Kotiseutu. Kotiseutuun samaistumista kutsutaan alueelliseksi identiteetiksi. Joku voi kokea kotiseudukseen kylän, kaupunginosan tai kotikunnan

Transkriptio

1 Suomi

2 Kotiseutu Kotiseutuun samaistumista kutsutaan alueelliseksi identiteetiksi. Joku voi kokea kotiseudukseen kylän, kaupunginosan tai kotikunnan Joku taas maakunnan, Suomen, Euroopan tai jopa koko maailman.

3 Kansallismaisemat Suomesta on valittu 27 tunnettua maisemaa, jotka kuvaavat maamme eri alueita. Näitä kutsutaan kansallismaisemiksi. Kansallismaisemiin kuuluu luonnonmaisemia kuten Koli ja Saaristomeri sekä kulttuurimaisemia kuten Olavinlinna ja Tammerkoski.

4 Suomen maakunnat Suomessa on 19 maakuntaa

5 Suomi kuuluu Pohjoismaihin Pohjoismaita ovat Suomi, Ruotsi, Norja, Tanska ja Islanti Skandinavian maat ovat Ruotsi ja Norja Fennoskandian muodostavat Skandinavia, Suomi, Kuolan niemimaa ja Karjala. Suomen naapurimaita ovat Ruotsi, Norja., Venäjä ja Viro.

6 Globalisaatio Globaali tarkoittaa maailmanlaajuista. Globalisaatio tarkoittaa koko maailman yhdentymistä ja kansainvälistymistä. Tämä on nykyään helpompaa kuin ennen. ( tv, internet, nettikaupat, yhteydenpito erilaisilla sovelluksilla ( esim. WhatsApp, Skype, sähköposti, Messenger) EU, YK, kehitysyhteistyö, maailmanlaajuiset konferenssit esim. ympäristönsuojelussa.

7 Kartta Kartta kuvaa aluetta ylhäältä päin katsottuna ja pienennettynä.

8 Erilaisia karttoja Peruskartta (1:25 000) julkaisija Maanmittauslaitos Maastokartta (1:50 000) julkaisija Maanmittauslaitos Merikortti (1:40 000) julkaisija Liikennevirasto Suunnistuskartta (esim. 1: ) julkaisija suunnistusseurat

9 Mittakaava Mittakaava ilmoittaa missä suhteessa maaston kohteet on piirretty kartalle. Kartoissa mittakaava esitetään joko janamittakaavana tai numeromittakaavana

10 Karttamerkit Maastoa kuvataan karttamerkkien avulla. Kartassa käytetyt karttamerkit esitellään kartan selitteessä. Korkeuskäyrät kuvaavat korkeusvaihteluita.

11 Tehtäviä 1. Tarkastele maastokarttaa s. 16 ja mittaa matka Kuuttilasta Pakkalaan A. linnuntietä B. maantietä 2. Tee tehtäväkirjasta tehtävät 1, 2, 3, 4, 5b

12 Suomen ilmasto Miten sää ja ilmasto eroavat toisistaan? Suomessa vallitsee kylmä ilmasto. Suomen ilmastoon vaikuttavat pohjoinen sijainti, Golf-virta sekä länsi- ja lounaistuulet. Suomen eri osissa erilainen paikallisilmasto

13 Ilmastodiagrammi Ilmastodiagrammi esittää lämpötilan ja sademäärän kuukausittaisen keskiarvon. Keskiarvot on laskettu kolmenkymmenen vuoden ajanjaksolta. Katso kirjasta kuva ilmastodiagrammeista s. 23

14 Suomessa on neljä vuodenaikaa Suomi kuuluu kylmän ilmaston alueeseen. (kts. kuva maapallon suurilmastoista kirjasta s. 24) Kylmässä ilmastossa kylmimmän kuukauden keskilämpötila on pakkasen puolella, mutta lämpimimmän kuukauden keskilämpötila kohoaa yli 10 C:een. Nämä suuret lämpötilan vaihtelut aiheuttavat sen, että kylmän ilmaston alueella on kylmä ja luminen talvi sekä viileä, lumeton kesä. Talven ja kesän väliin jäävät syksy ja kevät. Kylmälle ilmastolle on tyypillistä myös kohtalainen sademäärä, joka jakautuu melko tasaisesti ympäri vuoden.

15 Suomen paikallisilmastot Suomen eri osissa on hyvin erilainen paikallisilmasto, koska Suomi on pohjois-eteläsuunnassa pitkä maa. Itämerellä on myös suuri vaikutus paikallisilmastoihin. Paikallisilmasto määrää kasvukauden pituuden. Kasvukausi on ajanjakso, jolloin vuorokauden keskilämpötila on pysyvästi korkeampi kuin +5 c. Katso s. 25 kartat

16 Suomen ilmasto lämpenee Luonnollinen kasvihuoneilmiö on hyvä asia. Se pitää maapallon lämpimänä. Ihmisen toiminta on kuitenkin voimistanut kasvihuoneilmiötä, minkä seurauksena maapallon keskilämpötila kohoaa. Suomessa lämpeneminen koko maapallon keskiarvoa voimakkaampaa. Etenkin lämpötilat talvella nousevat.

