VILMA 9A MINUN KOTISEUTUNI
|
|
- Kai Salminen
- 8 vuotta sitten
- Katselukertoja:
Transkriptio
1 VILMA 9A MINUN KOTISEUTUNI Yllä on kuvia minusta ja kavereistani, sillä minun mielestäni kotiseutuun kuuluu kaverit ja harrastukset, sillä ilman niitä Perniö olisi tylsä paikka asua.
2 Sijainti Perniö on Salon kaupungin osa, joka sijaitsee Varsinais-Suomen maakunnassa. Perniön koordinaatit ovat 60,205 N 23,134 E. Varsinais-Suomi sijaitsee Lounais-Suomessa ja Suomi sijaitsee Pohjois-Euroopassa. Suomen kehys koordinaatit ovat N, E. Suomi on yksi Pohjoismaista ja Suomen naapurivaltioita ovat lännessä Ruotsi, luoteessa Norja ja idässä Venäjä. Suomi kuuluu Fennoskandian niemimaahan, jonka se muodostaa yhdessä Skandinavian, Kuolan niemimaan ja Karjalan kanssa. KUVA 1 Perniön sijainti Suomen kartalla. KUVA 2 Suomen sijainti Pohjois-Euroopan kartalla Alueellinen identiteetti Ihmisillä on alueellinen identiteetti eli tunne, että kuulumme kotiseutuumme. Itse koen olevani Suomalainen, mutta ennen kaikkea Perniöläinen. Perniöläisenä koen itseni siksi, että olen syntynyt ja asunut täällä koko elämäni. Olen käynyt päiväkodin ja koulut Perniössä ja tunnen kuuluvani tänne. Perniössä on paljon asioita, jotka ovat tulleet tosi tärkeiksi. Täällä on hyvät mahdollisuudet harrastaa ja harrastuksien kautta tutustua uusiin ihmisiin. Asun ihan Perniön keskustassa ja täällä on hyvä asua, sillä joka paikkaan on lyhyt matka. Vapaa-aikani vietän Perniön kirkonkylässä, jossa on koulu ja muut aktiviteetti paikat. Urheilu paikat ovat tärkeitä ja kesäisin aikaa tulee vietettyä muuallakin kuin keskustassa. Kesäisin aikaa vietän eri uimapaikoissa, jotka kaikki ovat keskustan ulkopuolella ja Hästössä, jossa äitini on kasvanut lapsuutensa.
3 KUVA 3 KUVA 4 Melassuon urheilukeskus Perniön keskuskenttä Perniössä on hyvät mahdollisuudet harrastaa. Itse olen harrastanut paljon kaikenlaista ja hyvät paikat harrastuksiin vaikuttavat paljon elämiseen. Harrastus paikat ovat lähellä kaikkea, eikä tarvitse lähteä mihinkään pidemmälle. Kesäisin aikaa tulee vietettyä urheilukentällä ja koripallon parissa aika kuluu liikuntahallilla KUVA 5 Naarjärvi KUVA 6 Kirakanjärvi KUVA 7 Hästönjärvi KUVA 8 Kiskonjoki Järviä Perniössä on paljon. Ne ovat tärkeitä paikkoja, joissa kesällä suurin osa ajasta tulee oltua.
4 KUVA 9 Suomi-Unkari koripallopeli. Erityisesti maaotteluissa tuntuu kuuluvansa Suomeen, sillä kannustaa Suomea ja siellä tuntee olevansa suomalainen. Samaistun myös Suomeen, sillä Suomessa meitä yhdistää yhteinen kieli ja elintavat. Suomalaisuuden tunne tulee ainakin itsessäni parhaimmin esille urheilun muodossa. Kun kannustaa Suomea, jossakin urheilulajissa kokee itsensä erityisesti suomalaiseksi. Suomi on minusta hyvä paikka asua, sillä täällä on ilmainen koulu ja terveydenhuolto. Suomesta tykkään erityisesti vuodenaikojen ja luonnon vuoksi. On kivaa, että talvisin on lunta ja kesällä on lämmin. Ajattelen varsinaiseksi kotiseudukseni Perniönseudun, mutta laajemmin ajateltuna koko Suomen. KUVA 10 KUVA 11 Levi Suomen talvi. Pohjoisessa on paljon lunta ja pakkasta. Varsinais-Suomi Kotipiha Suomen kesä. Kotipihallamme on uima-allas, joka viilentää kuumina kesäpäivinä. Perniö sijaitsee Varsinais-Suomessa, joka on yksi Suomen kahdestakymmenestä maakunnasta. Varsinais-Suomessa on paljon rannikkoa, joten se on tunnettu saaristaan. Maanviljely on olennainen osa Varsinais-Suomea ja täällä sitä harjoitetaan paljon hyvän maaperän vuoksi. Jääkauden aikana jäätikköjoet kasasivat savikkoja, jotka myöhemmin on muokattu pelloiksi. Täällä
5 viljellään mm. vehnää, kauraa, ruista, hernettä, sokerijuurikasta ja rypsiä. Rannikko seudulla viljeleminen on vähäisempää ja siellä tärkeä elinkeino on matkailu. Siipikarja- ja sikatalous keskittyvät myös Varsinais-Suomeen. Lähes puolet maamme sioista ja kanoista kasvaa täällä. Varsinais-Suomen kaupungeista varmasti tunnetuin on Turku. Se sijaitsee Aurajoen varrella ja on Suomen entinen pääkaupunki. Turku on merkittävä yliopistokaupunki ja Suomen virallinen joulukaupunki. Vuonna 2011 Turku valittiin Euroopan kulttuuripääkaupungiksi. Ilmasto Suomi kuuluu kylmän ilmaston alueeseen, jossa tyypillistä on, että talvella on lunta ja pakkasta ja kesäisin on lämmin. Talven ja kesän välissä on kevät ja syksy, eli täällä on selvät neljä vuodenaikaa. Perniössä talven keskilämpötila on n. -4 C ja kesän n. +15 C. Täällä sataa enemmän, keväät ovat viileämpiä ja syksyt ovat lämpimämpiä kuin sisämaassa, koska Perniö sijaitsee rannikkoalueella. Syksyisin Itämeren kesällä keräämä lämpö siirtyy rannikko alueille, jonka vuoksi talvella on lauhkeampaa kuin sisämaassa. Vastaavasti keväällä ja kesällä meri alueet viilentävät rannikkoseudun. Suomen ilmastoon vaikuttaa pohjoinen sijainti, sekä Golf-virta, joka kuljettaa lämmintä vettä Atlantilta Norjan rannikolla. Ilmastoon vaikuttavat myös länsi- ja lounaistuulet, jotka kuljettavat Golf-virran lämpöä Suomeen saakka. Jos Golf-virtaa ei olisi, täällä olisi paljon kylmempää pohjoisen sijainnin vuoksi. Kasvukausi täällä on n. 180 vrk, eli aika jolloin vuorokauden keskilämpötila on pysyvästi yli +5 C. Tänä aikana kasvit pystyvät kasvamaan ja se vaikuttaa erityisesti maanviljelyyn sekä metsän kasvuun. Itse tykkään Suomen ilmastosta selvien vuodenaikojen takia.
6 KUVA 12 KUVA 13 Tehtiin Veeran kanssa lumiukko, jonka nimi oli Rusinaseppo. Ensilumi satoi Silloin huomasi, kuinka nopeasti sää voi vaihdella. Tuntia aikaisemmin taivaalta satoi vettä ja hetken päästä maa olikin jo valkoinen. Aamulla kun herättiin, Rusinaseposta oli tullut epämääräinen lumikasa Sateet Sademäärä talvisin n. 150mm ja kesäisin 190mm. Suomessa sataa keskimäärin joka toinen päivä, sillä Suomi sijaitsee pollaririntamalla, jossa etelän lämmin ilma ja pohjoisen kylmä ilma kohtaavat. Sade syntyy, kun lämmin ilma työntyy kylmän ilman päälle ja sen sisältämä kosteus tiivistyy sateeksi. Samalla syntyy matalapaine. Länsi- ja lounaistuulet saavat matalapaineet liikkeelle ja tuovat mukanaan sadepilviä, joista johtuu Suomen vaihteleva sää. Sademäärä on suurempi rannikolla, kuin sisämaassa etenkin syksyisin ja talvisin, koska Itämeren varastoima lämpö ja mereltä tuleva kosteus lisäävät sademäärää. Sääennuste (SALO) Sääennuste seuraavalle kahdelle päivälle (torstai ja perjantai). Torstain ja Perjantain lämpötila on lähes samanlainen, perjantaina on muutaman asteen viileämpää kuin torstaina. Sademäärässä on runsaita eroja, kun pelkästään torstaiaamuna on ennustettu satavan n.15mm ja sade tulee vetenä. Perjantaipäiväksi ja illaksi luvatun sateen ennustetaan tulevan lumena, koska lämpötila on lähellä nollaa.
