TAMPEREEN KAUPUNKISEUDUN KUNTAYHTYMÄ MUISTIO 3/2009 HYVINVOINTIPALVELUT SOSIAALI JA TERVEYDENHUOLLON TYÖRYHMÄ

Transkriptio

1 MUISTIO 3/2009 HYVINVOINTIPALVELUT Aika klo Paikka Tampereen kaupunkiseudun kuntayhtymän toimisto Satakunnankatu 18 A, 2. krs Osallistujat Tarja Marjamäki Nokia puheenjohtaja ( ) Raija Harju Kangasala 1. varapuheenjohtaja (x) Saapuvilla klo Tuuli Löfgren Kangasala ( ) Raimo Nieminen Lempäälä ( ) Sisko Vesander Lempäälä ( ) Erja Kovalainen Nokia ( ) Sari Mäkinen Orivesi 2. varapuheenjohtaja ( ) Kari Rannanautio Orivesi (x) Oskari Auvinen Pirkkala (x) Matti Pitkänen Pirkkala ( ) Pirkko Ranki Pirkkala (x) Kari Hakari Tampere ( ) Taru Kuosmanen Tampere (x) Saapuvilla klo Erkki Lehtomäki Tampere (x) Heikki Lätti Tampere ( ) Mari Patronen Tampere ( ) Eeva Päivärinta Tampere ( ) Anniina Tirronen Tampere varaedustaja (x) Mauri Jokinen Vesilahti ( ) Pirkko Partanen Vesilahti (x) Sisko Paloviita Ylöjärvi ( ) Kari Virta Ylöjärvi ( ) Päivi Nurminen TKSKY (x) Tuukka Salkoaho TKSKY sihteeri (x) Esa Kanerva Hypa työryhmän henkilöstön edustaja (x) Muut osallistujat: Sakari Ermala TKSKY (x) Matti Eskola Finn Medi Tutkimus Oy (x)

2 KÄSITELTÄVÄT ASIAT 1. KOKOUKSEN AVAUS JA LÄSNÄOLIJAT EDELLISEN KOKOUKSEN MUISTIO KOKOUKSEN TYÖJÄRJESTYKSEN HYVÄKSYMINEN ARVIO KAUPUNKISEUTUSUUNNITELMIEN TOTEUTTAMISEN ETENEMISESTÄ ESITYS ERITYISHUOLTONEUVOSTOSTA POTILASHOTELLI, AVOIMET KYSYMYKSET SEUDULLINEN DEMENTIAOIREISTEN ERIKOISHOIVAN OSAAMIS JA PALVELUKESKITTYMÄ HANKE SEURAAVAT KOKOUKSET MUUT ASIAT KOKOUKSEN PÄÄTTÄMINEN

3 1. KOKOUKSEN AVAUS JA LÄSNÄOLIJAT Puheenjohtaja Tarja Marjamäki avaa kokouksen. Sihteerinä toimii Tuukka Salkoaho. Todetaan läsnäolijat. Puheenjohtajiston poissa ollessa kokouksen avasi seutujohtaja Nurminen. Todettiin läsnäolijat. 2. EDELLISEN KOKOUKSEN MUISTIO Hyväksytään esityslistan liitteenä oleva edellisen kokouksen muistio. Hyväksyttiin. 3. KOKOUKSEN TYÖJÄRJESTYKSEN HYVÄKSYMINEN Kokouksen työjärjestykseksi hyväksytään esityslistan mukainen asioiden käsittelyjärjestys. Hyväksyttiin. 4. ARVIO KAUPUNKISEUTUSUUNNITELMIEN TOTEUTTAMISEN ETENEMISESTÄ Seutujohtaja Nurminen Paras puitelain mukaan 16 kaupunkiseutua ja pääkaupunkiseutu jättivät suunnitelmat maankäytön, asumisen ja liikenteen yhteensovittamisesta sekä palvelujen käytön lisäämisestä seuduilla valtioneuvostolle elokuussa Ministeriöistä ja Suomen Kuntaliitosta koottu arviointiryhmä arvioi jätettyjen suunnitelmien sisällön huhtikuussa Tampereen kaupunkiseudun yhteistyösuunnitelma sai hyvän arvioinnin ja seutu sijoittui Helsingin seudun kanssa jaetulle 1. sijalle pisteytyksessä. Arviointiryhmä on tarkastellut kaupunkiseutusuunnitelmia uudelleen keväällä 2009, jolloin arviointi on kohdistunut suunnitelmien toteuttamisen etenemiseen. Arviointi ja sen johtopäätökset hyö 3

