Seudullinen erikoishoivan osaamis ja palvelukeskittymä. Nokian Pitkäniemeen. Esiselvitys. Loppuraportti
|
|
- Eija Parviainen
- 9 vuotta sitten
- Katselukertoja:
Transkriptio
1 Seudullinen erikoishoivan osaamis ja palvelukeskittymä Nokian Pitkäniemeen. Esiselvitys Loppuraportti Projektipäällikkö Sakari Ermala Tampere
2 Sisällysluettelo SISÄLLYSLUETTELO JOHDANTO LÄHTÖTILANNE JA HANKKEEN TAVOITTEET TOIMENPITEET KUVAUS NYKYTILANTEESTA JA PALVELUJEN TARPEESTA KUNTIEN ERIKOISHOIVAN TARVE NYT JA TULEVAISUUDESSA ( ) Dementiaa sairastavien määrä Tampereen kaupunkiseudulla Dementiaa sairastavien henkilöiden palveluasumistarpeet Tampereen kaupunkiseudulla Keskivaikeaa tai vaikeaa dementiaa sairastavien henkilöiden määrä kunnittain...8 Tampere...8 Ylöjärvi...9 Nokia...10 Lempäälä...11 Vesilahti...11 Kangasala...12 Orivesi ERIKOISHOIVAN ASIAKASRYHMÄN MÄÄRITYS JA PALVELUTOIMINTA Erikoishoivan ja kohderyhmien määritys Palvelutoiminnan tavoite KESKIVAIKEASTI TAI VAIKEASTI DEMENTOITUNEIDEN ERITYISRYHMIEN TEHOSTETUN PALVELUASUMISEN JÄRJESTÄMINEN JA HANKINTA TAMPEREEN KAUPUNKISEUDUN KUNNISSA Tehostetun palveluasumisen linjaukset ja järjestäminen erikoishoivaryhmälle kehyskunnissa Tehostetun palveluasumisen linjaukset ja järjestäminen erikoishoivaryhmälle Tampereen kaupungissa Ympärivuorokautisen palveluasumisen hankintahinnat yksityisiltä palvelutuottajilta Seudullinen yhteistyö ja kilpailutus tehostetun palveluasumisen järjestämisessä ERIKOISHOIVAN TARVE KEHYSKUNNISSA Tehostetun palveluasumisen tarpeet nyt ja tulevaisuudessa KUNTIEN NÄKEMYS DEMENTIAA SAIRASTAVIEN ERIKOISHOIVAN SIJOITTUMISESTA PITKÄNIEMEEN, YLISILLE JA KAIVANTOON ERIKOISHOIVAN PALVELUJEN KESKITTÄMINEN PITKÄNIEMEN KIINTEISTÖKANTAAN Hoivakiinteistöjen vuokrautuminen käyttäjille Kiinteistökehitysmallit KUNTIEN NÄKEMYS YHTEISESTÄ KILPAILUTUKSESTA JA KILPAILUTTAMISEN KESKITTÄMISESTÄ Erikoisryhmälle suunnattu tehostettu palveluasuminen Päiväkeskusmuotoinen toiminta dementiaoireisten henkilöiden hoivassa ERIKOISHOIVAN KOULUTUKSEN NYKYTILA JA TARPEET Vanhustenhoidon opetuksen nykytila ammattikorkeakouluopetuksessa Vanhustenhoidon opetuksen nykytila sosiaali ja terveysalan...22 ammatillisessa peruskoulutuksessa...22 Sosiaali ja terveysalan perustutkinto ESITYKSET YMPÄRIVUOROKAUTISEN PALVELUASUMISEN JÄRJESTÄMISESTÄ ERIKOISHOIVASSA. PITKÄNIEMI PILOT KOHTEENA JOHDANTO ESITYS ERIKOISHOIVAN HANKINNASTA JA TOIMEENPANOSTA ERIKOISHOIVAN PILOTOINTIIN Kaupunkien erikoishoivan hankinnan ja järjestämisen vaihtoehtoja Esitys hankintayhteistyöstä Esitys hankintarenkaasta ja hankkeen toimeenpanosta ESITYS ERIKOISHOIVAN ASIAKKAISTA, ASIAKASPAIKOISTA, PALVELUKUVAUKSESTA JA LAATUVAATIMUKSISTA Erikoishoivan asiakkaat Asiakasmäärät ja palveluasuntopaikat
3 5.3.3 Erikoishoivan palvelukuvaus ja laatuvaatimukset ESITYS KILPAILUTUSMUODOSTA Esitys kilpailutusmuodosta ESITYS TILOJEN HANKINNASTA JA VUOKRATASOSTA Esitys tilojen hankintatavasta Tilojen vuokrataso PILOTOINTIIN SOVELTUVA KIINTEISTÖ PITKÄNIEMESSÄ...28 Arvioidut kiinteistöt...28 Esitys pilotointiin osoitettavasta kiinteistöstä ESITYS ERIKOISHOIVAN TARJOUSPYYNNÖSTÄ JA TARJOUSPYYNNÖN LIITTEISTÄ ALUSTAVASTI MUKANA OLEVAT KUNNAT TEHOSTETUN PALVELUASUMINEN KILPAILUTUKSESSA Alustavasti mukana olevat kunnat ESITYS PÄIVÄKESKUSPALVELUN JÄRJESTÄMISESTÄ PITKÄNIEMESSÄ Esitys kilpailutuksesta ja tavoitehinta ESITYS KOULUTUSTOIMINNAN KEHITTÄMISESTÄ JA KESKITTÄMISESTÄ Koulutetun työvoimantarve Esitys hoiva alan ammatillisen toisen asteen koulutuksen keskittämisestä Pitkäniemeen ja Orivedelle Esitys koulutuksen kehittämiseksi YHTEENVETO...35 ERIKOISHOIVAN TARJOUSPYYNTÖAINEISTO
4 1. JOHDANTO Tampereen kaupunkiseudun kuntayhtymän toimeksiannosta on tehty esiselvitys ( ) seudullisen erikoishoivan osaamis ja palvelukeskittymän muodostamiseksi Nokian Pitkäniemeen Hankkeen päätavoitteena oli laatia kuntien yhteisen näkemyksen mukainen laatupainoitteinen erikoishoivan kilpailutusohjelma, erikoishoivan hankintatapa sekä mallinnus hoivapalvelujen sijoittumisesta olemassa olevaan kiinteistökantaan. Selvityksen on tehnyt Tampereen kaupunkiseudun kuntayhtymä yhteistyössä Pirkanmaan sairaanhoitopiirin tilakeskuksen kanssa. Tampereen kaupunkiseudun kuntayhtymä haluaa lämpimästi kiittää hankkeen toteutukseen osallistuneita kuntia ja Pirkanmaan sairaanhoitopiiriä aloitteellisuudesta ja aktiivisuudesta hankeen eri vaiheissa. Tampereen kaupunkiseudun kuntayhtymä toivoo, että hankkeessa laadittua erikoishoivan hankintaohjelmaa ja kilpailutusaineistoa voidaan hyödyntää Tampereen kaupungin ja kehyskuntien yhteisenä erikoishoivan hankintatyökaluna. Esiselvitys sisältää: tausta aineiston kuntien erikoishoivan tarpeesta nyt ja tulevaisuudessa erityishoivan ja kohderyhmien määrityksen seudun strategiatilanteen erikoishoivapalvelujen järjestämisessä nykytilakuvauksen muistisairaiden henkilöiden tehostetun palveluasumisen hankinnasta erityisryhmälle suunnatun tehostetun palveluasumisen tarvearvion kuntien näkemyksen erikoishoivan sijoittumisesta Pitkäniemeen, Kaivantoon ja Ylisille hoivakiinteistöjen hallinta, omistus ja vuokrautumismallit kuntien näkemys yhteisestä kilpailutuksesta ja kilpailuttamisesta päiväkeskusmuotoisen toiminnan kuvauksen muistisairaiden henkilöiden hoivassa erikoishoivan koulutuksen nykytila ja tarvekuvauksen esitykset tehostetun palveluasumisen tavoitehinnasta, kilpailutuksesta, hankinnasta ja valvonnasta esitykset erikoishoivan tarjouspyynnöstä ja tarjouspyynnön liitteistä esitykset päiväkeskuspalvelun järjestämisestä Pitkäniemessä esitykset koulutuksen kehittämisestä ja kehittämisestä Sakari Ermala 4
5 2. LÄHTÖTILANNE JA HANKKEEN TAVOITTEET Hankkeen päätavoitteena oli laatia kuntien yhteisen näkemyksen mukainen laatupainoitteinen erikoishoivan kilpailutusohjelma, erikoishoivan hankintatapa sekä mallinnus hoivapalvelujen sijoittumisesta olemassa olevaan kiinteistökantaan. Hankkeen taloudellisena tavoitteena oli tuottaa kunnille merkittäviä säästöjä erikoishoivan palvelujen hankinnassa ja järjestämisessä Tavoitteena oli lisätä ja monipuolistaa Tampereen kaupunkiseudun alueella erikoishoivan palvelutarjontaa, kehittää hoivapalvelujen laatua, edistää hyvinvointialan palvelumarkkinoiden kehittymistä, uudistaa erikoishoivan laitoshoidon palvelurakenteita ja kehittää erikoishoivan palvelujen saavutettavuutta ja kehittymistä. Hankkeen temaattiset kokonaisuudet ja tavoitteet Tavoite voimavarojen kokoamisen osalta selvitettiin edellytykset hoivapalvelutarjonnan kehittämiseen ja tarjontaan seudullisia voimavaroja uudelleen jäsentäen. Selvityksen visiona oli, että Tampereen kaupunkiseudulle muodostuu kunnallisia hoivapalvelukeskuksia täydentämään olemassa olevaa osaamista ja palvelutarjontaa. Palvelujen kehittämisessä korostetaan erityyppisten hoiva, hoito ja terapiatoimintojen monimuotoista käyttöä, uuden tyyppisen yrittäjyyden muodostumista sekä palvelujen integrointia osaksi laadukasta asumista ja hoivaa. Tavoite erityishoivaa tukevien toimintojen kokoamisesta: Pitkäniemen alueen kehittämisessä on keskeisenä tekijänä alueen monimuotoinen ja hoiva alan tarpeisiin suunnitellun ympäristön ja alueelle rakentumassa olevien ja käynnistyvien hoiva alaa tukevien toimintojen kokonaisvaltainen integroiminen hoivakokonaisuudeksi. Tavoite tilojen osalta oli selvittää edellytykset monimuotoiselle asumisrakenteelle uudiskäytön kautta. Tavoitteena oli tulevaisuuden tarpeet huomioivan kiinteistöpotentiaalin muodostaminen alueelle vastaamaan kuntien kasvavaa muistihäiriöisten vanhusten hoito ja hoivatarvetta. Eräänä keskeisenä asiana oli selvittää uudet innovatiiviset mallit kiinteistöjen omistuksesta, hallinnasta sekä tilojen vuokraamisesta yksityiselle palvelutarjoajalle. Selvitettävänä asiana oli palvelujen kilpailutus olemassa olevaan yhteisesti suunniteltuun tilaan ja alueeseen. Uudiskäyttövaihtoehtoina keskitytään erityisesti dementiakotiratkaisuihin. Hanke suoritettiin kuntien, Pshp:n ja asiantuntijoiden välisenä yhteistyönä. Hankkeessa kartoitettiin kuntien ja Pshp:n näkemykset alueiden ja kiinteistöjen kehittämisestä, hallinnasta, vuokrautumisesta, toiminnallisuudesta ja kilpailutuksesta. Selvitystyössä laadittiin mallinnukset/struktuurit erityyppisistä kiinteistöomistus ja vuokrautumismalleista sekä toimintojen kilpailutuksesta ja kilpailuttamisesta tiloihin. Tavoite toimintojen osalta oli kehittää uudentyyppistä yhteistyötä ja vuoropuhelua vanhushoivan palvelujen, osaamisen ja hoivan järjestämisessä julkisten toimijoiden ja hyvinvointipalveluyrittäjien välillä. Hankkeen tavoitteena oli myös kehittää uudentyyppistä palvelujen kilpailutusta, missä palvelujen laadulla on keskeinen merkitys. Hankkeen kautta tavoitteena oli turvata seutukunnallista vanhushoitopalvelujen saavutettavuutta niin potilaan kuin omaisten näkökulmasta. Hankkeen kautta muodostuu Tampereen kaupunkiseudulle hoivan pilot ympäristö, jota voidaan monistaa sekä Tampereen kaupunkiseudun alueella että myös laajemmin valtakunnallisesti. 5
