YLE-UUTISPALVELUN ARVIOINTISUUNNITELMA

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "YLE-UUTISPALVELUN ARVIOINTISUUNNITELMA"

Transkriptio

1 YLE-UUTISPALVELUN ARVIOINTISUUNNITELMA ( Verkkopalvelun laadukkuus ja arviointi MAT Tampereen teknillinen yliopisto Pekka Laaksonen Juho Ylikojola Marjaana Putro Iita Aho Tero Malmberg

2 1. Johdanto Tässä arviointisuunnitelmassa kuvataan suunnitelma verkkopalvelun laadukkuuden arvioinnin toteuttamiselle. Tämän arviointisuunnitelman tarkoitus on kuvata tavoitteita, keinoja ja menetelmiä joita tullaan käyttämään laadukkuuden arvioinnissa. Arviointisuunnitelman pohjalta tullaan ryhmässä toteuttamaan laadukkuuden arviointi Ylen uutissivustolle Arviointisuunnitelmassa esitellään aluksi arvioitava verkkopalvelu sekä arvioinnin tavoitteet. Tämän jälkeen esitellään käytettävä arviointimalli, joka toimii laadukkuuden arvioinnin pohjana. Arvioinnin eri osa alueisiin perehdytään tätä seuraavassa luvussa, jonka jälkeen arvioidaan vielä arvioinnin luotettavuutta. Kappaleissa kuvataan myös syitä menetelmien ja mallien valinnoille. Viimeisessä kappaleessa esitellään vielä alustavalla tasolla ryhmän työnjako tulevaa laadukkuuden arviointia koskien. 2. Arvioinnin kohde Tässä työssä laadukkuuden arvioinnin kohteena on Ylen verkkopalvelun uutissivusto, joka on saatavilla osoitteesta Tarkasteltava verkkopalvelu on uutisista koostuva sivusto, jossa käyttäjät ensisijaisesti lukevat uutisia ajankohtaisista asioista tai erilaisista aiheista. Ylen uutissivuston etusivunäkymä sisältää otsikoita, linkkejä ja kuvia ajankohtaisista uutisista ja etusivun sisältö päivittyy uusien uutisten myötä. Yle on kaupallisesti ja poliittisesti riippumaton julkinen palvelu, joka tekee ohjelmia kaikille suomalaisille. Yle pyrkii tarjoamaan paikan yhteiskunnalliselle keskustelulle, journalismille ja kulttuurille ja sen tavoitteena on tuottaa luotettavaa tietoa. (Yle 2013) Verkkopalvelun käyttötarkoitus on pääasiassa uutisten esittäminen. Ylen tavoitteiden mukaisesti myös uutissivusto pyrkii esittämään uutiset kaupallisesti ja poliittisesti riippumattomasta näkökulmasta, eli näin ollen luotettavasti ja puolueettomasti. Verkkopalvelun kohderyhmänä toimivat suomalaiset verkkosivuston käyttäjät. Laadukkuuden tarkastelu ja arviointi tullaan tekemään ensisijaisesti verkkopalvelun käyttäjien näkökulmasta. Käyttäjäkohderymä on melko laaja, eikä ole selkeästi rajattavissa esimerkiksi tiettyä ikäryhmää kenelle verkkopalvelu olisi ensisijaisesti suunnattu. Tässä vaiheessa käyttäjiä ei eritellä sen tarkemmin, mutta arviointityön edetessä tarpeen vaatiessa käyttäjiä voidaan jaotella erilaisiin käyttäjäryhmiin. Tyypillinen Ylen uutisten verkkopalvelun käyttäjä esimerkiksi selailee uutisotsikoita etusivunäkymältä ja avaa mielenkiintoiseksi tai tarpeelliseksi kokemansa uutiset lähempään tarkasteluun. Vaihtoehtoisesti käyttäjä voi selailla uutisia eri kategorioiden tai lajitteluperusteiden mukaan, tai käyttää verkkopalvelun hakutoimintoa uutisten hakemiseen.

3 3. Arvioinnin tavoitteet Arvioinnilla pyritään saada kuva Ylen uutispalvelun käyttökelpoisuuden ja hyödyllisyyden laadukkuudesta palvelun käyttäjälle. Arviointi tehdään harjoitustyönä Tampereen teknillisen yliopiston kurssille: Verkkopalvelun laadukkuus ja arviointi kurssille. Arviointi siis suoritetaan oppimista varten. Arvioinnin suorittajilla ei ole mitään tekemistä Yle organisaation kanssa, joten arviointi tehdään ilman Ylen lupaa, tai että Ylellä olisi tässä vaiheessa tietoa arvioinnin tapahtumisesta. Arviointi suoritetaan myös yleisen mielenkiinnon takia verkkopalveluun, että kuinka hyvin palvelu vastaa erilaisiin laatuvaatimuksiin, varsinkin kun kyseessä on ison organisaation verkkopalvelu. 4. Arviointimalli Arviointimalliksi valittiin käyttökelpoisuuden arviointimalli. Tässä mallissa keskitytään kahteen suurempaan laadukkuuden osa alueseen: käyttökelpoisuus ja hyödyllisyys. Nämä kaksi osa aluetta taas on jaettu pienempiin osiin: käytettävyys, saavutettavuus, tavoitteiden saavuttamisen tukeminen ja informaation laadukkuus. Nämä esitellään tarkemmin luvussa 5. (Tervakari et al , Käyttökelpoisuuden arviointimalli) Tämä malli kattaa laajasti eri verkkopalvelun laadukkuuden osa alueita, joita on helpompi arvioida verkkopalvelun luoneen organisaation ulkopuolinen ryhmä, johon tämän arvostelun suorittajat kuuluvat. Tämä malli valittiin myös sen takia, että se kattaa laajasti eri osa alueita verkkopalvelun laadukkuudesta. Tässä mallissa ja siten tulevassa arvioinnissa ei oteta huomioon verkkopalvelun teknistä toteutusta tai sen aiheuttamia kustannuksia, joista arvioinnin suorittajilla ei olisikaan tietoa tai pääsyä tähän tietoon. Mallin vahvuuksiin kuuluu se, että se suosittelee erilaisten menetelmien käyttöä ja erilaisten toimijoiden näkökulmista tarkkailua (Tervakari et al , Käyttökelpoisuuden arviointimalli). Kuitenkin koska malli pitää sisällään 4 eri arvioinnin osa aluetta, saattaa arvioinnissa joidenkin osa alueiden arviointi jäädä puutteelliseksi ajan puutteen takia, kuin jossain toisessa mallissa, joka keskittyisi vain tarkastelemaan yhtä osa aluetta laajemmin kuin tässä arviointimallissa. Arviointi saattaa olla myös puutteellinen arvioiden kokemattomuuden takia. 5. Arvioinnin osa-alueet 5.1. Käytettävyys Kuten aiemmin mainittiin palvelun käyttäjäkunta on laaja, käytännössä kaikki suomen kieltä ymmärtävät ihmiset, joilla on laite päästä verkkoon. Koska käyttäjäkunta on päätelaiteriippumaton, tulee päätelaite ottaa huomioon arviointimenetelmän valinnassa. Palvelun sisältö on päivittäin vaihtuvaa, mutta juuri sivuston sisältö on koko sivuston tarkoitus ja käyttäjälle merkityksellisin osa. Tämä asettaa käytettävyyden arviointimenetelmälle sellaisen vaatimuksen,

4 arvioinnit tulee suorittaa samanaikaisesti, jotta tuloksista saadaan vertailtavia. Samanaikainen arviointi poistaa kvantitatiiviset menetelmät mahdollisten joukosta, koska ei ole mahdollista järjestää riittävää määrää arviointeja samanaikaisesti. Käytettävyyden arviointiin valittiin käytettäväksi pluralistinen (käytettävyys)läpikäynti, joka mahdollistaa usean arvioinnin samanaikaisesti. Läpikäynti on ryhmätilanne, jossa osallistujat käyvät arvioinnin kohdetta vaiheitta läpi. Kukin osallistuja antaa läpikäynnin tuloksiin oman mielipiteensä ja lisäksi keskusteluista muodostuu ryhmän mielipiteitä. Pluralistisella läpikäynnillä on viisi ominaispiirrettä, sääntöä. Läpikäynnin pluralistinen, moniarvoinen, luonne tulee ensimmäisestä ominaisuudesta, jonka mukaan samaan läpikäyntiin osallistuu kolmen tyyppisiä henkilöitä: oletettuja loppukäyttäjiä, tuotteen kehittäjiä sekä käytettävyysammattilaisia. Toisen ominaisuuden mukaan läpikäytävät näyttökuvat ovat tehtävänsuoritusjärjestyksessä siten kuin ne olisivat lopullisessa toteutuksessa. (Bias 1991, s. 94). Tämä koskee vain paperiprototyyppien läpikäyntejä. Bias on kehittänyt menetelmää vuosien saatossa ja lisäsi kolmanneksi ominaisuudeksi vaatimuksen, että kaikki osallistujat omaksuvat loppukäyttäjän roolin. Sekä toteuttajien että käytettävyysasiantuntijoiden tulee asettaa itsensä loppukäyttäjän asemaan suorittaessaan tehtäviä. (Bias 1994, s. 65) Neljäs ominaisuus edellyttää, että kaikki osallistujat kirjoittavat ylös kaikki ne toimet, jotka he tekisivät suorittaakseen tehtävän, mahdollisimman tarkasti sekä kaikki muut huomiot ennen keskustelun aloittamista. Kirjatuista huomioista saadaan kvantitatiivista dataa, joka voi olla arvokasta tietoa. Viidennen ominaisuuden mukaan keskustelu tehtävästä käydään vasta, kun kaikki ovat valmiita ja kunkin keskustelun aloittaa aina todellisten käyttäjien edustajat. Muut osallistujat saavat osallistua keskusteluun vasta heidän jälkeensä. (Bias 1994, s ) Tässä työssä menetelmää sovelletaan siten, että painotetaan loppukäyttäjien osuutta osallistujissa. Ryhmän kaksi jäsentä osallistuvat läpikäyntiin käytettävyysasiantuntijoina ja yksi ryhmäläinen, Iita Aho, toimii tilaisuuden moderaattorina ja menetelmän asiantuntijana. Lisäksi pyritään saamaan osallistuja myös YLE:ltä, mutta tämä voi osoittautua mahdottomuudeksi. Osallistujien tulisi sopia seuraaviin käyttäjäprofiileihin. tehomobiilikäyttäjä vieras älypuhelin satunnaismobiilikäyttäjä oma älypuhelin satunnaistablettikäyttäjä oma laitte tehotablettikäyttäjä vieras laite (rooli voi olla haastava saada toteutumaan) satunnaiskäyttäjä oma tietokone (luultavasti kannettava tietokone) tehokäyttäjä vieras tietokone Päätelaite vaikuttaa tehtävän suoritukseen, tästä syystä meillä on kolme eri ryhmää mobiili, tabletti ja tietokonekäyttäjät. Mielenkiintoisempien tulosten toivossa olemme jakaneet rooleille myös laitteen, jolla he läpikäyntiin osallistuvat. Niille, jotka palvelua käyttävät enemmän, annetaan käyttöön heille vieras laite, jolloin käyttötilanteeseen saattaa tulla heillekin uutta näkökulmaa. Käyttötiheys vaikuttaa usein myös käyttötapaan ja tehokkuuteen, joten pyrimme saamaan sekä