7 Liikkuvat matalapaineet aiheuttavat suuria sään vaihteluita. Sää voi vaihdella samankin päivän aikana useaan otteeseen. Paikallisilmasto KUVA 14 Eri osissa Suomea on erilainen ilmasto, koska Suomi on pitkä valtio pohjois-etelä suunnassa. Pohjoisessa on pitempi, lumisempi ja kylmempi talvi kuin etelässä. Jos vertaa Perniön ja Rovaniemen ilmastoja, ne ovat ihan erilaiset. Pohjoisessa talven keskilämpötila on n. -13 C astetta. Se on lähes 10 astetta kylmempi kuin Perniössä. Itämerellä on suuri vaikutus paikallisilmastoihin, sillä meren läheisyys vaikuttaa niin lämpötilaan kuin sateisiinkin. Maankamara Maankamara muodostuu Kallioperästä ja Maaperästä. Maaperä muodostuu erilaisista maalajeista, jotka voidaan lajitella kivennäismaalajeihin ja eloperäisiin maalajeihin. Kivennäismaalajit ovat kallioperästä peräisin ja eloperäiset maalajit ovat peräisin eläinten ja kasvien jäänteistä. Kivennäismaalajit voidaan jakaa vielä lajittuneisiin kivennäismaalajeihin, (sora, hiekka, hieta, hiesu, savi) sekä lajittumattomiin kivennäismaalajeihin (moreeni). Kallioperä muodostuu useista kivilajeista, jotka ovat syntyneet eri tavoin. Kallioperä Suomen kallioperä on ikivanhaa ja se on paikoitellen yli 3miljardia vuotta vanhaa. Suomen kallioperää kutsutaan peruskallioksi, koska se muodostaa perustan koko maamme alle. Peruskalliomme on suuri yhtenäinen kallio alue, jota kutsutaan Fennoskandian kilveksi, joka on yksi maapallon vanhimmista kallioperä alueista. Kallioperä on paikoin jopa 65 kilometrin paksuista. Suomen kallioperän tila oli ennen levottomampi kuin nyt. Ennen maanjäristyksiä oli enemmän, jotka repisivät kallioon suuria jyrkkiä halkeamia, joita kutsutaan murroslaaksoiksi. Fennoskandian
8 kilven alueella havaitaan nykyään todella harvoin maanjäristyksiä, koska se sijaitsee kaukana mannerlaattojen reuna-alueista. Etelä-Suomen kallioperä on syntynyt n miljoona vuotta sitten vuortenpoimuttumisen seurauksena. Kallio on Perniössä pääasiassa graniittia. Graniitti on jähmettynyt kivilaji, joka on syntynyt magman jähmettyessä. Se on kiteytynyt syvällä maankuoressa, josta tulee nimi syväkivilaji. Graniittia syntyy kun pii- ja happiatomeista muodostuu molekyylejä, joista kvartsimineraali muodostuu. Kvartsi, kiille ja maasälpä ovat mineraaleja, jotka yhdessä muodostavat graniittia, joka on Suomen yleisin kivilaji. Jääkausiaika Jääkausiajalla vuorottelevat lämpökaudet ja jääkaudet. Niiden vaihteluihin vaikuttavat maapallon akselin kaltevuus sekä maapallon kiertoradan soikeus. Lämpökaudella ilmasto on lämmin ja suurin osa jäästä ehtii sulamaan. Jääkaudella kesät ovat niin viileitä, ettei talven aikana satanut lumi ehdi sulaa. Lumi kerrostuu useiksi kerroksiksi ja alimmat kerrokset muuttuu pikkuhiljaa jääksi. Viimeisin jääkausi nimeltään Veiksel päättyi n vuotta sitten. Jäätikön edetessä se muokkasi maisemaa. Kun jäätikkö alkoi sulaa, jäätikön sisään syntyi jäätikköjokia, jotka kuljettivat maa-ainesta ja kasasivat sitä jäätikön tunneleihin ja railoihin. Jääkauden jäljet kotiseudulla ja Suomessa Silokallio Silokallio on matala ja sileä kallio, jonka jäätikkö on edetessään hionnut tasaiseksi. Jäätikön pohjassa olevat kivet aiheuttivat silokallioihin uurteita, joista voi päätellä jään liikkeen suunnan. Silokalliot ovat tyypillisiä suomessa.
9 KUVA 15 Ylempi kuva on otettu Kolilta ja siinä näkyy selvästi silokallion uurteet. Alempi kuva on Särkisalosta KUVA 16
10 Harju Harjut ovat syntyneet, kun jäätikköjoet kuljettivat mukanaan hiekkaa ja soraa ja kasasivat sitä jäätikön tunneleihin. Kun jäätikkö sulasi, kasaantuneista aineksista paljastui mutkittelevia ja pitkiä harjuja. KUVA 17 Delta ja Savikko Deltat syntyivät, kun jäätikköjoet virtasivat meriin ja järviin. Veden virtaus väheni jokisuiden kohdalla ja kasasi painavat maa-ainekset hiekan ja soran tasaisiksi suistoiksi eli deltoiksi. Savikot syntyivät, kun kevyet maa-ainekset kuten hiesu, hieta ja savi painuivat pohjaan vasta kauempana suistoista. Etelä-Suomen savikot voivat olla kymmenien metrien paksuisia. Myöhemmin savikoista on muokattu peltoja, sillä niiden maaperä on hyvää viljelylle. Kuvassa on savikko, josta myöhemmin on muovattu pelto, koska sen maaperä on hyvää viljelylle. Kuva on otettu Särkisalosta ja siinä viljellään Vehnää. KUVA 18
11 Suppakuoppa Suppakuopat syntyivät, kun jäätiköstä irronneet jäälohkareet hautautuivat soran ja hiekan alle. Jäälohkareen sulaessa sen päällä olevat maa-ainekset romahtivat. Reunamuodostuma Reunamuodostumat on syntynyt kun jäätikön sulaessa ilmasto viileni äkillisesti ja jäätikönreuna jäi paikalleen. Jäätikköjokien suistoihin kasaantui suuria deltoja. Vierekkäiset deltat kasvoivat yhteen ja muodostivat jäätikön reunan myötäisiä maavalleja, joita kutsutaan reunamuodostumiksi. Reunamuodostumien maa-aines on pääasiassa hiekkaa ja soraa. Suomen suurimmat reunamuodostumat ovat Ensimmäinen ja Toinen Salpausselkä, jotka syntyivät jäätikön pysyessä paikoillaan 200 vuotta. Kun ilmasto lämpeni uudestaan jää alkoi sulaa uudestaan, se kerkesi pysähtymään vielä muutaman kerran. Silloin syntyivät Kolmas salpausselkä ja Sisä-Suomen reunamuodostuma. KUVA 19 KUVA 20 Vasemman puolimmaisessa kuvassa näkyy Suomen suurimmat ja vanhimmat reunamuodostumat, Salapausselät ja Sisä-Suomen reunamuodostuma. Ensimmäinen Salpausselkä lähtee Hangosta ja on korkeimmillaan Lahden seutuvilla, josta oikean puolimmainen kuva on. Toinen salpausselkä lähtee Bromarvista, josta alimmainen kuva on. Kolmassalpausselkä on kahta ensimmäistä paljon pienempi. Se alkaa Kemiön saaresta ja päättyy Hämeenlinnan seutuville. Sisä-Suomen reunamuodostuma on Päijänne järven seuduilta länteen päin.