6 Tavoite hoiva alan koulutuksen osalta oli lisätä kehittymis ja kehittämispääomaa vanhushoivalle. Koulutustoiminnan osalta alueelle pyritään keskittämään yritysten lähtökohdista ja tarpeesta vanhushoivaan liittyvää ammatillista koulutusta. Hoiva alan koulutuksen osalta keskeisenä asiana oli rakentaa seudullinen tarveselvitys vanhushoivan koulutustarpeesta ja laatia selvityksen perusteella ennakointimalli koulutuksen järjestämisestä. 3. TOIMENPITEET Hanke eteni Tampereen kaupunkiseudulla ripeästi, koska kunnista saatiin vastaukset sovittuina ajankohtina ja hankkeen projektiryhmä on osallistunut aktiivisesti hankkeen toteutukseen. Suurena tavoitteena hankkeessa oli tiivistää kuntayhteistyötä erikoishoivapalvelujen hankinnassa sekä luoda muistisairaiden henkilöiden ympärivuorokautiseen palveluasumiseen laadukas ja kokonaistaloudellinen hankintamalli ja järjestämistapa. Kaikille hankkeen toteutukseen osallistuneilla on ollut yhteinen intressi tuottaa ja kehittää laadukasta erikoishoivan hankintatapaa ja järjestämistä palvelemaan seudun kuntia ja merkittävästi kasvavia tarpeita ympärivuorokautisessa palveluasumisessa. Hankkeessa on tehty kuntakohtainen haastattelu ja kyselyaineisto, jolla kartoitettiin kuntien erikoishoivatarpeen sisältöön, määrään ja sijoittumiseen vaikuttavia muutostekijöitä: kuntien erikoishoivan tarve nyt ja tulevaisuudessa ( ) kuntakohtaiset erikoishoivan kohderyhmät erikoishoivan päiväkeskusmuotoinen palvelutarve ja palvelun sisältö hoivan laatuun ja vaikuttavuuteen liittyvä nykyinen arviointikäytäntö kuntien nykyinen erikoishoivan hankinnan ja kilpailutuksen suunnittelu toteutus erikoishoivapalvelujen tarkoituksenmukainen sijoittuminen ja saavutettavuus erikoishoivapalvelujen järjestämiseen ja hankintaan liittyvät kustannustekijät näkemykset ja esitykset kiinteistöhallinnasta ja tilojen suunnittelusta erikoishoivapalvelujen järjestämisessä näkemykset ja esitykset käänteisen kilpailutusmallin kehittämisestä hoiva alan työvoima koulutustarpeet kartoitetaan alustavasti hankeaktiivit kunnat pilotointiin Hankkeessa on laadittu: Arvio erikoishoivan tarpeista seutukunnalla ja kunnittain Alustava esitys ympärivuorokautisen palveluasuminen sijoittumisesta Pitkäniemessä oleviin kiinteistöihin Alustava esitys päiväkeskusmuotoisen toiminnan keskittämisestä ja sisällöstä Alustava malli erikoishoivan järjestämiseen ja hankintaan Selvitys muistihäiriöisten henkilöiden hoivassa tarvittavan työvoiman ja osaamisen tarpeesta Tampereen kaupunkiseudulla
7 Alustava esitys koulutustoiminnan kehittämisestä Tampereen kaupunkiseudulla vastaamaan alan työvoima ja osaamistarpeita Alustava esitys pilotointiin lähtevistä kunnista tehostetussa palveluasumisessa ja päiväkeskutoiminnassa. 4. KUVAUS NYKYTILANTEESTA JA PALVELUJEN TARPEES TA 4.1 Kuntien erikoishoivan tarve nyt ja tulevaisuudessa ( ) Dementiaa sairastavien määrä Tampereen kaupunkiseudulla Arviot dementoituneiden määrästä on tehty seuraavilla oletuksilla (ks. Topo ym. 2008, THL) Ikäryhmä vuotta (dementian esiintyvyys %) 90+(33,3 %) 85 89( 25,3%) ( 13,0%) ( 8,6%) 70 74(4,2%) (2,3%) Tampereen seutukunnan tulevaisuuden vanhushuollon haasteena on erityisesti keskivaikeaa ja vaikeaan dementiaan sairastuvien henkilöiden merkittävä kasvu. Yhdistettäessä dementian esiintyvyyttä koskeva ennuste väestöennusteen antamiin lukuihin, voidaan tehdä arvio, että Tampereen kaupunkiseudulla 2010 n 4700 henkilöä (n 8,5%) yli 65 vuotiaista kärsii keskivaikeasta tai vaikeasta dementiasta. Vuonna 2040 keskivaikeaan tai vaikeaan dementiaan sairastuneiden määrä yli 65 vuotiaista on n n (11%.) Keskivaikeaan tai vaikeaan dementiaan sairastuvien yli 65 vuotiaiden henkilöiden määrä tulee kasvamaan noin 6000 henkilöllä(n. 44 %) vuodesta 2010 vuoteen Taulukko Väestöennuste ikäihmisten osalta Tampereen kaupunkiseudulla ja ennuste vähintään keskivaikeaan dementiaan sairastuvien henkilöiden määrästä Tampereen kaupunkiseudulla 65 +, Tampereen kaupunkiseutu Ikäryhmä vuotta (dementian esiintyvyys%) 2010 Dementiaoireisten 2015 lkm, Dementiaoireisten arvio 2020 lkm, Dementiaoireisten arvio 2030 lkm, arvio Dementiaoireisten 2040 lkm, Dementiaoireisten arvio lkm, arvio Koko väestö (33,3 %) ( 25,3%) ( 13,0%) ( 8,6%) (4,2%) (2,3%) Yhteensä ,6% * 8,50 % 18,10 % 8,4 19,70 % 8,49 % 22,25 % 9,80 % 22,91 % 11,00 % * 65 vuotta täyttäneiden osuus koko seutukunnan väestöstä 7
8 4.1.2 Dementiaa sairastavien henkilöiden palveluasumistarpeet Tampereen kaupunkiseudulla Tampereen kaupunkiseutu Keskivaikeaan tai vaikeaan dementiaan sairastuvien henkilöiden määrä kasvaa merkittävästi lähivuosina ja haastaa kaikki Tampereen kaupunkiseudun kuntien palvelujärjestelmät. Merkittäväksi haasteeksi muodostuu ympärivuorokautisen palveluasumisen paikkojen merkittävät lisätarpeet ja tarpeisiin liittyvät investoinnit. Tutkimustiedon mukaan keskivaikeista ja vaikeista dementiaoireista kärsivistä henkilöistä puolet tarvitsee pitkäaikaishoitoa kodin ulkopuolella( ks. Andersson 2007, Stakes) Yhdistettäessä dementian esiintyvyyttä koskeva ennuste Stakesin tutkimustietoon ympärivuorokautisen palveluasumisen paikkojen tarpeesta(ks. Andersson, Stakes 2007), voidaan tehdä arvio, että Tampereen kaupunkiseudun paikkatarve vähintään keskivaikeasti dementoituneille henkilöille on n paikkaa. Vuonna 2040 keskivaikeaan tai vaikeaan dementiaan sairastuneiden paikkatarve on n paikkaa. Keskivaikeaan tai vaikeaan dementiaan sairastuvien yli 65 vuotiaiden henkilöiden paikkatarve tulee kasvamaan noin 3000 paikalla vuodesta 2010 vuoteen Kuva Vähintään keskivaikeasti dementoituneiden henkilöiden ympärivuorokautisen palveluasumisen paikkatarpeen kehitys Tampereen kaupunkiseudun kunnissa Tampereen kaupunkiseutu Ikäryhmä vuotta (dementian esiintyvyys%) 2010 Dementiaoireisten 2015 lkm, Dementiaoireisten arvio 2020 lkm, Dementiaoireisten arvio 2030 lkm, Dementiaoireisten arvio 2040 lkm, Dementiaoireisten arvio lkm, arvio Koko väestö (33,3 %) ( 25,3%) ( 13,0%) ( 8,6%) (4,2%) (2,3%) Yhteensä ,6% * 8,50 % 18,10 % 8,4 19,70 % 8,49 % 22,25 % 9,80 % 22,91 % 11,00 % Paikkatarve * 65 vuotta täyttäneiden osuus koko seutukunnan väestöstä Keskivaikeaa tai vaikeaa dementiaa sairastavien henkilöiden määrä kunnittain Tampere Yhdistettäessä dementian esiintyvyyttä koskeva ennuste väestöennusteen antamiin lukuihin, voidaan tehdä arvio, että Tampereella 2010 n 3000 henkilöä (n 8,7%) yli 65 vuotiaista kärsii keskivaikeasta tai vaikeasta dementiasta. Vuonna 2040 keskivaikeaan tai vaikeaan dementiaan sairastuneiden määrä yli 65 vuotiaista on n n (11,6%.) Keskivaikeaan tai vaikeaan dementiaan sairastuvien yli 65 vuotiaiden henkilöiden määrä tulee kasvamaan noin 3500 henkilöllä(n. 46 %) vuodesta 2010 vuoteen Yhdistettäessä dementian esiintyvyyttä koskeva ennuste Stakesin tutkimustietoon laitoshoitopaikkojen tarpeesta(ks. Andersson, Stakes 2007), voidaan tehdä arvio, että Tampereen ympärivuorokautinen palveluasumispaikkatarve vähintään keskivaikeasti 8
9 dementoituneille henkilöille 2010 on n paikkaa. Vuonna 2040 keskivaikeaan tai vaikeaan dementiaan sairastuneiden paikkatarve on n paikkaa. Keskivaikeaan tai vaikeaan dementiaan sairastuvien yli 65 vuotiaiden henkilöiden paikkatarve tulee kasvamaan noin 1700 paikalla vuodesta 2010 vuoteen Taulukko Väestöennuste ikäihmisten osalta Tampereella ja ennuste vähintään keskivaikeaan dementiaan sairastuvien henkilöiden määrästä Tampereella 65 +, Tampere 2010 Dementiaoireisten 2015 lkm, Dementiaoireisten arvio 2020 lkm, Dementiaoireisten arvio 2030 lkm, arvio Dementiaoireisten 2040 lkm, Dementiaoireisten arvio lkm, arvio Ikäryhmä vuotta (dementian esiintyvyys%) Koko väestö (33,3 %) ( 25,3%) ( 13,0%) ( 8,6%) (4,2%) (2,3%) Yhteensä ,33 % 8,69 % 18,93 % 8,45 20,61 % 8,71 % 23,19 % 9,98 % 23,82 % 11,62 % Ylöjärvi * 65 vuotta täyttäneiden osuus kaupungin väestöstä Yhdistettäessä dementian esiintyvyyttä koskeva ennuste väestöennusteen antamiin lukuihin, voidaan tehdä arvio, että Ylöjärvellä 2010 n 320 henkilöä (n 7,7%) yli 65 vuotiaista kärsii keskivaikeasta tai vaikeasta dementiasta. Vuonna 2040 keskivaikeaan tai vaikeaan dementiaan sairastuneiden määrä yli 65 vuotiaista on n. 970 (n.10.7%.) Keskivaikeaan tai vaikeaan dementiaan sairastuvien yli 65 vuotiaiden henkilöiden määrä tulee kasvamaan noin 646 henkilöllä(n. 33 %) vuodesta 2010 vuoteen Yhdistettäessä dementian esiintyvyyttä koskeva ennuste Stakesin tutkimustietoon ympärivuorokautisen palveluasumisen tarpeesta sekä Ylöjärven kunnan omaan arvioon, voidaan tehdä arvio, että Ylöjärven tehostetun palveluasumisen paikkatarve vähintään keskivaikeasti dementoituneille henkilöille on 2010 n. 60 paikkaa. Vuonna 2040 keskivaikeaan tai vaikeaan dementiaan sairastuneiden paikkatarve on n. 190 paikkaa. Keskivaikeaan tai vaikeaan dementiaan sairastuvien yli 65 vuotiaiden henkilöiden paikkatarve tulee kasvamaan noin 120 paikalla vuodesta 2010 vuoteen Ylöjärvi 2010 Dementiaoireisten 2015 lkm, Dementiaoireisten arvio 2020 lkm, Dementiaoireisten arvio 2030 lkm, Dementiaoireisten arvio 2040 lkm, Dementiaoireisten arvio lkm, arvio Ikäryhmä vuotta (dementian esiintyvyys%) Koko väestö (33,3 %) ( 25,3%) ( 13,0%) ( 8,6%) (4,2%) (2,3%) Yhteensä ,51 % 7,68 % 15,50 % 7,67 16,84 % 8,00 % 19,50 % 9,29 % 21,19 % 10.73% * 65 vuotta täyttäneiden osuus kunnan väestöstä 9
