Työryhmän loppuraportti

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "Työryhmän loppuraportti"

Transkriptio

1 Porin kaupunkiseudun kuntarakenneselvitys Työryhmän loppuraportti Uuden kunnan palveluiden järjestäminen, organisointi ja kehittäminen Kasvatus- ja koulutustyöryhmä

2 2

3 Sisältö 1. Johdanto 3 2. Johtopäätökset työryhmän laatimasta nykytilan arvioinnista 5 3. Palvelutavoitteet uudessa kunnassa Visio Perustehtävä Toimintaa ohjaavat periaatteet 6 4. Kasvatus ja opetuspalveluiden palveluverkkojen kehittäminen Varhaiskasvatus Esiopetus Perusopetus Lukio Kansalaisopisto Uuden kunnan kasvatus- ja opetustoimen hallinto Arvio uuden kunnan perustamisen vaikutuksista kasvatus- ja opetustoimen näkökulmasta 14 3

4 1. Johdanto Porin kaupunkiseudun kuntarakenneselvityksen toista vaihetta eli uuden kunnan palvelujen järjestämistä, organisointia ja kehittämistä varten perustettiin seitsemän valmistelevaa työryhmää. Tämän työryhmän tehtäväalue on kasvatus- ja opetustoimi. Kasvatus- ja koulutus työryhmään kuuluvat: Leena Aalto-Setälä, sivistysjohtaja, puheenjohtaja, Kokemäki Jussi Heervä, sivistysjohtaja, Pomarkku Hannele Tähtinen, sivistystoimenjohtaja, Harjavalta Tommi Aalto, rehtori, Luvia Minna Mäkelä-Rönnholm, sivistystoimenjohtaja, Siikainen Pekka Varheensalo, sivistysjohtaja, Nakkila Päivi Helin, sivistysjohtaja, Ulvila Esa Kohtamäki, hallintopäällikkö, Pori Jari Tuuri, sivistysjohtaja, Merikarvia Anne Lahtivirta, sivistystoimenjohtaja, Lavia Sirpa Pigg-Aulamo, lehtori, henkilöstön edustaja, Merikarvia Tuula Virtaranta-Levo, lastentarhanopettaja, henkilöstön edustaja, Pori Riitta Hanhilahti, varhaiskasvatuspäällikkö, sihteeri, Kokemäki Työryhmän tehtävänä on muodostaa johtopäätökset työryhmän laatimasta nykytilan arvioinnista, määritellä palvelutavoitteet uudessa kunnassa, pohtia kasvatus- ja koulutuspalveluiden organisointia uudessa kunnassa sekä arvioida uuden kunnan perustamisen vaikutuksia. Työryhmä on kokoontunut 7 kertaa. Työryhmän tehtäväalue kasvatus- ja opetustoimi kattaa varhaiskasvatuksen, perusopetuksen, lukiokoulutuksen ja kansalaisopistotoiminnan. Työryhmän työ perustuu tammikuussa valmistuneisiin kasvatus- ja opetustoimen nykytila-arvioihin. 4

5 2. Johtopäätökset työryhmän laatimasta nykytilan arvioinnista Vahvuudet selvitysalueen kuntien sivistystoimenjohdon yhteistyö on hyvää ja tiivistä työryhmän jäsenillä on yhteinen tahtotila kasvatuksen ja opetuksen monipuoliseen kehittämiseen päätöksenteko on nyt lähellä (voi olla myös heikkous) palvelujen alueellinen saavutettavuus koetaan hyväksi lukiot yläkoulujen yhteydessä mahdollistavat pätevät aineenopettajat maaseutumaisemmilla alueilla työskentelyn myötä tietoisuus eri kuntien kasvatus- ja opetustoimista on lisääntynyt, mikä on tärkeää uuden kunnan suunnittelussa Heikkoudet isojen päätösten, välttämättömienkin, tekeminen on kunnissa vaikeaa o kuntien välillä kouluverkoissa on selkeä jakaantuminen (keskitetyt/tiheät kouluverkot), uudessa kunnassa kouluverkon karsimiseen kohdistuu paineita kustannusvertailu kustannukset/oppilas osoittaa, että varhaiskasvatuksen ja opetustoimen kustannukset vaihtelevat kuntien välillä merkittävästi. kasvatus- ja oppimisympäristöt eivät osin vastaa nykypäivän tarpeisiin ja haasteisiin peruskorjaustarve on alueella merkittävä talouden haasteet oppilaiden erityisiin haasteisiin vastaaminen on pienissä kunnissa vaikeaa, mistä on seurauksena kalliita yksittäisratkaisuja 3. Palvelutavoitteet uudessa kunnassa Porin ja Rauman seutujen sivistysjohtajat ja rehtorit ovat osallistuneet Osaava Satakunnan järjestämään johtajuuskoulutukseen, jonka osana on v laadittu kuvaus sivistystoimen visiosta ja perustehtävästä Satakunnassa. Mukana ovat olleet lähes kaikki uuden kunnan sivistysjohtajat ja rehtorit, joten tämä visio ja perustehtävä ovat lähtökohtana myös uuden kunnan sivistystoimen rakentamiselle. 5

6 3.1. Visio Satakunnassa on vakaa ja kehittyvä sivistystoimi, joka tarjoaa mahdollisuuden kasvaa ja oppia rikkaassa ja monipuolisessa kulttuuriympäristössä sekä tarjoaa valmiudet ja mahdollisuudet tehdä omaa elämäänsä kohdistuvia valintoja ja olla aktiivinen osa menestyvää, kilpailukykyistä ja elinvoimaista yhteiskuntaa. Laadukas kasvatus ja opetus synnyttää aktiivisia, osaavia, muutoskykyisiä ja verkostoituneita kansalaisia, jotka ottavat vastuun omasta elämästään ja tuovat vahvan panoksensa yhteiskunnan hyvinvointiin ja kehittämiseen Perustehtävä Rakennetaan lapsille ja nuorille kestävä ja turvallinen varhaiskasvatuksesta perusopetukseen ja toiselle asteelle ulottuva kasvu- ja opinpolku. Tuetaan ja edistetään lasten ja nuorten fyysistä, psyykkistä, sosiaalista ja kulttuurista hyvinvointia tiiviissä yhteistyössä muiden toimijoiden kanssa. Luodaan edellytykset elinikäiselle oppimiselle ja aktiiviselle toimimiselle tietoyhteiskunnassa ja globaalissa muuttuvassa maailmassa siten, että koko ikäluokka siirtyy jatko-opintoihin ja työelämään. Tuetaan huoltajia heidän kasvatustehtävässään Toimintaa ohjaavat periaatteet Työryhmä hyväksyi työnsä aluksi periaatteet, joiden pohjalta uutta kuntaa rakennetaan ja joilla uuden kunnan kasvatus- ja opetustoimen toimintaa ohjataan. Periaatteet ovat: hyvä kasvatuksen ja opetuksen laatu o lasten ja nuorten tasavertaisuus o ison organisaation etujen hyödyntäminen o rekrytointiin panostaminen 6

7 hyvin toimivat ja taloudelliset palveluverkot o saavutettavuuden varmistaminen o koko alueen tarpeiden tiedostaminen o suunnitelmallisuus laadukkaat kasvatus- ja oppimisympäristöt o mahdollisuus varhaiskasvatussuunnitelman ja opetussuunnitelman toteuttamiseen o terveellisyys o ajanmukaiset tietotekniset valmiudet innostavat, laadukkaat toimintakulttuurit o hyvien käytänteiden huomioiminen yhteisiä toimintaperiaatteita laadittaessa o joustavuus o avoimuus ja yhdessä tekeminen jatkuvasti kehittyvät ja yhtenevät käytänneprosessit o yhteentoimivuuden periaate järkevät investoinnit o alueellisesti järkevät ratkaisut myös uudenlaista ajattelua, luovuutta o tilojen monikäyttöisyys 4. Kasvatus- ja opetuspalveluiden palveluverkkojen kehittäminen 4.1. Varhaiskasvatus Varhaiskasvatus on lähipalvelua Työryhmän näkemyksen mukaan varhaiskasvatus on uudessa kunnassa lähipalvelua klo välisen ajan. Ilta-, yö- ja viikonloppuhoitoa varten rakennetaan laajempia palvelualueita. Näiden kalliimpien palveluaikojen osalta on tärkeää päivähoitopaikkojen tarkoituksenmukainen ja suunnitelmallinen sijainti suhteessa vanhempien työpaikkoihin. Palvelurakenteen suunnittelussa on näin ollen erityisesti otettava huomioon työpaikat, joissa on merkittävässä määrin vuorotyötä. Työryhmä haluaa kuitenkin muistuttaa, että varhaiskasvatuspalveluissa yleisten toimintaperiaatteiden ohella tulee muistaa lapsen etu, joustavuus ja perheiden erilaiset lähtökohdat. 7

8 Palveluverkkona kattava päiväkotiverkko, jota täydentää hyvin toimiva perhepäivähoitajien verkosto Uudessa kunnassa tavoitteena on luoda kattava päiväkotiverkko. Nykyinen verkko luo hyvän lähtökohdan päiväkotiverkon kehittämiselle. Tavoitteena on myös palvelujen keskittäminen, sillä pienet yksiköt koetaan haavoittuvaisiksi ja usein kalliita yksittäisratkaisuja vaativiksi. Työryhmä pitää toiminnallisesti perusteltuna vähintään kahden ryhmän päiväkotiyksiköitä. Isompien yksiköiden etuina nähdään: o hallinnolliset johtajat o henkilökunnan tarkoituksenmukainen sijoittuminen ja työnkierto o ammattitaidon kehittyminen o erityistaitojen keskittäminen erityisiä palveluja tarvitsevat lapset Päiväkotiverkkoa kehitettäessä on pohdittava erilaisia toimintamuotoja, joista yksi on ns. päiväkotien sivutoimipisteet. Perhepäivähoito on taloudellisesti ja toiminnallisesti tärkeä päiväkotiverkkoa täydentävä hoitomuoto erityisesti pienimmille lapsille tai maantieteellisesti haasteellisissa osissa uutta kuntaa. Perhepäivähoitajien rekrytoinnissa on ollut jo nyt ajoittain vaikeuksia ja koska perhepäivähoidon merkitys taloudellisesti ja toiminnallisesti on tärkeä päiväkotiverkkoa täydentävänä hoitomuotona on sen vetovoimaisuuden lisäämiseen kiinnitettävä uudessa kunnassa huomiota. Uudessa kunnassa päivähoito organisoidaan aluemallin mukaisesti. Uudessa kaupungissa päivähoito organisoidaan aluemallin mukaisesti työryhmän alustavan näkemyksen mukaan viideksi alueeksi. Alueella toimii aluejohtaja, perhepäivähoidonohjaaja ja tarvittava määrä hallinnollisia päiväkodinjohtajia (esim. Tampereen mallin mukaan yhdellä hallinnollisella johtajalla voisi olla noin alaista). Työryhmä pitää hallinnollisia päiväkodinjohtajia toiminnallisesti ja taloudellisesti järkevänä ratkaisuna nykyiseen verrattuna, jossa päiväkodinjohtaja työskentelee pääsääntöisesti hallinnollisten tehtäviensä ohella myös lapsiryhmässä. 8

