KOTISEUTUNI PERNIÖ. Oma koti kullan kallis
|
|
- Timo Myllymäki
- 8 vuotta sitten
- Katselukertoja:
Transkriptio
1 KOTISEUTUNI PERNIÖ Oma koti kullan kallis Olen asunut koko ikäni Perniön keskustassa, Perniössä, joka kuuluu nykyään Saloon. Salon koordinaatit ovat 60,5 N 23 E. Kotimaani on Suomi, ja asun Varsinais-Suomen maakunnassa, joka kuuluu Lounais-Suomeen. Suomi on yksi Pohjoismaista, ja sijaitsee Pohjois-Euroopassa. Suomen kehyskoordinaatit ovat N, E. Suomen rajanaapureita ovat Ruotsi, Norja ja Venäjä. Pohjoismaihin kuuluvat näiden maiden lisäksi myös Islanti ja Tanska. Suomen oma meri on Itämeri, joka ympäröi Suomea etelässä, lännessä ja lounaassa. Haluaisin asua Perniössä myös aikuisena. Minusta Perniö on mukava, pieni paikkakunta, ja täällä järjestetään minusta paljon erilaista toimintaa ja harrastusmahdollisuuksia riittää. Täällä on myös kaikki tärkeät ystäväni ja paljon mukavia ihmisiä. Moni lähisuvustanikin asuu Salon alueella. Perniössä asuu paljon lapsiperheitä, mutta myös vanhuksia. Ostoksille pääsee vaikka Saloon vajaan puolen tunnin ajomatkalla, ja löytyyhän niitä kauppoja täältä Perniöstäkin. Moni pitää Perniötä tylsänä paikkana, ja tykkäisivät asua kaupungissa. Tämä on minun lisäksi
2 monen muun kotiseutu, ja kaiken kaikkiaan Perniö on minusta ihanteellinen paikka asua, sen hyvät ja huonot puolet huomioon ottaen. 1. Suomen kartta. Punaisella on merkitty Perniö. 2. Perniön vaakuna
3 3. Kotiseutuni. ( Kartta on vihkossa) Kylmä ilmasto ja neljä vuodenaikaa Suomen ilmastoon vaikuttavia tekijöitä ovat pohjoinen sijainti, Golf-virta, länsi ja lounaistuulet, meret ja Euraasian manner. Tärkein vaikuttaja on pohjoinen sijainti. Koska maapallo on pallonmuotoinen, auringonsäteilyn määrä on pienempi pintaalaa kohden pohjoisessa kuin etelässä, jolloin säteet tulevat pohjoiseen viistosti. Ilman Golf-virtaa Suomessa olisi paljon kylmempi, koska Golf-virta siirtää päiväntasaajalta meriveteen sitoutunutta lämpöä Norjan rannikolle asti, ja siitä länsi- ja lounaistuulet kuljettavat lämpöä pohjoiseen Suomeen. Suomen ilmastoon vaikuttavat myös meri-ilmasto, sekä Euraasian mantereen
4 mannerilmasto. Suomessa on väli-ilmasto, jossa meri- ja mannerilmaston piirteet vaihtelevat tuulensuunnan mukaan. Maapallon suurilmastoista Suomi kuuluu kylmän ilmaston alueeseen. Ilmastolla tarkoitetaan millainen sää kyseisellä alueella tyypillisesti on. Vuosien ajan mitataan lämpötilojen ja sademäärien keskiarvoa, jonka avulla voidaan kuvata ilmastoa. Koska Suomi on pitkä valtio, sää voi olla hyvin erilainen etelässä kuin pohjoisessa. Perniön paikallisilmasto on pohjoisen ilmastoon verrattaessa paljon lämpimämpi. Siihen vaikuttaa muun muassa sijaintimme rannikkoseudulla. Meri kerää kesällä lämpöä ja talvella luovuttaa sitä rannikolle, tasoittaakseen lämpötilaeroja. Meren läheisyys vaikuttaa myös sademäärään. Rannikolla sataa enemmän kuin sisämaassa, koska kosteus tiivistyy rannikolla sateeksi. Keskilämpötila Salossa on noin 5 C. Talvella etelän ja pohjoisen keskilämpötilojen ero voi olla jopa 12 C. Kesällä lämpötilojen ero on pienempi. Paikallisilmasto määrää myös sademäärien erot. Kasvukausi on ajanjakso, jolloin kasvit pystyvät kasvamaan. Silloin lämpötilan on oltava pysyvästi päälle 5 C. Myös kasvukauden pituuden määrää paikallisilmasto. Perniössä kasvukausi kestää 180 vuorokautta. Pohjois-Suomessa kasvukausi saattaa olla jopa 80 vuorokautta lyhyempi. Sääennusteet kahdelle seuraavalle päivälle: Saloon ennustetaan keskiviikkona noin astetta, pilvistä ja vähän lunta. Navakkaa itätuulta. Päiväksi luvataan lumipyryä lounaasta. Pimeys päättyy klo 8:05, ja aurinko nousee 9:00. Aurinko laskee 15:30 ja pimeys alkaa 16:25. Torstaille Saloon ennustetaan -3 asteen pakkasta, lunta tulee enemmän kuin keskiviikkona. Pimeys päättyy klo 8:07 ja aurinko nousee 9:02. Aurinko laskee 15:28 ja pimeys alkaa 16:23. Suomi sijaitsee lauhkealla lämpövyöhykkeellä, mikä mahdollistaa neljä selkeästi erottuvaa vuodenaikaa. Talvet ovat Suomessa lumisia ja kylmiä, lämpömittari menee miinuksen puolelle. Kesät ovat melko viileitä, mutta lumettomia ja huomattavasti
5 lämpimämpiä. Talven ja kesän väliin jää selkeästi vielä kaksi vuoden aikaa; syksy ja kevät. Suomessa on siis neljä vuoden aikaa, mikä on minusta todella hienoa. Talvella voi harrastaa lumilajeja, kesällä voi uida ja makoilla rannoilla, keväällä lumet sulavat ja luonto alkaa herätä, ja syksyllä kaivetaan villapaidat esiin kaapista ja nautitaan kauniinvärisestä luonnosta. 4. Kevät 5. Kesä 6. Syksy 7. Talvi (Teijon retkeilyalueelta 2010) Ilmasto muuttuu Ilmasto muuttuu; luonnollisesti, ja ihmisten aiheuttamana. Luonnollisen ilmaston muutoksen syitä ovat kasvihuoneilmiö, maankiertoradan ja akselin kaltevuuden muutokset, mannerlaattojen liikkeet, auringon aktiivisuus, etäisyys auringosta, ja merivirtojen muuttuminen. Luonnollinen ilmaston muutos mahdollistaa elämän ja pitää lämmön maapallolla, se mahdollistaa myös jääkausien
6 ja lämpökausien vuorottelun. Ihmisen aiheuttama ilmastonmuutos voimistaa kasvihuoneilmiötä. Energian tuotanto, teollisuus, sekä liikenne ja asuminen lisäävät hiilidioksidin ja kasvihuonekaasujen määrää ilmakehässä. Ilmastonmuutoksen myötä maapallon keskilämpötila kohoaa, ja eliölajien tulevaisuus on vaakalaudalla, koska ne eivät välttämättä sopeudu muutoksiin. Ilmastonmuutoksesta puhutaan kansainvälisestikin. Se koskee niin Suomea, Perniötä kuin meitäkin. Sen minkä olemme itse aiheuttaneet, tulisi myös meidän korjata. Ilmastonmuutos on minusta suuri asia, niin kuin Itämeren saastuminen, luonnon turmeleminen ja roskaaminenkin. Luonto on minulle tärkeä ja pyrin pitämään siitä hyvää huolta muun muassa ajattelemalla ekologisesti ja kannustamalla muita tekemään hyviä valintoja. Pyrin huomauttamaan kavereilleni jos he roskaavat, ja itse pyrin tekemään yhden hyvän teon luonnolle ainakin kerran päivässä. Uskon että tulevaisuudessa yhä useammat oppivat ajattelemaan ekologisesti ja ymmärtämään maapallon tilanteen. Pinnalla Salon seutu on pinnanmuodoltaan alankoa, eli maa-alue on metriä merenpinnan yläpuolella. Varsinais-Suomen korkein paikka on Saramäki Kiikalassa. Saramäki on vähän päälle 169 metriä pitkä.
7 8. Olen itse käynyt Saramäellä ja voin todeta, että olihan se melko korkea paikka, vaikkakin hyvin pieni pohjoisen huippuihin verrattuna. (Kuva otettu ) Jalat maassa Maankamara muodostuu kallio- ja maaperästä. Kallioperä koostuu kivilajeista, maaperä taas maalajeista.
