Strateginen suunnittelu ja kehittäminen. Työryhmän väliraportti , Merikarvia

Transkriptio

1 Strateginen suunnittelu ja kehittäminen Työryhmän väliraportti , Merikarvia

2 Työryhmän toimeksianto Työryhmän toimeksiantona on ollut tarkastella selvityksen 1. vaiheessa strategisen suunnittelun ja kehittämisen nykytilaa ja painopisteitä selvitysalueen kunnissa sekä määritellä keskeisiä huomioita strategisen suunnittelun ja kehittämisen yhtäläisyyksistä ja eroavaisuuksista sekä liitoksen mahdollisuuksista. Työryhmä on kokoontunut 1. vaiheessa neljä kertaa. Seuraavassa vaiheessa työryhmä tarkastelee mitä mahdollisuuksia uusi kunta tuo strategiseen suunnitteluun ja kehittämiseen organisoinnin ja tavoitteiden tasoilla.

3 Tehtäväalueen kuvaus ja rajaus Työryhmä rajasi tarkastelunsa strategiseen suunnitteluun ja strategiseen kehittämiseen. Tällä tarkoitetaan kuntaorganisaatioiden sekä kuntien toimintaympäristön ja toimintaedellytysten pitkäjänteistä ja johdonmukaista kehittämistä. Rajapinta esimerkiksi maankäytön suunnitteluun ja elinkeinopolitiikkaan on käytännössä näkymätön, joten yhteistyö erityisestiryhmän 3. Malpe ja elinvoima kanssa on ollut tärkeää. Selvitystyötä on myös koordinoitu yhdessä ryhmän 8. Osallisuus ja lähivaikuttaminen sekä palveluverkkoja käsittelevien ryhmien kanssa. Työryhmän puheenjohtaja ja useat jäsenet ovat osallistuneet edellä mainittujen muiden ryhmien työskentelyyn. Tässä työssä on käyty läpi rajapintoja MAL-asioissa sekä pohdittu elinvoiman käsitettä.

4 Vertailukohteet Työryhmä valitsi selvitysvaiheen vertailukohteiksi Hämeenlinnan, Seinäjoen ja Oulun kaupunkiseudut, joissa on tehty monen kunnan liitoksia ja on tällä hetkellä käynnissä liitosselvityksiä. Työryhmän toisessa kokouksessa vierailivat liitosselvitysten vastuuhenkilöt Hämeenlinnan ja Seinäjoen selvitysalueilta. Edellä mainittuja vertailukohteiden kokemusperäistä tietoa käytetään tarkemmin selvityksen toisessa vaiheessa.

5 Nykytilakuvaus Kaikissa selvitysalueen kaupungeissa ja kunnissa on perinteinen toimialalähtöinen organisaatiorakenne ja jonkinasteinen konsernirakenne. Erillistä kehittämishenkilöstöä on selvitysalueen kunnissa hyvin vähän ja kehittäminen on yleisesti osa johtavien viranhaltijoiden toimenkuvaa. Porissa henkilöstöä on monipuolisemmin kaupungin koosta johtuen. Strategisen suunnittelun painopisteet ovat kaikissa selvitysalueen kunnissa samansuuntaiset. Palvelut Talous, Elinkeinopolitiikka, liite Selvitysalueen kuntien talous on heikentynyt viime vuosina ja tulevaisuus näyttää synkemmältä. Valtioneuvoston viimeaikaiset ratkaisut, muun muassa rakennepoliittinen paketti ja valtionosuusuudistus, asettavat vielä suurempia haasteita lähitulevaisuudelle. Tulevaisuuden palvelutarpeet muuttuvat rajusti kunnissa väestökehityksestä johtuen. Kasvu alueellamme on liian pientä ja heikentää kilpailukykyämme.

6 Kehittämiskohteita Alueen yhtenäisyys, palvelut - palveluverkko, identiteetti Edunvalvonta - tehostaminen, yksittäinen alueen yhteinen hyöty Elinvoiman kasvattaminen - tärkein asia, koskee kaikkia nykyisiä kuntia, mm. yrittäjyys, osaaminen, sopimukselliset asiat Strategiatyössä riittävät resurssit