10 Nokia Yhdistettäessä dementian esiintyvyyttä koskeva ennuste väestöennusteen antamiin lukuihin, voidaan tehdä arvio, että Nokialla 2010 n 390 henkilöä (n 8,2%) yli 65 vuotiaista kärsii keskivaikeasta tai vaikeasta dementiasta. Vuonna 2040 keskivaikeaan tai vaikeaan dementiaan sairastuneiden määrä yli 65 vuotiaista on n (n.10,9%.) Keskivaikeaan tai vaikeaan dementiaan sairastuvien yli 65 vuotiaiden henkilöiden määrä tulee kasvamaan noin 670 henkilöllä(n. 37 %) vuodesta 2010 vuoteen Yhdistettäessä dementian esiintyvyyttä koskeva ennuste Stakesin tutkimustietoon laitoshoitopaikkojen tarpeesta voidaan tehdä arvio, että Nokian ympärivuorokautisen palveluasumisen paikkatarve vähintään keskivaikeasti dementoituneille henkilöille on 2010 n. 200 paikkaa. Vuonna 2040 keskivaikeaan tai vaikeaan dementiaan sairastuneiden paikkatarve on n. 530 paikkaa. Keskivaikeaan tai vaikeaan dementiaan sairastuvien yli 65 vuotiaiden henkilöiden paikkatarve tulee kasvamaan noin 330 paikalla vuodesta 2010 vuoteen Taulukko Väestöennuste ikäihmisten osalta Nokialla ja ennuste vähintään keskivaikeaan dementiaan sairastuvien henkilöiden määrästä Nokialla 65 +, Nokia 2010 Dementiaoireisten 2015 lkm, Dementiaoireisten arvio 2020 lkm, Dementiaoireisten arvio 2030 lkm, arvio Dementiaoireisten 2040 lkm, Dementiaoireisten arvio lkm, arvio Ikäryhmä vuotta (dementian esiintyvyys%) Koko väestö (33,3 %) ( 25,3%) ( 13,0%) ( 8,6%) (4,2%) (2,3%) Yhteensä ,16 % 8,16 % 17,85 % 7,79 19,40 % 7,95 % 21,80 % 9,34 % 23,24 % 10,92 % * 65 vuotta täyttäneiden osuus kunnan väestöstä Pirkkala Yhdistettäessä dementian esiintyvyyttä koskeva ennuste väestöennusteen antamiin lukuihin, voidaan tehdä arvio, että Pirkkalassa 2010 n 158 henkilöä (n 7,2%) yli 65 vuotiaista kärsii keskivaikeasta tai vaikeasta dementiasta. Vuonna 2040 keskivaikeaan tai vaikeaan dementiaan sairastuneiden määrä yli 65 vuotiaista on n. 550 (n.11,4%.) Keskivaikeaan tai vaikeaan dementiaan sairastuvien yli 65 vuotiaiden henkilöiden määrä tulee kasvamaan noin390 henkilöllä(n. 28,7 %) vuodesta 2010 vuoteen Yhdistettäessä dementian esiintyvyyttä koskeva ennuste Stakesin tutkimustietoon ympärivuorokautisen palveluasumisen paikkojen tarpeesta(ks. Andersson, Stakes 2007), voidaan tehdä arvio, että Pirkkalan paikkatarve vähintään keskivaikeasti dementoituneille henkilöille on 2010 n. 79 paikkaa. Vuonna 2040 keskivaikeaan tai vaikeaan dementiaan sairastuneiden paikkatarve on n. 274 laitospaikkaa. Keskivaikeaan tai vaikeaan dementiaan sairastuvien yli 65 vuotiaiden henkilöiden paikkatarve tulee kasvamaan noin 195 paikalla vuodesta 2010 vuoteen
11 Taulukko Väestöennuste ikäihmisten osalta Pirkkalassa ja ennuste vähintään keskivaikeaan dementiaan sairastuvien henkilöiden määrästä Pirkkalassa 65 +, Pirkkala 2010 Dementiaoireisten 2015 lkm, Dementiaoireisten arvio 2020 lkm, Dementiaoireisten arvio 2030 lkm, arvio Dementiaoireisten 2040 lkm, Dementiaoireisten arvio lkm, arvio Ikäryhmä vuotta (dementian esiintyvyys%) Koko väestö (33,3 %) ( 25,3%) ( 13,0%) ( 8,6%) (4,2%) (2,3%) Yhteensä ,00 % 7,20 % 15,70 % 7,3 17,20 % 8,00 % 19,90 % 9,96 % 21,60 % 11,42 % Lempäälä Yhdistettäessä dementian esiintyvyyttä koskeva ennuste väestöennusteen antamiin lukuihin, voidaan tehdä arvio, että Lempäälässä 2010 n 214 henkilöä (n 8,2%) yli 65 vuotiaista kärsii keskivaikeasta tai vaikeasta dementiasta. Vuonna 2040 keskivaikeaan tai vaikeaan dementiaan sairastuneiden määrä yli 65 vuotiaista on n. 635 (n.10,7%.) Keskivaikeaan tai vaikeaan dementiaan sairastuvien yli 65 vuotiaiden henkilöiden määrä tulee kasvamaan noin 420 henkilöllä(n. 33,7 %) vuodesta 2010 vuoteen Yhdistettäessä dementian esiintyvyyttä koskeva ennuste Stakesin tutkimustietoon ympärivuorokautisen palveluasumisen paikkojen tarpeesta(ks. Andersson, Stakes 2007), voidaan tehdä arvio, että Lempäälän paikkatarve vähintään keskivaikeasti dementoituneille henkilöille on 2010 n. 100 paikkaa. Vuonna 2040 keskivaikeaan tai vaikeaan dementiaan sairastuneiden paikkatarve on n. 317 paikkaa. Keskivaikeaan tai vaikeaan dementiaan sairastuvien yli 65 vuotiaiden henkilöiden paikkatarve tulee kasvamaan noin 217 paikalla vuodesta 2010 vuoteen Taulukko Väestöennuste ikäihmisten osalta Lempäälässä ja ennuste vähintään keskivaikeaan dementiaan sairastuvien henkilöiden määrästä Lempäälässä 65 +, Lempäälä 2010 Dementiaoireisten 2015 lkm, Dementiaoireisten arvio 2020 lkm, Dementiaoireisten arvio 2030 lkm, arvio Dementiaoireisten 2040 lkm, Dementiaoireisten arvio lkm, arvio Ikäryhmä vuotta (dementian esiintyvyys%) Koko väestö (33,3 %) ( 25,3%) ( 13,0%) ( 8,6%) (4,2%) (2,3%) Yhteensä ,70 % 8,23 % 14,80 % 7,96 16,16 % 8,13 % 18,77 % 9,28 % 20.97% 10,67 % * 65 vuotta täyttäneiden osuus kunnan väestöstä Vesilahti Yhdistettäessä dementian esiintyvyyttä koskeva ennuste väestöennusteen antamiin lukuihin, voidaan tehdä arvio, että Vesilahdella 2010 n 59 henkilöä (n 8,8%) yli 65 vuotiaista kärsii keskivaikeasta tai vaikeasta dementiasta. Vuonna 2040 keskivaikeaan tai vaikeaan dementiaan sairastuneiden määrä yli 65 vuotiaista on n. 140 (n.10,3%.) Keskivaikeaan tai vaikeaan dementiaan sairastuvien yli 65 vuotiaiden henkilöiden määrä tulee kasvamaan noin 80 henkilöllä(n. 42,1 %) vuodesta 2010 vuoteen Yhdistettäessä dementian esiintyvyyttä koskeva ennuste Stakesin tutkimustietoon ympärivuorokautisen palveluasumisen paikkojen tarpeesta(ks. Andersson, Stakes 2007), voidaan tehdä arvio, että Vesilahden paikkatarve vähintään keskivaikeasti dementoituneille henkilöille on 2010 n. 30 paikkaa. Vuonna 2040 keskivaikeaan tai vaikeaan de 11
12 mentiaan sairastuneiden paikkatarve on n. 70 paikkaa. Keskivaikeaan tai vaikeaan dementiaan sairastuvien yli 65 vuotiaiden henkilöiden paikkatarve tulee kasvamaan noin 40 paikalla vuodesta 2010 vuoteen Taulukko Väestöennuste ikäihmisten osalta Vesilahdella ja ennuste vähintään keskivaikeaan dementiaan sairastuvien henkilöiden määrästä Vesilahdella 65 +, Vesilahti 2010 Dementiaoireisten 2015 lkm, Dementiaoireisten arvio 2020 lkm, Dementiaoireisten arvio 2030 lkm, arvio Dementiaoireisten 2040 lkm, Dementiaoireisten arvio lkm, arvio Ikäryhmä vuotta (dementian esiintyvyys%) Koko väestö (33,3 %) ( 25,3%) ( 13,0%) ( 8,6%) (4,2%) (2,3%) Yhteensä ,41 % 8,85 % 16,75 % 8, % 8,41 % 20,57 % 9,01 % 23,01 % 10,30 % Kangasala * 65 vuotta täyttäneiden osuus kunnan väestöstä Yhdistettäessä dementian esiintyvyyttä koskeva ennuste väestöennusteen antamiin lukuihin, voidaan tehdä arvio, että Kangasalla 2010 n 350 henkilöä (n 7,9%) yli 65 vuotiaista kärsii keskivaikeasta tai vaikeasta dementiasta. Vuonna 2040 keskivaikeaan tai vaikeaan dementiaan sairastuneiden määrä yli 65 vuotiaista on n (n.11,2%.) Keskivaikeaan tai vaikeaan dementiaan sairastuvien yli 65 vuotiaiden henkilöiden määrä tulee kasvamaan noin 661 henkilöllä(n. 34,7 %) vuodesta 2010 vuoteen Yhdistettäessä dementian esiintyvyyttä koskeva ennuste Stakesin tutkimustietoon ympärivuorokautisen palveluasumisen paikkojen tarpeesta(ks. Andersson, Stakes 2007), voidaan tehdä arvio, että Kangasalan paikkatarve vähintään keskivaikeasti dementoituneille henkilöille on 2010 n. 176 paikkaa. Vuonna 2040 keskivaikeaan tai vaikeaan dementiaan sairastuneiden paikkatarve on n. 500 paikkaa. Keskivaikeaan tai vaikeaan dementiaan sairastuvien yli 65 vuotiaiden henkilöiden paikkatarve tulee kasvamaan noin 324 paikalla vuodesta 2010 vuoteen Taulukko Väestöennuste ikäihmisten osalta Kangasalla ja ennuste vähintään keskivaikeaan dementiaan sairastuvien henkilöiden määrästä Kangasalla 65 +, Kangasala 2010 Dementiaoireisten 2015 lkm, Dementiaoireisten arvio 2020 lkm, Dementiaoireisten arvio 2030 lkm, arvio Dementiaoireisten 2040 lkm, Dementiaoireisten arvio lkm, arvio Ikäryhmä vuotta (dementian esiintyvyys%) Koko väestö (33,3 %) ( 25,3%) ( 13,0%) ( 8,6%) (4,2%) (2,3%) Yhteensä ,12 % 7,88 % 17,49 % 7,84 19,14 % 8,14 % 21,43 % 9,74 % 22,97 % 11,17 % * 65 vuotta täyttäneiden osuus kunnan väestöstä Orivesi Yhdistettäessä dementian esiintyvyyttä koskeva ennuste väestöennusteen antamiin lukuihin, voidaan tehdä arvio, että Orivedellä 2010 n 192 henkilöä (n 8,9%) yli 65 vuotiaista kärsii keskivaikeasta tai vaikeasta dementiasta. Vuonna 2040 keskivaikeaan tai 12
13 vaikeaan dementiaan sairastuneiden määrä yli 65 vuotiaista on n. 375 (n.11,7%.) Keskivaikeaan tai vaikeaan dementiaan sairastuvien yli 65 vuotiaiden henkilöiden määrä tulee kasvamaan noin 183 henkilöllä(n. 51,2 %) vuodesta 2010 vuoteen Yhdistettäessä dementian esiintyvyyttä koskeva ennuste Stakesin tutkimustietoon ympärivuorokautisen palveluasumisen paikkojen tarpeesta(ks. Andersson, Stakes 2007), voidaan tehdä arvio, että Oriveden paikkatarve vähintään keskivaikeasti dementoituneille henkilöille on 2010 n. 96 paikkaa. Vuonna 2040 keskivaikeaan tai vaikeaan dementiaan sairastuneiden paikkatarve on n. 187 paikkaa. Keskivaikeaan tai vaikeaan dementiaan sairastuvien yli 65 vuotiaiden henkilöiden paikkatarve tulee kasvamaan noin 91 paikalla vuodesta 2010 vuoteen Taulukko Väestöennuste ikäihmisten osalta Orivedellä ja ennuste vähintään keskivaikeaan dementiaan sairastuvien henkilöiden määrästä Orivedellä 65 +, Orivesi 2010 Dementiaoireisten 2015 lkm, Dementiaoireisten arvio 2020 lkm, Dementiaoireisten arvio 2030 lkm, arvio Dementiaoireisten 2040 lkm, Dementiaoireisten arvio lkm, arvio Ikäryhmä vuotta (dementian esiintyvyys%) Koko väestö (33,3 %) ( 25,3%) ( 13,0%) ( 8,6%) (4,2%) (2,3%) Yhteensä ,90 % 8,86 % 26,90 % 8,52 28,67 % 8,73 % 31,90 % 9,86 % 32,17 % 11,72 % * 65 vuotta täyttäneiden osuus kunnan väestöstä Kuva Ennuste ympärivuorokautisen palveluasumisen paikkatarpeista Tampereen kaupunkiseudulla
