TAMPEREEN KAUPUNKISEUDUN KUNTAYHTYMÄ MUISTIO 6/2008 HYVINVOINTIPALVELUT SOSIAALI JA TERVEYDENHUOLLON TYÖRYHMÄ

Transkriptio

1 MUISTIO 6/2008 HYVINVOINTIPALVELUT Aika klo Paikka Tampereen kaupunkiseudun kuntayhtymän toimisto Satakunnankatu 18 A, 2. krs Läsnä Tarja Marjamäki Nokia puheenjohtaja (x) Raija Harju Kangasala 1. varapuheenjohtaja ( ) Janita Koivisto Kangasala varaedustaja (x) Tuuli Löfgren Kangasala ( ) Raimo Nieminen Lempäälä ( ) Sisko Vesander Lempäälä ( ) Erja Kovalainen Nokia (x) Sari Mäkinen Orivesi 2. varapuheenjohtaja ( ) Kari Rannanautio Orivesi (x) Matti Pitkänen Pirkkala (x) Pirkko Ranki Pirkkala (x) Taru Kuosmanen Tampere ( ) Erkki Lehtomäki Tampere ( ) Heikki Lätti Tampere ( ) Mari Patronen Tampere ( ) Eeva Päivärinta Tampere ( ) Mauri Jokinen Vesilahti (x) Pirkko Partanen Vesilahti (x) Sisko Paloviita Ylöjärvi ( ) Kari Virta Ylöjärvi (x) Päivi Nurminen TKSKY (x) Tuukka Salkoaho TKSKY sihteeri (x) Esa Kanerva Hypa työryhmän henkilöstön edustaja (x) Muut osallistujat: Matti Eskola Soili Pakarinen Ole Ursin Smith Sakari Ermala Ritva Asula Myllynen Finn Medi tutkimus Oy Finn Medi tutkimus Oy Norlandia Omsorg Verte Oy TKSKY

2 KÄSITELTÄVÄT ASIAT 1. KOKOUKSEN AVAUS JA LÄSNÄOLIJAT EDELLISEN KOKOUKSEN MUISTIO KOKOUKSEN TYÖJÄRJESTYKSEN HYVÄKSYMINEN SELVITYS POTILASHOTELLITOIMINNAN MAHDOLLISUUKSISTA MIELENTERVEYS JA MUISTIHÄIRIÖISTEN VANHUSTEN MONIPALVELUKESKUS NOKIAN PITKÄNIEMEEN, SEUDULLINEN SELVITYSHANKE TAMPEREEN KAUPUNKISEUDUN ASUNTOPOLIITTINEN OHJELMA, ERITYISRYHMIEN ASUMINEN SEURAAVAT KOKOUKSET MUUT ASIAT KOKOUKSEN PÄÄTTÄMINEN

3 1. KOKOUKSEN AVAUS JA LÄSNÄOLIJAT Puheenjohtaja Tarja Marjamäki avaa kokouksen. Sihteerinä toimii Tuukka Salkoaho. Todetaan läsnäolijat. Hyväksyttiin. 2. EDELLISEN KOKOUKSEN MUISTIO Hyväksytään esityslistan liitteenä oleva edellisen kokouksen muistio. Hyväksyttiin. 3. KOKOUKSEN TYÖJÄRJESTYKSEN HYVÄKSYMINEN Kokouksen työjärjestykseksi hyväksytään esityslistan mukainen asioiden käsittelyjärjestys. Hyväksyttiin. 4. SELVITYS POTILASHOTELLITOIMINNAN MAHDOLLISUUKSISTA Pohjoismaissa on toiminnassa 47 varsinaista potilashotellia. Suomessa täysimittakaavaisia potilashotelleja ei ole. Potilashotelleissa majoittuvat ensisijaisesti potilaat, jotka eivät tarvitsisi vuodeosastojen intensiivistä hoitoa. Potilashotelleja käyttävät runsaasti myös potilaiden omaiset. Potilashotelli tarjoaa terveydenhuollolle merkittävän keinon kehittää asiakaslähtöistä palvelua ja valinnanmahdollisuutta samalla, kun se tarjoaa tilaisuuden merkittävään toiminnan tehostamiseen ja kustannussäästöihin. Pohjoismaissa potilashotelleja käytetään olennaisena osana sairaaloiden toimintaprosesseja. Niissä tyypillinen paikkamäärä on % vuodeosastojen paikkamääristä. Joissain uusissa pohjoismaisissa investointisuunnitelmissa potilashotellin suhteellinen osuus on vielä suurempi. Tampereen seudulle on jo yli 10 vuoden aikana toivottu potilashotellia. Aiemmat toiveet eivät ole johtaneet toiminnan käynnistymiseen. Syksyn 2008 aikana Finn Medi Tutkimus Oy ja PSHP ovat tehneet potilashotellin tarvekartoitusta. Selvitys jakautui kahteen osaan, jossa toisessa toteutettiin otos PSHP:ssa sisässä olevista 3