8 Etelä- ja Keski-Suomen kallioperästä suurin osa muodostui miljoonaa vuotta sitten vuorenpoimutuksessa. Suomen kallioperää sanotaan peruskallioksi, koska se muodostaa maallemme perustan. Nykyisin peruskallio on vakaa. Peruskalliomme on osa Fennoskandian kilpeä, joka ulottuu Etelä-Norjasta Ruotsin ja Suomen kautta Kuolan niemimaalle ja Karjalaan. Fennoskandian kilven kallioperä on koko Euroopan paksuinta, jossain jopa 65 kilometrin paksuista. Kallioperä koostuu kivilajeista, joita on useita. Ne ovat kaikki syntyneet eri tavoin. Suomen kallioperän yleisin kivilaji on graniitti, jota on myös Perniön seudulla. Graniitti on syntynyt jähmettymällä magmasta, hitaasti syvällä maankuoressa. Graniitti on jähmettynyt kivilaji, eli magmakivilaji ja syväkivilaji. Graniitti koostuu kolmesta mineraalista, joita on kiille, kvartsi ja maasälpä. 9. Suomalaista graniittia Maaperä muodostuu irtaimista maalajeista, kuten moreenista, hiekasta ja mullasta. Maaperän paksuus vaihtelee paikoitellen, mutta tavallisimmin kiinteä kallioperä tulee vastaan 3-4 metrin päässä. Jääkausiaika Jääkausiajalla mannerjäätiköt ja vuoristojäätiköt peittävät suuren alueen maapallon pinnasta. Nykyiset mannerjäätiköt ovat Etelämantereella ja Grönlannissa. Jääkausiajalla lämpö- ja jääkaudet vuorottelevat. Jääkaudella lumi alkaa kerrostua jääksi, koska kesät ovat niin viileitä, ettei lumi ehdi sulaa. Lämpökaudella lumi alkaa sulaa, koska ilmasto on niin lämmin. Jääkausiajalla jääkausien ja lämpökausien vuorotteluun vaikuttaa auringon säteilyn määrän muutokset. Säteilyn määrään vaikuttaa akselin kaltevuus ja radan soikeus. Viimeisin jääkausi oli Veiksel-jääkausi, joka päättyi vuotta sitten.
9 Auringon säteilyn määrään vaikuttavat tekijät. Säteilyn määrän muutokset vaikuttavat jääkausien ja lämpökausien vaihteluun jääkausiajalla. Jääkauden jälkeen Jääkausi jätti jälkeensä ainutlaatuisia merkkejä. Mannerjäätikkö muokkasi maisemamme tällaiseksi kuin se on. Mannerjäätikkö hioi liikkuessaan kalliomme paikoin sileäksi ja matalaksi silokallioksi. Jäätikön pohjassa oli kiviä, jotka rouhivat kallioon uurteita, joiden avulla voi päätellä jäätikön liikkeen suunnan.
10 10. Silokalliota Hangossa. (Kuva otettu obi:sta) Liikkuessaan jäätikkö murskasi kallioperästä erikokoista kiviainesta. Soraa, hiekkaa, savea ja kiviä kulkeutui jäätikön mukana, ja kasautui kallioperän päälle moreeniksi. Moreeni on Suomen yleisin maalaji. Moreenissa on sekaisin eri raekokoja, savesta kulmikkaisiin kiviin. Jäätikön sulaessa syntyi jäätikköjokia, joissa virtasi sulamisvesiä. Jäätikköjoet lajittelivat maalajeja. Ne kuljettivat ja kasasivat hiekkaa ja soraa jään sisällä, jäätikön railoihin ja tunneleihin. Jäätikön reunan perääntyessä kasaantuneesta hiekasta ja sorasta muodostui harjuja. Jäätikön reuna-alueille kulkeutuneet yksittäiset, suuret kivet voivat olla siirtolohkareita. Ennen vanhaan siirtolohkareita sanottiin pirun kiviksi, koska
11 uskottiin pirun heittäneen ne taivaalta pellolle. Silloin ei vielä tiedetty mistä ne ovat keskelle peltoa kulkeutuneet. 11. Siirtolohkare ja minä, Perniössä, Sydän-Saurussa Jäätikköjokien virtauksen vähentyessä, jokisuihin kasaantui hiekkaa ja soraa, jotka muodostivat tasaisia suistoja, eli deltoja. Jäätikköjoet muodostivat Suomen lajittuneet kivennäismaalajit: sora, hiekka, hieta, hiesu ja savi. 12. Delta kolmannella salpausselällä, Tuohitussa, Perniössä. (Kuva otettu obi:sta)
12 Savikot syntyivät, kun kevyemmät ainekset: hieta, hiesu ja savi laskeutuivat pohjaan kauempana jokisuista. Savikot ovat erinomaisia viljelyyn, joten niistä on muokattu peltoja. 13. Savikkoa Perniössä 14. Osa ensimmäistä Salpausselkää. Hangossa, Tullinrannassa, Suomen eteläisimmällä rannalla. Kiviä jäi usein pyörimään jäätikköjokien voimakkaisiin pyörteisiin tai putouksiin. Kivet hioivat ja porasivat kallioon sileäpintaisia hiidenkirnuja. Ne voivat olla jopa yli vuotta vanhoja.
13 15. Hiidenkirnu, joka on murtunut. Perniössä. (Kuva otettu obi:sta) 16. Karpinmäeltä. Paikallaan pyörinyt kivi on hionut kalliota Maankohoaminen Paksu mannerjäätikkö painoi maankamaraa alasäin, jopa kilometrin verran. Jään sulaessa maa alkoi kohota, koska sen taakka keveni. Aluksi kohoaminen oli hyvin nopeaa, mutta nyt se on hitaampaa. Maa kohoaa silti jatkuvasti.
14 Maankohoamisen seurauksena merenlahdet kuroutuvat järviksi, jolloin merien eläimiä jää loukkuun, saarten pinta-ala kasvaa ja ne kasvavat kiinni mantereeseen, vesistöt madaltuvat tai soistuvat, muinaiset rannat kohoavat mäkien rinteille, jokien virtaussuunta muuttuu ja nykyiset rannikkokaupungit siirtyvät sisämaahan. Vedestä nousee koko ajan uutta maata. Rantaviiva muuttuu huomattavasti, sillä maan arvellaan kohoavan vielä metriä. Kotiseudullani maankohoamisen olen huomannut esimerkiksi Salon Teijon retkeilyalueen Ancylus-järven muinaisrantana ja Karpinmäkenä, joka ennen oli saari. 17. Karpinmäellä on pronssikautinen hautaröykkiö, joka on pronssikauden alkuvuosina Skandinaviasta siirtolaisten mukana Suomen rannikolle tullut uusi hautausmenetelmä. Kiviröykkiöön haudatun vainajan mukaan laitettiin arvoesineitä. Myöhemmin polttohautaus tuli vallitsevaksi hautausmenetelmäksi. Itämeren muinaiset rannat meri- ja järvivaiheiden ajalta näkyvät nykyään mäkien rinteillä. Maisemassa muinaisrannat näkyvät maavalleina ja kivivyöhykkeinä.
15 18. Kaunista maisemaa Förbyssä.
16 19. ja 20. Kalliomaalauksia Ulkoluodossa, Förbyssä Metsät Suomen etelärannikolla on tammivyöhyke. Tammivyöhyke on havumetsän ja lehtimetsän vaihettumisalue. Tammivyöhykkeellä viihtyvät tammet, kuten muutkin jalot lehtipuut, sekä havupuut. Myöhemmin jaloille lehtipuille sopivat maa-alueet on otettu käyttöön maanviljelyssä. Luonnontilaisia metsiä on enää harvassa, koska suurin osa metsistä on otettu metsätalouskäyttöön. Luonnontilaiset metsät ovat monimuotoisempia kuin talousmetsät, koska niissä asuu enemmän eliölajeja ja elinympäristöjä on enemmän. Luonnontilaisessa metsässä kasvaa eri-ikäisiä, eri lajeja, kuolleita ja lahoja puita. Metsien monimuotoisuudesta käytetään käsitettä biodiversiteetti. Minulle metsät ovat hyviä vapaa-ajan viettopaikkoja, paikkoja joissa voi nauttia luonnosta ja hiljaisuudesta. Käyn perheeni kanssa melko usein Teijon retkeilyalueella kävelemässä.
