Maiseman perustekijät Maisemarakenne. Sirpa Törrönen

Transkriptio

1 Maiseman perustekijät Maisemarakenne Sirpa Törrönen

2 Maisemaelementit Maiseman perustekijät

3 Maiseman eri osat - Kartoituksessa tuotettua materiaalia kutsutaan usein perusselvityksiksi - Myös maisemainventointi tai maisemaselvitys termiä on käytetty

4 Maiseman eri osat Maanpinnan muodot, topografia Maaperä Vesisuhteet Ilmasto Kasvillisuus

5

6

7 Maanpinnan muodot, topografia Maiseman selkäranka Maastonmuotojen muokkaus vaikuttaa maisemakuvaan Kaupunkien rakentuminen muuttanut Vaikuttavat erityisesti: Visuaaliseen havaittavuuteen Näköalapaikkojen ja näkymien muodostumiseen

8 Vaikuttavat lisäksi Maastonmuodot ja niiden vaikutus - Ilmastoon - Säteilyolosuhteisiin - sekä lämpö-, sade-, tuuli-, ja lumioloihin

9 Maanpinnan muodot, topografia

10

11 Maaperä Maa täydentää kallioperän luomaa perusrunkoa Jääkausi muovannut, kallioperä vaikuttanut, Itämeren kehitysvaiheet Massanvaihdot ja täytöt nykyään muuttaneet

12 Maaperä Vaikuttaa voimakkaasti topografiaan Kasvillisuuteen ja eläimistöön Pienilmastoon ja rakentamisen sijoittumiseen Rooli myös pohjaveden muodostumisessa ja varastoitumisessa Vaikuttaa huomattavasti rakentamiskustannuksiin Kalliomaasto rakennusalueena haastava ja kasvualustana karu Savikot rakennusmaana huonoja, mutta kasvillisuudelle laadusta riippuen kohtalainen Hiekka- ja soramaat ovat kasvillisuudelle karuja, mutta rakentamiselle erinomaisia Turvealueet eivät sovellu rakentamiseen, mutta ovat luonnon monimuotoisuuden kannalta tärkeitä

13 Maa- ja kallioperä ja niiden vaikutus Helsingissä maaperää ovat muokanneet voimakas rakentaminen sekä massanvaihdot ja täytöt Alun perin ollut 35% kalliota, 20 % moreenia, 15 % hiekka- ja sora-alueita sekä 30 % savea Helsingissä laajoja täyttömaa-alueita Maa- ja kallioperä vaikuttaa topografiaan ja kasvillisuuteen ja eläimistöön, pienilmastoon, rakennettavuuteen Rooli pohjaveden muodostumisessa ja varastoitumisessa

14 Maaperä

15

16 Vesisuhteet Vaikuttaa Visuaaliseen ulkoasuun Maalajien rakennusteknisiin ominaisuuksiin Ilmasto-olosuhteisiin Kasvillisuuteen

17 Vesisuhteet Kaupungistuminen muuttanut luonnollisia oloja merkittävästi Virtaamien ääriolot, hulevedet Sademäärä suurempi

18

19

20 Vesisuhteet

21 Ilmasto Suomi kuuluu kosteaan ja viileään ilmastovyöhykkeeseen, jossa sadanta on haihduntaa suurempi Vaikuttaa kaikkiin muihin maisemaelementteihin Kasvillisuuteen Kallio- ja maaperän luonnollisiin muutoksiin Myös: Ihmisten viihtyvyyteen Rakennettujen alueiden luonteeseen, sijoittumiseen ja rakennustapaan Ilmastonmuutos voi tulevaisuudessa vaikuttaa Kuivuus, rankkasateet, kovat tuulet ja sään ääri-ilmiöt

22 Ilmasto Kaupunkialueet poikkeavat luonnontilaisista alueista Kaupunkialueilla sataa enemmän Haihtuu vähemmän Tuuli olosuhteet ovat erilaiset Lämpösaareke syntyy (Helsinki 0,7-0,8) Myös pilvisyys suurempaa Syyt jaettavissa kolmeen luokkaan: Rakenteiden ja pintojen vaikutus Ilman saastuminen Viemäröinti ja sadevesien pois johtaminen