4 potilaista tietyltä päivältä ja selvitettiin heidän mahdollisuutensa siirtyä potilashotellin käyttäjiksi. Selvitys toteutettiin Norlandia Omsorgin luoman toimintamallin perusteella. Toisessa osassa selvitettiin poliklinikkapotilaiden ja omaisten tarvetta ja halukkuutta potilashotellin palveluihin. Molempien selvitysten perusteella potilashotellille on suurta tarvetta. TAYSin välittömässä läheisyydessä toimivassa potilashotellissa voisi selvityksen perusteella olla huonetta nykyisille potilaille sekä poliklinikkapotilaiden, omaisten ja muiden käyttäjien tarpeeseen noin 100 paikkaa lisää. Potilashotellin vuorokausikustannus riippuen hoitotyön määrästä on noin välillä vuorokausi, joten potilashotellin tehokas käyttö voisi säästää vuositasolla aina 2 3 M. Säästö edellyttää, että nykykäytössä oleville vuodepaikoille löytyy muu potilaskäyttö. Näitä ovat mm. toimenpiteiden määrän kasvun, huoneisiin sijoitettujen potilaiden lukumäärän pienentämisen ja monien muiden toimien kautta. Selvityksen perusteella hotellin perustaminen on erittäin kannattava vaihtoehto. Sen käynnistämisen kannalta avoinna oleva kysymys on siitä, kuka oli potilashotellille maksava asiakas; olisivatko kunnat suoraan potilashotellin asiakkaita vai hankkisiko PSHP palvelut kuntien puolesta osana palvelupakettejaan. Selvityksen perusteella näyttäisi siltä, että alkuvaiheessa tehokkain tapa olisi se, että vuodeosastoilta siirtyvien potilaiden ostot hoituisivat ensisijaisesti PSHP:n kautta. Sen lisäksi kunnat voisivat hankkia hotellilta suoraan kotiutettavien potilaiden majoituspalveluja. Norlandia Omsorg on Pohjoismaiden suurin potilashotelliyritys, jolla on hotellit mm. Odensen, Trondheimin, Oslon ja Karlstadin sairaaloiden yhteydessä. Norlandia on kiinnostunut vaihtoehdosta, jossa se voisi avata Suomen ensimmäisen potilashotellin TAYSin yhteyteen. Potilashotellitoimintaa ja selvityksen tuloksia esittelevät Finn Medi tutkimus Oy:stä toimitusjohtaja Matti Eskola, projektikoordinaattori Soili Pakarinen ja Norlandia Omsorgin johtaja Ole Ursin Smith. Merkitään annettu selostus tiedoksi. Käydään keskustelu kuntien roolista potilashotellitoiminnan kehittämisessä. Merkittiin annetut selostukset tiedoksi. Sovittiin, että puheenjohtaja Marjamäki ja toimitusjohtaja Eskola järjestävät pienemmällä ryhmällä työpalaverin asian eteenpäin viemiseksi. Tämän jälkeen asian käsittelyä jatketaan seudun sosiaali ja terveydenhuollon työryhmän helmikuun kokouksessa. Sekä Ole Ursin Smithin että Matti Eskolan PowerPoint esitykset ovat muistion liitteenä. 4