9 Yhteistyö yksityisen sektorin kanssa tärkeää Yksityisen sektorin palvelut nähdään uudessa kunnassa hyvänä täydennyksenä, kuitenkin työryhmän näkemyksen mukaan pääpaino tulee olla kunnan itse järjestämässä varhaiskasvatuksessa Esiopetus Kasvatuksellisen jatkumon vahvistaminen varhaiskasvatuksesta perusopetukseen esiopetuksen kehittäminen Työryhmä pitää tavoitteena, että esiopetus järjestettäisiin oppilaan lähikoulussa. Jos esiopetusta esim. tilaratkaisuista johtuen ei voida toteuttaa lähikoulussa, se toteutetaan päiväkodissa, jolloin esiopetuksen ja perusopetuksen yhteistyön toimivuuteen panostetaan. Uudessa kunnassa esiopetussuunnitelma varmistaa esiopetuksen toiminnallisen yhtenäisyyden. Esiopetus tulee kuntia velvoittavaksi v.2015, mutta tällä muutoksella ei ole uudelle kunnalle toiminnallista tai taloudellista merkitystä 4.3. Perusopetus Perusopetus on lähipalvelu Työryhmä näkee perusopetuksen lähipalveluna, jonka palveluverkon rakentaminen perustuu PoL 32 määräyksiin. Perusopetuksen palveluverkko on tarkoituksenmukainen, taloudellinen ja laadukkaan opetuksen mahdollistava Työryhmän lähtökohta perusopetuksen palveluverkkoa pohdittaessa on laadukas kasvatuksen ja opetuksen järjestäminen, muita tavoitteita ei tarkastelussa ole huomioitu. 9

10 Palveluverkko on uudessa kunnassa laadukas, tarkoituksenmukainen ja taloudellinen. Verkkoa pohdittaessa on varmistettava palvelun saatavuus ja uuden kunnan asukkaiden tasavertainen kohtelu. Kouluverkkoa rakennettaessa käytettäviä kriteerejä ovat: lainsäädäntö, väestöennusteet, palvelutarpeen kehitys, toimintaympäristön muutokset, käyttökustannukset, ylläpitokorjausten kustannukset ja koulumatkat. Jo tällä hetkellä alueella on tehokkaasti järjestettyjä perusopetuspalveluita, joista on saatavilla mallinnusta uuden kunnan ratkaisuille. Yksisarjaiset alakoulut minimiperusta uuden kunnan alakouluverkolle Työryhmä pitää alakouluverkon tiivistämistä välttämättömänä osassa uutta kuntaa. Lähtökohtana tiivistämiselle pidetään minimissään yksisarjaisia noin oppilaan alakouluja. Tätä pienempiäkin kouluja esim. kolmeopettajaisia työryhmä pitää tärkeinä, jos ne ovat perusteltavissa tarkoituksenmukaisuussyin, esim. maantieteellinen sijainti. Kaksiopettajaisia kouluja työryhmä ei pidä taloudellisesti ja toiminnallisesti tarkoituksenmukaisina. Uusi kunta mahdollistaa nykyisten koulujen kehittämisen tai säilymisen työryhmän määrittämän minimiperustan mukaisena eli yksisarjaisina oppilaaksiottoalueita tarkoituksenmukaisesti muodostamalla. Nykyinen yläkouluverkko on pääosin toimiva uuden kunnan yläkouluverkoksi Nykyistä yläkouluverkkoa työryhmä pitää pääosin toimivana uuden kunnan yläkouluverkon suunnittelun pohjaksi. Uudessa kunnassa yläkoulut ovat vähintään kolmisarjaisia (noin 180 oppilasta). Tätä pienemmillä oppilasmäärillä rakennetaan yhtenäiskouluja. Yhtenäiskoulu ei ole ainoastaan ratkaisu pienien oppilasmäärien ollessa kyseessä. Työryhmä pitää yhtenäiskoulujen muodostamista ensisijaisena ratkaisuna aina, jos se on perusteltua toiminnallisuuden ja taloudellisuuden lähtökohdista. Peruskorjausten ja etenkin uusien investointien yhteydessä tulee aina selvittää mahdollisuus yhtenäiskoulun muodostamiseen. 10

11 Tulevaisuudessa palveluverkojen suunnitelmalliseen rakentamiseen on kiinnitettävä erityistä huomiota (uudisrakentaminen) Työryhmän näkemyksen mukaan uudisrakennuskohteet tulee mitoittaa edellä mainittuja suuremmille oppilasmäärille. Erityisen tärkeää uudisrakentamisessa on yksiköiden on tarkoituksenmukainen (ei perinteinen) sijoittuminen uuden kunnan alueelle. Investointien (peruskorjaus, uudisrakentaminen) osalta työryhmä haluaa erityisesti painottaa suunnitelmallisuutta, tarkoituksenmukaisuutta ja valmiutta innovatiiviseen ajatteluun. Hallinnollisen aluemallin kehittäminen Työryhmä näkee tärkeänä panostamisen hyvin hoidettuun johtajuuteen uuden kunnan kaikilla sektoreilla. Hyvää johtajuutta pidetään tärkeänä tekijänä sekä toiminnan laadun ja kustannustehokkuuden näkökulmasta. Hallinnollisen aluemallin kehittämisen yhteydessä on huomioitava myös johtajuuden kehittäminen (täydennyskoulutus). Aluemallin kehittäminen perusopetuksessa tapahtuu samoin perustein kuin varhaiskasvatuksessa Lukio Toisen asteen palveluverkkopohdinnassa työryhmä keskittyi uuden kunnan lukioverkon työstämiseen. Toisen asteen ammatillista koulutusta järjestää alueella pääsääntöisesti Länsirannikon Koulutus Oy WinNova ja Sataedu Satakunnan koulutuskuntayhtymä, joiden kanssa keskustelua uuden kunnan muodostumisesta ja yhteistyöstä on käyty nykytilan kartoittamisvaiheessa. Työryhmän työskentelyä haittasi se, että monista keskeisistä lukioverkon kehittämiseen vaikuttavista valtakunnallisista linjauksista ei ole tietoa. Toisen asteen järjestämisverkkoa ja rahoitusjärjestelmää koskevista uudistuksista ei ole varmaa tietoa, oppivelvollisuuden pidentämisen toteuttamisesta ei ole selkeitä näkemyksiä. Nämä kaikki ovat asioita, jotka luovat pohjaa uuden kunnan lukioratkaisuille. 11

12 Lukiokoulutuksen palveluverkon kehittäminen Lukiokoulutuksen palveluverkkoa uudessa kunnassa suunniteltaessa työryhmä pitää tärkeänä lukiokoulutuksen saatavuuden varmistamista. Vaikkakin tieto- ja viestintätekniikan kehittäminen on tärkeää, työryhmä haluaa nostaa esille myös sosiaalisen kanssakäymisen ja lähiopetuksen merkityksen sekä sen, että lukio oppimisympäristönä on tärkeä myös fyysisenä tilana. Työryhmä ei ole yksimielinen lukiokoulutuksen kehittämislinjoista, vaan päätyi esittämään kolmea erilaista lähtökohtaa jatkovalmisteluun Työryhmä näkee lukiokoulutuksen kehittämisen mahdollisuuksina joko uuden kunnan järjestämän lukiokoulutuksen (kaksi vaihtoehtoa palveluverkon osalta) tai alueen toisen asteen koulutuksen järjestämisen samassa organisaatiossa yhden koulutuksenjärjestäjän toimesta. Vaihtoehto 1 - hajautettu lukiokoulutus o lukiokoulutus on kunnan järjestämää o alueen yläkoulujen ja lukion yhteistyön tarkoituksenmukainen säilyttäminen (aineenopettajien saatavuuden varmistaminen maaseutualueilla) o lukiokoulutusta tarjotaan alueellisesti hajautettuna yksiköissä, joissa lukio on oppilasmäärältään sellainen, että opetus on mielekästä useimmissa aineissa o lukiolle määritetään minimikokoja, joissa huomioidaan uuden kunnan alueelliset erityispiirteet (maaseutulukiot/kaupunkilukiot) o video-opetus täydentävä opiskelumuotona Vaihtoehto 2 seutulukio sivutoimipisteineen tai ilman o lukiokoulutus on kunnan järjestämää o lukiolla on alueellisia sivutoimipisteitä alueellisesti hajautettuna yläkoulujen yhteydessä, niin että niissä suoritetaan lukion pakolliset kurssit (oppivelvollisuuden pidentäminen), mikä helpottaa alueen yläkoulujen aineenopettajatilannetta ja mahdollistaa ensimmäisen lukiovuoden suorittamisen lähempänä syventävät ja soveltavat kurssit keskitetysti 12

