Työryhmän väliraportti

Transkriptio

1 Porin kaupunkiseudun kuntarakenneselvitys Työryhmän väliraportti Nykytilan kuvaus Toisen asteen koulutus ja vapaa sivistystyö

2 1 Johdanto Työryhmän kokoonpano ja toimeksianto Porin kaupunkiseudun kuntarakenneselvitystä varten perustettiin kahdeksan valmistelevaa työryhmää, joista yhden työryhmän tehtäväalueena on kasvatus- ja opetustoimi. Kasvatus- ja koulutoimi työryhmä jakaantuu kahteen alatyöryhmään: varhaiskasvatus ja perusopetus -työryhmään sekä toisen asteen koulutus ja vapaa sivistystyö -työryhmään. Toisen asteen koulutus ja vapaa sivistystoimi työryhmään kuuluvat: Jari Leinonen, sivistysjohtaja, Pori, puheenjohtaja Tommi Aalto, rehtori, Luvia Ari Harju, rehtori, Ulvila Jussi Heervä, rehtori/koulutoimenjohtaja, Pomarkku Harri Kivenmaa, rehtori, Kokemäki Anne Lahtivirta, sivistystoimenjohtaja, Lavia Arja Lehtinen, KH:n edustaja, Siikainen Sirpa Pigg-Aulamo, henkilöstön edustaja, Merikarvia Jari Tuuri, sivistysjohtaja, Merikarvia Hannele Tähtinen, sivistystoimenjohtaja, Harjavalta Pekka Varheensalo, sivistysjohtaja, Nakkila Kirsi Nuorsaari, suunnittelija, Pori, sihteeri Toisen asteen koulutus ja vapaa sivistystyö -työryhmä valmistelee poliittiselle ohjausryhmälle oman vastuualueensa selvitykset. Tässä selvityksessä kuvataan toisen asteen koulutuksen ja vapaan sivistystyön nykytilaa kunnissa. Nykytilan arviossa selvitetään palveluiden järjestämistapa, nykytilanne, palveluverkko, pohditaan kuntien palveluiden yhtäläisyyksiä ja eroavaisuuksia ja esitellään kehittämistarpeita. Tehtäväalueen kuvaus ja määrittely Toisen asteen koulutus sisältää lukiokoulutuksen ja ammatilliset perustutkinnot. Toisen asteen koulutus on suunnattu perusopetuksen päättäneille nuorille ja myös aikuisille. Vapaa sivistystyö sisältää mm. kansalaisopisto- ja kesäyliopistotoiminnan. Suhde muiden ryhmien töihin ja koordinointi Työryhmä on tehnyt yhteistyötä varhaiskasvatus ja perusopetus -työryhmän kanssa. Työryhmien puheenjohtajat ja sihteerit ovat pitäneet kaksi yhteistä kokousta, joissa on sovittu mm. tiedonkeruusta. Molempien alatyöryhmien yhteinen palaveri pidettiin Työryhmä on tutustunut työskentelyssään seuraavia aiemmin laadittuja selvityksiä: Kohti yhtenäistä toista astetta. Lukiokoulutuksen järjestäminen Satakunnan koulutuskuntayhtymän alueella Satakuntaliiton julkaisuja sarja A:298. Kuntarajat ylittävät palvelut. Koulutuksen alatyöryhmän raportti Selvitys alueellisen kansalaisopiston perustamisen edellytyksistä karhukuntien alueella