17 21. Kaunis ja rauhallinen kuva Teijon retkeilyalueelta (2011) Kotiseutuni suot ovat keidassoita, eli kohosoita. Keidassoilla turve muodostaa paksuja kerroksia. Turve on eloperäinen maalaji, jossa on osittain hajonneita kasvinosia. Soiden keskiosat ovat kohonneet muuta ympäristöä ylemmäs, jonka takia keidassuot saavat ravinteita vain sadevedestä. Luonnontilaiset metsät ja suot ovat uhanalaisia. Soiden määrää on vähentänyt niiden muuttaminen pelloiksi, energiaturpeen nostaminen ja tekoaltaiden rakentamien. Soista enää 10 % on luonnontilaisia. Metsistä vain 4 % on luonnontilaisia. Metsien monimuotoisuus on vähäisempää talousmetsien takia. Osa metsistä on myös hakattu mataliksi esimerkiksi autoteiden vuoksi. Luonnontilaisia metsiä ja soita voi suojella. Ilman suojelua ne voivat kadota Suomesta kokonaan. Metsien mukana myös eliölajeja on vaarassa kuolla sukupuuttoon. Perintömetsän perustaminen on uusimpia tapoja suojella metsiä. Metsän annetaan kasvaa luonnontilaisena. Aalloilla keinun Perniön seudulla on useita hyviä uimapaikkoja. Tässä muutamia kuvia järvistä, joissa käyn uimassa kesäisin..
18 22. Naarjärvi 23. Kirakanjärvi 24. Vähäjärvi Järvet sijaitsevat vähän syrjäisemmässä, mutta Perniön joki virtaa keskustassa. Se on kaunis, mutta tulvii varsinkin keväällä.
19 25. Perniön joen pinta on noussut korkealle. ( ) 26. Kaikki muistavat toukokuussa 2010 kun Perniön keskustassa lammen vesi kasteli jalat ja muutaman rakennuksen.
20 27. Perniön Kebabille tuli suurimmat vahingot. 28. Perniön joki joulukuussa 2012 Perniön talousvetenä käytetään pohjavettä. Pohjavesi on vettä, joka on imeytynyt maaperään, matkalla suodattunut maalajien läpi ja vajonnut, kunne se kohtasi läpäisemättömän maan. Perniön pohjavesi on todella hyvää. Pohjavettä uhkaa kuitenkin lannoitteet, ja niiden nitraatit, huoltoasemien öljytuotteet ja tiesuolan kloridit. Pohjavettä on suojeltava. Pohjavesialueet on merkitty kylteillä.
21 Väestö Perniön pinta-ala on 419,12 km 2. Perniössä asuu noin ihmistä. Perniön asukkaista noin 15 % on alle 15-vuotiaita, eli lapsia. Työikäisiä, eli vuotiaita on noin 63% ja asukkaista eläkeikäisiä on melkein 23 % Työikäisiä on kaikista eniten. Salon väestöä koskettanut ikävä tapahtuma oli, kun Nokia lopetettiin Salosta kokonaan. Työttömiä tuli paljon yhdellä kertaa, joten työpaikoista on ollut nyt kova kysymys. Tämän seurauksena ihmisiä saattaa muuttaa pois Salosta, työn perässä jonnekin muualle, jos täältä ei työtä löydy. Minun tätini oli töissä Nokialla, mutta on löytänyt nyt uuden työn, väliaikaisen tosin. Kotiseudullani on muutamia vuosittaisia tapahtumia, jotka kuuluvat kotiseutuuni. Salossa on joka vuosi syysmarkkinat, jonne menen aina kavereideni kanssa. Käymme laitteissa ja syömme lakuja sekä suukkoja. Myös Tammisaarella pidetään syksyisin markkinat, jotka ovat mielestäni monipuolisemmat, siellä on enemmän kojuja ja myyjiä. 29. Tammisaaren syysmarkkinoilta. Laitteet ovat kaikista paras juttu (Kuvassa pikkusiskoni)
22 Maahanmuuttajat Tunnen muutaman perheen, jotka ovat muuttaneet tänne Kosovosta. Osa on ollut täällä jo kauemmin, osa on tullut tänne vasta pari vuotta sitten. Mummoni naapurissa asuu yksi 3-luokkalainen tyttö, hänellä ei ole omia sisaruksia, mutta minä ja minun siskoni olemme hänelle kuin isosiskoja. Nämä keitä tunnen, tai tiedän, eivät kaikki osaa puhua suomea. Nuoret maahanmuuttajat oppivat mielestäni kielen helpommin. Kaikille maahanmuuttajille tarjotaan samat palvelut, ja minusta on mukavaa kun koulussamme on vähän muitakin kansalaisuuksia rikastuttamassa kulttuuriamme. Perniö on maakuntakeskus Paikka, johon on keskittynyt paljon työpaikkoja, asutusta ja palveluita, on keskus. Perniötä lähin oleva valtakunnanosakeskus on Turku. Lähin kauppakeskus, Plaza, sijaitsee Salossa. Turusta ja Helsingistä löytyy enemmän julkisia ja kaupallisia palveluita. Julkisia palveluita ovat esimerkiksi hallinto, terveys- ja sosiaalipalvelut, koulutuspalvelut ja julkinen liikenne. Kaupallisia palveluita ovat muun muassa tukkukauppa, ravintolat, rahoitus, vakuutus ja liike-elämän palvelut. 30. Kartta on Perniön keskuksesta. (On myös vihossa)
23 Perniön keskuksesta löytyy S-market, K-supermarket, R-kioski, Siwa, ABC, Mili, kirjasto, suutari, kirpputoreja, Kebab-ravintola, sekä muita palveluja. Perniössä on myös mahdollisuuksia urheilulle. Meillä on urheilukenttä ihan keskustassa ja liikuntahalli mäessä. Hallilla on mahdollisuus hiihtoon ja luisteluun, siellä on iso hiekkakenttä, iso sali ja kuntosali. Liikuntahallilla järjestetään monenlaista liikuntaa ja pelejä. Myös ilmaista liikuntaa on. Maaseudun rauha Suurin osa Suomesta on maaseutua. Maaseutuja on erilaisia. Perniö on kaupunkien lähimaaseutua. Valtaosa asukkaista käy töissä kaupungissa. Maatilat saavat lisätuloja sivuelinkeinosta, joka on harjoitettavaa yritystoimintaa. Elämä täällä on rauhallista ja luonnonläheistä, jota arvostavat myös muut ihmiset. 31. Perniössä viljellään paljon viljoja, kuten kauraa ja ohraa. Täällä on myös tiloja, joilla on sikoja tai lehmiä. Maanviljely ja karjanhoito ovat maataloutta. Niitä kutsutaan alkutuotannoksi, koska ne tuottavat raaka-aineita teollisuuteen. Myös maa- ja metsätalous ovat alkutuotantoa.
24 Teollisuutta ja liikennettä Salonseutu ja Perniö ovat Suomen teollisuusvyöhykkeellä. Suurin osa teollisuudesta keskittyy teollisuusvyöhykkeen suuriin kaupunkeihin Etelä-Suomessa. Teollisuus jalostaa alkutuotannon tuottamista raaka-aineista tuotteita. Perniössä olevia teollisuudenliikkeitä ovat esimerkiksi Wipro ja Lemminkäinen. Niitä on enemmänkin, mutta tässä oli muutama. Kotiseudullani on minusta hyvät liikennemahdollisuudet. Linja-autoja kulkee, Salosta pääsee junalla Turkuun puolessa tunnissa ja Helsinkiin. Helsingissä ja Turussa on myös satamat, joista lähtee laivoja mm. Ahvenanmaalle, Viroon ja Ruotsiin. Helsingissä on lentokenttä, josta lähtee lentoja niin sisämaahan, kuin ulkomaille. Koska Suomi on harvaanasuttu maa, yksityisautoilun määrä Suomessa on suuri. Joukkoliikenne olisi kannattavampaa luonnon kannalta, mutta myös meidän kannalta, sillä pahinta ruuhkaa voi välttää käyttämällä joukkoliikennettä. Liikenne ja teollisuus kuluttavat paljon energiaa. Energian tuottaminen vapauttaa ilmakehään kasvihuonekaasuja, jotka voimistavat kasvihuoneilmiötä ja siten ilmastonmuutosta. Teollisuus ja liikenne tuottavat ilmaan myös haitallisia hiukkasia, raskasmetalleja ja happamia yhdisteitä. Kaikki nämä päästöt huonontavat kaupunkien ilmanlaatua, haittaavat ihmisten terveyttä ja pilaavat luontoa. Energiankulutus Suomalaiset kuluttavat paljon energiaa. Suomessa asukasta kohden energiankulutus on maailman suurimpia. Ekologisella jalanjäljellä kuvataan kuinka paljon maata ja vettä tarvitaan tuottamaan käyttämämme energia, ruoka, kuluttamamme tavarat ja palvelut. Elämiseen tarvittaisiin neljä maapalloa, mikäli kaikki kuluttaisivat yhtä paljon energiaa kuin me. Oman ekologisen jalanjäljen kokoon voi vaikuttaa itse omilla valinnoillaan. ekologinen jalanjälki laskuri Suurin osa energiankulutuksesta menee teollisuuteen. Toiseksi eniten energiaa kuluu rakennusten lämmittämiseen. Kylmän ilmaston ja kylmien talvien vuoksi rakennuksia joudutaan lämmittämään. Koska Suomessa on talvella myös pimeää, valaistukseen käytetään paljon energiaa. Uusiutuvien energianlähteiden käyttöä lisätään koko ajan. Tuulivoimalat lisääntyvät tulevaisuudessa myös yksityiskäytössä.
