KOTISEUTUNI PERNIÖ. Oma koti kullan kallis

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "KOTISEUTUNI PERNIÖ. Oma koti kullan kallis"

Transkriptio

1 KOTISEUTUNI PERNIÖ Oma koti kullan kallis Olen asunut koko ikäni Perniön keskustassa, Perniössä, joka kuuluu nykyään Saloon. Salon koordinaatit ovat 60,5 N 23 E. Kotimaani on Suomi, ja asun Varsinais-Suomen maakunnassa, joka kuuluu Lounais-Suomeen. Suomi on yksi Pohjoismaista, ja sijaitsee Pohjois-Euroopassa. Suomen kehyskoordinaatit ovat N, E. Suomen rajanaapureita ovat Ruotsi, Norja ja Venäjä. Pohjoismaihin kuuluvat näiden maiden lisäksi myös Islanti ja Tanska. Suomen oma meri on Itämeri, joka ympäröi Suomea etelässä, lännessä ja lounaassa. Haluaisin asua Perniössä myös aikuisena. Minusta Perniö on mukava, pieni paikkakunta, ja täällä järjestetään minusta paljon erilaista toimintaa ja harrastusmahdollisuuksia riittää. Täällä on myös kaikki tärkeät ystäväni ja paljon mukavia ihmisiä. Moni lähisuvustanikin asuu Salon alueella. Perniössä asuu paljon lapsiperheitä, mutta myös vanhuksia. Ostoksille pääsee vaikka Saloon vajaan puolen tunnin ajomatkalla, ja löytyyhän niitä kauppoja täältä Perniöstäkin. Moni pitää Perniötä tylsänä paikkana, ja tykkäisivät asua kaupungissa. Tämä on minun lisäksi

2 monen muun kotiseutu, ja kaiken kaikkiaan Perniö on minusta ihanteellinen paikka asua, sen hyvät ja huonot puolet huomioon ottaen. 1. Suomen kartta. Punaisella on merkitty Perniö. 2. Perniön vaakuna

3 3. Kotiseutuni. ( Kartta on vihkossa) Kylmä ilmasto ja neljä vuodenaikaa Suomen ilmastoon vaikuttavia tekijöitä ovat pohjoinen sijainti, Golf-virta, länsi ja lounaistuulet, meret ja Euraasian manner. Tärkein vaikuttaja on pohjoinen sijainti. Koska maapallo on pallonmuotoinen, auringonsäteilyn määrä on pienempi pintaalaa kohden pohjoisessa kuin etelässä, jolloin säteet tulevat pohjoiseen viistosti. Ilman Golf-virtaa Suomessa olisi paljon kylmempi, koska Golf-virta siirtää päiväntasaajalta meriveteen sitoutunutta lämpöä Norjan rannikolle asti, ja siitä länsi- ja lounaistuulet kuljettavat lämpöä pohjoiseen Suomeen. Suomen ilmastoon vaikuttavat myös meri-ilmasto, sekä Euraasian mantereen

4 mannerilmasto. Suomessa on väli-ilmasto, jossa meri- ja mannerilmaston piirteet vaihtelevat tuulensuunnan mukaan. Maapallon suurilmastoista Suomi kuuluu kylmän ilmaston alueeseen. Ilmastolla tarkoitetaan millainen sää kyseisellä alueella tyypillisesti on. Vuosien ajan mitataan lämpötilojen ja sademäärien keskiarvoa, jonka avulla voidaan kuvata ilmastoa. Koska Suomi on pitkä valtio, sää voi olla hyvin erilainen etelässä kuin pohjoisessa. Perniön paikallisilmasto on pohjoisen ilmastoon verrattaessa paljon lämpimämpi. Siihen vaikuttaa muun muassa sijaintimme rannikkoseudulla. Meri kerää kesällä lämpöä ja talvella luovuttaa sitä rannikolle, tasoittaakseen lämpötilaeroja. Meren läheisyys vaikuttaa myös sademäärään. Rannikolla sataa enemmän kuin sisämaassa, koska kosteus tiivistyy rannikolla sateeksi. Keskilämpötila Salossa on noin 5 C. Talvella etelän ja pohjoisen keskilämpötilojen ero voi olla jopa 12 C. Kesällä lämpötilojen ero on pienempi. Paikallisilmasto määrää myös sademäärien erot. Kasvukausi on ajanjakso, jolloin kasvit pystyvät kasvamaan. Silloin lämpötilan on oltava pysyvästi päälle 5 C. Myös kasvukauden pituuden määrää paikallisilmasto. Perniössä kasvukausi kestää 180 vuorokautta. Pohjois-Suomessa kasvukausi saattaa olla jopa 80 vuorokautta lyhyempi. Sääennusteet kahdelle seuraavalle päivälle: Saloon ennustetaan keskiviikkona noin astetta, pilvistä ja vähän lunta. Navakkaa itätuulta. Päiväksi luvataan lumipyryä lounaasta. Pimeys päättyy klo 8:05, ja aurinko nousee 9:00. Aurinko laskee 15:30 ja pimeys alkaa 16:25. Torstaille Saloon ennustetaan -3 asteen pakkasta, lunta tulee enemmän kuin keskiviikkona. Pimeys päättyy klo 8:07 ja aurinko nousee 9:02. Aurinko laskee 15:28 ja pimeys alkaa 16:23. Suomi sijaitsee lauhkealla lämpövyöhykkeellä, mikä mahdollistaa neljä selkeästi erottuvaa vuodenaikaa. Talvet ovat Suomessa lumisia ja kylmiä, lämpömittari menee miinuksen puolelle. Kesät ovat melko viileitä, mutta lumettomia ja huomattavasti

5 lämpimämpiä. Talven ja kesän väliin jää selkeästi vielä kaksi vuoden aikaa; syksy ja kevät. Suomessa on siis neljä vuoden aikaa, mikä on minusta todella hienoa. Talvella voi harrastaa lumilajeja, kesällä voi uida ja makoilla rannoilla, keväällä lumet sulavat ja luonto alkaa herätä, ja syksyllä kaivetaan villapaidat esiin kaapista ja nautitaan kauniinvärisestä luonnosta. 4. Kevät 5. Kesä 6. Syksy 7. Talvi (Teijon retkeilyalueelta 2010) Ilmasto muuttuu Ilmasto muuttuu; luonnollisesti, ja ihmisten aiheuttamana. Luonnollisen ilmaston muutoksen syitä ovat kasvihuoneilmiö, maankiertoradan ja akselin kaltevuuden muutokset, mannerlaattojen liikkeet, auringon aktiivisuus, etäisyys auringosta, ja merivirtojen muuttuminen. Luonnollinen ilmaston muutos mahdollistaa elämän ja pitää lämmön maapallolla, se mahdollistaa myös jääkausien