13 o jos keskittäminen viedään pidemmälle, se voidaan toteuttaa niin, että keskusalueelle muodostetaan kaksi seudullista lukiota (yht. kokonaisopiskelijamäärä noin 2000); esim. eteläinen ja pohjoinen lukiokampus lukion opetuksen laatuun ja oppimisympäristöön tulee tällöin kiinnittää erityistä huomiota laadun tulee korvata keskittämisen haitat ja tehdä keskitetystä lukiokoulutuksesta vetovoimaista toimiva paikallisliikenne ehdoton edellytys Vaihtoehto 3 II asteen koulutuksen kuntayhtymä tms. (yleissivistävä ja ammatillinen samassa organisaatiossa) o II asteen koulutuksen ja vapaan sivistystyön työryhmä oli nykytilan kartoittamisvaiheessa käynyt keskustelut Sataedun ja Winnovan edustajien kanssa, tässä vaiheessa lisäkeskusteluja ei pidetty tarpeellisina o tarkempi tarkastelu jätettiin jatkotyöskentelyyn (ratkaisut koskien rahoitus- ja koulutuksenjärjestäjäjärjestelmiä) Tavoitteena löytää toiminnallisesti kestävä ja pysyvä ratkaisu, turhia välivaiheita tulisi välttää 4.5. Kansalaisopisto Uudessa kunnassa on yksi kansalaisopisto Uudessa kunnassa on yksi kansalaisopisto eikä kunta tue taloudellisesti muita kansalaisopistotoimintaa järjestäviä tahoja. Kansalaisopistotoimintaa järjestetään alueellisesti kattavasti eri toimipisteissä kunnan alueella. Toiminnan järjestämisessä huomioidaan yleisten toimintaperiaatteiden ohella alueelliset kuntalaisten erityistarpeet ja toiveet. 5. Uuden kunnan kasvatus- ja opetustoimen hallinto Kasvatus- ja opetustoimenhallintoa johtaa uudessa kunnassa toimialajohtaja, joka vastaa koko kaupungin sivistystoimesta. Toimialajohtajan alaisuudessa toimii kasvatus- ja opetustoimen osalta 13

14 varhaiskasvatuspäällikkö, opetuspäällikkö ja vapaan sivistystyön päällikkö. Päällikköjen alaisuudessa ovat alueiden johtajat. Tärkeä osa hallintoa ovat erityisasiantuntijat, jotka toimivat virastopäällikköinä. Organisaatiokaavio liitteenä. Työryhmän näkemyksen mukaan uuden kunnan hallinto pystytään järjestämään sijoittamalla alueen nykyistä hallintoresurssia tarkoituksenmukaisesti. On lisäksi huomioitava, että osa johtavista viranhaltijoista hoitaa nykyisen kuntansa koulutoimen/sivistystoimen johtoa osa-aikaisesti ja että johtavien viranhaltijoiden kohdalla tapahtuu myös lähitulevaisuudessa eläköitymistä. Toimintakulttuurien avaaminen ja yhteisistä periaatteista sopiminen Nykytilan tarkastelussa selvityskuntien erilaiset toimintakulttuurit tulivat selkeästi esille. Uutta kuntaa suunniteltaessa hallinnon yksi tärkeä tehtävä on avata nykyiset kuntien toimintakulttuurit ja pyrkiä löytämään parhaat käytänteet pohjaksi uuden kunnan toimintakulttuurin luomiseen. Tärkeää on avoimesti ja tasapuolisesti tarkastella kuntien erilaisia toimintatapoja, niiden vahvuuksia ja heikkouksia ja toimivuutta uudessa toimintaympäristössä. Yhteistyö uuden kaupungin sisällä Uuden kunnan organisaatiorakenteen tulee luoda selkeät yhteistyörakenteet kaupungin eri osastojen välillä. Kasvatus- ja opetustoimen osalta tämä on erityisen tärkeää sosiaali- ja terveystoimen kanssa. 6. Arvio uuden kunnan perustamisen vaikutuksista kasvatus- ja opetuspalveluiden näkökulmasta Uuden kunnan mahdollisuudet uusi kunta on iso organisaation, joka antaa leveämmät taloudelliset hartiat, monipuolisemman henkilöstöresurssin ja säästöjenkin aikana mahdollisuuden priorisointiin organisaatiossa on enemmän osaamista ja se mahdollistaa erityispalveluiden saatavuuden asiantuntijuuden kehittyminen oman organisaation sisäinen konsultointi tukiverkosto varhaiskasvatuksen ja koulujen henkilöstölle 14

15 henkilöstön merkittävä eläköityminen tulevina vuosina virkarakenteen kehittäminen vastaamaan uuden kunnan tarpeita isomman organisaation vetovoimaisuus, uusien työntekijöiden rekrytoinnissa paremmat mahdollisuudet sekä muodollisesti pätevän että sopivan henkilöstön saamiseen uuden kunnan alueella suunnitelmallisuudella mahdollistetaan työryhmän näkemyksen mukaisten koulujen kehittäminen toiminnallisesti hyvä koko ajanmukainen oppimisympäristö aluemalli ja sen eri toimijat: varhaiskasvatus, perusopetus, nuorisotoimi, sosiaalitoimi, terveystoimi antavat mahdollisuuden kokonaisvaltaisen näkökulman kehittämiseen palvelurakenteita muodostettaessa hyvä johtajuus johtajuuteen tulee panostaa yksiköillä tulee olla esimies paremmat mahdollisuudet johtajuuden kehittämiseen isossa kunnassa eri kuntien, myös pienempien, hyvien käytäntöjen huomioiminen. Toimintakulttuurien kriittinen tarkastelu luo mahdollisuuden uusiin hyviin käytänteisiin. Uhkana on, että toteutetaan ainoastaan isomman toimintamalleja Uuden kunnan uhat ei löydetä yhteistä tahtotilaa palveluverkosta. Uudella kunnalla on oltava selkeä toimintastrategia. palveluverkon muutosta ei tehdä lähtökohtana palveluiden rationaalinen järjestäminen sekä kasvatuksen ja opetuksen näkökulma vaan aluepoliittiset tms. syyt, esim. vanhat kuntarajat, vaikuttavat liikaa henkilöstöpolitiikka muutoksen aikana tärkeää varmistettava, ettei epävarmuus aja ihmisiä muualle töihin. Kuntaliitoksen valmistelun yhteydessä on muistettava riittävä tiedotus. alueen kokoa tai välimatkoja ei sinällään koeta uhkana palveluverkon rakentaminen taitavasti on haaste ja jos siinä ei onnistuta, niin silloin alueen koko ja välimatkat nousevat uhkiksi byrokraattisuus tiedon kulku isossa organisaatiossa 15

16 sähköinen asiointi on mahdollisuus, mutta se voi myös kääntyä uhkaksi, jos ihmisillä ei ole mahdollisuutta henkilökohtaisiin kontakteihin tarvittaessa. Sähköisellä asioinnilla säästynyt aika tulisi ohjata ihmisille ja nostaa toiminnan laadukkuutta (esim. Wilman käyttö, lisää henkilökohtaista aikaa oppilaan ohjaukseen) pysyvyys on tärkeää lasten ja henkilöstön suhteissa ja tähän on kiinnitettävä huomiota myös isossa organisaatiossa resurssien riittävyys Työryhmä on pyrkinyt toiminnallisesti ja taloudellisesti järkeviin ratkaisuihin uuden kunnan palveluverkkoja suunniteltaessa. Uusista palveluverkoista muodostuvia säästöjä on vaikea arvioida, joten työryhmä on pohtinut asiaa hyvin yleisellä tasolla. Varhaiskasvatuksen palveluverkon osalta työryhmä toteaa, että esitetty ratkaisu parantaa varhaiskasvatuksen laatua ja toiminnallisuutta. Palveluverkon toteuttaminen ei tuota uusia kustannuksia, mutta ei myöskään välittömiä säästöjä. Perusopetuksen osalta palveluverkon muodostaminen kasvatus- ja koulutustyöryhmän linjausten mukaisesti säästäisi noin 30 hkt opettajatyötä. Säästö on seurausta tiheän kouluverkon alueiden palveluverkon tiivistämisestä. Lukiokoulutuksen osalta taloudellisuuden arviointi ei ole mahdollista ennen valtakunnan tason linjausten valmistumista. Työryhmän työskentely on ollut rakentavaa ja aktiivista, mikä osittain johtuu kasvatus- ja opetustoimen johtajien hyvästä jo vuosia kestäneestä yhteistyöstä. Oli kuntarakenne tulevaisuudessa millainen tahansa työryhmä pitää tärkeänä tämän yhteistyön edellytysten säilymistä. Kasvatus- ja opetustoimessa on monia asioita, joiden järjestäminen yhden kunnan isonkaan toimesta ei ole taloudellisesti eikä toiminnallisesti järkevää, vaan laajemman alueen yhteistyön arvostaminen on tärkeää myös tulevaisuudessa. 16

Varhaiskasvatus, opetus ja vapaa-ajanpalvelut - työryhmä

Varhaiskasvatus, opetus ja vapaa-ajanpalvelut - työryhmä Keski-Satakunnan kuntajakoselvitys Työryhmän loppuraportti Uuden kunnan palveluiden järjestäminen, organisointi ja kehittäminen Varhaiskasvatus, opetus ja vapaa-ajanpalvelut - työryhmä 13.6.2014 2 Sisältö

Lisätiedot

Porin kaupunkiseudun kuntarakenneselvitys

Porin kaupunkiseudun kuntarakenneselvitys Porin kaupunkiseudun kuntarakenneselvitys Varhaiskasvatus ja perusopetus Puheenjohtajapalaveri 10.1.2014 Nykytilan kuvaus / Varhaiskasvatus Kunta Päiväkodit Ryhmikset PPH kotona Kust. / lapsi / vuosi /

Lisätiedot

Työryhmän väliraportti

Työryhmän väliraportti Porin kaupunkiseudun kuntarakenneselvitys Työryhmän väliraportti Nykytilan kuvaus Toisen asteen koulutus ja vapaa sivistystyö 15.1.2014 1 Johdanto Työryhmän kokoonpano ja toimeksianto Porin kaupunkiseudun

Lisätiedot

PORIN SEUDUN YHDISTYMISSELVITYS

PORIN SEUDUN YHDISTYMISSELVITYS Merikarvia Siikainen PORIN SEUDUN YHDISTYMISSELVITYS Työryhmien toimeksianto II Uuden kunnan palvelujen järjestäminen, organisointi ja kehittäminen Luvia Pori Nakkila Pomarkku Ulvila Harjavalta Lavia 17.1.2014

Lisätiedot

Palveluiden järjestäminen, organisointi ja kehittäminen. Sivistystyöryhmä

Palveluiden järjestäminen, organisointi ja kehittäminen. Sivistystyöryhmä Palveluiden järjestäminen, organisointi ja kehittäminen Sivistystyöryhmä Sisältö 1. Johdanto 3 2. Nykytilan kuvaus 3 3. Palvelutavoitteet uudessa kunnassa 4 3.1. Visio 4 3.2. Perustehtävä 4 3.3. Toimintaa