25 Suunnitelmii Kotiseudulleni on suunniteltu uutta S-markettia, ABC:tä vastapäätä olevalle pellolle. En kauheasti pidä siitä kun S-market siirtyy kauemmas, mutta sijainti onkin parempi Perniöntien varressa tuottavuuden kannalta. Sijainti on ajateltu mökkiläisten mukaan. Tästä ässästä on tulossa kuulemma suurempi, joten uskon valikoimankin laajentuvan. Näsen kartanon alueelle ollaan rakentamassa tuulivoimalaa. Se on minusta hieno juttu, ja kannatan sitä. Miten se vaikuttaa maisemaan, sitä en tiedä. Näsen kartanon Tuulivoimapuisto OMA ARVIOINTI: Olisin voinut suunnitella aikataulun paremmin, ja aloittaa aikaisemmin. Loppua kohden tuli vähän kiire, ja kone temppuili, enkä ole kovinkaan taitava koneiden käyttäjä. Olen kuitenkin tyytyväinen itseeni, toivottavasti tämä riittää ja saan hyvän numeron päättötodistukseen. Lähteet Tärkein lähde oli pääasiassa vihko ja ysiluokan maantiedon kirja Avara Suomi. Myös Obista on ollut suuri apu! Kuvat Suurin osa on itse, vuosien takaa, otettuja. Jotkut kuvat ovat Obista. Kuvat 1 ja 2 ovat Wikipediasta. Kuvat 7,8,11,14,25,26, ja 27 ovat äitini ottamia, mutta sain luvan käyttää niitä.
26 Ja lopuksi tärkein asia: Perniössä on kaikki kaverit Kuvia olisi vielä paaaaaljon enemmän! <3
27 Enni Vuoriranta 9b 2012
- Opettele ilmansuunnat (s. 17) ja yleisimmät karttamerkit (s. 20).
1 Kartat (kpl 2) - Opettele ilmansuunnat (s. 17) ja yleisimmät karttamerkit (s. 20). - Mittakaava kertoo, kuinka paljon kohteita on pienennetty. Mittakaava 1: 20 00 tarkoittaa, että 1 cm kartalla on 20
LisätiedotVILMA 9A 8.12.2011 MINUN KOTISEUTUNI
VILMA 9A 8.12.2011 MINUN KOTISEUTUNI Yllä on kuvia minusta ja kavereistani, sillä minun mielestäni kotiseutuun kuuluu kaverit ja harrastukset, sillä ilman niitä Perniö olisi tylsä paikka asua. Sijainti
LisätiedotKotiseutu. Kotiseutuun samaistumista kutsutaan alueelliseksi identiteetiksi. Joku voi kokea kotiseudukseen kylän, kaupunginosan tai kotikunnan
Suomi Kotiseutu Kotiseutuun samaistumista kutsutaan alueelliseksi identiteetiksi. Joku voi kokea kotiseudukseen kylän, kaupunginosan tai kotikunnan Joku taas maakunnan, Suomen, Euroopan tai jopa koko maailman.
LisätiedotLuvut 4 5. Jääkaudella mannerjää peitti koko Pohjolan. Salpausselät ja harjut syntyivät mannerjäätikön sulaessa. KM Suomi Luku 4 5
Luvut 4 5 Jääkaudella mannerjää peitti koko Pohjolan Salpausselät ja harjut syntyivät mannerjäätikön sulaessa Ennakkokäsityksiä 1. Voiko kylmä talvi kertoa jääkauden alkamisesta? 2. Miten paljon kylmempää
LisätiedotTiivistelmä: kappaleet 1-8 ja 10-11
Tiivistelmä: kappaleet 1-8 ja 10-11 Suomi on pohjoinen valtio (kpl1) - Suomessa on 6 lääniä, joihin kuuluu 19 maakuntaa - Forssa kuuluu Kanta-Hämeen maakuntaan, joka puolestaan kuuluu Etelä-Suomen lääniin
LisätiedotKasvin soluhengityksessä vapautuu vesihöyryä. Vettä suodattuu maakerrosten läpi pohjavedeksi. Siirry asemalle: Ilmakehä
Vettä suodattuu maakerrosten läpi pohjavedeksi. Pysy asemalla: Pohjois-Eurooppa Kasvin soluhengityksessä vapautuu vesihöyryä. Sadevettä valuu pintavaluntana vesistöön. Pysy asemalla: Pohjois-Eurooppa Joki
Lisätiedotkansi Luku 1 Suomi on osa Pohjolaa KM Suomi Luku 1
kansi Luku 1 Suomi on osa Pohjolaa Suomen sijainti Mitkä a) leveyspiirit b) pituuspiirit rajaavat Suomea? Mitkä valtiot luetaan pohjoismaihin? Suomi, Ruotsi, Islanti, Tanska ja Norja. Fennoskandia on laaja
LisätiedotFAKTAT M1. Maankohoaminen
Teema 3. Nousemme koko ajan FAKTAT. Maankohoaminen Jääpeite oli viime jääkauden aikaan paksuimmillaan juuri Korkean Rannikon ja Merenkurkun saariston yllä. Jään paksuudeksi arvioidaan vähintään kolme kilometriä.
LisätiedotGEOLOGIA. Evon luonto-opas
Evon luonto-oppaan tekemiseen on saatu EU:n Life Luonto -rahoitustukea GEOLOGIA Korkokuva Evon Natura 2000 -alueen pohjois-, itä- ja länsireunoilla maasto kohoaa aina 180 m meren pinnan yläpuolelle asti.
LisätiedotHiiltä varastoituu ekosysteemeihin
Hiiltä varastoituu ekosysteemeihin BIOS 3 jakso 3 Hiili esiintyy ilmakehässä epäorgaanisena hiilidioksidina ja eliöissä orgaanisena hiiliyhdisteinä. Hiili siirtyy ilmakehästä eliöihin ja eliöistä ilmakehään:
LisätiedotILMASTONMUUTOS ARKTISILLA ALUEILLA
YK:n Polaari-vuosi ILMASTONMUUTOS ARKTISILLA ALUEILLA Ilmastonmuutos on vakavin ihmiskuntaa koskaan kohdannut ympärist ristöuhka. Ilmastonmuutos vaikuttaa erityisen voimakkaasti arktisilla alueilla. Vaikutus
LisätiedotHautausmaa julkisena ja toiminnallisena tilana
Siikaniemi 26. 27.10. 2010 Hautausmaa julkisena ja toiminnallisena tilana Salpausselän haasteet ja mahdollisuudet Mari Aartolahti http://fi.wikipedia.org/wiki/salpaussel%c3%a4t Salpausselät Salpausselät
Lisätiedot1. Vuotomaa (massaliikunto)
1. Vuotomaa (massaliikunto) Vuotomaa on yksi massaliikuntojen monista muodoista Tässä ilmiössä (usein vettynyt) maa aines valuu rinnetta alaspa in niin hitaasti, etta sen voi huomata vain rinteen pinnan
LisätiedotSUOMEN ESIHISTORIA. Esihistoria
Suomen esihistoria / Ulla-Riitta Mikkonen 1 SUOMEN ESIHISTORIA Suomen historia jaetaan esihistoriaan ja historiaan. Esihistoria tarkoittaa sitä aikaa, kun Suomessa ei vielä ollut kristinuskoa. Esihistorian
LisätiedotHyvät ystävät! Hukkuuko Helsinki? -tilaisuudessa Malmilla 10.1.2006
Hyvät ystävät! Hukkuuko Helsinki? -tilaisuudessa Malmilla 10.1.2006 keskusteltiin ilmastonmuutoksesta. Tutkija Kimmo Ruosteenoja, ympäristöjohtaja Pekka Kansanen ja kansanedustaja Tarja Cronberg alustivat.