5 satunnais että tehokäyttäjiä. Tehokäyttäjälle ei ole virallista määritelmää olemassa, mutta tässä kontekstissa määrittelemme tehokäytöksi useamman kuin yhden vierailun viikossa sivustolla. Suunniteltuja tehtäviä ei voi tässä julkaista, koska se vaikuttaisi niihin ryhmän jäseniin, jotka osallistuvat läpikäyntiin. Pluralistinen läpikäynti ei tue käyttäjän vapaata tutkiskelua käyttöliittymässä, mikä on oppimisen perusta (Bias 1994, s. 69). Näin ollen tällä menetelmällä ei voida arvioida opittavuuden osaa palvelun käytettävyydessä. Pluralistisen läpikäynnin merkittävä etu verrattuna moniin muihin käytettävyyden arviointimenetelmiin on kuitenkin se, että siihen osallistuu usean eri roolin henkilöitä, jotka pääset keskustelemaan tuotteesta keskenään ja saattavat keksiä ongelmiin ratkaisun jo läpikäynnin aikana (Bias 1994, s.70). Lisäksi yhteistilaisuudessa saatetaan löytää sellaista dataa, jota ei löydettäisi suoritettaessa esimerkiksi yksittäisiä käytettävyystestejä, koska kunkin tehtävän jälkeen koko ryhmä keskustelee (Bias 1991, s. 95). Palvelussa itsessään ei ole muuta uutta opittavaa kuin sivuston käyttämä uutisaiheiden jaottelu tavallisen verkkoselaamisen lisäksi. Näin ollen opittavuuden arvioinnin poisjäänti ei ole kriittinen puute eikä edellytä erillisen menetelmän käyttöönottoa Saavutettavuus Saavutettavuuden arviointiin käytetään WCAG 2.0 Verkkosisällön saavutettavuusohjeita sekä ohjelmallista arviointia tämän tukena. Ohjelmalliset työkalut päätetään myöhemmin. WCAG 2.0 arviointi tehdään asiantuntija-arviointina käyttäen ohjeita tarkistuslistana. Kuten oppimateriaalissa sanotaankin, niin saavutettavuuden ja käytettävyyden raja on häilyvä (Tervakari et al , Käyttökelpoisuuden arviointimalli), joten käytettävyyden arvioinnissa otetaan huomioon myös saavutettavuuden näkökulmat. Palvelun päätelaitesidonnaisuutta arvioidaan myös käytettävyysläpikäynnissä hankkimalla kolmenlaisia eri käyttäjiä ja suorittamalla läpikäynti kolmella eri laitteella: tietokoneella, tabletilla ja mobiililaitteella. Tabletti on mobiililaitteiden erikoistapaus, mutta tabletit ovat suuri ja kasvava laiteryhmä kotitalouksissa sekä ne ovat luonteeltaan erilaisia kuin matkapuhelimet, jolloin niiden erottaminen omaksi ryhmäkseen on perusteltua. Saavutettavuuden arviointi tässä työssä rajataan koskemaan vain normaaleja laitekonfiguraatioita eikä apuvälineiden tukemista oteta tässä työssä huomioon. Suoritettaessa ohjelmallisia arviointeja, niiden raportit saattavat olla puutteellisia ja vaativat aina tulkintaa. Tulkinnan tulee olla kriittistä, mutta tulokset ovat aina vain yhtä luotettavia kuin niiden tulkitsija. Lisäksi ohjelmallisesti ei saada arvioitua palvelun koko saavutettavuutta, vain pelkästään sen osia. (Tervakari et al , 11.4 Ohjelmallinen arvioiminen) Käytettäessä WCAG 2.0:n kaltaisia tarkistuslista -tyylisiä työkaluja arvioinnissa, arviointi on niin kattava kuin itse tarkistuslista (Tervakari et al , 11.5 Asiantuntija-arviointi). 5.3 Tavoitteiden saavuttamisen tukeminen

6 Kolmas osa alue käsittää tavoitteiden saavuttamisen tukemisen. Tarkoituksena on tutkia, kuinka verkkopalvelu tukee käyttäjälle keskeisten toiminto ja asiointiprosessien toteutumisen. Keskeisinä kysymyksinä mielessä ovat mitä asiakas saa ja miten. (Tervakari et al , Käyttökelpoisuuden arviointimalli) Jotta osa aluetta pystyttäisiin arvioimaan, täytyy ensin selvittää mitkä prosessit ovat keskeisessä asemassa. Eläytymismenetelmän avulla pystytään prosessien selvittäminen sekä itse arviointi toteuttamaan samanaikaisesti. Menetelmässä kehitetään kattava määrä skenaarioita, joita toteutetaan käytännössä. Tällä tavalla pystytään samanaikaisesti arvioimaan kuinka erilaiset prosessit toimivat. Toisaalta saadun tiedon perusteella pystytään mahdollisesti ryhmittelemään eri prosesseja niin, että saadaan aikaan yksityiskohtaisen lisäksi hiukan yleisempi kuva tietyntyyppisten prosessien hyvistä ja huonoista puolista. (Tervakari et al , Eläytymismenetelmä) Arvioinnin tukena käytämme WeSQu arviointityökalua, joilla voidaan tutkia esimerkiksi navigoinnin tukemista (TTY/Hypermedialaboratorio 2008). Valitun arviointimenetelmän vahvuutena on käytännönläheisyys. Arvioinnin suorittava ryhmä kuuluu tutkittavan sivuston kohderyhmäksi, joten sivustoon tutustuminen menetelmän avulla on luonnollista. Heikkoutena menetelmässä on testaajien mahdollinen subjektiivisuus työssä. Tätä pyritään välttämään lisäämällä työn kulkuun systemaattisuutta WeSQu arviointityökalun avulla. 5.4 Informaation laadukkuus Informaation laadukkuus viittaa verkkopalvelussa toteutettuun informaatioarkkitehtuuriin, informaation esitystapaan ja luotettavuuteen (Tervakari et al , Käyttökelpoisuuden arviointimalli). Käytämme myös tämän osa alueen arvioinnissa apuna WeSQu työkalua (TTY/Hypermedialaboratorio 2008). Työkalu tarjoaa apua informaation esitystavan sekä luotettavuuden arviointiin. Informaatioarkkitehtuuria voidaan arvioida kappaleessa 5.3 mainitun eläytymismenetelmän yhteydessä. Toimintoprosessien arvioinnin yhteydessä on mahdollista havaita muun muassa kuinka informaatioarkkitehtuuri tukee tutkittavia prosesseja. Arviointimenetelmien heikkouden ja vahvuudet tulivat esille edellä kappaleessa Lisäarvo Lisäarvon tutkimisella on tarkoitus ottaa selvää siitä, tuottaako palvelu verkossa toteutettuna asiakkaalle sellaista lisäarvoa, mitä jokin toinen toteutustapa ei pystyisi tuottamaan (Tervakari et al , 13. Lisäarvo). Tutkitaan siis sitä, onko verkkopalvelun olemassaolo ylipäätään perusteltua. Vertailukohteina tässä yhteydessä voivat olla mm. sanomalehdet, televisio ja radiolähetykset. Olennaista on myös arvioida sitä, pärjääkö verkkopalvelu vertailussa muihin vastaaviin palveluihin. Tuottaako palvelu käyttäjälle sellaista lisäarvoa, mitä se ei jo muualta saisi. Esimerkiksi informaation luotettavuus lienee yksi tärkeimmistä tekijöistä valitessa vastaavanlaisten verkkopalvelujen joukosta mieluisinta. Verkkopalvelun toimivuus

