Väliraportoinnin tuloksia

Transkriptio

1 Väliraportoinnin tuloksia Porin kaupunkiseudun erityinen kuntajakoselvitys Poliittinen ohjausryhmä Merikarvia Jarmo Asikainen Anni Antila Matti Riekki Anna Laiho Page 1

2 Työryhmien väliraportointi viranhaltijoista koottua valmistelevaa ryhmää Ryhmien I vaiheen toimeksiantona oli selvittää nykytila selvitysalueella. Ryhmät luovuttivat väliraporttinsa Työryhmien väliraportit liiteaineistoineen Laaja väliraportointi Muu tietomateriaali Page 2

3 MALPE ja elinvoima Yhdyskuntarakenne ja elinvoimapolitiikka Tekniset palvelut Ympäristö, asuminen ja rakennusvalvonta Strateginen suunnittelu ja kehittäminen Sosiaali- ja terveystoimi Palvelurakenneuudistus ja kokoavat rakenteet Alueellisten lähipalveluiden järjestäminen Kasvatus- ja koulutoimi Varhaiskasvatus- ja koulutoimi Toisen asteen koulutus ja vapaa sivistystoimi Vapaa-aikatoimi (liikunta, nuoriso, kulttuuri ja museot) Hallintoprosessit Taloushallintoprosessit Henkilöstöprosessit Tieto- ja asiakirjahallintoprosessit Muut tukipalveluprosessit Osallisuus ja lähivaikuttaminen Viestintä Page 3

4 Kuntajaon muuttamisen edellytykset (Kuntarakennelaki 4 ja 4a ) Kuntajakoa voidaan muuttaa, jos muutos parantaa: 1) kunnan toiminnallisia ja taloudellisia edellytyksiä vastata palvelujen järjestämisestä tai muuten edistää kunnan toimintakykyä; 2) alueen asukkaiden palveluja tai elinolosuhteita; 3) alueen elinkeinojen toimintamahdollisuuksia; tai 4) alueen yhdyskuntarakenteen toimivuutta. Kuntarakenneuudistuksen tavoitteena on kehittää kuntarakennetta 2 :ssä tarkoitettujen tavoitteiden mukaisesti ja erityisesti vahvistaa kuntien edellytyksiä järjestää yhdenvertaisesti palveluja, eheyttää yhdyskuntarakennetta sekä vahvistaa kunnallista itsehallintoa. Tarkoitus on lisäksi vahvistaa kuntien kykyä vastata palvelutuotannosta pääosin itse sekä kykyä hyödyntää markkinoita. 4

5 Nykytilanteen arviointi Porin kaupunkiseutu Page 5

6 Harjavalta Kokemäki Lavia Luvia Merikarvia Nakkila Pomarkku Pori Siikainen Ulvila Muut Yhteistyö kaupunkiseudulla Huom. Elinvoima ja kilpailukyky Prizztech Oy Elinkeinoyhtiö; Pori om. 77,1% Pohjois-Satakunnan Kehittämiskeskus Oy 1 1 Karhukunnat Tekninen toimiala Porin ympäristövirasto jäteneuvontapalvelut Porin seudun jätelautakunta jätehuollon viranomaistehtävät Joukkoliikennesuunnitelma Satakunnan pelastuslaitos -liikelaitos Porin liikelaitos Porin jätehuolto -liikelaitos Porin liikelaitos Kankaanpään jäteasema 1 1 Vedenpuhdistus j 1 j j Porin liikelaitos, j= Jokilaakson Ympäristö Oy:n kautta Sopimusyhteistyö kaavoitus- ja mittaustöissä sopimus Porin kanssa KARMA-yhteistyö Rakennus- ja ympäristövalvonta Palvelusopimuksia Porin kanssa Page 6

7 Harjavalta Kokemäki Lavia Luvia Merikarvia Nakkila Pomarkku Pori Siikainen Ulvila Muut Maaseutupalvelut Huom. Porin maaseutuhallinnon yhteistoiminta-alue Vastuukunta Pori Kankaanpään maaseutuhallinnon yhteistoiminta-alue 1 1 Vastuukunta Kankaanpää Euran maaseutuhallinnon yhteistoiminta-alue Porin seudun yhteistoiminta-alue eläinlääkintäpalvelut ympäristönsuojelupalvelut, vastuukunta Porin ympäristövirasto Pori Sastamalan seudun sosiaali- ja ympäristöterveydenhuolto, terveyspalvelut 1 1 ympäristönsuojelu Porin seudun ympäristöterveydenhuollon yhteistoiminta-alue ympäristöterveydenhuolto, vastuukunta Pori Pohjois-Satakunnan peruspalvelu- ja liikelaitoskuntayhtymä 1 1 ympäristöterveydenhuollon palvelut Muut tukipalveluprosessit Sastamalan Tukipalvelu Oy 1 KuntaPro Oy Lisäksi tapauskohtaisia palveluostoja Page 7

8 Harjavalta Kokemäki Lavia Luvia Merikarvia Nakkila Pomarkku Pori Siikainen Ulvila Muut Sosiaali- ja terveyspalvelut Satakunnan sairaanhoitopiirin kuntayhtymä Huom. Pohjois-Satakunnan peruspalveluliikelaitoskuntayhtymä s PoSa, s=sopimuksella Keski-Satakunnan terveydenhuollon kuntayhtymä Kuntayhtymä, myös työterv. Vastuukunta Pori, Lavia Porin perusturvan yhteistoiminta-alue erillissopimuksella Satakunnan työterveyspalvelut Sosiaalipäivystys ja sosiaaliasiamiespalvelut Työterveys Akaasia liikelaitos (Sastamalan kaupunki) 1 1 Omistaja Sastamalan kaupunki Satakunnan lastensuojelun kehittämisyksikkö Sosiaalipäivystys Vastuukunta Pori Porin oikeusaputoimisto 1 1 Satakunnan sovittelutoimisto Vastuukunta Pori Lisäksi tapauskohtaisia palveluostoja Page 8

9 Harjavalta Kokemäki Lavia Luvia Merikarvia Nakkila Pomarkku Pori Siikainen Ulvila Muut Huom. Kasvatus ja koulutus Erityisopetus 1 1 Kankaanpään erityiskoulussa Aamu- ja iltapäivätoiminta TUL, seurakunta, yksityiset koulut Osaava Satakunta -verkosto Satakunnan ammattikorkeakoulu Osakeyhtiö WinNova ammatillinen koulutus Satakunnan koulutuskuntayhtymä (Sataedu) ammatillinen koulutus Satakunnan etälukioverkosto Kulttuuri-, liikunta- ja vapaa-aikapalvelut Satakirjastot Porin seudun kansalaisopisto 1 1 Otsolan kansalaisopisto Merikarvia-Siikaisten kansalaisopisto 1 1 Petäjä-opisto 1 1 Sastamalan opisto 1 1 Huittisten seudun kansalaisopisto Page 9

