Työryhmän loppuraportti
|
|
- Petteri Haapasalo
- 8 vuotta sitten
- Katselukertoja:
Transkriptio
1 Porin kaupunkiseudun kuntarakenneselvitys Työryhmän loppuraportti Uuden kunnan palveluiden järjestäminen, organisointi ja kehittäminen Kasvatus- ja koulutustyöryhmä
2 2
3 Sisältö 1. Johdanto 3 2. Johtopäätökset työryhmän laatimasta nykytilan arvioinnista 5 3. Palvelutavoitteet uudessa kunnassa Visio Perustehtävä Toimintaa ohjaavat periaatteet 6 4. Kasvatus ja opetuspalveluiden palveluverkkojen kehittäminen Varhaiskasvatus Esiopetus Perusopetus Lukio Kansalaisopisto Uuden kunnan kasvatus- ja opetustoimen hallinto Arvio uuden kunnan perustamisen vaikutuksista kasvatus- ja opetustoimen näkökulmasta 14 3
4 1. Johdanto Porin kaupunkiseudun kuntarakenneselvityksen toista vaihetta eli uuden kunnan palvelujen järjestämistä, organisointia ja kehittämistä varten perustettiin seitsemän valmistelevaa työryhmää. Tämän työryhmän tehtäväalue on kasvatus- ja opetustoimi. Kasvatus- ja koulutus työryhmään kuuluvat: Leena Aalto-Setälä, sivistysjohtaja, puheenjohtaja, Kokemäki Jussi Heervä, sivistysjohtaja, Pomarkku Hannele Tähtinen, sivistystoimenjohtaja, Harjavalta Tommi Aalto, rehtori, Luvia Minna Mäkelä-Rönnholm, sivistystoimenjohtaja, Siikainen Pekka Varheensalo, sivistysjohtaja, Nakkila Päivi Helin, sivistysjohtaja, Ulvila Esa Kohtamäki, hallintopäällikkö, Pori Jari Tuuri, sivistysjohtaja, Merikarvia Anne Lahtivirta, sivistystoimenjohtaja, Lavia Sirpa Pigg-Aulamo, lehtori, henkilöstön edustaja, Merikarvia Tuula Virtaranta-Levo, lastentarhanopettaja, henkilöstön edustaja, Pori Riitta Hanhilahti, varhaiskasvatuspäällikkö, sihteeri, Kokemäki Työryhmän tehtävänä on muodostaa johtopäätökset työryhmän laatimasta nykytilan arvioinnista, määritellä palvelutavoitteet uudessa kunnassa, pohtia kasvatus- ja koulutuspalveluiden organisointia uudessa kunnassa sekä arvioida uuden kunnan perustamisen vaikutuksia. Työryhmä on kokoontunut 7 kertaa. Työryhmän tehtäväalue kasvatus- ja opetustoimi kattaa varhaiskasvatuksen, perusopetuksen, lukiokoulutuksen ja kansalaisopistotoiminnan. Työryhmän työ perustuu tammikuussa valmistuneisiin kasvatus- ja opetustoimen nykytila-arvioihin. 4
5 2. Johtopäätökset työryhmän laatimasta nykytilan arvioinnista Vahvuudet selvitysalueen kuntien sivistystoimenjohdon yhteistyö on hyvää ja tiivistä työryhmän jäsenillä on yhteinen tahtotila kasvatuksen ja opetuksen monipuoliseen kehittämiseen päätöksenteko on nyt lähellä (voi olla myös heikkous) palvelujen alueellinen saavutettavuus koetaan hyväksi lukiot yläkoulujen yhteydessä mahdollistavat pätevät aineenopettajat maaseutumaisemmilla alueilla työskentelyn myötä tietoisuus eri kuntien kasvatus- ja opetustoimista on lisääntynyt, mikä on tärkeää uuden kunnan suunnittelussa Heikkoudet isojen päätösten, välttämättömienkin, tekeminen on kunnissa vaikeaa o kuntien välillä kouluverkoissa on selkeä jakaantuminen (keskitetyt/tiheät kouluverkot), uudessa kunnassa kouluverkon karsimiseen kohdistuu paineita kustannusvertailu kustannukset/oppilas osoittaa, että varhaiskasvatuksen ja opetustoimen kustannukset vaihtelevat kuntien välillä merkittävästi. kasvatus- ja oppimisympäristöt eivät osin vastaa nykypäivän tarpeisiin ja haasteisiin peruskorjaustarve on alueella merkittävä talouden haasteet oppilaiden erityisiin haasteisiin vastaaminen on pienissä kunnissa vaikeaa, mistä on seurauksena kalliita yksittäisratkaisuja 3. Palvelutavoitteet uudessa kunnassa Porin ja Rauman seutujen sivistysjohtajat ja rehtorit ovat osallistuneet Osaava Satakunnan järjestämään johtajuuskoulutukseen, jonka osana on v laadittu kuvaus sivistystoimen visiosta ja perustehtävästä Satakunnassa. Mukana ovat olleet lähes kaikki uuden kunnan sivistysjohtajat ja rehtorit, joten tämä visio ja perustehtävä ovat lähtökohtana myös uuden kunnan sivistystoimen rakentamiselle. 5
6 3.1. Visio Satakunnassa on vakaa ja kehittyvä sivistystoimi, joka tarjoaa mahdollisuuden kasvaa ja oppia rikkaassa ja monipuolisessa kulttuuriympäristössä sekä tarjoaa valmiudet ja mahdollisuudet tehdä omaa elämäänsä kohdistuvia valintoja ja olla aktiivinen osa menestyvää, kilpailukykyistä ja elinvoimaista yhteiskuntaa. Laadukas kasvatus ja opetus synnyttää aktiivisia, osaavia, muutoskykyisiä ja verkostoituneita kansalaisia, jotka ottavat vastuun omasta elämästään ja tuovat vahvan panoksensa yhteiskunnan hyvinvointiin ja kehittämiseen Perustehtävä Rakennetaan lapsille ja nuorille kestävä ja turvallinen varhaiskasvatuksesta perusopetukseen ja toiselle asteelle ulottuva kasvu- ja opinpolku. Tuetaan ja edistetään lasten ja nuorten fyysistä, psyykkistä, sosiaalista ja kulttuurista hyvinvointia tiiviissä yhteistyössä muiden toimijoiden kanssa. Luodaan edellytykset elinikäiselle oppimiselle ja aktiiviselle toimimiselle tietoyhteiskunnassa ja globaalissa muuttuvassa maailmassa siten, että koko ikäluokka siirtyy jatko-opintoihin ja työelämään. Tuetaan huoltajia heidän kasvatustehtävässään Toimintaa ohjaavat periaatteet Työryhmä hyväksyi työnsä aluksi periaatteet, joiden pohjalta uutta kuntaa rakennetaan ja joilla uuden kunnan kasvatus- ja opetustoimen toimintaa ohjataan. Periaatteet ovat: hyvä kasvatuksen ja opetuksen laatu o lasten ja nuorten tasavertaisuus o ison organisaation etujen hyödyntäminen o rekrytointiin panostaminen 6
7 hyvin toimivat ja taloudelliset palveluverkot o saavutettavuuden varmistaminen o koko alueen tarpeiden tiedostaminen o suunnitelmallisuus laadukkaat kasvatus- ja oppimisympäristöt o mahdollisuus varhaiskasvatussuunnitelman ja opetussuunnitelman toteuttamiseen o terveellisyys o ajanmukaiset tietotekniset valmiudet innostavat, laadukkaat toimintakulttuurit o hyvien käytänteiden huomioiminen yhteisiä toimintaperiaatteita laadittaessa o joustavuus o avoimuus ja yhdessä tekeminen jatkuvasti kehittyvät ja yhtenevät käytänneprosessit o yhteentoimivuuden periaate järkevät investoinnit o alueellisesti järkevät ratkaisut myös uudenlaista ajattelua, luovuutta o tilojen monikäyttöisyys 4. Kasvatus- ja opetuspalveluiden palveluverkkojen kehittäminen 4.1. Varhaiskasvatus Varhaiskasvatus on lähipalvelua Työryhmän näkemyksen mukaan varhaiskasvatus on uudessa kunnassa lähipalvelua klo välisen ajan. Ilta-, yö- ja viikonloppuhoitoa varten rakennetaan laajempia palvelualueita. Näiden kalliimpien palveluaikojen osalta on tärkeää päivähoitopaikkojen tarkoituksenmukainen ja suunnitelmallinen sijainti suhteessa vanhempien työpaikkoihin. Palvelurakenteen suunnittelussa on näin ollen erityisesti otettava huomioon työpaikat, joissa on merkittävässä määrin vuorotyötä. Työryhmä haluaa kuitenkin muistuttaa, että varhaiskasvatuspalveluissa yleisten toimintaperiaatteiden ohella tulee muistaa lapsen etu, joustavuus ja perheiden erilaiset lähtökohdat. 7