Lisätiedot

Akaan varhaiskasvatuksen ja opetustoimen strategia. Koulutuslautakunta 5.2.2015 11

Akaan varhaiskasvatuksen ja opetustoimen strategia. Koulutuslautakunta 5.2.2015 11 Akaan varhaiskasvatuksen ja opetustoimen strategia Koulutuslautakunta 5.2.2015 11 Akaan varhaiskasvatuksen ja opetustoimen strategia Tehtävä Akaan varhaiskasvatuksen ja opetustoimen tehtävänä on tarjota

Lisätiedot

KESKI-SATAKUNNAN KUNTAJAKOSELVITYS VARHAISKASVATUS, OPETUS JA VAPAA-AJANPALVELUT - TYÖRYHMÄN VÄLIRAPORTTI 15.1.2014

KESKI-SATAKUNNAN KUNTAJAKOSELVITYS VARHAISKASVATUS, OPETUS JA VAPAA-AJANPALVELUT - TYÖRYHMÄN VÄLIRAPORTTI 15.1.2014 KESKI-SATAKUNNAN KUNTAJAKOSELVITYS VARHAISKASVATUS, OPETUS JA VAPAA-AJANPALVELUT - TYÖRYHMÄN VÄLIRAPORTTI 15.1.2014 2 1. Johdanto Keski-Satakunnan kuntajakoselvitystä varten perustettiin kuusi valmistelevaa

Lisätiedot

Porin kaupunkiseudun kuntarakenneselvitys

Porin kaupunkiseudun kuntarakenneselvitys Porin kaupunkiseudun kuntarakenneselvitys Taloustyöryhmän kokous 22.4.2014 22.4.2014 Page 1 Kuntarakenneuudistuksen synergiaetuja koskeva kysymys: muiden työryhmien vastaukset, tilanne 22.4.2014 21.4.2014

Lisätiedot

Puheenjohtajapalaveri 10.1.2014

Puheenjohtajapalaveri 10.1.2014 Puheenjohtajapalaveri 10.1.2014 Lukiokoulutuksen saavutettavuus hyvä. Alueen lukioverkko on opiskelijamääriin nähden laaja. Saavutettavuus toteutuu pienemmälläkin verkolla. Isot lukiot sijaitsevat Porissa

Lisätiedot

TIEDOKSI PERHEPÄIVÄHOITO

TIEDOKSI PERHEPÄIVÄHOITO TIEDOKSI PERHEPÄIVÄHOITO Perhepäivähoito on hoitajan kodissa, pienessä ryhmässä tapahtuvaa päivähoitoa. Perhepäivähoito tarjoaa lapselle kodinomaisen ja yksilöllisen kasvuympäristön, jossa lapsella on

Lisätiedot

Merellinen Raahe ELÄVÄ KAUPUNKI

Merellinen Raahe ELÄVÄ KAUPUNKI Merellinen Raahe ELÄVÄ KAUPUNKI RAAHEN OPETUSTOIMI Opetustoimen Strategia 2015 Op.ltk. 14.09.2011 131 Sisällysluettelo 1. Opetustoimen keskeiset menestystekijät 3 2. Opetustoimen toimintaa ohjaavat periaatteet

Lisätiedot

Vahva peruskunta rakenneuudistuksen lähtökohdaksi toinen aste: lukio- ja ammatillinen koulutus osa kuntien palvelukokonaisuutta

Vahva peruskunta rakenneuudistuksen lähtökohdaksi toinen aste: lukio- ja ammatillinen koulutus osa kuntien palvelukokonaisuutta Vahva peruskunta rakenneuudistuksen lähtökohdaksi toinen aste: lukio- ja ammatillinen koulutus osa kuntien palvelukokonaisuutta Johtaja, opetus- ja kulttuuriyksikkö 24.5.2011 Kuntaliiton hallitusohjelmatavoite

Lisätiedot

Lukion tulevaisuusseminaari. Varatoimitusjohtaja Tuula Haatainen 3.4.2014

Lukion tulevaisuusseminaari. Varatoimitusjohtaja Tuula Haatainen 3.4.2014 Lukion tulevaisuusseminaari Varatoimitusjohtaja Tuula Haatainen 3.4.2014 PÄIVÄN TEEMA LUKIOKOULUTUKSEN PILVET JA UUDET TUULET 3.4.2014 Tuula Haatainen LUKIOKOULUTUKSEN PILVIÄ JA UUSIA TUULIA 1/2 PALJON

Lisätiedot

Parasta kylissä. Kehitysjohtaja Markku Heinonen L A PPEE N R A N N A N K A U P U N KI 2.6.2010 1

Parasta kylissä. Kehitysjohtaja Markku Heinonen L A PPEE N R A N N A N K A U P U N KI 2.6.2010 1 Parasta kylissä Kehitysjohtaja Markku Heinonen L A PPEE N R A N N A N K A U P U N KI 2.6.2010 1 Joutseno osana Lappeenrantaa Kuntaliitos toteutunut onnistuneesti. Joutsenon kuten Ylämaankin palvelut on

Lisätiedot

Opetussuunnitelman perusteiden uudistaminen

Opetussuunnitelman perusteiden uudistaminen Opetussuunnitelman perusteiden uudistaminen Irmeli Halinen Opetussuunnitelmatyön päällikkö OPETUSHALLITUS LUMA-seminaari 15.1.2013 1 Opetussuunnitelmatyön kokonaisuus 2 Yleissivistävän koulutuksen uudistaminen

Lisätiedot

VARHAISKASVATUKSEN JA PERUSOPETUKSEN TUOTANTOALUEEN TOIMINTA SÄÄNTÖ 1.9.2013 ALKAEN

VARHAISKASVATUKSEN JA PERUSOPETUKSEN TUOTANTOALUEEN TOIMINTA SÄÄNTÖ 1.9.2013 ALKAEN VARHAISKASVATUKSEN JA PERUSOPETUKSEN TUOTANTOALUEEN TOIMINTA SÄÄNTÖ 1.9.2013 ALKAEN 1 Toiminta alue Tuotantoalueen laadukas varhaiskasvatus ja perusopetus rakentavat lapsen ja nuoren tulevaisuutta. Toimintaperiaatteina

Lisätiedot

OSAAVA SATAKUNNAN SEUDULLINEN TÄYDENNYSKOULUTUSSOPIMUS. 1. Sopijapuolet. 2. Sopimuksen sisältö. 3. Hallinto ja talous

OSAAVA SATAKUNNAN SEUDULLINEN TÄYDENNYSKOULUTUSSOPIMUS. 1. Sopijapuolet. 2. Sopimuksen sisältö. 3. Hallinto ja talous OSAAVA SATAKUNNAN SEUDULLINEN TÄYDENNYSKOULUTUSSOPIMUS 1. Sopijapuolet Tämän täydennyskoulutuksen sopijapuolet ovat kunta ja Porin kaupunki. Tähän sopimukseen sitoutuneet kunnat ovat Pori, Ulvila, Nakkila,

Lisätiedot

Lukio Suomessa - tulevaisuusseminaari

Lukio Suomessa - tulevaisuusseminaari Lukio Suomessa - tulevaisuusseminaari Varatoimitusjohtaja Tuula Haatainen 11.4.2012 Korkeatasoinen lukiokoulutus kattavasti koko maassa nuoren ulottuvilla. 2 11.4.2012 Tuula Haatainen Lukio tai ammatillinen

Lisätiedot

Työsuunnitelma Sivistyspalvelut 1.8.2015 31.7.2016 Varhaiskasvatus

Työsuunnitelma Sivistyspalvelut 1.8.2015 31.7.2016 Varhaiskasvatus Iitin kunta Työsuunnitelma Sivistyspalvelut 1.8.2015 31.7.2016 Varhaiskasvatus 1 1 Työsuunnitelmaa ohjaava lait ja asetukset Laki ja asetus lasten päivähoidosta Perusopetuslaki, esiopetus Päivähoidon ohjaaja

Lisätiedot

Toimintamallin uudistus, strategiat ja prosessit

Toimintamallin uudistus, strategiat ja prosessit Toimintamallin uudistus, strategiat ja prosessit Esi- ja perusopetuksen kehittämisverkoston päätösseminaari katse kohti tulevaisuutta 11.5.2006 Tampere Veli-Matti Kanerva, kehityspäällikkö Kasvatus- ja

Lisätiedot

Sivistyslautakunta 28.08.2014 Liite 80 Tark. /

Sivistyslautakunta 28.08.2014 Liite 80 Tark. / SIVISTYSTOIMEN STRATEGIA 2014-2018 Siikajoen kunnan sivistystoimen strategia on ohjeellinen, suunnittelua ja päätöksentekoa ohjaava asiakokonaisuus, joka muodostuu yhdeksästä tulosalueesta. Toteuttaminen

Lisätiedot

Tulevaisuuden koulun linjauksia etsimässä

Tulevaisuuden koulun linjauksia etsimässä Ops-prosessi pedagogisen ja strategisen kehittämisen näkökulmasta Opetusneuvos Irmeli Halinen Opetussuunnitelmatyön päällikkö OPETUSHALLITUS 1 Tulevaisuuden koulun linjauksia etsimässä 2 1 Yleissivistävän

Lisätiedot

(Kaupunginvaltuusto hyväksynyt 3.12.2012 tulevaksi voimaan 1.1.2013. Myöhemmin tehdyt muutokset ja lisäykset on mainittu tekstin yhteydessä.

(Kaupunginvaltuusto hyväksynyt 3.12.2012 tulevaksi voimaan 1.1.2013. Myöhemmin tehdyt muutokset ja lisäykset on mainittu tekstin yhteydessä. PORIN KAUPUNGIN KASVATUS- JA OPETUSTOIMEN J O H T O S Ä Ä N T Ö (Kaupunginvaltuusto hyväksynyt 3.12.2012 tulevaksi voimaan 1.1.2013. Myöhemmin tehdyt muutokset ja lisäykset on mainittu tekstin yhteydessä.)