12 KUVA 21 Hiidenkirnu Hiidenkirnut syntyivät, kun jäätikköjokien virtauksiin jäi kalliosta irronneita lohkareita. Jokien pyörteissä ne hioivat kallioihin erikokoisia kuiluja. Hiidenkirnujen reunat ovat sileitä. KUVA 23 Kuvat hiidenkirnuista on otettu metsästä Latokartanonkosken takaa, läheltä Raaseporin rajaa. Hiidenkirnu oli halkaisijaltaan n. 1,5 metriä.
13 Dyyni Dyynit ovat tuulen kasaamia hiekkakasoja. Suurin osa Suomen dyyneistä kasaantui heti jäätikön sulettua. Usein dyynit ovat sitoutuneet maahan kasvillisuuden avulla. KUVA 24 Kuvat ovat Kalajoelta. KUVA 25 Siirtolohkare Siirtolohkare on suurikokoinen kivi, joka on irronnut kalliosta jäätikön voiman takia. Siirtolohkareet voivat kulkeutua pitkiä matkoja jään mukana. Esimerkiksi Porissa kalliosta irronnut lohkare voi olla kulkeutunut jään mukana Perniöön Maankohoaminen Kun Suomea peitti paksu jäätikkö, se painoi maata alaspäin. Jään sulaessa vähitellen, se pienensi maan taakkaa ja maa alkoi kohota. Heti jään sulettua kohoaminen oli tosi nopeaa. Nykyään maankohoaminen jatkuu edelleen, mutta eri nopeudella joka puolella Suomea. Perniön seudulla maa kohoaa vuodessa n. 3mm, joten sadassa vuodessa se on 30cm ja tuhannessa vuodessa 3 metriä. Maan odotetaan vielä kohoavan metriä. Maankohoamisen seurauksena merenlahdet kuroutuvat järviksi ja saaret kasvavat kiinni mantereeseen. Maankohoamisen seurauksena savikot ovat nousseet vedenpinnan yläpuolelle ja niistä on pystytty muovaamaan peltoja. Maankohoamisen huomaa kotiseudulla erityisesti peltojen
14 runsaudesta. Rantaviiva muuttuu, ja tästä on esimerkkinä Itämeren neljä erilaista vaihetta: Baltian jääjärvi, Yoldiameri, Ancylusjärvi ja Litorinameri. Näiden vaiheiden rantaviivat erottuvat vieläkin kivisinä muinaisrantoina Muinaisranta Muinaisrannat ovat laajoja kivikkoalueita, joka on muinaista rantaa. Ne ovat alueita, joiden maaaineeksi on lajittunut pelkkiä kiviä. Aallokko on pyöristänyt ja hionut kivet pyöreiksi. Ajan mittaan vedenpinta on laskenut, joten muinaisrantoja voi olla syvällä sisämaassakin. KUVA 26 KUVA 27
15 Jeturkasti sijaitsee Teijon retkeilyalueella. Jeturkasti on Ancylusjärven muinaisrantaa ja se on nykyään 80metriä merenpinnan yläpuolella. Aallokko on pyöristänyt kivet sileiksi ja pyöreiksi. KUVA 28 Suot ja Metsät Etelä-Suomen suot ovat pääasiassa keidassoita eli kohosoita. Keidassoilla on tyypillistä, että turve muodostaa kerroksia, joten soiden keskiosat ovat kohonneet muuta ympäristöään ylemmäksi. Ylempänä olevat keskiosat saavat ravinteita vain sadevedestä. Muita suotyyppejä Suomessa ovat Keski- ja Pohjois-Suomen aapasuot ja aivan pohjoisen osan palsasuot. Lähes koko Suomi kuuluu pohjoiseen havumetsävyöhykkeeseen eli taigaan. Yleisimmät puulajit ovat mänty ja kuusi. Kuvat ovat Perniön Melassuolta. Kasvillisuus on aika vaatimatonta. Se koostuu lähinnä varvuista ja sammalista. Suon ympärillä kasvaa puita, mutta suon keskellä vain lyhytkasvuisia mäntyjä. Suon reunat ovat vielä kuivat, mutta keskemmälle suota mennessä on kosteaa. Suo saa ravinteita sadevedestä. Kuva on otettu Melassuon metsästä. Metsässä on paljon varpuja, sammalta, yleisin puulaji on mänty. Myös kuusia ja koivuja on siellä täällä.
16 Itämeri on meidän meremme Itämerellä on monta ympäröivää valtiota. Valtioissa on paljon maataloutta ja teollisuutta, jotka vaikuttavat negatiivisella tavalla Itämeren eliöstöön. Haitallisia aineita ovat mm. PCP- ja DDTyhdisteet, dioksiinit ja raskasmetallit. PCP PCP: t aiheuttavat haittavaikutuksia mm. linnuille ja hylkeille. PCP: t ovat öljymäisiä nesteitä, jotka sisältävät klooria. DDT DDT on myrkky, jota entisaikoina käytettiin hyönteismyrkkynä metsissä ja pelloilla. Nykyään sen käyttö on kielletty yli 30 maassa, mutta kehitysmaissa sitä käytetään edelleen mm. malarian hoitamiseen. Aine on myrkyllinen vesieliöille, sen vaikutuksesta fotosynteesi ja viherlevän kasvu saattavat estyä. Aine on vaaraksi myös linnuille ja se vaikuttaa myös vesikirppujen lisääntymiseen. Dioksiinit Dioksiinit ovat aineita, jotka syntyvät esim. metallien jalostuksessa ja jätteitä polttaessa. Dioksiinit kertyvät kaloihin ja se voi aiheuttaa niillä lisääntymiskyvyttömyyttä. Raskasmetallit Raskasmetalleja on luonnostaan kalliossa. Ihmisen toiminnan takia niitä pääsee vesistöihin. Osa raskasmetalleista on elintärkeitä ihmisten ja eläinten elämiselle. Osa metalleista on kuitenkin todella myrkyllisiä, jotka ovat vaaraksi eliöille. Väestönrakenne Perniö Pinta-ala: 419,12 km 2 Väkiluku: noin asukasta Asukastiheys: 14,81 as/km 2 Perniössä alle 15-vuotiaita on 15,1%, joka on n henkilöä. Työikäisiä (15-64) Perniössä on 62,3%, joka on n henkilöä. Eläkeikäisiä (64 ) on 22,5%, joka on n henkilöä Työikäisiä Perniön asukkaista on yli puolet. Lapset ja eläkeikäiset ovat aika samoissa luvuissa. Luulen että Perniön väestön kokoon vaikuttavat se, että Perniö on pieni paikka. Täältä on aika pakko lähteä jossain vaiheessa opiskelemaan, mutta kaikki ketkä lähtevät opiskelemaan ei kuitenkaan muuta takaisin. Halu asua kaupungissa vaikuttaa varmasti myös jonkin verran. Ihmisiä tulee kuitenkin lisää. Luulen, että muuttamisen syynä on pieni ja rauhallinen paikka, jossa koulut
17 ym. ovat lähellä. Työpaikkoihin Saloon ja Turkuun ei ole täältä kovin pitkä matka, joten uskon, että sekin vaikuttaa tänne muuttamiseen. Maahanmuuttajat Salonseudulla maahanmuuttajia asuu n ihmistä. Suurimpia ryhmiä ovat venäläiset, virolaiset ja kosovolaiset. Perniössä suurin osa on kosovolaisia ja varsinkin kesäisin kesätöiden takia ihmisiä asuu täällä mm. Baltian maista. Maahanmuuttajille on Salon kaupungissa tarjolla apua kotoutumiseen, työasioihin, koulutukseen ja arki asioihin liittyvissä asioissa. Salossa on maahanmuuttajille suunnattu info-piste, josta saa palelua useilla eri kielillä. Maahanmuuttajat käyvät ihan normaalia koulua ja heille tarjotaan suomenkielen opetusta Kuvien lähteet Kaikki kuvat on omasta kamerasta, lukuun ottamatta: KUVA 1 : KUVA 2: KUVA 9: ELLI KUVA 14: KUVA 19: Oma arviointi Työn olisi voinut tehdä tasaisissa osissa, mikä olisi varmasti tehnyt sen tekemisestä helpompaa. Kun nyt tein työn pääasiassa kahdessa illassa, työtä oli kiva tehdä, vaikka sen aika nopeasti teinkin. Jos olisin tehnyt työtä ajan kanssa, eikä olisi mitään mutkia tullut matkaan, työn tekeminen olisi varmaan ollut vielä hauskempaa ja mielenkiintoisempaa ja siitä olisi varmaan tullut vähän järkevämpi. :p Olosuhteisiin nähden onnistuin työn tekemisessä ihan kohtalaisesti. Paremminkin olisi voinut tehdä mutta, ihan ok näin
- Opettele ilmansuunnat (s. 17) ja yleisimmät karttamerkit (s. 20).