8 Palveluverkkona kattava päiväkotiverkko, jota täydentää hyvin toimiva perhepäivähoitajien verkosto Uudessa kunnassa tavoitteena on luoda kattava päiväkotiverkko. Nykyinen verkko luo hyvän lähtökohdan päiväkotiverkon kehittämiselle. Tavoitteena on myös palvelujen keskittäminen, sillä pienet yksiköt koetaan haavoittuvaisiksi ja usein kalliita yksittäisratkaisuja vaativiksi. Työryhmä pitää toiminnallisesti perusteltuna vähintään kahden ryhmän päiväkotiyksiköitä. Isompien yksiköiden etuina nähdään: o hallinnolliset johtajat o henkilökunnan tarkoituksenmukainen sijoittuminen ja työnkierto o ammattitaidon kehittyminen o erityistaitojen keskittäminen erityisiä palveluja tarvitsevat lapset Päiväkotiverkkoa kehitettäessä on pohdittava erilaisia toimintamuotoja, joista yksi on ns. päiväkotien sivutoimipisteet. Perhepäivähoito on taloudellisesti ja toiminnallisesti tärkeä päiväkotiverkkoa täydentävä hoitomuoto erityisesti pienimmille lapsille tai maantieteellisesti haasteellisissa osissa uutta kuntaa. Perhepäivähoitajien rekrytoinnissa on ollut jo nyt ajoittain vaikeuksia ja koska perhepäivähoidon merkitys taloudellisesti ja toiminnallisesti on tärkeä päiväkotiverkkoa täydentävänä hoitomuotona on sen vetovoimaisuuden lisäämiseen kiinnitettävä uudessa kunnassa huomiota. Uudessa kunnassa päivähoito organisoidaan aluemallin mukaisesti. Uudessa kaupungissa päivähoito organisoidaan aluemallin mukaisesti työryhmän alustavan näkemyksen mukaan viideksi alueeksi. Alueella toimii aluejohtaja, perhepäivähoidonohjaaja ja tarvittava määrä hallinnollisia päiväkodinjohtajia (esim. Tampereen mallin mukaan yhdellä hallinnollisella johtajalla voisi olla noin alaista). Työryhmä pitää hallinnollisia päiväkodinjohtajia toiminnallisesti ja taloudellisesti järkevänä ratkaisuna nykyiseen verrattuna, jossa päiväkodinjohtaja työskentelee pääsääntöisesti hallinnollisten tehtäviensä ohella myös lapsiryhmässä. 8
9 Yhteistyö yksityisen sektorin kanssa tärkeää Yksityisen sektorin palvelut nähdään uudessa kunnassa hyvänä täydennyksenä, kuitenkin työryhmän näkemyksen mukaan pääpaino tulee olla kunnan itse järjestämässä varhaiskasvatuksessa Esiopetus Kasvatuksellisen jatkumon vahvistaminen varhaiskasvatuksesta perusopetukseen esiopetuksen kehittäminen Työryhmä pitää tavoitteena, että esiopetus järjestettäisiin oppilaan lähikoulussa. Jos esiopetusta esim. tilaratkaisuista johtuen ei voida toteuttaa lähikoulussa, se toteutetaan päiväkodissa, jolloin esiopetuksen ja perusopetuksen yhteistyön toimivuuteen panostetaan. Uudessa kunnassa esiopetussuunnitelma varmistaa esiopetuksen toiminnallisen yhtenäisyyden. Esiopetus tulee kuntia velvoittavaksi v.2015, mutta tällä muutoksella ei ole uudelle kunnalle toiminnallista tai taloudellista merkitystä 4.3. Perusopetus Perusopetus on lähipalvelu Työryhmä näkee perusopetuksen lähipalveluna, jonka palveluverkon rakentaminen perustuu PoL 32 määräyksiin. Perusopetuksen palveluverkko on tarkoituksenmukainen, taloudellinen ja laadukkaan opetuksen mahdollistava Työryhmän lähtökohta perusopetuksen palveluverkkoa pohdittaessa on laadukas kasvatuksen ja opetuksen järjestäminen, muita tavoitteita ei tarkastelussa ole huomioitu. 9
10 Palveluverkko on uudessa kunnassa laadukas, tarkoituksenmukainen ja taloudellinen. Verkkoa pohdittaessa on varmistettava palvelun saatavuus ja uuden kunnan asukkaiden tasavertainen kohtelu. Kouluverkkoa rakennettaessa käytettäviä kriteerejä ovat: lainsäädäntö, väestöennusteet, palvelutarpeen kehitys, toimintaympäristön muutokset, käyttökustannukset, ylläpitokorjausten kustannukset ja koulumatkat. Jo tällä hetkellä alueella on tehokkaasti järjestettyjä perusopetuspalveluita, joista on saatavilla mallinnusta uuden kunnan ratkaisuille. Yksisarjaiset alakoulut minimiperusta uuden kunnan alakouluverkolle Työryhmä pitää alakouluverkon tiivistämistä välttämättömänä osassa uutta kuntaa. Lähtökohtana tiivistämiselle pidetään minimissään yksisarjaisia noin oppilaan alakouluja. Tätä pienempiäkin kouluja esim. kolmeopettajaisia työryhmä pitää tärkeinä, jos ne ovat perusteltavissa tarkoituksenmukaisuussyin, esim. maantieteellinen sijainti. Kaksiopettajaisia kouluja työryhmä ei pidä taloudellisesti ja toiminnallisesti tarkoituksenmukaisina. Uusi kunta mahdollistaa nykyisten koulujen kehittämisen tai säilymisen työryhmän määrittämän minimiperustan mukaisena eli yksisarjaisina oppilaaksiottoalueita tarkoituksenmukaisesti muodostamalla. Nykyinen yläkouluverkko on pääosin toimiva uuden kunnan yläkouluverkoksi Nykyistä yläkouluverkkoa työryhmä pitää pääosin toimivana uuden kunnan yläkouluverkon suunnittelun pohjaksi. Uudessa kunnassa yläkoulut ovat vähintään kolmisarjaisia (noin 180 oppilasta). Tätä pienemmillä oppilasmäärillä rakennetaan yhtenäiskouluja. Yhtenäiskoulu ei ole ainoastaan ratkaisu pienien oppilasmäärien ollessa kyseessä. Työryhmä pitää yhtenäiskoulujen muodostamista ensisijaisena ratkaisuna aina, jos se on perusteltua toiminnallisuuden ja taloudellisuuden lähtökohdista. Peruskorjausten ja etenkin uusien investointien yhteydessä tulee aina selvittää mahdollisuus yhtenäiskoulun muodostamiseen. 10
11 Tulevaisuudessa palveluverkojen suunnitelmalliseen rakentamiseen on kiinnitettävä erityistä huomiota (uudisrakentaminen) Työryhmän näkemyksen mukaan uudisrakennuskohteet tulee mitoittaa edellä mainittuja suuremmille oppilasmäärille. Erityisen tärkeää uudisrakentamisessa on yksiköiden on tarkoituksenmukainen (ei perinteinen) sijoittuminen uuden kunnan alueelle. Investointien (peruskorjaus, uudisrakentaminen) osalta työryhmä haluaa erityisesti painottaa suunnitelmallisuutta, tarkoituksenmukaisuutta ja valmiutta innovatiiviseen ajatteluun. Hallinnollisen aluemallin kehittäminen Työryhmä näkee tärkeänä panostamisen hyvin hoidettuun johtajuuteen uuden kunnan kaikilla sektoreilla. Hyvää johtajuutta pidetään tärkeänä tekijänä sekä toiminnan laadun ja kustannustehokkuuden näkökulmasta. Hallinnollisen aluemallin kehittämisen yhteydessä on huomioitava myös johtajuuden kehittäminen (täydennyskoulutus). Aluemallin kehittäminen perusopetuksessa tapahtuu samoin perustein kuin varhaiskasvatuksessa Lukio Toisen asteen palveluverkkopohdinnassa työryhmä keskittyi uuden kunnan lukioverkon työstämiseen. Toisen asteen ammatillista koulutusta järjestää alueella pääsääntöisesti Länsirannikon Koulutus Oy WinNova ja Sataedu Satakunnan koulutuskuntayhtymä, joiden kanssa keskustelua uuden kunnan muodostumisesta ja yhteistyöstä on käyty nykytilan kartoittamisvaiheessa. Työryhmän työskentelyä haittasi se, että monista keskeisistä lukioverkon kehittämiseen vaikuttavista valtakunnallisista linjauksista ei ole tietoa. Toisen asteen järjestämisverkkoa ja rahoitusjärjestelmää koskevista uudistuksista ei ole varmaa tietoa, oppivelvollisuuden pidentämisen toteuttamisesta ei ole selkeitä näkemyksiä. Nämä kaikki ovat asioita, jotka luovat pohjaa uuden kunnan lukioratkaisuille. 11