14 4.2 Erikoishoivan asiakasryhmän määritys ja palvelutoiminta Erikoishoivan ja kohderyhmien määritys Tässä hankkeessa erikoishoivalla tarkoitetaan alkoholin käytöstä johtuvaa dementiaa sairastavia, vaikeahoitoisiksi koettuja dementiaa sairastavia tai kehitysvammaisia dementiaa sairastavia henkilöitä sekä lyhytaikaista hoivaa tarvitsevia dementiaa sairastavia henkilöitä. Erikoishoivalla tarkoitetaan esimerkiksi sellaista dementoituneiden henkilöiden ryhmää joiden käyttäytymisen oireina on mm. sekavuus, agitoituminen, levottomuus ja vaeltelu, verbaalinen vihamielisyys, aggressiivisuus, huutelu, ja estottomuus. Kyseiset käytösoireet voivat olla esimerkiksi yhdistyneenä kehitysvammaan tai alkoholin käytöstä aiheutuneisiin pää aivovammoihin. Tällä hetkellä kohderyhmään kuuluvia henkilöitä hoidetaan pääsääntöisesti dementiayksiköissä osana ns. perinteistä dementiayksikkötoimintaa. Kohderyhmän asiakkaat eivät aina sujuvasti sovi perinteisiin dementiayksikköihin johtuen mm. käytösoireista tai karkailusta. He saattavat olla myös laitoshoidossa, erikoissairaanhoidossa, koska heille sopivaa palveluyksikköä ei ole löytynyt alueelta. Kuvaamamme henkilöt eivät kuitenkaan ole laitoshoidon tarpeessa vaan he ovat henkilöitä, joita voidaan hoitaa avohoidossa, tehostetussa palveluasumisessa, heille erityisesti suunnitellussa hoivayksikössä. Erityisenä ryhmänä erikoishoivassa ovat alkoholimuistisairaat joista nuorimmat ovat alle neljäkymmentävuotiaita. Alkoholimuistisairaiden kohdalla saattaa olla kyse vuosikymmeniä kestävästä tehostetun palveluasumisen tarpeesta. Vaikeahoitoisten henkilöiden ryhmällä ymmärretään henkilöitä joiden kohdalla edellä kuvatut käytösoireet ilmenevät korostuneesti. Päiväkeskusmuotoisessa toiminnassa ovat muistisairaat henkilöt jotka asuvat kotona tuetun palvelun piirissä. Hankkeen kohderyhmät eivät ole psykiatrista erikoissairaanhoitoa tai sairaalahoitoa tarvitseva kohderyhmiä Palvelutoiminnan tavoite Päiväkeskustoiminta Päiväkeskusmuotoisessa toiminnassa tavoitteena on tarjota päiväkeskusmuotoisen toiminnan lisäksi kuntouttavaa toimintaa kotona asuville tai kuntien omassa palvelutuotannossa oleville muistisairaille henkilöille. Osana päiväkeskusmuotoista toimintaa ovat psykogeriatriset palvelut. Ympärivuorokautinen palveluasuminen Ympärivuorokautisen palveluasumisen tavoite on taata mahdollisuus asua tehostetun palveluasumisen piirissä henkilön vuokraamassa asunnossa aina siihen asti kuin lääketieteelliset tai terveydelliset syyt edellyttävät hoivan siirtämisen sairaalahoidon tai erikoissairaanhoidon piiriin. 14
15 Hoivan laatu Erikoishoivan ryhmälle taataan korkeatasoinen hoito ja hoiva joka edellyttää hoivapalvelun tarjoajalta ammattitaitoa ja osaamista. Keskeinen kysymys erityishoivaryhmän laadukkaassa hoivassa on osaava ja ammattitaitoinen henkilöstö, sekä toimivat tilat. Erikoishoivan ryhmille suunnatun keskitetyn palvelutarjonnan kautta vapautuisi nykyisiin hoitopaikkoihin, erityisryhmiin kuuluviin henkilöihin sitoutunutta, hoiva, henkilöstö ja hoitoresurssia. Tavoitteena on myös vapauttaa laitospaikkoja löytämällä sellaiset erityishoivaa vaativat henkilöt, joita voidaan hoitaa laitoksen sijasta palveluasumisen piirissä. 4.3 Keskivaikeasti tai vaikeasti dementoituneiden erityisryhmien tehostetun palveluasumisen järjestäminen ja hankinta Tampereen kaupunkiseudun kunnissa. Lainsäädäntö Sosiaali ja terveyspalveluiden järjestäminen on säädetty kuntien tehtäväksi (Laki sosiaali ja terveydenhuollon suunnittelusta ja valtionosuudesta 1992/733). Kyseisen lain 4 :ssä säädetään tarkemmin toiminnan järjestämisestä. Kunta voi järjestää sosiaali ja terveydenhuollon alaan kuuluvat tehtävät hoitamalla toiminnan itse, sopimuksin yhdessä muun kunnan taikka muiden kuntien kanssa, olemalla jäsenenä toimintaa hoitavassa kuntayhtymässä tai hankkimalla palveluja valtiolta, toiselta kunnalta, kuntayhtymältä tai muulta julkiselta tai yksityiseltä palvelun tuottajalta Kilpailuttamisvelvollisuus Mikäli kunta päättää hankkia palveluja ostopalveluna, hankintalaki edellyttää palvelujen kilpailuttamista. Kunnan ostaessa palveluja noudatetaan lakia julkisista hankinnoista 348/2007, joka tuli voimaan sekä kunnan omia hankintaohjeita. Markkinaoikeus on viimeaikaisissa päätöksissään katsonut, että ns. suorahankinnan käyttöedellytykset ovat hyvin suppeat. Suorahankintaa tulisi käyttää lähinnä silloin, kun asiakkaan kannalta merkittävä hoitosuhde on turvattava, esimerkiksi sopimuskauden päättyessä kunnan kanssa. Tällöin asiakkaalla tulisi olla oikeus jatkaa samassa hoitosuhteessa edelleen. Sen sijaan uusia paikkoja hankittaessa kunnan on hyödynnettävä olemassa olevat kilpailumahdollisuudet aina kynnysarvon ylittyessä. (Esim. MAO:n päätökset 408/2007 Turku ja 414/2007 Lahti Nykyinen hankintamenettely kunnissa Tampereen kaupunkiseudun kehyskunnat eivät ole hankkineet keskitetysti keskivaikeasti tai vaikeasti dementiaoireisten tai hankkeessa kuvatun erityisryhmän henkilöiden tehostettua palveluasumista. Kunnat ovat hankkineet keskivaikeasti tai vaikeasti dementiaoireisten henkilöiden tehostettua palveluasumista hoiva alan yritysten kautta, ostopalveluina säätiöiltä tai yleishyödyllisiltä yhdistyksiltä, kuntayhtymien kautta sekä omana palvelutuotantona. Kehyskunnista ainoastaan Vesilahti tuottaa kaikki tehostetun palveluasumisen asiakaspaikat omana tuotantona. 15
16 Hankkeessa suoritetun kyselyn perusteella Tampereen kaupunkiseudun kunnat kannattavat monituottajamallipohjaista palvelurakennetta Tehostetun palveluasumisen linjaukset ja järjestäminen erikoishoivaryhmälle kehyskunnissa Kuntien linjaukset erikoishoivapalvelujen järjestämisessä Tampereen kaupunkiseudun kehyskunnat ovat huomioineet muistihäiriöisten henkilöiden ympärivuorokautisen palveluasumisen kehittämisen ja tarpeet kuntien omissa vanhushuollon palveluohjelmissa. Keskeisenä kuntien vanhushoivan tavoitteena on, että mahdollisimman moni ikäihminen voi elää itsenäisesti omassa kodissaan ja tutuissa asuinympäristöissään mahdollisimman pitkään. Asumispalvelujen johtoajatuksena on kodinomainen elämä. Hankkeen kohderyhmistä ei ole muodostettu kuntien omissa vanhushuollon kehittämissuunnitelmissa omia erillisiä ryhmiä. Kehyskunnilla on omien palvelujen osana geriatrista lääkäripalvelua joka kohdistuu kunnan oman ympärivuorokautisen palvelutuotannon tarpeisiin ja piiriin. Hankkeen erityisryhmistä alkoholimuistisairaille sekä kehitysvammaisille muistisairaille on hankittu tehostettua palveluasumista Pshp:ltä, kolmannelta sektorilta sekä yksityisiltä palvelutuottajilta. Kuntien hankinnat tehostetussa palveluasumisessa ovat pääosin kohdistuneet Pirkanmaalle. Alkoholimuistisairaiden henkilöiden tehostettua palveluasumista on hankittu myös maakunnan ulkopuolelta Kehyskunnilla ei ole omia taloudellisia resursseja järjestää erityisryhmille kuntakohtaisia palveluasumisratkaisuja, keskeisenä syynä ovat kuntakohtaiset erityisryhmien henkilömäärät. Kehyskunnista kerätyn aineiston ja asiantuntijahaastattelujen perusteella tehostetun palveluasumisen järjestämiselle erityisryhmille on tarvetta. Vaativasti käyttäytyvät muistisairaat rajoittavat käytöksellään muiden asukkaiden turvallisuutta, viihtyisyyttä sekä sitovat merkittävällä tavalla hoitavan henkilökunnan päivittäistä ajankäyttöä. Erityisryhmien osalta myös tilojen käyttö esim. omien wc tilojen käytön osalta on rajoitettua. Omat wc tilat joudutaankin osalta erityisryhmäasiakkaista pitämään lukittuina Tehostetun palveluasumisen linjaukset ja järjestäminen erikoishoivaryhmälle Tampereen kaupungissa Tampereen kaupunki on huomioinut dementiaoireisten henkilöiden ympärivuorokautisen hoidon tarpeet Koukkuniemen vanhustenhuollon kehittämisessä. Tampereen kaupunki hyödyntää 2003 toimintansa aloittaneen Hatanpään sairaalan geriatrisen osastoryhmän osaamista ja palveluja osana dementiaoireisten henkilöiden tehostettua palveluasumista ja hoivaa. Osastoryhmään kuuluvat kuntoutusyksikkö sekä geriatrinen akuuttihoito ja arviointiyksikkö. Tampereen kaupungin strategiana vanhustenhuollossa on kotona asumisen tukeminen. Kaupungin tavoitteena on että ympärivuorokautista hoitoa voidaan suunnata entistä enemmän sitä erityisistä tai yksilöllisistä syistä tarvitseville kuntalaisille. Erityisesti huomioitavana ryhmänä kaupungin vanhustenhuollon strategiassa ovat muistioireiset, yksin asuvat henkilöt. Hankkeen erityisryhmille ei ole muodostettu omia erillisiä osastoja kaupungin omassa palvelutuotannossa. 16
17 4.3.3 Ympärivuorokautisen palveluasumisen hankintahinnat yksityisiltä palvelutuottajilta Tehostetun palveluasumisen hankintahinnat vaihtelevat Tampereen kaupunkiseudun kunnissa merkittävästi. Keskivaikeasti ja vaikeasti muistisairaiden henkilöiden ympärivuorokautisen palveluasumisen bruttopohjaiset hankintahinnat vaihtelevat vuorokausihinnoissa Yhdessä kehyskunnassa dementiaoireisten henkilöiden palveluasumisen hankintahinnat vaihtelevat välillä muissa kunnissa vastaavat hinnat vaihtelevat välillä. Hintavaihtelua selittää osin hankittujen palvelujen sisältö. Keskimääräinen hankintahinta kehyskunnissa muistisairaiden henkilöiden ympärivuorokautisessa palveluasumisessa yksityisiltä palvelutuottajilta hankittuna on n.130 /vrk. Vuotuinen keskimääräinen asiakashinta keskiarvoon suhteutettuna on Seudullinen yhteistyö ja kilpailutus tehostetun palveluasumisen järjestämisessä. Tampereen kaupunkiseudun strategian vuoden 2016 vision mukaan kaupunkiseutu uudistaa asukkaiden arjen sujumista helpottavia palveluja yhteistyössä. Yksi seutustrategian kahdeksasta teemasta onkin Asukaslähtöiset palvelut ja palveluyhteistyö. Siihen liittyvinä strategisina päämäärinä ovat asiakaslähtöisten ja kustannustehokkaiden palvelujen järjestäminen yhteistyössä, seutuyhteistyö toimintatapana oman palvelutuotannon kehittämisessä ja palvelumarkkinoiden kehittäminen. Hoivapalvelumarkkinoiden kehittäminen seudullisena yhteistyönä on käynnistynyt. Yhteistyön tavoitteena on hyödyntää seudullisia kilpailutuksia ja palvelujen tuotteistamista. Tampereen kaupunkiseudun kehyskunnat( Orivesi ei mukana) ovat aloittaneet seudullisen yhteistyön palveluasumisen ja laitoshoidon tuotteistamiseksi vanhushoivan seudullisen kilpailutusohjelman laadinnassa Erikoishoivan tarve kehyskunnissa Hankkeessa suoritetun kuntakohtaisen haastatteluaineiston perusteella erityisryhmille suunnatulle ja keskitetylle tehostetulle palveluasumiselle koetaan tarvetta. Haasteellisesti käyttäytyvät muistisairaat, alkoholimuistisairaat sekä lyhytaikaista hoivaa ja kuntouttavaa palvelutoimintaa tarvitsevat muistisairaat muodostavat hankkeessa merkittävimmät asiakasryhmät. Suurin asiakasryhmä muodostuu alkoholimuistisairaista henkilöistä. Kuntien näkemysten sekä asiantuntilausuntojen perusteella alkoholimuistisairaiden henkilöiden määrässä on tulevaisuudessa ennustettavissa merkittävää kasvua. Kuntakohtaiset kohderyhmät ovat pääsääntöisesti 2 4 henkilön kokoisia. Poikkeuksena on alkoholimuistisairaat jotka muodostavat selkeästi suuremman ryhmän Tehostetun palveluasumisen tarpeet nyt ja tulevaisuudessa Kehyskunnilta saatujen arvioiden perusteella kehyskuntien kautta on edellytykset muodostaa seuraavat pilotoitavat kohderyhmät ja määrät: Alkoholimuistisairaat henkilöt 30 asiakasta Haasteellisesti käyttäytyvät muistisairaat 11 asiakasta Kehitysvammaiset muistisairaat 11 asiakasta Yhteensä 52 asiakasta 17
