KOTISEUTUNI PERNIÖ. Oma koti kullan kallis

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "KOTISEUTUNI PERNIÖ. Oma koti kullan kallis"

Transkriptio

1 KOTISEUTUNI PERNIÖ Oma koti kullan kallis Olen asunut koko ikäni Perniön keskustassa, Perniössä, joka kuuluu nykyään Saloon. Salon koordinaatit ovat 60,5 N 23 E. Kotimaani on Suomi, ja asun Varsinais-Suomen maakunnassa, joka kuuluu Lounais-Suomeen. Suomi on yksi Pohjoismaista, ja sijaitsee Pohjois-Euroopassa. Suomen kehyskoordinaatit ovat N, E. Suomen rajanaapureita ovat Ruotsi, Norja ja Venäjä. Pohjoismaihin kuuluvat näiden maiden lisäksi myös Islanti ja Tanska. Suomen oma meri on Itämeri, joka ympäröi Suomea etelässä, lännessä ja lounaassa. Haluaisin asua Perniössä myös aikuisena. Minusta Perniö on mukava, pieni paikkakunta, ja täällä järjestetään minusta paljon erilaista toimintaa ja harrastusmahdollisuuksia riittää. Täällä on myös kaikki tärkeät ystäväni ja paljon mukavia ihmisiä. Moni lähisuvustanikin asuu Salon alueella. Perniössä asuu paljon lapsiperheitä, mutta myös vanhuksia. Ostoksille pääsee vaikka Saloon vajaan puolen tunnin ajomatkalla, ja löytyyhän niitä kauppoja täältä Perniöstäkin. Moni pitää Perniötä tylsänä paikkana, ja tykkäisivät asua kaupungissa. Tämä on minun lisäksi

2 monen muun kotiseutu, ja kaiken kaikkiaan Perniö on minusta ihanteellinen paikka asua, sen hyvät ja huonot puolet huomioon ottaen. 1. Suomen kartta. Punaisella on merkitty Perniö. 2. Perniön vaakuna

3 3. Kotiseutuni. ( Kartta on vihkossa) Kylmä ilmasto ja neljä vuodenaikaa Suomen ilmastoon vaikuttavia tekijöitä ovat pohjoinen sijainti, Golf-virta, länsi ja lounaistuulet, meret ja Euraasian manner. Tärkein vaikuttaja on pohjoinen sijainti. Koska maapallo on pallonmuotoinen, auringonsäteilyn määrä on pienempi pintaalaa kohden pohjoisessa kuin etelässä, jolloin säteet tulevat pohjoiseen viistosti. Ilman Golf-virtaa Suomessa olisi paljon kylmempi, koska Golf-virta siirtää päiväntasaajalta meriveteen sitoutunutta lämpöä Norjan rannikolle asti, ja siitä länsi- ja lounaistuulet kuljettavat lämpöä pohjoiseen Suomeen. Suomen ilmastoon vaikuttavat myös meri-ilmasto, sekä Euraasian mantereen

4 mannerilmasto. Suomessa on väli-ilmasto, jossa meri- ja mannerilmaston piirteet vaihtelevat tuulensuunnan mukaan. Maapallon suurilmastoista Suomi kuuluu kylmän ilmaston alueeseen. Ilmastolla tarkoitetaan millainen sää kyseisellä alueella tyypillisesti on. Vuosien ajan mitataan lämpötilojen ja sademäärien keskiarvoa, jonka avulla voidaan kuvata ilmastoa. Koska Suomi on pitkä valtio, sää voi olla hyvin erilainen etelässä kuin pohjoisessa. Perniön paikallisilmasto on pohjoisen ilmastoon verrattaessa paljon lämpimämpi. Siihen vaikuttaa muun muassa sijaintimme rannikkoseudulla. Meri kerää kesällä lämpöä ja talvella luovuttaa sitä rannikolle, tasoittaakseen lämpötilaeroja. Meren läheisyys vaikuttaa myös sademäärään. Rannikolla sataa enemmän kuin sisämaassa, koska kosteus tiivistyy rannikolla sateeksi. Keskilämpötila Salossa on noin 5 C. Talvella etelän ja pohjoisen keskilämpötilojen ero voi olla jopa 12 C. Kesällä lämpötilojen ero on pienempi. Paikallisilmasto määrää myös sademäärien erot. Kasvukausi on ajanjakso, jolloin kasvit pystyvät kasvamaan. Silloin lämpötilan on oltava pysyvästi päälle 5 C. Myös kasvukauden pituuden määrää paikallisilmasto. Perniössä kasvukausi kestää 180 vuorokautta. Pohjois-Suomessa kasvukausi saattaa olla jopa 80 vuorokautta lyhyempi. Sääennusteet kahdelle seuraavalle päivälle: Saloon ennustetaan keskiviikkona noin astetta, pilvistä ja vähän lunta. Navakkaa itätuulta. Päiväksi luvataan lumipyryä lounaasta. Pimeys päättyy klo 8:05, ja aurinko nousee 9:00. Aurinko laskee 15:30 ja pimeys alkaa 16:25. Torstaille Saloon ennustetaan -3 asteen pakkasta, lunta tulee enemmän kuin keskiviikkona. Pimeys päättyy klo 8:07 ja aurinko nousee 9:02. Aurinko laskee 15:28 ja pimeys alkaa 16:23. Suomi sijaitsee lauhkealla lämpövyöhykkeellä, mikä mahdollistaa neljä selkeästi erottuvaa vuodenaikaa. Talvet ovat Suomessa lumisia ja kylmiä, lämpömittari menee miinuksen puolelle. Kesät ovat melko viileitä, mutta lumettomia ja huomattavasti

5 lämpimämpiä. Talven ja kesän väliin jää selkeästi vielä kaksi vuoden aikaa; syksy ja kevät. Suomessa on siis neljä vuoden aikaa, mikä on minusta todella hienoa. Talvella voi harrastaa lumilajeja, kesällä voi uida ja makoilla rannoilla, keväällä lumet sulavat ja luonto alkaa herätä, ja syksyllä kaivetaan villapaidat esiin kaapista ja nautitaan kauniinvärisestä luonnosta. 4. Kevät 5. Kesä 6. Syksy 7. Talvi (Teijon retkeilyalueelta 2010) Ilmasto muuttuu Ilmasto muuttuu; luonnollisesti, ja ihmisten aiheuttamana. Luonnollisen ilmaston muutoksen syitä ovat kasvihuoneilmiö, maankiertoradan ja akselin kaltevuuden muutokset, mannerlaattojen liikkeet, auringon aktiivisuus, etäisyys auringosta, ja merivirtojen muuttuminen. Luonnollinen ilmaston muutos mahdollistaa elämän ja pitää lämmön maapallolla, se mahdollistaa myös jääkausien

6 ja lämpökausien vuorottelun. Ihmisen aiheuttama ilmastonmuutos voimistaa kasvihuoneilmiötä. Energian tuotanto, teollisuus, sekä liikenne ja asuminen lisäävät hiilidioksidin ja kasvihuonekaasujen määrää ilmakehässä. Ilmastonmuutoksen myötä maapallon keskilämpötila kohoaa, ja eliölajien tulevaisuus on vaakalaudalla, koska ne eivät välttämättä sopeudu muutoksiin. Ilmastonmuutoksesta puhutaan kansainvälisestikin. Se koskee niin Suomea, Perniötä kuin meitäkin. Sen minkä olemme itse aiheuttaneet, tulisi myös meidän korjata. Ilmastonmuutos on minusta suuri asia, niin kuin Itämeren saastuminen, luonnon turmeleminen ja roskaaminenkin. Luonto on minulle tärkeä ja pyrin pitämään siitä hyvää huolta muun muassa ajattelemalla ekologisesti ja kannustamalla muita tekemään hyviä valintoja. Pyrin huomauttamaan kavereilleni jos he roskaavat, ja itse pyrin tekemään yhden hyvän teon luonnolle ainakin kerran päivässä. Uskon että tulevaisuudessa yhä useammat oppivat ajattelemaan ekologisesti ja ymmärtämään maapallon tilanteen. Pinnalla Salon seutu on pinnanmuodoltaan alankoa, eli maa-alue on metriä merenpinnan yläpuolella. Varsinais-Suomen korkein paikka on Saramäki Kiikalassa. Saramäki on vähän päälle 169 metriä pitkä.

7 8. Olen itse käynyt Saramäellä ja voin todeta, että olihan se melko korkea paikka, vaikkakin hyvin pieni pohjoisen huippuihin verrattuna. (Kuva otettu ) Jalat maassa Maankamara muodostuu kallio- ja maaperästä. Kallioperä koostuu kivilajeista, maaperä taas maalajeista.

8 Etelä- ja Keski-Suomen kallioperästä suurin osa muodostui miljoonaa vuotta sitten vuorenpoimutuksessa. Suomen kallioperää sanotaan peruskallioksi, koska se muodostaa maallemme perustan. Nykyisin peruskallio on vakaa. Peruskalliomme on osa Fennoskandian kilpeä, joka ulottuu Etelä-Norjasta Ruotsin ja Suomen kautta Kuolan niemimaalle ja Karjalaan. Fennoskandian kilven kallioperä on koko Euroopan paksuinta, jossain jopa 65 kilometrin paksuista. Kallioperä koostuu kivilajeista, joita on useita. Ne ovat kaikki syntyneet eri tavoin. Suomen kallioperän yleisin kivilaji on graniitti, jota on myös Perniön seudulla. Graniitti on syntynyt jähmettymällä magmasta, hitaasti syvällä maankuoressa. Graniitti on jähmettynyt kivilaji, eli magmakivilaji ja syväkivilaji. Graniitti koostuu kolmesta mineraalista, joita on kiille, kvartsi ja maasälpä. 9. Suomalaista graniittia Maaperä muodostuu irtaimista maalajeista, kuten moreenista, hiekasta ja mullasta. Maaperän paksuus vaihtelee paikoitellen, mutta tavallisimmin kiinteä kallioperä tulee vastaan 3-4 metrin päässä. Jääkausiaika Jääkausiajalla mannerjäätiköt ja vuoristojäätiköt peittävät suuren alueen maapallon pinnasta. Nykyiset mannerjäätiköt ovat Etelämantereella ja Grönlannissa. Jääkausiajalla lämpö- ja jääkaudet vuorottelevat. Jääkaudella lumi alkaa kerrostua jääksi, koska kesät ovat niin viileitä, ettei lumi ehdi sulaa. Lämpökaudella lumi alkaa sulaa, koska ilmasto on niin lämmin. Jääkausiajalla jääkausien ja lämpökausien vuorotteluun vaikuttaa auringon säteilyn määrän muutokset. Säteilyn määrään vaikuttaa akselin kaltevuus ja radan soikeus. Viimeisin jääkausi oli Veiksel-jääkausi, joka päättyi vuotta sitten.