7 mobiililaitteessa voi olla myös yksi ominaisuus, joka tuo palvelulle lisäarvoa verrattuna muihin vastaaviin sivustoihin. Vertailu toteutetaan laatimalla lista vertailtavista verkkopalveluista sekä ominaisuuksista. Ominaisuuksien tutkimisen ja listaamisen apuna voidaan käyttää WeSQu arviointityökalua (TTY/Hypermedialaboratorio 2008). Tämän osa alueen arviointi toteutetaan arviointityön lopuksi, kun harjoitusryhmälle on syntynyt kokonaisvaltaisempi kuva palvelun eri osa alueiden laadusta. Arvioinnin vahvuutena on se että asiaa lähestytään kahdesta näkökulmasta. Kyseenalaistetaan verkkopalvelun olemassaolon tarpeellisuus, ja toisaalta tutkitaan verkkopalvelua omassa ympäristössään, sitä kuinka se pärjää vastaaville palveluille. Heikkoudeksi saattaa muodostua vertailun tuottama työmäärä. Vertailun yhteydessä joudutaan mahdollisesti käyttämään paljonkin aikaa muiden verkkopalvelujen ominaisuuksien selvittämisessä. Tässä yhteydessä ryhmän koko lienee vahvuus. 6. Luotettavuuden arviointi Arvioinnin luotettavuuden arvioinnissa meidän tulee keskittyä käytetyn mallin ja menetelmien luotettavuuteen ja sopivuuteen juuri Ylen uutispalvelua varten. Lisäksi voimme etukäteen pohtia käytetyn mallin ja menetelmien ja tekijöiden vahvuuksia ja heikkouksia ja minkälaisia ongelmakohtia voi tulla vastaan. Pientä ongelmaa tuottaa luonnollisesti se, että arvioinnin luotettavuuden arvioinnin suorittaa ryhmän oma jäsen, mutta tähän saadaan toista näkökulmaa vertaisarvioinnin myötä. Valitsimme vain yhden käytettävän mallin kahden tai useamman sijaan, sillä uskomme että arvioinnista saa enemmän irti kun käytämme yhtä mallia syvällisesti paneutuen, kuin silloin jos käyttäisimme useampaa mallia jolloin itse malleihin paneutuminen olisi mahdollisesti enemmän pintaraapaisua. Valitsemamme malli, käyttökelpoisuuden arviointimalli, on suomalainen malli verkkopalvelun laadukkuuden arviointiin. Käytössämme on siis suomalainen malli, suomalaiset arvioijat ja suomalainen sivusto. Kansainvälisessä verkkopalvelussa tämä saattaisi aiheuttaa ongelmia, mutta kun kyseessä on suomalaiselle yleisölle suunniteltu uutispalvelu, niin koemme tästä kulttuurisesta yksiulotteisuudesta olevan jossain määrin jopa hyötyä. Lisäksi osalta ryhmästämme löytyy kokemusta suoritettujen hypermedian opintojen lisäksi mm. saavutettavuuden ja käytettävyyden arvioinnista työelämässä. Valitsimme käyttökelpoisuuden arviointimallin koska tämä on laaja ja luotettava malli laadukkuuden arviointiin ja soveltuu varsin hyvin myös ulkopuolisen ryhmän käyttöön. Lisäksi malli ei ota kantaa tekniseen toteutukseen tai kustannuksiin jotka ryhmämme näkökulmasta ovat tässä vaiheessa hyödytöntä tietoa sekä näistä on hyvin vaikea saada tietoa. Kaiken kaikkiaan uskomme arvioinnista tulevan luotettavan ja

8 kattavan dokumentin ylen uutispalvelun laadukkuudesta. Lähestymme aihetta systemaattisesti valitun mallin avulla ja käytämme järkevästi erilaisia menetelmiä ja hyödynnämme aikaisempaa osaamistamme. 7. Työnjako Työnjaossa on pyritty jakamaan työtehtävät tasaisesti, kuitenkin painottaen sitä että jaot pysyvät loogisina kokonaisuuksina ja työstä saadaan täten eheä kokonaisuus. Käyttämämme käyttökelpoisuuden arviointimalli on helpoin jakaa viiteen osaan: käytettävyys, saavutettavuus, tavoitteiden saavuttamisen tukeminen, informaation laadukkuus ja lisäarvo. Näin ollen jokaiselle jäsenelle saadaan yksi kokonaisuus jota tutkia ja josta kirjoittaa sekä arvioinnin että kehittämisehdotusten osalta. Vaikka työnjakoa tässä esitellään niin korostettakoon että ei ole kovinkaan järkevää lyödä tätä ehdottoman lukkoon vaan tämä on enemmänkin lähtökohta ja saattaa harjoitustyön edetessä muuttua. Iita tulee vastaamaan käytettävyydestä, Tero saavutettavuudesta, Pekka tavoitteiden saavuttamisen tukemisesta, Juho informaation laadukkuudesta ja Marjaana lisäarvosta. Näin jokaisella on yksi selkeä alue josta vastata sekä arvioinnin että kehityksen osalta. Jokaiselle kuuluu itse käyttämien menetelmien esittely ja käytön kuvaus. Johdanto, ulkoasu ja harjoitustyön merkityksen arviointi tehdään yhdessä, jokainen on vastuussa oman alueensa lähteistä ja liitteistä. Säännöllisillä tapaamisilla varmistamme työn etenemisen ja sen että työ säilyy eheänä kokonaisuutena. Työtä tehdään google documents pilvipalvelulla joten kaikki pystyvät myös seuraamaan etenemistä kotoa käsin. Työnjakoa arvioidaan jatkuvasti ja jos esimerkiksi jokin osa alue oli selkeästi vähemmän työläs kuin muut niin tälle henkilölle voidaan antaa muita tehtäviä.

9 Lähteet Bias, R Walkthroughs: Efficient collaborative testing. IEEE Software, 8, 5, pp Bias, R The Pluralistic Usability Walkthrough: Coordinated Empathies. In: Nielsen, J. Mack, R.L. (eds.). Usability Inspection Methods. New York. Wiley. pp Tervakari, A M., Silius, K. & Koro, J Verkkopalvelun käyttökelpoisuuden arvioiminen [online]. Oppimateriaali. Tampere: Tampereen teknillinen yliopisto, Intelligent Information Systems Laboratory. [viitattu ]. Saatavissa: oppimateriaali TTY/Hypermedialaboratorio WeSQu verkkomateriaalien arviointiin [online]. [Viitattu ] Saatavissa: Yle Yle lyhyesti [online]. [viitattu ]. Saatavissa: lyhyesti

Verkkopalvelun käyttökelpoisuus ja arviointi

Verkkopalvelun käyttökelpoisuus ja arviointi Verkkopalvelun käyttökelpoisuus ja arviointi 10. luento 8.11.2005 erikoistutkija Kirsi Silius & tutkija Anne-Maritta Tervakari Hypermedialaboratorio Digitaalisen median instituutti Tampereen teknillinen

Lisätiedot

PSY181 Psykologisen tutkimuksen perusteet, kirjallinen harjoitustyö ja kirjatentti

PSY181 Psykologisen tutkimuksen perusteet, kirjallinen harjoitustyö ja kirjatentti PSY181 Psykologisen tutkimuksen perusteet, kirjallinen harjoitustyö ja kirjatentti Harjoitustyön ohje Tehtävänäsi on laatia tutkimussuunnitelma. Itse tutkimusta ei toteuteta, mutta suunnitelman tulisi

Lisätiedot

SOVELLUSPROJEKTIN ARVIOINTILOMAKE

SOVELLUSPROJEKTIN ARVIOINTILOMAKE SOVELLUSPROJEKTIN ARVIOINTILOMAKE Arviointilomake on tarkoitettu Sovellusprojektin vastaavan ohjaajan arvioinnin tueksi, eikä sillä siten tule korvata erillistä projektilausuntoa. Useaa arviointikohtaa

Lisätiedot

Oma Yritys-Suomi - Entrepreneur Test

Oma Yritys-Suomi - Entrepreneur Test suomi svenska (https://oma.yrityssuomi.fi:443/entrepreneur-test? p_p_id=82&p_p_lifecycle=1&p_p_state=normal&p_p_mode=view&p_p_col_id=column- 1&p_p_col_count=1&_82_struts_action=%2Flanguage%2Fview&_82_redirect=%2Fentrepreneur-test&_82_languageId=sv_SE)

Lisätiedot

Helsingin ammattikorkeakoulu Stadia Verkkosivujen silmäiltävyys ja selailtavuus v. 0.9 > 80 % % % < 50 %

Helsingin ammattikorkeakoulu Stadia Verkkosivujen silmäiltävyys ja selailtavuus v. 0.9 > 80 % % % < 50 % Oppimisaihion arviointi / Arvioinnin tulos 9 Aineiston arvioinnin tulos arviointialueittain Helsingin ammattikorkeakoulu Stadia Verkkosivujen silmäiltävyys ja selailtavuus v. 0.9 > 80 % 80 60 % 60 50 %

Lisätiedot

YRITTÄJÄTESTIN YHTEENVETO

YRITTÄJÄTESTIN YHTEENVETO YRITTÄJÄTESTIN YHTEENVETO Alla oleva kaavio kuvastaa tehdyn testin tuloksia eri osa-alueilla. Kaavion alla on arviot tilanteestasi koskien henkilökohtaisia ominaisuuksiasi, kokemusta ja osaamista, markkinoita

Lisätiedot

Verkkopalvelun käyttökelpoisuus ja arviointi

Verkkopalvelun käyttökelpoisuus ja arviointi Verkkopalvelun käyttökelpoisuus ja arviointi 10. luento 5.11.2007 erikoistutkija Kirsi Silius & tutkija Anne-Maritta Tervakari Hypermedialaboratorio Digitaalisen median instituutti Tampereen teknillinen