4 dynnetään eduskunnalle syksyllä 2009 annettavassa selonteossa Paras puitelaista. Tampereen kaupunkiseudun menestyminen myös toisessa yhteistyön tilaa kuvaavassa arvioinnissa on hyvää tasoa ja sijoitus jaettu 2. sija Helsingin seudun kanssa. Suurten kaupunkiseutujen maankäytön ja palveluyhteistyön edellytykset on arvioitu parhaaksi Jyväskylässä, jossa toteutunut kuntaliitos on saanut paljon painoarvoa pisteytyksessä. Tampereen kaupunkiseudun yhdyskuntarakenteen eheyttämistä koskeva arviointi on suurten kaupunkien positiivisin. Arvioinnissa on kiinnitetty huomiota siihen, minkälaisilla suunnitteluvälineillä ja prosessilla maankäytön, asumisen, liikenteen ja palvelujen yhteensovittamista seudulla käsitellään ja mitä toteuttamisen ohjelmoinnista on kerrottu. Huomiota on kiinnitetty myös yhdyskuntarakenteen eheyttämisen keinoihin, maapoliittisiin periaatteisiin ja hajarakentamisen ohjaamiseen. Tampereen kaupunkiseudun toimintoja yhteensovittava rakennemallityö saa erityistä huomiota arvioinnissa. Yhteen sovittavasta tarkastelusta on syytä nostaa erityisesti esille Tampereen kaupunkiseutu, missä rakennemalliin kytkettynä on valmisteltu asuntopoliittista ohjelmaa, liikennejärjestelmäsuunnitelmaa, hyvinvointipalvelujen palveluverkkosuunnitelmaa, ilmastostrategiaa ja elinkeinostrategiaa. Näille seudullisille hankkeille on hyväksytty yhteinen tavoitteisto sekä kriteerit rakennemallivaihtoehtojen arvioimista varten. Arviointiryhmä toteaa lisäksi mm., että kaupunkiseutusuunnitelmien laatimisen jälkeen tarve yhteensovittamiselle on entisestään kasvanut ilmastohaasteisiin vastaamisen takia. Myös eteneminen kohti yhteisvastuullista asuntopolitiikkaa ja asumisen erityisryhmien tarpeiden tunnistamista on Tampereen kaupunkiseudulla pidetty hyvänä. Sen sijaan palveluyhteistyö kaupunkiseudun toiminnallisella alueella ei arvioiden mukaan toimi tavoitellulla tasolla. Tähän vaikuttaa mm. perusterveydenhuollon ja sosiaalitoimen yhteistoimintaalueiden muodostaminen keskusseudulta poispäin. Hyvänä toteutustapana on mainittu kuitenkin Tampereen kaupunkiseudun palveluverkkoselvitys, joka on tehty yhdessä ja vuorovaikutteisesti maankäytön ja liikenteen seudullisen tarkastelun kansa Tampereen kaupunkiseudun kuntien sitoutuneisuus yhteistyöhön, yhteistyön organisointi ja etenemisen tahti on arvioitu hyväksi. Miten eteenpäin? otteita arviointiraportista 4

5 Kuntien vapaaehtoiseen yhteistyöhön perustuvassa toimintamallissa on luottamuksen rakentuminen avainasemassa. Luottamuksen syntymisessä tärkeänä kysymyksenä on mm. keskus ja kehyskuntien erilaisen toiminta ja päätöksentekokulttuurin huomioon ottaminen asioiden valmistelussa. Keskuskaupungissa on totuttu hoitamaan asioita suuremmalla asiantuntijakoneistolla ja virkamiesvaltaisemmin. Pienissä kunnissa kunnallispoliitikoilla on suurempi rooli. Kehyskunnassa koetaan helposti, että yhteistyö merkitsee keskuskaupungin toimintatapojen levittäytymistä ympäröiviin kuntiin sellaisenaan ja tätä vierastetaan. Toinen tärkeä tekijä luottamuksen syntymiselle