9 Auringon säteilyn määrään vaikuttavat tekijät. Säteilyn määrän muutokset vaikuttavat jääkausien ja lämpökausien vaihteluun jääkausiajalla. Jääkauden jälkeen Jääkausi jätti jälkeensä ainutlaatuisia merkkejä. Mannerjäätikkö muokkasi maisemamme tällaiseksi kuin se on. Mannerjäätikkö hioi liikkuessaan kalliomme paikoin sileäksi ja matalaksi silokallioksi. Jäätikön pohjassa oli kiviä, jotka rouhivat kallioon uurteita, joiden avulla voi päätellä jäätikön liikkeen suunnan.

10 10. Silokalliota Hangossa. (Kuva otettu obi:sta) Liikkuessaan jäätikkö murskasi kallioperästä erikokoista kiviainesta. Soraa, hiekkaa, savea ja kiviä kulkeutui jäätikön mukana, ja kasautui kallioperän päälle moreeniksi. Moreeni on Suomen yleisin maalaji. Moreenissa on sekaisin eri raekokoja, savesta kulmikkaisiin kiviin. Jäätikön sulaessa syntyi jäätikköjokia, joissa virtasi sulamisvesiä. Jäätikköjoet lajittelivat maalajeja. Ne kuljettivat ja kasasivat hiekkaa ja soraa jään sisällä, jäätikön railoihin ja tunneleihin. Jäätikön reunan perääntyessä kasaantuneesta hiekasta ja sorasta muodostui harjuja. Jäätikön reuna-alueille kulkeutuneet yksittäiset, suuret kivet voivat olla siirtolohkareita. Ennen vanhaan siirtolohkareita sanottiin pirun kiviksi, koska

11 uskottiin pirun heittäneen ne taivaalta pellolle. Silloin ei vielä tiedetty mistä ne ovat keskelle peltoa kulkeutuneet. 11. Siirtolohkare ja minä, Perniössä, Sydän-Saurussa Jäätikköjokien virtauksen vähentyessä, jokisuihin kasaantui hiekkaa ja soraa, jotka muodostivat tasaisia suistoja, eli deltoja. Jäätikköjoet muodostivat Suomen lajittuneet kivennäismaalajit: sora, hiekka, hieta, hiesu ja savi. 12. Delta kolmannella salpausselällä, Tuohitussa, Perniössä. (Kuva otettu obi:sta)

12 Savikot syntyivät, kun kevyemmät ainekset: hieta, hiesu ja savi laskeutuivat pohjaan kauempana jokisuista. Savikot ovat erinomaisia viljelyyn, joten niistä on muokattu peltoja. 13. Savikkoa Perniössä 14. Osa ensimmäistä Salpausselkää. Hangossa, Tullinrannassa, Suomen eteläisimmällä rannalla. Kiviä jäi usein pyörimään jäätikköjokien voimakkaisiin pyörteisiin tai putouksiin. Kivet hioivat ja porasivat kallioon sileäpintaisia hiidenkirnuja. Ne voivat olla jopa yli vuotta vanhoja.

13 15. Hiidenkirnu, joka on murtunut. Perniössä. (Kuva otettu obi:sta) 16. Karpinmäeltä. Paikallaan pyörinyt kivi on hionut kalliota Maankohoaminen Paksu mannerjäätikkö painoi maankamaraa alasäin, jopa kilometrin verran. Jään sulaessa maa alkoi kohota, koska sen taakka keveni. Aluksi kohoaminen oli hyvin nopeaa, mutta nyt se on hitaampaa. Maa kohoaa silti jatkuvasti.

14 Maankohoamisen seurauksena merenlahdet kuroutuvat järviksi, jolloin merien eläimiä jää loukkuun, saarten pinta-ala kasvaa ja ne kasvavat kiinni mantereeseen, vesistöt madaltuvat tai soistuvat, muinaiset rannat kohoavat mäkien rinteille, jokien virtaussuunta muuttuu ja nykyiset rannikkokaupungit siirtyvät sisämaahan. Vedestä nousee koko ajan uutta maata. Rantaviiva muuttuu huomattavasti, sillä maan arvellaan kohoavan vielä metriä. Kotiseudullani maankohoamisen olen huomannut esimerkiksi Salon Teijon retkeilyalueen Ancylus-järven muinaisrantana ja Karpinmäkenä, joka ennen oli saari. 17. Karpinmäellä on pronssikautinen hautaröykkiö, joka on pronssikauden alkuvuosina Skandinaviasta siirtolaisten mukana Suomen rannikolle tullut uusi hautausmenetelmä. Kiviröykkiöön haudatun vainajan mukaan laitettiin arvoesineitä. Myöhemmin polttohautaus tuli vallitsevaksi hautausmenetelmäksi. Itämeren muinaiset rannat meri- ja järvivaiheiden ajalta näkyvät nykyään mäkien rinteillä. Maisemassa muinaisrannat näkyvät maavalleina ja kivivyöhykkeinä.

15 18. Kaunista maisemaa Förbyssä.

16 19. ja 20. Kalliomaalauksia Ulkoluodossa, Förbyssä Metsät Suomen etelärannikolla on tammivyöhyke. Tammivyöhyke on havumetsän ja lehtimetsän vaihettumisalue. Tammivyöhykkeellä viihtyvät tammet, kuten muutkin jalot lehtipuut, sekä havupuut. Myöhemmin jaloille lehtipuille sopivat maa-alueet on otettu käyttöön maanviljelyssä. Luonnontilaisia metsiä on enää harvassa, koska suurin osa metsistä on otettu metsätalouskäyttöön. Luonnontilaiset metsät ovat monimuotoisempia kuin talousmetsät, koska niissä asuu enemmän eliölajeja ja elinympäristöjä on enemmän. Luonnontilaisessa metsässä kasvaa eri-ikäisiä, eri lajeja, kuolleita ja lahoja puita. Metsien monimuotoisuudesta käytetään käsitettä biodiversiteetti. Minulle metsät ovat hyviä vapaa-ajan viettopaikkoja, paikkoja joissa voi nauttia luonnosta ja hiljaisuudesta. Käyn perheeni kanssa melko usein Teijon retkeilyalueella kävelemässä.

17 21. Kaunis ja rauhallinen kuva Teijon retkeilyalueelta (2011) Kotiseutuni suot ovat keidassoita, eli kohosoita. Keidassoilla turve muodostaa paksuja kerroksia. Turve on eloperäinen maalaji, jossa on osittain hajonneita kasvinosia. Soiden keskiosat ovat kohonneet muuta ympäristöä ylemmäs, jonka takia keidassuot saavat ravinteita vain sadevedestä. Luonnontilaiset metsät ja suot ovat uhanalaisia. Soiden määrää on vähentänyt niiden muuttaminen pelloiksi, energiaturpeen nostaminen ja tekoaltaiden rakentamien. Soista enää 10 % on luonnontilaisia. Metsistä vain 4 % on luonnontilaisia. Metsien monimuotoisuus on vähäisempää talousmetsien takia. Osa metsistä on myös hakattu mataliksi esimerkiksi autoteiden vuoksi. Luonnontilaisia metsiä ja soita voi suojella. Ilman suojelua ne voivat kadota Suomesta kokonaan. Metsien mukana myös eliölajeja on vaarassa kuolla sukupuuttoon. Perintömetsän perustaminen on uusimpia tapoja suojella metsiä. Metsän annetaan kasvaa luonnontilaisena. Aalloilla keinun Perniön seudulla on useita hyviä uimapaikkoja. Tässä muutamia kuvia järvistä, joissa käyn uimassa kesäisin..

18 22. Naarjärvi 23. Kirakanjärvi 24. Vähäjärvi Järvet sijaitsevat vähän syrjäisemmässä, mutta Perniön joki virtaa keskustassa. Se on kaunis, mutta tulvii varsinkin keväällä.

19 25. Perniön joen pinta on noussut korkealle. ( ) 26. Kaikki muistavat toukokuussa 2010 kun Perniön keskustassa lammen vesi kasteli jalat ja muutaman rakennuksen.

20 27. Perniön Kebabille tuli suurimmat vahingot. 28. Perniön joki joulukuussa 2012 Perniön talousvetenä käytetään pohjavettä. Pohjavesi on vettä, joka on imeytynyt maaperään, matkalla suodattunut maalajien läpi ja vajonnut, kunne se kohtasi läpäisemättömän maan. Perniön pohjavesi on todella hyvää. Pohjavettä uhkaa kuitenkin lannoitteet, ja niiden nitraatit, huoltoasemien öljytuotteet ja tiesuolan kloridit. Pohjavettä on suojeltava. Pohjavesialueet on merkitty kylteillä.