18 Kuntien näkemyksen mukaan erityisesti alkoholimuistisairaiden henkilöiden hoivan tarve kasvaa merkittävästi tulevaisuudessa. Muiden hankkeeseen kuuluvien kohderyhmien kohdalla tarve kasvaa suhteessa keskivaikeasti tai vaikeasti dementoituneiden henkilöiden sairastuvuuden kasvuennusteeseen. Suhteutettaessa laadittu keskivaikeasti tai vaikeasti dementiaan sairastuvien henkilöiden kasvuennuste kuntien nykyiseen näkemykseen erityisryhmien hoivan tarpeesta voidaan todeta että erityisryhmätarpeet hankkeen kohderyhmille kehyskunnissa ovat: 2020 Alkoholimuistisairaat henkilöt asiakasta Vaikeahoitoiset, haasteellisesti käyttäytyvät muistisairaat n 20 asiakasta Kehitysvammaiset muistisairaat n 20 asiakasta Yhteensä asiakasta 2030 Alkoholimuistisairaat henkilöt asiakasta Vaikeahoitoiset, haasteellisesti käyttäytyvät muistisairaat 25 asiakasta Kehitysvammaiset muistisairaat 25 asiakasta Yhteensä asiakasta 2040 Alkoholimuistisairaat henkilöt asiakasta Vaikeahoitoiset, haasteellisesti käyttäytyvät muistisairaat 30 asiakasta Kehitysvammaiset muistisairaat 30 asiakasta Yhteensä asiakasta 4.5. Kuntien näkemys dementiaa sairastavien erikoishoivan sijoittumisesta Pitkäniemeen, Ylisille ja Kaivantoon Kuntien perustuviin suunnatun haastatteluaineiston perusteella Pitkäniemi osoittautui perusturvien edustajien näkemyksen mukaan tarkoituksen mukaiseksi paikaksi järjestää hankkeen kohderyhmälle keskitettyä palvelutoimintaa. Pitkäniemen etuina muihin sairaala alueisiin tuli esiin alueen hyvä saavutettavuus julkisilla kulkuneuvoilla, alueen sijainti, alueen ympäristö, kiinteistökanta sekä Pitkäniemen sairaalan palvelutoiminnasta mahdollisesti saatavat hyödyt ja yhteistyömahdollisuudet hoivan järjestämisessä. 4.6 Erikoishoivan palvelujen keskittäminen Pitkäniemen kiinteistökantaan Sairaalarakennusten peruskorjauksessa tilaratkaisujen on tuettava dementiakodin yhteisöllistä elämää, toisaalta jokaisella asukkaalla pitää olla mahdollisuus vetäytyä omaan huoneeseensa yksityiseen rauhaan. Hankkeessa suoritetun kuntakyselyn perusteella kunnat kokevat nykyiset STM antamat suositukset dementiakotien tilaratkaisuihin osittain riittäviksi. Kuntakyselyn perusteella yhden hengen huoneita pitäisi olla eniten. Yhden hengen huoneen koettiin antavan dementoituneelle henkilölle tunteen yksityisyydestä ja intimiteetistä samoin yhden hengen huone tarjoaa mahdollisuuden vetäytymisen omiin oloihin varsinkin jos asukkaissa on erittäin rauhattomia henkilöitä. Kahden hengen huoneissa nähtiin pääsääntöisesti myös hyviä puolia. Kahden hengen huoneet todettiin tarpeellisiksi esim. pariskunnille sekä osalle dementiaoireisista henkilöistä jotka selkeästi viihtyivät paremmin kahden hengen huoneessa. Kunnilta saadun palautteen perusteella 18
19 hankkeen kohderyhmän osalta omien wc tilojen käyttö on rajoitettua. Omat wc tilat joudutaankin osalta kohderyhmän asiakkaista pitämään lukittuina. Pitkäniemen sairaala alueen tarkasteluajanjakso on vuoteen Hoivan tarve/hoivarakennusten käyttöaika tulee kohdentaa vuoden jaksoon jolloin palvelutarve on laadittujen ennusteiden sekä kunnista saatujen palautteiden mukaan suurin. Rakennushankkeet (uudisrakentaminen ja peruskorjaus) on aikataulutettu käyttäen seuraavia aikavälejä.0 5 vuotta, 5 10 ja10 15 vuotta. 0 5 vuotta Viiden vuoden sisällä ehdotetaan toteutettavaksi seuraavat hankkeet: Rakennus x vuokraus pääomasijoittajalle. Rakennukseen muodostuu seudullisen kilpailutuksen kautta tehostettua palveluasumista dementiaoireisille henkilöille ( n.50 asiakaspaikkaa.) sekä muistihäiriöisten vanhusten palvelukeskus 5 10 vuotta Kymmenen vuoden sisällä ehdotetaan toteutettavaksi seuraavat hankkeet: Rakennus y vuokraus pääomasijoittajalle. Rakennukseen muodostuu seudullisen kilpailutuksen kautta tehostettua palveluasumista dementiaoireisille henkilöille( n. 60 asiakaspaikkaa.) kuntien erikoishoivan tarve nyt ja tulevaisuudessa ( ) vuotta Viidentoista vuoden sisällä ehdotetaan toteutettavaksi seuraavat hankkeet: Sairaalatoiminnasta vapautuneiden kiinteistöjen osittainen vuokraus tehostetun palveluasumisen tarpeisiin erikoishoivassa. Tarve n asiakaspaikkaa Hoivakiinteistöjen vuokrautuminen käyttäjille Vuokrajärjestelmän tavoitteena on sairaalakäytöstä vapautuneiden tilojen optimaalinen ja tehokas tilakäyttö seudulliseen erityishoivan tarpeeseen sekä säästöt rakennusten peruskorjaus ylläpitokustannuksissa ja henkilöstömenoissa ( talotekniikka, siivous, ylläpito) Tilojen vuokrautuminen kolmannelle osapuolelle rakentuu seuraaviin Pshp:n ja kuntien yhteisiin periaatteisiin: järjestelmällä optimoidaan tilankäyttö sekä varmistetaan vastuullinen, rakennuskannan arvon säilyttävä kiinteistönhoito järjestelmällä turvataan seudullista erikoishoivan palvelu ja tilatarvetta: kunnilla on mahdollisuus vaikuttaa tilojen määrään, laatuun ja vuokrakustannuksiin. pitkäaikainen (20v) kiinteä indeksiperusteinen vuokrahinta. rakennusten vuokrautuminen kolmannelle osapuolelle kattaa kiinteistön ja siihen liittyvien järjestelmien hoitovastuun ja korjausvastuun Dementiaoireisten henkilöiden palveluasumisen perustana on pääsääntöisesti huonevuokralain mukainen sopimus joka antaa asukkaalle vuokralaisen oikeuden asuntoon. Asumiseen liittyvät kustannukset katetaan asiakkaan omilla maksuilla sekä kuntien ja Kansaneläkelaitoksen tukijärjestelmillä. Tilojen vuokrautuminen keskivaikeasti tai vaikeasti dementoituneelle henkilölle rakentuu seuraaviin yhteisesti sovittuihin periaatteisiin: oikeudenmukainen ja kohtuullinen vuokra joka perustuu kuntien kanssa sovittuun vuokratasoon Vuokrakorotukset ovat sidoksissa yhteisesti sovittuun indeksiin 19
20 4.6.2 Kiinteistökehitysmallit Pitkäniemen kiinteistöjä koskevat tavoitehintalaskelmat perustuvat Rakennus 15 ja Rakennus 9 koskeviin huonetilaohjelmiin(tty 2005, 2007, Arkkitehtitoimisto Helamaa&Heiskanen), rakennus 15 koskeviin rakennustapaselostuksiin(verte Oy 2007, Skanska talorakennus Oy 2009), Taku laskentaohjelmaan sekä Haahtela kustannusindeksiin. Tilojen vuokrautumiseen ja rahoitukseen perustuvat laskelmat pohjautuvat Pshp:n ja Verte Oy:n käytössä oleviin rahoitus leasinglaskentaohjelmiin. Hankkeessa on tarkasteltu neljää vaihtoehtoa Pitkäniemen sairaalakäytöstä vapautuneiden kiinteistöjen omistuksesta. Ne ovat(1)suunnittele ja rakenna urakka. Design Build(DB) (2) Rakenna Luovuta Ylläpidä. Build Transfer Operate( BTO) malli (3) Rakenna Vuokraa Siirrä. Build Lease Transfer (BLT)malli(4) Pshp myy kiinteistön 1) Suunnittele ja rakenna urakka. Design Build(DB) Mallissa Pshp omistaa kiinteistön ja vastaa peruskorjauksen rahoituksesta. Pshp vastaa vuokrien keräämisestä. Toimittaja vastaa suunnittelusta ja rakentamisesta kokonaisuutena. 2) Rakenna Luovuta Ylläpidä. Build Transfer Operate( BTO) malli Pshp omistaa kiinteistön ja vuokraa kiinteistön toimittajan käyttöön. Toimittaja vastaa suunnittelusta, rakentamisesta, rahoituksesta, ylläpidosta ja operoinnista. Toimittaja kerää vuokrat suoraan käyttäjiltä 3) Rakenna Vuokraa Siirrä. Build Lease Transfer (BLT)malli Mallissa kiinteistön omistus siirtyy toimittajalle väliaikaisesti esim. 20 vuotta. Toimittaja vastaa suunnittelusta, rakentamisesta, rahoituksesta sekä ylläpidosta ja operoinnista. Toimittaja vastaa vuokrien keräämisestä. Pshp yhtenä tilojen ilmaiskäyttäjänä vastineena kiinteistön luovutuksesta 4)Kiinteistön myynti Mallissa Pshp myy kiinteistön toimittajalle. Toimittaja vastaa suunnittelusta, rakentamisesta, ylläpidosta ja operoinnista. 20
12.11.2008. Antti Peltokorpi Anne Kaarnasaari. Nordic Healthcare Group Oy. Presiksen nimi, pvm
Kansallinen Ikääntymisen foorumi 12.11.2008 Antti Peltokorpi Anne Kaarnasaari Nordic Healthcare Group Oy Presiksen nimi, pvm 1 YHTEENVETO 1. Katsaus perustuu Tilastokeskuksen väestöennusteeseen vuosille
Palveluasumisen linjaukset, sisältö ja järjestämistavat
Palveluasumisen linjaukset, sisältö ja järjestämistavat Kuntamarkkinat 14.9.2011 Palveluasumisen järjestäminen kunnissa va. sosiaali- ja terveysyksikön johtaja Sami Uotinen Asumispalvelujen järjestäminen
Tilauksen ja tuottamisen läpinäkyvyys Mitä Maisema-malli toi esiin Tampereella?
Tilauksen ja tuottamisen läpinäkyvyys Mitä Maisema-malli toi esiin Tampereella? Maisema-seminaari 23.04.2009 Helsinki Tilaajapäällikkö Eeva Päivärinta Ikäihmisten palvelujen ydinprosessi Tampereen kaupunki
Väestörakenteen muutoksen aiheuttamat tarpeet
Väestön ikääntyminen, palvelut ja tarvittavat investoinnit Kansalainen, kuntalainen, asiakas Vanhusten määrä lisääntyy räjähdysmäisesti, eräissä kunnissa yli 64 vuotiaiden määrä kasvaa vuoden 2015 loppuun
On ilo tuoda valtiovallan tervehdys tähän Kankaanpään ryhmäkodin harjannostajaisiin!