6 ja lämpökausien vuorottelun. Ihmisen aiheuttama ilmastonmuutos voimistaa kasvihuoneilmiötä. Energian tuotanto, teollisuus, sekä liikenne ja asuminen lisäävät hiilidioksidin ja kasvihuonekaasujen määrää ilmakehässä. Ilmastonmuutoksen myötä maapallon keskilämpötila kohoaa, ja eliölajien tulevaisuus on vaakalaudalla, koska ne eivät välttämättä sopeudu muutoksiin. Ilmastonmuutoksesta puhutaan kansainvälisestikin. Se koskee niin Suomea, Perniötä kuin meitäkin. Sen minkä olemme itse aiheuttaneet, tulisi myös meidän korjata. Ilmastonmuutos on minusta suuri asia, niin kuin Itämeren saastuminen, luonnon turmeleminen ja roskaaminenkin. Luonto on minulle tärkeä ja pyrin pitämään siitä hyvää huolta muun muassa ajattelemalla ekologisesti ja kannustamalla muita tekemään hyviä valintoja. Pyrin huomauttamaan kavereilleni jos he roskaavat, ja itse pyrin tekemään yhden hyvän teon luonnolle ainakin kerran päivässä. Uskon että tulevaisuudessa yhä useammat oppivat ajattelemaan ekologisesti ja ymmärtämään maapallon tilanteen. Pinnalla Salon seutu on pinnanmuodoltaan alankoa, eli maa-alue on metriä merenpinnan yläpuolella. Varsinais-Suomen korkein paikka on Saramäki Kiikalassa. Saramäki on vähän päälle 169 metriä pitkä.

7 8. Olen itse käynyt Saramäellä ja voin todeta, että olihan se melko korkea paikka, vaikkakin hyvin pieni pohjoisen huippuihin verrattuna. (Kuva otettu ) Jalat maassa Maankamara muodostuu kallio- ja maaperästä. Kallioperä koostuu kivilajeista, maaperä taas maalajeista.

8 Etelä- ja Keski-Suomen kallioperästä suurin osa muodostui miljoonaa vuotta sitten vuorenpoimutuksessa. Suomen kallioperää sanotaan peruskallioksi, koska se muodostaa maallemme perustan. Nykyisin peruskallio on vakaa. Peruskalliomme on osa Fennoskandian kilpeä, joka ulottuu Etelä-Norjasta Ruotsin ja Suomen kautta Kuolan niemimaalle ja Karjalaan. Fennoskandian kilven kallioperä on koko Euroopan paksuinta, jossain jopa 65 kilometrin paksuista. Kallioperä koostuu kivilajeista, joita on useita. Ne ovat kaikki syntyneet eri tavoin. Suomen kallioperän yleisin kivilaji on graniitti, jota on myös Perniön seudulla. Graniitti on syntynyt jähmettymällä magmasta, hitaasti syvällä maankuoressa. Graniitti on jähmettynyt kivilaji, eli magmakivilaji ja syväkivilaji. Graniitti koostuu kolmesta mineraalista, joita on kiille, kvartsi ja maasälpä. 9. Suomalaista graniittia Maaperä muodostuu irtaimista maalajeista, kuten moreenista, hiekasta ja mullasta. Maaperän paksuus vaihtelee paikoitellen, mutta tavallisimmin kiinteä kallioperä tulee vastaan 3-4 metrin päässä. Jääkausiaika Jääkausiajalla mannerjäätiköt ja vuoristojäätiköt peittävät suuren alueen maapallon pinnasta. Nykyiset mannerjäätiköt ovat Etelämantereella ja Grönlannissa. Jääkausiajalla lämpö- ja jääkaudet vuorottelevat. Jääkaudella lumi alkaa kerrostua jääksi, koska kesät ovat niin viileitä, ettei lumi ehdi sulaa. Lämpökaudella lumi alkaa sulaa, koska ilmasto on niin lämmin. Jääkausiajalla jääkausien ja lämpökausien vuorotteluun vaikuttaa auringon säteilyn määrän muutokset. Säteilyn määrään vaikuttaa akselin kaltevuus ja radan soikeus. Viimeisin jääkausi oli Veiksel-jääkausi, joka päättyi vuotta sitten.

9 Auringon säteilyn määrään vaikuttavat tekijät. Säteilyn määrän muutokset vaikuttavat jääkausien ja lämpökausien vaihteluun jääkausiajalla. Jääkauden jälkeen Jääkausi jätti jälkeensä ainutlaatuisia merkkejä. Mannerjäätikkö muokkasi maisemamme tällaiseksi kuin se on. Mannerjäätikkö hioi liikkuessaan kalliomme paikoin sileäksi ja matalaksi silokallioksi. Jäätikön pohjassa oli kiviä, jotka rouhivat kallioon uurteita, joiden avulla voi päätellä jäätikön liikkeen suunnan.

10 10. Silokalliota Hangossa. (Kuva otettu obi:sta) Liikkuessaan jäätikkö murskasi kallioperästä erikokoista kiviainesta. Soraa, hiekkaa, savea ja kiviä kulkeutui jäätikön mukana, ja kasautui kallioperän päälle moreeniksi. Moreeni on Suomen yleisin maalaji. Moreenissa on sekaisin eri raekokoja, savesta kulmikkaisiin kiviin. Jäätikön sulaessa syntyi jäätikköjokia, joissa virtasi sulamisvesiä. Jäätikköjoet lajittelivat maalajeja. Ne kuljettivat ja kasasivat hiekkaa ja soraa jään sisällä, jäätikön railoihin ja tunneleihin. Jäätikön reunan perääntyessä kasaantuneesta hiekasta ja sorasta muodostui harjuja. Jäätikön reuna-alueille kulkeutuneet yksittäiset, suuret kivet voivat olla siirtolohkareita. Ennen vanhaan siirtolohkareita sanottiin pirun kiviksi, koska

11 uskottiin pirun heittäneen ne taivaalta pellolle. Silloin ei vielä tiedetty mistä ne ovat keskelle peltoa kulkeutuneet. 11. Siirtolohkare ja minä, Perniössä, Sydän-Saurussa Jäätikköjokien virtauksen vähentyessä, jokisuihin kasaantui hiekkaa ja soraa, jotka muodostivat tasaisia suistoja, eli deltoja. Jäätikköjoet muodostivat Suomen lajittuneet kivennäismaalajit: sora, hiekka, hieta, hiesu ja savi. 12. Delta kolmannella salpausselällä, Tuohitussa, Perniössä. (Kuva otettu obi:sta)

12 Savikot syntyivät, kun kevyemmät ainekset: hieta, hiesu ja savi laskeutuivat pohjaan kauempana jokisuista. Savikot ovat erinomaisia viljelyyn, joten niistä on muokattu peltoja. 13. Savikkoa Perniössä 14. Osa ensimmäistä Salpausselkää. Hangossa, Tullinrannassa, Suomen eteläisimmällä rannalla. Kiviä jäi usein pyörimään jäätikköjokien voimakkaisiin pyörteisiin tai putouksiin. Kivet hioivat ja porasivat kallioon sileäpintaisia hiidenkirnuja. Ne voivat olla jopa yli vuotta vanhoja.