21 Väestö Perniön pinta-ala on 419,12 km 2. Perniössä asuu noin ihmistä. Perniön asukkaista noin 15 % on alle 15-vuotiaita, eli lapsia. Työikäisiä, eli vuotiaita on noin 63% ja asukkaista eläkeikäisiä on melkein 23 % Työikäisiä on kaikista eniten. Salon väestöä koskettanut ikävä tapahtuma oli, kun Nokia lopetettiin Salosta kokonaan. Työttömiä tuli paljon yhdellä kertaa, joten työpaikoista on ollut nyt kova kysymys. Tämän seurauksena ihmisiä saattaa muuttaa pois Salosta, työn perässä jonnekin muualle, jos täältä ei työtä löydy. Minun tätini oli töissä Nokialla, mutta on löytänyt nyt uuden työn, väliaikaisen tosin. Kotiseudullani on muutamia vuosittaisia tapahtumia, jotka kuuluvat kotiseutuuni. Salossa on joka vuosi syysmarkkinat, jonne menen aina kavereideni kanssa. Käymme laitteissa ja syömme lakuja sekä suukkoja. Myös Tammisaarella pidetään syksyisin markkinat, jotka ovat mielestäni monipuolisemmat, siellä on enemmän kojuja ja myyjiä. 29. Tammisaaren syysmarkkinoilta. Laitteet ovat kaikista paras juttu (Kuvassa pikkusiskoni)

22 Maahanmuuttajat Tunnen muutaman perheen, jotka ovat muuttaneet tänne Kosovosta. Osa on ollut täällä jo kauemmin, osa on tullut tänne vasta pari vuotta sitten. Mummoni naapurissa asuu yksi 3-luokkalainen tyttö, hänellä ei ole omia sisaruksia, mutta minä ja minun siskoni olemme hänelle kuin isosiskoja. Nämä keitä tunnen, tai tiedän, eivät kaikki osaa puhua suomea. Nuoret maahanmuuttajat oppivat mielestäni kielen helpommin. Kaikille maahanmuuttajille tarjotaan samat palvelut, ja minusta on mukavaa kun koulussamme on vähän muitakin kansalaisuuksia rikastuttamassa kulttuuriamme. Perniö on maakuntakeskus Paikka, johon on keskittynyt paljon työpaikkoja, asutusta ja palveluita, on keskus. Perniötä lähin oleva valtakunnanosakeskus on Turku. Lähin kauppakeskus, Plaza, sijaitsee Salossa. Turusta ja Helsingistä löytyy enemmän julkisia ja kaupallisia palveluita. Julkisia palveluita ovat esimerkiksi hallinto, terveys- ja sosiaalipalvelut, koulutuspalvelut ja julkinen liikenne. Kaupallisia palveluita ovat muun muassa tukkukauppa, ravintolat, rahoitus, vakuutus ja liike-elämän palvelut. 30. Kartta on Perniön keskuksesta. (On myös vihossa)

23 Perniön keskuksesta löytyy S-market, K-supermarket, R-kioski, Siwa, ABC, Mili, kirjasto, suutari, kirpputoreja, Kebab-ravintola, sekä muita palveluja. Perniössä on myös mahdollisuuksia urheilulle. Meillä on urheilukenttä ihan keskustassa ja liikuntahalli mäessä. Hallilla on mahdollisuus hiihtoon ja luisteluun, siellä on iso hiekkakenttä, iso sali ja kuntosali. Liikuntahallilla järjestetään monenlaista liikuntaa ja pelejä. Myös ilmaista liikuntaa on. Maaseudun rauha Suurin osa Suomesta on maaseutua. Maaseutuja on erilaisia. Perniö on kaupunkien lähimaaseutua. Valtaosa asukkaista käy töissä kaupungissa. Maatilat saavat lisätuloja sivuelinkeinosta, joka on harjoitettavaa yritystoimintaa. Elämä täällä on rauhallista ja luonnonläheistä, jota arvostavat myös muut ihmiset. 31. Perniössä viljellään paljon viljoja, kuten kauraa ja ohraa. Täällä on myös tiloja, joilla on sikoja tai lehmiä. Maanviljely ja karjanhoito ovat maataloutta. Niitä kutsutaan alkutuotannoksi, koska ne tuottavat raaka-aineita teollisuuteen. Myös maa- ja metsätalous ovat alkutuotantoa.

24 Teollisuutta ja liikennettä Salonseutu ja Perniö ovat Suomen teollisuusvyöhykkeellä. Suurin osa teollisuudesta keskittyy teollisuusvyöhykkeen suuriin kaupunkeihin Etelä-Suomessa. Teollisuus jalostaa alkutuotannon tuottamista raaka-aineista tuotteita. Perniössä olevia teollisuudenliikkeitä ovat esimerkiksi Wipro ja Lemminkäinen. Niitä on enemmänkin, mutta tässä oli muutama. Kotiseudullani on minusta hyvät liikennemahdollisuudet. Linja-autoja kulkee, Salosta pääsee junalla Turkuun puolessa tunnissa ja Helsinkiin. Helsingissä ja Turussa on myös satamat, joista lähtee laivoja mm. Ahvenanmaalle, Viroon ja Ruotsiin. Helsingissä on lentokenttä, josta lähtee lentoja niin sisämaahan, kuin ulkomaille. Koska Suomi on harvaanasuttu maa, yksityisautoilun määrä Suomessa on suuri. Joukkoliikenne olisi kannattavampaa luonnon kannalta, mutta myös meidän kannalta, sillä pahinta ruuhkaa voi välttää käyttämällä joukkoliikennettä. Liikenne ja teollisuus kuluttavat paljon energiaa. Energian tuottaminen vapauttaa ilmakehään kasvihuonekaasuja, jotka voimistavat kasvihuoneilmiötä ja siten ilmastonmuutosta. Teollisuus ja liikenne tuottavat ilmaan myös haitallisia hiukkasia, raskasmetalleja ja happamia yhdisteitä. Kaikki nämä päästöt huonontavat kaupunkien ilmanlaatua, haittaavat ihmisten terveyttä ja pilaavat luontoa. Energiankulutus Suomalaiset kuluttavat paljon energiaa. Suomessa asukasta kohden energiankulutus on maailman suurimpia. Ekologisella jalanjäljellä kuvataan kuinka paljon maata ja vettä tarvitaan tuottamaan käyttämämme energia, ruoka, kuluttamamme tavarat ja palvelut. Elämiseen tarvittaisiin neljä maapalloa, mikäli kaikki kuluttaisivat yhtä paljon energiaa kuin me. Oman ekologisen jalanjäljen kokoon voi vaikuttaa itse omilla valinnoillaan. ekologinen jalanjälki laskuri Suurin osa energiankulutuksesta menee teollisuuteen. Toiseksi eniten energiaa kuluu rakennusten lämmittämiseen. Kylmän ilmaston ja kylmien talvien vuoksi rakennuksia joudutaan lämmittämään. Koska Suomessa on talvella myös pimeää, valaistukseen käytetään paljon energiaa. Uusiutuvien energianlähteiden käyttöä lisätään koko ajan. Tuulivoimalat lisääntyvät tulevaisuudessa myös yksityiskäytössä.

25 Suunnitelmii Kotiseudulleni on suunniteltu uutta S-markettia, ABC:tä vastapäätä olevalle pellolle. En kauheasti pidä siitä kun S-market siirtyy kauemmas, mutta sijainti onkin parempi Perniöntien varressa tuottavuuden kannalta. Sijainti on ajateltu mökkiläisten mukaan. Tästä ässästä on tulossa kuulemma suurempi, joten uskon valikoimankin laajentuvan. Näsen kartanon alueelle ollaan rakentamassa tuulivoimalaa. Se on minusta hieno juttu, ja kannatan sitä. Miten se vaikuttaa maisemaan, sitä en tiedä. Näsen kartanon Tuulivoimapuisto OMA ARVIOINTI: Olisin voinut suunnitella aikataulun paremmin, ja aloittaa aikaisemmin. Loppua kohden tuli vähän kiire, ja kone temppuili, enkä ole kovinkaan taitava koneiden käyttäjä. Olen kuitenkin tyytyväinen itseeni, toivottavasti tämä riittää ja saan hyvän numeron päättötodistukseen. Lähteet Tärkein lähde oli pääasiassa vihko ja ysiluokan maantiedon kirja Avara Suomi. Myös Obista on ollut suuri apu! Kuvat Suurin osa on itse, vuosien takaa, otettuja. Jotkut kuvat ovat Obista. Kuvat 1 ja 2 ovat Wikipediasta. Kuvat 7,8,11,14,25,26, ja 27 ovat äitini ottamia, mutta sain luvan käyttää niitä.

26 Ja lopuksi tärkein asia: Perniössä on kaikki kaverit Kuvia olisi vielä paaaaaljon enemmän! <3

27 Enni Vuoriranta 9b 2012

Kasvin soluhengityksessä vapautuu vesihöyryä. Vettä suodattuu maakerrosten läpi pohjavedeksi. Siirry asemalle: Ilmakehä

Kasvin soluhengityksessä vapautuu vesihöyryä. Vettä suodattuu maakerrosten läpi pohjavedeksi. Siirry asemalle: Ilmakehä Vettä suodattuu maakerrosten läpi pohjavedeksi. Pysy asemalla: Pohjois-Eurooppa Kasvin soluhengityksessä vapautuu vesihöyryä. Sadevettä valuu pintavaluntana vesistöön. Pysy asemalla: Pohjois-Eurooppa Joki

Lisätiedot

GEOLOGIA. Evon luonto-opas

GEOLOGIA. Evon luonto-opas Evon luonto-oppaan tekemiseen on saatu EU:n Life Luonto -rahoitustukea GEOLOGIA Korkokuva Evon Natura 2000 -alueen pohjois-, itä- ja länsireunoilla maasto kohoaa aina 180 m meren pinnan yläpuolelle asti.

Lisätiedot

FAKTAT M1. Maankohoaminen

FAKTAT M1. Maankohoaminen Teema 3. Nousemme koko ajan FAKTAT. Maankohoaminen Jääpeite oli viime jääkauden aikaan paksuimmillaan juuri Korkean Rannikon ja Merenkurkun saariston yllä. Jään paksuudeksi arvioidaan vähintään kolme kilometriä.