ja suunnitelmien toteuttamiselle on riittävä tiedollinen pohja ja asioiden vuorovaikutteinen käsittely. Ongelmana on usein, että asioista viime kädessä päättävät luottamushenkilöt eivät ole tarpeeksi mukana seudullisen yhteistyön tavoitteiden asettamisessa ja suunnitelmien laadinnassa. Yhteistyössä tulisi jatkossa selkeämmin nostaa esiin ne kysymykset, joiden ratkaisemista tarvitaan todellisten kestävien muutosten saavuttamisessa. Painopisteen tulisi olla maankäyttöpolitiikassa, yhteisvastuullisessa asuntopolitiikassa ja hajarakentamisen seudullisessa ohjauksessa. Palvelujen järjestämisessä kriittisiä kynnyskysymyksiä ovat muun muassa kehyskuntien solidaarisuus keskuskaupungin vastuulle jäävissä syrjäytymisongelmissa ja keskuskaupungin suhtautuminen kehyskuntien pelkoon lähipalvelujen menettämisestä. Kunta ja palvelurakenneuudistuksen suunnitteluvaiheen loppuarvioinnissa (Valtiovarainministeriön julkaisuja 11/2009) pidetään kaupunkiseutusuunnitelmien osalta tärkeänä vahvistaa seudun kuntien välisen yhteistyön toimeenpanoa tukevia toimenpiteitä ja nähdään kolme kehittämisen vaihtoehtoa: 1. Annetaan kaupunkiseutujen kehittyä omilla ja itselleen perustelluilla valinnoilla 2. Annetaan kaupunkiseutulaki, jossa määritellään minimiehdot yhteistyölle 3. Luodaan kaupunkiseutusopimuskäytäntö, jossa osapuolina ovat esimerkiksi valtio, kaupunkiseutujen kunnat ja maakuntien liitot. Eteneminen ilman uusia toimenpiteitä Tässä vaihtoehdossa seudut etenevät käynnissä olevien prosessien pohjalta. Voi olettaa, että sekä lyhyen että pitkän aikavälin taloustilanne ohjaa seudun sisällä kunnat tekemään lisääntyvää yhteistyötä ja myös kuntien yhdistymisiä tapahtuu enenevässä määrin muutaman vuoden sisällä. Kannustimena toimii myös se, että kuntaliitosprosessien ja sujuvien yhteistyöprosessien seurauksena seutujen välinen kilpailuasetelma vahvistuu ja se tukee seudun sisäistä yksituumaisuutta. 5

6 Kaupunkiseutujen kehitys todennäköisesti erilaistuu entisestään. Osalla seuduista päästään yhteisvastuullisesti eteenpäin. Osalla seuduista taas kuntien välinen kilpailu säilyy vahvana ja yhteistyön ja seudun kehittäminen lukkiutuvat kiistakysymyksiin. On myös vaikea nähdä, että tämä vaihtoehto johtaisi koko kaupunkiseudun kannalta maankäytön, asumisen, liikenteen ja palvelujen yhteensovittamisen sekä yhdyskuntarakenteen kehittymisen kannalta optimaalisiin ratkaisuihin. Arviointitulosten perusteella eteneminen ilman uusia toimenpiteitä, käynnissä olevien yhteistyöprosessien pohjalta on vaihtoehtona riittämätön, ja kaupunkiseudut tarvitsevat enemmän ohjausta ja tukea yhteistyöhön. Tätä ovat monet kaupunkiseudut itsekin toivoneet. Tuki on tässä ymmärrettävä laajasti, eikä se välttämättä tarkoita taloudellista tukea, vaan esimerkiksi tiedollista ja verkottumistukea. Kaupunkiseutujen tiukempi ohjaaminen yhteistyöhön Seuraavien vaihtoehtojen lähtökohtana on näkemys siitä, että nykymenettelyillä