Lisätiedot

Käsitteitä ja määritelmiä

Käsitteitä ja määritelmiä Käsitteitä ja määritelmiä Sanomalehti on 1-7 kertaa viikossa ilmestyvä, maksullinen ja painettu julkaisu, joka sisältää uutisia, artikkeleita, kirjeitä, kommentteja, mielipiteitä ja mainoksia. Lisäksi

Lisätiedot

Pluralistinen läpikäynti

Pluralistinen läpikäynti Pluralistinen läpikäynti Sami Laaksonen 7.11.2002 Joensuun yliopisto Tietojenkäsittelytiede Kandidaatintutkielma Tiivistelmä Järjestelmien käytettävyyden arviointiin on monia menetelmiä, joiden avulla

Lisätiedot

Miksi opinnäytetyön aloittaminen on vaivalloista? TAMK/ Pekka Kaatiala, TkL Matematiikan ja tietotekniikan lehtori

Miksi opinnäytetyön aloittaminen on vaivalloista? TAMK/ Pekka Kaatiala, TkL Matematiikan ja tietotekniikan lehtori Miksi opinnäytetyön aloittaminen on vaivalloista? TAMK/ Pekka Kaatiala, TkL Matematiikan ja tietotekniikan lehtori Tiedonhankinta tehtiin avoimella kyselyllä syksyllä 2011. Kyselyyn vastasi 97 kone ja

Lisätiedot

Verkkosisällön saavutettavuusohjeet 2.0: hyviä ohjeita monimuotoisen sisällön suunnitteluun ja arviointiin

Verkkosisällön saavutettavuusohjeet 2.0: hyviä ohjeita monimuotoisen sisällön suunnitteluun ja arviointiin Verkkosisällön saavutettavuusohjeet 2.0: hyviä ohjeita monimuotoisen sisällön suunnitteluun ja arviointiin Ossi Nykänen Tampereen teknillinen yliopisto, Hypermedialaboratorio, W3C Suomen toimisto Terveyden

Lisätiedot

Suomen virtuaaliammattikorkeakoulu Teknillinen mekanikka fem tutorials > 80 % % % < 50 % Suhteellinen osuus maksimiarvosta (%)

Suomen virtuaaliammattikorkeakoulu Teknillinen mekanikka fem tutorials > 80 % % % < 50 % Suhteellinen osuus maksimiarvosta (%) Oppimisaihion arviointi / Arvioinnin tulos 9 Aineiston arvioinnin tulos arviointialueittain Suomen virtuaaliammattikorkeakoulu Teknillinen mekanikka fem tutorials > 80 % 80 60 % 60 50 % < 50 % Arviointialue

Lisätiedot

Raportti Tapahtumia kaikille! -oppaasta tehdystä kyselystä

Raportti Tapahtumia kaikille! -oppaasta tehdystä kyselystä Raportti Tapahtumia kaikille! -oppaasta tehdystä kyselystä Kulttuuria kaikille -palvelu 4.1.2017 2 / 6 Johdanto Tapahtumia kaikille! Opas saavutettavan kulttuurifestivaalin järjestämiseen on Kulttuuria

Lisätiedot

Arcada yrkeshögskola Hållbar utveckling v 0.5 > 80 % % % < 50 % Suhteellinen osuus maksimiarvosta (%)

Arcada yrkeshögskola Hållbar utveckling v 0.5 > 80 % % % < 50 % Suhteellinen osuus maksimiarvosta (%) Oppimisaihion arviointi / Arvioinnin tulos 9 Aineiston arvioinnin tulos arviointialueittain Arcada yrkeshögskola Hållbar utveckling v 0.5 > 80 % 80 60 % 60 50 % < 50 % Arviointialue Ominaisuuksien Arviointialue

Lisätiedot

Itse- ja vertaisarviointi metataitoja kehittämässä. Jyväskylän yliopisto Opettajankoulutuslaitos mirja.tarnanen@jyu.fi

Itse- ja vertaisarviointi metataitoja kehittämässä. Jyväskylän yliopisto Opettajankoulutuslaitos mirja.tarnanen@jyu.fi Itse- ja vertaisarviointi metataitoja kehittämässä Jyväskylän yliopisto Opettajankoulutuslaitos mirja.tarnanen@jyu.fi Kurkistus oppimis- sekä taito- ja osaamiskäsityksiimme Millaisessa kontekstissa opetamme?

Lisätiedot

Suomen virtuaaliammattikorkeakoulu Teknillinen mekaniikka templateaihio > 80 % % % < 50 % Suhteellinen osuus maksimiarvosta (%)

Suomen virtuaaliammattikorkeakoulu Teknillinen mekaniikka templateaihio > 80 % % % < 50 % Suhteellinen osuus maksimiarvosta (%) Oppimisaihion arviointi / Arvioinnin tulos 9 Aineiston arvioinnin tulos arviointialueittain Suomen virtuaaliammattikorkeakoulu Teknillinen mekaniikka templateaihio > 80 % 80 60 % 60 50 % < 50 % Arviointialue

Lisätiedot

Suomen virtuaaliammattikorkeakoulu Teknillinen mekaniikka: Voima ja sen komponentit > 80 % % % < 50 %

Suomen virtuaaliammattikorkeakoulu Teknillinen mekaniikka: Voima ja sen komponentit > 80 % % % < 50 % Oppimisaihion arviointi / Arvioinnin tulos 9 Aineiston arvioinnin tulos arviointialueittain Suomen virtuaaliammattikorkeakoulu Teknillinen mekaniikka: Voima ja sen komponentit > 80 % 80 60 % 60 50 %

Lisätiedot

Harjoite 1: Kysymyksiä valmentajalle lasten innostuksesta ja motivaatiosta

Harjoite 1: Kysymyksiä valmentajalle lasten innostuksesta ja motivaatiosta Harjoite 1: Kysymyksiä valmentajalle lasten innostuksesta ja motivaatiosta 30-60 minuuttia valmentajan aikaa, ja Harjoituslomake ja kynä noin 1-2 viikkoa oman työn tarkkailuun. Tavoitteet Harjoite on kokonaisvaltainen

Lisätiedot

HAMK Pähkinäkori > 80 % % % < 50 % Suhteellinen osuus maksimiarvosta (%)

HAMK Pähkinäkori > 80 % % % < 50 % Suhteellinen osuus maksimiarvosta (%) Oppimisaihion arviointi / Arvioinnin tulos 9 Aineiston arvioinnin tulos arviointialueittain HAMK Pähkinäkori > 80 % 80 60 % 60 50 % < 50 % Arviointialue Ominaisuuksien Arviointialue Ominaisuuksien Valmis/

Lisätiedot

Miten ideoidaan ja kehitetään uusia toimintatapoja? Juha Koivisto, THL

Miten ideoidaan ja kehitetään uusia toimintatapoja? Juha Koivisto, THL Miten ideoidaan ja kehitetään uusia toimintatapoja? Juha Koivisto, THL 1 Hankekohelluksesta ketterään ja kokeilevaan toimintatapojen kehittämiseen Hankesuunnittelu, -arviointi ja -raportointi on usein

Lisätiedot

SharePoint verkkopalvelualustana

SharePoint verkkopalvelualustana SharePoint verkkopalvelualustana Agenda Onko Microsoft onnistunut pyrkimyksissään kehittää SharePointia nykyaikaiseksi verkkojulkaisualustaksi? Vieläkö se mielletään lähinnä dokumenttienhallintaan sopivana

Lisätiedot

Flipped classroom (2op) Käänteinen opetus/luokkahuone Lähipäivä

Flipped classroom (2op) Käänteinen opetus/luokkahuone Lähipäivä Flipped classroom (2op) Käänteinen opetus/luokkahuone Lähipäivä 6.10.2015 Learning services / OPIT Timo Ovaska Keskeinen sisältö ja osaamistavoitteet Käänteisen opetuksen suunnittelu ja elementit Erilaisten

Lisätiedot

HELIA 1 (11) Outi Virkki Käyttöliittymät ja ohjelmiston suunnittelu

HELIA 1 (11) Outi Virkki Käyttöliittymät ja ohjelmiston suunnittelu HELIA 1 (11) Luento 4 Käytettävyyden tuottaminen... 2 Käytettävyys ja systeemityöprosessi... 3 Määrittely... 3 Suunnittelu... 3 Toteutus ja testaus... 3 Seuranta... 3 Kriittiset tekijät käytettävyyden

Lisätiedot

Käytettävyys verkko-opetuksessa Jussi Mantere

Käytettävyys verkko-opetuksessa Jussi Mantere Käytettävyys verkko-opetuksessa 21.8.2002 Jussi Mantere Mitä käytettävyys on? Learnability (opittavuus) Efficiency (tehokkuus) Memorability (muistettavuus) Errors prevented (virheiden tekeminen estetty)

Lisätiedot

5 Verkkopalvelun laadun käsite? (hyvin lyhyesti)

5 Verkkopalvelun laadun käsite? (hyvin lyhyesti) 5 Verkkopalvelun laadun käsite? (hyvin lyhyesti) Millainen on hyvä verkkopalvelu? Laadukas? Ilmeisestikin saavutettavuus on vain eräs laadun tekijä (vrt. hyväksyttävyys vs. käytettävyys). Suomessa on vuoden

Lisätiedot

VirtuaaliAMK Tulipesän paineen ja palamisilman säätö > 80 % % % < 50 % Suhteellinen osuus maksimiarvosta (%)