Lisätiedot

ILMASTONMUUTOS ARKTISILLA ALUEILLA

ILMASTONMUUTOS ARKTISILLA ALUEILLA YK:n Polaari-vuosi ILMASTONMUUTOS ARKTISILLA ALUEILLA Ilmastonmuutos on vakavin ihmiskuntaa koskaan kohdannut ympärist ristöuhka. Ilmastonmuutos vaikuttaa erityisen voimakkaasti arktisilla alueilla. Vaikutus

Lisätiedot

Tiivistelmä: kappaleet 1-8 ja 10-11

Tiivistelmä: kappaleet 1-8 ja 10-11 Tiivistelmä: kappaleet 1-8 ja 10-11 Suomi on pohjoinen valtio (kpl1) - Suomessa on 6 lääniä, joihin kuuluu 19 maakuntaa - Forssa kuuluu Kanta-Hämeen maakuntaan, joka puolestaan kuuluu Etelä-Suomen lääniin

Lisätiedot

Hautausmaa julkisena ja toiminnallisena tilana

Hautausmaa julkisena ja toiminnallisena tilana Siikaniemi 26. 27.10. 2010 Hautausmaa julkisena ja toiminnallisena tilana Salpausselän haasteet ja mahdollisuudet Mari Aartolahti http://fi.wikipedia.org/wiki/salpaussel%c3%a4t Salpausselät Salpausselät

Lisätiedot

1. Vuotomaa (massaliikunto)

1. Vuotomaa (massaliikunto) 1. Vuotomaa (massaliikunto) Vuotomaa on yksi massaliikuntojen monista muodoista Tässä ilmiössä (usein vettynyt) maa aines valuu rinnetta alaspa in niin hitaasti, etta sen voi huomata vain rinteen pinnan

Lisätiedot

Ilmastonmuutoksessa päästöt voimistavat kasvihuoneilmiötä

Ilmastonmuutoksessa päästöt voimistavat kasvihuoneilmiötä Ilmastonmuutoksessa päästöt voimistavat kasvihuoneilmiötä Kasvihuoneilmiö on luonnollinen ilman sitä maapallolla olisi 33 C kylmempää. Ihminen voimistaa kasvihuoneilmiötä ja siten lämmittää ilmakehää esimerkiksi

Lisätiedot

Mikä muuttuu, kun kasvihuoneilmiö voimistuu? Jouni Räisänen Helsingin yliopiston fysiikan laitos

Mikä muuttuu, kun kasvihuoneilmiö voimistuu? Jouni Räisänen Helsingin yliopiston fysiikan laitos Mikä muuttuu, kun kasvihuoneilmiö voimistuu? Jouni Räisänen Helsingin yliopiston fysiikan laitos 15.4.2010 Sisältöä Kasvihuoneilmiö Kasvihuoneilmiön voimistuminen Näkyykö kasvihuoneilmiön voimistumisen

Lisätiedot

Mistä tiedämme ihmisen muuttavan ilmastoa? Jouni Räisänen, Helsingin yliopiston fysiikan laitos

Mistä tiedämme ihmisen muuttavan ilmastoa? Jouni Räisänen, Helsingin yliopiston fysiikan laitos Mistä tiedämme ihmisen muuttavan ilmastoa? Jouni Räisänen, Helsingin yliopiston fysiikan laitos 19.4.2010 Huono lähestymistapa Poikkeama v. 1961-1990 keskiarvosta +0.5 0-0.5 1850 1900 1950 2000 +14.5 +14.0

Lisätiedot

Energiaa luonnosta. GE2 Yhteinen maailma

Energiaa luonnosta. GE2 Yhteinen maailma Energiaa luonnosta GE2 Yhteinen maailma Energialuonnonvarat Energialuonnonvaroja ovat muun muassa öljy, maakaasu, kivihiili, ydinvoima, aurinkovoima, tuuli- ja vesivoima. Energialuonnonvarat voidaan jakaa

Lisätiedot

Ilmastonmuutos globaalina ja paikallisena ilmiönä

Ilmastonmuutos globaalina ja paikallisena ilmiönä Ilmastonmuutos globaalina ja paikallisena ilmiönä Muuttuva Selkämeri Loppuseminaari 25.5.2011 Kuuskajaskari Anna Hakala Asiantuntija, MMM Pyhäjärvi-instituutti 1 Ilmasto Ilmasto = säätilan pitkän ajan

Lisätiedot

Ilmastonmuutos ja kestävä matkailu

Ilmastonmuutos ja kestävä matkailu Ilmastonmuutos ja kestävä matkailu 18.11.2009 FT Hannu Koponen Projektipäällikkö, BalticClimate 2009-2011 Part-financed by the European union (European Regional Development Fund) (6+1) (23+2) (13) Venäläiset

Lisätiedot

Tervetuloa! Mä asun D-rapussa. Mun asunto on sellainen poikamiesboksi.

Tervetuloa! Mä asun D-rapussa. Mun asunto on sellainen poikamiesboksi. Juhan naapuri Juha tulee töistä kotiin puoli kahdelta. Pihalla on tumma mies pienen tytön kanssa. Tyttö leikkii hiekkalaatikolla. Mies istuu penkillä ja lukee sanomalehteä. Terve! Moi! Sä oot varmaan uusi

Lisätiedot

Ilmastonmuutoksesta. Lea saukkonen Ilmatieteen laitos

Ilmastonmuutoksesta. Lea saukkonen Ilmatieteen laitos Ilmastonmuutoksesta ja sään ääri ri-ilmiöistä Lea saukkonen Ilmatieteen laitos 9.12.2008 Havaittu globaali lämpötilan muutos 9.12.2008 2 Havaitut lämpötilan muutokset mantereittain Sinisellä vain luonnollinen

Lisätiedot

Kansainvälinen työssäoppiminen 8.11. - 20.12.2013 AlftaQuren, Alfta, Ruotsi Mirella Ohvo Ma13

Kansainvälinen työssäoppiminen 8.11. - 20.12.2013 AlftaQuren, Alfta, Ruotsi Mirella Ohvo Ma13 Kansainvälinen työssäoppiminen 8.11. - 20.12.2013 AlftaQuren, Alfta, Ruotsi Mirella Ohvo Ma13 Halusin lähteä ulkomaille työssäoppimaan sekä tutustumaan pieneksi aikaa toiseen maahan ja kulttuuriin. Kuusi

Lisätiedot

Uusinta tietoa ilmastonmuutoksesta: luonnontieteelliset asiat

Uusinta tietoa ilmastonmuutoksesta: luonnontieteelliset asiat Uusinta tietoa ilmastonmuutoksesta: luonnontieteelliset asiat Jouni Räisänen Helsingin yliopiston fysiikan laitos 3.2.2010 Lähteitä Allison et al. (2009) The Copenhagen Diagnosis (http://www.copenhagendiagnosis.org/)

Lisätiedot

Ilmastonmuutos ja ilmastomallit

Ilmastonmuutos ja ilmastomallit Ilmastonmuutos ja ilmastomallit Jouni Räisänen, Helsingin yliopiston Fysikaalisten tieteiden laitos FORS-iltapäiväseminaari 2.6.2005 Esityksen sisältö Peruskäsitteitä: luonnollinen kasvihuoneilmiö kasvihuoneilmiön

Lisätiedot

ILMASTONMUUTOSSKENAARIOT JA LUONTOYMPÄRISTÖT

ILMASTONMUUTOSSKENAARIOT JA LUONTOYMPÄRISTÖT ILMASTONMUUTOSSKENAARIOT JA LUONTOYMPÄRISTÖT Kimmo Ruosteenoja Ilmatieteen laitos kimmo.ruosteenoja@fmi.fi MUUTTUVA ILMASTO JA LUONTOTYYPIT -SEMINAARI YMPÄRISTÖMINISTERIÖ 17.I 2017 ESITYKSEN SISÄLTÖ 1.

Lisätiedot

Suomi ja kestävän kehityksen haasteet

Suomi ja kestävän kehityksen haasteet Suomi ja kestävän kehityksen haasteet Maailmanpolitiikka ja tulevaisuuden kehityslinjat Paula Lehtomäki Ympäristöministeri 11.5.2010 Mitä on kestävä kehitys? Taloudellinen, sosiaalinen ja ympäristöllinen

Lisätiedot

Tervetuloa kouluun... 4. Nyt vehkeillään...108. Kotiseudun kasveja ja eläimiä..16. Opin ottamaan vastuuta...124. Kartta tutuksi...

Tervetuloa kouluun... 4. Nyt vehkeillään...108. Kotiseudun kasveja ja eläimiä..16. Opin ottamaan vastuuta...124. Kartta tutuksi... Tervetuloa kouluun... 4 1. Kouluvuosi alkaa...6 2. Hyvä yhteishenki on kaikkien vastuulla...8 3. Liikenne on yhteispeliä...10 4. Polkupyörä on ajoneuvo...12 Kotiseudun kasveja ja eläimiä..16 5. Maitohorsma

Lisätiedot

Maatalouden ilmasto-ohjelma. Askeleita kohti ilmastoystävällistä

Maatalouden ilmasto-ohjelma. Askeleita kohti ilmastoystävällistä Maatalouden ilmasto-ohjelma Askeleita kohti ilmastoystävällistä ruokaa Maatalouden ilmasto-ohjelma Askeleita kohti ilmastoystävällistä ruokaa SISÄLLYS: Askel 1: Hoidetaan hyvin maaperää 4 Askel 2: Hoidetaan

Lisätiedot

Tulevaisuus (ilmaston)muutoksessa tilannekatsaus Suomeen ja ulkomaille. Jyri Seppälä Suomen ympäristökeskus

Tulevaisuus (ilmaston)muutoksessa tilannekatsaus Suomeen ja ulkomaille. Jyri Seppälä Suomen ympäristökeskus Tulevaisuus (ilmaston)muutoksessa tilannekatsaus Suomeen ja ulkomaille Jyri Seppälä Suomen ympäristökeskus Ilmastotalkoot Satakunnassa, Rauma 9.11.2016 Ilmastonmuutoksen taustalla etenkin fossiilisten

Lisätiedot

Kasvihuoneilmiö tekee elämän maapallolla mahdolliseksi

Kasvihuoneilmiö tekee elämän maapallolla mahdolliseksi Kasvihuoneilmiö tekee elämän maapallolla mahdolliseksi H2O CO2 CH4 N2O Lähde: IPCC Intergovernmental Panel on Climate Change Lämpötilan vaihtelut pohjoisella pallonpuoliskolla 1 000 vuodessa Lämpötila

Lisätiedot

IPCC 5. ilmastonmuutoksen tieteellinen tausta

IPCC 5. ilmastonmuutoksen tieteellinen tausta IPCC 5. arviointiraportti osaraportti 1: ilmastonmuutoksen tieteellinen tausta Sisällysluettelo 1. Havaitut muutokset Muutokset ilmakehässä Säteilypakote Muutokset merissä Muutokset lumi- ja jääpeitteessä

Lisätiedot

Pieksämäki työpaja Hiilitase, typpitase ja energiatase Miten hallita niitä maatilalla ilmastoviisaasti ja kustannustehokkaasti?

