Kuopion kaupunki 1 (5) Perusturvan palvelualue

Transkriptio

1 Kuopion kaupunki 1 (5) Strategisia linjauksia asumispalveluiden toiminnallisiin muutoksiin ja kasvavaan asumispalveluiden tarpeisiin alkaen / palveluiden järjestäjänä vastaa kunnan tehtäväksi säädetyistä vanhusten palveluista, vammaispalveluista, kehitysvammaisten palveluista, pitkäaikaishoitopalveluista sekä lasten, nuorten, lapsiperheiden ja aikuisten sosiaalipalveluista lukuun ottamatta kasvatus- ja perheneuvontaa. Vanhus- ja vammaispalvelut Vanhus- ja vammaispalvelut tukevat kuopiolaisten kotona ja kodinomaisissa olosuhteissa asumista. Palvelut kohdennetaan palvelutarpeen, arvioinnin ja ohjauksen mukaisesti palveluiden piiriin hyväksytyille, kriteerit täyttäville asiakkaille. Lakisääteisissä palveluissa kotihoito on painopistealue. Vanhuspalvelujen prosessiin kuuluvat palveluohjaus, toimintakeskuspalvelut, omaishoidontuki, kotiin annettavat tukipalvelut, kotihoito ja kotisairaanhoito sekä asumispalvelut. Palveluiden lähtökohtana on asiakkaan kokema palvelutarve ja halu asua mahdollisimman itsenäisesti kodinomaisessa ympäristössä oman toimintakykynsä mukaan. Nykytila Kuopiossa kotihoito sisältää kotipalvelun sekä kotisairaanhoidon ja palvelut tuotetaan omana toimintana (24/7) ja ostopalveluna tai palvelusetelillä. Ikäihmiset ostavat kotihoidon palvelua myös suoraan yksityisiltä palveluntuottajilta. 75 vuotta täyttäneistä asukkaista 14 % on säännöllisen kotihoidon palvelujen asiakkaina (sis. ostopalvelut). Säännöllisen kotihoidon lisäksi kotihoidon palveluita voi saada myös tilapäisesti. Tilapäistä kotihoitoa (max. 3kk) järjestetään myös palvelusetelillä. Yli 15 % sotainvalidien ja vammaisten kotihoito ja asumispalvelut ostetaan pääosin yksityisiltä palveluntuottajilta. Kotihoidon tukipalveluista turvapalvelu hälytysten vastaanotto järjestetään omana toimintana. Omaishoidon tuen lakisääteisen vapaan järjestämiseen käytetään vuorohoitoa, päiväryhmätoimintaa ja palveluseteliä, jolla perhe voi ostaa palvelua yksityiseltä palveluntuottajalta kotiin tai ympärivuorokautiseen asumiseen hoitokodissa. Vanhusten ja vammaisten (ml. mielenterveys- ja päihdekuntoutujat) asumispalveluita hankitaan ostopalveluna ja tuotetaan omana toimintana sekä kokeiluluonteisesti palvelusetelillä. Sosiaalihuoltolain mukainen laitoshoito ja tehostettu palveluasuminen järjestetään ympärivuorokautisesti. Tämän lisäksi asumispalveluna järjestetään tavallista palveluasumista ryhmäkodeissa, jolloin avuntarve ei ole ympärivuorokautista. Ostopalveluiden osuus vanhusten tehostetusta asumispalvelusta on n. 31 %, vammaisten asumispalveluista 100 %, kehitysvammaisten asumispalveluista 86 % ja erityisryhmien asumispalveluista 90 %. Vanhusten pitkäaikaisessa hoivassa 85 % tuotetaan omana toimintana, kuten myös ryhmäkodeissa. Järjestämisvaihtoehdoista on vähiten käytetty sopimuskumppania kaupungin tiloissa, omaa tuotantoa vuokratiloissa sekä palveluseteliä.