Lisätiedot

JOROISTEN YHTENÄISKOULU - HANKEPROSESSI

JOROISTEN YHTENÄISKOULU - HANKEPROSESSI 7.4.2014 JOROISTEN YHTENÄISKOULU - HANKEPROSESSI PVM LOPULLINEN MÄÄRÄAIKA PÄÄMÄÄRÄ SAAVUTETTU Joroisten sivistystoimi/ Perusopetus Joroisten perusopetus kokonaan yhtenäiskoulussa lukuvuoden 2015-2016 alussa

Lisätiedot

Kuntajohtajapäivät Kuopio 31.8.2012

Kuntajohtajapäivät Kuopio 31.8.2012 Kuntajohtajapäivät Kuopio 31.8.2012 Tuula Haatainen Varatoimitusjohtaja Sosiaali- ja terveydenhuollon palvelurakenneuudistus Palvelurakennetyöryhmän väliraportti Sosiaali- ja terveysministeriön raportteja

Lisätiedot

Toimintaohjelman kehittämisalueita on yhdeksän:

Toimintaohjelman kehittämisalueita on yhdeksän: Sivistyslautakunta 55 18.05.2016 Joensuun seudun kasvatuksen ja koulutuksen toimintaohjelma 2016-2020 155/20.201/2016 Sivistyslautakunta 18.05.2016 55 Joensuun seudun seitsemän kuntaa, Ilomantsi, Joensuu,

Lisätiedot

ITÄ-SUOMEN SUOMALAIS-VENÄLÄISEN KOULUN VISIO

ITÄ-SUOMEN SUOMALAIS-VENÄLÄISEN KOULUN VISIO ITÄ-SUOMEN SUOMALAIS-VENÄLÄISEN KOULUN VISIO Itä-Suomen koulu on oppilaistaan välittävä yhtenäinen suomalais-venäläinen kielikoulu - Monipuolisilla taidoilla ja avaralla asenteella maailmalle Tavoitteet

Lisätiedot

2.5 KASVATUS- JA OPETUSLAUTAKUNTA

2.5 KASVATUS- JA OPETUSLAUTAKUNTA 2. KASVATUS JA OPETUSLAUTAKUNTA TULOSLASKELMA TP 2 TA 22 TA 23 TA 2 TA 2 TOIMINTATUOTOT MYYNTITUOTOT 72 7 32 7 69 6 MAKSUTUOTOT 3 3 76 9 2 9 TUET JA AVUSTUKSET MUUT TOIMINTATUOTOT SISÄISET TULOT TOIMINTATUOTOT

Lisätiedot

Helsingin kaupunki Esityslista 3/2016 1 (6) Opetuslautakunta OTJ/9 22.03.2016

Helsingin kaupunki Esityslista 3/2016 1 (6) Opetuslautakunta OTJ/9 22.03.2016 Helsingin kaupunki Esityslista 3/2016 1 (6) 9 Helsingin kaupungin opetuksen digitalisaatio-ohjelma vuosille 2016-2019 (koulutuksen ja oppimisen digistrategia) HEL 2016-003192 T 12 00 00 Esitysehdotus Esittelijän

Lisätiedot

TALOUS- JA TOIMINTASUUNNITELMAT VUOSILLE 2015-2107 / VALTUUSTOON NÄHDEN SITOVAT TAVOITTEET / SIVISTYSLAUTAKUNTA

TALOUS- JA TOIMINTASUUNNITELMAT VUOSILLE 2015-2107 / VALTUUSTOON NÄHDEN SITOVAT TAVOITTEET / SIVISTYSLAUTAKUNTA TALOUS- JA TOIMINTASUUNNITELMAT VUOSILLE 2015-2107 / VALTUUSTOON NÄHDEN SITOVAT TAVOITTEET / SIVISTYSLAUTAKUNTA YLEISHALLINTO Turvataan säädösten ja valtuuston päätösten mukaiset resurssit palveluyksiköille

Lisätiedot

Nivelvaiheen tiedonsiirtopalaverit (kolmikantakeskustelut)

Nivelvaiheen tiedonsiirtopalaverit (kolmikantakeskustelut) Hyvinkään varhaiskasvatus ja perusopetus Lapsi Kasvun ja oppimisen asiantuntijat Luokanopettaja Nivelvaiheen tiedonsiirtopalaverit (kolmikantakeskustelut) Esiopetuksesta perusopetukseen lastentarhanopettajan,

Lisätiedot

Sosiaalisesti kestävä Suomi 2012

Sosiaalisesti kestävä Suomi 2012 Sosiaalisesti kestävä Suomi 2012 KOMISSION TIEDONANTO 2011 On olemassa selkeää näyttöä siitä, että laadukas varhaiskasvatus johtaa huomattavasti parempiin tuloksiin perustaitoa mittaavissa kansainvälisissä

Lisätiedot

Uudistuva esiopetus ja. näkökulmia paikallisen ops työn aloittamiseen

Uudistuva esiopetus ja. näkökulmia paikallisen ops työn aloittamiseen Uudistuva esiopetus ja näkökulmia paikallisen ops työn aloittamiseen Opetusneuvos Arja-Sisko Holappa OPETUSHALLITUS 25.9.2013 1 Kirjoittamaan voi oppia sitten kun hampaat putoaa Esiopetus uudistuu Esiopetuksen

Lisätiedot

TEHTÄVÄNKUVAUS 1/5 I TAUSTATIEDOT. Päiväkodinjohtaja. lastentarhanopettaja II YLEISKUVAUS TEHTÄVÄSTÄ

TEHTÄVÄNKUVAUS 1/5 I TAUSTATIEDOT. Päiväkodinjohtaja. lastentarhanopettaja II YLEISKUVAUS TEHTÄVÄSTÄ TEHTÄVÄNKUVAUS 1/5 I TAUSTATIEDOT Tehtävän nimike Päiväkodinjohtaja Henkilön nimi Koulutus Työpaikka lastentarhanopettaja Fyysisen työympäristön kuvaus II YLEISKUVAUS TEHTÄVÄSTÄ Tehtävän tarkoitus Tehtävänä

Lisätiedot

Taloudellinen ja toiminnallinen analyysi Savonlinnan koulut ja varhaiskasvatus. Helmikuu 2010

Taloudellinen ja toiminnallinen analyysi Savonlinnan koulut ja varhaiskasvatus. Helmikuu 2010 Taloudellinen ja toiminnallinen analyysi Savonlinnan koulut ja varhaiskasvatus Helmikuu 2010 Laatukriteeristö (Opm) Johtaminen Henkilöstö Taloudelliset resurssit Arviointi Säädöspohjaisten suunnitelmien

Lisätiedot

KOULUTUKSEN STRATEGIATYÖ NAANTALI

KOULUTUKSEN STRATEGIATYÖ NAANTALI Liite B2 / Koulutuslautakunta 24.3.2009 KOULUTUKSEN STRATEGIATYÖ NAANTALI Kevät 2009 Koulutuslautakunta 24.3.2009 1 (8) NAANTALIN KAUPUNGIN STRATEGIATYÖ TOIMINTAYMPÄRISTÖ JA MUUTOKSET TOIMINTAYMPÄRISTÖSSÄ

Lisätiedot

MAOL 17.11.2012. Ajankohtaiskatsaus Koulutusjohtaja Heljä Misukka

MAOL 17.11.2012. Ajankohtaiskatsaus Koulutusjohtaja Heljä Misukka MAOL 17.11.2012 Ajankohtaiskatsaus Koulutusjohtaja Heljä Misukka Yleissivistävä koulutus uudistuu: Opetussuunnitelmatyö 2012-2017 2012 2013 2014 2015 2016 Esi-, 2017 perus- ja lisäopetuksen opsin perusteet

Lisätiedot

Kirjastoyhteistyö menestys- ja jatkotarinana 10.5.2012 Turku Hannu Sulin

Kirjastoyhteistyö menestys- ja jatkotarinana 10.5.2012 Turku Hannu Sulin Kirjastoyhteistyö menestys- ja jatkotarinana 10.5.2012 Hannu Sulin Pyhäranta Varsinais-Suomi Laitila Loimaa Uusikaupunki Oripää Vehmaa E Taivassalo Mynämäki Nousiainen Aura Pöytyä Koski Tl Somero Kustavi

Lisätiedot

Mikkeli. Modernin palvelun kasvukeskus Saimaan rannalla. Seija Manninen 9.5.2011

Mikkeli. Modernin palvelun kasvukeskus Saimaan rannalla. Seija Manninen 9.5.2011 Mikkeli Modernin palvelun kasvukeskus Saimaan rannalla Mikkelin kaupungin opetustoimi p Perusopetus kouluja 26 n. 4800 oppilasta p Esiopetus osin koulujen yhteydessä, osin päivähoidon järjestämänä p Perusopetuksen

Lisätiedot

Merellinen Raahe ELÄVÄ KAUPUNKI

Merellinen Raahe ELÄVÄ KAUPUNKI Merellinen Raahe ELÄVÄ KAUPUNKI suvaitsevaisuus rohkeus oikeudenmukaisuus vastuullisuus MAAILMANKANSALAINEN aktiivisuus terve itsetunto avoimuus muutosvalmius RAAHEN OPETUSTOIMI Kansainvälisyysstrategia

Lisätiedot

KuntaKesusta Kehittämiskouluverkostoon 12.9.2014. Aulis Pitkälä pääjohtaja Opetushallitus

KuntaKesusta Kehittämiskouluverkostoon 12.9.2014. Aulis Pitkälä pääjohtaja Opetushallitus KuntaKesusta Kehittämiskouluverkostoon 12.9.2014 Aulis Pitkälä pääjohtaja Opetushallitus Opettajuuden tulevaisuuden taitoja Sisältö- ja pedagoginen tietous: aineenhallinta, monipuoliset opetusmenetelmät

Lisätiedot

ORIMATTILAN KAUPUNKI Talousarvio 2013 SIVISTYSLAUTAKUNTA

ORIMATTILAN KAUPUNKI Talousarvio 2013 SIVISTYSLAUTAKUNTA TOIMINTA-AJATUS Sivistystoimen tuottamat laadukkaat perus- ja hyvinvointipalvelut vaikuttavat merkittävällä ja positiivisella tavalla maaseutukaupungin asukkaiden elämänhallintaan ja laatuun sekä viihtyvyyteen.