Pieksämäki työpaja Hiilitase, typpitase ja energiatase Miten hallita niitä maatilalla ilmastoviisaasti ja kustannustehokkaasti? Pieksämäki työpaja 14.1.2014 Hiilitase, typpitase ja energiatase Miten hallita niitä maatilalla ilmastoviisaasti ja kustannustehokkaasti? Ilmastonmuutos ja maaseutu (ILMASE) -hanke MTT Maa- ja elintarviketalouden

Lisätiedot

Antti Peronius geologi, kullankaivaja

Antti Peronius geologi, kullankaivaja Antti Peronius geologi, kullankaivaja antti.peronius@kullankaivajat.fi Primäärijuoniteoriat - maallikot - kulta tullut läheltä tai kaukaa - räjähdys, tulivuori, asteroidi - jättiläistulva, salaperäinen

Lisätiedot

Uskotko ilmastonmuutokseen? Reetta Jänis Rotarykokous 24.10.2013

Uskotko ilmastonmuutokseen? Reetta Jänis Rotarykokous 24.10.2013 Uskotko ilmastonmuutokseen? Reetta Jänis Rotarykokous 24.10.2013 Maapallolle saapuva auringon säteily 100 % Ilmakehästä heijastuu 6% Pilvistä heijastuu 20 % Maanpinnasta heijastuu 4 % Lämpösäteily Absorboituminen

Lisätiedot

Itämeri-tietopaketti Mitat ominaispiirteet alueet

Itämeri-tietopaketti Mitat ominaispiirteet alueet Itämeri-tietopaketti Mitat ominaispiirteet alueet 25/6/2014 Eija Rantajärvi Vivi Fleming-Lehtinen Itämeri tietopaketti 1. Tietopaketin yleisesittely ja käsitteitä 2. Havainnoinnin yleisesittely 3. Havainnointikoulutus:

Lisätiedot

Arjen juhlaa MADEKOSKEN JA HEIKKILÄNKANKAAN KOULUILLA 2014

Arjen juhlaa MADEKOSKEN JA HEIKKILÄNKANKAAN KOULUILLA 2014 Arjen juhlaa MADEKOSKEN JA HEIKKILÄNKANKAAN KOULUILLA 2014 Arjen ilot Koulun jälkeen rättipoikki, kotiin laahustin tien poikki. Ajattelin: voisin mennä nukkumaan, ihan vain hetkeksi torkkumaan. Sitten

Lisätiedot

ENONKOSKI Käkötaipale-Valkeislahti Ranta-asemakaava-alueiden muinaisjäännösinventointi v Timo Jussila Hannu Poutiainen

ENONKOSKI Käkötaipale-Valkeislahti Ranta-asemakaava-alueiden muinaisjäännösinventointi v Timo Jussila Hannu Poutiainen 1 ENONKOSKI Käkötaipale-Valkeislahti Ranta-asemakaava-alueiden muinaisjäännösinventointi v. 2011 Timo Jussila Hannu Poutiainen Kustantaja: UPM / Sulkavan Palvelut Oy 2 Sisältö: Kansikuva: Perustiedot...

Lisätiedot

Ilmastonmuutos ja uudet liiketoimintamahdollisuudet

Ilmastonmuutos ja uudet liiketoimintamahdollisuudet Ilmastonmuutos ja uudet liiketoimintamahdollisuudet Pirkanmaan yrittäjät By Göran Kari Symlink Technologies Oy 1 Symlink Technologies Oy Ydinajatus ILMASTO YHTEISKUNNAN RAKENNE JA TOIMINTA ILMASTON MUUTOS

Lisätiedot

IPCC 5. ARVIOINTIRAPORTTI OSARAPORTTI 1 ILMASTONMUUTOKSEN TIETEELLINEN TAUSTA

IPCC 5. ARVIOINTIRAPORTTI OSARAPORTTI 1 ILMASTONMUUTOKSEN TIETEELLINEN TAUSTA IPCC 5. ARVIOINTIRAPORTTI OSARAPORTTI 1 ILMASTONMUUTOKSEN TIETEELLINEN TAUSTA SISÄLLYSLUETTELO 1. HAVAITUT MUUTOKSET MUUTOKSET ILMAKEHÄSSÄ SÄTEILYPAKOTE MUUTOKSET MERISSÄ MUUTOKSET LUMI- JA JÄÄPEITTEESSÄ

Lisätiedot

ILMASTONMUUTOS IHMISTEN SYYTÄKÖ?

ILMASTONMUUTOS IHMISTEN SYYTÄKÖ? ILMASTONMUUTOS IHMISTEN SYYTÄKÖ? Page 1 of 18 Kimmo Ruosteenoja Ilmatieteen laitos ESITYS VIERAILIJARYHMÄLLE 13.V 2014 ESITYKSEN SISÄLTÖ 1. KASVIHUONEILMIÖ JA SEN VOIMISTUMINEN 2. KASVIHUONEKAASUJEN PÄÄSTÖSKENAARIOT

Lisätiedot

Meri. Meri. Meri. Meri. Meri. Meri. Ajelehdit merivirtojen mukana. Pysy meressä ja ota uusi merikortti.

Meri. Meri. Meri. Meri. Meri. Meri. Ajelehdit merivirtojen mukana. Pysy meressä ja ota uusi merikortti. Ajelehdit merivirtojen mukana. Pysy meressä ja ota uusi Painut syyskierron mukana syvälle veteen. Pysy meressä ja ota Ajelehdit levämassan seassa heinäkuussa. Pysy meressä ja ota jäätyy talvella ja sinusta

Lisätiedot

Energian tuotanto ja käyttö

Energian tuotanto ja käyttö Energian tuotanto ja käyttö Mitä on energia? lämpöä sähköä liikenteen polttoaineita Mistä energiaa tuotetaan? Suomessa tärkeimpiä energian lähteitä ovat puupolttoaineet, öljy, kivihiili ja ydinvoima Kaukolämpöä

Lisätiedot

Johtuuko tämä ilmastonmuutoksesta? - kasvihuoneilmiön voimistuminen vaikutus sääolojen vaihteluun

Johtuuko tämä ilmastonmuutoksesta? - kasvihuoneilmiön voimistuminen vaikutus sääolojen vaihteluun Johtuuko tämä ilmastonmuutoksesta? - kasvihuoneilmiön voimistuminen vaikutus sääolojen vaihteluun Jouni Räisänen Helsingin yliopiston fysiikan laitos 15.1.2010 Vuorokauden keskilämpötila Talvi 2007-2008

Lisätiedot

Ryhmä 5. Ihminen ja Ympäristö Tms. 5 op

Ryhmä 5. Ihminen ja Ympäristö Tms. 5 op Ryhmä 5 Ihminen ja Ympäristö Tms. 5 op Perustiedot Ajankohta: kevätlukukausi, muiden moduulien jälkeen Korvaa: YMPP123 YMPP105 (biologia, avoin yliopisto) Koordinoi: YMP Keskeisin oppiaines.ideointia.

Lisätiedot

Keski-Suomen luontomuseo

Keski-Suomen luontomuseo Keski-Suomen luontomuseo Tehtävät 3-4 lk. Keski-Suomen luontomuseo Keski-Suomen luontomuseo 2 Tässä on museon pohjapiirros. Siihen on merkitty numeroilla, millä kohdalla kukin tehtävä tehdään. Pohjapiirros

Lisätiedot

Mannerheimin Kiinan-reitin ratsastanut Tony Ilmoni pääsi kokeilemaan maisemaratsastusta läntisellä Uudellamaalla.

Mannerheimin Kiinan-reitin ratsastanut Tony Ilmoni pääsi kokeilemaan maisemaratsastusta läntisellä Uudellamaalla. HIPPOS Nro 8/2010 Melkein paratiisissa Mannerheimin Kiinan-reitin ratsastanut Tony Ilmoni pääsi kokeilemaan maisemaratsastusta läntisellä Uudellamaalla. Teksti ja kuvat TONY ILMONI Snappertuna 90 kilometrin

Lisätiedot

Ilmastonmuutos ja työelämä

Ilmastonmuutos ja työelämä Ilmastonmuutos ja työelämä 23.11.2016 Reija Ruuhela Ilmastoasiantuntija Ilmastokeskus Tammi-syyskuu 2016 mittaushistorian lämpimin 23.11.2016 WMO / NOAA 2 Ilmaston lämpeneminen riippuu meistä KHK päästöt

Lisätiedot

SANATYYPIT PERUSOPINNOT 2 KOULUTUSKESKUS SALPAUS

SANATYYPIT PERUSOPINNOT 2 KOULUTUSKESKUS SALPAUS SANATYYPIT LÄMMIN TAKKI LÄMPIMÄT TAKIT KAUNIS NAINEN KAUNIIT NAISET SANATYYPIT JA VARTALOT nominatiivi Kuka? Mikä? Millainen? t-monikko Ketkä? Mitkä? Millaiset? vartalo genetiivi Kenen? Minkä? Millaisen?