13 15. Hiidenkirnu, joka on murtunut. Perniössä. (Kuva otettu obi:sta) 16. Karpinmäeltä. Paikallaan pyörinyt kivi on hionut kalliota Maankohoaminen Paksu mannerjäätikkö painoi maankamaraa alasäin, jopa kilometrin verran. Jään sulaessa maa alkoi kohota, koska sen taakka keveni. Aluksi kohoaminen oli hyvin nopeaa, mutta nyt se on hitaampaa. Maa kohoaa silti jatkuvasti.

14 Maankohoamisen seurauksena merenlahdet kuroutuvat järviksi, jolloin merien eläimiä jää loukkuun, saarten pinta-ala kasvaa ja ne kasvavat kiinni mantereeseen, vesistöt madaltuvat tai soistuvat, muinaiset rannat kohoavat mäkien rinteille, jokien virtaussuunta muuttuu ja nykyiset rannikkokaupungit siirtyvät sisämaahan. Vedestä nousee koko ajan uutta maata. Rantaviiva muuttuu huomattavasti, sillä maan arvellaan kohoavan vielä metriä. Kotiseudullani maankohoamisen olen huomannut esimerkiksi Salon Teijon retkeilyalueen Ancylus-järven muinaisrantana ja Karpinmäkenä, joka ennen oli saari. 17. Karpinmäellä on pronssikautinen hautaröykkiö, joka on pronssikauden alkuvuosina Skandinaviasta siirtolaisten mukana Suomen rannikolle tullut uusi hautausmenetelmä. Kiviröykkiöön haudatun vainajan mukaan laitettiin arvoesineitä. Myöhemmin polttohautaus tuli vallitsevaksi hautausmenetelmäksi. Itämeren muinaiset rannat meri- ja järvivaiheiden ajalta näkyvät nykyään mäkien rinteillä. Maisemassa muinaisrannat näkyvät maavalleina ja kivivyöhykkeinä.

15 18. Kaunista maisemaa Förbyssä.

16 19. ja 20. Kalliomaalauksia Ulkoluodossa, Förbyssä Metsät Suomen etelärannikolla on tammivyöhyke. Tammivyöhyke on havumetsän ja lehtimetsän vaihettumisalue. Tammivyöhykkeellä viihtyvät tammet, kuten muutkin jalot lehtipuut, sekä havupuut. Myöhemmin jaloille lehtipuille sopivat maa-alueet on otettu käyttöön maanviljelyssä. Luonnontilaisia metsiä on enää harvassa, koska suurin osa metsistä on otettu metsätalouskäyttöön. Luonnontilaiset metsät ovat monimuotoisempia kuin talousmetsät, koska niissä asuu enemmän eliölajeja ja elinympäristöjä on enemmän. Luonnontilaisessa metsässä kasvaa eri-ikäisiä, eri lajeja, kuolleita ja lahoja puita. Metsien monimuotoisuudesta käytetään käsitettä biodiversiteetti. Minulle metsät ovat hyviä vapaa-ajan viettopaikkoja, paikkoja joissa voi nauttia luonnosta ja hiljaisuudesta. Käyn perheeni kanssa melko usein Teijon retkeilyalueella kävelemässä.

17 21. Kaunis ja rauhallinen kuva Teijon retkeilyalueelta (2011) Kotiseutuni suot ovat keidassoita, eli kohosoita. Keidassoilla turve muodostaa paksuja kerroksia. Turve on eloperäinen maalaji, jossa on osittain hajonneita kasvinosia. Soiden keskiosat ovat kohonneet muuta ympäristöä ylemmäs, jonka takia keidassuot saavat ravinteita vain sadevedestä. Luonnontilaiset metsät ja suot ovat uhanalaisia. Soiden määrää on vähentänyt niiden muuttaminen pelloiksi, energiaturpeen nostaminen ja tekoaltaiden rakentamien. Soista enää 10 % on luonnontilaisia. Metsistä vain 4 % on luonnontilaisia. Metsien monimuotoisuus on vähäisempää talousmetsien takia. Osa metsistä on myös hakattu mataliksi esimerkiksi autoteiden vuoksi. Luonnontilaisia metsiä ja soita voi suojella. Ilman suojelua ne voivat kadota Suomesta kokonaan. Metsien mukana myös eliölajeja on vaarassa kuolla sukupuuttoon. Perintömetsän perustaminen on uusimpia tapoja suojella metsiä. Metsän annetaan kasvaa luonnontilaisena. Aalloilla keinun Perniön seudulla on useita hyviä uimapaikkoja. Tässä muutamia kuvia järvistä, joissa käyn uimassa kesäisin..

18 22. Naarjärvi 23. Kirakanjärvi 24. Vähäjärvi Järvet sijaitsevat vähän syrjäisemmässä, mutta Perniön joki virtaa keskustassa. Se on kaunis, mutta tulvii varsinkin keväällä.

19 25. Perniön joen pinta on noussut korkealle. ( ) 26. Kaikki muistavat toukokuussa 2010 kun Perniön keskustassa lammen vesi kasteli jalat ja muutaman rakennuksen.

20 27. Perniön Kebabille tuli suurimmat vahingot. 28. Perniön joki joulukuussa 2012 Perniön talousvetenä käytetään pohjavettä. Pohjavesi on vettä, joka on imeytynyt maaperään, matkalla suodattunut maalajien läpi ja vajonnut, kunne se kohtasi läpäisemättömän maan. Perniön pohjavesi on todella hyvää. Pohjavettä uhkaa kuitenkin lannoitteet, ja niiden nitraatit, huoltoasemien öljytuotteet ja tiesuolan kloridit. Pohjavettä on suojeltava. Pohjavesialueet on merkitty kylteillä.

21 Väestö Perniön pinta-ala on 419,12 km 2. Perniössä asuu noin ihmistä. Perniön asukkaista noin 15 % on alle 15-vuotiaita, eli lapsia. Työikäisiä, eli vuotiaita on noin 63% ja asukkaista eläkeikäisiä on melkein 23 % Työikäisiä on kaikista eniten. Salon väestöä koskettanut ikävä tapahtuma oli, kun Nokia lopetettiin Salosta kokonaan. Työttömiä tuli paljon yhdellä kertaa, joten työpaikoista on ollut nyt kova kysymys. Tämän seurauksena ihmisiä saattaa muuttaa pois Salosta, työn perässä jonnekin muualle, jos täältä ei työtä löydy. Minun tätini oli töissä Nokialla, mutta on löytänyt nyt uuden työn, väliaikaisen tosin. Kotiseudullani on muutamia vuosittaisia tapahtumia, jotka kuuluvat kotiseutuuni. Salossa on joka vuosi syysmarkkinat, jonne menen aina kavereideni kanssa. Käymme laitteissa ja syömme lakuja sekä suukkoja. Myös Tammisaarella pidetään syksyisin markkinat, jotka ovat mielestäni monipuolisemmat, siellä on enemmän kojuja ja myyjiä. 29. Tammisaaren syysmarkkinoilta. Laitteet ovat kaikista paras juttu (Kuvassa pikkusiskoni)