23 Ilmasto ja sen vaikutus Helsingissä voimakas kaupungistuminen ja merellisyys vaikuttavat Tavallisimmat tuulen suunnat ovat lounas ja etelä Ilmasto vaikuttaa kaikkiin muihin maisemaelementteihin Vaikuttaa ihmisten viihtyvyyteen ja välillisesti myös rakennettujen alueiden luonteeseen, niiden sijoittumiseen ja rakennustapaan

24 Ilmasto

25 Kasvillisuus Muodostumiseen vaikuttavat kallio- ja maaperä, vesi ja ilmasto Jos jokin tekijä muuttuu, myös kasvillisuus muuttuu

26

27 Kasvillisuus Vaikuttaa Alueen identiteetin ja omaleimaisuuden muodostumiseen Luo kaupunkitilaa ja vaikuttaa asuinympäristöön Ihmisten terveyteen ja viihtyvyyteen Lämpötilaan, tuulisuuteen ja ilmankosteuteen Lieventää kaupungin aiheuttamia ympäristöhäiriöitä Parantaa pienilmastoa Sitoo maaperää ja siten estää eroosiota Säätelee veden virtauksia

28

29

30

31 Metsätyypit Kankaat - Karukkokangas (CIT) - Kuiva kangas (CT) - Kuivahko kangas (VT) - Tuore kangas (MT) - Lehtomainen kangas (OMT) Lehdot (OMaT)

32

33

34

35

36 Kasvillisuus

37 Maisemarakenne

38 Maisemarakenne Luontosuhteisiin perustuva maiseman analysointimetodi Maastorakenteen sekä siinä toimivien luonnonprosessien ja kulttuuriprosessien muodostama dynaaminen kokonaisuus, jonka perusosia ovat maa- ja kallioperä, ilmasto, vesi, elollinen luonto ja kulttuurisysteemi

39 Kalvot: Maija Rautamäki

40 Maisemarakenne Havainnollistettaessa esitetään usein maiseman perusrunko eli maaston, kallio- ja maaperän määrittämä selänteiden ja laaksojen muodosto Osa alueen identiteettiä ja sen tunteminen auttaa alueen ja sen ominaispiirteiden ymmärtämisessä

41 Maisemarakenne Esitetään usein: Selänteet Laaksot Vaihettumisvyöhykkeet Maiseman solmukohdat Rakennetut alueet

42

43 Selänteet: Maaston suhteellisesti korkeimpia osia Toimivat usein pohjaveden muodostumisalueina Vedenjakajina Jaottelu Kallioselänne Moreeniselänne Harjuselänne Tms.

44 Laaksot: Maaston suhteellisesti alavimmat alueet Jaottelu Jokilaakso Järvilaakso Murroslaakso Tasankolaakso Tms.

45

46

47

48

49 Vaihettumisvyöhykkeet Alueet, jotka eivät ole selvästi selänteitä tai laaksoja Usein rakentaminen on sijoittunut vaihettumisvyöhykkeelle

50 Maiseman solmukohdat Paikkoja, joissa usea voimakas maisemaelementtiä (esim. selänne, laakso, vesistö) kohtaa tai leikkaa toisensa Solmukohtiin on usein syntynyt asutusta jo esihistoriallisena aikana Nykyäänkin usein jokin merkkirakennus, kuten kartano

51 Alkuperäinen: Maija Rautamäki

52

53 Maisemarakenne Helsingissä selänteet ovat pääasiallisesti kallioselänteitä ja laaksot ovat muodostuneet kallioperän murroslinjoihin. Selänteille ovat tyypillisiä pienipiirteisyys ja painanteita peittävät ohuet moreenikerrokset. Helsingin laaksoista merkittävin on Vantaanjoenlaakso. Helsingin alueella on kuitenkin myös kallioperän murroslinjoihin syntyneitä murroslaaksoja sekä laaja tasankolaakso. Helsingin maisemarakenteessa näkyy selkeästi maiseman jakautuminen kahteen osaan Läntinen osa on pyöreähköjen mäkien leimaamaa selännettä. Idässä maisemaa hallitsee hyvin selväpiirteinen selänne, joka rajautuu Vantaanjoenlaakson tasankolaaksoon Maisemarakenne on osa Helsingin identiteettiä ja sen tunteminen auttaa kaupungin ymmärtämisessä.

54

55

56

57

58

59 Ot2 Maiseman perusselvitykset Maisemarakenne

60 Harjoitukset klo (15.45) (18.45)