ei päästä riittävästi seudun sisäisen kilpailuasetelman ylitse. Kaupunkiseudun elinvoima kokonaisuutena kärsii eikä yhdyskuntarakenteen eheyttäminen seudulla etene toivotulla tavalla. Palveluja ei järjestetä taloudellisesti ja tehokkaasti, eikä seudun asukkaiden arjen sujuvuuteen vaikuttavaa palvelujen kuntarajat ylittävää käyttömahdollisuutta huomioida riittävästi palveluratkaisuja tehtäessä. Riskit ja ongelmat ovat suurimpia siellä, missä myös paineet ovat suurimpia, eli isoimmilla kaupunkiseuduilla. Minimiehdot yhteistyölle kaupunkiseutulaki Yhtenä vaihtoehtona on, että yhteistoimintavelvoitteesta säädettäisiin lailla. Velvoitteen lähtökohtana tulisi olla eri kaupunkiseutujen tilanteeseen perustuva analyysi pelisääntöjen tarpeesta seutujen sisäisten ratkaisujen järjestämiselle. Tavoitteena ei saisi olla vain itsetarkoituksellinen asiakirjojen laatiminen, vaan seutujen tilanteesta lähtevä tarve sitovampien yhteisten suunnitelmien ja niiden toteuttamisohjelmien laatimiselle. Velvoitteen kohdentamista pohdittaessa olisi otettava huomioon kuntarakenteen kehittyminen ja seutujen koosta ja muusta tilanteesta johtuva yhteistyön tarve. Osa nykyisistä, puitelaissa mainituista kaupunkiseutusuunnitelman laatineista seuduista ei kuuluisi velvoitteen piiriin. Laissa tulisi myös ottaa kantaa velvoitteessa seuduilta edellytettävien suunnitelmien sisältöön sekä mahdollisesti niiden laatimisen aikatauluihin. Yhteistoimintavelvoitteella voitaisiin päästä yhteisiin seudullisiin suunnitelmiin, mutta pelkkä suunnittelun yhteistoimintaan velvoittaminen ei vielä sellaisenaan takaisi suunnitelmien sitovuutta ja toteutumista käytännössä. Sopimusmenettely Toisena vaihtoehtona on sopimuksiin perustuvan käytännön kehittäminen kaupunkiseutuja varten. Kaupunkiseudut poikkeavat toisistaan historialtaan, toimintatavoiltaan, tarpeiltaan ja soveltuvilta 6

7 ratkaisumalleiltaan. Yhtä oikeaa toimintamallia ja yhteistyön toimenpidekokonaisuutta ei ole ja seuduittain räätälöidyssä sopimuskäytännössä voitaisiin seutujen ominaispiirteet ottaa huomioon. Seuduilla tehtävissä sopimuksissa osapuolina tulisi olla valtion viranomaisia sekä seudun kunnat ja maakuntien liitot. Valtion rooli on merkittävä erityisesti infrastruktuurin ja asumisen rahoituksessa sekä maankäytön ja liikenteen suunnittelun koordinoinnissa ja ajoituksessa. Sopimuksiin liittyvässä prosessissa tarvitaan todennäköisesti myös ulkopuolista tukea, esimerkiksi selvitysmiehen asettamista. Tällaisessa yhteistyöprosessissa seudun kehittämisen ja toimintaympäristön muutoksen mahdollisuudet ja uhkat sekä seudun kuntien keskinäiset riippuvuudet voidaan tehdä näkyviksi ja niitä voidaan kriittisesti analysoida. Seuduilla tulee miettiä, mitä olemme tähän mennessä tehneet, mitä aiomme tehdä ja mitä vaikutuksia teoillamme on tulevaisuudessa. Näiden seutukohtaisten analyysien avulla on edellytyksiä hakea sellaisia toimintamalleja, jotka