12 Lukiokoulutuksen palveluverkon kehittäminen Lukiokoulutuksen palveluverkkoa uudessa kunnassa suunniteltaessa työryhmä pitää tärkeänä lukiokoulutuksen saatavuuden varmistamista. Vaikkakin tieto- ja viestintätekniikan kehittäminen on tärkeää, työryhmä haluaa nostaa esille myös sosiaalisen kanssakäymisen ja lähiopetuksen merkityksen sekä sen, että lukio oppimisympäristönä on tärkeä myös fyysisenä tilana. Työryhmä ei ole yksimielinen lukiokoulutuksen kehittämislinjoista, vaan päätyi esittämään kolmea erilaista lähtökohtaa jatkovalmisteluun Työryhmä näkee lukiokoulutuksen kehittämisen mahdollisuuksina joko uuden kunnan järjestämän lukiokoulutuksen (kaksi vaihtoehtoa palveluverkon osalta) tai alueen toisen asteen koulutuksen järjestämisen samassa organisaatiossa yhden koulutuksenjärjestäjän toimesta. Vaihtoehto 1 - hajautettu lukiokoulutus o lukiokoulutus on kunnan järjestämää o alueen yläkoulujen ja lukion yhteistyön tarkoituksenmukainen säilyttäminen (aineenopettajien saatavuuden varmistaminen maaseutualueilla) o lukiokoulutusta tarjotaan alueellisesti hajautettuna yksiköissä, joissa lukio on oppilasmäärältään sellainen, että opetus on mielekästä useimmissa aineissa o lukiolle määritetään minimikokoja, joissa huomioidaan uuden kunnan alueelliset erityispiirteet (maaseutulukiot/kaupunkilukiot) o video-opetus täydentävä opiskelumuotona Vaihtoehto 2 seutulukio sivutoimipisteineen tai ilman o lukiokoulutus on kunnan järjestämää o lukiolla on alueellisia sivutoimipisteitä alueellisesti hajautettuna yläkoulujen yhteydessä, niin että niissä suoritetaan lukion pakolliset kurssit (oppivelvollisuuden pidentäminen), mikä helpottaa alueen yläkoulujen aineenopettajatilannetta ja mahdollistaa ensimmäisen lukiovuoden suorittamisen lähempänä syventävät ja soveltavat kurssit keskitetysti 12
13 o jos keskittäminen viedään pidemmälle, se voidaan toteuttaa niin, että keskusalueelle muodostetaan kaksi seudullista lukiota (yht. kokonaisopiskelijamäärä noin 2000); esim. eteläinen ja pohjoinen lukiokampus lukion opetuksen laatuun ja oppimisympäristöön tulee tällöin kiinnittää erityistä huomiota laadun tulee korvata keskittämisen haitat ja tehdä keskitetystä lukiokoulutuksesta vetovoimaista toimiva paikallisliikenne ehdoton edellytys Vaihtoehto 3 II asteen koulutuksen kuntayhtymä tms. (yleissivistävä ja ammatillinen samassa organisaatiossa) o II asteen koulutuksen ja vapaan sivistystyön työryhmä oli nykytilan kartoittamisvaiheessa käynyt keskustelut Sataedun ja Winnovan edustajien kanssa, tässä vaiheessa lisäkeskusteluja ei pidetty tarpeellisina o tarkempi tarkastelu jätettiin jatkotyöskentelyyn (ratkaisut koskien rahoitus- ja koulutuksenjärjestäjäjärjestelmiä) Tavoitteena löytää toiminnallisesti kestävä ja pysyvä ratkaisu, turhia välivaiheita tulisi välttää 4.5. Kansalaisopisto Uudessa kunnassa on yksi kansalaisopisto Uudessa kunnassa on yksi kansalaisopisto eikä kunta tue taloudellisesti muita kansalaisopistotoimintaa järjestäviä tahoja. Kansalaisopistotoimintaa järjestetään alueellisesti kattavasti eri toimipisteissä kunnan alueella. Toiminnan järjestämisessä huomioidaan yleisten toimintaperiaatteiden ohella alueelliset kuntalaisten erityistarpeet ja toiveet. 5. Uuden kunnan kasvatus- ja opetustoimen hallinto Kasvatus- ja opetustoimenhallintoa johtaa uudessa kunnassa toimialajohtaja, joka vastaa koko kaupungin sivistystoimesta. Toimialajohtajan alaisuudessa toimii kasvatus- ja opetustoimen osalta 13
14 varhaiskasvatuspäällikkö, opetuspäällikkö ja vapaan sivistystyön päällikkö. Päällikköjen alaisuudessa ovat alueiden johtajat. Tärkeä osa hallintoa ovat erityisasiantuntijat, jotka toimivat virastopäällikköinä. Organisaatiokaavio liitteenä. Työryhmän näkemyksen mukaan uuden kunnan hallinto pystytään järjestämään sijoittamalla alueen nykyistä hallintoresurssia tarkoituksenmukaisesti. On lisäksi huomioitava, että osa johtavista viranhaltijoista hoitaa nykyisen kuntansa koulutoimen/sivistystoimen johtoa osa-aikaisesti ja että johtavien viranhaltijoiden kohdalla tapahtuu myös lähitulevaisuudessa eläköitymistä. Toimintakulttuurien avaaminen ja yhteisistä periaatteista sopiminen Nykytilan tarkastelussa selvityskuntien erilaiset toimintakulttuurit tulivat selkeästi esille. Uutta kuntaa suunniteltaessa hallinnon yksi tärkeä tehtävä on avata nykyiset kuntien toimintakulttuurit ja pyrkiä löytämään parhaat käytänteet pohjaksi uuden kunnan toimintakulttuurin luomiseen. Tärkeää on avoimesti ja tasapuolisesti tarkastella kuntien erilaisia toimintatapoja, niiden vahvuuksia ja heikkouksia ja toimivuutta uudessa toimintaympäristössä. Yhteistyö uuden kaupungin sisällä Uuden kunnan organisaatiorakenteen tulee luoda selkeät yhteistyörakenteet kaupungin eri osastojen välillä. Kasvatus- ja opetustoimen osalta tämä on erityisen tärkeää sosiaali- ja terveystoimen kanssa. 6. Arvio uuden kunnan perustamisen vaikutuksista kasvatus- ja opetuspalveluiden näkökulmasta Uuden kunnan mahdollisuudet uusi kunta on iso organisaation, joka antaa leveämmät taloudelliset hartiat, monipuolisemman henkilöstöresurssin ja säästöjenkin aikana mahdollisuuden priorisointiin organisaatiossa on enemmän osaamista ja se mahdollistaa erityispalveluiden saatavuuden asiantuntijuuden kehittyminen oman organisaation sisäinen konsultointi tukiverkosto varhaiskasvatuksen ja koulujen henkilöstölle 14