22 Maahanmuuttajat Tunnen muutaman perheen, jotka ovat muuttaneet tänne Kosovosta. Osa on ollut täällä jo kauemmin, osa on tullut tänne vasta pari vuotta sitten. Mummoni naapurissa asuu yksi 3-luokkalainen tyttö, hänellä ei ole omia sisaruksia, mutta minä ja minun siskoni olemme hänelle kuin isosiskoja. Nämä keitä tunnen, tai tiedän, eivät kaikki osaa puhua suomea. Nuoret maahanmuuttajat oppivat mielestäni kielen helpommin. Kaikille maahanmuuttajille tarjotaan samat palvelut, ja minusta on mukavaa kun koulussamme on vähän muitakin kansalaisuuksia rikastuttamassa kulttuuriamme. Perniö on maakuntakeskus Paikka, johon on keskittynyt paljon työpaikkoja, asutusta ja palveluita, on keskus. Perniötä lähin oleva valtakunnanosakeskus on Turku. Lähin kauppakeskus, Plaza, sijaitsee Salossa. Turusta ja Helsingistä löytyy enemmän julkisia ja kaupallisia palveluita. Julkisia palveluita ovat esimerkiksi hallinto, terveys- ja sosiaalipalvelut, koulutuspalvelut ja julkinen liikenne. Kaupallisia palveluita ovat muun muassa tukkukauppa, ravintolat, rahoitus, vakuutus ja liike-elämän palvelut. 30. Kartta on Perniön keskuksesta. (On myös vihossa)

23 Perniön keskuksesta löytyy S-market, K-supermarket, R-kioski, Siwa, ABC, Mili, kirjasto, suutari, kirpputoreja, Kebab-ravintola, sekä muita palveluja. Perniössä on myös mahdollisuuksia urheilulle. Meillä on urheilukenttä ihan keskustassa ja liikuntahalli mäessä. Hallilla on mahdollisuus hiihtoon ja luisteluun, siellä on iso hiekkakenttä, iso sali ja kuntosali. Liikuntahallilla järjestetään monenlaista liikuntaa ja pelejä. Myös ilmaista liikuntaa on. Maaseudun rauha Suurin osa Suomesta on maaseutua. Maaseutuja on erilaisia. Perniö on kaupunkien lähimaaseutua. Valtaosa asukkaista käy töissä kaupungissa. Maatilat saavat lisätuloja sivuelinkeinosta, joka on harjoitettavaa yritystoimintaa. Elämä täällä on rauhallista ja luonnonläheistä, jota arvostavat myös muut ihmiset. 31. Perniössä viljellään paljon viljoja, kuten kauraa ja ohraa. Täällä on myös tiloja, joilla on sikoja tai lehmiä. Maanviljely ja karjanhoito ovat maataloutta. Niitä kutsutaan alkutuotannoksi, koska ne tuottavat raaka-aineita teollisuuteen. Myös maa- ja metsätalous ovat alkutuotantoa.

24 Teollisuutta ja liikennettä Salonseutu ja Perniö ovat Suomen teollisuusvyöhykkeellä. Suurin osa teollisuudesta keskittyy teollisuusvyöhykkeen suuriin kaupunkeihin Etelä-Suomessa. Teollisuus jalostaa alkutuotannon tuottamista raaka-aineista tuotteita. Perniössä olevia teollisuudenliikkeitä ovat esimerkiksi Wipro ja Lemminkäinen. Niitä on enemmänkin, mutta tässä oli muutama. Kotiseudullani on minusta hyvät liikennemahdollisuudet. Linja-autoja kulkee, Salosta pääsee junalla Turkuun puolessa tunnissa ja Helsinkiin. Helsingissä ja Turussa on myös satamat, joista lähtee laivoja mm. Ahvenanmaalle, Viroon ja Ruotsiin. Helsingissä on lentokenttä, josta lähtee lentoja niin sisämaahan, kuin ulkomaille. Koska Suomi on harvaanasuttu maa, yksityisautoilun määrä Suomessa on suuri. Joukkoliikenne olisi kannattavampaa luonnon kannalta, mutta myös meidän kannalta, sillä pahinta ruuhkaa voi välttää käyttämällä joukkoliikennettä. Liikenne ja teollisuus kuluttavat paljon energiaa. Energian tuottaminen vapauttaa ilmakehään kasvihuonekaasuja, jotka voimistavat kasvihuoneilmiötä ja siten ilmastonmuutosta. Teollisuus ja liikenne tuottavat ilmaan myös haitallisia hiukkasia, raskasmetalleja ja happamia yhdisteitä. Kaikki nämä päästöt huonontavat kaupunkien ilmanlaatua, haittaavat ihmisten terveyttä ja pilaavat luontoa. Energiankulutus Suomalaiset kuluttavat paljon energiaa. Suomessa asukasta kohden energiankulutus on maailman suurimpia. Ekologisella jalanjäljellä kuvataan kuinka paljon maata ja vettä tarvitaan tuottamaan käyttämämme energia, ruoka, kuluttamamme tavarat ja palvelut. Elämiseen tarvittaisiin neljä maapalloa, mikäli kaikki kuluttaisivat yhtä paljon energiaa kuin me. Oman ekologisen jalanjäljen kokoon voi vaikuttaa itse omilla valinnoillaan. ekologinen jalanjälki laskuri Suurin osa energiankulutuksesta menee teollisuuteen. Toiseksi eniten energiaa kuluu rakennusten lämmittämiseen. Kylmän ilmaston ja kylmien talvien vuoksi rakennuksia joudutaan lämmittämään. Koska Suomessa on talvella myös pimeää, valaistukseen käytetään paljon energiaa. Uusiutuvien energianlähteiden käyttöä lisätään koko ajan. Tuulivoimalat lisääntyvät tulevaisuudessa myös yksityiskäytössä.

25 Suunnitelmii Kotiseudulleni on suunniteltu uutta S-markettia, ABC:tä vastapäätä olevalle pellolle. En kauheasti pidä siitä kun S-market siirtyy kauemmas, mutta sijainti onkin parempi Perniöntien varressa tuottavuuden kannalta. Sijainti on ajateltu mökkiläisten mukaan. Tästä ässästä on tulossa kuulemma suurempi, joten uskon valikoimankin laajentuvan. Näsen kartanon alueelle ollaan rakentamassa tuulivoimalaa. Se on minusta hieno juttu, ja kannatan sitä. Miten se vaikuttaa maisemaan, sitä en tiedä. Näsen kartanon Tuulivoimapuisto OMA ARVIOINTI: Olisin voinut suunnitella aikataulun paremmin, ja aloittaa aikaisemmin. Loppua kohden tuli vähän kiire, ja kone temppuili, enkä ole kovinkaan taitava koneiden käyttäjä. Olen kuitenkin tyytyväinen itseeni, toivottavasti tämä riittää ja saan hyvän numeron päättötodistukseen. Lähteet Tärkein lähde oli pääasiassa vihko ja ysiluokan maantiedon kirja Avara Suomi. Myös Obista on ollut suuri apu! Kuvat Suurin osa on itse, vuosien takaa, otettuja. Jotkut kuvat ovat Obista. Kuvat 1 ja 2 ovat Wikipediasta. Kuvat 7,8,11,14,25,26, ja 27 ovat äitini ottamia, mutta sain luvan käyttää niitä.