voivat turvata myös yhteisten suunnitelmien ja toteuttamisohjelmien toimeenpanon. Helsingin seudun aiesopimus luo pohjaa ja suuntaviivoja sopimusmenettelylle. Sopimusmenettelyn soveltamista olisi syytä tutkia erityisesti muilla suurimmilla kaupunkiseuduilla, kuten Tampereen, Turun, Oulun, Jyväskylän, Kuopion ja Lahden seuduilla. Edellä oleviin vaihtoehtoihin liittyvää pohdiskelua on syytä jatkaa ja syventää. Sitoutumiseen ja kuntien väliseen kilpailuun liittyvät ongelmat voivat tehdä etenemispolun kivikkoiseksi kaikissa tilanteissa, edetään sitten voimakkaammin lainsäädännön velvoitteiden tai sopimusmenettelyn kautta. Ratkaisu voi löytyä myös näiden vaihtoehtojen yhdistelmästä: sopimusmenettelyä kehitetään ja taustalle luodaan lainsäädännön kautta tarkemmin määritellyt puitteet ja pelisäännöt yhteisille suunnitelmille ja niiden toteuttamiselle. Tällä tavalla on mahdollista päästä myös nopeammin eteenpäin ilman, että jäädään ongelmatilanteissa ensi vaiheessa odottamaan lainsäädännön tuomaa selkänojaa. Arviointi on kokonaisuudessaan luettavissa osoitteesta Merkitään arvio kaupunkiseutusuunnitelmien toteuttamisen etenemisestä tiedoksi. Merkittiin arvio tiedoksi ja samalla sovittiin, että työryhmän puitteissa järjestetään syyskesällä seminaari sosiaali ja terveydenhuollon palveluyhteistyön kehittämiseksi seudulla. 7

8 5. ESITYS ERITYISHUOLTONEUVOSTOSTA Pirkanmaan sosiaalipalvelujen kuntayhtymän hallitus päätti kokouksessaan esittää Pirkanmaan sairaanhoitopiirin toimialueelle 6 perustettavaksi erityishuoltoneuvoston kaltaista toimielintä. Esityksen taustalla on Pirkanmaan sosiaalipalvelujen kuntayhtymän purkaminen , josta lukien kunnat ovat järjestäneet itse kehitysvammaisten asumis ja päivätoiminnan muiden palveluiden siirryttyä Pirkanmaan sairaanhoitopiirin kuntayhtymän toimialue 6:n vastuulle ja järjestettäväksi. Ote Pirkanmaan sosiaalipalvelujen kuntayhtymän hallituksen pöytäkirjasta sekä Pirkanmaan kehitysvammaisten tukipiiri ry:n PSHP:n hallitukselle osoittama kirje ovat esityslistan liitteenä. Merkitään esitys erityishuoltoneuvostosta tiedoksi. Merkittiin esitys tiedoksi, samalla todettiin, että kuntien näkökulmasta esitetyn kaltainen yhteistyö tulee tapahtumaan jatkossakin pääasiallisesti kuntien omien vammaisneuvostojen kautta. 6. POTILASHOTELLI, AVOIMET KYSYMYKSET Edellisessä kokouksessa Käydyssä keskustelussa keskeisimmiksi avoimiksi kysymyksiksi potilashotelliin liittyen nousivat: Miten sairaanhoitopiiri uudistaa hoitoprosessejaan siten, että potilashotellin käyttö lisää tuottavuutta ja edesauttaa kustannusten laskua? Mitkä asiakasryhmät ja hoitoprosessit erityisesti tulevat hyötymään potilashotellista? Miten asiakkaat ohjataan/ohjautuvat potilashotellin, miten/kuka prosessin tätä kohtaa hoitaa? Avoimia kysymyksiä, vastauksia ja Trondheimin vierailun antia käydään läpi kokouksessa. Puheenjohtaja Marjamäki alustaa asiassa. Käydään keskustelu avoimiin kysymyksiin saaduista vastauksista ja asiassa etenemisestä. Työryhmässä sovittiin, että asian eteenpäinviemiseksi on tarkoituksenmukaisinta viedä hanke seuraavaksi seudun kuntajohtajakokouksen ja sairaanhoitopiirin omistajaohjauksesta vastaavan ryhmän käsiteltäväksi kesäkuun aikana. 8