VirtuaaliAMK Tulipesän paineen ja palamisilman säätö > 80 % % % < 50 % Suhteellinen osuus maksimiarvosta (%) Oppimisaihion arviointi / Arvioinnin tulos 9 Aineiston arvioinnin tulos arviointialueittain VirtuaaliAMK Tulipesän paineen ja palamisilman säätö > 80 % 80 60 % 60 50 % < 50 % Arviointialue Ominaisuuksien

Lisätiedot

Työelämälähtöisyyden lisääminen uudessa ops:ssa

Työelämälähtöisyyden lisääminen uudessa ops:ssa Työpaikkaohjaajakoulutus 1,5 ov Arviointi Tavoitteena on, että työpaikkaohjaaja osaa suunnittella millaisia työtehtäviä tekemällä opiskelija voi näyttää keskeisen osaamisensa ja osaa arvioida opiskelijaa

Lisätiedot

Opintopolun esteettömyyshaasteet

Opintopolun esteettömyyshaasteet Opintopolun esteettömyyshaasteet Saavutettava tieto- ja viestintäympäristö suosituksen julkaisuseminaari 31.3.2014 Verkkopäätoimittaja Satu Meriluoto, OPH Palvelun visio Kaikki tieto koulutuksesta kaiken

Lisätiedot

SÄHKÖTEKNIIKAN KOULUTUSOHJELMAN KANDIDAATINTYÖOHJE

SÄHKÖTEKNIIKAN KOULUTUSOHJELMAN KANDIDAATINTYÖOHJE SÄHKÖTEKNIIKAN KOULUTUSOHJELMAN KANDIDAATINTYÖOHJE Ohje hyväksytty osastoneuvostossa 17.8.2005 1 Sisällys 1. Kandidaatintyö ja sen tarkoitus...2 2. Kandidaatintyön aihe ja tarkastaja...3 3. Kandidaatintyön

Lisätiedot

Hankkeiden työ näkyväksi tuotekorteilla

Hankkeiden työ näkyväksi tuotekorteilla Hankkeiden työ näkyväksi tuotekorteilla Opin ovi klinikka 1.12.2011 Paula Tyrväinen (paula.tyrvainen@cimo.fi) Kansainvälisen liikkuvuuden ja yhteistyön keskus CIMO Esityksen sisältö 1.CIMO lyhyesti 2.Vaikuttavuudesta

Lisätiedot

TYÖKALUJA YHDISTYSTEN VIESTINTÄÄN Eija Eloranta Turun yliopiston Brahea-keskus

TYÖKALUJA YHDISTYSTEN VIESTINTÄÄN Eija Eloranta Turun yliopiston Brahea-keskus TYÖKALUJA YHDISTYSTEN VIESTINTÄÄN 14.4.2016 Eija Eloranta Turun yliopiston Brahea-keskus Viestintämme vaikuttaa suoraan siihen miten toimintamme nähdään, miten se kiinnostaa, herättää halun tulla mukaan!

Lisätiedot

Internet-tiedonlähteiden luotettavuuden arviointi

Internet-tiedonlähteiden luotettavuuden arviointi Kiravo - kirjasto avoimena oppimisympäristönä Biblär - biblioteket som ett öppet lärcentrum Internet-tiedonlähteiden luotettavuuden arviointi Luotettavuus Tietoa on arvioitava kriittisesti, jotta voi varmistua,

Lisätiedot

OKM:n laaturyhmän linjaukset Laadunhallintajärjestelmien itsearvioinnin toteutus ja kriteerien esittely

OKM:n laaturyhmän linjaukset Laadunhallintajärjestelmien itsearvioinnin toteutus ja kriteerien esittely Työseminaari Vaasassa - Laadunhallintajärjestelmien itsearviointiosaaminen Vaasa 15.1.2015 klo 9.15-10.45 OKM:n laaturyhmän linjaukset Laadunhallintajärjestelmien itsearvioinnin toteutus ja kriteerien

Lisätiedot

Suomen virtuaaliammattikorkeakoulu Mobile IP > 80 % % % < 50 % Suhteellinen osuus maksimiarvosta (%)

Suomen virtuaaliammattikorkeakoulu Mobile IP > 80 % % % < 50 % Suhteellinen osuus maksimiarvosta (%) Oppimisaihion arviointi / Arvioinnin tulos 9 Aineiston arvioinnin tulos arviointialueittain Suomen virtuaaliammattikorkeakoulu Mobile IP > 80 % 80 60 % 60 50 % < 50 % Arviointialue Ominaisuuksien Arviointialue

Lisätiedot

VirtuaaliAMK Opinnäytetyön ohjausprosessi > 80 % % % < 50 % Suhteellinen osuus maksimiarvosta (%)

VirtuaaliAMK Opinnäytetyön ohjausprosessi > 80 % % % < 50 % Suhteellinen osuus maksimiarvosta (%) Oppimisaihion arviointi / Arvioinnin tulos 9 Aineiston arvioinnin tulos arviointialueittain VirtuaaliAMK Opinnäytetyön ohjausprosessi > 80 % 80 60 % 60 50 % < 50 % Arviointialue Ominaisuuksien Arviointialue

Lisätiedot

Käsitteistä. Reliabiliteetti, validiteetti ja yleistäminen. Reliabiliteetti. Reliabiliteetti ja validiteetti

Käsitteistä. Reliabiliteetti, validiteetti ja yleistäminen. Reliabiliteetti. Reliabiliteetti ja validiteetti Käsitteistä Reliabiliteetti, validiteetti ja yleistäminen KE 62 Ilpo Koskinen 28.11.05 empiirisessä tutkimuksessa puhutaan peruskurssien jälkeen harvoin "todesta" ja "väärästä" tiedosta (tai näiden modernimmista

Lisätiedot

Suomen virtuaaliammattikorkeakoulu The XML Dokuments > 80 % % % < 50 % Suhteellinen osuus maksimiarvosta (%)

Suomen virtuaaliammattikorkeakoulu The XML Dokuments > 80 % % % < 50 % Suhteellinen osuus maksimiarvosta (%) Oppimisaihion arviointi / Arvioinnin tulos 9 Aineiston arvioinnin tulos arviointialueittain Suomen virtuaaliammattikorkeakoulu The XML Dokuments > 80 % 80 60 % 60 50 % < 50 % Arviointialue Ominaisuuksien

Lisätiedot

Opinto-ohjaussuunnitelma ohjauksen kehittämisen välineenä

Opinto-ohjaussuunnitelma ohjauksen kehittämisen välineenä Opinto-ohjaussuunnitelma ohjauksen kehittämisen välineenä Satu Hekkala Johdanto Tämä artikkeli kertoo Oulun Diakoniaopiston opinto-ohjaussuunnitelman kehittämistyöstä ja esittelee lyhyesti opinto-ohjaussuunnitelman

Lisätiedot

Käyttäjäkeskeisyys verkkopalveluissa

Käyttäjäkeskeisyys verkkopalveluissa Käyttäjäkeskeisyys verkkopalveluissa JHS-keskustelutilaisuus 6. kesäkuuta 2013 Raino Vastamäki raino.vastamaki@adage.fi Käyttäjäkeskeisyys verkkopalveluissa KLO 14.45 15.15 Käytettävyys ja esteettömyys

Lisätiedot

Pro gradu -tutkielmien arvostelu maantieteessä

Pro gradu -tutkielmien arvostelu maantieteessä Pro gradu -tutkielmien arvostelu maantieteessä Tutkielman arvostelussa on käytössä viisiportainen asteikko (1-5): o Ykkönen (1) merkitsee, että työ on hyväksyttävissä, mutta siinä on huomattavia puutteita.

Lisätiedot

Inspiraatiota hankeviestintään! Helsinki Viestinnän suunnittelija Aino Kivelä / CIMO

Inspiraatiota hankeviestintään! Helsinki Viestinnän suunnittelija Aino Kivelä / CIMO Inspiraatiota hankeviestintään! Helsinki 15.9.2016 Viestinnän suunnittelija Aino Kivelä / CIMO Miksi tiedottaa? Tulosten levittäminen on osa hanketta Hankkeen tulokset saadaan nopeasti ja tasapuolisesti

Lisätiedot

Työssäoppimisen ohjaus soveltuu pääosin käytettäväksi myös opiskelijoiden liikkuvuusjaksoilla

Työssäoppimisen ohjaus soveltuu pääosin käytettäväksi myös opiskelijoiden liikkuvuusjaksoilla Työssäoppimisen ohjaus soveltuu pääosin käytettäväksi myös opiskelijoiden liikkuvuusjaksoilla SUUNNITTELU JA VALMENNUS TYÖSSÄOPPIMISEEN TYÖSSÄOPPIMISEN ALOITUS TYÖELÄMÄYHTEISTYÖN SUUNNITELMA Työpaikka-analyysi

Lisätiedot

Suomen virtuaaliammattikorkeakoulu Vedenpuhdistus > 80 % % % < 50 % Suhteellinen osuus maksimiarvosta (%)

Suomen virtuaaliammattikorkeakoulu Vedenpuhdistus > 80 % % % < 50 % Suhteellinen osuus maksimiarvosta (%) Oppimisaihion arviointi / Arvioinnin tulos 9 Aineiston arvioinnin tulos arviointialueittain Suomen virtuaaliammattikorkeakoulu Vedenpuhdistus > 80 % 80 60 % 60 50 % < 50 % Arviointialue Ominaisuuksien

Lisätiedot

CxO Mentor Oy. MDM-työpaja -esittely. Luonnos (08/2011) Luonnos - CxO Mentor Oy 2011

CxO Mentor Oy. MDM-työpaja -esittely. Luonnos (08/2011) Luonnos - CxO Mentor Oy 2011 CxO Mentor Oy CxO Mentor Oy MDM-työpaja -esittely Luonnos (08/2011) Miksi? IT/ICT, IT-palvelut ja niillä käsiteltävä tieto ovat nykyään tuottavuuden lisäämisen, innovaatioiden ja kasvun tärkein lähde.