3 2 Nykytilan ja kehittämistarpeiden kuvaus Palvelujen määrittely Lukiokoulutus Kahdeksassa kymmenestä selvitysalueen kunnassa toimii yksi tai useampi lukio. Porissa on neljä päivälukiota, Ulvilassa, Kokemäellä, Harjavallassa, Nakkilassa, Laviassa, Merikarvialla ja Pomarkussa yksi lukio/kunta. Aikuisten lukiokoulutusta järjestetään Porin Aikuislukiossa ja Kokemäen lukion aikuislinjalla. Selvitysalueella toimii myös kaksi yksityistä lukiota (Björneborgs svenska samskolas gymnasium ja Porin seudun steinerkoulun lukio). Taulukossa 1 on esitetty keskeisiä tunnuslukuja ja tietoja selvitysalueen kunnan ylläpitämistä lukioista. Kunta (lkm) Perusop. päättäneistä aloitti lukiossa % Muiden kuntien opisk. aloittaneista Muiden kuntien oppilaita kokonaisopisk. määrästä koht. kulut /opiskelija koht. kulut opetus / opisk. Harjavalta Kokemäki Lavia Luvia Merikarvia Nakkila Pomarkku Pori Siikainen Ulvila Yhteensä Taulukko 1 Lukioiden perustiedot Taulukosta on havaittavissa, että opiskelijamäärät vaihtelevat. Isoja lukioita on selvitysalueen kunnista Porissa ja Ulvilassa. Muiden kuntien opiskelijoita, lähinnä porilaisia, on kokonaisoppilasmäärään nähden eniten Ulvilassa ja Pomarkussa. Opetuksen opiskelijakohtaisissa kuluissa on myös merkittäviä eroja ja alueen lukiokoulutus on paikoitellen epätaloudellista. Kokonaiskulujen tarkastelu on hankalaa, koska esimerkiksi kiinteistökulut jyvitetään hyvin eri tavalla eri kunnissa. Kaikkia selvitysalueen kuntia koskevia uudistuksia ovat pian alkava valtionosuusjärjestelmän ja rahoituksen uudistaminen, uusi käyttöön otettu oppilas- ja opiskelijahuoltolaki sekä lukion opetussuunnitelman perusteiden uudistamistyö. Uudistetun oppilas- ja opiskelijahuoltolain myötä kunta järjestää jatkossa myös ammatillisen koulutuksen opiskelijahuoltopalvelut. Vapaa sivistystyö Kansalaisopistoja selvitysalueella toimii kolme: Porin seudun kansalaisopisto (Pori ja Ulvila), Kokemäen kansalaisopisto ja Merikarvian-Siikaisten kansalaisopisto. Länsi-Suomen kesäyliopiston toiminta on siirretty Porin seudun kansalaisopiston alaisuuteen Taulukossa 2 on esitetty vapaata sivistystyön tunti- ja opiskelijamääriä. 3

4 Kunta Opetustunnit Asukasmäärä Bruttoopisk.määrä Tunteja /asukas Opisto Harjavalta Huittisten seudun kansalaisopisto Kokemäki ,4 Kokemäen Ko Lavia ,7 Sastamalan opisto Luvia ,5 Otsolan opisto Merikarvia ,4 Merikarvia-Siikaisten Nakkila ,3 Otsola opisto Pomarkku ,4 Petäjä-opisto Pori ,2 Porin seudun ko, Otsolan ko Siikainen ,0 Merikarvia-Siikaisten Ulvila ,4 Porin seudun kansalaisopisto Yhteensä/ka ,5 Taulukko 2 Vapaan sivistystyön tunti- ja opiskelijamäärät 2012 Kansalaisopistotoimintaa järjestetään tuntimäärissä mitattuna eniten Merikarvialla. Pienemmissä kunnissa kansalaisopistotoiminnan rooli on usein keskeisempi kuin isoissa kunnissa/kaupungeissa. Hallituksen rakenneohjelman myötä alueella on odotettavissa vapaan sivistystyön verkon karsiminen sekä rahoitusuudistus. 2.1 Palveluiden järjestämistapa Lukiokoulutus on selvitysalueella pääasiassa kunnan järjestämää. Lukiokoulutusta annetaan alueella kahdessa yksityisessä lukiossa (Björneborgs svenska samskolas gymnasium ja Porin seudun steinerkoulun lukio). Toisen asteen ammattilista koulutusta järjestävät selvitysalueella Länsirannikon Koulutus Oy Win- Nova ja Sataedu Satakunnan koulutuskuntayhtymä. WinNovan ja Sataedun johtajia on kuultu valmistelun yhteydessä. Mahdolliset kuntaliitokset eivät vaikuttaisi WinNovan ja Sataedun toimintaan juuri muulla tavoin kuin vähentämällä yhteistyötahojen määrää. Oma tai kuntien yhteinen kansalaisopisto on Porissa ja Ulvilassa, Kokemäellä, Merikarvialla ja Siikaisissa. Muut kunnat ostavat kansalaisopistotoimintansa taulukossa 2 mainituista opistoista. 2.2 Palvelurakenne ja -verkot Keskeiset huomiot palvelurakenteesta, -verkosta ja lähipalveluista Selvitysalueen lukioverkko on kattava ja opiskelijamäärään nähden jopa liian tiheä. Saavutettavuus toteutuisi pienemmälläkin verkolla. Lukiokoulutus ei ole myöskään lähipalvelu samoin kuin esimerkiksi perusopetus. Kuviossa 1 on esitetty selvitysalueen lukioiden saavutettavuus. Kuvassa on kolme eri värialuetta, jotka kuvaavat 5, 10 ja 20 minuutin matkaa lähimpään lukioon. Lukioiden kohdalle on merkitty näkyviin myös lukion opiskelijamäärä lukuvuonna Porin Aikuislukio puuttuu kuviosta. 4