15 henkilöstön merkittävä eläköityminen tulevina vuosina virkarakenteen kehittäminen vastaamaan uuden kunnan tarpeita isomman organisaation vetovoimaisuus, uusien työntekijöiden rekrytoinnissa paremmat mahdollisuudet sekä muodollisesti pätevän että sopivan henkilöstön saamiseen uuden kunnan alueella suunnitelmallisuudella mahdollistetaan työryhmän näkemyksen mukaisten koulujen kehittäminen toiminnallisesti hyvä koko ajanmukainen oppimisympäristö aluemalli ja sen eri toimijat: varhaiskasvatus, perusopetus, nuorisotoimi, sosiaalitoimi, terveystoimi antavat mahdollisuuden kokonaisvaltaisen näkökulman kehittämiseen palvelurakenteita muodostettaessa hyvä johtajuus johtajuuteen tulee panostaa yksiköillä tulee olla esimies paremmat mahdollisuudet johtajuuden kehittämiseen isossa kunnassa eri kuntien, myös pienempien, hyvien käytäntöjen huomioiminen. Toimintakulttuurien kriittinen tarkastelu luo mahdollisuuden uusiin hyviin käytänteisiin. Uhkana on, että toteutetaan ainoastaan isomman toimintamalleja Uuden kunnan uhat ei löydetä yhteistä tahtotilaa palveluverkosta. Uudella kunnalla on oltava selkeä toimintastrategia. palveluverkon muutosta ei tehdä lähtökohtana palveluiden rationaalinen järjestäminen sekä kasvatuksen ja opetuksen näkökulma vaan aluepoliittiset tms. syyt, esim. vanhat kuntarajat, vaikuttavat liikaa henkilöstöpolitiikka muutoksen aikana tärkeää varmistettava, ettei epävarmuus aja ihmisiä muualle töihin. Kuntaliitoksen valmistelun yhteydessä on muistettava riittävä tiedotus. alueen kokoa tai välimatkoja ei sinällään koeta uhkana palveluverkon rakentaminen taitavasti on haaste ja jos siinä ei onnistuta, niin silloin alueen koko ja välimatkat nousevat uhkiksi byrokraattisuus tiedon kulku isossa organisaatiossa 15
16 sähköinen asiointi on mahdollisuus, mutta se voi myös kääntyä uhkaksi, jos ihmisillä ei ole mahdollisuutta henkilökohtaisiin kontakteihin tarvittaessa. Sähköisellä asioinnilla säästynyt aika tulisi ohjata ihmisille ja nostaa toiminnan laadukkuutta (esim. Wilman käyttö, lisää henkilökohtaista aikaa oppilaan ohjaukseen) pysyvyys on tärkeää lasten ja henkilöstön suhteissa ja tähän on kiinnitettävä huomiota myös isossa organisaatiossa resurssien riittävyys Työryhmä on pyrkinyt toiminnallisesti ja taloudellisesti järkeviin ratkaisuihin uuden kunnan palveluverkkoja suunniteltaessa. Uusista palveluverkoista muodostuvia säästöjä on vaikea arvioida, joten työryhmä on pohtinut asiaa hyvin yleisellä tasolla. Varhaiskasvatuksen palveluverkon osalta työryhmä toteaa, että esitetty ratkaisu parantaa varhaiskasvatuksen laatua ja toiminnallisuutta. Palveluverkon toteuttaminen ei tuota uusia kustannuksia, mutta ei myöskään välittömiä säästöjä. Perusopetuksen osalta palveluverkon muodostaminen kasvatus- ja koulutustyöryhmän linjausten mukaisesti säästäisi noin 30 hkt opettajatyötä. Säästö on seurausta tiheän kouluverkon alueiden palveluverkon tiivistämisestä. Lukiokoulutuksen osalta taloudellisuuden arviointi ei ole mahdollista ennen valtakunnan tason linjausten valmistumista. Työryhmän työskentely on ollut rakentavaa ja aktiivista, mikä osittain johtuu kasvatus- ja opetustoimen johtajien hyvästä jo vuosia kestäneestä yhteistyöstä. Oli kuntarakenne tulevaisuudessa millainen tahansa työryhmä pitää tärkeänä tämän yhteistyön edellytysten säilymistä. Kasvatus- ja opetustoimessa on monia asioita, joiden järjestäminen yhden kunnan isonkaan toimesta ei ole taloudellisesti eikä toiminnallisesti järkevää, vaan laajemman alueen yhteistyön arvostaminen on tärkeää myös tulevaisuudessa. 16
Varhaiskasvatus, opetus ja vapaa-ajanpalvelut - työryhmä
Keski-Satakunnan kuntajakoselvitys Työryhmän loppuraportti Uuden kunnan palveluiden järjestäminen, organisointi ja kehittäminen Varhaiskasvatus, opetus ja vapaa-ajanpalvelut - työryhmä 13.6.2014 2 Sisältö
LisätiedotPorin kaupunkiseudun kuntarakenneselvitys
Porin kaupunkiseudun kuntarakenneselvitys Varhaiskasvatus ja perusopetus Puheenjohtajapalaveri 10.1.2014 Nykytilan kuvaus / Varhaiskasvatus Kunta Päiväkodit Ryhmikset PPH kotona Kust. / lapsi / vuosi /
LisätiedotTyövaliokunnan kokous
Työvaliokunnan kokous 17.1.2014 Kunta Päiväkodit Ryhmikset PPH kotona Kust. / lapsi / vuosi / PK Kust. / lapsi / vuosi / PPH Harjavalta 3 0 20 8 220 12 015 Kokemäki 3 1 18 10 243 5 898 Lavia 0 1 5 0 8
LisätiedotKeski-Satakunnan kuntajakoselvitys Varhaiskasvatus, opetus ja vapaa-ajanpalvelut. Ohjausryhmän seminaari
Keski-Satakunnan kuntajakoselvitys Varhaiskasvatus, opetus ja vapaa-ajanpalvelut Ohjausryhmän seminaari 4.2.2014 Nykytilan kuvaus / Varhaiskasvatus Kunta Päivähoidossa olevien lasten määrä / Päiväkodit
LisätiedotPalveluiden järjestäminen, organisointi ja kehittäminen. Sivistystyöryhmä
Palveluiden järjestäminen, organisointi ja kehittäminen Sivistystyöryhmä Sisältö 1. Johdanto 3 2. Nykytilan kuvaus 3 3. Palvelutavoitteet uudessa kunnassa 4 3.1. Visio 4 3.2. Perustehtävä 4 3.3. Toimintaa
LisätiedotTyöryhmän väliraportti
Porin kaupunkiseudun kuntarakenneselvitys Työryhmän väliraportti Nykytilan kuvaus Toisen asteen koulutus ja vapaa sivistystyö 15.1.2014 1 Johdanto Työryhmän kokoonpano ja toimeksianto Porin kaupunkiseudun
LisätiedotPORIN SEUDUN YHDISTYMISSELVITYS
Merikarvia Siikainen PORIN SEUDUN YHDISTYMISSELVITYS Työryhmien toimeksianto II Uuden kunnan palvelujen järjestäminen, organisointi ja kehittäminen Luvia Pori Nakkila Pomarkku Ulvila Harjavalta Lavia 17.1.2014
Lisätiedot50 SIVISTYSLAUTAKUNTA 500 PERUSOPETUS Vastuuhenkilö: sivistystoimenjohtaja
50 SIVISTYSLAUTAKUNTA 500 PERUSOPETUS Vastuuhenkilö: sivistystoimenjohtaja 1. TOIMINTA-AJATUS Perusopetuksen tavoitteena on tukea oppilaiden kasvua ihmisyyteen ja eettisesti vastuukykyiseen yhteiskunnan
LisätiedotVarhaiskasvatussuunnitelman perusteet ja paikalliset suunnitelmat Kati Costiander Opetushallitus
Varhaiskasvatussuunnitelman perusteet ja paikalliset suunnitelmat 20.9.2016 Kati Costiander Opetushallitus Yleissivistävä koulutus ja varhaiskasvatus uudistuu: Opetussuunnitelmatyö 2012-2017 2012 2013
LisätiedotAkaan varhaiskasvatuksen ja opetustoimen strategia. Koulutuslautakunta 5.2.2015 11
Akaan varhaiskasvatuksen ja opetustoimen strategia Koulutuslautakunta 5.2.2015 11 Akaan varhaiskasvatuksen ja opetustoimen strategia Tehtävä Akaan varhaiskasvatuksen ja opetustoimen tehtävänä on tarjota
Lisätiedot50 SIVISTYSLAUTAKUNTA 500 PERUSOPETUS Vastuuhenkilö: sivistystoimenjohtaja
50 SIVISTYSLAUTAKUNTA 500 PERUSOPETUS Vastuuhenkilö: sivistystoimenjohtaja 1. TOIMINTA-AJATUS Perusopetuksen tavoitteena on tukea oppilaiden kasvua ihmisyyteen ja eettisesti vastuukykyiseen yhteiskunnan
LisätiedotKESKI-SATAKUNNAN KUNTAJAKOSELVITYS VARHAISKASVATUS, OPETUS JA VAPAA-AJANPALVELUT - TYÖRYHMÄN VÄLIRAPORTTI 15.1.2014
KESKI-SATAKUNNAN KUNTAJAKOSELVITYS VARHAISKASVATUS, OPETUS JA VAPAA-AJANPALVELUT - TYÖRYHMÄN VÄLIRAPORTTI 15.1.2014 2 1. Johdanto Keski-Satakunnan kuntajakoselvitystä varten perustettiin kuusi valmistelevaa