26 Ja lopuksi tärkein asia: Perniössä on kaikki kaverit Kuvia olisi vielä paaaaaljon enemmän! <3

27 Enni Vuoriranta 9b 2012

- Opettele ilmansuunnat (s. 17) ja yleisimmät karttamerkit (s. 20).

- Opettele ilmansuunnat (s. 17) ja yleisimmät karttamerkit (s. 20). 1 Kartat (kpl 2) - Opettele ilmansuunnat (s. 17) ja yleisimmät karttamerkit (s. 20). - Mittakaava kertoo, kuinka paljon kohteita on pienennetty. Mittakaava 1: 20 00 tarkoittaa, että 1 cm kartalla on 20

Lisätiedot

VILMA 9A 8.12.2011 MINUN KOTISEUTUNI

VILMA 9A 8.12.2011 MINUN KOTISEUTUNI VILMA 9A 8.12.2011 MINUN KOTISEUTUNI Yllä on kuvia minusta ja kavereistani, sillä minun mielestäni kotiseutuun kuuluu kaverit ja harrastukset, sillä ilman niitä Perniö olisi tylsä paikka asua. Sijainti

Lisätiedot

GEOLOGIA. Evon luonto-opas

GEOLOGIA. Evon luonto-opas Evon luonto-oppaan tekemiseen on saatu EU:n Life Luonto -rahoitustukea GEOLOGIA Korkokuva Evon Natura 2000 -alueen pohjois-, itä- ja länsireunoilla maasto kohoaa aina 180 m meren pinnan yläpuolelle asti.

Lisätiedot

Hautausmaa julkisena ja toiminnallisena tilana

Hautausmaa julkisena ja toiminnallisena tilana Siikaniemi 26. 27.10. 2010 Hautausmaa julkisena ja toiminnallisena tilana Salpausselän haasteet ja mahdollisuudet Mari Aartolahti http://fi.wikipedia.org/wiki/salpaussel%c3%a4t Salpausselät Salpausselät

Lisätiedot

ILMASTONMUUTOS ARKTISILLA ALUEILLA

ILMASTONMUUTOS ARKTISILLA ALUEILLA YK:n Polaari-vuosi ILMASTONMUUTOS ARKTISILLA ALUEILLA Ilmastonmuutos on vakavin ihmiskuntaa koskaan kohdannut ympärist ristöuhka. Ilmastonmuutos vaikuttaa erityisen voimakkaasti arktisilla alueilla. Vaikutus

Lisätiedot

SUOMEN ESIHISTORIA. Esihistoria

SUOMEN ESIHISTORIA. Esihistoria Suomen esihistoria / Ulla-Riitta Mikkonen 1 SUOMEN ESIHISTORIA Suomen historia jaetaan esihistoriaan ja historiaan. Esihistoria tarkoittaa sitä aikaa, kun Suomessa ei vielä ollut kristinuskoa. Esihistorian

Lisätiedot

Metsänhoidon perusteet

Metsänhoidon perusteet Metsänhoidon perusteet Kasvupaikkatekijät, metsätyypit ja puulajit Matti Äijö 18.9.2013 1 KASVUPAIKKATEKIJÄT JA METSÄTYYPIT kasvupaikkatekijöiden merkitys puun kasvuun metsätalousmaan pääluokat puuntuottokyvyn

Lisätiedot

Kasvupaikkatekijät ja metsätyypit

Kasvupaikkatekijät ja metsätyypit Kasvupaikkatekijät ja metsätyypit Sisältö Kasvupaikkatekijöiden merkitys metsänkasvuun Metsätalousmaan pääluokat puuntuottokyvyn ja kasvupaikan (kivennäismaa/turvemaa) perusteella Metsätyyppien merkitys

Lisätiedot

Hyvät ystävät! Hukkuuko Helsinki? -tilaisuudessa Malmilla 10.1.2006

Hyvät ystävät! Hukkuuko Helsinki? -tilaisuudessa Malmilla 10.1.2006 Hyvät ystävät! Hukkuuko Helsinki? -tilaisuudessa Malmilla 10.1.2006 keskusteltiin ilmastonmuutoksesta. Tutkija Kimmo Ruosteenoja, ympäristöjohtaja Pekka Kansanen ja kansanedustaja Tarja Cronberg alustivat.

Lisätiedot

TURUN YLIOPISTO GEOLOGIAN PÄÄSYKOE 27.5.2014

TURUN YLIOPISTO GEOLOGIAN PÄÄSYKOE 27.5.2014 TURUN YLIOPISTO GEOLOGIAN PÄÄSYKOE 27.5.2014 1. Laattatektoniikka (10 p.) Mitä tarkoittavat kolmiot ja pisteet alla olevassa kuvassa? Millä tavalla Islanti, Chile, Japani ja Itä-Afrikka eroavat laattatektonisesti

Lisätiedot

1 KOKEMÄENJOEN SUISTON MAAPERÄN SYNTYHISTORIA

1 KOKEMÄENJOEN SUISTON MAAPERÄN SYNTYHISTORIA 1 KOKEMÄENJOEN SUISTON MAAPERÄN SYNTYHISTORIA Porin alueen maaperä on Suomen oloissa erityislaatuinen. Poikkeuksellisen paksun maaperäpeitteen syntyyn on vaikuttanut hiekkakiven hauras rakenne. Hiekkakivi

Lisätiedot

Yyterin luonto Geologia ja maankohoaminen. Teksti: Marianna Kuusela (2014) Toimitus: Anu Pujola (2015)

Yyterin luonto Geologia ja maankohoaminen. Teksti: Marianna Kuusela (2014) Toimitus: Anu Pujola (2015) Yyterin luonto Geologia ja maankohoaminen Teksti: Marianna Kuusela (2014) Toimitus: Anu Pujola (2015) Yyterin alueen peruskallio on muodostunut hiekkakivestä Kallioperä on maapallon kiinteä kuori, joka

Lisätiedot

Mitä jos ilmastonmuutosta ei torjuta tiukoin toimin?