LisätiedotIlmastonmuutoksessa päästöt voimistavat kasvihuoneilmiötä
Ilmastonmuutoksessa päästöt voimistavat kasvihuoneilmiötä Kasvihuoneilmiö on luonnollinen ilman sitä maapallolla olisi 33 C kylmempää. Ihminen voimistaa kasvihuoneilmiötä ja siten lämmittää ilmakehää esimerkiksi
LisätiedotMikä muuttuu, kun kasvihuoneilmiö voimistuu? Jouni Räisänen Helsingin yliopiston fysiikan laitos
Mikä muuttuu, kun kasvihuoneilmiö voimistuu? Jouni Räisänen Helsingin yliopiston fysiikan laitos 15.4.2010 Sisältöä Kasvihuoneilmiö Kasvihuoneilmiön voimistuminen Näkyykö kasvihuoneilmiön voimistumisen
LisätiedotIlmastonmuutoksen vaikutukset säähän Suomessa
Ilmastonmuutoksen vaikutukset säähän Suomessa Lentosäämeteorologi Antti Pelkonen Ilmatieteen laitos Lento- ja sotilassääyksikkö Tampere-Pirkkalan lentoasema/satakunnan lennosto Ilmankos-kampanja 5.11.2008
LisätiedotLuku 8. Ilmastonmuutos ja ENSO. Manner 2
Luku 8 Ilmastonmuutos ja ENSO Manner 2 Sisällys ENSO NAO Manner 2 ENSO El Niño ja La Niña (ENSO) ovat normaalista säätilanteesta poikkeavia ilmastohäiriöitä. Ilmiöt aiheutuvat syvänveden hitaista virtauksista
LisätiedotMetsänhoidon perusteet
Metsänhoidon perusteet Kasvupaikkatekijät, metsätyypit ja puulajit Matti Äijö 18.9.2013 1 KASVUPAIKKATEKIJÄT JA METSÄTYYPIT kasvupaikkatekijöiden merkitys puun kasvuun metsätalousmaan pääluokat puuntuottokyvyn
LisätiedotKasvupaikkatekijät ja metsätyypit
Kasvupaikkatekijät ja metsätyypit Sisältö Kasvupaikkatekijöiden merkitys metsänkasvuun Metsätalousmaan pääluokat puuntuottokyvyn ja kasvupaikan (kivennäismaa/turvemaa) perusteella Metsätyyppien merkitys
LisätiedotMistä tiedämme ihmisen muuttavan ilmastoa? Jouni Räisänen, Helsingin yliopiston fysiikan laitos
Mistä tiedämme ihmisen muuttavan ilmastoa? Jouni Räisänen, Helsingin yliopiston fysiikan laitos 19.4.2010 Huono lähestymistapa Poikkeama v. 1961-1990 keskiarvosta +0.5 0-0.5 1850 1900 1950 2000 +14.5 +14.0
LisätiedotTURUN YLIOPISTO GEOLOGIAN PÄÄSYKOE 27.5.2014
TURUN YLIOPISTO GEOLOGIAN PÄÄSYKOE 27.5.2014 1. Laattatektoniikka (10 p.) Mitä tarkoittavat kolmiot ja pisteet alla olevassa kuvassa? Millä tavalla Islanti, Chile, Japani ja Itä-Afrikka eroavat laattatektonisesti
LisätiedotYyterin luonto Geologia ja maankohoaminen. Teksti: Marianna Kuusela (2014) Toimitus: Anu Pujola (2015)
Yyterin luonto Geologia ja maankohoaminen Teksti: Marianna Kuusela (2014) Toimitus: Anu Pujola (2015) Yyterin alueen peruskallio on muodostunut hiekkakivestä Kallioperä on maapallon kiinteä kuori, joka
LisätiedotLAUSEEN KIRJOITTAMINEN. Peruslause. aamu - minä - syödä muro - ja - juoda - kuuma kahvi Aamulla minä syön muroja ja juon kuumaa kahvia.
LAUSEEN KIRJOITTAMINEN Peruslause aamu - minä - syödä muro - ja - juoda - kuuma kahvi Aamulla minä syön muroja ja juon kuumaa kahvia. minä - täti - ja - setä - asua Kemi Valtakatu Minun täti ja setä asuvat
Lisätiedot1 KOKEMÄENJOEN SUISTON MAAPERÄN SYNTYHISTORIA
1 KOKEMÄENJOEN SUISTON MAAPERÄN SYNTYHISTORIA Porin alueen maaperä on Suomen oloissa erityislaatuinen. Poikkeuksellisen paksun maaperäpeitteen syntyyn on vaikuttanut hiekkakiven hauras rakenne. Hiekkakivi
LisätiedotPuruveden kehitys ja erityispiirteet. Puruvesi-seminaari 6.8.2011 Heikki Simola Itä-Suomen yliopisto
Puruveden kehitys ja erityispiirteet Puruvesi-seminaari 6.8.2011 Heikki Simola Itä-Suomen yliopisto PURUVESI KARU JA KIRKASVETINEN SUURJÄRVI Sekä Puruvesi että Pyhäjärvi ovat kirkasvetisiä suurjärviä,
LisätiedotMitä jos ilmastonmuutosta ei torjuta tiukoin toimin?
Mitä jos ilmastonmuutosta ei torjuta tiukoin toimin? Ilmastonmuutos on jo pahentanut vesipulaa ja nälkää sekä lisännyt trooppisia tauteja. Maailman terveysjärjestön mukaan 150 000 ihmistä vuodessa kuolee
LisätiedotSuojellaan yhdessä meriämme!
Suojellaan yhdessä meriämme! Hei! Minä olen merikilpikonna Sammy. Elämäni on yhtä seikkailua! Voin elää jopa 150-vuotiaaksi ja ehdinkin joutua elämäni aikana mitä jännittävimpiin tilanteisiin. Jo munasta
LisätiedotEnergiaa luonnosta. GE2 Yhteinen maailma
Energiaa luonnosta GE2 Yhteinen maailma Energialuonnonvarat Energialuonnonvaroja ovat muun muassa öljy, maakaasu, kivihiili, ydinvoima, aurinkovoima, tuuli- ja vesivoima. Energialuonnonvarat voidaan jakaa
Lisätiedot1. RAKENTAMISEEN SOVELTUVAT ALUEET 2. RAKENTAMINEN VOIDAAN SOVITTAA ALUEELLE 3. RAKENTAMINEN VAARANTAA ALUEEN MAISEMAKUVAN JA YMPÄRISTÖN
MAA VESI ILMA MAANPEITE ELOLLINEN LUONTO RAKENNETTU YMPÄRISTÖ 1. RAKENTAMISEEN SOVELTUVAT ALUEET 2. RAKENTAMINEN VOIDAAN SOVITTAA ALUEELLE 3. RAKENTAMINEN VAARANTAA ALUEEN MAISEMAKUVAN JA YMPÄRISTÖN 4.
LisätiedotLIIKENNEVALINNAT VAIKUTUSMAHDOLLISUUDET BIODIESEL SÄHKÖAUTO YMPÄRISTÖ LIIKENNE YHTEISKUNTA LIIKETALOUS KAVERIT BUSSIT AUTOT
LIIKENNEVALINNAT YMPÄRISTÖ LIIKENNE YHTEISKUNTA LIIKETALOUS KAVERIT BUSSIT AUTOT MOPOT PYÖRÄILY SAASTEET ILMASTONMUUTOS KASVIHUONEILMIÖ AURINKO TYPPIOKSIDI HIILIDIOKSIDI PÄÄSTÖT VALINTA KÄVELY TERVEYS
LisätiedotIlmasto. Maisema-arkkitehtuurin perusteet 1A Varpu Mikola
Ilmasto Maisema-arkkitehtuurin perusteet 1A 16.11.2017 Varpu Mikola Maiseman hengitys Maija Rautamäki Suomen ilmasto Suomi Köppenin ilmastoluokituksen mukaan: Kylmätalviset ilmastot Dfb Lämminkesäinen
LisätiedotIlmastonmuutos globaalina ja paikallisena ilmiönä
Ilmastonmuutos globaalina ja paikallisena ilmiönä Muuttuva Selkämeri Loppuseminaari 25.5.2011 Kuuskajaskari Anna Hakala Asiantuntija, MMM Pyhäjärvi-instituutti 1 Ilmasto Ilmasto = säätilan pitkän ajan
LisätiedotIHMISKUNTA MUUTTAA ILMASTOA
IHMISKUNTA MUUTTAA ILMASTOA Kimmo Ruosteenoja Ilmatieteen laitos, Ilmastotutkimusryhmä KASVIHUONEILMIÖ ILMASTONMUUTOSTEN TUTKIMINEN MALLIEN AVUL- LA TULEVAISUUDEN ILMASTO ILMASTONMUUTOSTEN VAIKUTUKSIA
LisätiedotIlmastonmuutoksesta. Lea saukkonen Ilmatieteen laitos
Ilmastonmuutoksesta ja sään ääri ri-ilmiöistä Lea saukkonen Ilmatieteen laitos 9.12.2008 Havaittu globaali lämpötilan muutos 9.12.2008 2 Havaitut lämpötilan muutokset mantereittain Sinisellä vain luonnollinen
LisätiedotKulutuksesta kestävään ja vastuulliseen kuluttamiseen
Kulutuksesta kestävään ja vastuulliseen kuluttamiseen Avainsanat: kulutus, kestävä kulutus, luonnonvara, millainen kuluttaja sinä olet?, halu ja tarve Mitä kulutus on? Kulutus on jonkin hyödykkeen käyttämistä
LisätiedotMikä määrää maapallon sääilmiöt ja ilmaston?