10 MALPE ja elinvoima Yhdyskuntarakenne ja elinvoimapolitiikka Strateginen suunnittelu ja kehittäminen Tekniset palvelut Ympäristö, asuminen ja rakennusvalvonta Vetovoim a ja kilpailuky ky Vetovoima ja kilpailukyky Demokrati a ja johtamine n Elinvoimainen ja toimintakykyinen kunta Yhdyskun ta ja ympäristö Palvelut Talous- ja henkilöstöresurssit Yhdyskuntarakenne ja ympäristö Page 10

11 MALPE ja elinvoima (1) Väestökehitys Yli asukkaan kaupunkiseuduista Porin kaupunkiseut u on ainoa, jossa väestökehitys on laskevalla uralla Page 11

12 TYÖLLISET (HLÖ) MALPE ja elinvoima (2) Työpaikkojen kehitys TYÖPAIKAT (KPL) TYÖPAIKKAOMAVARAISUUS (%) Muutos Muutos (%-yks.) Harjavalta % 125 % 134 % 8 % Kokemäki % 89 % 86 % -3 % Lavia % 86 % 79 % -8 % Luvia % 65 % 54 % -11 % Merikarvia % 91 % 81 % -10 % Nakkila % 82 % 75 % -7 % Pomarkku % 85 % 64 % -21 % Pori % 106 % 106 % 0 % Siikainen % 87 % 86 % -1 % Ulvila % 66 % 70 % 4 % Tilastokeskus Page 12

13 * * Lähde: Kunnallishallinnon rakennetyöryhmän raportti Page 13

14 Maankäyttö, asuminen ja liikenne Merikarvia Työpaikkaomavaraisuus 2011 Työpaikkaomav Pendelöinti Kunta araisuus % yhteensä % Harjavalta 133,7 % 37,0 % Siikainen ** Pori 106,4 % 16,8 % Siikainen 86,4 % 37,0 % Kokemäki 86,3 % 39,7 % Pomarkku Merikarvia 81,3 % 35,4 % Lavia 78,5 % 45,3 % Nakkila 75,2 % 58,6 % Pori Lavia Ulvila 70,4 % 64,1 % Pomarkku 63,6 % 57,4 % Ulvila Luvia 53,7 % 66,5 % Työpaikkaomavaraisuus yli 100 % Työpaikkaomavaraisuus alle 80 % Luvia Nakkila Harjavalta Kokemäki ** Lähde: Tilastokeskus, elinkeinorakenne- ja työssäkäyntitiedot Page 14 MML, 2012

15 MALPE ja elinvoima (5) Porin seutu on hintatasoltaan ja asumiskustannuksiltaan Suomen kilpailukykyisimpiä seutuja Porin seudulla on monipuolinen teollisuusrakenne ja runsaasti vientivetoista teollisuutta, jonka tukena on Suomen suurimpiin kuuluva satama, lentokenttä sekä maantie- ja rautatieyhteydet, joita tulee edelleen jatkuvasti kehittää Alueella on riittävästi houkuttelevia asuinympäristöjä ja monipuolinen asumistarjonta, hyvät vapaa-ajanmahdollisuudet ja virkistys- ja luontoalueiden verkosto. Riittävä tonttitarjonta ja laajennusmahdollisuuksia yrityksille Aluerakenne on hyvin monipuolinen Sijainnin ja yhteyksien näkökulmasta pitäisi pyrkiä muuttamaan mielikuvia siitä, että Porin seutu on vaikeasti saavutettavissa Liikennejärjestelmissä on kehittämistä ja suunnitelmat ovat valmiina - mutta rahoitus puuttuu Sopimus tai ohjelma elinvoimapolitiikasta tehtävä Page 15 MALPE ja elinvoima - ryhmien väliraportti

16 MALPE ja elinvoima (6) Maankäyttö Selvitysalueen yhdyskuntarakenteessa on kaksi selkeää kehittämisvyöhykettä, valtateiden 2 ja 8 varret sekä pienempänä vyöhykkeenä valtatie 23 Pomarkun suuntaan, erityisesti Noormarkkuun ulottuvana Porin seudun yrityksistä lähes 2/3 sijaitsee valtatien 2 varrella Porista Harjavaltaan. Maapoliittinen ohjelma ainoastaan Porissa. Perusasiat maapolitiikassa ja maankäytössä ovat samat Page 16 MALPE ja elinvoima - ryhmien väliraportti

17 MALPE ja elinvoima (7) Maankäyttö Taajamarusetti 2020 Oleminen Tuottaminen Liike Latautuminen Rakennemalli 2020 maankäytön suunnittelun pohjana Lavia ja Siikainen eivät olleet mukana, mutta näiden kuntien luontainen työssäkäynti ja asiointi suuntautuvat muutoinkin osittain muualle kuin Porin seudulle tai Poriin. Lähde: Rakennemalli 2020 MALPE ja elinvoima - ryhmien väliraportti Page 17

18 MALPE ja elinvoima (8) Ympäristö, asuminen, rakennusvalvonta ja tekninen toimi Kuntien ATK- ja tietokantasovellukset vaihtelevat ja kuntaliitoksessa tietoaineiston ja arkistojen siirtäminen vaatisi henkilöresursseja ja taloudellisia resursseja. Ympäristövaikutukset eivät tunne kuntarajoja, vaan ympäristövaikutuksia tulisikin usein tarkastella laajempana kokonaisuutena. Rakennusvalvonnassa siirtyminen sähköiseen asiointiin, arkistointiin ja mallintamiseen Valtionhallinnon tahtotilana on siirtää rakennusvalvontapalvelut suurempiin yksiköihin. Terveysvalvonnassa haasteena on sisäilmaongelmat ja niihin liittyvät resursoinnit sekä eläinlääkinnän ympärivuorokautinen järjestäminen ja kustannustehokkuus Kunnilla velvoite erillisestä jätekuljetusrekisterin ylläpitämisestä. Kuntaorganisaatiot toteuttavat asuntopolitiikkaa, mutta rakennuttamisen osalta on olemassa maakunnallisia toimijoita Pienet kunnat ovat kehittäneet toimintojaan siten, että palveluiden tuottamisessa on verkostoiduttu muiden kuntien ja ulkopuolisten palvelutuottajien kanssa Page 18 MALPE ja elinvoima - ryhmien väliraportti