5 Kuvio 1 Lukioiden saavutettavuus 5

6 Kuvion perusteella voidaan päätellä, että suurin osa selvitysalueen nuorista asuu lähellä lukiota. Alueen ulkopuolella jää lähinnä vapaa-ajan asutusta. Porissa lukioverkkoa on pyritty karsimaan siten, että tavoitteena on ollut neljän lukion toiminnan tiivistäminen kahteen lukioon. Lukioverkkoselvitys on Porissa kesken. Muissa kunnissa ei lukioiden asemaa ole tiivistämismielessä tarkasteltu. Kunnan järjestämän vapaan sivistystyön lisäksi palvelujen ostetaan myös yksityisiltä palveluntuottajilta. On myös hyvä huomata, että kansalaisopistojen toimintaa järjestetään monessa muussakin paikassa kuin hallinnollisten yksiköiden yhteydessä. Kansalaisopistotoiminnan tuleekin jatkossa olla ns. jalkautunutta, vaikka hallinnollisia yksiköitä olisi mahdollisessa uudessa kunnassa vain yksi. Kansalaisopistoja ei ole tarpeellista tarkastella kartalla, koska hallinnollisen yksikön sijainti ei ole merkityksellinen asia toiminnan järjestämisessä. Henkilöstön eläköityminen Selvitysalueen kunnissa lukion opetushenkilöstön eläköityminen ei ole haaste. Näyttää siltä, että eläkkeelle on jo jäänyt paljon opettajia. Lukioiden henkilöstömäärät ja eläköityminen on kuvattu taulukossa 3. Kunta vakinaiset lukion opettajat eläköityvien määrä vakinaiset lukion ja perusop. yhteiset opettajat eläköityvien määrä vakinaiset perusop. ja lukion yhteiset opettajat eläköityvien määrä Harjavalta Kokemäki Lavia Merikarvia Nakkila Pomarkku Pori Ulvila Yhteensä * mikäli yhteinen, pääkouluksi merkitään se, kummassa enemmän tunteja Vakinaisiin lasketaan virassa olevat ja vakinaiset virkasuhteiset tuntiopettajat. Taulukko 3 Lukion opetushenkilöstö ja eläköityminen vuosien aikana Selvitysalueen kansalaisopistoissa on melko vähän vakinaista henkilökuntaa. Porin seudun kansalaisopistossa on viisi vakinaista työntekijää. Muissa kansalaisopistoissa hallinnolliset tehtävät hoitaa pääsääntöisesti sivistystoimenjohtaja tai vastaava oman toimintansa ohelle. Opetushenkilöstö on muutamaa suunnitteluopettajaa lukuun ottamatta määräaikaisia tuntiopettajia. 2.3 Palvelutarpeiden kehitys Opiskelijamääräennusteet Lukiokoulutus Opiskelijamääräennusteet on laadittu siten, että ennusteissa on otettu huomioon lukioon menevän ikäluokan koko, aiempi perusopetuksesta lukiokoulutukseen sijoittuminen sekä muut toimintaympäristöön liittyvät tekijät. Ennusteiden mukaan lukioiden kokonaisopiskelijamäärä laskee lähivuosina Porissa (92 opiskelijalla, 7 %), Merikarvialla (10 opiskelijalla, 13 %), Pomarkussa (6 opiskelijalla, 7 6