1 Kartat (kpl 2) - Opettele ilmansuunnat (s. 17) ja yleisimmät karttamerkit (s. 20). - Mittakaava kertoo, kuinka paljon kohteita on pienennetty. Mittakaava 1: 20 00 tarkoittaa, että 1 cm kartalla on 20
LisätiedotKotiseutu. Kotiseutuun samaistumista kutsutaan alueelliseksi identiteetiksi. Joku voi kokea kotiseudukseen kylän, kaupunginosan tai kotikunnan
Suomi Kotiseutu Kotiseutuun samaistumista kutsutaan alueelliseksi identiteetiksi. Joku voi kokea kotiseudukseen kylän, kaupunginosan tai kotikunnan Joku taas maakunnan, Suomen, Euroopan tai jopa koko maailman.
LisätiedotKOTISEUTUNI PERNIÖ. Oma koti kullan kallis
KOTISEUTUNI PERNIÖ Oma koti kullan kallis Olen asunut koko ikäni Perniön keskustassa, Perniössä, joka kuuluu nykyään Saloon. Salon koordinaatit ovat 60,5 N 23 E. Kotimaani on Suomi, ja asun Varsinais-Suomen
Lisätiedot1. Vuotomaa (massaliikunto)
1. Vuotomaa (massaliikunto) Vuotomaa on yksi massaliikuntojen monista muodoista Tässä ilmiössä (usein vettynyt) maa aines valuu rinnetta alaspa in niin hitaasti, etta sen voi huomata vain rinteen pinnan
LisätiedotLuvut 4 5. Jääkaudella mannerjää peitti koko Pohjolan. Salpausselät ja harjut syntyivät mannerjäätikön sulaessa. KM Suomi Luku 4 5
Luvut 4 5 Jääkaudella mannerjää peitti koko Pohjolan Salpausselät ja harjut syntyivät mannerjäätikön sulaessa Ennakkokäsityksiä 1. Voiko kylmä talvi kertoa jääkauden alkamisesta? 2. Miten paljon kylmempää
LisätiedotGEOLOGIA. Evon luonto-opas
Evon luonto-oppaan tekemiseen on saatu EU:n Life Luonto -rahoitustukea GEOLOGIA Korkokuva Evon Natura 2000 -alueen pohjois-, itä- ja länsireunoilla maasto kohoaa aina 180 m meren pinnan yläpuolelle asti.
LisätiedotFAKTAT M1. Maankohoaminen
Teema 3. Nousemme koko ajan FAKTAT. Maankohoaminen Jääpeite oli viime jääkauden aikaan paksuimmillaan juuri Korkean Rannikon ja Merenkurkun saariston yllä. Jään paksuudeksi arvioidaan vähintään kolme kilometriä.
Lisätiedotkansi Luku 1 Suomi on osa Pohjolaa KM Suomi Luku 1
kansi Luku 1 Suomi on osa Pohjolaa Suomen sijainti Mitkä a) leveyspiirit b) pituuspiirit rajaavat Suomea? Mitkä valtiot luetaan pohjoismaihin? Suomi, Ruotsi, Islanti, Tanska ja Norja. Fennoskandia on laaja
LisätiedotPuruveden kehitys ja erityispiirteet. Puruvesi-seminaari 6.8.2011 Heikki Simola Itä-Suomen yliopisto
Puruveden kehitys ja erityispiirteet Puruvesi-seminaari 6.8.2011 Heikki Simola Itä-Suomen yliopisto PURUVESI KARU JA KIRKASVETINEN SUURJÄRVI Sekä Puruvesi että Pyhäjärvi ovat kirkasvetisiä suurjärviä,
LisätiedotTiivistelmä: kappaleet 1-8 ja 10-11
Tiivistelmä: kappaleet 1-8 ja 10-11 Suomi on pohjoinen valtio (kpl1) - Suomessa on 6 lääniä, joihin kuuluu 19 maakuntaa - Forssa kuuluu Kanta-Hämeen maakuntaan, joka puolestaan kuuluu Etelä-Suomen lääniin
LisätiedotYyterin luonto Geologia ja maankohoaminen. Teksti: Marianna Kuusela (2014) Toimitus: Anu Pujola (2015)
Yyterin luonto Geologia ja maankohoaminen Teksti: Marianna Kuusela (2014) Toimitus: Anu Pujola (2015) Yyterin alueen peruskallio on muodostunut hiekkakivestä Kallioperä on maapallon kiinteä kuori, joka
LisätiedotKasvin soluhengityksessä vapautuu vesihöyryä. Vettä suodattuu maakerrosten läpi pohjavedeksi. Siirry asemalle: Ilmakehä
Vettä suodattuu maakerrosten läpi pohjavedeksi. Pysy asemalla: Pohjois-Eurooppa Kasvin soluhengityksessä vapautuu vesihöyryä. Sadevettä valuu pintavaluntana vesistöön. Pysy asemalla: Pohjois-Eurooppa Joki
LisätiedotHautausmaa julkisena ja toiminnallisena tilana
Siikaniemi 26. 27.10. 2010 Hautausmaa julkisena ja toiminnallisena tilana Salpausselän haasteet ja mahdollisuudet Mari Aartolahti http://fi.wikipedia.org/wiki/salpaussel%c3%a4t Salpausselät Salpausselät
LisätiedotSUOMEN ESIHISTORIA. Esihistoria
Suomen esihistoria / Ulla-Riitta Mikkonen 1 SUOMEN ESIHISTORIA Suomen historia jaetaan esihistoriaan ja historiaan. Esihistoria tarkoittaa sitä aikaa, kun Suomessa ei vielä ollut kristinuskoa. Esihistorian
LisätiedotKasvupaikkatekijät ja metsätyypit
Kasvupaikkatekijät ja metsätyypit Sisältö Kasvupaikkatekijöiden merkitys metsänkasvuun Metsätalousmaan pääluokat puuntuottokyvyn ja kasvupaikan (kivennäismaa/turvemaa) perusteella Metsätyyppien merkitys
LisätiedotROKUA - JÄÄKAUDEN TYTÄR
ROKUA - JÄÄKAUDEN TYTÄR Jari Nenonen Geologian päivä 30.08.2014 Rokua Geopark Rokua on Osa pitkää Ilomantsista Ouluun ja Hailuotoon kulkevaa harjujaksoa, joka kerrostui mannerjäätikön sulaessa noin 12
LisätiedotMetsänhoidon perusteet
Metsänhoidon perusteet Kasvupaikkatekijät, metsätyypit ja puulajit Matti Äijö 18.9.2013 1 KASVUPAIKKATEKIJÄT JA METSÄTYYPIT kasvupaikkatekijöiden merkitys puun kasvuun metsätalousmaan pääluokat puuntuottokyvyn
LisätiedotSuomen maantiede 2. luento Suomen kallioperä ja maaperä. kehitysvaiheet merkitys alueellinen levinneisyys
Suomen maantiede 2. luento Suomen kallioperä ja maaperä kehitysvaiheet merkitys alueellinen levinneisyys Suomen kallioperän alkuvaiheet vanhaa: Siuruan gneissi 3,5 miljardia vuotta arkeeinen poimuvuoristo
LisätiedotTURUN YLIOPISTO GEOLOGIAN PÄÄSYKOE 27.5.2014
TURUN YLIOPISTO GEOLOGIAN PÄÄSYKOE 27.5.2014 1. Laattatektoniikka (10 p.) Mitä tarkoittavat kolmiot ja pisteet alla olevassa kuvassa? Millä tavalla Islanti, Chile, Japani ja Itä-Afrikka eroavat laattatektonisesti
LisätiedotJÄÄKAUDEN JÄLJET SUOMEN MAAPERÄSSÄ OLLI RUTH, YLIOPISTONLEHTORI GEOTIETEIDEN JA MAANTIETEEN LAITOS
JÄÄKAUDEN JÄLJET SUOMEN MAAPERÄSSÄ OLLI RUTH, YLIOPISTONLEHTORI GEOTIETEIDEN JA MAANTIETEEN LAITOS Pohjois-Euroopan mannerjäätiköiden laajimmat levinneisyydet ja reuna-asemat Jäätiköitymishistorialla keskeinen
LisätiedotItämeri-tietopaketti Mitat ominaispiirteet alueet
Itämeri-tietopaketti Mitat ominaispiirteet alueet 25/6/2014 Eija Rantajärvi Vivi Fleming-Lehtinen Itämeri tietopaketti 1. Tietopaketin yleisesittely ja käsitteitä 2. Havainnoinnin yleisesittely 3. Havainnointikoulutus:
LisätiedotSyventävä esitelmä. Jääkausi ja maankohoaminen
Syventävä esitelmä. Jääkausi ja maankohoaminen Kuvat: Dragos Alexandrescu, Patricia Rodas, jollei muuta mainita. Nro Kuva Kuvateksti Kertojan käsikirjoitus, sisältö 1 Maailmanperintö yhteistyössä 63 N
LisätiedotMikä muuttuu, kun kasvihuoneilmiö voimistuu? Jouni Räisänen Helsingin yliopiston fysiikan laitos
Mikä muuttuu, kun kasvihuoneilmiö voimistuu? Jouni Räisänen Helsingin yliopiston fysiikan laitos 15.4.2010 Sisältöä Kasvihuoneilmiö Kasvihuoneilmiön voimistuminen Näkyykö kasvihuoneilmiön voimistumisen
LisätiedotLuku 8. Ilmastonmuutos ja ENSO. Manner 2
Luku 8 Ilmastonmuutos ja ENSO Manner 2 Sisällys ENSO NAO Manner 2 ENSO El Niño ja La Niña (ENSO) ovat normaalista säätilanteesta poikkeavia ilmastohäiriöitä. Ilmiöt aiheutuvat syvänveden hitaista virtauksista
LisätiedotSäätilan kehitys ennen Loimaan onnettomuutta
Säätilan kehitys ennen Loimaan onnettomuutta Forecan ennuste ote klo 19 tilanteessa: Suomi -24h katsaus pe 15-la 15 Katsaus on laadittu 12:59 Kristian Roine Baltiassa oleva matalapaine tuo lumisateita
LisätiedotAntti Peronius geologi, kullankaivaja
Antti Peronius geologi, kullankaivaja antti.peronius@kullankaivajat.fi Primäärijuoniteoriat - maallikot - kulta tullut läheltä tai kaukaa - räjähdys, tulivuori, asteroidi - jättiläistulva, salaperäinen
Lisätiedot1 KOKEMÄENJOEN SUISTON MAAPERÄN SYNTYHISTORIA
1 KOKEMÄENJOEN SUISTON MAAPERÄN SYNTYHISTORIA Porin alueen maaperä on Suomen oloissa erityislaatuinen. Poikkeuksellisen paksun maaperäpeitteen syntyyn on vaikuttanut hiekkakiven hauras rakenne. Hiekkakivi
LisätiedotIlmasto. Maisema-arkkitehtuurin perusteet 1A Varpu Mikola
Ilmasto Maisema-arkkitehtuurin perusteet 1A 16.11.2017 Varpu Mikola Maiseman hengitys Maija Rautamäki Suomen ilmasto Suomi Köppenin ilmastoluokituksen mukaan: Kylmätalviset ilmastot Dfb Lämminkesäinen
LisätiedotSaimaa geomatkailukohteeksi-hanke Geologiset arvot ja inventoinnit Jari Nenonen & Kaisa-Maria Remes GTK
Saimaa geomatkailukohteeksi-hanke Geologiset arvot ja inventoinnit Jari Nenonen & Kaisa-Maria Remes GTK Geologiset inventoinnit / Nenonen & Remes 25.6.2015 1 Geologian tutkimuskeskus (GTK) Tukee alueellisia
LisätiedotSääilmiöt tapahtuvat ilmakehän alimmassa kerroksessa, troposfäärissä (0- noin 15 km).
Sää ja ilmasto Sää (engl. weather) =ilmakehän alaosan, fysikaalinen tila määrätyllä hetkellä määrätyllä paikalla. Ilmasto (engl. climate) = pitkäaikaisten (> 30 vuotta) säävaihteluiden keskiarvo. Sääilmiöt
LisätiedotErkki Haapanen Tuulitaito
SISÄ-SUOMEN POTENTIAALISET TUULIVOIMA-ALUEET Varkaus Erkki Haapanen Laskettu 1 MW voimalalle tuotot, kun voimalat on sijoitettu 21 km pitkälle linjalle, joka alkaa avomereltä ja päättyy 10 km rannasta
LisätiedotTanska. Legoland, Billund
Pohjoismaat Tanska Kokonaispinta-ala: 43 376 km² Rantaviiva: 7 313 km Korkein kohta: Yding Skovhøj 173 m Isoin sisävesistö: Arresø 41 km² Pisin joki: Gudenå 158 km Asukasluku: 5 400 000 (2006) Pääkaupunki:
LisätiedotIlmastonmuutoksen vaikutukset säähän Suomessa
Ilmastonmuutoksen vaikutukset säähän Suomessa Lentosäämeteorologi Antti Pelkonen Ilmatieteen laitos Lento- ja sotilassääyksikkö Tampere-Pirkkalan lentoasema/satakunnan lennosto Ilmankos-kampanja 5.11.2008
LisätiedotSuojellaan yhdessä meriämme!
Suojellaan yhdessä meriämme! Hei! Minä olen merikilpikonna Sammy. Elämäni on yhtä seikkailua! Voin elää jopa 150-vuotiaaksi ja ehdinkin joutua elämäni aikana mitä jännittävimpiin tilanteisiin. Jo munasta
LisätiedotSuomen metsien kasvutrendit
Metlan tutkimus 3436, vetäjänä prof. Kari Mielikäinen: Suomen metsien kasvutrendit Suomen metsien kokonaiskasvu on lisääntynyt 1970-luvulta lähes 70 %. Osa lisäyksestä aiheutuu metsien käsittelystä ja
LisätiedotLEIVONMÄEN KANSALLISPUISTO
LEIVONMÄEN KANSALLISPUISTO LUUPÄÄN LENKIN PAIKKATIETOPOHJAISET TEHTÄVÄT Opettajan ja opiskelijan opas Ilkka Ratinen Opettajankoulutuslaitos Jyväskylän yliopisto Yhteenveto Leivonmäen kansallispuistoon
LisätiedotLieksa Mäntyjärven ranta-asemakaavan muinaisjäännösselvitys Kesäkuu 2012
Lieksa Mäntyjärven ranta-asemakaavan muinaisjäännösselvitys Kesäkuu 2012 FT Samuel Vaneeckhout TAUSTA Muinaisjäännösselvityksen tavoitteena oli selvittää muinaisjäännösrekisteriin kuuluvia kohteita UPM:n
LisätiedotRautalammin kunta Kirkonkylän osayleiskaava-alueen muinaisjäännösinventointi 2014. Aura OK
Rautalammin kunta Kirkonkylän osayleiskaava-alueen muinaisjäännösinventointi 2014 Samuel Vaneeckhout Aura OK Työn suorittaja: FT Samuel Vaneeckhout (Osuuskunta Aura) Työn tilaaja: Rautalammin kunta Kenttätyöajankohta:
LisätiedotTulevaisuuden oikukkaat talvikelit ja kelitiedottaminen
Ilkka Juga Tulevaisuuden oikukkaat talvikelit ja kelitiedottaminen Tiesääpäivät 2017 Esitelmän sisältöä Talvisään ominaispiirteet ja vaihtelu viime aikoina. Tulevaisuuden talvisää ja keli ilmastomallien
LisätiedotNELJÄ ELEMENTTIÄ TEHTÄVÄMATERIAALI
NELJÄ ELEMENTTIÄ TEHTÄVÄMATERIAALI Tämä tehtävämateriaali on suunniteltu alakouluryhmien omatoimisen museokäynnin tueksi. Materiaaliin voi tutustua jo ennen museokäyntiä ja tehtävät voi tehdä joko museokäynnin
LisätiedotRaamatullinen geologia
Raamatullinen geologia Miten maa sai muodon? Onko maa litteä? Raamatun mukaan maa oli alussa ilman muotoa (Englanninkielisessä käännöksessä), kunnes Jumala erotti maan vesistä. Kuivaa aluetta hän kutsui
LisätiedotSMG-4500 Tuulivoima. Ensimmäisen luennon aihepiirit. Ilmavirtojen liikkeisiin vaikuttavat voimat TUULEN LUONNONTIETEELLISET PERUSTEET
SMG-4500 Tuulivoima Ensimmäisen luennon aihepiirit Tuuli luonnonilmiönä: Ilmavirtojen liikkeisiin vaikuttavat voimat 1 TUULEN LUONNONTIETEELLISET PERUSTEET Tuuli on ilman liikettä suhteessa maapallon pyörimisliikkeeseen.