19 MALPE ja elinvoima (9) Vuokra-asuntokanta Asuntokannan suurimmat muutokset tapahtuneet vuokraasuntosektorilla. Vuosituhannen vaihteessa seudulla oli enemmän aravavuokraasuntoja kuin vapaarahoitteisi a Page 19 MALPE ja elinvoima - ryhmien väliraportti

20 MALPE ja elinvoima (10) Kuntien asuntokanta Page 20 MALPE ja elinvoima - ryhmien väliraportti

21 MALPE ja elinvoima (11) Johtopäätökset Haasteet ja kehittämistarpeet Yhdyskuntarakenne Elinvoima Perusasiat maapolitiikassa ja maankäytössä ovat kaikilla kunnilla samat, mutta resursseista johtuen esimerkiksi maapoliittista ohjelmaa ei ole kirjoitettu kuin Porissa Keskustojen elinvoiman vahvistaminen, maankäytön suunnittelu ja joukkoliikenteen kehittäminen ovat elinkeinopolitiikan ydinaluetta Sijainnin ja yhteyksien näkökulmasta pitäisi pyrkiä muuttamaan mielikuvia siitä, että Porin seutu on vaikeasti saavutettavissa Liikennejärjestelmissä on kehittämistä ja suunnitelmat ovat valmiina, mutta rahoitus puuttuu MALPE ja elinvoima - ryhmien väliraportti Page 21

22 MALPE ja elinvoima (12) Johtopäätökset Haasteet ja kehittämistarpeet Ympäristöpalvelut ja rakennusvalvonta Tekniset palvelut Kuntien välisten toimintatapojen yhdenmukaistaminen ja seudullisen yhteistyön tiivistäminen Resurssien riittävyys ja turvaaminen etenkin viranhaltijoiden lomien ja poissalojen aikana Kuntien välisten toimintatapojen ja välineiden yhdenmukaistaminen Etenkin pienissä kunnissa korostuu palvelun turvaamisen tarve yksittäisen viranhaltijan poissaolojen aikana Korjausvelan ja peruskorjauksen tarve on suuri ja se kasvaa jatkuvasti. Investointeja ei voida enää siirtää tuleville vuosille Toimintojen tehostaminen pakottaa palvelurakenteiden ja toimintatapojen kehittämiseen nykyistä voimakkaammin MALPE ja elinvoima - ryhmien väliraportti Page 22

23 Sosiaali- ja terveystoimi Palvelurakenneuudistus ja kokoavat rakenteet Alueellisten lähipalveluiden järjestäminen Kasvatus- ja koulutoimi Varhaiskasvatus- ja koulutoimi Toisen asteen koulutus ja vapaa sivistystoimi Vapaa-aikatoimi Liikunta, kulttuuri, nuoriso ja museot Hallintoprosessit Taloushallintoprosessit Henkilöstöprosessit Tieto- ja asiakirjahallintoprosessit Muut tukipalveluprosessit Palvelut Talous- ja henkilöstöresurssit Demokratia ja johtaminen Elinvoimainen ja toimintakykyinen kunta Vetovoima ja kilpailukyky Yhdyskunta ja ympäristö Palvelut Talous ja henkilöstöresurssit Page 23

24 Palvelutarpe et on laskettu väestötekijöi den muutosten perusteella Muut tehtävät kattavat kaikki muut kuin nimetyt tehtävät ja muuttuvat kuten väestön kokonaismää rä Vanhusten hoidossa tarve yli 75- vuotiaat Vanhusten hoidossa on mukana perusterveyd enhuol-lon vuodeosasto Palvelut (1) Palvelutarpeiden kehitys, 2012 = 100 Väestön ikääntyminen voimakkainta Harjavallassa (175), Luvialla (183), Nakkilassa (179), Ulvilassa (178) Page 24

25 Palvelut (2) Palvelutarpeiden kehitys 2025 mennessä Päivähoito ja esiopetus Perusopetus Lukio Perusterveydenhuolto (avo) Erikoissairaanhoito Vanhusten hoito Harjavalta Kokemäki Lavia Luvia Merikarvia Nakkila Pomarkku Pori Siikainen Ulvila Page 25

26 Palvelut (3) Palvelutarpeiden kehitys 2029 mennessä Päivähoito ja esiopetus Perusopetus Lukio Perusterveydenhuolto (avo) Erikoissairaanhoito Vanhusten hoito Harjavalta Kokemäki Lavia Luvia Merikarvia Nakkila Pomarkku Pori Siikainen Ulvila Page 26

27 Palvelut (4) Sosiaali- ja terveyspalvelut (1) vakioimattomat sote-kustannukset eur/asukas Lavia Luvia Harjavalta Kokemäki Lavia Luvia Merikarvia Nakkila Pomarkku Pori (sis. Noormarkku) Siikainen Ulvila Page 27 Sosiaali- ja terveyspalvelut ryhmä: Väliraportti , Sotkanet

28 Palvelut (5) Sosiaali- ja terveyspalvelut (2) Keski-Satakunnan kunnat (ja Pori) tuottavat itse pääosan sosiaalipalveluistaan Lavia järjestää omana toimintaan ja ostopalveluina Porin perusturvan kanssa (PoSa tai Porin YTA) Kuntien sosiaali- ja terveydenhuollon palvelujen järjestämistavoissa ja organisoinnissa on käytetty eri malleja, kuten kuntayhtymää, liikelaitoskuntayhtymää, tilaaja-tuottaja -mallia sekä vastuukuntamallia Page 28 Sosiaali- ja terveyspalvelut ryhmä: Väliraportti

29 Palvelut (6) Sosiaali- ja terveyspalvelut (3) Nykyinen järjestämismalli pirstaleinen ja nykyisellä kuntarakenteella vastuun kantamisen kannalta haavoittuva. Kustannusvastuu säilynyt yksittäisillä kunnilla, jolloin ei ole saavutettu leveämpiä hartioita palvelujen järjestämiseen (ei tasausta) Ei ole onnistuttu kokoamaan vahvoja toimijoita, jotka kykenisivät kattamaan kaikki integraatiotarpeet. Peruspalveluiden asema ja resursointi kokonaisuudessaan heikentyneet ja ilman vaikuttavaa puuttumista edelleen heikkenemässä Kuntien kehitystarpeet ovat pääosin samansuuntaisia Palveluja tulisi kehittää ennaltaehkäisevään suuntaan ja avopalveluja suosiviksi SOTE -lakiehdotus (voimaan ): Pori vastuukuntana Page 29 Sosiaali- ja terveyspalvelut ryhmä: Väliraportti