30.1.2015 Kankaanpään kehitysvammaisten ryhmäkodin harjannostajaiset Hyvä juhlaväki, On ilo tuoda valtiovallan tervehdys tähän Kankaanpään ryhmäkodin harjannostajaisiin! Tämä hanke on tärkeä monessakin
TAMPEREEN KAUPUNKISEUDUN KUNTAYHTYMÄ MUISTIO 1/2009 HYVINVOINTIPALVELUT SOSIAALI JA TERVEYDENHUOLLON TYÖRYHMÄ
MUISTIO 1/2009 HYVINVOINTIPALVELUT Aika 12.2.2009 klo 12.02 14.01 Paikka Tampereen kaupunkiseudun kuntayhtymän toimisto Satakunnankatu 18 A, 2. krs Läsnä Tarja Marjamäki Nokia puheenjohtaja (x) Raija Harju
Green Care vihreä hoiva maaseudulla (VIVA) Taustaselvitys. 1.2.2011 Anne Korhonen
Green Care vihreä hoiva maaseudulla (VIVA) Taustaselvitys 1.2.2011 Anne Korhonen Toteutus etsittiin viitteitä Green Care -malliin soveltuvista palvelutarpeista palvelustrategiat, palvelutarve- ja väestöselvitykset,
Kehitysvammaisten henkilöiden asumispalvelut nyt ja tulevaisuudessa
Kehitysvammaisten henkilöiden asumispalvelut nyt ja tulevaisuudessa Mirja Kangas, palvelualuepäällikkö, aikuisten ja työikäisten palvelut Rovaniemen kaupunki AIKUISTEN JA TYÖIKÄISTEN PALVELUALUE Tehtäväalueen
Lapin läänin kuntien ikä ja palvelurakenteen kuvaus vuonna 2007 sekä ennuste vuoteen 2020
Lapin läänin kuntien ikä ja palvelurakenteen kuvaus vuonna 27 sekä ennuste vuoteen 22 Lapin seniori ja vanhustyön kehittämisyksikkö hanke 27 29 Sauli Juupaluoma Timo Nurmela SISÄLLYS Johdanto Kaavion numero
yli 65 v ennuste 2030 ennuste 2040 ( Tilastokeskus) ,2 %
KOLARI 1. Taustatietoa Väestö yli 65 v. 2014 2030 2040 (31.12.2014 Tilastokeskus) 3 840 23,2 % 4 168 4 247 Ikääntyneiden määrä (lkm) 2013 2030 Kasvu 65 täyttäneet 901 (23%) 1 312 (32%) kasvu 411 hlöä 75
Palveluasumisen järjestäminen ja hankinnat Tampereella Kuntatalo 14.9.2011
Palveluasumisen järjestäminen ja hankinnat Tampereella Kuntatalo 14.9.2011 Mari Patronen projektijohtaja Tampereen kaupunki/ tilaajaryhmä/ ikäihmisten palvelut T A M P E R E E N K A U P U N K I Kaupungin
Harri Lindqvist Helsinki
Harri Lindqvist Helsinki 8.5.2018 ASUMISPALVELUJEN TOIMINTAMALLIT MAAKUNNILLE JA TILAKESKUKSELLE SIIRTYVÄT ASUMISPALVELUTILAT Tilakeskus vuokraa maakunnille asumispalvelutiloja, joita ovat: Kuntayhtymiltä
Kehitysvammaiset. 12,0 Palveluasuminen (ohjattu asuminen) 4,0. 4,0 Tuettu asuminen (tukiasuminen) 3,0 5,0 % 5,0 % 5,0 %
KUNNAN SOSIAALI- JA TERVEYSTOIMEN LAUSUNTO ARAN AVUSTUSHAKEMUKSEEN Kunta Orivesi 562 Kuntakoodi Asumisen rahoitus- ja kehittämiskeskus (ARA) edellyttää kunnan sosiaali- ja terveystoimen lausunnon hankkeesta
Ikäystävällinen Kuopio - ohjelma vuosille
Ikäystävällinen Kuopio - ohjelma vuosille 2009-2030 Tavoitteena hyvinvoinnin tasa-arvo Jokaiselle on turvattava oikeus hyvään vanhuuteen Valtakunnallinen Ikäihmisten palvelujen laatusuositus 2008 Hyvinvoinnin
TAMPEREEN KAUPUNKISEUDUN KUNTAYHTYMÄ MUISTIO 6/2008 HYVINVOINTIPALVELUT SOSIAALI JA TERVEYDENHUOLLON TYÖRYHMÄ
MUISTIO 6/2008 HYVINVOINTIPALVELUT Aika 18.12.2008 klo 13.05 15.01 Paikka Tampereen kaupunkiseudun kuntayhtymän toimisto Satakunnankatu 18 A, 2. krs Läsnä Tarja Marjamäki Nokia puheenjohtaja (x) Raija
yli 65 v ennuste 2030 ennuste 2040 ( Tilastokeskus) ,9 % (1258 hlöä) Kasvu
SALLA 1. Taustatietoa Väestö yli 65 v. 2014 2030 2040 (31.12.2014 Tilastokeskus) 3 781 31,9 % (1258 hlöä) 3 091 2 852 Ikääntyneiden määrä (lkm) 2013 2030 Kasvu 65 täyttäneet 1 240 (32%) 1 430 (46%) kasvu
Vanhuspalvelujen palveluseteliprojekti
Vanhuspalvelujen palveluseteliprojekti Ikäihmisten palvelujen lautakunta 14.4.2010 Mari Patronen Sirpa Laaksonen T A M P E R E E N K A U P U N K I 1 Tampereen kaupunkiseudun väestökehitys 75-84- ja yli
Koukkuniemi 2020- hanke. Palvelujärjestelmän uudistaminen osana Koukkuniemen vanhainkotialueen ja palveluiden kehittämistä
Koukkuniemi 2020- hanke Palvelujärjestelmän uudistaminen osana Koukkuniemen vanhainkotialueen ja palveluiden kehittämistä Hankkeen tavoitteet 1. Yhteiskunnallisen yrityksen perustaminen vanhustenhuollon
Linjauksia mielenterveyskuntoutujien asumisesta ja sen laadusta
Linjauksia mielenterveyskuntoutujien asumisesta ja sen laadusta Raija Hynynen 13.5.2013 Tuula Tiainen 22.5.2013 Rakennetun ympäristön osasto Toteutuuko hyvä, tarpeita vastaava asuminen? -tavallisissa asunnoissa
Sosiaalihuollon asumispalvelut ja suunnittelu kevät 2018
Sosiaalihuollon asumispalvelut ja suunnittelu kevät 2018 SHL 21 :n mukaista tehostettua asumispalvelua henkilöille, joilla hoidon ja huolenpidon tarve on ympärivuorokautinen palvelusuunnitelman mukaisesti
Lukiokoulutuksen tilannekuva Tampereen kaupunkiseudulla
Lukiokoulutuksen tilannekuva Tampereen kaupunkiseudulla TOISEN ASTEEN KOULUTUKSEN KEHITTÄMISSEMINAARI 12.5.2015 Nina Lehtinen Seutusivistys työryhmän puheenjohtaja Aineistot: Tampereen kaupunkiseutu ja
Asumisen ohjelma Vammaisten kuntalaisten asumisen muotojen ja palveluiden edistäminen Espoossa
Asumisen ohjelma Vammaisten kuntalaisten asumisen muotojen ja palveluiden edistäminen Espoossa 2016 2025 Asuminen ja palvelut seminaari 15.3.2018 Anu Autio, palvelupäällikkö, Espoon vammaispalvelut Mikä
Helsingin kaupunki Esityslista 3/ (5) Sosiaali- ja terveyslautakunta Sotep/
Helsingin kaupunki Esityslista 3/2016 1 (5) 6 Vanhusten ympärivuorokautisen palveluasumisen kilpailutus HEL 2016-001793 T 02 08 02 00 Päätösehdotus Esittelijän perustelut Kilpailutuksen taustaa päättää
Erityisasumisen toimeenpano-ohjelma 2016-2019 Päivitys 8.10.2015
Erityisasumisen toimeenpano-ohjelma 2016-2019 Päivitys 8.10.2015 Ikääntyvien asumispalvelut Pitkäaikaisen laitoshoidon vähentäminen aloitettiin, kun Senioripihan tehostetun asumispalvelun yksikkö valmistui.
yli 65 v ennuste 2030 ennuste 2040 ( Tilastokeskus) ,8 % (1163 hlöä)
POSIO 1. Taustatietoa Väestö yli 65 v. 2014 2030 2040 (31.12.2014 Tilastokeskus) 3 633 30,8 % (1163 hlöä) 2975 2766 Ikääntyneiden määrä (lkm) 2013 2030 Kasvu 65 täyttäneet 1123 (31 %) 1341 (45%) kasvu
yli 65 v ennuste 2030 ennuste 2040 ( Tilastokeskus) % (317 hlöä)
SAVUKOSKI 2. Taustatietoa Väestö yli 65 v. 2014 ennuste 2030 ennuste 2040 (31.12.2014 Tilastokeskus) 1 103 28 % (317 hlöä) 986 943 Ikääntyneiden määrä (lkm) 2013 2030 Kasvu 65 täyttäneet 315 (28 %) 453
2. Ikääntyneiden asuminen vuonna 2013 (% 75 vuotta täyttäneestä väestöstä)
KITTILÄ 1. Taustatietoa Väestö yli 65 v. 2014 2030 2040 (31.12.2014 Tilastokeskus) 6 470 18,7 % 7 476 7 835 Ikääntyneiden määrä (lkm) 2013 2030 Kasvu 65 täyttäneet 211 (19%) 1 798 (24%) kasvu 587 hlöä
Kuopion kaupunki 1 (5) Perusturvan palvelualue 2.12.2015
Kuopion kaupunki 1 (5) Strategisia linjauksia asumispalveluiden toiminnallisiin muutoksiin ja kasvavaan asumispalveluiden tarpeisiin 1.1.2017 alkaen / palveluiden järjestäjänä vastaa kunnan tehtäväksi
yli 65 v ennuste 2030 ennuste 2040 ( Tilastokeskus) ,9 % (296 hlöä)
PELKOSENNIEMI 1. Taustatietoa Väestö yli 65 v. 2014 2030 2040 (31.12.2014 Tilastokeskus) 947 29,9 % (296 hlöä) 807 766 Ikääntyneiden määrä (lkm) 2013 2030 Kasvu 65 täyttäneet 289 (30%) 354 (44%) kasvu
yli 65 v ennuste 2030 ennuste 2040 ( Tilastokeskus) ,1 % (544 hlöä)
MUONIO 1. Taustatietoa Väestö yli 65 v. 2014 ennuste 2030 ennuste 2040 (31.12.2014 Tilastokeskus) 2 375 22,1 % (544 hlöä) 2 313 2 297 Ikääntyneiden määrä (lkm) 2013 2030 Kasvu 65 täyttäneet 527 (22%) 658
TAMPEREEN KAUPUNKISEUDUN KUNTAYHTYMÄ MUISTIO 3/2009 HYVINVOINTIPALVELUT SOSIAALI JA TERVEYDENHUOLLON TYÖRYHMÄ
MUISTIO 3/2009 HYVINVOINTIPALVELUT Aika 14.5.2009 klo 12.30 13.58 Paikka Tampereen kaupunkiseudun kuntayhtymän toimisto Satakunnankatu 18 A, 2. krs Osallistujat Tarja Marjamäki Nokia puheenjohtaja ( )
Palveluasumisen nykytila seurantatutkimuksen. Sari Kehusmaa tutkimuspäällikkö
Palveluasumisen nykytila seurantatutkimuksen valossa Sari Kehusmaa tutkimuspäällikkö Tutkimus on osa I&O-kärkihankkeen seurantaa Kehitetään ikäihmisten kotihoitoa ja vahvistetaan kaikenikäisten omaishoitoa
yli 65 v ennuste 2030 ennuste 2040 ( Tilastokeskus) ,9 % (2617 hlöä)
KEMIJÄRVI 1. Taustatietoa Väestö yli 65 v. 2014 2030 2040 (31.12.2014 Tilastokeskus) 7 892 31,9 % (2617 hlöä) 6 517 6 068 Ikääntynden määrä (lkm) 2013 2030 Kasvu 65 täyttäneet 2 544 (32%) 2 901 (45%) kasvu
Palveluasumisen tarve ja kehittäminen
Palveluasumisen tarve ja kehittäminen Iisalmi 20.11.2014 Raija Hynynen Rakennetun ympäristön osasto Raija.Hynynen@ymparisto.fi Ikääntyneiden asumisen kehittämisohjelma 2013-2017 Ikääntyneiden asumisen
Ympärivuorokautinen hoito OYS-ERVA-alueella
1.4.2 Ympärivuorokautinen hoito OYSERVAalueella Sanna Salmela, projektipäällikkö Suvi Helanen, hankesuunnittelija Projekti: Järjestämissuunnitelman toteutusta tukeva työnjako ja laitospaikat Tausta ja
Ajankohtaista ikäihmisten palveluiden kehittämisessä. HEHKO-seminaari 22.3.2010 Peruspalveluministeri, TtT Paula Risikko
Ajankohtaista ikäihmisten palveluiden kehittämisessä HEHKO-seminaari 22.3.2010 Peruspalveluministeri, TtT Paula Risikko Ikäihmisten palvelujen kehittämistä linjaavat Suosituksen tavoitteena on lisätä ikäihmisten
Kehitysvammaisten asumisen ohjelman toimeenpano
Kehitysvammaisten asumisen ohjelman toimeenpano Asumisen lähipalvelujen kehittämisen teemapäivä Yhteistyöseminaari, Kongressihotelli Linnasmäki Turku 16.11.2012 Jaana Huhta, STM Näkökulmia palvelujen kehittämiseen
Erityisryhmien tarpeet asunnottomuuden torjunnassa; mielenterveyskuntoutujien asuminen esimerkkinä
Erityisryhmien tarpeet asunnottomuuden torjunnassa; mielenterveyskuntoutujien asuminen esimerkkinä 17.10.2012 Tuula Tiainen Rakennetun ympäristön osasto tuula.tiainen@ymparisto.fi Erityisryhmät ja asuminen
VANHUSTEN PALVELUT JOUTSENOSSA
VANHUSTEN PALVELUT JOUTSENOSSA ASUKASFOORUMI 15.3.2011 Minna-Maria Behm, Teija Malinen, Erja Inkiläinen & Eeva-Liisa Saarinen Vanhusten palvelut Etelä-Karjalan sosiaali- ja terveyspiiri Eksotessa Vanhusten
Kehas ohjelma toiminnan ja tekojen tukena
Kehas ohjelma toiminnan ja tekojen tukena Kuopio 30.8.2013 Raija Hynynen Rakennetun ympäristön osasto Raija.Hynynen@ymparisto.fi Kehitysvammaisten asumisen ohjelma (Kehas ohjelma) 1. Valtioneuvoston periaatepäätös
yli 65 v ennuste 2030 ennuste 2040 ( Tilastokeskus) ,8 % (930 hlöä)
RANUA 1. Taustatietoa Väestö yli 65 v. 2014 ennuste 2030 ennuste 2040 (31.12.2014 Tilastokeskus) 4 093 21,8 % (930 hlöä) 3 254 3 040 Ikääntyneiden määrä (lkm) 2013 2030 Kasvu 65 täyttäneet 904 (22 %) 1
Sote-uudistus Järjestämislain keskeinen sisältö
Sote-uudistus Järjestämislain keskeinen sisältö Keski-Suomen liiton maakuntavaltuustoseminaari Kati Hokkanen STM Sosiaali- ja terveydenhuollon uudistamisen keskeiset tavoitteet Päämääränä väestön hyvinvoinnin
IKÄIHMISTEN PALVELUKETJUN ANALYYSI TILANTEESSA. Terveys- ja hoivapalveluiden johtoryhmä
IKÄIHMISTEN PALVELUKETJUN ANALYYSI 18.4.16 TILANTEESSA Terveys- ja hoivapalveluiden johtoryhmä 12..16 Ikäihmisten palveluiden strategiassa 12-1-2 on pidetty palveluketjun kehittämistä ohjaavana valtakunnallista
1(5) KIINTEISTÖSTRATEGIA JOUTSAN KUNTA. Luonnos tekninen ltk
1(5) KIINTEISTÖSTRATEGIA JOUTSAN KUNTA Luonnos 16.2.2017 tekninen ltk 2(5) 1. JOHDANTO Kiinteistöstrategialla tavoitellaan kunnan rakennetun kiinteistöomaisuuden ylläpidon pitkäjänteistä kehittämistä sekä
TAMPEREEN KAUPUNKISEUDUN ASUNTOPOLIITTINEN OHJELMA 2030. Pekka Hinkkanen 20.4.2010
TAMPEREEN KAUPUNKISEUDUN ASUNTOPOLIITTINEN OHJELMA 2030 Pekka Hinkkanen 20.4.2010 Ohjelman lähtökohdat: Asuntopoliittisen ohjelman konkreettisia tavoitteita ovat mm.: Asuntotuotannossa varaudutaan 91 000
ESISELVITYS SEUDULLISEN SÄHKÖISEN PALVELUVERKKO- JA KARTTA - HANKKEEN KÄYNNISTÄMISESTÄ Tampereen kaupunkiseudun kuntayhtymä Dimenteq Oy, 18.12.