5 5. MIELENTERVEYS JA MUISTIHÄIRIÖISTEN VANHUSTEN MONIPALVELUKESKUS NOKIAN PITKÄNIEMEEN, SEUDULLINEN SELVITYSHANKE Verte Oy:n ja Tampereen kaupunkiseudun kuntayhtymän puitteissa on kuluvan syksyn aikana valmisteltu selvityshankesuunnitelmaa mielenterveys ja muistihäiriöisten vanhusten monipalvelukeskuksen muodostamisesta Nokian Pitkäniemeen Seudullisena yhteishankkeena. Valmistellun hankkeen keskeisenä tavoitteena on Tampereen kaupunkiseudun läntisten kuntien lähtökohdista yhteisesti suunniteltu Pitkäniemeen keskitetty monimuotoinen vanhushoivan osaamiskeskittymä missä on palvelutarjoajien (yksityinen, julkinen) näkökulmasta laadukkaat tilat ja ympäristö, riittävän korkeatasoinen työvoima, osaaminen ja toimintaympäristö. Tilojen osalta hankkeessa selvitetään edellytykset monimuotoiselle asumisrakenteelle uudiskäytön kautta. Tavoitteena on tulevaisuuden tarpeet huomioivan kiinteistöpotentiaalin muodostaminen alueelle vastaamaan Tampereen läntisten kuntien kasvavaa mielenterveys muistihäiriöisten vanhusten hoito ja hoivatarvetta. Eräänä keskeisenä asiana on selvittää uudet innovatiiviset mallit kiinteistöjen omistuksesta, hallinnasta sekä tilojen vuokrautumisesta yksityiselle palvelutarjoajalle. Selvitettävänä asiana on palvelujen kilpailutus olemassa olevaan yhteisesti suunniteltuun tilaan ja alueeseen. Toimintojen osalta tavoitteena on kehittää uudentyyppistä yhteistyötä ja vuoropuhelua vanhushoivan palvelujen, osaamisen ja hoivan järjestämisessä julkisten toimijoiden ja hyvinvointipalveluyrittäjien välillä. Alustava hankesuunnitelma on esityslistan liitteenä. Hanke sisältyy alustavasti Tampereen kaupunkiseudun aluekeskusohjelman vuoden 2009 toiminta ja taloussuunnitelmaan. Toimitusjohtaja Sakari Ermala Verte Oy:stä selostaa asiaa kokouksessa. Käydään keskustelu kuntien näkökulmasta hankkeen tavoitteista ja tulosodotuksista. Tehdään tarvittavat etenemispäätökset. Hankkeen jatkovalmistelu etenee siten, että esityslistan liitteenä ollut hankesuunnitelma muokataan kuntayhtymän uusien projektisuunnitelmaohjeiden mukaiseksi. Hanke esitys viedään seudun kuntajohtaja kokouksen käsiteltäväksi helmikuussa Käydyssä keskustelussa esitettiin, että sisällöllisesti hankesuunnitelmaa monipuolistettaisiin siten, että vaikeahoitoiset geriatriset 5

6 potilaat, kuten ikääntyvät alkoholistit, huomioitaisiin hankesuunnitelmaa täydennettäessä. 6. TAMPEREEN KAUPUNKISEUDUN ASUNTOPOLIITTINEN OHJELMA, ERITYISRYHMIEN ASUMINEN Osana Tampereen kaupunkiseudun asuntopoliittisen ohjelman laadintaa on kartoitettu kaupunkiseudun seudun viranhaltijoiden näkemyksiä seudun kuntien nykytilanteesta, tulevaisuuden haasteista ja seudullisista yhteistyömahdollisuuksista erityisryhmien asumiseen liittyen. Taustana tälle kartoitustyölle on ollut näkemys, että asuntopolitiikka ei ole vain kasvua ja elinkeinopolitiikkaa tukeva väline, vaan samanaikaisesti myös yhteiskunnallisen koheesion ja syrjäytymisen vastaisen työn väline. Keskeinen haaste asuntopoliittiselle ohjelmalle on huolehtia väestön kasvua vastaavasta, riittävästä asuntojen saatavuudesta huomioiden sekä markkinaperustainen asuntotuotanto, sosiaalinen asuntotuotanto että erilaisten erityisryhmien asumistarpeet. Kuntien yhteistyömahdollisuuksien ja tulevaisuuden haasteiden kartoittamistyöstä on käytännössä vastannut asumispoliittisen ohjelman laadinnan tueksi perustettu asumisen sosiaalisten kysymysten tukiryhmä. Tukiryhmän ovat muodostaneet Johanna Heikkilä Lempäälästä, Markku Männikkö Vesilahdelta, Sisko Paloviita Ylöjärveltä, Tuija Peurala Orivedeltä, Matti Pitkänen Pirkkalasta, Eeva Päivärinta ja Jarmo Lehtinen Tampereelta, Katja Uitus Mäntylä Nokialta, Matti Eskola Finn Medi Tutkimus Oy:stä, Sampo Ruoppila Net Effect Oy:stä ja Tuukka Salkoaho Tampereen kaupunkiseudun kuntayhtymästä. Tukiryhmässä asumiseen/tilaan liittyvät yhteiset kehittämistarpeet on nähty seuraavasti: Sijainti: tontit hyvillä paikoilla palveluihin nähden; integrointi muuhun yhdyskuntarakenteeseen (palvelutilojen muunneltavuus, esim. päivähoito ja vanhustentalo samassa kiinteistössä); kävelyetäisyys olemassa oleviin palvelupisteisiin Tilojen reunaehdot : esteettömyys, puutarhamaisuus (mielenterveyskuntoutujat), ympäristön viihtyisyys (ei eroa perusväestöstä) Tonttivaranto tämän tyyppiseen toimintaan (suhteessa määräodotuksiin); suurempi yksikkökoko huomioitava (riittävän suuret tontit) Paikat / mahdolliset yhteiset kehittämiskohteet: Pitkäniemi, Kaivanto (Korjausrakentaminen muistettava tästäkin näkökulmasta; sosiaaliset syyt, esteettömyys laajalla skaalalla) 6