Mitä jos ilmastonmuutosta ei torjuta tiukoin toimin? Mitä jos ilmastonmuutosta ei torjuta tiukoin toimin? Ilmastonmuutos on jo pahentanut vesipulaa ja nälkää sekä lisännyt trooppisia tauteja. Maailman terveysjärjestön mukaan 150 000 ihmistä vuodessa kuolee

Lisätiedot

Ilmastonmuutoksen vaikutukset säähän Suomessa

Ilmastonmuutoksen vaikutukset säähän Suomessa Ilmastonmuutoksen vaikutukset säähän Suomessa Lentosäämeteorologi Antti Pelkonen Ilmatieteen laitos Lento- ja sotilassääyksikkö Tampere-Pirkkalan lentoasema/satakunnan lennosto Ilmankos-kampanja 5.11.2008

Lisätiedot

LIIKENNEVALINNAT VAIKUTUSMAHDOLLISUUDET BIODIESEL SÄHKÖAUTO YMPÄRISTÖ LIIKENNE YHTEISKUNTA LIIKETALOUS KAVERIT BUSSIT AUTOT

LIIKENNEVALINNAT VAIKUTUSMAHDOLLISUUDET BIODIESEL SÄHKÖAUTO YMPÄRISTÖ LIIKENNE YHTEISKUNTA LIIKETALOUS KAVERIT BUSSIT AUTOT LIIKENNEVALINNAT YMPÄRISTÖ LIIKENNE YHTEISKUNTA LIIKETALOUS KAVERIT BUSSIT AUTOT MOPOT PYÖRÄILY SAASTEET ILMASTONMUUTOS KASVIHUONEILMIÖ AURINKO TYPPIOKSIDI HIILIDIOKSIDI PÄÄSTÖT VALINTA KÄVELY TERVEYS

Lisätiedot

IHMISKUNTA MUUTTAA ILMASTOA

IHMISKUNTA MUUTTAA ILMASTOA IHMISKUNTA MUUTTAA ILMASTOA Kimmo Ruosteenoja Ilmatieteen laitos, Ilmastotutkimusryhmä KASVIHUONEILMIÖ ILMASTONMUUTOSTEN TUTKIMINEN MALLIEN AVUL- LA TULEVAISUUDEN ILMASTO ILMASTONMUUTOSTEN VAIKUTUKSIA

Lisätiedot

Puruveden kehitys ja erityispiirteet. Puruvesi-seminaari 6.8.2011 Heikki Simola Itä-Suomen yliopisto

Puruveden kehitys ja erityispiirteet. Puruvesi-seminaari 6.8.2011 Heikki Simola Itä-Suomen yliopisto Puruveden kehitys ja erityispiirteet Puruvesi-seminaari 6.8.2011 Heikki Simola Itä-Suomen yliopisto PURUVESI KARU JA KIRKASVETINEN SUURJÄRVI Sekä Puruvesi että Pyhäjärvi ovat kirkasvetisiä suurjärviä,

Lisätiedot

Miksi meillä on talvi? Kirsti Jylhä Ilmatieteen laitos Ilmastotutkimus ja -sovellukset

Miksi meillä on talvi? Kirsti Jylhä Ilmatieteen laitos Ilmastotutkimus ja -sovellukset Miksi meillä on talvi? Kirsti Jylhä Ilmatieteen laitos Ilmastotutkimus ja -sovellukset Esityksen pääaiheet Miksei talvea 12 kk vuodessa? Terminen ja tähtitieteellinen talvi Jääkausista Entä talvi tulevaisuudessa?

Lisätiedot

ALUETUTKIMUS PAIMIO PEKKA VÄÄNÄNEN

ALUETUTKIMUS PAIMIO PEKKA VÄÄNÄNEN ALUETUTKIMUS PAIMIO PEKKA VÄÄNÄNEN GE04 SISÄLLYSLUETTELO Paimio... 1 Kunnan esittely... 3 Sijaintikartat... 3 Kunnan kuvaus... 4 Luonto... 5 Luontokartta... 5 Kallioperä... 6 Pinnanmuodot ja maaperä...

Lisätiedot

Suojellaan yhdessä meriämme!

Suojellaan yhdessä meriämme! Suojellaan yhdessä meriämme! Hei! Minä olen merikilpikonna Sammy. Elämäni on yhtä seikkailua! Voin elää jopa 150-vuotiaaksi ja ehdinkin joutua elämäni aikana mitä jännittävimpiin tilanteisiin. Jo munasta

Lisätiedot

Ilmastonmuutos ja kestävä matkailu

Ilmastonmuutos ja kestävä matkailu Ilmastonmuutos ja kestävä matkailu 18.11.2009 FT Hannu Koponen Projektipäällikkö, BalticClimate 2009-2011 Part-financed by the European union (European Regional Development Fund) (6+1) (23+2) (13) Venäläiset

Lisätiedot

Maahanmuuttaja harvaan asutun maaseudun kehittymisen näkökulmasta

Maahanmuuttaja harvaan asutun maaseudun kehittymisen näkökulmasta Maahanmuuttaja harvaan asutun maaseudun kehittymisen näkökulmasta Tytti Määttä Vaalan kunnanjohtaja Harvaan asutun maaseudun teemaryhmän puheenjohtaja Harvaan asutun maaseudun teemaryhmä Harvaan asutun

Lisätiedot

Ilmastonmuutoksessa päästöt voimistavat kasvihuoneilmiötä

Ilmastonmuutoksessa päästöt voimistavat kasvihuoneilmiötä Ilmastonmuutoksessa päästöt voimistavat kasvihuoneilmiötä Kasvihuoneilmiö on luonnollinen, mutta ihminen voimistaa sitä toimillaan. Tärkeimmät ihmisen tuottamat kasvihuonekaasut ovat hiilidioksidi (CO

Lisätiedot

Ilmastonmuutoksessa päästöt voimistavat kasvihuoneilmiötä

Ilmastonmuutoksessa päästöt voimistavat kasvihuoneilmiötä Ilmastonmuutoksessa päästöt voimistavat kasvihuoneilmiötä Kasvihuoneilmiö on luonnollinen, mutta ihminen voimistaa sitä toimillaan. Tärkeimmät ihmisen tuottamat kasvihuonekaasut ovat hiilidioksidi (CO

Lisätiedot

JÄÄKAUDEN JÄLJET SUOMEN MAAPERÄSSÄ OLLI RUTH, YLIOPISTONLEHTORI GEOTIETEIDEN JA MAANTIETEEN LAITOS

JÄÄKAUDEN JÄLJET SUOMEN MAAPERÄSSÄ OLLI RUTH, YLIOPISTONLEHTORI GEOTIETEIDEN JA MAANTIETEEN LAITOS JÄÄKAUDEN JÄLJET SUOMEN MAAPERÄSSÄ OLLI RUTH, YLIOPISTONLEHTORI GEOTIETEIDEN JA MAANTIETEEN LAITOS Pohjois-Euroopan mannerjäätiköiden laajimmat levinneisyydet ja reuna-asemat Jäätiköitymishistorialla keskeinen

Lisätiedot

Ilmastonmuutos. Ovatko lukiolaiset tietoisia ilmastonmuutoksesta? Yrittävätkö lukiolaiset tietoisesti ehkäistä ilmastonmuutosta?

Ilmastonmuutos. Ovatko lukiolaiset tietoisia ilmastonmuutoksesta? Yrittävätkö lukiolaiset tietoisesti ehkäistä ilmastonmuutosta? Ilmastonmuutos Ovatko lukiolaiset tietoisia ilmastonmuutoksesta? Yrittävätkö lukiolaiset tietoisesti ehkäistä ilmastonmuutosta? Mikä ilmastonmuutos on? ilmastonmuutos on suurin ympäristöongelma maailmassa

Lisätiedot

LAUSEEN KIRJOITTAMINEN. Peruslause. aamu - minä - syödä muro - ja - juoda - kuuma kahvi Aamulla minä syön muroja ja juon kuumaa kahvia.