Mikä määrää maapallon sääilmiöt ja ilmaston? Ilmakehä Aurinko lämmittää epätasaisesti maapalloa, joka pyörii kallellaan. Ilmakehä ja sen ominaisuudet vaikuttavat siihen, miten paljon lämpöä poistuu avaruuteen.
LisätiedotALUETUTKIMUS PAIMIO PEKKA VÄÄNÄNEN
ALUETUTKIMUS PAIMIO PEKKA VÄÄNÄNEN GE04 SISÄLLYSLUETTELO Paimio... 1 Kunnan esittely... 3 Sijaintikartat... 3 Kunnan kuvaus... 4 Luonto... 5 Luontokartta... 5 Kallioperä... 6 Pinnanmuodot ja maaperä...
LisätiedotMaahanmuuttaja harvaan asutun maaseudun kehittymisen näkökulmasta
Maahanmuuttaja harvaan asutun maaseudun kehittymisen näkökulmasta Tytti Määttä Vaalan kunnanjohtaja Harvaan asutun maaseudun teemaryhmän puheenjohtaja Harvaan asutun maaseudun teemaryhmä Harvaan asutun
LisätiedotIlmastonmuutos ja kestävä matkailu
Ilmastonmuutos ja kestävä matkailu 18.11.2009 FT Hannu Koponen Projektipäällikkö, BalticClimate 2009-2011 Part-financed by the European union (European Regional Development Fund) (6+1) (23+2) (13) Venäläiset
LisätiedotUusinta tietoa ilmastonmuutoksesta: luonnontieteelliset asiat
Uusinta tietoa ilmastonmuutoksesta: luonnontieteelliset asiat Jouni Räisänen Helsingin yliopiston fysiikan laitos 3.2.2010 Lähteitä Allison et al. (2009) The Copenhagen Diagnosis (http://www.copenhagendiagnosis.org/)
LisätiedotIlmastonmuutoksessa päästöt voimistavat kasvihuoneilmiötä
Ilmastonmuutoksessa päästöt voimistavat kasvihuoneilmiötä Kasvihuoneilmiö on luonnollinen, mutta ihminen voimistaa sitä toimillaan. Tärkeimmät ihmisen tuottamat kasvihuonekaasut ovat hiilidioksidi (CO
LisätiedotIlmastonmuutokset skenaariot
Ilmastonmuutokset skenaariot Mistä meneillään oleva lämpeneminen johtuu? Maapallon keskilämpötila on kohonnut ihmiskunnan ilmakehään päästäneiden kasvihuonekaasujen johdosta Kasvihuoneilmiö on elämän kannalta
LisätiedotIlmastonmuutoksessa päästöt voimistavat kasvihuoneilmiötä
Ilmastonmuutoksessa päästöt voimistavat kasvihuoneilmiötä Kasvihuoneilmiö on luonnollinen, mutta ihminen voimistaa sitä toimillaan. Tärkeimmät ihmisen tuottamat kasvihuonekaasut ovat hiilidioksidi (CO
LisätiedotNuorten aktiivisuuden kulttuurin rakentaminen 19.8.2014
Nuorten aktiivisuuden kulttuurin rakentaminen 19.8.2014 Ajattelun muuttaminen on ZestMarkin työtä VANHA AJATTELU JA VANHA TOIMINTA " ZestMark on nuorten valmentamisen ja oppimistapahtumien asiantuntija.
LisätiedotTulevaisuus (ilmaston)muutoksessa tilannekatsaus Suomeen ja ulkomaille. Jyri Seppälä Suomen ympäristökeskus
Tulevaisuus (ilmaston)muutoksessa tilannekatsaus Suomeen ja ulkomaille Jyri Seppälä Suomen ympäristökeskus Ilmastotalkoot Satakunnassa, Rauma 9.11.2016 Ilmastonmuutoksen taustalla etenkin fossiilisten
LisätiedotEerolan tila, Palopuro SYKSY
1. Kesän kasvukausi Kesän kasvukausi on takana ja tähkät ovat tuleentuneet eli viljat ovat korjuukypsiä. Kesän aikana maanviljelijä on joutunut ruiskuttamaan viljan tuholaiseläinten ja homeiden yms. aiheuttamien
LisätiedotSuomi ja kestävän kehityksen haasteet
Suomi ja kestävän kehityksen haasteet Maailmanpolitiikka ja tulevaisuuden kehityslinjat Paula Lehtomäki Ympäristöministeri 11.5.2010 Mitä on kestävä kehitys? Taloudellinen, sosiaalinen ja ympäristöllinen
LisätiedotILMASTONMUUTOSSKENAARIOT JA LUONTOYMPÄRISTÖT
ILMASTONMUUTOSSKENAARIOT JA LUONTOYMPÄRISTÖT Kimmo Ruosteenoja Ilmatieteen laitos kimmo.ruosteenoja@fmi.fi MUUTTUVA ILMASTO JA LUONTOTYYPIT -SEMINAARI YMPÄRISTÖMINISTERIÖ 17.I 2017 ESITYKSEN SISÄLTÖ 1.
LisätiedotMiksi meillä on talvi? Kirsti Jylhä Ilmatieteen laitos Ilmastotutkimus ja -sovellukset
Miksi meillä on talvi? Kirsti Jylhä Ilmatieteen laitos Ilmastotutkimus ja -sovellukset Esityksen pääaiheet Miksei talvea 12 kk vuodessa? Terminen ja tähtitieteellinen talvi Jääkausista Entä talvi tulevaisuudessa?
LisätiedotSuomen geoenergiavarannot. Asmo Huusko Geologian tutkimuskeskus GTK asmo.huusko@gtk.fi
Suomen geoenergiavarannot Asmo Huusko Geologian tutkimuskeskus GTK asmo.huusko@gtk.fi 1 Mitä geoenergia on? Geoenergialla tarkoitetaan yleisellä tasolla kaikkea maaja kallioperästä sekä vesistöistä saatavaa
LisätiedotIPCC 5. ilmastonmuutoksen tieteellinen tausta
IPCC 5. arviointiraportti osaraportti 1: ilmastonmuutoksen tieteellinen tausta Sisällysluettelo 1. Havaitut muutokset Muutokset ilmakehässä Säteilypakote Muutokset merissä Muutokset lumi- ja jääpeitteessä
LisätiedotJÄÄKAUDEN JÄLJET SUOMEN MAAPERÄSSÄ OLLI RUTH, YLIOPISTONLEHTORI GEOTIETEIDEN JA MAANTIETEEN LAITOS
JÄÄKAUDEN JÄLJET SUOMEN MAAPERÄSSÄ OLLI RUTH, YLIOPISTONLEHTORI GEOTIETEIDEN JA MAANTIETEEN LAITOS Pohjois-Euroopan mannerjäätiköiden laajimmat levinneisyydet ja reuna-asemat Jäätiköitymishistorialla keskeinen
LisätiedotIlmastonmuutos ja ilmastomallit
Ilmastonmuutos ja ilmastomallit Jouni Räisänen, Helsingin yliopiston Fysikaalisten tieteiden laitos FORS-iltapäiväseminaari 2.6.2005 Esityksen sisältö Peruskäsitteitä: luonnollinen kasvihuoneilmiö kasvihuoneilmiön
LisätiedotMitä ilmastolle on tapahtumassa Suomessa ja globaalisti
Mitä ilmastolle on tapahtumassa Suomessa ja globaalisti Ilmastonmuutosviestintää Suuri osa tämän esityksen materiaaleista löytyy Ilmasto-opas.fi sivustolta: https://ilmasto-opas.fi/fi/ Mäkelä et al. (2016):
LisätiedotTervetuloa! Mä asun D-rapussa. Mun asunto on sellainen poikamiesboksi.