2 Kuopion kaupunki 2 (5) Palvelujen järjestämisen linjaukset Palveluiden järjestämisessä korostuu kaupungin sekä yksityisen palvelutuotannon yhteistyö ja palveluiden kehittäminen hoivapalvelukokonaisuuksiksi lähipalvelualueilla. Lähipalvelualue tarkoittaa alueellista ja toiminnallista kokonaisuutta, jossa alueille rakentuu erimuotoista ja tasoista asumista (omistusasunnot, vuokra-asunnot sekä palvelu- ja tehostettuasuminen) eri ikäryhmille sekä toimintakeskuspalveluita ja kotihoitoa. Lähipalvelualueiden olennaisena osana ovat myös muut alueelliset lähipalvelut, joita tuottavat mm. yrittäjät ja kolmannen sektorin toimijat. Myös lääkäripalvelut kytketään osaksi hoivapalvelukokonaisuutta ikäihmisten osalta. Lähipalvelualueet muodostuvat luontevasti ympärivuorokautisten hoitoyksiköiden ympärille mm. Leväselle, Männistöön, Puijonlaaksoon ja keskustan alueelle sekä kuntaliitosalueiden taajamiin. Tulevaisuudessa asumispalveluja suositellaan rakentuvan olemassa olevien lähipalvelualueiden ympärille. Asumispalveluiden järjestämisessä pyrkimyksenä on yhtenäisyys ja yleispätevyys, jolloin palvelut joustavat tarvittaessa eri käyttäjäryhmien välillä. Tavoitteena on asiakkaan näkökulmasta asiakkaan valintaoikeus, itsemääräämisen ja osallisuuden vahvistaminen sekä toimintakykyä ylläpitävä ja edistävä, kuntouttava toiminta sekä kotona asumisen vahvistaminen, asuminen yhdessä paikassa loppuun saakka (yksiportainen hoidonmalli). Asumispalvelupaikan vaihtuminen on kuitenkin perusteltua, jos asiakkaan etu hoidollisesta tai kuntoutuksellisesta näkökulmasta voidaan osoittaa. Ostopalveluja ja palveluseteliä käytetään pääasiassa niissä palvelutarpeissa, joissa se palvelujen vaikuttavuuden ja kustannustehokkuuden näkökulmasta on tarkoituksenmukaista. Palveluiden hankinnoissa pyritään mahdollisuuksien mukaan hyödyntämään innovatiivisien hankintojen periaatteita (määritellään tavoitetaso ja tilataan tuloksia). Kaupungin oman tuotannon ja ulkoisen palvelutuotannon osuuden suhde pyritään pitämään tasapainossa. Talouden näkökulmasta tavoitteena on kustannusten hallinta (hintojen nousun estäminen/ennallaan pysyminen, palvelun kustannustehokkuus). Ikäihmisten toimintakyvyn ja kotikuntoisuuden ylläpitämiseen sekä kotiutustilanteiden onnistumisen varmistamiseksi on selvittelyssä toimintamalli, jota tukemaan tarvitaan mahdollisesti pienimuotoisia ja yksilölliseen tarpeeseen vastaavia ostopalveluita. Myös muiden asiakasryhmien osalta toimintakyvyn edistäminen on keskeinen tavoite hillitä ns. pitkäaikaisasiakkuuksia. Turvapalvelut järjestetään hälytyskeskuspalvelun ja turva-auttajapalvelun osalta omana tuotantona eri asiakasryhmille. Laitehankinnat kilpailutetaan. Palvelusetelin käyttöä laajennetaan sekä kotihoidon että palveluasumisen palveluihin, joissa palvelusetelin käyttö on tulosidonnainen. Tavoitteena on lisätä asiakkaiden valinnan vapautta ja tarjota palvelutarpeen kasvaessa asiakkaille palveluseteliä yhä vahvemmin yhtenä vaihtoehtoisena palveluntuottamistapana kaupungin oman tuotannon ja ostettavien palvelujen rinnalla. Palvelusetelin käyttö perustuu lakiin sosiaali- ja terveydenhuollon palvelusetelistä (569/2009). Palvelusetelin käyttö tuo joustavuutta kaupungin hankintaproses-