LAUSEEN KIRJOITTAMINEN. Peruslause. aamu - minä - syödä muro - ja - juoda - kuuma kahvi Aamulla minä syön muroja ja juon kuumaa kahvia. LAUSEEN KIRJOITTAMINEN Peruslause aamu - minä - syödä muro - ja - juoda - kuuma kahvi Aamulla minä syön muroja ja juon kuumaa kahvia. minä - täti - ja - setä - asua Kemi Valtakatu Minun täti ja setä asuvat

Lisätiedot

Ilmastonmuutos ja ilmastomallit

Ilmastonmuutos ja ilmastomallit Ilmastonmuutos ja ilmastomallit Jouni Räisänen, Helsingin yliopiston Fysikaalisten tieteiden laitos FORS-iltapäiväseminaari 2.6.2005 Esityksen sisältö Peruskäsitteitä: luonnollinen kasvihuoneilmiö kasvihuoneilmiön

Lisätiedot

ILMASTONMUUTOS JA KEHITYSMAAT

ILMASTONMUUTOS JA KEHITYSMAAT KEHITYSYHTEISTYÖN PALVELUKESKUKSEN KEHITYSPOLIITTISET TIETOLEHTISET 9 ILMASTONMUUTOS JA KEHITYSMAAT Ilmastonmuutosta pidetään maailman pahimpana ympäristöongelmana. Vaikka siitä ovat päävastuussa runsaasti

Lisätiedot

Suomen geoenergiavarannot. Asmo Huusko Geologian tutkimuskeskus GTK asmo.huusko@gtk.fi

Suomen geoenergiavarannot. Asmo Huusko Geologian tutkimuskeskus GTK asmo.huusko@gtk.fi Suomen geoenergiavarannot Asmo Huusko Geologian tutkimuskeskus GTK asmo.huusko@gtk.fi 1 Mitä geoenergia on? Geoenergialla tarkoitetaan yleisellä tasolla kaikkea maaja kallioperästä sekä vesistöistä saatavaa

Lisätiedot

Meidän Aurajokilaakso. Mitä teet Aurajoella? Merkitseekö se sinulle jotain?

Meidän Aurajokilaakso. Mitä teet Aurajoella? Merkitseekö se sinulle jotain? Stop! Paina vasen yläreunasta diaesitys ja sitten alusta! Matkalla on video! Voit katsoa sen nyt tai ihan lopussa! Voit itse päättää. Johdanto Tässä PowerPoint-esityksessä tutustutaan Aurajokeen muun muassa

Lisätiedot

ROKUA - JÄÄKAUDEN TYTÄR

ROKUA - JÄÄKAUDEN TYTÄR ROKUA - JÄÄKAUDEN TYTÄR Jari Nenonen Geologian päivä 30.08.2014 Rokua Geopark Rokua on Osa pitkää Ilomantsista Ouluun ja Hailuotoon kulkevaa harjujaksoa, joka kerrostui mannerjäätikön sulaessa noin 12

Lisätiedot

Maatalouden ilmasto-ohjelma. Askeleita kohti ilmastoystävällistä

Maatalouden ilmasto-ohjelma. Askeleita kohti ilmastoystävällistä Maatalouden ilmasto-ohjelma Askeleita kohti ilmastoystävällistä ruokaa Maatalouden ilmasto-ohjelma Askeleita kohti ilmastoystävällistä ruokaa SISÄLLYS: Askel 1: Hoidetaan hyvin maaperää 4 Askel 2: Hoidetaan

Lisätiedot

Tanska. Legoland, Billund

Tanska. Legoland, Billund Pohjoismaat Tanska Kokonaispinta-ala: 43 376 km² Rantaviiva: 7 313 km Korkein kohta: Yding Skovhøj 173 m Isoin sisävesistö: Arresø 41 km² Pisin joki: Gudenå 158 km Asukasluku: 5 400 000 (2006) Pääkaupunki:

Lisätiedot

Ilmastonmuutos, kaupungit ja yritykset. Markku Rummukainen Lundin yliopisto Markku.Rummukainen@cec.lu.se

Ilmastonmuutos, kaupungit ja yritykset. Markku Rummukainen Lundin yliopisto Markku.Rummukainen@cec.lu.se Ilmastonmuutos, kaupungit ja yritykset Markku Rummukainen Lundin yliopisto Markku.Rummukainen@cec.lu.se Ilmasto muuttuu, mutta peli ei ole vielä pelattu Lämpenee, merenpinnan taso nousee, jäät sulavat

Lisätiedot

Eerolan tila, Palopuro SYKSY

Eerolan tila, Palopuro SYKSY 1. Kesän kasvukausi Kesän kasvukausi on takana ja tähkät ovat tuleentuneet eli viljat ovat korjuukypsiä. Kesän aikana maanviljelijä on joutunut ruiskuttamaan viljan tuholaiseläinten ja homeiden yms. aiheuttamien

Lisätiedot

Geoenergia ja pohjavesi. Asmo Huusko Geologian tutkimuskeskus GTK asmo.huusko@gtk.fi

Geoenergia ja pohjavesi. Asmo Huusko Geologian tutkimuskeskus GTK asmo.huusko@gtk.fi Geoenergia ja pohjavesi Asmo Huusko Geologian tutkimuskeskus GTK asmo.huusko@gtk.fi 1 Geoenergiaa voidaan hyödyntää eri lähteistä Maaperästä (irtaimet maalajit), jolloin energia on peräisin auringosta

Lisätiedot

ILMASTONMUUTOS, KESKI-SUOMI JA LIIKETOIMINTA

ILMASTONMUUTOS, KESKI-SUOMI JA LIIKETOIMINTA 2.11.2011 Hannu Koponen ILMASTONMUUTOS, KESKI-SUOMI JA LIIKETOIMINTA Ilmastonmuutos ja vastuullinen liiketoiminta 1.11.2011 1 Vuoden keskilämpötila Talvi (J-T-H) Kesä (K-H-E) +15 +15 +15 +14,0 o C 2100

Lisätiedot

Onnea ostamalla - vai onnea ostamatta? www.nuukuusviikko.net

Onnea ostamalla - vai onnea ostamatta? www.nuukuusviikko.net Onnea ostamalla - vai onnea ostamatta? Mikä ihmeen kulutus? Minä ja tavarat Mikä on turhin tavarasi? Mitä tavaraa toivoisit ja miksi? Mikä sinun tekemisistäsi on kuluttamista? Mikä ihmeen kaari? Tavaran

Lisätiedot

Kansainvälinen työssäoppiminen 8.11. - 20.12.2013 AlftaQuren, Alfta, Ruotsi Mirella Ohvo Ma13

Kansainvälinen työssäoppiminen 8.11. - 20.12.2013 AlftaQuren, Alfta, Ruotsi Mirella Ohvo Ma13 Kansainvälinen työssäoppiminen 8.11. - 20.12.2013 AlftaQuren, Alfta, Ruotsi Mirella Ohvo Ma13 Halusin lähteä ulkomaille työssäoppimaan sekä tutustumaan pieneksi aikaa toiseen maahan ja kulttuuriin. Kuusi