Juhan naapuri Juha tulee töistä kotiin puoli kahdelta. Pihalla on tumma mies pienen tytön kanssa. Tyttö leikkii hiekkalaatikolla. Mies istuu penkillä ja lukee sanomalehteä. Terve! Moi! Sä oot varmaan uusi
LisätiedotIlmastonmuutos. Ovatko lukiolaiset tietoisia ilmastonmuutoksesta? Yrittävätkö lukiolaiset tietoisesti ehkäistä ilmastonmuutosta?
Ilmastonmuutos Ovatko lukiolaiset tietoisia ilmastonmuutoksesta? Yrittävätkö lukiolaiset tietoisesti ehkäistä ilmastonmuutosta? Mikä ilmastonmuutos on? ilmastonmuutos on suurin ympäristöongelma maailmassa
LisätiedotSuomen kallioperä. Svekofenniset kivilajit eli Etelä- ja Keski-Suomen synty
Suomen kallioperä Svekofenniset kivilajit eli Etelä- ja Keski-Suomen synty Svekofenninen orogenia Pääosin 1900 1875 miljoonaa vuotta vanha Pohjoisreunaltaan osin 1930 1910 miljoonaa vuotta Orogenia ja
LisätiedotMateriaali: Esa Etelätalo
Materiaali: Metsänhoidon perusteet Sisältö: - Metsänkasvatuksen lähtökohdat, ilmasto ym. - Kasvupaikkatekijät; lämpö, vesi ja valo, maaperän rakenne ja metsäalueen viljavuus - Maastonmuodot - Maalajit
LisätiedotPIHTIPUTAAN KUNTA. Niemenharjun alueen maisemaselvitys
PIHTIPUTAAN KUNTA Niemenharjun alueen maisemaselvitys FCG SUUNNITTELU JA TEKNIIKKA OY P33004P003 Maisemaselvitys 1 (8) Kärkkäinen Jari Sisällysluettelo 1 Johdanto... 1 2 Käytetyt menetelmät... 1 3 Alueen
LisätiedotYMPÄRISTÖ. Lämmittely
Lämmittely Kuinka paljon Suomen pinta-alasta on metsää? Mikä suo on? Miksi ihmiset liikkuvat syksyllä paljon metsässä? Mikä on villieläimen ja kesyn eläimen ero? Millainen eläin karhu / susi on? Mitkä
LisätiedotMaatalouden ilmasto-ohjelma. Askeleita kohti ilmastoystävällistä
Maatalouden ilmasto-ohjelma Askeleita kohti ilmastoystävällistä ruokaa Maatalouden ilmasto-ohjelma Askeleita kohti ilmastoystävällistä ruokaa SISÄLLYS: Askel 1: Hoidetaan hyvin maaperää 4 Askel 2: Hoidetaan
LisätiedotOnnea ostamalla - vai onnea ostamatta? www.nuukuusviikko.net
Onnea ostamalla - vai onnea ostamatta? Mikä ihmeen kulutus? Minä ja tavarat Mikä on turhin tavarasi? Mitä tavaraa toivoisit ja miksi? Mikä sinun tekemisistäsi on kuluttamista? Mikä ihmeen kaari? Tavaran
LisätiedotTEE OIKEIN. Minun naapuri on (rikas) kuin minä. Hänellä on (iso) asunto ja (hieno) auto.
TEE OIKEIN Kumpi on (suuri), Rovaniemi vai Ylitornio? Tämä talo on paljon (valoisa) kuin teidän vanha talo. Pusero on (halpa) kuin takki. Tämä tehtävä on vähän (helppo) kuin tuo. Minä olen (pitkä) kuin
LisätiedotILMASTONMUUTOS JA KEHITYSMAAT
KEHITYSYHTEISTYÖN PALVELUKESKUKSEN KEHITYSPOLIITTISET TIETOLEHTISET 9 ILMASTONMUUTOS JA KEHITYSMAAT Ilmastonmuutosta pidetään maailman pahimpana ympäristöongelmana. Vaikka siitä ovat päävastuussa runsaasti
LisätiedotKansainvälinen työssäoppiminen 8.11. - 20.12.2013 AlftaQuren, Alfta, Ruotsi Mirella Ohvo Ma13
Kansainvälinen työssäoppiminen 8.11. - 20.12.2013 AlftaQuren, Alfta, Ruotsi Mirella Ohvo Ma13 Halusin lähteä ulkomaille työssäoppimaan sekä tutustumaan pieneksi aikaa toiseen maahan ja kulttuuriin. Kuusi
LisätiedotTERVEISET TÄÄLTÄ IMATRAN POUTAPILVEN PALVELUKODISTA
TERVEISET TÄÄLTÄ IMATRAN POUTAPILVEN PALVELUKODISTA KERROMME KULUNEEN VUODEN KUULUMISISTA JA VIIME VUODEN MIELEENPAINUVISTA TAPAHTUMISTA Talvella oli paljon pakkasta ja lunta. Paljon vaatteita päälle ja
LisätiedotHIIHTÄMÄSSÄ ITÄVALLASSA 2006
HIIHTÄMÄSSÄ ITÄVALLASSA 2006 NEVA järjesti matkan Alppien parhaimmistoon kuuluvalle murtomaahiihtoalueelle Itävallan Ramsauhun 20 hengen voimin 25.2. - 4.3.2006. Kokemukset olivat todella hyvät. Majoituimme
LisätiedotItämeri-tietopaketti Mitat ominaispiirteet alueet
Itämeri-tietopaketti Mitat ominaispiirteet alueet 25/6/2014 Eija Rantajärvi Vivi Fleming-Lehtinen Itämeri tietopaketti 1. Tietopaketin yleisesittely ja käsitteitä 2. Havainnoinnin yleisesittely 3. Havainnointikoulutus:
LisätiedotMETROPOLI JA VESI toimitusjohtaja Raimo Inkinen 17.3.2011 1
METROPOLI JA VESI 1 Helsingin seudun toimintaympäristö 14 kuntaa, ylikunnalliset organisaatiot 1.3 miljoonaa asukasta Liikenne ja ympäristöpalvelut kaupunkiseudulla: HSY 4 kaupunkia,vesi- ja jätehuolto,
LisätiedotUskotko ilmastonmuutokseen? Reetta Jänis Rotarykokous 24.10.2013
Uskotko ilmastonmuutokseen? Reetta Jänis Rotarykokous 24.10.2013 Maapallolle saapuva auringon säteily 100 % Ilmakehästä heijastuu 6% Pilvistä heijastuu 20 % Maanpinnasta heijastuu 4 % Lämpösäteily Absorboituminen
LisätiedotTulevaisuuden Tampere
Tulevaisuuden Tampere Tampereen Lasten Parlamentin kommentit Tampereen tulevaisuustyöhön 1 Kysymys 1: Mitkä ovat Tampereen nykyiset vahvuudet? Missä olemme hyviä, mistä olemme ylpeitä? Tampereen nykyiset
LisätiedotIlmastonmuutos, kaupungit ja yritykset. Markku Rummukainen Lundin yliopisto Markku.Rummukainen@cec.lu.se
Ilmastonmuutos, kaupungit ja yritykset Markku Rummukainen Lundin yliopisto Markku.Rummukainen@cec.lu.se Ilmasto muuttuu, mutta peli ei ole vielä pelattu Lämpenee, merenpinnan taso nousee, jäät sulavat
LisätiedotKasvihuoneilmiö tekee elämän maapallolla mahdolliseksi
Kasvihuoneilmiö tekee elämän maapallolla mahdolliseksi H2O CO2 CH4 N2O Lähde: IPCC Intergovernmental Panel on Climate Change Lämpötilan vaihtelut pohjoisella pallonpuoliskolla 1 000 vuodessa Lämpötila
LisätiedotTanska. Legoland, Billund
Pohjoismaat Tanska Kokonaispinta-ala: 43 376 km² Rantaviiva: 7 313 km Korkein kohta: Yding Skovhøj 173 m Isoin sisävesistö: Arresø 41 km² Pisin joki: Gudenå 158 km Asukasluku: 5 400 000 (2006) Pääkaupunki:
LisätiedotENONKOSKI Käkötaipale-Valkeislahti Ranta-asemakaava-alueiden muinaisjäännösinventointi v Timo Jussila Hannu Poutiainen
1 ENONKOSKI Käkötaipale-Valkeislahti Ranta-asemakaava-alueiden muinaisjäännösinventointi v. 2011 Timo Jussila Hannu Poutiainen Kustantaja: UPM / Sulkavan Palvelut Oy 2 Sisältö: Kansikuva: Perustiedot...