17 Ristiina-portfoliosta tehtävä 3 Tehtävät

18 Ilmakehä Ilmakehä koostuu pääosin typestä, N (78%) ja hapesta, O (21%) Suurin osa ilmakehän massasta on alimmassa kerroksessa. Ylöspäin mentäessä ilma harvenee, koska maan vetovoiman vaikutus ilman molekyyleihin vähenee. Noin 100km:n korkeudessa on jo lähes täydellinen tyhjiö. Lämpötila laskee myös ylöspäin mentäessä noin 6,5 C /km

19 Sateet Suomessa sataa keskimäärin joka toinen päivä. Se johtuu siitä että Suomen leveyspiireillä kylmä ilma ja lämmin ilma kohtaavat = polaaririntama

20 Ilmamassat Tuulet kuljettavat ilmamassoja, jotka vaikuttavat säähämme Ilmamassat saavat ominaisuutensa, kun ne ovat pitkään paikallaan esim. meren yläpuolella kosteita ja mantereen yläpuolella kuivia. Suomeen vaikuttavat pohjoisen arktiset ilmamassat, polaariset ilmamassat ja etelän keskileveysasteiden ilmamassat. (Kirjan kuva s. 29)

21 Säärintamat Säärintamat ovat ilmamassojen rajavyöhykkeitä. Suomen sään kannalta tärkein on polaaririntama. Polaaririntaman sijainti vaihtelee. (Kuva s. 29) Talvella polaaririntama sijaitsee Suomen eteläpuolella ja Suomessa vallitsevat polaariset ilmamassat. Kesällä polaaririntama sijaitsee pohjoisempana, jolloin Suomessa vallitsevat keskileveysasteiden ilmamassat. Polaaririntaman kohdalla sää on vaihteleva.

22 Matalapaine Polaaririntamassa lämmin ilma työntyy kylmän ilman päälle. Kun lämmin ilma kohoaa, se jäähtyy ja sen sisältämä kosteus tiivistyy sateeksi => maan pinnalle kehittyy matalapaine Suomessa länsi- ja lounaistuulet saavat matalapaineet liikkeelle. Liikkuvat matalapaineet tuovat Suomeen sadepilviä.

23 Pilvet Pilvet syntyvät ilmakehässä, kun ilma kohoaa ylöspäin ja jäähtyy Pilvet ovat pienten hiukkasten ympärille pisaroiksi tiivistynyttä tai jääkiteiksi härmistynyttä vettä. Katso tehtäväkirjan kuva pilvistä s. 19

24 Meteorologi Ilmatieteen laitos tekee säähavaintoja yli 400 havaintoasemalla eri puolilla Suomea. Meteorologi laatii sääkartan ja -ennusteen.

25 Tehtävät Ristiina-portfoliosta tehtävä 4 Kirjasta s. 32 tehtävät 1, 2, 3, 4 (Vastaukset tehtäviin löytyvät sivuilta 28-29) Lue kirjasta s. 33 ja tee sieltä tehtävä 2

26 Peruskallio Suomen kallioperää sanotaan peruskallioksi. Se on syntynyt miljardeja vuosia sitten.

27 Maankamara ja maaperä Jalkojesi alla oleva maa on maankamara Maalajit muodostavat maaperän Maaperän alla on kiinteä kallioperä

28 Suomen kallioperä on ikivanha Suomen maaperä on melko nuorta, sillä se on syntynyt viimeisen jääkauden jälkeen. Kallioperä sensijaan on paikoin jopa yli 3 miljardia ( ) vuotta vanhaa. Suurin osa on syntynyt 2,5 miljardia vuotta sitten. Suomen ikivanhaa kallioperää kutsutaan peruskallioksi. Kirjasta aukeama s

29 Kallioperä koostuu useista kivilajeista Suomen yleisin kivilaji on graniitti. Se kuuluu jähmettyneisiin kivilajeihin. 1. Jähmettyneet kivilajit Syntyvät kun sula magma jähmettyy. 2. Kerrostuneet kivilajit Syntyvät kun irtaimet maalajit kovettuvat. Esim. hiekkakivi, kalkkikivi, savikivi 3. Muuttuneet kivilajit Syntyvät kun mineraalit kiteytyvät uudelleen. Esim. gneissi, joka on syntynyt graniitista.

30 Tekstikirjan tehtävä 2 Tehtävät

31 Jääkausiaika Elämme parhaillaan jääkausiaikaa. Tällä hetkellä suurimmat mannerjäätiköt sijaitsevat Etelämantereella ja Grönlannissa. Jääkausiajalla jääkaudet ja lämpökaudet vuorottelevat. Viimeisin jääkautemme oli Veiksel.