LisätiedotTulevaisuuden sivistyskunta
Tulevaisuuden sivistyskunta varhaiskasvatuksen ja yleissivistävän koulutuksen näkökulmasta Ylijohtaja Eeva-Riitta Pirhonen Yleissivistävän koulutuksen ja varhaiskasvatuksen osasto Opetus- ja kulttuuriministeriö
LisätiedotKELPO- muutosta kaivataan
KELPO- muutosta kaivataan Erityisopetukseen otettujen tai siirrettyjen oppilaiden määrän kasvu Yleisten tuen muotojen käyttäminen niukahkoa Sosio- emotionaalisen oirehtimisen lisääntyminen Kuntien toisistaan
LisätiedotLapsen varhaiskasvatussuunnitelman mukainen hoito, kasvatus ja opetus - vuorohoidon erityispiirteet huomioon
OHOI Osaamista vuorohoitoon Henkilöstökoulutus 7.3.2016 Lapsen varhaiskasvatussuunnitelman mukainen hoito, kasvatus ja opetus - vuorohoidon erityispiirteet huomioon tuula.dahlblom@jamk.fi Varhaiskasvatuksen
LisätiedotPorin kaupunkiseudun kuntarakenneselvitys
Porin kaupunkiseudun kuntarakenneselvitys Taloustyöryhmän kokous 22.4.2014 22.4.2014 Page 1 Kuntarakenneuudistuksen synergiaetuja koskeva kysymys: muiden työryhmien vastaukset, tilanne 22.4.2014 21.4.2014
LisätiedotVaihtoehtojen vaikutusten arviointia perusopetuksen laatukriteereiden näkökulmasta
Vaihtoehtojen vaikutusten arviointia perusopetuksen laatukriteereiden näkökulmasta Viitekehyksenä perusopetuksen laatukriteerit ja varhaiskasvatuksessa viitekehyksenä on käytetty Valtakunnallisia varhaiskasvatuksen
LisätiedotHelsingin kaupunki Esityslista 13/ (6) Opetuslautakunta OTJ/
Helsingin kaupunki Esityslista 13/2014 1 (6) 8 Palveluverkkotarkastelun keskeiset linjaukset ja tavoitteet HEL 2014-014402 T 12 00 00 Päätösehdotus Päivähoito Perusopetus Lukiokoulutus päättää palveluverkkotarkastelun
Lisätiedot50 SIVISTYSLAUTAKUNTA 500 PERUSOPETUS Vastuuhenkilö: sivistystoimenjohtaja
50 SIVISTYSLAUTAKUNTA 500 PERUSOPETUS Vastuuhenkilö: sivistystoimenjohtaja 1. TOIMINTA-AJATUS Perusopetuksen tavoitteena on tukea oppilaiden kasvua ihmisyyteen ja eettisesti vastuukykyiseen yhteiskunnan
LisätiedotHyväntuulinen Raahe kehittyvä käupunki
Hyväntuulinen Raahe kehittyvä käupunki TAIKAKUUn valokuvakilpailu Katse tulevaisuuteen Annika Oksa, Raahen lukio OPETUSTOIMEN STRATEGIA VUOSILLE 2016-2020 OPLA 20.1.2016 7 SISA LTO 1. OPETUSTOIMEN KESKEISET
LisätiedotMerellinen Raahe ELÄVÄ KAUPUNKI
Merellinen Raahe ELÄVÄ KAUPUNKI RAAHEN OPETUSTOIMI Opetustoimen Strategia 2015 Op.ltk. 14.09.2011 131 Sisällysluettelo 1. Opetustoimen keskeiset menestystekijät 3 2. Opetustoimen toimintaa ohjaavat periaatteet
LisätiedotTIEDOKSI PERHEPÄIVÄHOITO
TIEDOKSI PERHEPÄIVÄHOITO Perhepäivähoito on hoitajan kodissa, pienessä ryhmässä tapahtuvaa päivähoitoa. Perhepäivähoito tarjoaa lapselle kodinomaisen ja yksilöllisen kasvuympäristön, jossa lapsella on
LisätiedotYhdyskuntarakenne ja elinvoimapolitiikka
Yhdyskuntarakenne ja elinvoimapolitiikka MALPE 1 Tehtäväalueen kuvaus ja määrittelyt Ryhmän selvitysalueeseen kuuluivat seuraavat: kaavoitus, maapolitiikka ja maaomaisuus, maankäyttö, liikenneverkko ja
LisätiedotSosiaali- ja terveysryhmä
Porin seudun kuntarakenneuudistus TOIMEKSIANTO: Sosiaali- ja terveysryhmä Johtopäätökset sosiaali- ja terveyspalveluiden nykytilan arvioinnista Sosiaalipalvelujen visio ja tavoitteet uudessa kunnassa Sosiaali-
LisätiedotPuheenjohtajapalaveri 10.1.2014
Puheenjohtajapalaveri 10.1.2014 Lukiokoulutuksen saavutettavuus hyvä. Alueen lukioverkko on opiskelijamääriin nähden laaja. Saavutettavuus toteutuu pienemmälläkin verkolla. Isot lukiot sijaitsevat Porissa
LisätiedotLukion tulevaisuusseminaari. Varatoimitusjohtaja Tuula Haatainen 3.4.2014
Lukion tulevaisuusseminaari Varatoimitusjohtaja Tuula Haatainen 3.4.2014 PÄIVÄN TEEMA LUKIOKOULUTUKSEN PILVET JA UUDET TUULET 3.4.2014 Tuula Haatainen LUKIOKOULUTUKSEN PILVIÄ JA UUSIA TUULIA 1/2 PALJON
LisätiedotOSAAVA SATAKUNNAN SEUDULLINEN TÄYDENNYSKOULUTUSSOPIMUS. 1. Sopijapuolet. 2. Sopimuksen sisältö. 3. Hallinto ja talous
OSAAVA SATAKUNNAN SEUDULLINEN TÄYDENNYSKOULUTUSSOPIMUS 1. Sopijapuolet Tämän täydennyskoulutuksen sopijapuolet ovat kunta ja Porin kaupunki. Tähän sopimukseen sitoutuneet kunnat ovat Pori, Ulvila, Nakkila,
LisätiedotVARHAISKASVATUKSEN JA PERUSOPETUKSEN TUOTANTOALUEEN TOIMINTA SÄÄNTÖ 1.9.2013 ALKAEN
VARHAISKASVATUKSEN JA PERUSOPETUKSEN TUOTANTOALUEEN TOIMINTA SÄÄNTÖ 1.9.2013 ALKAEN 1 Toiminta alue Tuotantoalueen laadukas varhaiskasvatus ja perusopetus rakentavat lapsen ja nuoren tulevaisuutta. Toimintaperiaatteina
LisätiedotVarhaiskasvatussuunnitelman perusteet ja paikalliset suunnitelmat
Varhaiskasvatussuunnitelman perusteet ja paikalliset suunnitelmat Kumppanuusfoorumi Tampere 25.8.2016 Pia Kola-Torvinen Opetushallitus Suomessa varhaiskasvatuksella on pitkä ja vahva historia Pojat leikkimässä
LisätiedotVahva peruskunta rakenneuudistuksen lähtökohdaksi toinen aste: lukio- ja ammatillinen koulutus osa kuntien palvelukokonaisuutta
Vahva peruskunta rakenneuudistuksen lähtökohdaksi toinen aste: lukio- ja ammatillinen koulutus osa kuntien palvelukokonaisuutta Johtaja, opetus- ja kulttuuriyksikkö 24.5.2011 Kuntaliiton hallitusohjelmatavoite
LisätiedotOpetussuunnitelman perusteiden uudistaminen
Opetussuunnitelman perusteiden uudistaminen Irmeli Halinen Opetussuunnitelmatyön päällikkö OPETUSHALLITUS LUMA-seminaari 15.1.2013 1 Opetussuunnitelmatyön kokonaisuus 2 Yleissivistävän koulutuksen uudistaminen
Lisätiedot7.1 Lainsäädännöllisiä lähtökohtia ja toiminnan järjestämisen periaatteita
7 ESIOPETUKSEEN HAKEMINEN 7.1 Lainsäädännöllisiä lähtökohtia ja toiminnan järjestämisen periaatteita Kunta on velvollinen järjestämään alueellaan asuville oppivelvollisuusikäisille perusopetusta sekä oppivelvollisuuden
LisätiedotVarhaiskasvatuksen ja perusopetuksen yhdentyminen Toimintakulttuurien yhtenäistäminen. Oppilaitosjohdon foorumi Ritva Järvinen Aija Rinkinen
Varhaiskasvatuksen ja perusopetuksen yhdentyminen Toimintakulttuurien yhtenäistäminen Oppilaitosjohdon foorumi 14.6.2012 Ritva Järvinen Aija Rinkinen Toimintakulttuurien yhtenäistäminen Ovatko varhaiskasvatuksen
LisätiedotVarhaiskasvatuksen kehittäminen kunnan strateginen valinta
Varhaiskasvatuksen kehittäminen kunnan strateginen valinta Kuntamarkkinat 14.9.2016 Kuntatalo Jarkko Lahtinen Varhaiskasvatus palveluna Varhaiskasvatuslaki 1 1 momentti:» Varhaiskasvatuksella tarkoitetaan
LisätiedotParasta kylissä. Kehitysjohtaja Markku Heinonen L A PPEE N R A N N A N K A U P U N KI 2.6.2010 1