LisätiedotHiiltä varastoituu ekosysteemeihin
Hiiltä varastoituu ekosysteemeihin BIOS 3 jakso 3 Hiili esiintyy ilmakehässä epäorgaanisena hiilidioksidina ja eliöissä orgaanisena hiiliyhdisteinä. Hiili siirtyy ilmakehästä eliöihin ja eliöistä ilmakehään:
LisätiedotTaipalsaari Sarviniemen ranta-asemakaavan muutosalueen muinaisjäännösinventointi 2009
1 Taipalsaari Sarviniemen ranta-asemakaavan muutosalueen muinaisjäännösinventointi 2009 Timo Jussila Kustantaja: Saimaa Spirit Oy 2 Sisältö: Perustiedot... 2 Inventointi... 3 Kartat... 4 Kuvat... 5 Kansikuva:
LisätiedotKoskikaltiojoen suu (länsi) /1-;p 01 0311- 3844 03 SUOJANPERÄ x= 7691 52-3, y= 3543 641~ z= n. 120 Inari ) t_/ Suojanperä. 14 f' Of o.
TARKASTUSRAPORTTI FM Tiina Äikäs tarkasti seuraavat kohteet Pohjois-, Itä- ja tunturi-lapin alueella 2.7.- 12.7.2007 osana väitöskirjaansa liittyviä kenttätöitä. Apuna kenttätöissä oli fil. yo Siiri Tolonen.
LisätiedotSUOMEN KORKOKUVAAN VAIKUTTAVIA TEKIJÖITÄ 1. KALLIOPERÄN SUURKORKOKUVA:
SUOMEN KORKOKUVAAN VAIKUTTAVIA TEKIJÖITÄ 1. KALLIOPERÄN SUURKORKOKUVA: N. 1/3 suomen kallioperästä 2 500 milj. vuotta vanhaa. Suomesta löytyy Svekofenniidi- ja Kareliidi -vuoristojen juuret. Peneplaani
LisätiedotTurun yliopisto Nimi: Henkilötunnus: Geologian pääsykoe 28.5.2015
Seuraavassa on kolmekymmentä kysymystä, joista jokainen sisältää neljä väittämää. Tehtävänäsi on määritellä se, mitkä kunkin kysymyksen neljästä väittämästä ovat tosia ja mitkä ovat epätosia. Kustakin
LisätiedotILMASTONMUUTOSSKENAARIOT JA LUONTOYMPÄRISTÖT
ILMASTONMUUTOSSKENAARIOT JA LUONTOYMPÄRISTÖT Kimmo Ruosteenoja Ilmatieteen laitos kimmo.ruosteenoja@fmi.fi MUUTTUVA ILMASTO JA LUONTOTYYPIT -SEMINAARI YMPÄRISTÖMINISTERIÖ 17.I 2017 ESITYKSEN SISÄLTÖ 1.
LisätiedotHarjoitustehtävä 1. Kiviä ja muita
Harjoitus 1. Kiviä ja muita Tehtävä 1. Jos kivet voisivat puhua Oppilaat saavat etsiä mieleisensä kiven. Tehtävä voidaan myös toteuttaa kotinä, jolloin oppilaat ottavat mukaan kiven kotoaan. - Mistä löysit
LisätiedotKUORTANE Kirkonseudun ranta-alueen muinaisjäännöskartoitus korttelissa 54 2005
1 KUORTANE Kirkonseudun ranta-alueen muinaisjäännöskartoitus korttelissa 54 2005 Hannu Poutiainen, Hans-Peter Schulz, Timo Jussila Kustantaja: Kuortaneen kunta 2 Sisältö: Perustiedot... 2 Kartoitustyö...
LisätiedotE-I htaiz -.. ARPAISTEN-SAARILAMMEN HARJUMUODOSTUMA SOINISSA JA ÄHTÄRISSÄ. Harjumuodostuman synnystä
ARPAISTEN-SAARILAMMEN HARJUMUODOSTUMA SOINISSA JA ÄHTÄRISSÄ Arpaisten Saarilammen harju on runsaat viisi kilometriä pitkä yhtenäinen muodostuma Soinin ja Ahtärin kuntarajan tuntumassa Suomenselällä (kartta
Lisätiedot1. RAKENTAMISEEN SOVELTUVAT ALUEET 2. RAKENTAMINEN VOIDAAN SOVITTAA ALUEELLE 3. RAKENTAMINEN VAARANTAA ALUEEN MAISEMAKUVAN JA YMPÄRISTÖN
MAA VESI ILMA MAANPEITE ELOLLINEN LUONTO RAKENNETTU YMPÄRISTÖ 1. RAKENTAMISEEN SOVELTUVAT ALUEET 2. RAKENTAMINEN VOIDAAN SOVITTAA ALUEELLE 3. RAKENTAMINEN VAARANTAA ALUEEN MAISEMAKUVAN JA YMPÄRISTÖN 4.
LisätiedotLUUMÄKI SUO-ANTTILA MÄNNIKKÖMÄKI 2
1 LUUMÄKI SUO-ANTTILA MÄNNIKKÖMÄKI 2 Kivikautisen asuinpaikan koekaivaus 2004 Timo Jussila ja Tapani Rostedt 2 Sisältö: Maastokarttaote... 2 Perustiedot... 3 Abstrakti... 3 Kaivaus... 3 Yleiskartta 1:500...