7 KUNTIEN VOIMASSA OLEVIEN STRATEGIOIDEN KESKEISET TAVOITTEET, VISIO JA ERITYISPIIRTEET KUNTA KESKEISET TAVOITTEET VISIO ERITYISTÄ Pori KV Työ ja yrittäminen Kilpailukykyinen kaupunki, johon on hyvät liikenneyhteydet Lapset ja nuoret Hyvinvoivat lapset ja aikuiset, ongelmien ennaltaehkäisy Hyvä elämä Hyvinvointierojen kaventaminen, modernit palvelut, yhteistyö, keskustelevuus Tapahtumat Porilainen pärjää. Strategia on suunnattu suurelle yleisölle. Kuva on keskeisessä roolissa. Ulvila KV 2010 Peruspalveluiden järjestäminen Monituottajamalli, omien palveluiden tuottavuus ja laatu, ennaltaehkäisevät palvelut, elinympäristö Tasapainoinen talous Kehittämistoiminta, aktiivinen elinkeinopolitiikka, tuotteistaminen Tehokkaat, joustavat ja seudulliset toimintamallit Asiakaslähtöisyys, johtamisjärjestelmä, seudullinen palveluverkosto Ulvila on rohkeista ratkaisuistaan tunnettu mahdollisuuksien kaupunki, joka kantaa vastuunsa asukkaiden ja yritysten hyvinvoinnista. Harjavalta KV x.x Laadukkaat kuntapalvelut Kustannustehokkaat ja kattavat palvelut, osaava henkilöstö, palveluprosessien tehostaminen, laatumittarit Elinvoimainen yritystoiminta Työpaikkaomavaraisuuden edistäminen, työllisyysasteen 70 %:iin, koulutuksen ja osaamisen vahvistaminen väestössä Hyvät liikenneyhteydet Matkahuoltopalvelujen säilyttäminen, liikennetarjonnan säilyttäminen, VT-2 yhteysvälihanke, Kt-43 peruskorjaus, Merstolan eritasoristeys, syväväylä Mäntyluotoon Viihtyisä ympäristö Tonttitarjonnan ja asuntotarjonnan lisääminen, uudisrakentamisen edistäminen, sujuvat tie- ja kevytväyläyhteydet, viihtyisä ympäristö Yhteistyö Profiloiduttu yhteistyön kaupungiksi, verkostoituminen, laajaalaiset yhteistyösopimukset Monipuolinen kulttuuri- ja vapaa-ajantoiminta Profiloiduttu laadukkaan elämän kaupungiksi, hyvinvointi lisääntynyt, hyvinvointierot kaventuneet Tasapainoinen kuntatalous Harjavalta työllä aallon harjalle

8 Kokemäki KV 2010? Hyvät peruspalvelut Monipuoliset vapaa-ajanpalvelut Oman kotikunnan arvostaminen Monipuolinen elinkeinorakenne Viihtyisä ympäristö Tasapainoinen kuntatalous Kehittyvä kuntaorganisaatio Hyvä elämä Kokemäellä Strategisia päämääriä ei ole selitetty tarkemmin. Pomarkku KV Merikarvia KV Aktiivinen elinkeinopolitiikka Uusien työpaikkojen synnyttäminen teollisuuteen ja palveluihin, työttömyysasteen pudottaminen Tasapainoinen talous Vuosikate poistojen suuruinen, investoinneista 50 % tulorahoituksella, velkamäärä kuntien keskitasolla Asiakaslähtöiset palvelut Määrällisesti ja laadullisesti riittävät, saavutettavat palvelut, perusturvan palveluiden taloudellisuus ja vaikuttavuus Viihtyisä asuinympäristö Kuntamarkkinointi Pomarkun imagon vahvistaminen hyvien palveluiden asumis- ja palvelukuntana Hyvä kunta- ja seutuyhteistyö Onnistunut henkilöstöpolitiikka Kunta on houkutteleva ja uudistumiskykyinen työnantaja, jolla on osaava henkilöstö. Turvataan henkilöstön hyvinvointi, pätevyys ja työtyytyväisyys. Toimivat palvelut Yritykset, työpaikat ja ihmisten ammattitaito Paikallisen elinvoiman vauhdittaminen ja väestön vähentymisen estäminen Valtatie 8 ja Tuorila Yhteydet maakuntaan ja maailmalle, sijainnin hyödyntäminen ja etäisyyden voittaminen, Tuorilan teollisuusalueen rakentaminen Viihtyisä ja turvallinen asuinympäristö Identiteetin ja kuntahengen nostaminen, vapaa-aikapalvelujen monipuolistaminen, tonttitarjonnan takaaminen, meren ja joen hyödyntäminen Talous Lainamäärän pitäminen alhaalla, veroprosentti maan keskitasolla Itsenäinen Merikarvia Merikarvia haluaa säilyä itsenäisenä kuntana. Pomarkku on luonnonläheinen, turvallinen ja uudistumiskykyinen asuinkunta. Kunnan hyvä taloudellinen asema sekä vahva kunta- ja seutuyhteistyö luovat perustan laadukkaille ja monipuolisille palveluille. Ei visiota

9 Nakkila KV Luvia KV Siikainen Lavia Vetovoimainen Nakkila Vuohimäenkaari, menestyvät elinkeinot, kasvava asukasmäärä, alueen keskustaajama Kunnalliset peruspalvelut Tehokkaat ja turvalliset peruspalvelut, seudulliset palvelut Hyvinvoinnin edistäminen Kulttuuripalvelut, liikuntapalvelut, hyvä ympäristö Kunnan itsenäisyys Vahva talous Viihtyisä ympäristö Monipuolinen yrityselämä Hyvä henkilöstö Hallintokuntien välinen yhteistyö Kuntarajat ylittävä yhteistyö Laadukkaat peruspalvelut Vanhusten hoivapalvelut omassa kunnassa Kaavoitus koko kunnan alueella Ei strategiaa, mutta talousarviossa on määritelty strategiset painopisteet, jotka ovat Ei strategiaa Vireä, palveleva ja turvallinen Ei erillistä visiota