32 Veiksel-jääkausi Alkoi vuotta sitten. Pohjois-Euroopassa jäätikön muodostuminen eli jäätiköityminen alkoi Islannissa ja Skandeilla. Jäätiköt muodostuvat, kun talven aikana satanut lumi ei ehdi sulaa viileiden kesien aikana. Koko Pohjois-Eurooppa peittyi vähitellen mannerjäätikön alle. Kylmin vaihe oli vuotta sitten. Mammutit elivät jääkauden aroilla.

33 Jäätikön sulaminen Ilmasto lämpeni vuotta sitten ja mannerjäätikkö alkoi sulaa. Veiksel-jääkausi päättyi noin vuotta sitten. Aluksi suurin osa nykyisestä Suomen maa-alasta oli mannerjäätikön sulamisvesien peitossa. Uuden jääkauden odotetaan tulevan viimeistään vuoden kuluttua.

34 Mannerjäätikkö Suomessa Jäätikkö virtasi Skandien vuoristosta kohti Suomea. Liikkuva jäätikkö hioi kalliomme monin paikoin sileiksi ja mataliksi silokallioiksi. Jäätikkö murskasi kallioperästä erikokoista kiviainesta: soraa, hiekkaa, savea ja kiviä. Jäätikkö kuljetti tätä irtonaista kiviainesta mukananaan ja kasasi kallioperän päälle. => syntyi Suomen yleisin maalaji, moreeni.

35 Jäätikön sulaessa Jäätikön sulamisvedet muodostivat jäätikköjokia. Nämä joet kuljettivat mukanaan kiviainesta. Jäätikköjoet kasasivat deltoja, savikoita ja harjuja ja lajittelivat kiviainesta maalajeiksi. Jäätiköstä irronneita jäälohkareita saattoi hautautua soran ja hiekan alle. Kun jäälohkare suli, sen päälle kasaantuneet maa-ainekset romahtivat => suppakuopat. Pysähtyneen jäätikön reunan eteen kasaantui reunamuodostumia (Ensimmäinen, Toinen ja Kolmas Salpausselkä ja Sisä-Suomen reunamuodostuma) kts. kartta s. 51 Virtaava vesi kulutti kallioon hiidenkirnuja. Jääkauden jäljet kuvia s

36 Tehtäväkirjan tehtävät 1-3 Tehtävät

37 Jääkauden jälkeen Jääkaudella Suomen maankamara painui mannerjäätikön alla jopa kilometrin verran alaspäin. Suomi olikin jään sulamisen jälkeen lähes kokonaan veden peitossa. Kun jääpeite suli, maa kohosi aluksi hyvin nopeasti. Sitten kohoaminen hidastui. Kasvit ja eläimet tulivat sitä mukaa, kun maata tuli näkyviin. Niiden perässä tulivat ihmiset. Tähän mennessä maa on kohonnut paikoin jopa 700m. Maan kohoaminen jatkuu edelleen.

38 Suomen metsät Lähes koko Suomi kuuluu pohjoiseen havumetsä-vyöhykkeeseen eli taigaan. Sen yleisimmät puulajit ovat mänty ja kuusi. Mänty kasvaa pohjoisempana kuin kuusi. Männyt eivät juurikaan kasva enää taigan pohjoisrajan eli havumetsärajan pohjoispuolella. Siellä on tunturikoivikoita. Taigalla on paljon soita. Kun suokasvit kuolevat, niistä muodostuu vähähappisissa oloissa turvetta. Nykyään enää pieni osa metsistä on luonnontilassa, koska suurin osa metsistä on otettu metsätalouskäyttöön. Luonnontilaisissa metsissä on paljon enemmän eliölajeja kuin talousmetsissä.

39 Järvet ja joet muodostavat vesistöjä Suomessa sataa enemmän vettä kuin ehtii haihtua. Suurin osa vedestä imeytyy maaperään ja suodattuu maalajien läpi ja siitä tulee pohjavettä. Vesi joka ei suodatu maaperään on pintavettä. Sitä on vesistöissä, kuten puroissa, lammissa, järvissä ja joissa. Järvien ja jokien muodostamia ketjuja kutsutaan vesistöreiteiksi Vesi kulkee laskujokia pitkin mereen. Vedenjakajat ovat ympäristöään ylempiä alueita, jotka erottavat vesistöjä toisistaan. Suomen päävedenjakajat ovat Maanselkä ja Suomenselkä. (s. 71)

40 Tyypillinen suomalainen järvi pieni (keskim. alle 18 ha) nuori (alle v) matala (keskisyvyys 7m) suuntautunut luoteesta kaakkoon karu -> vähäravinteinen tummavetinen (paljon humusta) sokkeloinen

41 Itämeri Itämeri on yksi maailman erikoisimmista meristä. se on pieni, matala ja vähäsuolainen sisämeri. Itämeri on erityisen herkkä merialue Sen vesi on murtovettä eli suolaisen ja makean veden sekoitusta.

42 Tehtäviä Ristiina-portfolion tehtävät 6 ja 7 (Tehtävään 6 saat apua Nykyinen maankohoaminen Satakunnassa -artikkelista netissä) Oppikirjasta s. 66 tehtävät 1 ja 2, s. 72 tehtävä 1 ja s. 80 tehtävä 2