9 Finn Medi Tutkimus Oy:n toimitusjohtaja Matti Eskolan esittämä diasarja Trondheimin matkan annista ja avoimiin kysymyksiin saaduista vastauksista on muistion liitteenä. 7. SEUDULLINEN DEMENTIAOIREISTEN ERIKOISHOIVAN OSAAMIS JA PALVELU KESKITTYMÄ HANKE Taustaa Seutuhallitus käynnisti kokouksessaan Tampereen ja Nokian kaupunkien sekä Pirkanmaan sairaanhoitopiirin omistaman Verte Oy:n valmisteleman hankkeen seutukunnallisen vanhusten erityishoivan osaamis ja palvelukeskittymän perustamisesta Pitkäniemen alueelle. Kaikista sairausryhmistä dementoivat sairaudet aiheuttavat ikääntyneille ihmisille eniten sosiaali ja terveydenhuollon tarvetta, ja ne ovat keskeinen ympärivuorokautiseen laitoshoitoon joutumisen syy. Dementoivien sairauksien aiheuttamista kustannuksista suurin osa liittyy pitkäaikaiseen ympärivuorokautiseen hoitoon, jonka osuus kaikista kustannuksista on noin 80 prosenttia. Yhden dementiaoireisen ihmisen laitoshoidon keskimääräinen vuosikustannus on noin euroa. Tampereen seutukunnan tulevaisuuden vanhushuollon haasteena on erityisesti keskivaikeaa ja vaikeaan dementiaan sairastuvien henkilöiden määrän merkittävä kasvu. Yhdistettäessä dementian esiintyvyyttä koskeva ennuste väestöennusteen antamiin lukuihin, voidaan tehdä arvio, että Tampereen kaupunkiseudulla 2010 n henkilöä (n. 8,5 %) yli 65 vuotiaista kärsii keskivaikeasta tai vaikeasta dementiasta. Vuonna 2040 keskivaikeaan tai vaikeaan dementiaan sairastuneiden määrä yli 65 vuotiaista on n (n. 11 %). Keskivaikeaan tai vaikeaan dementiaan sairastuvien yli 65 vuotiaiden henkilöiden määrä tulee kasvamaan noin 6000 henkilöllä (n. 44 %) vuodesta 2010 vuoteen Dementiaoireisten henkilöiden laitoshoitopaikkojen tarve nyt ja tulevaisuudessa Tampereen kaupunkiseudulla Yhdistettäessä dementian esiintyvyyttä koskeva ennuste Stakesin tutkimustietoon laitoshoitopaikkojen tarpeesta, voidaan tehdä arvio, että Tampereen kaupunkiseudun laitoshoitopaikkatarve vähintään keskivaikeasti dementoituneille henkilöille on n laitospaikkaa. Vuonna 2040 keskivaikeaan tai vaikeaan dementiaan sairastuneiden laitospaikkatarve on n laitospaikkaa. Keskivaikeaan tai vaikeaan dementiaan sairastuvien yli 65 vuotiaiden 9