LisätiedotHappamat sulfaattimaat ja niiden tunnistaminen. Mirkka Hadzic Suomen ympäristökeskus, SYKE Vesistökunnostusverkoston vuosiseminaari 2018
Happamat sulfaattimaat ja niiden tunnistaminen Mirkka Hadzic Suomen ympäristökeskus, SYKE Vesistökunnostusverkoston vuosiseminaari 2018 Kuva: https://commons.wikimedia.org/wiki/file:litorinameri_5000_eaa.svg
Lisätiedot6. MAAPERÄN VUOKSI SELLAISENAAN RAKENTAMISEEN SOVELTUMATTOMAT ALUEET KAAKKOIS-PIRKANMAAN SEUTUKUNNAN ALUEELLA Yleistä etoa maaperästä
6. MAAPERÄN VUOKSI SELLAISENAAN RAKENTAMISEEN SOVELTUMATTOMAT ALUEET KAAKKOIS-PIRKANMAAN SEUTUKUNNAN ALUEELLA Yleistä etoa maaperästä Maaperä on syntynyt geologisten prosessien tuloksena. Näitä ovat rapautuminen
LisätiedotJanakkala Kyöstilänharju ja Puurokorvenmäki muinaisjäännösinventointi 2011
1 Janakkala Kyöstilänharju ja Puurokorvenmäki muinaisjäännösinventointi 2011 Timo Jussila Kustantaja: Insinööritoimisto Matti Jokinen 2 Sisältö: Kansikuva: Perustiedot... 2 Inventointi... 2 Kartat... 4
LisätiedotMateriaali: Esa Etelätalo
Materiaali: Metsänhoidon perusteet Sisältö: - Metsänkasvatuksen lähtökohdat, ilmasto ym. - Kasvupaikkatekijät; lämpö, vesi ja valo, maaperän rakenne ja metsäalueen viljavuus - Maastonmuodot - Maalajit
LisätiedotPispalan harjun muinaisrantatarkastelu , Jouko Seppänen
Pispalan harjun muinaisrantatarkastelu 6.2.2012, Jouko Seppänen Muinaisrantojen ja 1770 kartan sovitus Pispalan vääräväri-ilmakuvaan 2006 / kuvayhdistelmä Jouko Seppänen Pispalan harju on osa pitkää jäätikkökielekkeiden
LisätiedotANJALANKOSK SAHKON JOHTAVUUS- JA LAMPOTILAVAIHTELUT
... -... C GEOLOGIAN TUTKIMUSKESKUS. RAPORTTI ANJALANKOSK SAHKON JOHTAVUUS- JA LAMPOTILAVAIHTELUT Espoo 1997 Ql8/27/97/1 R. Puranen M. Mäkilä H. Saävuori GEOLOGIAN TUTKIMUSKESKUS Geofysiikan osasto Maaperäosasto
LisätiedotJuurten kasvaessa maassa ne parantavat maata
Syväjuuriset kasvit Juuret KASVIEN TUOTTAMASTA BIOMASSASTA PUOLET SIJAITSEE JUURISSA MAAN PINNAN ALLA. JUURTEN PÄÄTEHTÄVÄT ANKKUROIDA KASVI MAAHAN OTTAA MAASTA VETTÄ OTTAA MAASTA RAVINTEITA KASVAESSAAN
LisätiedotLUMIUKKOPOLKU LEIKKEJÄ TAPAHTUMAN ALKUUN TAI LOPPUUN:
LUMIUKKOPOLKU Lumiukkopolku leikkeineen toimii kivana koko perheen talvitapahtumana. Kaikkia leikkejä ja polkutauluja ei tarvitse käyttää samassa tapahtumassa, jo 4-5 taulua voi riittää. Tauluja ei ole
LisätiedotMinun Saimaani. Saimaan juuret
Minun Saimaani Saimaan juuret Baltian jääjärvet ja Salpausselät Saimaan jääjärvet Etelä-Saimaan jääjärvi Säämingin jääjärvi Lohikoski jääjärvien sarana Pohjois-Karjalan jääjärvi Jääjärvistä nykypäivään
LisätiedotRuoppauksen ja läjityksen ympäristövaikutukset. Aarno Kotilainen, Geologian tutkimuskeskus
Ruoppauksen ja läjityksen ympäristövaikutukset Aarno Kotilainen, Geologian tutkimuskeskus Merenpohjaan kohdistuva toiminta kuten ruoppaus ja läjitys kuormittaa ympäristöä, ja huonosti suunniteltuna ja
LisätiedotNapapiirin luontokansio
Puolipilvistä, sanoi etana ja näytti vain toista sarvea Tutki säätilaa metsässä ja suolla ja vertaa tuloksia. Säätilaa voit tutkia mihin vuodenaikaan tahansa. 1. Mittaa a) ilman lämpötila C b) tuulen nopeus
LisätiedotSuomen kallioperä. Svekofenniset kivilajit eli Etelä- ja Keski-Suomen synty
Suomen kallioperä Svekofenniset kivilajit eli Etelä- ja Keski-Suomen synty Svekofenninen orogenia Pääosin 1900 1875 miljoonaa vuotta vanha Pohjoisreunaltaan osin 1930 1910 miljoonaa vuotta Orogenia ja
LisätiedotIlmastonmuutoksesta. Lea saukkonen Ilmatieteen laitos
Ilmastonmuutoksesta ja sään ääri ri-ilmiöistä Lea saukkonen Ilmatieteen laitos 9.12.2008 Havaittu globaali lämpötilan muutos 9.12.2008 2 Havaitut lämpötilan muutokset mantereittain Sinisellä vain luonnollinen
LisätiedotLEMPÄÄLÄN ARVOKKAAT LUONTOKOHTEET. Harjut ja kalliot
Harjut ja kalliot 52. Sotavallan harju Pinta-ala: Kylä: Omistaja: Status Metso soveltuvuus: 10,7 ha Sotavalta Yksityinen Arvokas harjualue, Pohjavesialue, Opetuskohde, Arvokas luontokohde Kyllä Merkittävä
LisätiedotMistä tiedämme ihmisen muuttavan ilmastoa? Jouni Räisänen, Helsingin yliopiston fysiikan laitos
Mistä tiedämme ihmisen muuttavan ilmastoa? Jouni Räisänen, Helsingin yliopiston fysiikan laitos 19.4.2010 Huono lähestymistapa Poikkeama v. 1961-1990 keskiarvosta +0.5 0-0.5 1850 1900 1950 2000 +14.5 +14.0
LisätiedotROVANIEMEN ALUEEN ASEMAKAAVOITUS, POHJANOLOSUHTEIDEN MAAPERÄN SELVI- TYS - VENNIVAARA
RAPORTTI 1 (5) Rovaniemen kaupunki Kaavoituspäällikkö Tarja Outila Hallituskatu 7, PL 8216 96100 ROVANIEMI ROVANIEMEN ALUEEN ASEMAKAAVOITUS, POHJANOLOSUHTEIDEN MAAPERÄN SELVI- TYS - VENNIVAARA YLEISTÄ
LisätiedotTampere Teisko Isosaari muinaisjäännösinventointi 2009
1 Tampere Teisko Isosaari muinaisjäännösinventointi 2009 Timo Jussila Kustantaja: Plus arkkitehdit 2 Sisältö: Perustiedot... 2 Inventointi... 3 Kartat... 4 Kuvia... 5 Kansikuva: rakennettavaa tonttialuetta,
LisätiedotSuomen lippu. lippu; liputus, liputtaa, nostaa lippu salkoon
Suomen lippu Suomessa on laki, miten saat liputtaa. Lipussa on valkoinen pohja ja sininen risti. Se on kansallislippu. Jokainen suomalainen saa liputtaa. Jos lipussa on keskellä vaakuna, se on valtionlippu.
LisätiedotKielellisten taitojen ja oppimisen tukeminen vuorovaikutuksessa Esimerkki: Vesi
Kielellisten taitojen ja oppimisen tukeminen vuorovaikutuksessa Esimerkki: Vesi Osallistujat: esiopettaja ja 15 lasta Aika: esiopetuksen syksy Lähde: TESSI-hanke, www.jyu.fi/tessi Kuvat: Kati Costiander
LisätiedotUURAINEN Hirvaskankaan muinaisjäännösinventointi 2004
1 UURAINEN Hirvaskankaan muinaisjäännösinventointi 2004 Timo Jussila Kustantaja: Uuraisten kunta 2 Sisältö: Perustiedot... 2 Inventointi... 3 Havainnot... 4 Äänekoski 41 Ruokomäki... 5 Yleiskartta... 6
LisätiedotHydrologia. Routa routiminen
Hydrologia L9 Routa Routa routiminen Routaantuminen = maaveden jäätyminen maahuokosissa Routa = routaantumisesta aiheutunut maan kovettuminen Routiminen = maanpinnan liikkuminen tai maan fysikaalisten
LisätiedotSyysrapsia Ruukissa. Miika Hartikainen, MTT Ruukki
Syysrapsia Ruukissa Miika Hartikainen, MTT Ruukki Syysrapsikokeen taustaa Koepaikkana MTT:n Pohjois-Pohjanmaan tutkimusasema Ruukissa Tarkoitus kokeilla syysrapsin menestymistä tavanomaista viljelyaluettaan
LisätiedotNaantalin kaupungin alueella sijaitsevien pohjavesialueiden luokka- ja rajausmuutokset
KUULUTUS VARELY/4158/2016 14.6.2017 Liitteet 1 kpl Naantalin pohjavesialueiden luokka- ja rajausmuutokset Varsinais-Suomen elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus (ELY-keskus) on tarkistanut Naantalin
LisätiedotHistoria muuttaa maisemaa
Historia muuttaa maisemaa 1 (5) Joet maisemassa Harjut ja kallioselänteet Ihminen ja muutokset maisemassa Tiet ja rautatiet Hyvinkääläistä luonnonmaisemaa on muovannut jäätiköityminen ja jään sulamisvaiheet
LisätiedotMikä määrää maapallon sääilmiöt ja ilmaston?
Mikä määrää maapallon sääilmiöt ja ilmaston? Ilmakehä Aurinko lämmittää epätasaisesti maapalloa, joka pyörii kallellaan. Ilmakehä ja sen ominaisuudet vaikuttavat siihen, miten paljon lämpöä poistuu avaruuteen.