7 %) ja Ulvilassa (20 opiskelijalla, 7 %). Selvitysalueen kunnista Lavian opiskelijamäärä kasvaa (7 opiskelijalla, 16 %). Kun selvitysaluetta tarkastellaan yhtenä kokonaisuutena, lukion aloittavien määrä laskee noin 40 opiskelijalla (6 %) ja kokonaisopiskelijamäärä 118 opiskelijalla (6 %) lukuvuosien aikana. Kunta lv lv lv lv lv Harjavalta Kokemäki Lavia Merikarvia Nakkila Pomarkku Pori Ulvila Yhteensä Taulukko 5 opiskelijamääräennusteet Vapaa sivistystyö Tällä hetkellä valtionosuudet määräytyvät kansalaisopistoissa opetustuntien mukaan, jolloin mahdollisimman suuri opiskelijamäärä on rahoituksen kannalta toivottavaa. Valtionosuusjärjestelmään on odotettavissa muutoksia. Kansalaisopistotoiminnan opiskelijamääriin vaikuttaa nykyisin olennaisesti kurssitarjonta. 2.4 Keskeiset huomiot nykytilasta ja sen kehittämistarpeista Huomiot ja johtopäätökset alueen nykytilasta ja sen mahdollisista kehittämistarpeista Lukiokoulutus Mahdollisissa kuntaliitoksissa tavoitteena tulee olla laadukas lukiokoulutus tasa-arvoisena palveluna. Alueen saavutettavuus on kuitenkin hyvä, jolloin lukioverkkoa on mahdollisuus tiivistää. Lukioverkon karsimisen myötä lukiokoulutuksen taloudellisuus paranee. Mikäli verkkoa karsitaan, saavutettavuus tulee säilyä edelleen hyvänä. Haja-asutusalueilla on myös pohdittava mahdollisia kuljetusjärjestelyjä. Lukiokoulutuksen laadun kannalta tärkeää on myös olemassa olevien erityistehtävien säilyttäminen (liikunta, kuvataide, ilmaisu, yrittäjyys, matemaattis-luonnontieteellinen), opetuksen monipuolistaminen (mm. lähiopetuksen turvaaminen, etä-/video-opetuksen lisääminen ja oppimisympäristöjen kehittäminen) ja lukioiden välisen yhteistyön lisääminen (TVT, koulutus). TVT-investointien taso on erilainen eri kunnissa. Koulutuksen laatua parantamalla voidaan myös lisätä lukiokoulutuksen vetovoimaa alueella. Keskeinen asia on myös opiskelijoiden tukipalveluiden, kuten koulukuraattori- ja koulupsykologipalveluiden järjestäminen. Monessa selvitysalueen kunnassa ko. palvelut järjestetään nykytilanteessa ostopalveluina. Vapaa sivistystyö Mahdollisessa kuntaliitostilanteessa selvitysalueella on mahdollista rakentaa yksi yhteinen kansalaisopisto, kunhan turvataan alueellinen koordinointi ja otetaan huomioon alueelliset erityispiirteet sekä haja-asutuksen erityiset tarpeet. Keskeisinä tavoitteina on oltava talouden vahvistaminen sekä opetustarjonnan ja laadun kehittäminen. 7