Lisätiedot

VirtaaliAMK Virtuaalihotelli > 80 % % % < 50 % Suhteellinen osuus maksimiarvosta (%)

VirtaaliAMK Virtuaalihotelli > 80 % % % < 50 % Suhteellinen osuus maksimiarvosta (%) Oppimisaihion arviointi / Arvioinnin tulos 9 Aineiston arvioinnin tulos arviointialueittain VirtaaliAMK Virtuaalihotelli > 80 % 80 60 % 60 50 % < 50 % Arviointialue Ominaisuuksien Arviointialue Ominaisuuksien

Lisätiedot

Harjoittelijoiden palaute yliopiston tukemasta harjoittelusta 2012

Harjoittelijoiden palaute yliopiston tukemasta harjoittelusta 2012 Harjoittelijoiden palaute yliopiston tukemasta harjoittelusta 2012 Urapalvelut/ Susan Blomberg Yliopisto tukee opiskelijoidensa työharjoittelua myöntämällä harjoittelutukea tutkintoon sisällytettävään

Lisätiedot

Menetelmäraportti - Konfiguraationhallinta

Menetelmäraportti - Konfiguraationhallinta Menetelmäraportti - Konfiguraationhallinta Päiväys Tekijä 22.03.02 Ville Vaittinen Sisällysluettelo 1. Johdanto... 3 1.1 Tärkeimmät lyhenteet... 3 2. Konfiguraationhallinnan tärkeimmät välineet... 4 2.1

Lisätiedot

Elämän kartat -3. koulutustapaaminen-

Elämän kartat -3. koulutustapaaminen- Elämän kartat -3. koulutustapaaminen- Käydään läpi kotitehtävä Mieti lomakkeen avulla asioita jotka toimivat hyvin elämässäsi joihin toivoisit muutosta. Asioita, joita haluaisit muuttaa elämässäsi voidaan

Lisätiedot

Verkkopalvelun käyttökelpoisuus ja arviointi

Verkkopalvelun käyttökelpoisuus ja arviointi Verkkopalvelun käyttökelpoisuus ja arviointi 3. luento 10.9.2007 erikoistutkija Kirsi Silius & tutkija Anne-Maritta Tervakari Hypermedialaboratorio Digitaalisen median instituutti Tampereen teknillinen

Lisätiedot

Työssäoppimisen (TOP) prosessi. Omnian ammattiopisto. Päivitys Omnian ammattiopiston johtoryhmä

Työssäoppimisen (TOP) prosessi. Omnian ammattiopisto. Päivitys Omnian ammattiopiston johtoryhmä Työssäoppimisen (TOP) prosessi Omnian ammattiopisto Päivitys 11.11.2014 Omnian ammattiopiston johtoryhmä Työssäoppimisen (TOP) toteuttamisprosessi 1. SOVELTAMISALUE - Prosessia sovelletaan kaikissa Omnian

Lisätiedot

Asukkaiden ja sidosryhmien osallistaminen osana kestävän kaupunkiliikenteen suunnittelua. Sara Lukkarinen, Motiva Oy

Asukkaiden ja sidosryhmien osallistaminen osana kestävän kaupunkiliikenteen suunnittelua. Sara Lukkarinen, Motiva Oy Asukkaiden ja sidosryhmien osallistaminen osana kestävän kaupunkiliikenteen suunnittelua Sara Lukkarinen, Motiva Oy Alustuksen sisältö Kestävän kaupunkiliikenteen suunnitelmat eli SUMPit, mistä kyse? Mitä

Lisätiedot

Suomen virtuaaliammattikorkeakoulu VPN peli > 80 % % % < 50 % Suhteellinen osuus maksimiarvosta (%)

Suomen virtuaaliammattikorkeakoulu VPN peli > 80 % % % < 50 % Suhteellinen osuus maksimiarvosta (%) Oppimisaihion arviointi / Arvioinnin tulos 9 Aineiston arvioinnin tulos arviointialueittain Suomen virtuaaliammattikorkeakoulu VPN peli > 80 % 80 60 % 60 50 % < 50 % Arviointialue Ominaisuuksien Arviointialue

Lisätiedot

Minea Ahlroth Risto Havunen PUUN JA KUOREN VÄLISSÄ

Minea Ahlroth Risto Havunen PUUN JA KUOREN VÄLISSÄ Minea Ahlroth Risto Havunen PUUN JA KUOREN VÄLISSÄ Talentum Helsinki 2015 Copyright 2015 Talentum Media Oy ja kirjoittajat Kansi, ulkoasu ja kuvitus: Maria Mitrunen 978-952-14-2411-3 978-952-14-2412-0

Lisätiedot

AMMATILLISET PERUSTUTKINNOT Huippu-urheiluväylä

AMMATILLISET PERUSTUTKINNOT Huippu-urheiluväylä Suunnitelman laadinta Pvm 15/2 2013 Rakenteen tarkistus Pvm 21/3 2013 Muodollinen tarkistus Pvm 28/3 2013 Suunnitelman hyväksyntä Pvm 17/4 2013 Hyväksytty toisen asteen koulutuslautakunnan jaostossa Pvm

Lisätiedot

ADHD-LASTEN TUKEMINEN LUOKKAHUONEESSA

ADHD-LASTEN TUKEMINEN LUOKKAHUONEESSA ADHD-LASTEN TUKEMINEN LUOKKAHUONEESSA Tässä luvussa annetaan neuvoja parhaista tavoista tukea ADHD-lasta luokkahuoneessa. Lukuun on sisällytetty myös metodologiaan liittyviä ehdotuksia, joiden avulla voidaan

Lisätiedot

Harjoittelu omassa opetustyössä ammatillisen koulutuksen parissa

Harjoittelu omassa opetustyössä ammatillisen koulutuksen parissa Harjoittelu omassa opetustyössä ammatillisen koulutuksen parissa Ohjeet opiskelijalle Opiskelija harjoittelee omassa opetustyössään ammatillisessa koulutuksessa. Opetusharjoittelussa keskeisenä tavoitteena

Lisätiedot

Tukea digitaalisen nuorisotyön kehittämissuunnitelman laatimiseen

Tukea digitaalisen nuorisotyön kehittämissuunnitelman laatimiseen Tukea digitaalisen nuorisotyön kehittämissuunnitelman laatimiseen Digitaalisen nuorisotyön strategisessa kehittämisessä tavoitteena on, että organisaatioissa digitaalisen median ja teknologian tarjoamia

Lisätiedot

OPAS- TUSTA Työpaikoille. Ammattiosaamisen näyttöjen arviointi

OPAS- TUSTA Työpaikoille. Ammattiosaamisen näyttöjen arviointi OPAS- TUSTA Työpaikoille Ammattiosaamisen näyttöjen arviointi MITÄ OVAT AMMATTI- OSAAMISEN NÄYTÖT koulutuksen järjestäjän ja työelämän yhdessä suunnittelemia, toteuttamia ja arvioimia työtehtäviä työssäoppimispaikassa

Lisätiedot

Ohje salauskäytännöistä

Ohje salauskäytännöistä Ohje salauskäytännöistä 11.11.2015 Kimmo Rousku VAHTI Tilaisuuden ohjelma 1/2 2 Tilaisuuden ohjelma 2/2 3 Esityksessäni Miksi salaus on tärkeää? Muuttunut uhkatilanne Salaus on mahdollistaja Ohjeen esittely

Lisätiedot

PortfolioBasaari 8.1.2015, Kasvosali C119. Kuhanen Vesa

PortfolioBasaari 8.1.2015, Kasvosali C119. Kuhanen Vesa PortfolioBasaari 8.1.2015, Kasvosali C119 Kuhanen Vesa Väli- ja näyteportfolio osana opintoa Osaajana kehittyminen -opintojakso (5 op) Portfolio on ammattitaidon arvioinnin apuväline - osaamisperusteisuus

Lisätiedot

ITSLEARNING RAPORTOINTI JA ANALYTIIKKA. Johda tiedolla

ITSLEARNING RAPORTOINTI JA ANALYTIIKKA. Johda tiedolla ITSLEARNING RAPORTOINTI JA ANALYTIIKKA Johda tiedolla Tervetuloa tutustumaan työvälineisiimme, jotka mahdollistavat tiedolla johtamisen ja auttavat päätöksenteossa. Seuraa oppijoiden etenemistä, selvitä

Lisätiedot

Savonia ammattikorkeakoulu Miten tilintarkastajan tulee toimia? v. 0.5 > 80 % % % < 50 % Suhteellinen osuus maksimiarvosta (%)

Savonia ammattikorkeakoulu Miten tilintarkastajan tulee toimia? v. 0.5 > 80 % % % < 50 % Suhteellinen osuus maksimiarvosta (%) Oppimisaihion arviointi / Arvioinnin tulos 9 Aineiston arvioinnin tulos arviointialueittain Savonia ammattikorkeakoulu Miten tilintarkastajan tulee toimia? v. 0.5 > 80 % 80 60 % 60 50 % < 50 % Arviointialue