Lisätiedot

Muutokset punaisella LAPPEENRANNAN KAUPUNGIN KASVATUS- JA OPETUSTOIMEN JOHTOSÄÄNTÖ. 1 Toiminta-ajatus

Muutokset punaisella LAPPEENRANNAN KAUPUNGIN KASVATUS- JA OPETUSTOIMEN JOHTOSÄÄNTÖ. 1 Toiminta-ajatus 1 Muutokset punaisella LAPPEENRANNAN KAUPUNGIN KASVATUS- JA OPETUSTOIMEN JOHTOSÄÄNTÖ 1 Toiminta-ajatus Kasvatus- ja opetustoimen tehtävänä on kasvatus- ja opetuslautakunnan alaisena järjestää varhaiskasvatuspalveluita,

Lisätiedot

Perusopetuksen aamu- ja iltapäivätoiminnan seuranta 2014. Vastuuvirkamiesten tulokset (n=215)

Perusopetuksen aamu- ja iltapäivätoiminnan seuranta 2014. Vastuuvirkamiesten tulokset (n=215) Perusopetuksen aamu- ja iltapäivätoiminnan seuranta 2014 Vastuuvirkamiesten tulokset (n=215) Aamu- ja iltapäivätoiminnan seurantaa vuodesta 2007 Opetushallitus toteutti yhdessä Fountain Parkin kanssa valtakunnallisen

Lisätiedot

Kasvatus- ja sivistystoimen palvelukorit - kuntalainen edellä

Kasvatus- ja sivistystoimen palvelukorit - kuntalainen edellä Kasvatus- ja sivistystoimen palvelukorit - kuntalainen edellä Palveluverkkomuutosten taustalla I Toiminnan laatu Kaiken palvelutuotannon ja toiminnan lähtökohtana pitää olla kuntalainen (tuotantolähtöisyys

Lisätiedot

PORIN KUNTAJAKOSELVITYS

PORIN KUNTAJAKOSELVITYS Pomarkku Pori Ulvila Luvia Nakkila Kokemäki PORIN KUNTAJAKOSELVITYS Kuntauudistukseen liittyvä kuntalaistilaisuus Luvia 5.3.2015 Porin selvitysalueen kuntajakoselvityksen vaiheet vuosina 2013-2015 KUNTARAKENNELAKI

Lisätiedot

KARKKILAN OPETUSTOIMEN TVT-STRATEGIA 2015-2020

KARKKILAN OPETUSTOIMEN TVT-STRATEGIA 2015-2020 KARKKILAN OPETUSTOIMEN TVT-STRATEGIA 2015-2020 Sisällys 1. Opetus muutoksessa.2 2. Visio.2 3. Tavoitteet.2 4. Toteutus 3 5. Kehittämissuunnitelmat 4 1 1. Opetus muutoksessa Oppimisympäristöt ja oppimistavat

Lisätiedot

Varhaiskasvatuksen siirto opetus- ja kulttuuriministeriön hallinnonalalle

Varhaiskasvatuksen siirto opetus- ja kulttuuriministeriön hallinnonalalle Varhaiskasvatuksen siirto opetus- ja kulttuuriministeriön hallinnonalalle Sivistystoimen neuvottelupäivät 4.10.2012 Tarja Kahiluoto, neuvotteleva virkamies Esityksen aiheita Poimintoja hallitusohjelmasta

Lisätiedot

Sisukas pärjää aina sijoitettu lapsi koulussa. opetusneuvos Aki Tornberg

Sisukas pärjää aina sijoitettu lapsi koulussa. opetusneuvos Aki Tornberg Sisukas pärjää aina sijoitettu lapsi koulussa opetusneuvos Aki Tornberg Varhaiskasvatus Varhaiskasvatuksen ja päivähoitopalvelujen lainsäädännön valmistelu, hallinto ja ohjaus siirretään sosiaali- ja terveysministeriöstä

Lisätiedot

Lasten ja nuorten palvelut

Lasten ja nuorten palvelut Lasten ja nuorten palvelut 1.1.2014 Varhaiskasvatuksen johtamismallin muutos 1 Marja-Liisa Akselin 3.4.2014 Muutoksen tavoitteet (Kh 18.2.2013) Valmistelun keskeisenä tavoitteena on kehittää uudelle palvelualueelle

Lisätiedot

Moniammatillinen yhteistyö ja oppilashuolto Vihdissä

Moniammatillinen yhteistyö ja oppilashuolto Vihdissä Moniammatillinen yhteistyö ja oppilashuolto Vihdissä Vihdissä tehtyjä linjauksia Päiväkodit ja koulut pyritään rakentamaan samaan yhteyteen aina kun se on mahdollista Äitiys- ja lastenneuvolat rakennetaan

Lisätiedot

PIHTIPUTAAN KUNTA. Sivistyslautakunta 8.9.2015 PIHTIPUTAAN KUNNAN KOULUTOIMEN KEHITTÄMISSUUNNITELMA 2015-2020

PIHTIPUTAAN KUNTA. Sivistyslautakunta 8.9.2015 PIHTIPUTAAN KUNNAN KOULUTOIMEN KEHITTÄMISSUUNNITELMA 2015-2020 1 PIHTIPUTAAN KUNTA Sivistyslautakunta 8.9.2015 PIHTIPUTAAN KUNNAN KOULUTOIMEN KEHITTÄMISSUUNNITELMA 2015-2020 2 1. JOHDANTO 3 2. WIITAUNIONIN KOULUTOIMEN STRATEGIA VUOTEEN 2017 3 KOULUTOIMEN SWOT -ANALYYSI

Lisätiedot

Painopistealueet ja kehittämiskohteet sekä toimintaympäristössä tapahtuvat muutokset 2014:

Painopistealueet ja kehittämiskohteet sekä toimintaympäristössä tapahtuvat muutokset 2014: Oheismateriaali / koultk 10.9.2013 72 Sivistyspalvelujen talousarvio 2014 Sanalliset kuvaukset ja tunnusluvut Vastuualue / tehtäväalue: Yhteispalvelut: Matti Hursti Yhteispalvelut-vastuualue tuottaa sivistysosaston

Lisätiedot

Erityispedagogiikka päiväkodissa 6.3.2015. Lastentarhanopettajaliitto Keski-Suomen lastentarhanopettajat ry Puheenjohtaja Sanna Satosaari

Erityispedagogiikka päiväkodissa 6.3.2015. Lastentarhanopettajaliitto Keski-Suomen lastentarhanopettajat ry Puheenjohtaja Sanna Satosaari Erityispedagogiikka päiväkodissa 6.3.2015 Lastentarhanopettajaliitto Keski-Suomen lastentarhanopettajat ry Puheenjohtaja Sanna Satosaari Varhaiskasvatus tukee lapsen kokonaisvaltaista hyvinvointia sekä

Lisätiedot

Ovatko kunta- ja toimialarajat esteenä hyvinvointipalvelujen kehittämiselle. Kehittämispäällikkö Juha Karvonen

Ovatko kunta- ja toimialarajat esteenä hyvinvointipalvelujen kehittämiselle. Kehittämispäällikkö Juha Karvonen Ovatko kunta- ja toimialarajat esteenä hyvinvointipalvelujen kehittämiselle Kehittämispäällikkö Juha Karvonen Hanke oli Kuntaliiton tutkimus- ja kehittämis-ohjelmaan sisältyvä hanke, jossa Kuntaliitto

Lisätiedot

2013 2014 2015 2016 HTV

2013 2014 2015 2016 HTV Työvoiman käyttöä koskeva suunnitelma 2014 Sivistystoimialan hallinto (tehdään tulosalueittain, toimialajohtajan tehtävänä on koota toimialan yhteenveto) HTV 80,0 79,0 79,0 79,0 Henkilöstökulut ( /vuosi)

Lisätiedot

Ympäristö, asuminen ja rakennusvalvonta

Ympäristö, asuminen ja rakennusvalvonta Ympäristö, asuminen ja rakennusvalvonta Väliraportti 13.1.2014 Ympäristö, asuminen ja rakennusvalvonta 1 Ympäristö, asuminen ja rakennusvalvontatyöryhmä Ympäristö- asuminen ja rakennusvalvontatyöryhmän

Lisätiedot

6,322123(78672,0(1. Suomenkielisen koulutusjaoston lausunto. Jari Alasmäki opetusjohtaja

6,322123(78672,0(1. Suomenkielisen koulutusjaoston lausunto. Jari Alasmäki opetusjohtaja 6,322123(78672,0(1 3$/9(/89(5..2 Suomenkielisen koulutusjaoston lausunto Jari Alasmäki opetusjohtaja $/8.6, tehtävänantona /$$-$6,322123(78672,0(1 3$/9(/89(5..26(/9,7

Lisätiedot

Hattulan, Hämeenlinnan ja Janakkalan palvelurakenneselvitys

Hattulan, Hämeenlinnan ja Janakkalan palvelurakenneselvitys Hattulan, Hämeenlinnan ja Janakkalan palvelurakenneselvitys Sivistystoimen työryhmän ehdotukset kuntayhteistyön lisäämiseksi 5.6.2014 10.6.2014 Page 1 Sivistystoimityöryhmän esitykset 1. Varhaiskasvatus:

Lisätiedot

Kouluverkkoselvitys. Tammi-maaliskuu 2016

Kouluverkkoselvitys. Tammi-maaliskuu 2016 Kouluverkkoselvitys Tammi-maaliskuu 2016 Kaupunginvaltuuston toimeksianto talousarviopäätöksen yhteydessä (7.12.2015) Sivistys- ja kulttuuripalveluita kootaan ehyiksi palvelukokonaisuuksiksi palvelukeskittymittäin.

Lisätiedot

Opetushallituksen kuulumiset

Opetushallituksen kuulumiset Opetushallituksen kuulumiset Helsinki 11.9.2015 SML:n pulmaparlamentti Eija Kauppinen OPETUSHALLITUS 1 Uudistuvat opetussuunnitelmat 2012-2017 Yleissivistävä koulutus Esiopetus 2014 Perusopetukseen valmistava

Lisätiedot

Lukion ja ammatillisen koulutuksen rakenteet ravistuksessa

Lukion ja ammatillisen koulutuksen rakenteet ravistuksessa Lukion ja ammatillisen koulutuksen rakenteet ravistuksessa Kuntamarkkinat Jorma Suonio Tuotantojohtaja, toisen asteen koulutus 10.9.2014 Jorma Suonio 16 vuotiaiden väestöennuste Tampere + naapurikunnat

Lisätiedot

(Kaupunginvaltuusto hyväksynyt 29.9.2014 tulevaksi voimaan 1.1.2015. Myöhemmin tehdyt muutokset ja lisäykset on mainittu tekstin yhteydessä.