LisätiedotLuonnonsuojelu on ilmastonsuojelua
Luonnonsuojelu on ilmastonsuojelua MATTI SNELLMAN Suomessa erityisesti metsät ja suot varastoivat suuria määriä hiiltä. Luonnon omista hiilivarastoista huolehtimalla suojelemme sekä luonnon monimuotoisuutta
LisätiedotROKUA - JÄÄKAUDEN TYTÄR
ROKUA - JÄÄKAUDEN TYTÄR Jari Nenonen Geologian päivä 30.08.2014 Rokua Geopark Rokua on Osa pitkää Ilomantsista Ouluun ja Hailuotoon kulkevaa harjujaksoa, joka kerrostui mannerjäätikön sulaessa noin 12
LisätiedotLUONTOA VOI SUOJELLA SYÖMÄLLÄ
LUONTOA VOI SUOJELLA SYÖMÄLLÄ Syöminen vaikuttaa ympäristöön. Ruoan tuottamiseen tarvitaan valtavasti peltoja, vettä, ravinteita ja energiaa. Peltoja on jo niin paljon, että niiden määrää on vaikeaa lisätä,
LisätiedotIPCC 5. ARVIOINTIRAPORTTI OSARAPORTTI 1 ILMASTONMUUTOKSEN TIETEELLINEN TAUSTA
IPCC 5. ARVIOINTIRAPORTTI OSARAPORTTI 1 ILMASTONMUUTOKSEN TIETEELLINEN TAUSTA SISÄLLYSLUETTELO 1. HAVAITUT MUUTOKSET MUUTOKSET ILMAKEHÄSSÄ SÄTEILYPAKOTE MUUTOKSET MERISSÄ MUUTOKSET LUMI- JA JÄÄPEITTEESSÄ
LisätiedotAntti Peronius geologi, kullankaivaja
Antti Peronius geologi, kullankaivaja antti.peronius@kullankaivajat.fi Primäärijuoniteoriat - maallikot - kulta tullut läheltä tai kaukaa - räjähdys, tulivuori, asteroidi - jättiläistulva, salaperäinen
LisätiedotMuuttuva ilmasto haaste matkailulle. Ilmastoskenaariot matkailuyrittämisen näkökulmasta
Muuttuva ilmasto haaste matkailulle Ilmastoskenaariot matkailuyrittämisen näkökulmasta Ilmastonmuutos ja matkailu Luontoon perustuva matkailu muita matkailun muotoja herkempi muutoksille Luontomatkailu
LisätiedotILMASTONMUUTOS IHMISTEN SYYTÄKÖ?
ILMASTONMUUTOS IHMISTEN SYYTÄKÖ? Page 1 of 18 Kimmo Ruosteenoja Ilmatieteen laitos ESITYS VIERAILIJARYHMÄLLE 13.V 2014 ESITYKSEN SISÄLTÖ 1. KASVIHUONEILMIÖ JA SEN VOIMISTUMINEN 2. KASVIHUONEKAASUJEN PÄÄSTÖSKENAARIOT
LisätiedotFirmaliiga Högbacka
Firmaliiga 16.5.2017 Högbacka Analyysi reittihärvelipiirrosten pohjalta A-rata 3-4: Pitkä väli, jossa oli useita eri reitinvalintavaihtoehtoja. Haasteita oli rastilta lähdössä ja toteutuksen sujuvuudessa.
Lisätiedot6. MAAPERÄN VUOKSI SELLAISENAAN RAKENTAMISEEN SOVELTUMATTOMAT ALUEET KAAKKOIS-PIRKANMAAN SEUTUKUNNAN ALUEELLA Yleistä etoa maaperästä
6. MAAPERÄN VUOKSI SELLAISENAAN RAKENTAMISEEN SOVELTUMATTOMAT ALUEET KAAKKOIS-PIRKANMAAN SEUTUKUNNAN ALUEELLA Yleistä etoa maaperästä Maaperä on syntynyt geologisten prosessien tuloksena. Näitä ovat rapautuminen
LisätiedotIlmastonmuutos ja uudet liiketoimintamahdollisuudet
Ilmastonmuutos ja uudet liiketoimintamahdollisuudet Pirkanmaan yrittäjät By Göran Kari Symlink Technologies Oy 1 Symlink Technologies Oy Ydinajatus ILMASTO YHTEISKUNNAN RAKENNE JA TOIMINTA ILMASTON MUUTOS
LisätiedotILMASTONMUUTOS, KESKI-SUOMI JA LIIKETOIMINTA
2.11.2011 Hannu Koponen ILMASTONMUUTOS, KESKI-SUOMI JA LIIKETOIMINTA Ilmastonmuutos ja vastuullinen liiketoiminta 1.11.2011 1 Vuoden keskilämpötila Talvi (J-T-H) Kesä (K-H-E) +15 +15 +15 +14,0 o C 2100
LisätiedotSyysrapsia Ruukissa. Miika Hartikainen, MTT Ruukki
Syysrapsia Ruukissa Miika Hartikainen, MTT Ruukki Syysrapsikokeen taustaa Koepaikkana MTT:n Pohjois-Pohjanmaan tutkimusasema Ruukissa Tarkoitus kokeilla syysrapsin menestymistä tavanomaista viljelyaluettaan
LisätiedotPieksämäki työpaja Hiilitase, typpitase ja energiatase Miten hallita niitä maatilalla ilmastoviisaasti ja kustannustehokkaasti?
Pieksämäki työpaja 14.1.2014 Hiilitase, typpitase ja energiatase Miten hallita niitä maatilalla ilmastoviisaasti ja kustannustehokkaasti? Ilmastonmuutos ja maaseutu (ILMASE) -hanke MTT Maa- ja elintarviketalouden
LisätiedotKontiolahti Kulho Pohjavesikaivojen ja vesijohtolinjan muinaisjäännösinventointi 2014
1 Kontiolahti Kulho Pohjavesikaivojen ja vesijohtolinjan muinaisjäännösinventointi 2014 Timo Jussila Timo Sepänmaa Tilaaja: Joensuun Vesi 2 Sisältö Kansikuva: Perustiedot... 2 Yleiskartat... 3 Inventointi...
LisätiedotMeri. Meri. Meri. Meri. Meri. Meri. Ajelehdit merivirtojen mukana. Pysy meressä ja ota uusi merikortti.
Ajelehdit merivirtojen mukana. Pysy meressä ja ota uusi Painut syyskierron mukana syvälle veteen. Pysy meressä ja ota Ajelehdit levämassan seassa heinäkuussa. Pysy meressä ja ota jäätyy talvella ja sinusta
LisätiedotHydrologia. Routa routiminen
Hydrologia L9 Routa Routa routiminen Routaantuminen = maaveden jäätyminen maahuokosissa Routa = routaantumisesta aiheutunut maan kovettuminen Routiminen = maanpinnan liikkuminen tai maan fysikaalisten
LisätiedotIlmastonmuutos. Ari Venäläinen
Ilmastonmuutos Ari Venäläinen Maapallo on lämmennyt vuosisadassa 0.74 C (0.56 0.92 C). 12 kaikkein lämpimimmästä vuodesta maapallolla 11 on sattunut viimeksi kuluneiden 12 vuoden aikana. Aika (vuosia)
LisätiedotRaamatullinen geologia
Raamatullinen geologia Miten maa sai muodon? Onko maa litteä? Raamatun mukaan maa oli alussa ilman muotoa (Englanninkielisessä käännöksessä), kunnes Jumala erotti maan vesistä. Kuivaa aluetta hän kutsui
LisätiedotDialogi 1 Luonto ja ympäristö
Lämmittely Kuinka paljon Suomen pinta-alasta on metsää? Mikä suo on? Miksi ihmiset liikkuvat syksyllä paljon metsässä? Mikä on villieläimen ja kesyn eläimen ero? Millainen eläin karhu / susi on? Mitkä
LisätiedotUNELMIESI KOTI PICKALAAN
UNELMIESI KOTI PICKALAAN Parasta aikaa kotona ja vapaalla Pickalan asuntoalue sijaitsee luonnon keskellä meren rannassa, pääkaupunkiseudun tuntumassa vain reilun puolen tunnin ajomatkan päässä Helsingistä.
LisätiedotMikä tekee sinut onnelliseksi?
Mikä tekee sinut onnelliseksi? Minut tekee onnelliseksi terveys! Minut tekee onnelliseksi sen oivaltaminen, että KIIRE on keksitty juttu eikä annettu, muuttumaton elämän muoto. Minut tekee onnelliseksi
LisätiedotTulevaisuuden oikukkaat talvikelit ja kelitiedottaminen
Ilkka Juga Tulevaisuuden oikukkaat talvikelit ja kelitiedottaminen Tiesääpäivät 2017 Esitelmän sisältöä Talvisään ominaispiirteet ja vaihtelu viime aikoina. Tulevaisuuden talvisää ja keli ilmastomallien
Lisätiedot