Lisätiedot

PORTFOLIO-OHJEET. 1. Periodi. Lukuvuosi 2006-07 FyKeMaTT -aineet

PORTFOLIO-OHJEET. 1. Periodi. Lukuvuosi 2006-07 FyKeMaTT -aineet PORTFOLIO-OHJEET Lukuvuosi 2006-07 FyKeMaTT -aineet 1. Periodi portfolioryhmä, keskustelu, kirjoitus (2-3 sivua) Palautuspäivä: ennen keskustelua tai viimeistään 20.10.2006 klo 16:00 Perusharjoittelun

Lisätiedot

Verkkopalvelun käyttökelpoisuus ja arviointi

Verkkopalvelun käyttökelpoisuus ja arviointi Verkkopalvelun käyttökelpoisuus ja arviointi 3. luento 13.9.2005 erikoistutkija Kirsi Silius & tutkija Anne-Maritta Tervakari Hypermedialaboratorio Digitaalisen median instituutti Tampereen teknillinen

Lisätiedot

Vaikuttavuutta innovatiivisilla hankintamalleilla ja rohkeilla kokeiluilla: Tutkimustuloksia case-hankinnoista Oulussa, Hämeenlinnassa ja Tyrnävällä

Vaikuttavuutta innovatiivisilla hankintamalleilla ja rohkeilla kokeiluilla: Tutkimustuloksia case-hankinnoista Oulussa, Hämeenlinnassa ja Tyrnävällä Vaikuttavuutta innovatiivisilla hankintamalleilla ja rohkeilla kokeiluilla: Tutkimustuloksia case-hankinnoista Oulussa, Hämeenlinnassa ja Tyrnävällä Lotta Haukipuro Outi Keränen Hannu Torvinen Yhteistyöllä

Lisätiedot

Hyvät t käytännöt t julkisiksi miksi ja miten?

Hyvät t käytännöt t julkisiksi miksi ja miten? Hyvät t käytännöt t julkisiksi miksi ja miten? Olemme kaikki kuulleet sanottavan, että virheistä opitaan ja kantapää on hyvä opettaja. Tekevälle tapahtuu virheitä ja niiden salliminen on välttämätöntä,

Lisätiedot

OPINTOJEN SUUNNITTELU JA HOPS

OPINTOJEN SUUNNITTELU JA HOPS OPINTOJEN SUUNNITTELU JA HOPS Jari Haimi ym. Lentävässä Lähdössä 2016 Mikä on HOPS? Henkilökohtainen opintosuunnitelma eli jokaisen opiskelijan oman opiskelun strategia, taktiikka ja toimeenpanosuunnitelma

Lisätiedot

Aiheen rajaus Tutkimussuunnitelma

Aiheen rajaus Tutkimussuunnitelma Aiheen rajaus Tutkimussuunnitelma Digitaalisen kulttuurin tutkimusmenetelmät 5.2. 2008 Aiheen rajaaminen Aihepiirin täsmentäminen ja supistaminen Aihetta helpompi tutkia Mahdollistaa syvemmän analyysin

Lisätiedot

SEPA-päiväkirja: Käytettävyystestaus & Heuristinen testaus

SEPA-päiväkirja: Käytettävyystestaus & Heuristinen testaus SEPA-päiväkirja: Käytettävyystestaus & Heuristinen testaus Lehmus, Auvinen, Pihamaa Johdanto Käyttäjätestauksella tarkoitetaan tuotteen tai sen prototyypin testauttamista todellisilla käyttäjillä. Kehittäjät

Lisätiedot

VirtuaaliAMK Ympäristömerkkipeli > 80 % % % < 50 % Suhteellinen osuus maksimiarvosta (%)

VirtuaaliAMK Ympäristömerkkipeli > 80 % % % < 50 % Suhteellinen osuus maksimiarvosta (%) Oppimisaihion arviointi / Arvioinnin tulos 9 Aineiston arvioinnin tulos arviointialueittain VirtuaaliAMK Ympäristömerkkipeli > 80 % 80 60 % 60 50 % < 50 % Arviointialue Ominaisuuksien Arviointialue Ominaisuuksien

Lisätiedot

Suomen virtuaalikylä Virtuaalikylä v. 0.9 > 80 % % % < 50 % Suhteellinen osuus maksimiarvosta (%)

Suomen virtuaalikylä Virtuaalikylä v. 0.9 > 80 % % % < 50 % Suhteellinen osuus maksimiarvosta (%) Oppimisaihion arviointi / Arvioinnin tulos 9 Aineiston arvioinnin tulos arviointialueittain Suomen virtuaalikylä Virtuaalikylä v. 0.9 > 80 % 80 60 % 60 50 % < 50 % Arviointialue Ominaisuuksien Arviointialue

Lisätiedot

Aasian kieliä ja kulttuureita tutkimassa. Paja

Aasian kieliä ja kulttuureita tutkimassa. Paja Esittäytyminen Helpottaa tulevan päivän kulkua. Oppilaat saavat lyhyesti tietoa päivästä. Ohjaajat ja oppilaat näkevät jatkossa toistensa nimet nimilapuista, ja voivat kutsua toisiaan nimillä. Maalarinteippi,

Lisätiedot

Nuorten tieto- ja neuvontapalveluiden vertais- ja itsearviointimallit Anne-Mari Ikola

Nuorten tieto- ja neuvontapalveluiden vertais- ja itsearviointimallit Anne-Mari Ikola Nuorten tieto- ja neuvontapalveluiden vertais- ja itsearviointimallit Anne-Mari Ikola 19.5.2016 Taustaa Vuonna 2007 pääkaupunkiseudulla kehitettiin nuorisotyön avointen nuorteniltojen auditointi- ja itsearviointimalli

Lisätiedot

Verkko-opetus - Sulautuva opetus opettajan työssä PRO-GRADU KAUNO RIIHONEN

Verkko-opetus - Sulautuva opetus opettajan työssä PRO-GRADU KAUNO RIIHONEN Verkko-opetus - Sulautuva opetus opettajan työssä PRO-GRADU KAUNO RIIHONEN Opettajan näkökulma sulautuvaan opetukseen verkkooppimisympäristössä Hyödyllisintä opettajan näkökulmasta on verkkoympäristön

Lisätiedot

ADHD oireinen aikuinen asiakkaana. Suvi Lehto

ADHD oireinen aikuinen asiakkaana. Suvi Lehto ADHD oireinen aikuinen asiakkaana Suvi Lehto 13.10.2016 Kohtaamisen lähtökohta Asiakkaalla on usein taustalla useita epäonnistumisia ja negatiivisia kokemuksia Näiden seurauksena asiakas Ei usko onnistumisiin

Lisätiedot

Pikaohjeet A&O oppimisympäristön käytön aloittamiseen

Pikaohjeet A&O oppimisympäristön käytön aloittamiseen Pikaohjeet A&O oppimisympäristön käytön aloittamiseen 1. Kirjaudu A&O-ympäristöön Verkkopalvelun sisällöntuotanto kurssilla käytettävä A&O alusta löytyy verkko-osoitteesta: http://ao4.ee.tut.fi/hypermedia/

Lisätiedot

yksilökeskeisen suunnittelun työvälineitä

yksilökeskeisen suunnittelun työvälineitä yksilökeskeisen suunnittelun työvälineitä Tämä kirjanen yksilökeskeisen ajattelun työvälineistä tarjoaa lukijalle tilaisuuden tukea ihmisiä tavoilla, joilla on heille todellista merkitystä. Opas tarjoaa

Lisätiedot

Yhteenvetodokumentti. Boa Open Access. Helsinki 5.5.2006 Ohjelmistotuotantoprojekti HELSINGIN YLIOPISTO Tietojenkäsittelytieteen laitos

Yhteenvetodokumentti. Boa Open Access. Helsinki 5.5.2006 Ohjelmistotuotantoprojekti HELSINGIN YLIOPISTO Tietojenkäsittelytieteen laitos Yhteenvetodokumentti Boa Open Access Helsinki 5.5.2006 Ohjelmistotuotantoprojekti HELSINGIN YLIOPISTO Tietojenkäsittelytieteen laitos Kurssi 581260 Ohjelmistotuotantoprojekti (6 ov) Projektiryhmä Ilmari

Lisätiedot

DIGITAALISEN OPPIMATERIAALIN KÄYTTÖ JA SAATAVUUS, mitä, mistä ja miten. Ella Kiesi Opetushallitus

DIGITAALISEN OPPIMATERIAALIN KÄYTTÖ JA SAATAVUUS, mitä, mistä ja miten. Ella Kiesi Opetushallitus DIGITAALISEN OPPIMATERIAALIN KÄYTTÖ JA SAATAVUUS, mitä, mistä ja miten Ella Kiesi Opetushallitus Tietotekniikan opetuskäytön määrä Suomessa Suomi tietotekniikan opetuskäytön määrässä Eurooppalaisessa mittakaavassa

Lisätiedot

Kul Aircraft Structural Design (4 cr) Assignment 1 EVALUATION - Arviointi

Kul Aircraft Structural Design (4 cr) Assignment 1 EVALUATION - Arviointi Kul-34.4300 Aircraft Structural Design (4 cr) Assignment 1 EVALUATION - Arviointi 2016 Tilaisuus 1. harjoitustyö -arviointi 2. harjoitustyö - kommentit 2. harjoitustyö -arviointi Autorating II 3. harjoitustyö

Lisätiedot

Portfolio Humanistisessa ammattikorkeakoulussa. Hannu Sirkkilä YTT, yliopettaja

Portfolio Humanistisessa ammattikorkeakoulussa. Hannu Sirkkilä YTT, yliopettaja Portfolio Humanistisessa ammattikorkeakoulussa Hannu Sirkkilä YTT, yliopettaja Portfolion eli kehittymiskansion kokoaminen on osa Humanistisen ammattikorkeakoulun kulttuurituotannon koulutusohjelman opetussuunnitelmaan