Lisätiedot

Ilmastonmuutos. Ari Venäläinen

Ilmastonmuutos. Ari Venäläinen Ilmastonmuutos Ari Venäläinen Maapallo on lämmennyt vuosisadassa 0.74 C (0.56 0.92 C). 12 kaikkein lämpimimmästä vuodesta maapallolla 11 on sattunut viimeksi kuluneiden 12 vuoden aikana. Aika (vuosia)

Lisätiedot

Vanajavesi Hämeen helmi

Vanajavesi Hämeen helmi Vanajavesi Hämeen helmi Tiedollisia ja tutkimuksellisia haasteita Lauri Arvola Helsingin yliopisto, Lammin biologinen asema lauri.arvola@helsinki.fi Vanajaveden lyhyt historia 8 vuotta sitten omaksi vesistöksi

Lisätiedot

Itämeri pähkinänkuoressa

Itämeri pähkinänkuoressa Itämeri pähkinänkuoressa www.itamerihaaste.net www.ostersjoutmaningen.net www.balticseachallenge.net 12.2.2012 1 Itämeri on ainutlaatuinen, koska sen on: Suhteellisen nuori meri. Jääkauden jälkeen alkanut

Lisätiedot

Liite 2 Keuruun nuorisopalveluiden kysely nuorille

Liite 2 Keuruun nuorisopalveluiden kysely nuorille Liite 2 Keuruun nuorisopalveluiden kysely nuorille 1. Sukupuoli Vastaajien määrä: 113 2. Syntymävuosi Vastaajien määrä: 113 Vastaukset s.1999-2003 3. Oletko ollut mukana nuorisopalveluiden toiminnassa?

Lisätiedot

MÖKILLE SAMMALNIEMEEN

MÖKILLE SAMMALNIEMEEN MÖKILLE SAMMALNIEMEEN Lähde kaupungin kiireestä Sammalniemen luontoon viettämään unohtumaton loma! Raision Seudun Lasten Tuen mökki on avoinna ympärivuoden, mökki sijaitsee Juupajoella Sammalniemen leirikeskuksen

Lisätiedot

Ilmastonmuutoksen vaikutukset Kyyveden tilaan skenaariot. SYKE:n VEMALA-mallinus Kymijoen päävesistöalueella

Ilmastonmuutoksen vaikutukset Kyyveden tilaan skenaariot. SYKE:n VEMALA-mallinus Kymijoen päävesistöalueella Ilmastonmuutoksen vaikutukset Kyyveden tilaan skenaariot SYKE:n VEMALA-mallinus Kymijoen päävesistöalueella Haukivuori 22.2.2012 Pekka Sojakka, Reijo Lähteenmäki Muutokset hydrologiassa Muutos valunnan,

Lisätiedot

Ilmasto muuttuu mitä tapahtuu Suomessa?

Ilmasto muuttuu mitä tapahtuu Suomessa? Ilmasto muuttuu mitä tapahtuu Suomessa? Prof. Yrjö Viisanen Research Director Turning research and technology into high quality services Ilmaston säätelijät 24.11.2016 2 Ilmaston säätelijät Muutos missä

Lisätiedot

Maailman hiilidioksidipäästöt fossiilisista polttoaineista ja ennuste vuoteen 2020 (miljardia tonnia hiiltä)

Maailman hiilidioksidipäästöt fossiilisista polttoaineista ja ennuste vuoteen 2020 (miljardia tonnia hiiltä) Maailman hiilidioksidipäästöt fossiilisista polttoaineista ja ennuste vuoteen 22 (miljardia tonnia hiiltä) 1 8 6 4 2 19 191 192 193 194 195 196 197 198 199 2 21 22 Yhteensä Teollisuusmaat Kehitysmaat Muut

Lisätiedot

Suomen lippu. lippu; liputus, liputtaa, nostaa lippu salkoon

Suomen lippu. lippu; liputus, liputtaa, nostaa lippu salkoon Suomen lippu Suomessa on laki, miten saat liputtaa. Lipussa on valkoinen pohja ja sininen risti. Se on kansallislippu. Jokainen suomalainen saa liputtaa. Jos lipussa on keskellä vaakuna, se on valtionlippu.

Lisätiedot

Kierrätämme hiiltä tuottamalla puuta

Kierrätämme hiiltä tuottamalla puuta Kierrätämme hiiltä tuottamalla puuta Ympäristöjohtaja Liisa Pietola, MTK MTK:n METSÄPOLITIIKN AMK-KONFERENSSI 9.3.2016 Miksi hiilenkierrätys merkityksellistä? 1. Ilmasto lämpenee koska hiilidioksidipitoisuus

Lisätiedot

Liikuntalupaus. 2. Olla aktiivisesti mukana lapsemme liikunnassa. 3. Lisätä koko perheen yhteisiä liikuntahetkiä.

Liikuntalupaus. 2. Olla aktiivisesti mukana lapsemme liikunnassa. 3. Lisätä koko perheen yhteisiä liikuntahetkiä. Liikuntalupaus 1. Omassa pihassa, pyörätiellä, metsässä ja missä vielä meidän perhe liikkuu, polskuttelee, kiikkuu. 2. Olla aktiivisesti mukana lapsemme liikunnassa. 3. Lisätä koko perheen yhteisiä liikuntahetkiä.

Lisätiedot

MONIKON GENETIIVI (MINKÄ? KEIDEN?)

MONIKON GENETIIVI (MINKÄ? KEIDEN?) MONIKON GENETIIVI (MINKÄ? KEIDEN?) Lintujen täytyy muuttaa talveksi etelään. MONIKON GENETIIVIN KÄYTTÖ 1. OMISTUS (KENEN, KEIDEN?) Nämä sukset ovat noiden koululaisten. Tuossa kaupassa myydään vain lasten

Lisätiedot

Kaupungistuvan Suomen aluekehittämispolitiikka

Kaupungistuvan Suomen aluekehittämispolitiikka Osmo Soininvaara Kaupungistuvan Suomen aluekehittämispolitiikka Loura-seminaari 4.2.2016 Miksi kaupungistutaan: Kaupungit kasvavat kaikkialla Erityisesti suuret kaupungit Jotkut suuret kaupungit myös surkastuvat,

Lisätiedot

I Ympäristönsuojelu Mitkä ovat mielestäsi viisi (5) suurinta paikallista ympäristöongelmaa?

I Ympäristönsuojelu Mitkä ovat mielestäsi viisi (5) suurinta paikallista ympäristöongelmaa? I Ympäristönsuojelu Mitkä ovat mielestäsi viisi (5) suurinta paikallista ympäristöongelmaa? 1.Liikenne 3a 15 42 % 2. Melu 5 3.lmansaasteet ja/tai hajut 1 24 67 % 4. Likaiset kadut 7 19 % 5. Julkisten rakennusten

Lisätiedot

Ihmisen paras ympäristö Häme

Ihmisen paras ympäristö Häme Ihmisen paras ympäristö Häme Hämeen ympäristöstrategia Hämeen ympäristöstrategia on Hämeen toimijoiden yhteinen näkemys siitä, millainen on hyvä hämäläinen ympäristö vuonna 2020. Strategian tarkoituksena

Lisätiedot

Pispalan harjun muinaisrantatarkastelu , Jouko Seppänen

Pispalan harjun muinaisrantatarkastelu , Jouko Seppänen Pispalan harjun muinaisrantatarkastelu 6.2.2012, Jouko Seppänen Muinaisrantojen ja 1770 kartan sovitus Pispalan vääräväri-ilmakuvaan 2006 / kuvayhdistelmä Jouko Seppänen Pispalan harju on osa pitkää jäätikkökielekkeiden

Lisätiedot

Keski-Suomen luontomuseo

Keski-Suomen luontomuseo Keski-Suomen luontomuseo Tehtävät 0-1 lk. Tässä näet museon pohjapiirroksen. Se on meidän karttamme tällä kierroksella. Hei! Olen oppaasi Kalle. Kun teet ristikon saat tietää, mikä eläin minä olen. 1.

Lisätiedot

Itä-Suomen tila ja mitä on tehtävä? Itä-Suomen huippukokous 30.8. 31.8.2010 Kuopio Matti Viialainen Etelä-Savon maakuntaliitto

Itä-Suomen tila ja mitä on tehtävä? Itä-Suomen huippukokous 30.8. 31.8.2010 Kuopio Matti Viialainen Etelä-Savon maakuntaliitto Itä-Suomen tila ja mitä on tehtävä? Itä-Suomen huippukokous 30.8. 31.8.2010 Kuopio Matti Viialainen n maakuntaliitto Tosiasioiden tunnustaminen on kaiken viisauden alku - J. K. Paasikivi - SISÄLTÖ Itä-Suomen

Lisätiedot

kielipassi Moduuli 1

kielipassi Moduuli 1 kielipassi Moduuli 1 minä ja lähipiiri MINÄ / IHMINEN / MODUULI 1 / A1.3 Osaan kertoa perustiedot itsestäni kirjallisesti ja suullisesti. Osaan vastata henkilötietokysymyksiin. Osaan täyttää henkilötietolomakkeen.