30 Lähipalvelujen turvaaminen ja palvelujen saavutettavuus Sähköisten palveluiden lisääminen ja kehittäminen Palvelut (7) Sosiaali- ja terveyspalvelut (4) Johtopäätökset Kehittämistarpeet Kustannustehokkuuden vaateet Sähköiset ja jalkautuvat palvelut Asiakkaiden itsehoidon korostuminen Tietojärjestelmien kehittäminen ja joustavien asiointimahdollisuuksien hyödyntäminen ovat käynnistyneet hitaasti. Moniammatillisuus ja kumppanuudet (asiakaslähtöisyys) Sektorirajat ylittävät palvelut ja työskentelytavat (Sote, opetus, nuorisotyö, varhaiskasvatus) Perusterveydenhuollon vahvistaminen ja yhteensovittaminen erikoissairaanhoidon kanssa Sosiaali- ja terveyspalvelut ryhmä: Väliraportti Page 30

31 Palvelut (8) Varhaiskasvatus- ja koulutoimi (1) Kunnissa erilaisia käytänteitä varhaiskasvatuksessa Kotihoidon tuen kuntalisä (Harjavalta, Merikarvia, Pori ja Ulvila) Yksityisen hoidon kuntalisä (Luvia ja Pori) Yksityisen päiväkotihoidon palveluseteli (Ulvila) Avoin varhaiskasvatustoiminta (Harjavalta, Merikarvia, Pomarkku, Pori ja Ulvila) Alueellisesti kattavaa päiväkotiverkko tärkeää. Nykytila on melko hyvä Etenkin haja-asutusalueilla ja pienten lasten hoitomuotona osa pitää tärkeänä toimivaa perhepäivähoitoa. Osa kunnista on luopumassa perhepäivähoidosta. Ryhmäperhepäivähoidosta kunnat ovat pääsääntöisesti luopumassa Page 31 Varhaiskasvatus- ja opetustoimen ryhmä: Väliraportti

32 Kunta Sotkanet 2012 Palvelut (9) Varhaiskasvatus- ja koulutoimi (2) Päivähoidossa olevien lasten määrä Päiväkodit lkm Ryhmikset lkm PPH kotona v. (lkm) 1-2-v. (%) 3-5-v. (lkm) 3-5-v. (%) Kunta Yksit. Kunta Yksit. Kunta Yksit. Harjavalta 52 38, , Kokemäki , Lavia 6 20, , Luvia 18 27, , Merikarvia 7 16, Nakkila 18 14, , Pomarkku Pori Siikainen , Ulvila , , Yhteensä Varhaiskasvatus- ja opetustoimen ryhmä: Väliraportti Page 32

33 Palvelut (10) Varhaiskasvatus- ja koulutoimi (3) Porin ja Rauman seudulla on sovittu seudullisen opetussuunnitelman laatimisesta alkaen Alakouluverkkojen tiheys vaihtelee selvitysalueella Keskitetty (Harjavalta, Lavia, Luvia, Merikarvia, Pomarkku ja Siikainen) Tiheä (Kokemäki, Nakkila, Ulvila, Pori ) Palveluverkkoratkaisuissaan kunnat ovat eri vaiheissa Pääsääntöisesti aamu- ja iltapäivätoiminta järjestetään alueen kunnissa omana toimintana Ulvilassa myös TUL ja Porissa TUL, seurakunta ja yksityiset koulut Taustalla hyvä yhteistyö ja yhteinen näkemys siitä, että kasvatus- ja opetustoimessa on paljon osa-alueita joissa yhdessä tekeminen olisi toiminnallisesti ja taloudellisesti mielekästä. Selvitys- ja suunnittelutyö tarjoaa tilaisuuden tarkastella hallinnon kehittämistä ja suuremman hallinnollisen yksikön mahdollisuuksia toiminnallisesti järkevien kokonaisuuksien muodostamiseen Seudullinen opetuspalvelukeskus (Porin kaupunkiseudun kuntarajat ylittävät palvelut 2007) Page 33 Varhaiskasvatus- ja opetustoimen ryhmä: Väliraportti

34 Perusopetusyksiköt Päiväkodit ja ryhmikset Page 34 Varhaiskasvatus- ja opetustoimen ryhmä: Väliraportti liitetiedot

35 Kunta Lukuvuosi Harjavalta Kokemäki Lavia Luvia Merikarvia Nakkila Pomarkku Pori Siikainen Ulvila Yhteensä Palvelut (11) Varhaiskasvatus- ja koulutoimi (4) 1-6 lkt 7-9 lkt alakoulujen lukumäärä yläkoulujen lukumäärä yhtenäis koulut Ryhmäkoko ala-koulut keski-arvo ylä-koulut keski-arvo ,2 17, , ,7 16,8 tilanne hyvä yht. koulut keskiarvo ,1 15, , ,8 21,1 18, , Perusopetuksen opetusryhmäkokojen kannalta alueen Varhaiskasvatus- ja opetustoimen ryhmä: Väliraportti liitetiedot Page 35

36 Perusopetus Varhaiskasvatus Haasteet Palvelut (12) Varhaiskasvatus- ja koulutoimi (5) Lasten erilaisiin tarpeisiin vastaaminen (erityisen tuen tarve ja monikulttuurisuus) Palvelurakenteisiin liittyvät haasteet (haja-asutus -alueiden päivähoidon turvaaminen, varahoidon ja ilta- ja yöhoitojen järjestäminen) Talouden ja toiminnan yhteensovittaminen Uuden varhaiskasvatuslain muutokset Tilojen ajanmukaisuus Kehittämistarpeet Johtamisen kehittäminen Henkilöstön työhyvinvointi, tiedottaminen ja täydennyskoulutus Palvelurakenteen monipuolistaminen Moniammatillisen yhteistyön kehittäminen Opetukseen liittyvät haasteet (pedagogiset haasteet, erilaiset oppijat) Kouluverkon muutostarpeet Lasten ja nuorten pahoinvointi ja sen vaikutukset koulutyöhön; tukea tarvitsevien lasten lukumäärän kasvu ja koulun riittämättömät mahdollisuudet vastata haasteisiin Koulujen peruskorjaustarpeet Opetuksen monipuolista kehittämistä opetussuunnitelmauudistus tieto- ja viestintätekniikan pedagoginen hyödyntäminen Henkilöstön hyvinvointi ja yhteistyö Syrjäytymisen ennaltaehkäiseminen Oppilashuolto Page 36 Varhaiskasvatus- ja opetustoimen ryhmä: Väliraportti