10 henkilöiden laitospaikkatarve tulee kasvamaan noin 3000 laitospaikalla vuodesta 2010 vuoteen Hankkeen kohderyhmä Hankkeen kohderyhmänä ovat Tampereen kaupunkiseudun erityishoivaa tarvitsevat muistihäiriöiset vanhukset, joita ovat mm. alkoholisoituneet dementiavanhukset, vaikeahoitoiset dementiavanhukset, kehitysvammaiset dementiavanhukset, lyhytaikaista hoivaa tarvitsevat dementiavanhukset ja terminaalivaiheen dementiavanhukset. Hankkeen tavoite Hankkeen päätavoitteena on olemassa olevan kiinteistökannan hyödyntäminen erikoishoivan palvelujen järjestämisessä sekä kiinteistökantaan mallinnettu kuntien yhteisen näkemyksen mukainen laatu painotteinen erikoishoivan kilpailutusohjelma ja erikoishoivan hankintatapa. Hankkeen taloudellisena tavoitteena on tuottaa kunnille merkittäviä säästöjä erikoishoivan palvelujen hankinnassa ja järjestämisessä Hankkeen kautta lisätään ja monipuolistetaan Tampereen kaupunkiseudun alueella erikoishoivan palvelutarjontaa, kehitetään hoivapalvelujen laatua, edistetään hyvinvointialan palvelumarkkinoiden kehittymistä, uudistetaan erikoishoivan laitoshoidon palvelurakenteita ja kehitetään erikoishoivan palvelujen saavutettavuutta ja kehittymistä. Pitkäniemestä hankkeen pilot kohde Hanke pilotoidaan Pitkäniemeen keskitettävän dementiaoireisten vanhusten palvelutoiminnan kautta. Pitkänniemen alueen soveltumista monimuotoiseksi vanhushoivan pilottiympäristöksi ja osaamiskeskittymäksi tukevat mm. alueen nykyiset hoivatoiminnot, sijainti, saavutettavuus ja alueen ympäristö. Sairaalassa on mm. geriatrian osasto ja nykyistä kiinteistökantaa kehittämällä on mahdollisuudet luoda alueelle muistihäiriöisille soveltuvaa palveluasumista Seutuhallituksen kokouksen taustamateriaalit, mm: erityishoivahankkeen projektisuunnitelma ovat noudettavissa: Projektipäällikkö Sakari Ermala antaa hankkeen etenemisestä tilannekatsauksen kokouksessa. Merkitään annettu tilannekatsaus ja ohjeistus tiedoksi. 10

11 Aikataulun kiireellisyyden vuoksi sovittiin, että tilannekatsaus hankkeesta voidaan antaa heti kokouksen jälkeen alkavassa seudun hyvinvointipalvelujen työryhmässä. 8. SEURAAVAT KOKOUKSET Työryhmän seuraava kokous pidetään alkaen klo Hyväksyttiin. 9. MUUT ASIAT Muissa asioissa tilaajapäällikkö Taru Kuosmanen kertoi, että Tampereen kaupungin Sosiaalikehitys Oy:ltä tilaama kokonaisselvitys Tampereen lastensuojelusta on valmistunut. Seudun näkökulmasta selvityksen keskeisin viesti on, että viime ja alku vuoden asiakasvirroin Tampereen kaupungin perhetukikeskuksen toiminta ei ole kestävällä pohjalla. Kehyskunnista tullut perhetukikeskuksen palvelujen kysyntä on ylittänyt tuntuvasti ennakkoon arvioidun. Selvitystä käsitellään Tampereen kaupungin lasten ja nuorten palvelujen lautakunnassa keskiviikkona Lisäksi Kuosmanen kertoi, että pirkanmaalaiset kunnat, jotka eivät vielä ole yhteisten lastensuojelun päivystyspalvelujen piirissä ovat olleet aloitteellisia Tampereen kaupungin suuntaan lastensuojelun päivystyspalvelujen laajentamiseksi koskemaan koko Pirkanmaata. Asiasta valmisteltaneen Tampereen kaupungin hallituksen päätettäväksi useampivuotinen kehittämishanke. Lisäksi sovittiin, että tulevissa kokouksissa palataan kyseisiin asioihin tarkemmin. 10. KOKOUKSEN PÄÄTTÄMINEN Muistion vakuudeksi, Tuukka Salkoaho sihteeri Varapuheenjohtaja Raija Harju päätti kokouksen klo