3 Kuopion kaupunki 3 (5) seihin, koska yksityiset palveluntuottajat valitaan ilman kilpailutusta hyväksymismenettelyllä. Valituilta palveluntuottajilta edellytetään kaupungin laatukriteereiden mukaista palvelua. Tämä tarkoittaa, että palvelusetelillä järjestettävien palvelujen tulee vastata sitä tasoa, mitä edellytetään vastaavalta kunnalliselta palvelulta. Palveluasumisessa asuminen ja hoivapalvelut eriytetään toisistaan. Mikä tarkoittaa sitä että, kaupunkikonserni organisoi lisääntyvästi tiloja käytettäviksi asumispaikkoina joihin ulkoiset palvelun tuottajat tuottavat joko hankintaan tai palveluseteliin pohjautuen hoivaa ja tukipalveluita. Palvelujen kehittämisessä on tavoitteena palvelurakenteen keventäminen laitoshoidosta kodinomaiseen asumiseen ja kotona asumiseen. Asumispalveluiden painopistettä siirretään kevyempiin asumisratkaisuihin esim. pienryhmäkodit, tuettu asuminen. Vanhusten laitoshoidon vähentäminen sekä omassa tuotannossa että ostopalveluissa tapahtuu muuttamalla vapautuvia paikkoja tehostetun palveluasumisen paikoiksi. Vahvistetaan kaupungin omaa tuotantoa hyödyntämällä olemassa olevia kiinteistöjä ja/tai maltillisella uudisrakentamisella. Tavoitteena on pysyvä vuokrasuhde, jossa asiakkaan koti säilyy samana, vaikka hoivapalvelujen tuottaja vaihtuisi. Lisätään asiakkaan valinnanmahdollisuuksia ja tuetaan hoiva- ja hoitoyrittäjyyden syntymistä alueella. Asuntotuotannon tulisi vastata joustavasti kasvaviin asuntotarpeisiin. Perustelut (strategiset ja toiminnalliset perustelut, lakisääteisyys, subjektiiviset oikeudet yms.) - Vanhuspalvelulaki, sosiaali- ja terveysministeriön Ikäihmisten palveluiden laatusuositus (STM julkaisuja 2013:11) - Sosiaalihuoltolaki - Ikäystävällinen Kuopio -ohjelman vuoteen Kehitysvammaisten asumisohjelma KEHAS - Kustannussäästöjä asumisratkaisuja keventämällä? Mielenterveyskuntoutujien asumisratkaisujen kustannusselvitys, ympäristöministeriön raportteja 20/2015 Henkilöstövaikutukset henkilötyövuosien määrään Henkilöstön liikkuvuus kehittyy ja raskaamman laitoshoivan purkautuessa henkilöstöä ohjataan kotihoitoon. Rakenteellisten muutosten toteutuessa henkilöstön urasuunnittelulla ja työkierron kehittämisellä varmistetaan oikeanlaisen osaamisen kohdentuminen eri toimintoihin. Vaikutukset toimitiloihin Palvelurakenteen muuttuminen on vähentänyt tilojen tarvetta ja tiloihin liittyvät kustannukset kohdentuvat palveluja käyttäville asukkaille tilavuokrina. Tilojen ja palveluiden

4 Kuopion kaupunki 4 (5) Palveluasumisen tilat erottaminen toisistaan mahdollistaa joustavuuden palvelujen hankinnassa ja eri tuottamistapojen välillä. Tilojen hallinta päätetään erikseen: tilat voivat olla kaupungin omistamia, tilakeskuksen tai kaupunkikonsernin muiden osapuolien toteuttamia tai kaupungin ulkopuolisilta kiinteistönomistajilta vuokraamia. Toimitilojen tarve on kasvava, koska esimerkiksi erityisryhmien asumispalvelut pyritään järjestämään tulevaisuudessa oman kotikunnan alueella ja painopistettä siirretään kohti kevyempiä asumispalveluiden muotoja. Uudisrakentamisessa huomioidaan ns. Design for all -periaate = rakennettava tai saneerattava palvelu-, vuokra- tai asumisoikeusasunto on tilaratkaisultaan niin yleispätevä, että samaa asuntoa