37 Palvelut (13) Toisen asteen koulutus ja vapaa sivistystyö (1) WinNova ja Sataedu järjestävät alueella toisen asteen ammatillista koulutusta Ammatillisessa koulutuksessa meneillään suuria leikkauksia Mahdollisen kuntaliitoksen myötä vähemmän neuvottelukumppaneita Kustannusrakenteessa eri lukioiden välillä on merkittäviä eroja. Alueen lukiokoulutus on osittain epätaloudellista. Vapaa sivistystyö Yhteistyö muiden koulutusorganisaatioiden kanssa sekä opistojen kurssitarjonta on kirjavaa. Yksiköiden koko ja yhteistyö sekä sopimukset ovat hajanaiset. Toimintatavat ja -tarpeet eroavat alueellisesti merkittävästi. Haja-asutusalueella haasteena on osallistujien vähyys. Alueella toimii muutama vahva opisto. Sähköisiä oppimisympäristöjä hyödyntävä tarjonta ja sen luomat mahdollisuudet on tuotava perinteisemmän vapaan sivistystyön rinnalle Page 37 Toisen asteen koulutus ja vapaa sivistystoimi ryhmä: Väliraportti

38 Palvelut (14) Toisen asteen koulutus ja vapaa sivistystyö (2) Lukioiden saavutettavuus Lukuohje 5 min 10 min 15 min saavutettavuus Opiskelijamäärä Saavutettavuus autolla Porin aikuislukio puuttuu Lukiokoulutuksen saavutettavuus hyvä. Alueen ulkopuolella lähinnä vapaa-ajan asutusta Alueen lukioverkko on opiskelijamääriin nähden laaja. Saavutettavuus toteutuu pienemmälläkin verkolla. Porissa käynnissä lukioverkkoselvitys Toisen asteen koulutus ja vapaa sivistystoimi ryhmä: Väliraportti Page 38

39 Palvelut (15) Toinen aste ja vapaa sivistystyö (3) Johtopäätökset Kehittämistarpeet Lukiokoulutus Johtamisen kehittäminen Henkilöstön työhyvinvointi, tiedottaminen ja täydennyskoulutus Palvelurakenteen monipuolistaminen Moniammatillisen yhteistyön kehittäminen Vapaa sivistystyö Alueellisten erityistarpeiden ja haja-asutusalueiden huomioon ottaminen Talouden vahvistaminen Opetustarjonnan ja laadun kehittäminen sekä houkuttelevuuden lisääminen Kansalaisaktiivisuuden lisääminen Tietotekniikan hyväksikäyttö On mahdollista rakentaa yksi yhteinen toimija Page 39 Toisen asteen koulutus ja vapaa sivistystoimi ryhmä: Väliraportti

40 Palvelut (16) Vapaa-aikatoimi (1) Vapaa-aikahallinto on organisoitu eri kunnissa hieman eri tavoin. Vapaa-aikatoimen käyttäjiltä perittävät maksut ja varsinkin yhdistysten maksamat vuokrat vaihtelevat kuntien kesken huomattavasti. Liikuntapaikkojen hoito on selvityskunnissa järjestelty kahden erilaisen mallin mukaan. Yhdistysten toiminnan ulkopuolelle jäävistä nuorista tulee vapaa-aikatoimelle keskeinen kohderyhmä. Kirjasto toimii jo nykyisellään maakuntamallin mukaisesti. Maakuntamuseotoiminta on yhtenäistänyt alan toimintamallia. Vapaa-aikatoimi ryhmä: Väliraportti Page 40

41 Palvelut (17) Vapaa-aikatoimi (2) Haasteet/kehittämistarpeet Vapaaaikatoimi Liikunnasta, nuorisotyöstä ja kulttuurista tulee enenevässä määrin koko väestön hyvinvointitekijä, mikä on huomioitava palvelutuotannossa. Osa väestöstä on syrjäytymässä vapaa-aikapalveluista ainakin osittain omaan tai perheen toimeentuloon liittyvistä syistä. Kuntien nuorille tarjoamista palveluista koulu- ja nuorisotyö tulevat muuttumaan yhä haasteellisemmiksi, kun pieni osa nuorista sitoo yhä enemmän kuntien resursseja. Kolmannen sektorin merkitys vapaa-aikapalvelujen tarjoajana ja tuottajana kasvaa. Yhdistysten toiminnan ulkopuolelle jäävistä nuorista tulee vapaa-aikatoimelle keskeinen kohderyhmä. Vapaa-aikatoimi ryhmä: Väliraportti Page 41

42 Talous (1) Selvitysalue kriisikuntakriteereiden valossa Raja-arvo Harjavalta Kokemäki Lavia Luvia Merikarvia Nakkila Pomarkku Pori Siikainen Ulvila Uusi kunta TP 2012 Vuosikate, eur/asukas < Tulovero-% 20,24 18,75 19, ,75 19,5 19,75 19,75 19, ,75 19,39 Lainamäärä, eur/asukas Kertynyt ali-/ylijäämä, eur/asukas < Omavaraisuusaste % < ,4 Suhteellinen velkaantuminen % > ,2 TÄYTTYVIÄ KRITEEREITÄ (kpl) Lavian kunta on useina vuosina alittanut valtioneuvoston asetuksella säädetyt raja-arvot, jonka johdosta on käynnistetty peruspalveluiden valtionosuudesta annetun lain 63 a :n mukainen selvitys Talous ei ole tasapainossa yhdessäkään kunnassa eikä siten myöskään mahdollisessa uudessa kunnassa. Kaikilla selvitysalueen kunnilla on talouden tasapainottamisohjelma Suomen Kuntaliitto: Kuntien talouden tunnusluvut Page 42

43 1200 Talous (2) Yhteisöverotulot , eur/asukas Kokemäki Harjavalta Luvia Nakkila Lavia Ulvila Pori Merikarvia Siikainen Pomarkku Porin kaupunkiseutu Page

44 Talous (3) Tulot 2012, eur/asukas Harjavalta Kokemäki Lavia Luvia Merikarvia Nakkila Pomarkku Pori Siikainen Ulvila Uusi kunta Verotulot Valtionosuudet Maksut ja myynnit Muut toimintatulot Tilastokeskus Page 44

45 Talous (4) Paine veroprosentin korottamiseksi ,5 30,9 27,7 28,2 25,2 23,623,4 23,5 20, e 31,0 29,5 28,4 27,9 27,3 26,5 25,7 24,6 24,0 24,1 23,0 22,7 21,3 21,5 21,5 20,9 20,0 35,9 27,0 27,9 22,9 23,8 20,7 20, Harjavalta Kokemäki Lavia Luvia Merikarvia Nakkila Pomarkku Pori Siikainen Ulvila Selvitysalue Tasapainotila olisi edellyttänyt ,1 %-yksikön tuloveron korotusta. Lähes kaikki kunnan hyötyisivät kuntaliitoksesta veroprosentin kehityksen näkökulmasta Page 45 Taloushallintoprosessit työryhmän väliraportti