Lisätiedot

苏 州 (Suzhou) 30.3.-27.5.2015

苏 州 (Suzhou) 30.3.-27.5.2015 苏 州 (Suzhou) 30.3.-27.5.2015 Hei kaikille lukijoille. Olen Tytti Teivonen, matkailualan opiskelija Luksiasta. Olin työssäoppimassa Suzhoussa Kiinassa hotellissa kaksi kuukautta. Hotelli, jossa olin, on

Lisätiedot

Aurinkoenergian tulevaisuuden näkymiä

Aurinkoenergian tulevaisuuden näkymiä Aurinkoenergian tulevaisuuden näkymiä Oulun Energia / Oulun Sähkönmyynti Oy Olli Tuomivaara Energia- ja ilmastotavoitteet asemakaavoituksessa työpaja 25.8.2014. Aurinkoenergian globaali läpimurto 160000

Lisätiedot

suurempi valoisampi halvempi helpompi pitempi kylmempi puheliaampi

suurempi valoisampi halvempi helpompi pitempi kylmempi puheliaampi TEE OIKEIN Kumpi on (suuri) suurempi, Rovaniemi vai Ylitornio? Tämä talo on paljon (valoisa) valoisampi kuin teidän vanha talo. Pusero on (halpa) halvempi kuin takki. Tämä tehtävä on vähän (helppo) helpompi

Lisätiedot

Rautavaara Lapinjärvi ranta-asemakaava-alueiden muinaisjäännösinventointi 2013

Rautavaara Lapinjärvi ranta-asemakaava-alueiden muinaisjäännösinventointi 2013 1 Rautavaara Lapinjärvi ranta-asemakaava-alueiden muinaisjäännösinventointi 2013 Timo Jussila Timo Sepänmaa Tilaaja: UPM-Kymmene Oyj 2 Sisältö: Kansikuva: Perustiedot... 2 Inventointi... 2 Yleiskartta...

Lisätiedot

Corine2006-maankäyttöluokituksen mukaiset osuudet maakunnittain

Corine2006-maankäyttöluokituksen mukaiset osuudet maakunnittain Kohdentamiskeskustelun taustaksi JK Suomi on monessa mielessä hyvin heterogeeninen maa. Siksi yleiset, koko maata koskevat tilastot eivät kerro koko kuvaa Suomen tilanteesta. Verrattaessa Suomen maataloutta

Lisätiedot

MAANTIETO VL LUOKKA. Laaja-alainen osaaminen. Tavoitteisiin liittyvät sisältöalueet. Opetuksen tavoitteet

MAANTIETO VL LUOKKA. Laaja-alainen osaaminen. Tavoitteisiin liittyvät sisältöalueet. Opetuksen tavoitteet MAANTIETO VL.7-9 7.LUOKKA Opetuksen tavoitteet Maantieteellinen tieto ja ymmärrys T1 tukea oppilaan jäsentyneen karttakuvan rakentumista maapallosta T2 ohjata oppilasta tutkimaan luonnonmaantieteellisiä

Lisätiedot

Maiseman perustekijät Maisemarakenne

Maiseman perustekijät Maisemarakenne Maiseman perustekijät Maisemarakenne Sirpa Törrönen 14.9.2015 Maisemaelementit Maiseman perustekijät Maiseman eri osat - Kartoituksessa tuotettua materiaalia kutsutaan usein perusselvityksiksi - Myös maisemainventointi

Lisätiedot

Syventävä esitelmä. Jääkausi ja maankohoaminen

Syventävä esitelmä. Jääkausi ja maankohoaminen Syventävä esitelmä. Jääkausi ja maankohoaminen Kuvat: Dragos Alexandrescu, Patricia Rodas, jollei muuta mainita. Nro Kuva Kuvateksti Kertojan käsikirjoitus, sisältö 1 Maailmanperintö yhteistyössä 63 N

Lisätiedot

3 Tulokset. 3.1 Yleistä. 3.2 Havutukkien kulkuvirrat

3 Tulokset. 3.1 Yleistä. 3.2 Havutukkien kulkuvirrat 3 Tulokset 3.1 Yleistä Tärkeimmät hankinta-alueet, joista kertyi yhteensä kolmannes markkinapuusta, olivat vuosina 1994 ja 1997 Etelä- ja Pohjois-Savon sekä Keski-Suomen metsäkeskukset (liitteet 2 3, s.

Lisätiedot

Miten ilmastonmuutos vaikuttaa liikunnan olosuhteisiin?

Miten ilmastonmuutos vaikuttaa liikunnan olosuhteisiin? Miten ilmastonmuutos vaikuttaa liikunnan olosuhteisiin? Ari Venäläinen Ilmastotutkimus- ja sovellutukset Aineistoa: Ilmatieteen laitos / Ilmasto ja globaalimuutos IPCC ONKO TÄMÄ MENNYTTÄ 1 JA TÄMÄ NYKYISYYTTÄ

Lisätiedot

KAINUUN ILMASTOSTRATEGIA 2020

KAINUUN ILMASTOSTRATEGIA 2020 KAINUUN ILMASTOSTRATEGIA 2020 TERVETULOA! Jouni Ponnikas Kajaanin yliopistokeskus, AIKOPA 6.5.2011 Ilmasto muuttuu Väistämätön muutos johon on sopeuduttava ja jota on hillittävä, mutta joka luo myös uutta

Lisätiedot

Korttien avulla voi esimerkiksi

Korttien avulla voi esimerkiksi Mallia luonnosta Korttien avulla voi esimerkiksi Kasveille ja eläimille on kehittynyt monenlaisia keinoja toimia energiatehokkaasti ja hyödyntää uusiutuvaa energiaa. Näistä ihmisellä on paljon opittavaa.

Lisätiedot

Maanpinnan kallistumien Satakunnassa

Maanpinnan kallistumien Satakunnassa Ennen maan pinnan asettumista lepotilaansa, eri paikkakunnat kohoavat erilaisilla nopeuksilla. Maan kohoaminen ilmeisesti sitä nopeampaa, mitä syvemmällä maan kamara ollut. Pohjanlahden nopea nousu verrattuna

Lisätiedot

KEVON TUNTURIYLÄNGÖN MAISEMAT. Maisema-alueen aikaisempi nimi ja arvoluokka: Ehdotettu arvoluokka: Valtakunnallisesti arvokas maisemanähtävyys

KEVON TUNTURIYLÄNGÖN MAISEMAT. Maisema-alueen aikaisempi nimi ja arvoluokka: Ehdotettu arvoluokka: Valtakunnallisesti arvokas maisemanähtävyys KEVON TUNTURIYLÄNGÖN MAISEMAT Maisema-alueen aikaisempi nimi ja arvoluokka: Ehdotettu arvoluokka: Valtakunnallisesti arvokas maisemanähtävyys Kunta: Utsjoki Pinta-ala: 620,7 ha Maisemaseutu: Pohjois-Lapin

Lisätiedot

Hämeenkyrö Kyröskosken pohjoisen teollisuusalueen asemakaava alueen. muinaisjäännösinventointi 2007

Hämeenkyrö Kyröskosken pohjoisen teollisuusalueen asemakaava alueen. muinaisjäännösinventointi 2007 1 Hämeenkyrö Kyröskosken pohjoisen teollisuusalueen asemakaava alueen muinaisjäännösinventointi 2007 Timo Jussila ja Hannu Poutiainen Kustantaja: Pöyry Oyj 2 Sisältö: Perustiedot... 2 Paikannuskartta...

Lisätiedot

PERUSTIETOA ILMASTONMUUTOKSESTA

PERUSTIETOA ILMASTONMUUTOKSESTA PERUSTIETOA ILMASTONMUUTOKSESTA Kasvihuoneilmiö ja ilmastonmuutos Ilmakehän aiheuttama luonnollinen kasvihuoneilmiö Maapallon ilmakehä toimii kasvihuoneen lasikaton tavoin päästäen auringosta tulevan säteilyn

Lisätiedot

Mittaukset suoritettiin tammi-, helmi-, maalis- ja huhtikuun kymmenennen päivän tietämillä. ( liite 2 jää ja sää havainnot )

Mittaukset suoritettiin tammi-, helmi-, maalis- ja huhtikuun kymmenennen päivän tietämillä. ( liite 2 jää ja sää havainnot ) JÄÄLINJAT 1 (1) Rovaniemi 8.12.21 ROVANIEMEN ENERGIA OY KEMIJOEN JÄÄPEITTEEN SEURANTA PAAVALNIEMI - SORRONKANGAS 29-21 Talven 21 aikana tehtiin Paavalniemi - Sorronkangas välille 6 jäätarkkailu linjaa

Lisätiedot

Helmikuussa 2005 oli normaali talvikeli.

Helmikuussa 2005 oli normaali talvikeli. Boris Winterhalter: MIKÄ ILMASTONMUUTOS? Helmikuussa 2005 oli normaali talvikeli. Poikkeukselliset sääolot Talvi 2006-2007 oli Etelä-Suomessa leuto - ennen kuulumatontako? Lontoossa Thames jäätyi monasti

Lisätiedot

Pelletti Euroopan energialähteenä

Pelletti Euroopan energialähteenä Pelletti Euroopan energialähteenä Pellettienergian info-ilta OAMK, Oulu, 31.3.2009 Veli Pohjonen Helsingin yliopisto Euroopan metsävyöhyke (tumman vihreä) source: European Forest Institute Bioenergia on

Lisätiedot

Nurmituotanto ja maan tiivistyminen

Nurmituotanto ja maan tiivistyminen Nurmituotanto ja maan tiivistyminen Seinäjoki 12.10.2016 Jari Luokkakallio ProAgria Etelä-Pohjanmaa Nurmituotannon haaste muuttuva ilmasto Lähde: www.ilmasto-opas.fi SATEET Sateet lisääntyvät, etenkin

Lisätiedot

ILMASTONMUUTOS TÄNÄÄN

ILMASTONMUUTOS TÄNÄÄN ILMASTONMUUTOS TÄNÄÄN Aprés Ski mitä lumileikkien jälkeen? Prof. Jukka Käyhkö Maantieteen ja geologian laitos Kansallisen IPCC-työryhmän jäsen Viidennet ilmastotalkoot Porin seudulla 20.11.2013 Esityksen

Lisätiedot

Lapin ilmastonmuutoskuvaus

Lapin ilmastonmuutoskuvaus Lapin ilmastonmuutoskuvaus Ilmastoennuste eri säätekijöistä vuoteen 2099 asti eri päästöskenaarioilla. Lyhyesti ilmastomalleista, eri päästöskenaarioista ja ilmaston luonnollisesta vaihtelevuudesta. Ilmatieteen

Lisätiedot

Taustaa puustoisista perinneympäristöistä

Taustaa puustoisista perinneympäristöistä Taustaa puustoisista perinneympäristöistä Laitila 4.- 5.9.2012 Hannele Kekäläinen ylitarkastaja Etelä-Pohjanmaan ELY-keskus, Ympäristö- ja luonnonvarat vastuualue Maatalousympäristöt Suomen viidenneksi

Lisätiedot

JÄTEVEDENPUHDISTAMOIDEN PURKUVESISTÖT JA VESISTÖTARKKAILUT

JÄTEVEDENPUHDISTAMOIDEN PURKUVESISTÖT JA VESISTÖTARKKAILUT JÄTEVEDENPUHDISTAMOIDEN PURKUVESISTÖT JA VESISTÖTARKKAILUT Reetta Räisänen biologi Lounais-Suomen vesi- ja ympäristötutkimus Oy Jätevedenpuhdistamoiden purkupaikoista Rannikkoalueella on varsin yleistä,

Lisätiedot

ZA4735. Flash Eurobarometer 219 (Biodiversity) Country Specific Questionnaire Finland

ZA4735. Flash Eurobarometer 219 (Biodiversity) Country Specific Questionnaire Finland ZA4735 Flash Eurobarometer 219 (Biodiversity) Country Specific Questionnaire Finland Flash Eurobarometer on biodiversity Flash 219 questionnaire Q1. Oletteko tietoinen ilmaisusta biologinen monimuotoisuus?