DIMENTEQ OY ÖRNINKATU 15 24100 SALO FINLAND WWW.DIMENTEQ.FI ESISELVITYS SEUDULLISEN SÄHKÖISEN PALVELUVERKKO- JA KARTTA - HANKKEEN KÄYNNISTÄMISESTÄ Tampereen kaupunkiseudun kuntayhtymä Dimenteq Oy, 18.12.2011
Muistiohjelman eteneminen
Kansallinen muistiohjelma: tavoitteena muistiystävällinen Suomi Pirkanmaan kunnille tehdyn kyselyn tuloksia Kirsti Kuusterä Asiantuntija, Muistiliiton muistiohjelmatoiminta Sihteeri, STM:n muistiohjelman
TEKNISTEN PALVELUJEN KILPAILUTTAMISEN HAASTEET. 17.02.2012 Markku Teppo Deveco Oy
TEKNISTEN PALVELUJEN KILPAILUTTAMISEN HAASTEET 17.02.2012 Markku Teppo Deveco Oy Kunnan teknisen toimen palvelut ovat tärkeitä asukkaille Kiristyneessä kuntataloudessa kunnilla on ollut vaikeuksia teknisen
VN TEAS Ikääntyneiden ja erityisryhmien asumisen ja asumispalveluiden järjestäminen maakuntamallissa
VN TEAS Ikääntyneiden ja erityisryhmien asumisen ja asumispalveluiden järjestäminen maakuntamallissa Tiivistelmä hankkeesta Kunnat ikääntyneiden asumisen ja elinympäristöjen kehittämisessä seminaari 27.9.2017
Oma tupa, oma lupa Ikääntyneiden arjen hallinnan haasteet
Oma tupa, oma lupa Ikääntyneiden arjen hallinnan haasteet 24.2.2015 Rovaniemi Lakimies Timo Mutalahti Sininauhaliitto Asuminen ja päihteet Laki ikääntyneen väestön toimintakyvyn tukemisesta sekä iäkkäiden
AJANKOHTAISTA ASUNTOSUUNNITTELUSTA
17.11.2015 AJANKOHTAISTA ASUNTOSUUNNITTELUSTA SELVITYKSEN TULOKSIA ARA:N ERITYISRYHMÄ- KOHTEIDEN TILAMITOITUS SELVITYKSEN TAUSTA JA TAVOITTEET Ramboll Management Consulting toteutti yhdessä Arkkitehtitoimisto
LAUSUNTO ESKOON SOSIAALIPALVELUJEN KUNTAYHTYMÄN TOIMINTOJEN KEHITTÄMISESTÄ VUOSINA 2016-2018
LAUSUNTO ESKOON SOSIAALIPALVELUJEN KUNTAYHTYMÄN TOIMINTOJEN KEHITTÄMISESTÄ VUOSINA 216-218 Lausuntopyyntö Eskoon sosiaalipalvelujen kuntayhtymä on perussopimuksensa 13 :n mukaan pyytänyt jäsenkuntien esityksiä
Sodankylän vanhustyö ja POSKE:n seniori- ja vanhustyön kehittämisyksikkö hankkeeseen osallistuminen (SODEKE aluetiimi)
Sodankylän vanhustyö ja POSKE:n seniori- ja vanhustyön kehittämisyksikkö hankkeeseen osallistuminen (SODEKE aluetiimi) Seniori- ja vanhustyön kehittämisyksikkö hankkeen aloitusseminaari Rovaniemellä 24.1.2008
Mielenterveyskuntoutujien asumisen kehittämishanke 2012 2015. Tuula Tiainen Ympäristöministeriö 2014
Mielenterveyskuntoutujien asumisen kehittämishanke 2012 2015 Tuula Tiainen Ympäristöministeriö 2014 Mielenterveyskuntoutujat tarvitsevat arkeensa tukea Mielenterveyskuntoutujien asumisen kehittäminen,
MAALLA MELKEIN KAUPUNGISSA KÄRKÖLÄN KUNNAN STRATEGIA
MAALLA MELKEIN KAUPUNGISSA KÄRKÖLÄN KUNNAN STRATEGIA 2007 2020 KÄRKÖLÄN KUNTA STRATEGIA 2007 2020 1 (4) JOHDANTO Kunnanvaltuusto hyväksyi Kärkölän kunnan strategian 2001 2010 22.10.2001. Kunnallinen toimintaympäristö
Kuopion kaupunki Pöytäkirja 11/ (1) Perusturva- ja terveyslautakunta Asianro 4322/ /2014
Kuopion kaupunki Pöytäkirja 11/2015 1 (1) 111 Asianro 4322/05.17.00/2014 Vanhusten, vammaisten, kehitysvammaisten ja erityisryhmien asumispalvelujen hankinnan valmistelu 1.1.2017 alkaen Kuntoutusjohtaja
ANTTOLAN RYHMÄKOTI HANKE 2015 Toimintamalliluonnos
ANTTOLAN RYHMÄKOTI HANKE 2015 Toimintamalliluonnos SISÄLLYSLUETTELO 1. JOHDANTO... 3 2. OMAAN TOIMINTAAN TILAT... 3 3. HENKILÖSTÖN MÄÄRÄ JA RAKENNE... 4 4. OMAVALVONTAVELVOITE... 5 5. TURVALLISUUS JA TAPATURMIEN
Laaja selvitys ympärivuorokautisesta hoidosta ja asumispalveluista Oulun yliopistollisen sairaalan erityisvastuualueella (OYS-erva)
Laaja selvitys ympärivuorokautisesta hoidosta ja asumispalveluista n yliopistollisen sairaalan erityisvastuualueella (OYS-erva) Päihdeasiakkaat, mielenterveysasiakkaat, kehitysvammaiset, vaikeavammaiset
Iisalmi Raija Hynynen Rakennetun ympäristön osasto
Ikääntyneiden, kehitysvammaisten ja mielenterveyskuntoutujien asumisen tukeminen ja asumisvaihtoehdot Iisalmi 26.11.2015 Raija Hynynen Rakennetun ympäristön osasto Raija.Hynynen@ymparisto.fi Ikääntyneiden
Kaupunkiseudun raideliikenneratkaisut osana MALsopimusmenettelyä. Pro Rautatie seminaari Seutujohtaja Päivi Nurminen
Kaupunkiseudun raideliikenneratkaisut osana MALsopimusmenettelyä Pro Rautatie seminaari 29.11.2017 Seutujohtaja Päivi Nurminen NYT 380 000 as TULEVAISUUDESSA 480 000 Tampere, 228 173 Nokia, 33 206 Ylöjärvi,
Miksi muistiohjelma on kunnalle ja kuntalaisille hyvä juttu?
Miksi muistiohjelma on kunnalle ja kuntalaisille hyvä juttu? Juha Jolkkonen geriatrian erikoislääkäri osastopäällikkö Helsingin kaupunki sosiaali- ja terveysvirasto sairaala-, kuntoutus- ja hoivapalvelut
Mielenterveyskuntoutujien asumisen kehittäminen. Raija Hynynen Rakennetun ympäristön osasto Raija.Hynynen@ymparisto.fi
Mielenterveyskuntoutujien asumisen kehittäminen Raija Hynynen Rakennetun ympäristön osasto Raija.Hynynen@ymparisto.fi Mielenterveys ja asuminen - vuonna 2010 työkyvyttömyyseläkkeensaajista mielenterveyden
Lainsäädännölläkö toimivaa arkea ikäihmisille? Ikääntyvän arki / TERVE-SOS Neuvotteleva virkamies Päivi Voutilainen
Lainsäädännölläkö toimivaa arkea ikäihmisille? Ikääntyvän arki / TERVE-SOS 2010 20.5.2010 Neuvotteleva virkamies Onko informaatio-ohjauksella tulevaisuutta? Suosituksen tavoitteena on lisätä ikäihmisten
Hyvinvointiseminaari 20.2.2014 Raahessa
Hyvinvointiseminaari 20.2.2014 Raahessa Hannu Kallunki Kuntayhtymän johtaja Raahen seudun hyvinvointikuntayhtymä Raahen seudun hyvinvointikuntayhtymä 1.1.2014 Raahe-Siikajoki-Pyhäjoki Väestö 34.570 Henkilöstö
Valtiovarainvaliokunta perjantai / HE 15/2017. Tuula Karhula, terveys- ja vanhustenpalelujen johtaja
Valtiovarainvaliokunta perjantai 27.04.2018/ HE 15/2017 Tuula Karhula, terveys- ja vanhustenpalelujen johtaja Toimintakykyisenä kotona Toimintakykyisenä kotona Tuula Karhula, vs tj 27.4.18 Nettotoimintamenojen
Kehas-ohjelman toteutustilanne. Ympäristöministeriön katsaus. Raija Hynynen Rakennetun ympäristön osasto Raija.Hynynen@ymparisto.
Kehas-ohjelman toteutustilanne Ympäristöministeriön katsaus Raija Hynynen Rakennetun ympäristön osasto Raija.Hynynen@ymparisto.fi Vammaisten ihmisten elämistä ja asumista koskevia periaatteita ja linjauksia
MIELEN ASKE Työkokous 29.1.2015. Mielenterveyskuntoutujien asuminen Maankäytön näkökulmia
MIELEN ASKE Työkokous 29.1.2015 Mielenterveyskuntoutujien asuminen Maankäytön näkökulmia 3.2.2015 Jyväskylä pähkinänkuoressa Jyväskylä on saanut kaupunkioikeudet 22.3.1837, Jyväskylän kaupunki, maalaiskunta
Kiuruveden ikääntyneen väestön hyvinvointiohjelma
Kiuruveden ikääntyneen väestön hyvinvointiohjelma 2017-2019 Kiuruveden vanhusneuvosto 6.11.2018 / Asumispalvelujen päällikkö Tarja Huttunen Kiuruveden ikääntyneen väestön hyvinvointiohjelma 2017 2019;
Ikääntyneiden asumisen kehittämisohjelma. Raija Hynynen Rakennetun ympäristön osasto Raija.Hynynen@ymparisto.fi
Ikääntyneiden asumisen kehittämisohjelma Raija Hynynen Rakennetun ympäristön osasto Raija.Hynynen@ymparisto.fi Ikääntyneiden asumistilanne 75-vuotta täyttäneistä vuoden 2010 lopussa Suositus, 2008 Asui
Ryhmäkoti Männikkö. Kangasniemi 2.2.2015 1
Ryhmäkoti Männikkö Kangasniemi 1 Kangasniemen kunta/ perusturvapalvelut Kangasniemen kunta on perustettu v. 1867 Kangasniemen kunnan väkiluku väestörekisterikeskuksen mukaan on 5694 henkilöä 31.12.2014.