Lisätiedot

TERVETULOA VANHEMPAINILTAAN

TERVETULOA VANHEMPAINILTAAN TERVETULOA VANHEMPAINILTAAN 13.10.2016 13.10.2016 Kaurialan lukio Mistä kouluun liittyvistä asioista olette keskustelleet kotona? Yhteystietoja koulumme kotisivut: www.kktavastia.fi/ ryhmänohjaajan sähköpostiosoite:

Lisätiedot

Kestävän kehityksen kriteerit näyttötutkinnon järjestäjille KRITEERIT. 1) Hakeutumisen vaihe

Kestävän kehityksen kriteerit näyttötutkinnon järjestäjille KRITEERIT. 1) Hakeutumisen vaihe Nämä kriteerit on tuotettu 2011-2012 Hyria koulutuksen koordinoimassa Aikuiskoulutuksen sisällöt, menetelmät ja kriteerit (Aikuis-KEKE) -hankkeessa. Kriteerien suunnittelusta vastasi hankkeen kehittämisryhmä,

Lisätiedot

TIPTOP. Tietoon perustuvaa tukea opiskelijan opinto- ja urapolulle

TIPTOP. Tietoon perustuvaa tukea opiskelijan opinto- ja urapolulle TIPTOP Tietoon perustuvaa tukea opiskelijan opinto- ja urapolulle 14.2.2013 Pakollinen dia ESR-rahoitteinen projekti (12/2011 3/2014), 2 M Tukee Raketti-projektin tavoitteita luomalla syrjäytymisvaarassa

Lisätiedot

Inspiraatiota hankeviestintään! Viestinnän suunnittelija Aino Kivelä / CIMO

Inspiraatiota hankeviestintään! Viestinnän suunnittelija Aino Kivelä / CIMO Inspiraatiota hankeviestintään! Viestinnän suunnittelija Aino Kivelä / CIMO Sopimukselliset velvoitteet velvoite tiedottaa hankkeesta ja sen saamasta rahoituksesta tarkoituksenmukaisesti, avoimesti ja

Lisätiedot

Yliopistotason opetussuunnitelmalinjaukset

Yliopistotason opetussuunnitelmalinjaukset Yliopistotason opetussuunnitelmalinjaukset Aalto-yliopiston akateemisten asiain komitea 30.8.2011 Alkaneen lukuvuoden aikana suunnitellaan yliopiston perustutkintojen opetussuunnitelmat ja tutkintovaatimukset

Lisätiedot

Lintulammen koulun valinnaiset aineet

Lintulammen koulun valinnaiset aineet Lintulammen koulun valinnaiset aineet 24.3.2016 Piirros Mika Kolehmainen Yleistä Jokaisen oppilaan opintoihin tulee perusopetuksen aikana sisältyä vähintään 9 vuosiviikkotuntia (vvt) valinnaisten aineiden

Lisätiedot

TUKIMATERIAALI: Arvosanan kahdeksan alle jäävä osaaminen

TUKIMATERIAALI: Arvosanan kahdeksan alle jäävä osaaminen 1 FYSIIKKA Fysiikan päättöarvioinnin kriteerit arvosanalle 8 ja niitä täydentävä tukimateriaali Opetuksen tavoite Merkitys, arvot ja asenteet T1 kannustaa ja innostaa oppilasta fysiikan opiskeluun T2 ohjata

Lisätiedot

Hyvässä ohjauksessa opiskelija:

Hyvässä ohjauksessa opiskelija: Tuula Ritvanen 2013 Työpaikkaohjaajakoulutus 2 ov Osaamisen arviointi Tavoitteena on, että työpaikkaohjaaja osaa suunnittella millaisia työtehtäviä tekemällä opiskelija voi näyttää keskeisen osaamisensa

Lisätiedot

Työpaikkaohjaajakoulutus 2 ov

Työpaikkaohjaajakoulutus 2 ov Tuula Ritvanen 2012 Työpaikkaohjaajakoulutus 2 ov Arviointi Tavoitteena on, että työpaikkaohjaaja osaa suunnittella millaisia työtehtäviä tekemällä opiskelija voi näyttää keskeisen osaamisensa ja osaa

Lisätiedot

POM2STN/TS, Savelainen Sannimaari & Sällinen Suvi Käsityön jaksosuunnitelma

POM2STN/TS, Savelainen Sannimaari & Sällinen Suvi Käsityön jaksosuunnitelma POM2STN/TS, Savelainen Sannimaari & Sällinen Suvi Käsityön jaksosuunnitelma Jakson päämääränä on kranssin suunnitteleminen ja valmistaminen pehmeitä ja kovia materiaaleja yhdistäen. Jakso on suunnattu

Lisätiedot

VALINNAISET OPINNOT Laajuus: Ajoitus: Kood Ilmoittautuminen weboodissa (ja päättyy 06.03.2016.)

VALINNAISET OPINNOT Laajuus: Ajoitus: Kood Ilmoittautuminen weboodissa (ja päättyy 06.03.2016.) VALINNAISET OPINNOT Valinnaisia opintoja pedagogisten opintojen yleistavoitteiden suuntaisesti tarjoavat normaalikoulu, kasvatustiede ja ainedidaktiikka. Laajuus: 3 opintopistettä Ajoitus: Pääsääntöisesti

Lisätiedot

Monikäyttöinen, notkea CAF - mihin kaikkeen se taipuukaan?

Monikäyttöinen, notkea CAF - mihin kaikkeen se taipuukaan? Monikäyttöinen, notkea CAF - mihin kaikkeen se taipuukaan? Raila Oksanen 1.9.2016 Page 1 Monikäyttöisyyden lähtökohta CAF on tarkoitettu helppokäyttöiseksi työkaluksi julkisen sektorin organisaatioiden

Lisätiedot

Mikä Aimo? Aimo on monipuolinen verkossa toimiva mobiilijärjestelmä.

Mikä Aimo? Aimo on monipuolinen verkossa toimiva mobiilijärjestelmä. Toolbox Mikä Aimo? Aimo on monipuolinen verkossa toimiva mobiilijärjestelmä. Aimon työkaluja hyödyntämällä voidaan rakentaa mobiilipalveluja käytettäväksi tekstiviesteillä, multimediaviesteillä ja mobiiliwebin

Lisätiedot

Agenda. Läpäisyvaatimukset Henkilökunta Luennot ja aikataulu Kurssimateriaali Harjoitustyöt Demoharjoitus Tentti ja arvostelu Muuta?

Agenda. Läpäisyvaatimukset Henkilökunta Luennot ja aikataulu Kurssimateriaali Harjoitustyöt Demoharjoitus Tentti ja arvostelu Muuta? OHJ-4301 Sulautettu Ohjelmointi (http://www.cs.tut.fi/~sulo/) 5op, to 12-14, 14, TB 109 Arto Salminen, arto.salminen@tut.fi Agenda Läpäisyvaatimukset Henkilökunta Luennot ja aikataulu Kurssimateriaali

Lisätiedot

Helka Pirinen. Esimies muutoksen johtajana

Helka Pirinen. Esimies muutoksen johtajana Helka Pirinen Esimies muutoksen johtajana Talentum Helsinki 2014 Copyright 2014 Talentum Media Oy ja Helka Pirinen Kansi: Ea Söderberg, Hapate Design Sisuksen ulkoasu: Sami Piskonen, Suunnittelutoimisto

Lisätiedot

H Prosessi- ja kokonaisarkkitehtuurityökalu palveluna Liite 17 Käytettävyyden arviointi

H Prosessi- ja kokonaisarkkitehtuurityökalu palveluna Liite 17 Käytettävyyden arviointi H087-12 Prosessi- ja kokonaisarkkitehtuurityökalu palveluna Liite 17 Käytettävyyden arviointi Tämän dokumentin tarkoituksena on määrittää kilpailutukseen H087-12 liittyvää käytettävyyden arviointia Tässä

Lisätiedot

Tehtävä, visio, arvot ja strategiset tavoitteet

Tehtävä, visio, arvot ja strategiset tavoitteet Tehtävä, visio, arvot ja strategiset tavoitteet Tehtävä Euroopan tilintarkastustuomioistuin on Euroopan unionin toimielin, joka perussopimuksen mukaan perustettiin huolehtimaan unionin varojen tarkastamisesta.

Lisätiedot

Opiskelijan arvioinnin muutokset ja osaamisen tunnustaminen siirtymävaiheessa M. Lahdenkauppi Opetusneuvos, AM-PE

Opiskelijan arvioinnin muutokset ja osaamisen tunnustaminen siirtymävaiheessa M. Lahdenkauppi Opetusneuvos, AM-PE Opiskelijan arvioinnin muutokset ja osaamisen tunnustaminen siirtymävaiheessa 12.2.2015 M. Lahdenkauppi Opetusneuvos, AM-PE Oppimisen arviointi Oppimista arvioidaan antamalla opiskelijalle suullista tai

Lisätiedot

ARVIOINNIN SUDENKUOPAT

ARVIOINNIN SUDENKUOPAT Väli-Suomessa 1.4.2013 ARVIOINNIN SUDENKUOPAT Broadhurst Karen & Munro Eileen (toim.) (2010) Suora ote KATSE LAPSEEN Lastensuojelutarpeen kiireellinen arviointi Oulun kaupungin lastensuojelussa ja sosiaalipäivystyksessä-raportista

Lisätiedot