Lisätiedot

Mitä mieltä olet paikasta, jossa nyt olet? ruma

Mitä mieltä olet paikasta, jossa nyt olet? ruma Mitä mieltä olet paikasta, jossa nyt olet? kaunis pimeä viileä rauhallinen raikas virkistävä ikävä Viihdyn täällä. ruma valoisa lämmin levoton tunkkainen unettava kiinnostava Haluan pois täältä! CC Kirsi

Lisätiedot

VANAJAVESIKESKUS. Valkeakoski KÄRJENNIEMENSELKÄ. MAKKARANSELKÄ RAUTTUNSELKÄ Akaa VANAJANSELKÄ. Kalvola. Lammi. Hattula PÄÄJÄRVI. Hämeenkoski TAKAJÄRVI

VANAJAVESIKESKUS. Valkeakoski KÄRJENNIEMENSELKÄ. MAKKARANSELKÄ RAUTTUNSELKÄ Akaa VANAJANSELKÄ. Kalvola. Lammi. Hattula PÄÄJÄRVI. Hämeenkoski TAKAJÄRVI Valkeakoski MAKKARANSELKÄ RAUTTUNSELKÄ Akaa Kalvola KÄRJENNIEMENSELKÄ VANAJANSELKÄ VANAJAVESIKESKUS TAKAJÄRVI RENKAJÄRVI Hattula Hämeenlinna Lammi Hämeenkoski PÄÄJÄRVI Hämeeseen on perustettu laaja-alainen

Lisätiedot

ROVANIEMEN ALUEEN ASEMAKAAVOITUS, POHJANOLOSUHTEIDEN MAAPERÄN SELVI- TYS - VENNIVAARA

ROVANIEMEN ALUEEN ASEMAKAAVOITUS, POHJANOLOSUHTEIDEN MAAPERÄN SELVI- TYS - VENNIVAARA RAPORTTI 1 (5) Rovaniemen kaupunki Kaavoituspäällikkö Tarja Outila Hallituskatu 7, PL 8216 96100 ROVANIEMI ROVANIEMEN ALUEEN ASEMAKAAVOITUS, POHJANOLOSUHTEIDEN MAAPERÄN SELVI- TYS - VENNIVAARA YLEISTÄ

Lisätiedot

Perho. Perhon väestönkehitys ja ennuste vuoteen Lähde: Tilastokeskus, väestötiedot ja -ennuste 2015

Perho. Perhon väestönkehitys ja ennuste vuoteen Lähde: Tilastokeskus, väestötiedot ja -ennuste 2015 Perho Perhon väestönkehitys ja ennuste vuoteen 2040 3400 3200 3000 2014; 2893 2800 2600 2400 100 80 60 40 20 0-20 -40-60 -80-100 luonnollinen väestönkasvu (syntyneet - kuolleet) syntyneet kuolleet maassamuutto

Lisätiedot

Peruskartoituksen työkalut sopeutumisen suunnittelussa

Peruskartoituksen työkalut sopeutumisen suunnittelussa Peruskartoituksen työkalut sopeutumisen suunnittelussa Sopeutumistyön alussa on hyvä toteuttaa teemakohtainen tarkistuslistaus, jota lähdetään kokoamaan ilmastonmuutoksen mahdollisten vaikutusten pohjalta.

Lisätiedot

Espanjassa työssäoppimassa 27.10. 6.12.2009. Kaupunki: Fuengirola. Asukasluku: 68 646 (2008) Keskilämpötila: 18 astetta

Espanjassa työssäoppimassa 27.10. 6.12.2009. Kaupunki: Fuengirola. Asukasluku: 68 646 (2008) Keskilämpötila: 18 astetta Espanjassa työssäoppimassa 27.10. 6.12.2009 Työssäoppimispaikkamme oli Fuengirolassa. (Costa del sol) Kaupunki: Fuengirola Asukasluku: 68 646 (2008) Keskilämpötila: 18 astetta Lähin lentokenttä: Málaga

Lisätiedot

Suomen metsien kasvutrendit

Suomen metsien kasvutrendit Metlan tutkimus 3436, vetäjänä prof. Kari Mielikäinen: Suomen metsien kasvutrendit Suomen metsien kokonaiskasvu on lisääntynyt 1970-luvulta lähes 70 %. Osa lisäyksestä aiheutuu metsien käsittelystä ja

Lisätiedot

Liikkuvan Arjen Design KÄYTTÄJÄPROFIILIT. Metropolia Ammattikorkeakoulu Hanna Laisi, Sabella Kiias & Noora Hokkanen

Liikkuvan Arjen Design KÄYTTÄJÄPROFIILIT. Metropolia Ammattikorkeakoulu Hanna Laisi, Sabella Kiias & Noora Hokkanen KÄYTTÄJÄPROFIILIT Metropolia Ammattikorkeakoulu Hanna Laisi, Sabella Kiias & Noora Hokkanen KÄYTTÄJÄPROFIILIT TYÖMATKAPYÖRÄILIJÄ SATUNNAINEN PYÖRÄILIJÄ RETKIPYÖRÄILIJÄ MAANTIEPYÖRÄILIJÄ MAASTOPYÖRÄILIJÄ

Lisätiedot

Suomenlahden kansallispuistojen kehittäminen

Suomenlahden kansallispuistojen kehittäminen Suomenlahden kansallispuistojen kehittäminen Petteri Tolvanen, WWF 19.3.2015 Petteri Tolvanen WWF:n esitys toukokuu 2014 Porkkalan uudelleenperustaminen; erittäin monipuolinen luontokokonaisuus vanhoista

Lisätiedot

TYÖOLOJEN KEHITYS. Näin työmarkkinat toimivat 9.11.2015 EVA. Hanna Sutela Erikoistutkija, YTT hanna.sutela@tilastokeskus.fi

TYÖOLOJEN KEHITYS. Näin työmarkkinat toimivat 9.11.2015 EVA. Hanna Sutela Erikoistutkija, YTT hanna.sutela@tilastokeskus.fi TYÖOLOJEN KEHITYS Näin työmarkkinat toimivat 9.11.2015 EVA Hanna Sutela Erikoistutkija, YTT hanna.sutela@tilastokeskus.fi % Palkansaajien koulutusrakenne Työolotutkimukset 1977-2013 100 90 10 13 14 20

Lisätiedot

Syrjävaara-Karjaoja I-luokka Kohdenumero (kartalla) 2. Koko ja sijainti

Syrjävaara-Karjaoja I-luokka Kohdenumero (kartalla) 2. Koko ja sijainti Syrjävaara-Karjaoja Kohdenumero (kartalla) 2. 350 ha tuulivoimarakentamista puoltavat ja rajoittavat tekijät Vaiheyleiskaavan luontoselvityksissä huomioitavaa Sijaitsee Nuojuan pohjoispuolella, molemmin

Lisätiedot

Iisalmi tilastoina. Aineisto koottu Pohjois-Savon liitossa 24.6.2015

Iisalmi tilastoina. Aineisto koottu Pohjois-Savon liitossa 24.6.2015 Iisalmi tilastoina Aineisto koottu Pohjois-Savon liitossa 24.6.2015 Yleistä Iisalmesta Väkiluku 22 115 henkilöä (31.12.2014) Pinta-ala yhteensä 872,18 km 2, josta maata 762,97 km 2 ja makeaa vettä 109,21

Lisätiedot

Maaperä ravinnon laadun ja riittävyyden kulmakivenä

Maaperä ravinnon laadun ja riittävyyden kulmakivenä Maaperä ravinnon laadun ja riittävyyden kulmakivenä Sanna Kanerva ja Helena Soinne Helsinki Insight aamukahviseminaari 26.10.2012 29.10.2012 1 Maaperä elämän ylläpitäjä ja ekosysteemipalvelujen tuottaja

Lisätiedot

TEIJON KANSALLISPUISTO 2014 MAISEMARAKENTEEN AARREAITTA HANNU PAUNILA 17.1.2014 / 21.11.2014

TEIJON KANSALLISPUISTO 2014 MAISEMARAKENTEEN AARREAITTA HANNU PAUNILA 17.1.2014 / 21.11.2014 TEIJON KANSALLISPUISTO 2014 MAISEMARAKENTEEN AARREAITTA HANNU PAUNILA 17.1.2014 / 21.11.2014 TEIJON KANSALLISPUISTOPROSESSI Meri-Teijo vapaa-ajankeskuksen alueidenkäytön yleissuunnittelu 1980 Lomarakennusoikeuden

Lisätiedot