaikkia aspekteja, otamme arviointiin mukaan käyttäjätestausta, jonka avulla saadaan paikattua ohjelmallisten menetelmien heikkouksia. Näiden yhdistelmästä muodostuu mielestämme siis kohtuullisen luotettavaa tietoa. Käyttäjätestauksessa luotettavuus kuitenkin kärsii, jos valitsemme liian suppean testi otoksen tai suunnittelemme testin väärin. Pyrimme kuitenkin järjestämään testauksen siten, että saamme mahdollisimman luotettavaa tietoa, jolla voidaan kehittää arvioitavaa verkkopalvelua.

8 8 5 TYÖNJAKO Työnjako ei tässä vaiheessa ole vielä yksilöitynyt. Voidaan kuitenkin sanoa, että jokainen ryhmän jäsen tulee suorittamaan arviointia omasta näkökulmastaan, jolloin saadaan mahdollisimman laaja kuva Ampparit.com verkkopalvelusta kokonaisuutena. Arvioinnin tulokset pyrimme arvioimaan kokonaisuutena ryhmässä, jotta päällekkäisiltä huomiolta vältyttäisiin lopullisessa työssä. Työmäärän pyrimme jakamaan tasaisesti jokaisen ryhmän jäsenen kesken. Mahdollisuuksien mukaan kokoonnumme ryhmän kanssa tekemään työtä esimerkiksi kampus-alueelle, mutta osan työstä joudumme tekemään etätyöskentelynä, käyttäen hyödyksi jotakin VoIP-palvelua, kuten Skype:a.

9 9 6 LÄHTEET [1] Oppimateriaali: Quality Model for Websites [www] (Luettu ) [2] Oppimateriaali: 6 Testaaminen käyttäjillä [www] (Luettu )