on mahdollista asua kenen tahansa. Asumisolosuhteet ovat mahdollisimman kodinomaiset ja lähellä tavallisia asumisen muotoja, jotta ihmisen itsemääräämisen, elämänhallinnan ja osallisuuden näkökulma toteutuu. Esteettömyys ja tilaa vievät apuvälineet (pyörätuoli/rollaattori) on huomioitu kalustuksessa ja mitoituksessa. Kaikissa asunnoissa on oma WC/kylpyhuone. Asunnot varustetaan tarvittaessa keittiön rakentamista varten tarvittavilla teknisillä liitännöillä. Erilaisia palveluasuntotyyppejä on rakennettava sekä yhden hengen asuttaviksi että kahden hengen asunnoiksi esim. pariskunnille. Asumispalveluiden konseptit Alla mainittujen asumismuotojen konsepteissa on huomioitava, että eri asumismuotoja voi olla samassa kiinteistössä mahdollistaen yksiportaisen asumismallin. Myös yksiköiden kokoluokat ovat viitteellisiä 1. Ryhmäkonsepti Perinteinen ryhmäkotimuotoinen asuminen sopii parhaiten ympärivuorokautista hoivaa tarvitseville tehostetun asumispalvelun asiakasryhmille: fyysisesti huonokuntoisille ikäihmisille, muistihäiriöisille ja vaikeasti kehitysvammaisille. Kustannustehokas ryhmäkotikonsepti sisältää useita esimerkiksi 15 asunnon ryhmäkotiyksiköitä. 2. Kimppakoti, pienryhmäkoti

5 Kuopion kaupunki 5 (5) Kimppakoti on tavallisia (palvelu)asuntoja esimerkiksi normaaliasumisen yhteydessä sijaitsevana. Kimppakoti tukee asukkaidensa toimintakykyä ja itsenäisyyttä mm. tarjoamalla sosiaalisia virikkeitä, yhteisöllisyyttä, ja vertaistukea. Kimppakodit ovat kodinomaisia, pieniä alle kymmenen asukkaan asumiskokonaisuuksia, joissa hoiva tuotetaan kotihoitona päivä- ja ilta-aikaan. Kimppakoti koostuu erillisistä asunnoista, jotka voivat olla yhden hengen asuntoja tai useamman hengen huoneistoja esim. pariskunnille. Kimppakodissa on helposti saavutettavia yhteisöllisyyttä tukevia yhteistiloja kokoontumiselle ja yhdessäololle, esim. keittiö ja ruokailutila, saunaosasto, kuntoiluhuone, yhteinen piha/puutarha jne. 3. Tavalliset asunnot tavanomaisen asumisen joukossa Joillekin asiakasryhmille, esimerkiksi mielenterveyskuntoutujille on hyväksi asua mahdollisimman tavallisessa elämänpiirissä. Tavallisten asuntojen joukkoon sijoitetut (palvelu)asunnot tukevat toimintakykyä ja tarjoavat mahdollisimman neutraalin asumismuodon tukien normaalia ja itsenäistä elämänhallintaa. 4. Retriitti (lyhytaikainen asuminen) Asumismuoto on tarkoitettu esim. vuorohoito- ja kuntoutusjaksoja varten kotihoidossa oleville. Asumismuoto tukee myös esim. akuuteista elämäntilanteista toipuvia mielenterveyskuntoutujia ja päihdeongelmaisia. Asuntoja voi olla kampuskeskusten yhteydessä, mutta rauhalliset ja etäämmällä kampuksista sijaitsevat paikat on mahdollista hyödyntää retriiteille. 5. Elämäkaaritalo, uusi palvelukonsepti Asunnot rakennetaan esteettömiksi ja kaikille soveltuviksi (design-for-all), minkä ansiosta elämänkaaritaloissa on asukkaita eri ikä- ja käyttäjäryhmistä. Kaupunki ei ole asuntojen osalta pääasiallisessa järjestämisvastuussa. Tavoitteena on tarjota virikkeellistä asumista ja palvelujen saatavuutta eri elämäntilanteissa oleville ihmisille. Elämänkaaritalot pyrkivät vastaamaan asukkaiden eri elämänvaiheiden muuttuviin tarpeisiin niin, että omassa kodissa voisi asua elämän loppuun asti.