Parasta kylissä Kehitysjohtaja Markku Heinonen L A PPEE N R A N N A N K A U P U N KI 2.6.2010 1 Joutseno osana Lappeenrantaa Kuntaliitos toteutunut onnistuneesti. Joutsenon kuten Ylämaankin palvelut on
LisätiedotLukio Suomessa - tulevaisuusseminaari
Lukio Suomessa - tulevaisuusseminaari Varatoimitusjohtaja Tuula Haatainen 11.4.2012 Korkeatasoinen lukiokoulutus kattavasti koko maassa nuoren ulottuvilla. 2 11.4.2012 Tuula Haatainen Lukio tai ammatillinen
LisätiedotRaportin otsikko: Kysely varhaiskasvatuksen henkilöstölle
Vastaajien kokonaismäärä: 28 1. Työskentelen, valittujen vastausten lukumäärä: 28 0% 5% 10% 15% 20% 25% 30% 35% 40% 45% 50% Liljan päiväkodissa 46% Satulaivan päiväkodissa 46% Loiskeen esiopetusryhmä ja
LisätiedotPäiväkoti- ja kouluverkkoselvityksen kuntalaiskysely
Päiväkoti- ja kouluverkkoselvityksen kuntalaiskysely Hyvä vastaaja, Tämä kysely tarkoituksena on kerätä tietoa päiväkoti- ja kouluverkkoselvityksen valmisteluun sekä päätöksentekoon. Voit halutessasi vastata
LisätiedotStrategia Koululautakunta
Strategia 2016 2020 Koululautakunta Strategiset pääteemat Kasvava, viihtyisä ja vetovoimainen elinympäristö -Houkuttelevat asumisen edellytykset -Monipuoliset, helposti saatavilla olevat ja laadukkaat
LisätiedotSÄÄD Ö SK O K O E L M A
1 (5) Kotkan kaupungin SÄÄD Ö SK O K O E L M A 2019 Nro 11 VARHAISKASVATUKSEN VASTUUALUEEN TOIMINTASÄÄNTÖ (Hyväksytty hyvinvointilautakunnassa 5.3.2019) YLEISTÄ 1 Soveltamisala 2 Toiminta-ajatus Hyvinvointilautakunnan
LisätiedotTyösuunnitelma Sivistyspalvelut 1.8.2015 31.7.2016 Varhaiskasvatus
Iitin kunta Työsuunnitelma Sivistyspalvelut 1.8.2015 31.7.2016 Varhaiskasvatus 1 1 Työsuunnitelmaa ohjaava lait ja asetukset Laki ja asetus lasten päivähoidosta Perusopetuslaki, esiopetus Päivähoidon ohjaaja
LisätiedotAjankohtaisfoorumi Kommenttipuheenvuoro Pirjo Matikainen
Ajankohtaisfoorumi 29.11.2012 Kommenttipuheenvuoro Pirjo Matikainen Varhaiskasvatus on peruspalvelukuntayhtymä Kallion ja Selänteen alueella organisoitu sosiaali- ja terveyspalveluihin kuuluen näiden palveluiden
LisätiedotToimintamallin uudistus, strategiat ja prosessit
Toimintamallin uudistus, strategiat ja prosessit Esi- ja perusopetuksen kehittämisverkoston päätösseminaari katse kohti tulevaisuutta 11.5.2006 Tampere Veli-Matti Kanerva, kehityspäällikkö Kasvatus- ja
LisätiedotJOROISTEN YHTENÄISKOULU - HANKEPROSESSI
7.4.2014 JOROISTEN YHTENÄISKOULU - HANKEPROSESSI PVM LOPULLINEN MÄÄRÄAIKA PÄÄMÄÄRÄ SAAVUTETTU Joroisten sivistystoimi/ Perusopetus Joroisten perusopetus kokonaan yhtenäiskoulussa lukuvuoden 2015-2016 alussa
Lisätiedot(Kaupunginvaltuuston hyväksymä , voimassa alkaen.)
PORIN KAUPUNGIN KOULUTOIMEN J O H T O S Ä Ä N T Ö (Kaupunginvaltuuston hyväksymä 31.1.2011, voimassa 1.2.2011 alkaen.) I LUKU SOVELTAMISALA 1 Toimiala Koulutuslautakunnan alaisen toiminnan järjestämisessä
LisätiedotMuutokset punaisella LAPPEENRANNAN KAUPUNGIN KASVATUS- JA OPETUSTOIMEN JOHTOSÄÄNTÖ. 1 Toiminta-ajatus
1 Muutokset punaisella LAPPEENRANNAN KAUPUNGIN KASVATUS- JA OPETUSTOIMEN JOHTOSÄÄNTÖ 1 Toiminta-ajatus Kasvatus- ja opetustoimen tehtävänä on kasvatus- ja opetuslautakunnan alaisena järjestää varhaiskasvatuspalveluita,
LisätiedotKOSKEN TL KUNTA TOIMINTAKERTOMUS 2015
Tehtäväalue: 209150 Varhaiskasvatus Tehtäväalueen palveluajatus: Varhaiskasvatus käsittää lasten päivähoidon, esiopetuksen ja koululaisten iltapäiväkerhotoiminnan. Päivähoidon tarkoituksena on tarjota
LisätiedotKasvatuksen ja koulutuksen kehittämissuunnitelma
Kasvatuksen ja koulutuksen kehittämissuunnitelma 2017-2021 Ulvilan tulevaisuuskuva 2030 Ulvila on elinvoimainen ihmisen kokoinen kaupunki, jossa asukkaiden on hyvä elää turvallisesti ja yhteisöjen toimia
LisätiedotKuntajohtajapäivät Kuopio 31.8.2012
Kuntajohtajapäivät Kuopio 31.8.2012 Tuula Haatainen Varatoimitusjohtaja Sosiaali- ja terveydenhuollon palvelurakenneuudistus Palvelurakennetyöryhmän väliraportti Sosiaali- ja terveysministeriön raportteja
LisätiedotAjankohtaista Suomenkielisistä koulutuspalveluista Syksy 2017
Ajankohtaista Suomenkielisistä koulutuspalveluista Syksy 2017 Kaikkien aikojen Porvoo Alla tiders Borgå Jari Kettunen Koulutusjohtaja Suomenkielisen koulutusjaosto TEHTÄVÄT Hallintosäännön mukaan koulutusjaostot:
LisätiedotKuntarakenneselvityksistä
Kuntarakenneselvityksistä Aija Tuimala, Johtaja, FCG Konsultointi 4.12.2013 Page 1 NEUVOTTELUT HALUKKAIDEN KANSSA VARSINAISESTA SOPIMUKSESTA 4.12.2013 Page 2 Usein selvityksissä tarkasteltuja näkökulmia
LisätiedotMAALLA - MELKEIN KAUPUNGISSA KÄRKÖLÄN KUNNAN STRATEGIA
MAALLA - MELKEIN KAUPUNGISSA KÄRKÖLÄN KUNNAN STRATEGIA 2011-2024 KÄRKÖLÄN KUNTA STRATEGIA 2011 2024 1 (4) JOHDANTO Strategia kattaa kuluvan valtuustokauden lopun ja kolme seuraavaa valtuustokautta. Tavoitteena
LisätiedotTulevaisuuden koulun linjauksia etsimässä
Ops-prosessi pedagogisen ja strategisen kehittämisen näkökulmasta Opetusneuvos Irmeli Halinen Opetussuunnitelmatyön päällikkö OPETUSHALLITUS 1 Tulevaisuuden koulun linjauksia etsimässä 2 1 Yleissivistävän
LisätiedotSIVISTYSPALVELUT SIVISTYSLAUTAKUNTA
SIVISTYSPALVELUT SIVISTYSLAUTAKUNTA KÄYTTÖSUUNNITELMA 2016 Tulosyksikkö 1 -taso KEHITTÄMIS- JA HALLINTOPALVELUT Tulosyksikkö 1: Hallinto - vastuuhenkilö: talous- ja hallintopäällikkö HALLINTO TP 2014 TA+M
LisätiedotTalous Euroa Ta 2017 Tot % Menot Tulot Netto
SIVISTYSLAUTAKUNTA (KOULUTUSLAUTAKUNTA 3.5.7 ASTI) (8) OSAVUOSIRAPORTTI.. 3.8.7 Raportin tiedot ovat 9.9.7 kirjanpidon tilanteen mukaiset. Toiminta-ajatus Tehtävänä on tukea ja kannustaa ihmisten jatkuvaa
LisätiedotKuntaKesusta Kehittämiskouluverkostoon 12.9.2014. Aulis Pitkälä pääjohtaja Opetushallitus
KuntaKesusta Kehittämiskouluverkostoon 12.9.2014 Aulis Pitkälä pääjohtaja Opetushallitus Opettajuuden tulevaisuuden taitoja Sisältö- ja pedagoginen tietous: aineenhallinta, monipuoliset opetusmenetelmät
LisätiedotSosiaalisesti kestävä Suomi 2012
Sosiaalisesti kestävä Suomi 2012 KOMISSION TIEDONANTO 2011 On olemassa selkeää näyttöä siitä, että laadukas varhaiskasvatus johtaa huomattavasti parempiin tuloksiin perustaitoa mittaavissa kansainvälisissä
LisätiedotKokemuksia lapsivaikutusten arvioinnista kouluverkkovalmistelussa, Päivi Raukko
Kokemuksia lapsivaikutusten arvioinnista kouluverkkovalmistelussa, Päivi Raukko Case: Hämeenlinnan palveluverkkoselvitys Kaikkia palveluja ja koko kaupunkia koskeva Erityinen mielenkiinto koulu- ja päiväkotiverkossa
LisätiedotMAOL 17.11.2012. Ajankohtaiskatsaus Koulutusjohtaja Heljä Misukka