1(5) KIINTEISTÖSTRATEGIA JOUTSAN KUNTA tekninen ltk xx.xx.2017 kunnanhallitus xx.xx.2017 kunnanvaltuusto
1(5) KIINTEISTÖSTRATEGIA JOUTSAN KUNTA 2.11.2017 tekninen ltk xx.xx.2017 kunnanhallitus xx.xx.2017 kunnanvaltuusto 2(5) 1. JOHDANTO Kiinteistöstrategialla tavoitellaan kunnan rakennetun kiinteistöomaisuuden
LOPEN KUNNAN IKÄIHMISTEN OHJELMA 2016 2018
Lopen kunta Perusturvalautakunta 26.1.2016 Perusturva Vanhuspalvelut LOPEN KUNNAN IKÄIHMISTEN OHJELMA 2016 2018 Sisko Haapanen Vanhuspalvelujen johtaja JOHDANTO Seudullinen ikäihmisten ohjelma 2015 2018
Hankinta paremmaksi kunnan näkökulma. Tuula Poikonen 14.1.
Hankinta paremmaksi kunnan näkökulma Tuula Poikonen 14.1. Mistä Helsinki ostaa? Järjestöt Yksityiset palvelun tuottajat Kunnat ja kuntayhtymät Asumispalvelut vaikeavammaisten palveluasuminen 34 tuottajaa
Kehitysvammaisten ihmisten asuminen ja yhdenvertaisuus
Kehitysvammaisten ihmisten asuminen ja yhdenvertaisuus THL 15.3.2018 Raija Hynynen Rakennetun ympäristön osasto Raija.Hynynen@ymparisto.fi 2 Kehitysvammaisten ihmisten asuminen vs. tavallinen vuokra-asuminen
MDR-MIKROBIT SAIRAALAN ULKOPUOLELLA HYGIENIAHOITAJA JAANA-MARIJA LEHTINEN HUS MOBIILIYKSIKKÖ
MDR-MIKROBIT SAIRAALAN ULKOPUOLELLA HYGIENIAHOITAJA JAANA-MARIJA LEHTINEN HUS MOBIILIYKSIKKÖ SISÄLLYSLUETTELO HUS-alueen MRSA ja ESBL tartuntojen osuus avopuolella ja pitkäaikaishoidossa MDR-kantaja kotihoidossa
Tietopaketti 4: Ikäihmiset. Pohjois-Pohjanmaan sosiaali- ja terveydenhuolto osana tulevaisuuden maakuntaa -hanke (PoPSTer)
Tietopaketti 4: Ikäihmiset Pohjois-Pohjanmaan sosiaali- ja terveydenhuolto osana tulevaisuuden maakuntaa -hanke (PoPSTer) Sisältö Väkiluvut ja väestöennusteet eri ikäryhmittelyillä 65 vuotta täyttäneet,
Kyläyhdistysseminaari 12.2.2014 Raahessa
Kyläyhdistysseminaari 12.2.2014 Raahessa Hannu Kallunki Kuntayhtymän johtaja Raahen seudun hyvinvointikuntayhtymä Tätä haluamme olla Edistämme kokonaisvaltaisesti ja ennakoivasti ihmisten terveyttä, toimintakykyä
AJANKOHTAISTA TAMPEREEN SEUDUN VESIHUOLLOSTA. Tekpan seutuseminaari 23.3.2011. Tj Pekka Pesonen Tampereen Vesi
AJANKOHTAISTA TAMPEREEN SEUDUN VESIHUOLLOSTA Tekpan seutuseminaari 23.3.2011 Tj Pekka Pesonen Tampereen Vesi 1 KÄYNNISSÄ OLEVIA SEUDULLISIA HANKKEITA Sako ja umpikaivolietteiden keräystyön järjestäminen
Tilakustannukset osana palvelun kustannusrakennetta
Tilakustannukset osana palvelun kustannusrakennetta Investointien ja toiminnan muutosten vaikutukset palvelujen kustannuksiin Keskeiset periaatteet Kuntayhtymä vuokraa tilat pääsääntöisesti jäsenkunnilta
Espoon kaupunki Pöytäkirja 45. Valmistelijat / lisätiedot: Riikka Nikulainen, puh
19.04.2017 Sivu 1 / 1 1702/2017 02.02.00 45 terveystoimen investointiesitys vuosille 2018-2022 Valmistelijat / lisätiedot: Riikka Nikulainen, puh. 050 325 8643 etunimi.sukunimi@espoo.fi Päätösehdotus Perusturvajohtaja
Ajankohtaista soteuudistuksesta. Tarja Myllärinen Johtaja, sosiaali ja terveys Etelä-Karjalan maakuntatilaisuus Lappeenranta 3.5.
Ajankohtaista soteuudistuksesta Tarja Myllärinen Johtaja, sosiaali ja terveys Etelä-Karjalan maakuntatilaisuus Lappeenranta 3.5.2016 Sote-uudistuksen tavoitteet ja keinot - Tavoitteena kaventaa hyvinvointi-
Vanhuspalveluiden tilannekatsaus
Vanhuspalveluiden tilannekatsaus SISÄLTÖ 1. Väestöennusteet (3-4) 2. Vanhuspalveluiden peittävyys (5-13) 3. Dementiaindeksi ja muistisairaiden lukumäärän muutos (14-15) 4. PoPSter: Alustavat toiminnalliset
Kuntamarkkinat Palveluasuminen ja hankintalainsäädäntö
Kuntamarkkinat Palveluasuminen ja hankintalainsäädäntö Juha Myllymäki Johtava lakimies Suomen Kuntaliitto Palvelujen järjestäminen JÄRJESTÄMISVASTUU KUNTA ISÄNTÄKUNTA (YHTEISTOIMINTA-ALUE) KUNTAYHTYMÄ
TAMPEREEN KAUPUNKISEUDUN KUNTAYHTYMÄ MUISTIO 6/2010 SOSIAALI JA TERVEYDENHUOLLON TYÖRYHMÄ
MUISTIO 6/2010 Aika 14.12.2010 klo 13.00 15.30 Paikka UKK instituutti, kokoustila kesä Kaupinpuistonkatu 1, Tampere Osallistujat Tarja Marjamäki Nokia puheenjohtaja (x) Raija Harju Kangasala 1. varapuheenjohtaja
Hoito- ja hoivapalvelujen vaihtoehdot ja järjestäminen kuntaorganisaation näkökulmasta
Hoito- ja hoivapalvelujen vaihtoehdot ja järjestäminen kuntaorganisaation näkökulmasta 10.2.2011 Markku Tervahauta palvelualuejohtaja Kuopion kaupunki ASIAKASVOLYYMI Potentiaaliset asiakkaat (yritykset,
Kunnan perusturvalautakunta/ sosiaali- ja terveyspalveluista vastaava toimielin
Johanna Lohtander Muutosagentti, I & O- kärkihanke, Maakunta- sote valmistelu Kunnan perusturvalautakunta/ sosiaali- ja terveyspalveluista vastaava toimielin Lapin maakunnan Ikäihmisten sosiaalihuoltolain
Kunnan toiminta ikääntyneiden asuinolojen kehittämisessä Ikääntyneiden asumisen kehittämisen väliseminaari
Kunnan toiminta ikääntyneiden asuinolojen kehittämisessä Ikääntyneiden asumisen kehittämisen väliseminaari 16.12.2015 Anna Haverinen, vanhustyön johtaja, Oulun kaupunki Oulu on Suomen viidenneksi suurin
Koti palvelutalossa vai palvelut kotiin? koti- ja erityisasumisen johtaja Johanna Sinkkonen
Koti palvelutalossa vai palvelut kotiin? koti- ja erityisasumisen johtaja Johanna Sinkkonen 2 Tarkoituksenmukaiset palvelut Toimiva asuminen Osallisuus yhteisön toimintaan Riittävä taloudellinen toimeentulo
Kehas-ohjelman toteutustilanne. Ympäristöministeriön katsaus. Raija Hynynen Rakennetun ympäristön osasto Raija.Hynynen@ymparisto.
Kehas-ohjelman toteutustilanne Ympäristöministeriön katsaus Raija Hynynen Rakennetun ympäristön osasto Raija.Hynynen@ymparisto.fi Vammaisten ihmisten elämistä ja asumista koskevia periaatteita ja linjauksia
IKÄÄNTYVIEN PALVELUOHJELMA 2013-2016. Kohti kestävästi kehittyvää Joensuuta
IKÄÄNTYVIEN PALVELUOHJELMA 2013-2016 Kohti kestävästi kehittyvää Joensuuta JOENSUUN STRATEGIAA TOTEUTETAAN TOTEUTTAMISOHJELMILLA JA TALOUSARVIOLLA Elämänkaarimallin mukaiset toteuttamisohjelmat 1. Lasten
Muistibarometri Muistihoidon kehityksestä kunnissa suunta on oikea mutta vauhti ei riitä. Kuntamarkkinat 14.9.
Muistibarometri 2015 Muistihoidon kehityksestä kunnissa suunta on oikea mutta vauhti ei riitä Kuntamarkkinat 14.9.2016 Olli Lehtonen Keskivaikeaa tai vaikeaa muistisairautta sairastavien määrä Suomessa
Palveluseteli sosiaali- ja terveydenhuollon palveluissa
Palveluseteli sosiaali- ja terveydenhuollon palveluissa Ohjelma Palveluseteli lainsäädännössä ja käytännössä Sami Uotinen, johtava lakimies Palveluseteli ikääntyneiden palveluissa Tampereella Mari Patronen,
Kodista palvelukotiin Palveluasumisen monet mahdollisuudet
Kodista palvelukotiin Palveluasumisen monet mahdollisuudet Johanna Sinkkonen Koti- ja erityisasumisen johtaja Järvenpään kaupunki Kolme kokeilua menossa: 1. tyhjillään oleva liikehuoneisto muutetaan asumiskäyttöön
Palveluasumisen asiakasmaksujen uudistusnäkymät
Palveluasumisen asiakasmaksujen uudistusnäkymät Sosiaali- ja terveydenhuollon maksut ongelmia ja uudistusnäkymiä SSOS:n yleisötilaisuus Jyrki Kataisen hallituksen ohjelman kirjaus asiakasmaksujärjestelmän
HOITO- JA HOIVAPALVELUT MUUTOKSESSA - missä ollaan - mitä tulossa - HYVÄ 2011-2015. Ulla-Maija Laiho, kehitysjohtaja, TEM Mustasaari 4.9.
HOITO- JA HOIVAPALVELUT MUUTOKSESSA - missä ollaan - mitä tulossa - HYVÄ 2011-2015 Ulla-Maija Laiho, kehitysjohtaja, TEM Mustasaari 4.9.2012 Missä ollaan? 65 vuotta täyttäneiden henkilöiden määrä ylitti
Hankekuvaus Hankkeen osa-alueet ympärivuorokautista Koordinoivan toiminnan
Hankekuvaus Hanke Turvallisuus kotona vuorokauden ympäri alkoi elokuussa 2010. Kaksivuotinen hanke on Kristiinankaupungin oma ja sen osarahoittajana toimii Pohjanmaan liitto. Hankkeen pääasiallisena kohderyhmänä
Uuden senioritalon tarve Raisiossa - Hulvelan pääte
Raision kaupunki Pöytäkirja 1 (1) Asianro 476/10.03.02/2015 143 Uuden senioritalon tarve Raisiossa - Hulvelan pääte Sosiaali- ja terveysjohtaja Juha Sandberg ja hoito- ja hoivapalveluiden tulosyksikön
Kehitetään ikäihmisten kotihoitoa ja vahvistetaan kaikenikäisten omaishoitoa. Mari Patronen YTM, M.A. European Studies, EMBA
Kehitetään ikäihmisten kotihoitoa ja vahvistetaan kaikenikäisten omaishoitoa 1 14.11.2016 YTM, M.A. European Studies, EMBA Pirkanmaan sote- ja maakuntauudistuksen tavoitteet 1. Nykyaikaistaa ja uudistaa
Ikäihmisten palvelujen nykytila
Ikäihmisten palvelujen nykytila Leena Forma Tutkijatohtori 28.9.2015 Vanhojen ihmisten palvelujen tutkimus Tampereen yliopistossa Terveystieteiden yksikkö: Yleistyvä pitkäikäisyys ja sosiaali- ja terveyspalvelujen
Miten onnistutaan palvelurakenteen keventämisessä. 30.9.2010 Eeva Laine Kotihoidon johtaja. Järvenpään kaupunki 1
Miten onnistutaan palvelurakenteen keventämisessä 30.9.2010 Eeva Laine Kotihoidon johtaja 1 30.9.2010 Miksi tarvittiin palvelurakenteen keventäminen? Kaupunginhallitus päätti v. 2007, että kaikkien hoidon