LisätiedotHarjoitustehtävä 6. Harjut ja jäätikköjokien suistot
Harjoitus 6. Harjut ja jäätikköjokien suistot Tehtävä 1. Kävelkää muodostelman päällä, jotta tunnette korkeuserot ja muodon. - Kuinka korkeuserot muodostuivat? Mietittyänne saatte kartan, joka näyttää
LisätiedotKansainvälinen työssäoppiminen 8.11. - 20.12.2013 AlftaQuren, Alfta, Ruotsi Mirella Ohvo Ma13
Kansainvälinen työssäoppiminen 8.11. - 20.12.2013 AlftaQuren, Alfta, Ruotsi Mirella Ohvo Ma13 Halusin lähteä ulkomaille työssäoppimaan sekä tutustumaan pieneksi aikaa toiseen maahan ja kulttuuriin. Kuusi
LisätiedotIlmastonmuutokset skenaariot
Ilmastonmuutokset skenaariot Mistä meneillään oleva lämpeneminen johtuu? Maapallon keskilämpötila on kohonnut ihmiskunnan ilmakehään päästäneiden kasvihuonekaasujen johdosta Kasvihuoneilmiö on elämän kannalta
LisätiedotLUONTO. Vesistö. Kuvia joista. Kuvaaja Pasi Lehtonen. Sanasto:
LUONTO Vesistö Suomen luonto on rikas. Suomessa on noin 60 000 järveä. Suomessa on myös paljon lampia, jokia ja koskia. Suurin järvi on Saimaa, jossa elää Saimaan norppa. Se on eläin, joka elää vain Suomessa.
LisätiedotMaaperäkartoitus metsätalouden vesiensuunnittelun tueksi Timo Huttunen, GTK Timo Makkonen, Tapio
Maaperäkartoitus metsätalouden vesiensuunnittelun tueksi Timo Huttunen, GTK Timo Makkonen, Tapio 1 Tausta Metsätaloustoimenpiteiden vesiensuojelun kannalta kiintoaineshuuhtouman torjunta on avainasemassa.
LisätiedotKäsivarren Pättikän lammen pohjamudasta paljastunut Kirvespuu (näyte PAT4973) sijaitsee nykyisen metsänrajan tuntumassa. Kuvassa näkyvä rungon
Käsivarren Pättikän lammen pohjamudasta paljastunut Kirvespuu (näyte PAT4973) sijaitsee nykyisen metsänrajan tuntumassa. Kuvassa näkyvä rungon tyvipätkä on osa pitemmästä noin 15 metrisestä aihkimännystä,
LisätiedotGeologian pääsykoe 24.5.2011 Tehtävä 1. Nimi: Henkilötunnus
Tehtävä 1. 1a. Monivalintatehtävä. Valitse väärä vastaus ja merkitse rastilla. Vain yksi väittämistä on väärä. (Oikea vastaus=0,5p) 3 p 1.Litosfääri Litosfäärilaattojen liike johtuu konvektiovirtauksista
LisätiedotTy össäoppimi nen 9.1 -.6.2. 2013 Paikassa Blue Explorers Dive Center, Taurito Bay, Gran Canaria, Espanja
Ty össäoppimi nen Tuula Pekkala LHM11 Kalajoen ammattiopisto Ty össäoppimi nen 9.1 -.6.2. 2013 Paikassa Blue Explorers Dive Center, Taurito Bay, Gran Canaria, Espanja Gran Canaria on Espanjalle kuuluva
LisätiedotJohdatus talvisäihin ja talvisiin ajokeleihin
Johdatus talvisäihin ja talvisiin ajokeleihin 13.11.2013 Ilkka Juga Ilmatieteen laitos 13.11.2013 Talvi alkaa eri aikaan etelässä ja pohjoisessa Terminen talvi alkaa, kun vuorokauden keskilämpötila laskee
Lisätiedot1 Laske ympyrän kehän pituus, kun
Ympyrään liittyviä harjoituksia 1 Laske ympyrän kehän pituus, kun a) ympyrän halkaisijan pituus on 17 cm b) ympyrän säteen pituus on 1 33 cm 3 2 Kuinka pitkä on ympyrän säde, jos sen kehä on yhden metrin
LisätiedotLiite 2. Toimenpidealueiden kuvaukset
Liite 2. Toimenpidealueiden kuvaukset Toimenpidealue 1 kuuluu salmi/kannas-tyyppisiin tutkimusalueisiin ja alueen vesipinta-ala on 13,0 ha. Alue on osa isompaa merenlahtea (kuva 1). Suolapitoisuus oli
LisätiedotNurminen Leena 1, Zhu Mengyuan 3, Happo Lauri 1, Zhu Guangwei 3, Wu Tingfeng 3, Deng Jianming 3, Niemistö Juha 1, Ventelä Anne-Mari 2 & Qin Boqiang 3
Tuulen ja vesikasvillisuuden vaikutus sedimentin resuspensioon ja sisäiseen kuormitukseen Pyhäjärvellä ja Taihulla - näkökulma ilmastonmuutoksen vaikutuksiin Nurminen Leena 1, Zhu Mengyuan 3, Happo Lauri
LisätiedotMaiseman perustekijät Maisemarakenne. Sirpa Törrönen
Maiseman perustekijät Maisemarakenne Sirpa Törrönen 19.9.2016 Maisemaelementit Maiseman perustekijät Maiseman eri osat - Kartoituksessa tuotettua materiaalia kutsutaan usein perusselvityksiksi - Myös maisemainventointi
LisätiedotKAPPALE 3 RADEK TUTUSTUU JUSSIIN. Tunnetko jo Jussin?
KAPPALE 3 RADEK TUTUSTUU JUSSIIN. Moi Radek! Moi! Tunnetko jo Jussin? En tunne. Hän on Jussi, meidän työkaveri. Hauska tutustua. Mä oon Radek. Ootko sä se uus puolalainen? Joo, kyllä olen. Hauska tutustua
LisätiedotSUBSTANTIIVIT 1/6. juttu. joukkue. vaali. kaupunki. syy. alku. kokous. asukas. tapaus. kysymys. lapsi. kauppa. pankki. miljoona. keskiviikko.
SUBSTANTIIVIT 1/6 juttu joukkue vaali kaupunki syy alku kokous asukas tapaus kysymys lapsi kauppa pankki miljoona keskiviikko käsi loppu pelaaja voitto pääministeri päivä tutkimus äiti kirja SUBSTANTIIVIT
LisätiedotMaankohoaminen saaristossa
Maankohoaminen saaristossa KALVOSARJA 4 1) Ylempi ilmakuva esittää rantaviivaa 1940 luvun loppupuolelta läheltä Siiponjoen suistoa. Maankohoaminen ja joen mereen kuljettama irtain maaaines siirtää rantaviivaa
LisätiedotSaimaan altaan historia ja Saimaan lohi Matti Hakulinen 20.3.2014
Saimaan altaan historia ja Saimaan lohi Matti Hakulinen 20.3.2014 1 Esihistoriallinen kalliomaalaus Kirkkonummen Juusjärvellä. Osasuurennoksessa on kala, ehkä lohi, ja sen edessä kalastaja kädet palvonta-asennossa
LisätiedotParkano Vatusen ja Pahkalan kaavamuutosalueiden muinaisjäännösinventointi 2012
1 Parkano Vatusen ja Pahkalan kaavamuutosalueiden muinaisjäännösinventointi 2012 Timo Jussila Kustantaja: Parkanon kaupunki 2 Sisältö: Kansikuva: Perustiedot... 2 Inventointi... 2 Muinaisjäännös... 4 PARKANO
LisätiedotMittaukset suoritettiin tammi-, helmi-, maalis- ja huhtikuun kymmenennen päivän tietämillä. ( liite 2 jää ja sää havainnot )
JÄÄLINJAT 1 (1) Rovaniemi 8.12.21 ROVANIEMEN ENERGIA OY KEMIJOEN JÄÄPEITTEEN SEURANTA PAAVALNIEMI - SORRONKANGAS 29-21 Talven 21 aikana tehtiin Paavalniemi - Sorronkangas välille 6 jäätarkkailu linjaa
LisätiedotSaimaa Geopark -projekti
Saimaa Geopark -projekti Geo-kohteiden maastoinventointi 2014-2016 Suomen luonnon ja Geologian päivä 2016 Imatra Jari Nenonen ja Tapani Tervo Saimaan geologiset arvot Saimaan vaiheet: harju- ja kalliosaaret,
Lisätiedot