7 Yhteisvastuullisuus tuotannossa / palvelujen järjestämisessä kunnittain Toiminnalliseen yhteistyöhön kohdistuvat kehittämistarpeet on tukiryhmässä vastaavasti nähty seuraavasti: Tarpeiden määrittely: kuntayhteistyö sääntönä kun hankkeet vireillä (kaavoittaja); yhteissuunnitteluvelvoite erityisesti reuna alueiden osalta; erityiset erityisryhmät: lähtökohtaisesti tehtävä yhdessä Yhteistyö: soster ja asuntotoimi: nyt pienessä kunnissa hyvin vähäistä, Tampereella tarvelähtöistä (asuntokannan kokonaisuus); soster ja kaavoitus: tonttien riittävyys; (tietoisuus kehittämissuunnitelmasta); vähintään kerran vuodessa kunnissa kokous, jossa kaikki osalliset läsnä pohtimassa asuntokannan palettia suhteessa tarpeisiin Asumisen palveluiden kehittäminen perusväestölle ja erityisryhmille (ei turhia erotteluja); lisäpalvelut kasvavana trendinä Haasteiden tunnistaminen yhdessä seudullisesti yli kuntarajojen. Uusi työryhmä vai esim. PARAS työryhmä (sosiaali ja terveydenhuollon työryhmä); tuleeko ikääntyminen riittävästi tämän kautta? Yhteinen seudullinen tietotuotantoyksikkö: ennakointityötä koko seutua koskien; tiedontuotanto organisointi; rakennemallin vientiä palvelutasolle Kotitori mallin seudullistaminen (kotona asumista tukevien palvelujen välittäminen); hyödyllistä etenkin raja alueilla Asiaa selostetaan kokouksessa. Merkitään asumisen sosiaalisten kysymysten tukiryhmän tilannekatsaus tiedoksi. Merkittiin asumisen sosiaalisten kysymysten tukiryhmän tilannekatsaus tiedoksi. Käydyssä keskustelussa esitettiin, että tähän mennessä tunnistettujen erityisryhmien lisäksi kriminaalihuollon asiakkaat otettaisiin tukiryhmässä tarkastelun kohteeksi. 7

8 7. SEURAAVAT KOKOUKSET Alustavan ehdotuksen mukaan seudun sosiaali ja terveydenhuollon työryhmä kokoontuu kevään 2009 aikana seuraavasti: klo klo klo Työryhmä päättää kevään 2009 kokousaikataulusta. Seudun sosiaali ja terveydenhuollon työryhmä kokoontuu kevään 2009 aikana seuraavasti: klo klo klo MUUT ASIAT Kun muita asioita ei ilmaantunut, puheenjohtaja Marjamäki kiitti työryhmää kuluneesta ja toimeliaasta syksystä sekä toivotti kaikille oikein mukavaa ja rauhaisaa joulunaikaa. 9. KOKOUKSEN PÄÄTTÄMINEN Puheenjohtaja Marjamäki päätti kokouksen klo Muistion vakuudeksi, Tuukka Salkoaho sihteeri 8