10 PORIN SELVITYSALUEEN KESKEISET OLEMASSA OLEVAT JA TULEVAT STRATEGISET VALINNAT KUNTA KOLME KESKEISTÄ STRATEGISTA VALINTAA TÄLLÄ HETKELLÄ UUDEN KUNNAN KOLME KESKEISTÄ STRATEGISTA VALINTAA Harjavalta 1. Vakavarainen, tasapainoinen kuntatalous 2. Edistää laadukkailla palveluilla kaupunkilaisten henkistä ja fyysistä hyvinvointia ja mahdollisuutta hyvään elämään 3. Mahdollistaa monipuolinen asuminen ja yritystoiminta Kokemäki 1. Oman kotikunnan arvostaminen ja viihtyisä ympäristö, joka pitää sisällään hyvät peruspalvelut ja monipuoliset vapaa-ajanpalvelut 2. Monipuolinen elinkeinorakenne 3. Tasapainoinen kuntatalous ja kehittyvä kuntaorganisaatio HUOM! TA 1. Vahva talous 2. Laadukkaat, vaikuttavat ja tasa-arvoiset kunnalliset palvelut 3. Kestävä kehitys Lavia Luvia 1. Itsenäinen Luvian kunta 1. Lähidemokratia ja yhteisöllisyys 2. Vahva talous 2. Elinvoimaisuus 3. Peruspalveluiden turvaaminen 3. Alueellinen palveluverkko Nakkila 1. Vetovoimainen Nakkila 2. Kunnalliset peruspalvelut 3. Hyvinvoinnin edistäminen Merikarvia 1. Toimivat palvelut ja asukkaiden hyvinvointi, joka sisältää hyvät lähipalvelut ja asumisvaihtoehdot eri elämäntilanteisiin 2. Aluetalouden vahvistaminen, joka sisältää yritysten kehitysmahdollisuuksien tukemisen, hyvän yritysilmapiirin ja tasapainoisen kuntatalouden 3. Paikallisyhteisön kehittäminen ja päätöksenteko Pomarkku 1. Tasapainoinen talous 2. Toimiva elinkeinopolitiikka (työpaikat, asukashankinta) 3. Onnistunut elinkeinopolitiikka Pori 1. Työn ja yrittämisen Pori 2. Lasten ja nuorten Pori 3. Hyvän elämän ja tapahtumien Pori Siikainen 1. Lähipalveluiden säilyminen 2. Työpaikkojen lisääminen 3. Asukasluvun lisääminen Ulvila 1. Vastuu asukkaiden ja yritysten hyvinvoinnista toteuttaen aktiivista elinkeinopolitiikkaa yhteistyössä erillisten verkostojen kanssa 2. Elinympäristön viihtyvyys: kehyskunta, jossa on tarjolla erilaisia asumisen ja elämisen ympäristöjä edulliseen hintaan luonnonläheisessä ympäristössä 3. Logistinen sijainti ja ympäristö hyvä sijaintialueena niin elinkeinoelämälle kuin asukkaille 1. Hallinnollinen selkeys 2. Elinvoiman säilyttäminen nykyisissä kuntakeskuksissa ja lähipalveluiden säilyttäminen 3. Toiminnallinen ja taloudellinen tehokkuus 1. Elinvoima, joka sisältää menestyvän yritystoiminnan, toimivan koulutusjärjestelmän ja vahvat kehityskäytävät valtateiden 2- ja 8 suuntaisesti 2. Verkostomainen palvelurakenne, joka pitää sisällään lähipalvelut ja keskitetyt palvelut 3. Yhteisöllisyys, jonka keskiössä ovat esim. kylä-, kaupunki-, asukas- ja harrastusyhteisöt Läpileikkaavina teemoina kansainvälisyys, resurssiviisas toiminta ja kestävä ja realistinen talouspohja 1. Aluetalouden vahvistaminen 2. Seutukunnan tasapuolinen kehittäminen 3. Lähipalveluiden turvaaminen paikallisista lähtökohdista 1. Hyvät ja saavutettava lähipalvelut 2. Talous 3. Onnistunut elinkeinopolitiikka 1. Ulkoinen elinvoima: kasvu, houkutteleva toimintaympäristö, saavutettavuus ja vahva kansallinen asema 2. Sisäinen elinvoima: vahva kuntatalous, toimiva organisaatio 3. Toimiva palveluverkko 1. Lähipalveluiden säilyminen 2. Maankäyttö ja kaavoitus (rakentamisen salliminen myös haja-asutusalueilla) 3. Kustannusten nousun hillitseminen 1. Elinkeinoelämän = työpaikkojen turvaaminen tasavertaisesti koko Uuden Kunnan alueella 2. Kohtuullisten lähipalveluiden turvaamisen mahdollisuus tasavertaisesti Uuden Kunnan alueella 3. Taloudellinen tasapaino