46 0 Talous (5) Valtionosuuslaskelmat, muutos eur/asukas Harjavalta Kokemäki Lavia Luvia Merikarvia Nakkila Pomarkku Pori Siikainen Ulvila / / Valtiovarainministeriö: Kuntakohtaiset laskelmat 12/2013 ja 2/2014. Porin kaupunkiseudulla menetettäisiin valtionosuuksia 24,9 Me (2013:19,8) eli -191 e/asukas (2013:152 ) Page 46

47 RAKENNEPOLIITTINEN OHJELMA TALOUDEN KASVUEDELLYTYSTEN VAHVISTAMISEKSI JA JULKISEN TALOUDEN KESTÄVYYSVAJEEN UMPEEN KUROMISEKSI Julkisten palvelujen tuottavuus kasvaa 0,5 % vuodessa, siten julkisrahoitteisten palvelujen tuottamisessa olevan henkilöstön kasvun rajaus n hlö/vuosi muuten hlö /v pitkällä tähtäimellä Kuntien tehtäviä ja velvoitteita puretaan yhden miljardin euron kustannuksia vastaavasti Miljardi euroa katetaan verorahoituksella ja kuntien omin toimin, mm. tuottavuutta parantamalla. Väestö Valtionosuuden muutos (esitys ) Rakennepaketin kuntien osuus (1 Mrd = 186 /as) Yhteensä, M Harjavalta ,8-1,4-3,2 Kokemäki ,0-1,5-2,5 Lavia ,4-0,3-0,7 Luvia ,6-0,6-1,2 Merikarvia ,1-0,6-2,7 Nakkila ,9-1,1-2,0 Pomarkku ,0-0,4-1,4 Pori ,8-15,5-31,3 Siikainen ,3-0,3-0,6 Ulvila ,0-2,5-3,5 Yhteensä ,9-24,0-48,9

48 Talous (7) Investoinnit Investoinnit TA/TS yhteensä 151,4 Me (tästä Porin osuus 61 %) Investoinnit näyttäisivät vähentyvän yli 10 % eli miltei 10 miljoonalla eurolla (2010 vs. TS 2016): Pori 20 Me 1000 eur e2013 TA2014 TS2015 TS2016 Pori 52,5 57, ,1 32,3 32,1 Harjavalta 2,4 9,3 9,7 3,3 3,3 2,4 Kokemäki 1,8 1,6 2,7 2,8 3,7 3,1 Lavia 0,1 0 0,3 1,1 1,8 0,3 Luvia 0,6 1 0,8 1,6 0,6 2,9 Merikarvia 0,5 1,3 2 1,9 2,3 2,1 Nakkila 1,5 2,1 2,6 1,6 3 4,4 Pomarkku 0,5 0,1 1,3 1,6 2,1 0,7 Siikainen 0,6 0,4 1,5 0,8 1 0,9 Ulvila 2,3 1,3 2,8 2,8 3,5 3,3 yhteensä 62,8 74,9 59,7 45,6 53,6 52, Page 48 Taloushallintoprosessit työryhmän väliraportti

49 Väestön ikärakenteen kehitys Talouden tasapaino Investointipaineet Lavian erityistilanne Talous (8) Johtopäätökset Haasteet/ Kehittämistarpeet Ikärakenteen muutos aiheuttaa paineita talouteen ja palvelurakenteeseen. Väestön ikääntyminen voimakkainta Harjavallassa, Luvialla, Nakkilassa ja Ulvilassa. Muissa selvitysalueen kunnissa väestö on jo ikääntynyttä. Kaikkien kuntien talous on epätasapainossa. Selvitysalueen kunnista puolet esitti tilinpäätöksessä 2012 negatiivisen vuosikatteen. Rakennemuutokset ovat välttämättömiä talouden tasapainon saavuttamiseksi. Taloutta on pyritty tasapainottamaan siirtämällä investointeja, seurauksena investointipaineet ja korjausvelka ovat kasvussa. Erityisesti Porin kaupungin investointitason lasku näkyy kokonaismäärissä. Investointeja on syytä huolellisesti koordinoida, jotta vältytään päällekkäisyyksiltä. Lavian kunnalla ei ole taloudellisia edellytyksiä palvelujen järjestämiseen. Valtiovarainministeriön erityinen selvitys käynnissä. Taloushallintoprosessit työryhmän väliraportti Page 49

50 Henkilöstö (1) Eläköityminen Henk. % Henk. % Henk. % Harjavalta 98 23, , ,7 Kokemäki 93 21, , ,5 Lavia 22 15, , ,9 Luvia 38 20, , ,2 Merikarvia 48 17, , ,3 Nakkila 68 20, , ,9 Pomarkku 24 15, , ,9 Pori , , ,4 Siikainen 28 27, , ,3 Ulvila , , ,0 Yhteensä Henkilöstöhallintotyöryhmä väliraportti Page 50

51 Harjavalta Kokemäki Lavia Luvia Merikarvia Nakkila Pomarkku Pori Siikainen Ulvila Henkilöstö (2) Henkilöstömäärä Asukkaita Henkilöstömäärä yhteensä Henkilöstöä per asukas 0,04 0,05 0,08 0,05 0,04 0,05 0,04 0,08 0,04 0,04 Vakinaiset 293, Määräaikaiset Page 51

52 Henkilöstö (3) Henkilöstön saatavuusongelmat kohdistuvat lähinnä korkeasti koulutettuihin erityisasiantuntijoihin sekä ajoittain suuria henkilöstömääriä vaativiin aloihin (hoitohenkilöstö, laitoshuoltajat) Palvelujen tuotannon tasoon kunnissa vaikuttaa enemmän yleinen taloudellinen tilanne kuin henkilöstön saatavuus Asukkaiden ikärakenteen ja palvelutarpeiden muutos vaikuttaa henkilöstön määrään ja rakenteeseen Korkean keski-iän takia eläkepoistuma on huomattavan suurta vielä usean vuoden ajan. Silti eläköitymistä vaikea hyödyntää. Henkilöstön työhyvinvointia, osaamista ja kehittämistarpeita tulee suunnitella, seurata ja kehittää. Tietojärjestelmissä on paljon kehitettävää ja yhtenäistettävää. Erillistä kehittämishenkilöstöä on hyvin vähän ja kehittäminen on yleisesti osa johtavien viranhaltijoiden toimenkuvaa Page 52 Henkilöstöhallintotyöryhmä väliraportti