8 Huomiot ja johtopäätökset kuntien yhtäläisyyksistä ja eroavaisuuksista Lukiokoulutus Kustannusrakenteessa eri lukioiden välillä on merkittäviä eroja. Alueen lukiokoulutus on osittain epätaloudellista. Lukion kustannusten vertailuun vaikuttaa se, että kustannuksiin sisällytetään eri kunnissa eri asioita (esim. kiinteistönhuoltokulut). Selvitysalueen lukiot ovat myös erikokoisia, mikä vaikuttaa omalta osaltaan kustannuksiin. Isot lukiot sijaitsevat Porissa ja Ulvilassa. Lukioiden opettajat toimivat myös yläkouluissa ja erityisesti haja-asutusalueella lukioiden lakkauttaminen vaikuttaa myös yläkoulun toimintaan. Eri kunnissa lukiokoulutukseen valikoituu myös opiskelijoita eri määrä suhteessa ikäluokkaan. Toisaalta taas lukioiden tulokset ovat erilaisten vertailujen perusteella varsin kohtuullisia ja myös tasaisia, joten päätelmiä lukiokoulutuksen laadun eroista on hankala niiden perusteella tehdä. Porin ja Ulvilan lukioita lukuun ottamatta alueen lukioilla on laaja yhteistyö kurssien toteuttamisessa. Myös verkko- ja monimuoto-opetuksen hyödyntämisessä on eroja kuntien kesken. Porilaisissa lukioissa verkko-opetusta ei ole yhtä laajasti käytössä kuin muissa selvitysalueen kunnissa. Toisaalta taas Porin lukioilla on useita myönnettyjä erityistehtäviä ja Porissa on omana toimintana opiskelijahuollon palveluita. Aikuisille suunnattua lukiokoulutusta on tarjolla Porissa (Porin Aikuislukio) ja Kokemäellä ( aikuislinja ). Vapaa sivistystyö Toimintatavat ja -tarpeet eroavat alueellisesti. Alueella toimii muutama vahva opisto. Samoin yksiköiden koko sekä sopimukset ovat hajanaiset. Eroja on myös kurssitarjonnassa sekä yhteistyössä muiden koulutusorganisaatioiden kanssa. Sähköisiä oppimisympäristöjä hyödyntävä tarjonta ja sen luomat mahdollisuudet onkin tuotava jatkossa perinteisemmän vapaan sivistystyön rinnalle. Vapaan sivistystyön mahdollisuuksia reagoida toimintaympäristön muutoksiin tulee parantaa. Haja-asutusalueella haasteena on osallistujien vähyys. 2.5 Huomioon otettavaa uuden kunnan suunnittelutyössä helmi-toukokuussa 2014 Uutta kuntaa suunniteltaessa tulee alueen lukiokoulutuksen keskeisenä tavoitteena olla laadun turvaaminen. Taloudellisten toimintaedellytysten vuoksi lukioverkkoa on tarpeen karsia. Vaikka toisen asteen koulutusta ei voi nähdä lähipalveluna, saavutettavuus on turvattava. Koulumatkojen pidentyessä on tarpeen pohtia myös kuljetusjärjestelyjä. Lukioverkkoa on tarkasteltava yhdessä peruskouluverkon kanssa, koska haja-asutusalueilla lukioiden mahdollinen lakkauttaminen vaikuttaa myös yläkoulujen toimintaedellytyksiin. Jatkotyöskentelyssä on tarkemmin selvitettävä henkilöstön tilanne ja mahdollinen sijoittuminen. Mahdollinen kuntaliitos ei tule aiheuttamaan irtisanomisia. Myös hallinnon järjestelyt ja sähköisten järjestelmien yhtenäistäminen (hallinto, opiskelijat, opiskelijahuolto) on selvitettävä. Kansalaisopistotoiminnan osalta on tarkoituksenmukaista, että yhdessä kunnassa toimii vain yksi yhteinen kansalaisopisto. Kevään suunnittelutyössä voidaan ottaa mahdollisesti jo paremmin huomioon myös hallituksen rakenneuudistuksen sekä valtionosuusjärjestelmän muutoksen tuomat vaikutukset toisen asteen koulutukseen ja vapaaseen sivistystyöhön. Valtakunnan tasolta odotettavissa on mm. rahoituksen supistuminen, verkon tiivistäminen ja koulutusaikojen lyhentäminen. 8