MAOL 17.11.2012 Ajankohtaiskatsaus Koulutusjohtaja Heljä Misukka Yleissivistävä koulutus uudistuu: Opetussuunnitelmatyö 2012-2017 2012 2013 2014 2015 2016 Esi-, 2017 perus- ja lisäopetuksen opsin perusteet
LisätiedotITÄ-SUOMEN SUOMALAIS-VENÄLÄISEN KOULUN VISIO
ITÄ-SUOMEN SUOMALAIS-VENÄLÄISEN KOULUN VISIO Itä-Suomen koulu on oppilaistaan välittävä yhtenäinen suomalais-venäläinen kielikoulu - Monipuolisilla taidoilla ja avaralla asenteella maailmalle Tavoitteet
LisätiedotToimintaohjelman kehittämisalueita on yhdeksän:
Sivistyslautakunta 55 18.05.2016 Joensuun seudun kasvatuksen ja koulutuksen toimintaohjelma 2016-2020 155/20.201/2016 Sivistyslautakunta 18.05.2016 55 Joensuun seudun seitsemän kuntaa, Ilomantsi, Joensuu,
LisätiedotPorin seudun kuntarakenneselvitys
Porin seudun kuntarakenneselvitys Poliittisen ohjausryhmän kokous 25.9.2013 Kehitysjohtaja Jarmo Asikainen FCG Konsultointi Oy 26.9.2013 Page 1 Merikarvia Siikainen Pomarkku Pori Lavia Ulvila Luvia Nakkila
LisätiedotVarhaiskasvatuksen siirto opetus- ja kulttuuriministeriön hallinnonalalle
Varhaiskasvatuksen siirto opetus- ja kulttuuriministeriön hallinnonalalle Sivistystoimen neuvottelupäivät 4.10.2012 Tarja Kahiluoto, neuvotteleva virkamies Esityksen aiheita Poimintoja hallitusohjelmasta
LisätiedotMoniammatillinen yhteistyö ja oppilashuolto Vihdissä
Moniammatillinen yhteistyö ja oppilashuolto Vihdissä Vihdissä tehtyjä linjauksia Päiväkodit ja koulut pyritään rakentamaan samaan yhteyteen aina kun se on mahdollista Äitiys- ja lastenneuvolat rakennetaan
Lisätiedot2 Hyvinvointi talousarvio 2017 ja henkilöstömäärä
Toimiala: toimialajohtaja HYVINVOINTI Hyvinvointijohtaja 2,1 hlöä Toimialan keskitetyt palvelut mm. henkilöliikennesihteeri 31.12.2017 saakka Palvelualueet: palvelualuejohtajat HYVINVOINNIN JA TERVEYDEN
LisätiedotKajaanin varhaiskasvatus SK
Kajaanin varhaiskasvatus 2014- SK 15.05.2014 Valtakunnalliset suuntaukset 2013- Varhaiskasvatuksen tulevaisuuden tarpeiden arviointia vaikeuttaa: Valmistelussa laki varhaiskasvatuksesta. Lakiesitys tulee
LisätiedotVarhaiskasvatuksen kehittäminen. Siimapuiston päiväkoti
Varhaiskasvatuksen kehittäminen Siimapuiston päiväkoti Nykytila VK:n kehittämisestä yksikön näkökulmasta Valtakunnallisesti koordinoimaton kehittäminen Kunnilla omat / omiin mittareihin perustuva Yksiköillä
Lisätiedot2.5 KASVATUS- JA OPETUSLAUTAKUNTA
2. KASVATUS JA OPETUSLAUTAKUNTA TULOSLASKELMA TP 2 TA 22 TA 23 TA 2 TA 2 TOIMINTATUOTOT MYYNTITUOTOT 72 7 32 7 69 6 MAKSUTUOTOT 3 3 76 9 2 9 TUET JA AVUSTUKSET MUUT TOIMINTATUOTOT SISÄISET TULOT TOIMINTATUOTOT
LisätiedotPerusopetuksen aamu- ja iltapäivätoiminnan sekä koulun kerhotoiminnan laatukriteerit
Perusopetuksen aamu- ja iltapäivätoiminnan sekä koulun kerhotoiminnan laatukriteerit Perusopetuksen aamu- ja iltapäivätoiminta Kuvaus Hyvin järjestetty aamu- ja iltapäivätoiminta tukee koulun perustehtävää
LisätiedotKasvatuksen ja koulutuksen toimiala. Palvelukokonaisuudet
Kasvatuksen ja koulutuksen toimiala Palvelukokonaisuudet KASVATUKSEN JA KOULUTUKSEN TOIMIALAN VUODEN 2016 BUDJETTIVOLYYMIT JA HENKILÖSTÖMÄÄRÄT Budjetti 2016 Henkilöstö Varhaiskasvatus 412 000 000 6 455
LisätiedotSivistystoimen Talouspäälliköiden Kesäpäivät Merja Narvo-Akkola
Sivistystoimen Talouspäälliköiden Kesäpäivät 6.6.2013 Merja Narvo-Akkola Suomi OPH, Hallitus Kunta Sivistys- ja opetustoimi Koulu Rehtori ja opettajat Opetussuunnitelma-uudistus Johtamisen laatukriteerit
LisätiedotOPETUKSEN JÄRJESTÄJÄN PAIKALLINEN KEHITTÄMISSUUNNITELMA
OPETUKSEN JÄRJESTÄJÄN PAIKALLINEN KEHITTÄMISSUUNNITELMA 2013-2016 Koulutus ja tutkimus kehittämissuunnitelma 2012 2016 linjaa valtakunnalliset painopistealueet, jotka koulutuspoliittisesti on päätetty
LisätiedotKeski-Suomen koulutuksen ja osaamisen kehittämisen verkoston toimintasuunnitelma vuodelle 2017 Verkoston nimi: Osaava Metso
Keski-Suomen koulutuksen ja osaamisen kehittämisen verkoston toimintasuunnitelma vuodelle 2017 Verkoston nimi: Osaava Metso Verkosto: Hankasalmi Joutsa Jyväskylä Jämsä Kannonkoski Karstula Keuruu Kinnula
LisätiedotTaloudellinen ja toiminnallinen analyysi Savonlinnan koulut ja varhaiskasvatus. Helmikuu 2010
Taloudellinen ja toiminnallinen analyysi Savonlinnan koulut ja varhaiskasvatus Helmikuu 2010 Laatukriteeristö (Opm) Johtaminen Henkilöstö Taloudelliset resurssit Arviointi Säädöspohjaisten suunnitelmien
Lisätiedot(Kaupunginvaltuusto hyväksynyt 3.12.2012 tulevaksi voimaan 1.1.2013. Myöhemmin tehdyt muutokset ja lisäykset on mainittu tekstin yhteydessä.
PORIN KAUPUNGIN KASVATUS- JA OPETUSTOIMEN J O H T O S Ä Ä N T Ö (Kaupunginvaltuusto hyväksynyt 3.12.2012 tulevaksi voimaan 1.1.2013. Myöhemmin tehdyt muutokset ja lisäykset on mainittu tekstin yhteydessä.)
LisätiedotHelsingin kaupunki Esityslista 3/2016 1 (6) Opetuslautakunta OTJ/9 22.03.2016
Helsingin kaupunki Esityslista 3/2016 1 (6) 9 Helsingin kaupungin opetuksen digitalisaatio-ohjelma vuosille 2016-2019 (koulutuksen ja oppimisen digistrategia) HEL 2016-003192 T 12 00 00 Esitysehdotus Esittelijän
LisätiedotTALOUS- JA TOIMINTASUUNNITELMAT VUOSILLE 2015-2107 / VALTUUSTOON NÄHDEN SITOVAT TAVOITTEET / SIVISTYSLAUTAKUNTA
TALOUS- JA TOIMINTASUUNNITELMAT VUOSILLE 2015-2107 / VALTUUSTOON NÄHDEN SITOVAT TAVOITTEET / SIVISTYSLAUTAKUNTA YLEISHALLINTO Turvataan säädösten ja valtuuston päätösten mukaiset resurssit palveluyksiköille
LisätiedotErityispedagogiikka päiväkodissa 6.3.2015. Lastentarhanopettajaliitto Keski-Suomen lastentarhanopettajat ry Puheenjohtaja Sanna Satosaari
Erityispedagogiikka päiväkodissa 6.3.2015 Lastentarhanopettajaliitto Keski-Suomen lastentarhanopettajat ry Puheenjohtaja Sanna Satosaari Varhaiskasvatus tukee lapsen kokonaisvaltaista hyvinvointia sekä
LisätiedotVESANNON SIVISTYSTOIMEN STRATEGIA
VESANNON SIVISTYSTOIMEN STRATEGIA 2015-2020 Sivistystoimen palvelut Varhaiskasvatus: perhepäivähoito, ryhmäperhepäivähoito, päiväkoti, esiopetus Perusopetus: Vesannon yhtenäiskoulu, 1-9 lk Lukio: Vesannon
LisätiedotIisalmen kaupunkistrategia 2030 Luonnos 1. Strategiaseminaari
Iisalmen kaupunkistrategia 2030 Luonnos 1 Strategiaseminaari 27.6.2017 Visio 2030 Suomen houkuttelevin seutukaupunki Strategiset ohjelmat Vetovoima ja kasvu Osaaminen ja hyvinvointi Toimiva kaupunkiympäristö
LisätiedotORIMATTILAN KAUPUNKI Talousarvio 2013 SIVISTYSLAUTAKUNTA
TOIMINTA-AJATUS Sivistystoimen tuottamat laadukkaat perus- ja hyvinvointipalvelut vaikuttavat merkittävällä ja positiivisella tavalla maaseutukaupungin asukkaiden elämänhallintaan ja laatuun sekä viihtyvyyteen.