(Kaupunginvaltuusto hyväksynyt 29.9.2014 tulevaksi voimaan 1.1.2015. Myöhemmin tehdyt muutokset ja lisäykset on mainittu tekstin yhteydessä. PORIN KAUPUNGIN SIVISTYSTOIMEN J O H T O S Ä Ä N T Ö (Kaupunginvaltuusto hyväksynyt 29.9.2014 tulevaksi voimaan 1.1.2015. Myöhemmin tehdyt muutokset ja lisäykset on mainittu tekstin yhteydessä.) I LUKU

Lisätiedot

Kuntastrategia. Sivistystoimen strategia. Lukio Toinen aste

Kuntastrategia. Sivistystoimen strategia. Lukio Toinen aste Kuntastrategia Sivistystoimen strategia Lukio Toinen aste Kirjasto Kulttuuri Varhaiskasvatus Perusopetus Vapaaaikatoimi 1 KUNTASTRATEGIA Askolan kunta 2 VISIO 2020 Askola on elinvoimainen ja edistyksellinen

Lisätiedot

Kuntapalveluiden kokonaisuuden hallinta ja tulevaisuus - palveluohjelman laadinta. 10.9.2014 klo 13.00 13.45 Aija Tuimala, Taina Ketola

Kuntapalveluiden kokonaisuuden hallinta ja tulevaisuus - palveluohjelman laadinta. 10.9.2014 klo 13.00 13.45 Aija Tuimala, Taina Ketola Kuntapalveluiden kokonaisuuden hallinta ja tulevaisuus - palveluohjelman laadinta 10.9.2014 klo 13.00 13.45 Aija Tuimala, Taina Ketola Kuntapalvelut Talous Tuottajat Käyttäjät Kohteet, tilat Tehostuspotentiaali

Lisätiedot

TAMMELAN KUNNAN KASVATUS- JA SIVISTYSTOIMEN PÄÄVASTUU- ALUEEN JOHTOSÄÄNTÖ

TAMMELAN KUNNAN KASVATUS- JA SIVISTYSTOIMEN PÄÄVASTUU- ALUEEN JOHTOSÄÄNTÖ TAMMELAN KUNNAN KASVATUS- JA SIVISTYSTOIMEN PÄÄVASTUU- ALUEEN JOHTOSÄÄNTÖ 1 LUKU...2 TOIMINNAN YLEISET PERUSTEET...2 1 Toiminta-ajatus...2 2 LUKU...2 ORGANISAATIO...2 2 Lautakunnat...2 3 Lautakunnan kokoonpano...3

Lisätiedot

Varhaiskasvatuksen strategia. Opla 48 10.05.2006

Varhaiskasvatuksen strategia. Opla 48 10.05.2006 Varhaiskasvatuksen strategia Opla 48 10.05.2006 Visio 2013 Lohjan varhaiskasvatus tarjoaa 2800 lapselle perheen tarpeisiin vastaavat alueelliset ja laadukkaat peruspalvelut. Palvelutoimintaa toteuttaa

Lisätiedot

Arjen tietoyhteiskunta - hanke

Arjen tietoyhteiskunta - hanke Arjen tietoyhteiskunta - hanke 1 Arjen tietoyhteiskunta hanke Liikenne- ja viestintäministeriön, opetusministeriön ja Opetushallituksen yhteinen hanke vuosina 2008-2010 Tieto- ja viestintätekniikan hyödyntämistä

Lisätiedot

Jyväskylän varhaiskasvatuspalvelut. Maija-Riitta Anttila Kuntajakoselvitys Varhaiskasvatus-, opetus- ja kulttuuriasiantuntijaryhmä 23.10.

Jyväskylän varhaiskasvatuspalvelut. Maija-Riitta Anttila Kuntajakoselvitys Varhaiskasvatus-, opetus- ja kulttuuriasiantuntijaryhmä 23.10. Jyväskylän varhaiskasvatuspalvelut Maija-Riitta Anttila Kuntajakoselvitys Varhaiskasvatus-, opetus- ja kulttuuriasiantuntijaryhmä 23.10.2013 28.10.2013 Tietoja pähkinänkuoressa 0-6 - vuo(aita n. 11 300

Lisätiedot

Opetussuunnitelmauudistus etenee globaaleja haasteita koulutuksessa

Opetussuunnitelmauudistus etenee globaaleja haasteita koulutuksessa Opetussuunnitelmauudistus etenee globaaleja haasteita koulutuksessa Johtaja Jorma Kauppinen Peruskoulujen ja lukioiden kansainvälisyyspäivät 21.11.2013 Kuopio Osaamisen ja sivistyksen parhaaksi Suitsutusta

Lisätiedot

PALVELUSOPIMUSTARJOUS 2011 VARHAISKASVATUSPALVELUT

PALVELUSOPIMUSTARJOUS 2011 VARHAISKASVATUSPALVELUT PALVELUSOPIMUSTARJOUS 2011 VARHAISKASVATUSPALVELUT HYVINVOINTILAUTAKUNTA VARHAISKASVATUSPALVELUT TUOTE YKSIKKÖ HINTA MÄÄRÄ YHT. Päiväkotihoito Päiväkotihoito 0-2 vuotiaalle lapselle hpv 63,17 13 200 833

Lisätiedot

PERUSKOULU HELSINGISSÄ 30 VUOTTA

PERUSKOULU HELSINGISSÄ 30 VUOTTA PERUSKOULU HELSINGISSÄ 30 VUOTTA Linjanjohtaja Kansakoulujärjestelmä Ensimmäistä suomenkielistä opetusta annettiin Helsingissä Kasarminkatu 21:n vuoro-opetuskoulussa (1839). Kansakouluasetuksen mukaiset

Lisätiedot

I VARHAISKASVATUS- JA KOULUTUS- 1 LAUTAKUNTA

I VARHAISKASVATUS- JA KOULUTUS- 1 LAUTAKUNTA SISÄLTÖ Sivu I VARHAISKASVATUS- JA KOULUTUS- 1 LAUTAKUNTA 1 Tehtävä 1 2 Toimiala 1 3 Toimivalta 1 4 Toimivallan siirtäminen 3 5 Lautakunnan kokoonpano 3 6 Esittely lautakunnassa 3 II PERUSKOULUJEN, LUKIOIDEN

Lisätiedot

AIKUISTEN LUKIOKOULUTUKSEN JÄRJESTÄMISTÄ KOSKEVA MUUTOSHAKEMUS

AIKUISTEN LUKIOKOULUTUKSEN JÄRJESTÄMISTÄ KOSKEVA MUUTOSHAKEMUS OPETUS- JA KULTTUURIMINISTERIÖ PL 29 00023 VALTIONEUVOSTO AIKUISTEN LUKIOKOULUTUKSEN JÄRJESTÄMISTÄ KOSKEVA MUUTOSHAKEMUS Espoon kaupunki, sivistystoimi, luopuu aikuisten lukiokoulutuksen järjestämisestä.

Lisätiedot

LAPIN TIETOYHTEISKUNTAOHJELMA TAUSTA-AINEISTOA TYÖPAJAAN 2

LAPIN TIETOYHTEISKUNTAOHJELMA TAUSTA-AINEISTOA TYÖPAJAAN 2 LAPIN TIETOYHTEISKUNTAOHJELMA TAUSTA-AINEISTOA TYÖPAJAAN 2 TAUSTATIETOA OHJELMATYÖSTÄ Lapin liiton johdolla alueelle tuotetaan uusi tietoyhteiskuntaohjelma. Työ käynnistyi keväällä ja valmistuu vuoden

Lisätiedot

ARVIOINTI Esiopetuksen opsin perusteissa

ARVIOINTI Esiopetuksen opsin perusteissa ARVIOINTI Esiopetuksen opsin perusteissa OPStuki 2016 TYÖPAJA 3 Rauma 23.9.2015 Esiopetuksen opetussuunnitelman perusteet: luku 4.2. Arviointi opetuksen ja oppimisen tukena Opetushallituksen esiopetuksen

Lisätiedot

Päivähoidon ja perusopetuksen tuotantostrategia 2010 2016 Ilo kasvaa oppien. Hyvinvointipalvelut Päivähoito ja perusopetus

Päivähoidon ja perusopetuksen tuotantostrategia 2010 2016 Ilo kasvaa oppien. Hyvinvointipalvelut Päivähoito ja perusopetus Päivähoidon ja perusopetuksen tuotantostrategia 2010 2016 Ilo kasvaa oppien Hyvinvointipalvelut T A M P E R E E N K A U P U N K I Papejo 29.9.2010 Päivähoidon ja perusopetuksen tuotantostrategia perustuu

Lisätiedot

ASIAKIRJAT, JOIHIN YHTENÄISEN PERUSOPETUKSEN KEHITTÄMINEN PERUSTUU

ASIAKIRJAT, JOIHIN YHTENÄISEN PERUSOPETUKSEN KEHITTÄMINEN PERUSTUU ASIAKIRJAT, JOIHIN YHTENÄISEN PERUSOPETUKSEN KEHITTÄMINEN PERUSTUU Perusopetuslaki 628/1998 Perusopetusasetus 852/1998 Valtioneuvoston asetus perusopetuksen yleisistä valtakunnallisista tavoitteista ja

Lisätiedot

Asiakastyytyväisyys Arviointikysely Vähintään tyydyttävällä tasolla (kouluarvosanalla > 8.5)

Asiakastyytyväisyys Arviointikysely Vähintään tyydyttävällä tasolla (kouluarvosanalla > 8.5) Tulosalue: **HALLINTO Tavoitteen määrittely Mittari Tavoite Toteuma Asiakastyytyväisyys Arviointikysely Vähintään tyydyttävällä (kouluarvosanalla > 8.5) Toteuma 8,3. Tavoite ei Avoimuus, julkisuus Todentaminen

Lisätiedot

NIVELVAIHEIDEN VUOSIKELLO

NIVELVAIHEIDEN VUOSIKELLO Kauhavan kaupunki Sivistystoimi NIVELVAIHEIDEN VUOSIKELLO Varhaiskasvatus-esiopetus, esiopetus-alkuopetus, alakoulu-yläkoulu ja yläkoulu-toinen aste Oppilaanohjauksen, tehostetun ja erityisen tuen -KELPO