53 Henkilöstö (4) Henkilöstön saatavuus Kasvatus- ja opetustoimen hallintohenkilöstö on kunnissa suhteellisen vähäinen. Tällä hetkellä opetushenkilöstön saatavuus pääosin melko hyvä. Saatavuusongelmia rekrytoinnissa on ollut perhepäivähoitajien, lastentarhanopettajien, erityisopettajien ja lastentarhanopettajien osalta. Varhaiskasvatuksen työntekijöiden saatavuusongelmien arvioidaan jatkuvan vuoteen Koulupsykologien saatavuudessa on suuria haasteita, mikä aiheuttaa lisäongelmia etenkin uuden oppilas- ja opiskelijahuoltoa koskevan lainsäädännön myötä. Muut tukipalveluprosessit (kiinteistö- ja ateriapalvelut): Eläkkeelle jäävien määrä on todella huomattava (7 vuoden aikana kolmasosa vakituisista työntekijöistä jää eläkkeelle). Erillistä kehittämishenkilöstöä on hyvin vähän ja kehittäminen on yleisesti osa johtavien viranhaltijoiden toimenkuvaa. Koottu työryhmien väliraporteista Page 53

54 Tieto- ja asiakirjahallintoprosessit Asiakirjahallinnossa paperiarkistojen käsittely aiheuttaa paljon työtä Kunnissa ei ole kokonaisvaltaista dokumentinhallintajärjestelmää eams vasta suunnitteilla Atk-laitteiden, verkostojen ja ohjelmistojen tila pääsääntöisesti hyvä kaikissa kunnissa ja kattaa nykytoiminnan Tietohallinto toimii omana yksikkönään vain Porissa, muissa osana yleishallintoa, henkilöstökustannukset vain pieni osa kokonaiskustannuksista Lavia ostaa kaikkia palvelut Sastamalan Tukipalvelut Oy:stä, Nakkilan kunta ostaa palvelut Ulvilasta Tietojärjestelmiä yhteensä 507 (Pori 253), toimittajia 257 (Pori 144), useita päällekkäisyyksiä Pikaisesti vaihtoa tarvitsevia järjestelmiä 13 kpl Ostopalvelut ICT-toimittajilta yhteensä noin 6,3 m /vuosi ICT-palvelujen tuotantomallit erilaisia, keskitettyjä yleensä verkkoja suuri osa laitepalveluista, toimialat tilaavat myös itse toimittajilta Tietovarannot järjestelmäkohtaisia, samaa tietoa useassa paikassa Liittymiä eri järjestelmien välillä runsaasti

55 Osallisuus ja lähivaikuttaminen Viestintä Strateginen suunnittelu ja kehittäminen Demokratia ja johtaminen Demokratia ja johtaminen Vetovoima ja kilpailu-ky ky Elinvoimainen ja toimintakykyinen kunta Yhdyskunta ja ympäristö Talous- ja henkilöstöresurssit Palvelut Page 55

56 90 Demokratia ja johtaminen (1) Äänestysprosentti kunnallisvaaleissa Satakunnan vaalipiiri Harjavalta Kokemäki Lavia Luvia Merikarvia Nakkila Pomarkku Pori Noormarkku -10 Siikainen Ulvila Kullaa -05 Koko maa Page 56

57 Demokratia ja johtaminen (2) Osallisuus ja lähivaikuttaminen Kuntaliitos asettaa suuria haasteita lähidemokratian toteuttamiselle. Tähän voidaan vaikuttaa kehittämällä uuden kunnan poliittista johtamista, kunnanosahallintoa ja kuntalaisten suoraa osallistumista ja vaikuttamista. Vaaleilla valittava kunnanosahallinto? (Demokratiajaosto: Valmistelu, joka mahdollistaa kunnalle vaaleilla valittavat alueelliset toimielimet, käynnistetään keväällä 2014) Kuntakiintiöt hallituksessa ja lautakunnissa? Työryhmän enemmistö: suurin lain sallimaa valtuutettujen määrää. Uudessa kunnassa tulee järjestää taloudelliset ja toiminnalliset resurssit luottamushenkilöiden toiminnan tueksi. Kuntalaisten suorassa vaikuttamisessa käytetään jonkin verran mm. asukastilaisuuksia ja sähköisiä osallisuuskanavia. Osallisuuden kanavia on kaikissa kunnissa, mutta niiden organisointi on hajanaista eikä niillä ole suoria yhteyksiä kuntien hallintoon tai kunnanhallituksiin. Osallisuus- ja lähivaikuttamistyölle ei tällä hetkellä ole konkreettista resurssia missään selvitysalueen kunnassa Page 57

58 Demokratia ja johtaminen (3) Äänioikeutettujen ( ) jakauma (Kunnallisvaalit 2012) Siikainen 1 % Ulvila 10 % Harjavalta 6 % Kokemäki 6 % Lavia 2 % Luvia 2 % Merikarvia 3 % Nakkila 4 % Pomarkku 2 % Pori 64 % Page 58

59 Demokratia ja johtaminen (4) Uusi valtuusto v äänten perusteella Puolue Ääniä 2012 Paikat Selvitysalue nyt Suomen Sosialidemokraattinen Puolue Kansallinen Kokoomus Suomen Keskusta Perussuomalaiset Vasemmistoliitto Vihreä liitto Suomen Kristillisdemokraatit Suomen Kommunistinen Puolue Kommunistinen Työväenpuolue - Rauhan ja Sosialismin puolesta Siikaisten yhteislista Muut valitsijamiesyhdistykset Yhteensä Page 59

60 Demokratia ja johtaminen (6) Konsernirakenne 2012 kiinteistö- ja asuntoyhtiöt Muut yhtiöt Yhdistykset ja säätiöt, muut yhtiöt Yhteensä lkm Pori Harjavalta Kokemäki Lavia 2 2 Luvia 6 6 Merikarvia Nakkila 8 8 Pomarkku Siikainen 0 Ulvila yhteensä lkm Kaikissa selvitysalueen kunnissa on perinteinen toimialalähtöinen organisaatiorakenne ja jonkinasteinen konsernirakenne Taloustyöryhmän väliraportti Page 60

61 KV KH Lautakunnat Hlö Hlö Kpl pl. tarkastuslautakunnat ja keskusvaalilautakunnat Harjavalta Perusturvalautakunta Tekninen lautakunta Kaupunkikehityksen lautakunta Sivistyslautakunta Kokemäki Kasvatus- ja Tekninen lautakunta Perusturvalautakunta opetuslautakunta Vapaa-aikalautakunta Ympäristölautakunta Lavia Sivistyslautakunta Tekninen lautakunta Elinkeino- ja yrittäjyyslautakunta Perusturvalautakunta Luvia Perusturvalautakunta Tekninen lautakunta Vapaa-aikalautakunta Sivistyslautakunta Ympäristölautakunta Merikarvia Sivistyslautakunta Tekninen lautakunta Opisto-kulttuurilautakunta Vapaa-aikalautakunta Ympäristölautakunta Nakkila Perusturvalautakunta Tekninen lautakunta Sivistyslautakunta Pomarkku Sivistyslautakunta Tekninen lautakunta Rakennus- ja ympäristölautakunta Vapaa-aikalautakunta Pori Joukkoliikennelautakunta Tekninen lautakunta Kulttuurilautakunta Jätelautakunta Perusturvalautakunta Ympäristölautakunta Vapaa-aikalautakunta Siikainen Sosiaalilautakunta Tekninen lautakunta Sivistyslautakunta Ulvila Keskusvaalilautakunta Tekninen lautakunta Kulttuurilautakunta Opetus- ja kasvatuslautakunta Ympäristölautakunta Vapaa-aikalautakunta Page 61