LisätiedotSatakunnan maakunnallinen yrittäjyyskasvatuksen strategia
Satakunnan maakunnallinen yrittäjyyskasvatuksen strategia 2010-2015 Satakunnan YES-keskus Projektipäällikkö Jenni Rajahalme Miksi maakunnallinen strategia? - OKM:n linjaukset 2009 herättivät kysymyksen:
LisätiedotVARHAISKASVATUKSEN JA PERUSOPETUKSEN TOIMINTASÄÄNTÖ ALKAEN
1 (5) VARHAISKASVATUKSEN JA PERUSOPETUKSEN TOIMINTASÄÄNTÖ 1.8.2016 ALKAEN 1 Toiminta-alue 2 Organisaatio Tuotantoalueen laadukas varhaiskasvatus ja perusopetus rakentavat lapsen ja nuoren tulevaisuutta.
LisätiedotEmmi Ristolainen Emmi Ristolainen
Kokouskutsu Nro Koulutuslautakunta 20.9.2017 4 Kokousaika Tiistai 26.9.2017 klo 18.00 Kokouspaikka Miinan koulun opettajien huone Käsiteltävät asiat 1 2 3 4 5 6 7 Kokouksen laillisuus ja päätösvaltaisuus
LisätiedotKUNTASTRATEGIA HONKAJOKI / VALT.SEMINAARIT ,
KUNTASTRATEGIA HONKAJOKI 2017-2025 / VALT.SEMINAARIT 24.8.17, 5.9.17 MISSIO (MIKÄ ON KUNNAN TEHTÄVÄ? MIKSI OLEMME TÄÄLLÄ?) Kuntalaki 410/2015 Kuntalain mukaan kunta edistää asukkaidensa hyvinvointia ja
LisätiedotMerellinen Raahe ELÄVÄ KAUPUNKI
Merellinen Raahe ELÄVÄ KAUPUNKI suvaitsevaisuus rohkeus oikeudenmukaisuus vastuullisuus MAAILMANKANSALAINEN aktiivisuus terve itsetunto avoimuus muutosvalmius RAAHEN OPETUSTOIMI Kansainvälisyysstrategia
LisätiedotTEHTÄVÄNKUVAUS 1/5 I TAUSTATIEDOT. Päiväkodinjohtaja. lastentarhanopettaja II YLEISKUVAUS TEHTÄVÄSTÄ
TEHTÄVÄNKUVAUS 1/5 I TAUSTATIEDOT Tehtävän nimike Päiväkodinjohtaja Henkilön nimi Koulutus Työpaikka lastentarhanopettaja Fyysisen työympäristön kuvaus II YLEISKUVAUS TEHTÄVÄSTÄ Tehtävän tarkoitus Tehtävänä
LisätiedotNivelvaiheen tiedonsiirtopalaverit (kolmikantakeskustelut)
Hyvinkään varhaiskasvatus ja perusopetus Lapsi Kasvun ja oppimisen asiantuntijat Luokanopettaja Nivelvaiheen tiedonsiirtopalaverit (kolmikantakeskustelut) Esiopetuksesta perusopetukseen lastentarhanopettajan,
LisätiedotPalveluverkon uudistaminen. Kuulemistilaisuus
Palveluverkon uudistaminen Kuulemistilaisuus 3.12.2015 Tarkastelun lähtökohtia oppilaslähtöisyys ja pedagoginen tasa-arvo oppimisympäristöissä opetusvälineet ja teknologia uuden opetussuunnitelman tuomat
LisätiedotUudistuva esiopetus ja. näkökulmia paikallisen ops työn aloittamiseen
Uudistuva esiopetus ja näkökulmia paikallisen ops työn aloittamiseen Opetusneuvos Arja-Sisko Holappa OPETUSHALLITUS 25.9.2013 1 Kirjoittamaan voi oppia sitten kun hampaat putoaa Esiopetus uudistuu Esiopetuksen
LisätiedotKirjastoyhteistyö menestys- ja jatkotarinana 10.5.2012 Turku Hannu Sulin
Kirjastoyhteistyö menestys- ja jatkotarinana 10.5.2012 Hannu Sulin Pyhäranta Varsinais-Suomi Laitila Loimaa Uusikaupunki Oripää Vehmaa E Taivassalo Mynämäki Nousiainen Aura Pöytyä Koski Tl Somero Kustavi
LisätiedotPerusopetuksen laatu Turussa Oppilaan arki Opetuksen järjestäjän taso, kevät 2015 Sivistystoimiala
Perusopetuksen laatu Turussa Oppilaan arki Opetuksen järjestäjän taso, kevät 2015 Sivistystoimiala 13.8.2015 Suunnittelu- ja kehittämispalvelut / Sulake 1 Taustatietoja Opetuksen järjestäjän tasolla kyselyyn
LisätiedotLasten ja nuorten palvelut
Lasten ja nuorten palvelut 1.1.2014 Varhaiskasvatuksen johtamismallin muutos 1 Marja-Liisa Akselin 3.4.2014 Muutoksen tavoitteet (Kh 18.2.2013) Valmistelun keskeisenä tavoitteena on kehittää uudelle palvelualueelle
LisätiedotSeudullinen varhaiskasvatuksen kehittämisen tiekartta -pohjaesitys
Seudullinen varhaiskasvatuksen kehittämisen tiekartta -pohjaesitys Varhaiskasvatuksen ryhmä 11.12.2017 Hyvinvointipalvelujen työryhmä 14.12.2017 ja 8.2.2018 Kuntajohtajakokous 23.2.2018 Seudullisen varhaiskasvatuksen
LisätiedotHelsingin kaupunki Pöytäkirja 33/ (5) Kaupunginhallitus Asia/
Helsingin kaupunki Pöytäkirja 33/2018 1 (5) 550 V 26.9.2019, Valtuutettu Pilvi Torstin aloite lähikouluperiaatteen käyttöönotosta päiväkotipaikkapäätöksissä HEL 2018-003221 T 00 00 03 Päätös esitti kaupunginvaltuustolle
Lisätiedot2013 2014 2015 2016 HTV
Työvoiman käyttöä koskeva suunnitelma 2014 Sivistystoimialan hallinto (tehdään tulosalueittain, toimialajohtajan tehtävänä on koota toimialan yhteenveto) HTV 80,0 79,0 79,0 79,0 Henkilöstökulut ( /vuosi)
LisätiedotPäivähoidon ja perusopetuksen tuotantostrategia 2010 2016 Ilo kasvaa oppien. Hyvinvointipalvelut Päivähoito ja perusopetus
Päivähoidon ja perusopetuksen tuotantostrategia 2010 2016 Ilo kasvaa oppien Hyvinvointipalvelut T A M P E R E E N K A U P U N K I Papejo 29.9.2010 Päivähoidon ja perusopetuksen tuotantostrategia perustuu
LisätiedotOPS Minna Lintonen OPS
26.4.2016 Uuden opetussuunnitelman on tarkoitus muuttaa koulu vastaamaan muun yhteiskunnan jatkuvasti muuttuviin tarpeisiin. MINNA LINTONEN Oppilaat kasvavat maailmaan, jossa nykyistä suuremmassa määrin
LisätiedotKOULUTUKSEN STRATEGIATYÖ NAANTALI
Liite B2 / Koulutuslautakunta 24.3.2009 KOULUTUKSEN STRATEGIATYÖ NAANTALI Kevät 2009 Koulutuslautakunta 24.3.2009 1 (8) NAANTALIN KAUPUNGIN STRATEGIATYÖ TOIMINTAYMPÄRISTÖ JA MUUTOKSET TOIMINTAYMPÄRISTÖSSÄ
LisätiedotPorin selvitysalueen kuntajakoselvitys Työvaliokunnan 6. kokous
Porin selvitysalueen kuntajakoselvitys Työvaliokunnan 6. kokous Aika: 7.2.2014 klo 13.00-15.50 Paikka: Merikarvian kunnatalo Läsnä: Jaana Laitinen-Pesola, pj x Aino-Maija Luukkonen x Pori Leena Jokinen-Anttila
Lisätiedot