Lisätiedot

Johtajana lapsen ja perheen elämänkaarisissa palveluissa

Johtajana lapsen ja perheen elämänkaarisissa palveluissa Johtajana lapsen ja perheen elämänkaarisissa palveluissa Markku Rimpelä, tilaajajohtaja, lasten ja nuorten palvelut, Hämeenlinnan Tutkimus: Osallistavan oppimisen malli ja osallistavan oppimisen oppimisympäristöt

Lisätiedot

Osa 1 Koulu työyhteisönä

Osa 1 Koulu työyhteisönä Sisällys Alkusanat...11 Osa 1 Koulu työyhteisönä Moniammatillinen yhteistyö ja oppilaiden kohtaaminen (Simo Rönty)...15 Jokaisella työntekijällä on oma vastuualueensa...15 Lapsi tarvitsee aikuisia...16

Lisätiedot

VERKOSTOISSA ON VOIMAA. Ilo kasvaa liikkuen seminaari 17.9.2015, Päivi Virtanen

VERKOSTOISSA ON VOIMAA. Ilo kasvaa liikkuen seminaari 17.9.2015, Päivi Virtanen VERKOSTOISSA ON VOIMAA Ilo kasvaa liikkuen seminaari 17.9.2015, Päivi Virtanen LIIKKUVA LAPSUUS VARHAISKASVATUKSEN HANKE LASTEN ARKILIIKKUMISEN LISÄÄMISEKSI 2 LIIKKUVA LAPSUUS HANKKEEN TAUSTATIETOJA Hanke

Lisätiedot

Päijät-Hämeen kuntien yhteistyö sivistyspalvelut. 13.2.2013 Anjariitta Carlson

Päijät-Hämeen kuntien yhteistyö sivistyspalvelut. 13.2.2013 Anjariitta Carlson Päijät-Hämeen kuntien yhteistyö sivistyspalvelut Päijät-Hämeen kuntien yhteistyö sivistyspalvelut Yhteistyö on toiminnallista kehittämistä Kehittämistoimenpiteistä päätetään yhdessä - jokainen kunta tekee

Lisätiedot

Kuva: Jan Virtanen MIKSI PORIN SEUTU ON ALUEENA OTOLLINEN KUNTAUUDISTUKSELLE?

Kuva: Jan Virtanen MIKSI PORIN SEUTU ON ALUEENA OTOLLINEN KUNTAUUDISTUKSELLE? Kuva: Jan Virtanen MIKSI PORIN SEUTU ON ALUEENA OTOLLINEN KUNTAUUDISTUKSELLE? Tämä taustalla Alvar Aallon aluesuunnitelma Kokemäenjokilaaksosta 1940-luvulla Suomen ensimmäinen ylikunnallinen seutusuunnitelma

Lisätiedot

Tulevaisuuden koulu Askolan kouluverkko

Tulevaisuuden koulu Askolan kouluverkko Tulevaisuuden koulu Askolan kouluverkko Kouluverkkotyöryhmän työskentelyn lähtökohdat: Kaikissa alakouluissa investointitarve Oppilasmäärien kasvu Opetussuunnitelmauudistus LUONNOS Strategia ja opetussuunnitelma

Lisätiedot

OPS 2016 tietoisku: Uudistuvat opetussuunnitelman perusteet esiopetuksessa ja perusopetuksessa

OPS 2016 tietoisku: Uudistuvat opetussuunnitelman perusteet esiopetuksessa ja perusopetuksessa OPS 2016 tietoisku: Uudistuvat opetussuunnitelman perusteet esiopetuksessa ja perusopetuksessa EDUCA 24.1.2014 Irmeli Halinen ja Arja-Sisko Holappa Opetushallitus Verkkosivut: oph.fi/ops2016 Etusivun uutiset

Lisätiedot

Tavoitteen määrittely Mittari Tavoite ja sen toteutuminen. Vaikuttavuus Asiakastyytyväisyys Arviointikysely Arviointia ei ole tehty

Tavoitteen määrittely Mittari Tavoite ja sen toteutuminen. Vaikuttavuus Asiakastyytyväisyys Arviointikysely Arviointia ei ole tehty Tulosalue: **HALLINTO ja sen toteutuminen Asiakastyytyväisyys Arviointikysely Arviointia ei ole tehty Avoimuus, julkisuus Todentaminen Pöytäkirjat julkaistaan verkossa Resurssien hallinta Kustannusten

Lisätiedot

Lukion opetussuunnitelman perusteet 2015

Lukion opetussuunnitelman perusteet 2015 Lukion opetussuunnitelman perusteet 2015 Lukion opetussuunnitelman perusteiden valmistelun lähtökohtia Valtioneuvoston asetus (942/2014) Tavoitteet 2 Kasvu sivistyneeksi yhteiskunnan jäseneksi 3 Tiedot

Lisätiedot

Sopimus lukiokoulutuspalvelujen tuottamisesta vuonna 2015 ja taloussuunnitelmakaudella 2015-2017 luonnos 27.8.2014

Sopimus lukiokoulutuspalvelujen tuottamisesta vuonna 2015 ja taloussuunnitelmakaudella 2015-2017 luonnos 27.8.2014 Sopimus lukiokoulutuspalvelujen tuottamisesta vuonna 2015 ja taloussuunnitelmakaudella 2015-2017 luonnos 27.8.2014 Sopimuksen tarkoitus Tällä operatiivisella sopimuksella pääprosessia edustava palvelujohtaja

Lisätiedot

Hollola, Hämeenkoski, Iitti, Kärkölä, Lahti ja Nastola TYÖRYHMÄT. väliraporttien kooste huhtikuu 2013

Hollola, Hämeenkoski, Iitti, Kärkölä, Lahti ja Nastola TYÖRYHMÄT. väliraporttien kooste huhtikuu 2013 Hollola, Hämeenkoski, Iitti, Kärkölä, Lahti ja Nastola TYÖRYHMÄT väliraporttien kooste huhtikuu 2013 Salpausselän kuntajakoselvitys Hollola, Hämeenkoski, Iitti, Kärkölä, Lahti, Nastola Pinta-ala 2191 km2

Lisätiedot

MYRSKYLÄN KUNNAN VISIO 2020

MYRSKYLÄN KUNNAN VISIO 2020 Kunnanhallitus 30.5.2011 91 LIITE 37 Valtuusto 13.6.2011 15 LIITE 18 MYRSKYLÄN KUNTA MYRSKYLÄN KUNNAN VISIO 2020 JA STRATEGIA VISION TOTEUTUMISEKSI Kunnan visio 2020 Myrskylä on viihtyisä asuinkunta kohtuullisten

Lisätiedot

O Osaava-ohjelma Programmet Kunnig

O Osaava-ohjelma Programmet Kunnig n taustaa Hallitusohjelman tavoite "Opettajan työn houkuttelevuutta parannetaan kehittämällä työolosuhteita. Koulutuksen järjestäjille säädetään velvoite huolehtia siitä, että henkilöstö saa säännöllisesti

Lisätiedot

Porin kaupungin kouluverkon muutosesitys

Porin kaupungin kouluverkon muutosesitys Porin kaupungin kouluverkon muutosesitys Kouluverkkoselvityksen taustalla on Porin kaupungin talousarvion kirjaus, jonka mukaisesti koulutoimi toteuttaa lukioverkon osalta vuoden 2013 aikana laajan selvityksen.

Lisätiedot

eops 27.2.2013 Opetusneuvos Irmeli Halinen Opetussuunnitelmatyön päällikkö OPETUSHALLITUS

eops 27.2.2013 Opetusneuvos Irmeli Halinen Opetussuunnitelmatyön päällikkö OPETUSHALLITUS eops 27.2.2013 Opetusneuvos Irmeli Halinen Opetussuunnitelmatyön päällikkö OPETUSHALLITUS 1 http://www.oph.fi/ops2016 Etusivun uutiset Tavoitteet Aikataulu Työryhmät Paikallisen työn tuki Luonnokset Blogi

Lisätiedot

Yleissivistävä koulutus uudistuu

Yleissivistävä koulutus uudistuu Yleissivistävä koulutus uudistuu Johtaja Jorma Kauppinen Opetushallitus Opetusalan johtamisen foorumi / Lukion uudistamisen johtaminen Helsinki 5.6.2013 Yleissivistävä koulutus uudistuu: Opetussuunnitelmatyö

Lisätiedot

Erityishuoltopiirien palvelu- ja rakennemuutos -elämää murroksissa

Erityishuoltopiirien palvelu- ja rakennemuutos -elämää murroksissa Erityishuoltopiirien palvelu- ja rakennemuutos -elämää murroksissa Kymenlaakson erityishuollon kuntayhtymän jäsenkunnat ja toimipisteiden sijainti Kuusaan kuntoutuskeskus ja palvelukodit Hoitokodit Erityishuollon

Lisätiedot

Sisällys. Esipuhe... Koulutuksen sisäinen tehokkuus eli koulu tuotantolaitoksena... 15. Kenen pitäisi maksaa koulutuksesta?... 27

Sisällys. Esipuhe... Koulutuksen sisäinen tehokkuus eli koulu tuotantolaitoksena... 15. Kenen pitäisi maksaa koulutuksesta?... 27 Sisällys Esipuhe.................................................................. 11 Simo Juva Inhimillinen pääoma ja koulutuksen tehokkuus koulutus taloustieteen tutkimuskohteena...................................................

Lisätiedot

Lausuntopyyntö STM 2015

Lausuntopyyntö STM 2015 Lausuntopyyntö STM 2015 1. Vastaajatahon virallinen nimi Nimi - Ammattiosaamisen kehittämisyhdistys AMKE ry 2. Vastauksen kirjanneen henkilön nimi Nimi - Petri Lempinen 3. Vastauksen vastuuhenkilön yhteystiedot

Lisätiedot

Kukkapellon päiväkodin varhaiskasvatussuunnitelma

Kukkapellon päiväkodin varhaiskasvatussuunnitelma Kukkapellon päiväkodin varhaiskasvatussuunnitelma TOIMINTA AJATUS Kukkapellon päiväkoti sijaitsee Tampereen eteläisellä alueella kauniin Arboretumin puutarhan välittömässä läheisyydessä. Päiväkoti on perustettu

Lisätiedot