62 Demokratia ja johtaminen (7) Strateginen suunnittelu ja kehittäminen Strategisen suunnittelun painopisteet ovat kaikissa selvitysalueen kunnissa samansuuntaiset: Palvelut Talous, Elinkeinopolitiikka Talous heikentynyt viime vuosina ja tulevaisuus haasteellinen Valtioneuvoston viimeaikaiset ratkaisut asettavat vielä suurempia haasteita lähitulevaisuudelle (mm. rakennepoliittinen paketti ja valtionosuusuudistus) Tulevaisuuden palvelutarpeet muuttuvat rajusti kunnissa väestökehityksestä johtuen Kasvu alueellamme on liian pientä ja heikentää kilpailukykyämme Strategiatyön riittävät resurssit Strateginen suunnittelu ja kehittäminen työryhmän väliraportti ; työvaliokunta Page 62

63 Palvelut (17) Vapaa-aikatoimi (2) Kehittämistarpeet Strateginen suunnittelu Elinvoiman kasvattaminen on tärkein asia ja koskee kaikkia nykyisiä kuntia (mm. yrittäjyys, osaaminen, sopimukselliset asiat). Strategiatyössä riittävät resurssit Alueen yhtenäisyys ja palvelut: palveluverkko, identiteetti Edunvalvonta: tehostaminen ja yksittäinen -- alueen yhteinen hyöty Vapaa-aikatoimi ryhmä: Väliraportti Page 63

64 Page 64

65 Page 65

66 Uuden kunnan keskeiset strategiset valinnat (strateginen suunnittelu ja kehittäminen ryhmän työn pohjalta) Vetovoima ja kilpailukyky Onnistunut elinkeinopolitiikka, alueiden kehittäminen, kasvu ja vetovoima Edunvalvonta Yhteisöllisyys Demokratia ja johtaminen Elinvoimainen ja toimintakykyinen kunta Yhdyskunta ja ympäristö Talous- ja henkilöstöresurssit Palvelut Vahva, tasapainoinen ja tehokas talous Laatu, toimivuus, tasa-arvo ja lähipalveluiden turvaaminen Page 66

67 Pakko muuttaa tai kehittää yhteistyöllä tai kuntaliitoksella Muutospaineet Muutosmahdollisuudet Muutosriskit Kasvu (työpaikat ja väestö) on liian pientä Yhdyskuntarakenteen suunnittelun hajanaisuus Ikärakenteen ja palvelutarpeiden muutos Talouden tasapaino Yhtenäinen elinvoimapolitiikka alueelle. Yhtenäinen päätöksenteko maankäytön, asumisen ja ympäristön asioissa mahdollistaa uuden kunnan kilpailukyvyn kasvun Päätöksentekovastuu yhdellä toimijalla sekä kaavoitusresurssit ja osaaminen käytössä koko alueella Palveluverkon ja resurssien suunnittelu laajemmalla alueella Haavoittuvuuden väheneminen sekä päällekkäisyyksien purkamisesta aiheutuvat säästöt (hallinto, ICT) Kuntakeskusten elinvoimaisuuden heikkeneminen ja kehittämispanosten väheneminen Yhtenäisen ja tasapuolisen kehityksen päätöksenteko ei onnistu Uudistustoimenpiteitä ei oteta käyttöön. Palvelujen tasalaatuisuuden vaikutukset palvelukustannuksiin Tasapainottamistoimenpiteitä ei toteuteta. Yhdistymisestä aiheutuvien kustannuksia ei hallita Page 67

68 Muutospaineet Voimakas eläkepoistuma ja henkilöstöresurssit erityisesti pienissä työyksiköissä Päätöksenteon siirtyminen vaaleilla valituilta elimiltä yhteistyöorganisaatioille Yhteiset tavoitteet vetovoimaisuuden lisäämiseksi Pakko muuttaa tai kehittää yhteistyöllä tai kuntaliitoksella Muutosmahdollisuudet Muutosriskit Resurssien kokoaminen yksiköihin, toimintaalueiden selkeytyminen ja henkilöstön erikoistumismahdollisuudet Yhteinen päätöksenteko ja yhteistyöelinten karsiminen Lähidemokratian mallien vaikuttava hyödyntäminen Hyvien käytäntöjen ja joustavuuden menettäminen Johtamisen vaateet kasvavat ja organisaatio byrokratisoituu Alueiden vaikutusmahdollisuudet vähenevät ja kuntaorganisaatio etääntyy kuntalaisesta Page 68

69 MALPE JA ELINVOIMA Työryhmän arvioita yhdistymisen vaikutuksista Uusi kunta on vetovoimainen, monien mahdollisuuksien kaupunki ja toisi uutta potkua seudun kilpailukykyyn. Elinvoimapolitiikan ja elinkeinopolitiikan organisointi ja johtaminen on omissa käsissä ja siten varmistetaan kuntaorganisaation dynaamisuus ja joustavuus elinkeinopolitiikassa. Uusi kunta muodostaisi eheän yhdyskuntarakenteellisen kaupungin ja muodostuisi luontaisista työssäkäyntialueista. Yhtenäinen päätöksenteko maankäytön, asumisen ja ympäristön asioissa mahdollistaa uuden kunnan kilpailukyvyn kasvun ja panostamisen seudun kehittämiseen Uuden kunnan kilpailukyvyn ja menestymisen ehtona on jatkuva kehittäminen ja alueen elinvoiman ylläpitäminen. Yhdyskuntarakenne ja elinvoimapolitiikka vahvistavat yritysalueiden vetovoimaa sekä aluekeskusten kehittäminen asuinalueiden houkuttelevuutta. Yhdyskuntarakenteen toimivuuden kannalta päivittäiset lähipalvelut löytyvät läheltä ja erikoistuneet palvelut ovat keskitettynä, uuden kunnan malli mahdollistaa, että kaavoitus ja elinvoima- ja elinkeinopolitiikka vahvistuu kaikissa kunnissa Page 69