Lisätiedot

HIIHTÄMÄSSÄ ITÄVALLASSA 2006

HIIHTÄMÄSSÄ ITÄVALLASSA 2006 HIIHTÄMÄSSÄ ITÄVALLASSA 2006 NEVA järjesti matkan Alppien parhaimmistoon kuuluvalle murtomaahiihtoalueelle Itävallan Ramsauhun 20 hengen voimin 25.2. - 4.3.2006. Kokemukset olivat todella hyvät. Majoituimme

Lisätiedot

Muuttuva ilmasto haaste matkailulle. Ilmastoskenaariot matkailuyrittämisen näkökulmasta

Muuttuva ilmasto haaste matkailulle. Ilmastoskenaariot matkailuyrittämisen näkökulmasta Muuttuva ilmasto haaste matkailulle Ilmastoskenaariot matkailuyrittämisen näkökulmasta Ilmastonmuutos ja matkailu Luontoon perustuva matkailu muita matkailun muotoja herkempi muutoksille Luontomatkailu

Lisätiedot

Parkano Vatusen ja Pahkalan kaavamuutosalueiden muinaisjäännösinventointi 2012

Parkano Vatusen ja Pahkalan kaavamuutosalueiden muinaisjäännösinventointi 2012 1 Parkano Vatusen ja Pahkalan kaavamuutosalueiden muinaisjäännösinventointi 2012 Timo Jussila Kustantaja: Parkanon kaupunki 2 Sisältö: Kansikuva: Perustiedot... 2 Inventointi... 2 Muinaisjäännös... 4 PARKANO

Lisätiedot

VALTIOTYÖ SISÄLTÖ. Luonnonolot. Tee ohjeiden mukainen valtiotyö, jos tavoittelet arvosanaa 10, tai jos haluat vaikuttaa kurssiarvosanaan korottavasti.

VALTIOTYÖ SISÄLTÖ. Luonnonolot. Tee ohjeiden mukainen valtiotyö, jos tavoittelet arvosanaa 10, tai jos haluat vaikuttaa kurssiarvosanaan korottavasti. VALTIOTYÖ Tee ohjeiden mukainen valtiotyö, jos tavoittelet arvosanaa 10, tai jos haluat vaikuttaa kurssiarvosanaan korottavasti. SISÄLTÖ Luonnonolot 1. Sijainti valtion sijaintia pituus- ja leveyspiirien,

Lisätiedot

Nuorten aktiivisuuden kulttuurin rakentaminen 19.8.2014

Nuorten aktiivisuuden kulttuurin rakentaminen 19.8.2014 Nuorten aktiivisuuden kulttuurin rakentaminen 19.8.2014 Ajattelun muuttaminen on ZestMarkin työtä VANHA AJATTELU JA VANHA TOIMINTA " ZestMark on nuorten valmentamisen ja oppimistapahtumien asiantuntija.

Lisätiedot

Luonnonsuojelu on ilmastonsuojelua

Luonnonsuojelu on ilmastonsuojelua Luonnonsuojelu on ilmastonsuojelua MATTI SNELLMAN Suomessa erityisesti metsät ja suot varastoivat suuria määriä hiiltä. Luonnon omista hiilivarastoista huolehtimalla suojelemme sekä luonnon monimuotoisuutta

Lisätiedot

Uskotko ilmastonmuutokseen? Reetta Jänis Rotarykokous 24.10.2013

Uskotko ilmastonmuutokseen? Reetta Jänis Rotarykokous 24.10.2013 Uskotko ilmastonmuutokseen? Reetta Jänis Rotarykokous 24.10.2013 Maapallolle saapuva auringon säteily 100 % Ilmakehästä heijastuu 6% Pilvistä heijastuu 20 % Maanpinnasta heijastuu 4 % Lämpösäteily Absorboituminen

Lisätiedot

METROPOLI JA VESI toimitusjohtaja Raimo Inkinen 17.3.2011 1

METROPOLI JA VESI toimitusjohtaja Raimo Inkinen 17.3.2011 1 METROPOLI JA VESI 1 Helsingin seudun toimintaympäristö 14 kuntaa, ylikunnalliset organisaatiot 1.3 miljoonaa asukasta Liikenne ja ympäristöpalvelut kaupunkiseudulla: HSY 4 kaupunkia,vesi- ja jätehuolto,

Lisätiedot

LUONTOA VOI SUOJELLA SYÖMÄLLÄ

LUONTOA VOI SUOJELLA SYÖMÄLLÄ LUONTOA VOI SUOJELLA SYÖMÄLLÄ Syöminen vaikuttaa ympäristöön. Ruoan tuottamiseen tarvitaan valtavasti peltoja, vettä, ravinteita ja energiaa. Peltoja on jo niin paljon, että niiden määrää on vaikeaa lisätä,

Lisätiedot

Tervetuloa kouluun... 4. Nyt vehkeillään...108. Kotiseudun kasveja ja eläimiä..16. Opin ottamaan vastuuta...124. Kartta tutuksi...

Tervetuloa kouluun... 4. Nyt vehkeillään...108. Kotiseudun kasveja ja eläimiä..16. Opin ottamaan vastuuta...124. Kartta tutuksi... Tervetuloa kouluun... 4 1. Kouluvuosi alkaa...6 2. Hyvä yhteishenki on kaikkien vastuulla...8 3. Liikenne on yhteispeliä...10 4. Polkupyörä on ajoneuvo...12 Kotiseudun kasveja ja eläimiä..16 5. Maitohorsma

Lisätiedot

Ilmastonmuutos ja uudet liiketoimintamahdollisuudet

Ilmastonmuutos ja uudet liiketoimintamahdollisuudet Ilmastonmuutos ja uudet liiketoimintamahdollisuudet Pirkanmaan yrittäjät By Göran Kari Symlink Technologies Oy 1 Symlink Technologies Oy Ydinajatus ILMASTO YHTEISKUNNAN RAKENNE JA TOIMINTA ILMASTON MUUTOS

Lisätiedot

Kasvihuoneilmiö tekee elämän maapallolla mahdolliseksi

Kasvihuoneilmiö tekee elämän maapallolla mahdolliseksi Kasvihuoneilmiö tekee elämän maapallolla mahdolliseksi H2O CO2 CH4 N2O Lähde: IPCC Intergovernmental Panel on Climate Change Lämpötilan vaihtelut pohjoisella pallonpuoliskolla 1 000 vuodessa Lämpötila

Lisätiedot

6. MAAPERÄN VUOKSI SELLAISENAAN RAKENTAMISEEN SOVELTUMATTOMAT ALUEET KAAKKOIS-PIRKANMAAN SEUTUKUNNAN ALUEELLA Yleistä etoa maaperästä

6. MAAPERÄN VUOKSI SELLAISENAAN RAKENTAMISEEN SOVELTUMATTOMAT ALUEET KAAKKOIS-PIRKANMAAN SEUTUKUNNAN ALUEELLA Yleistä etoa maaperästä 6. MAAPERÄN VUOKSI SELLAISENAAN RAKENTAMISEEN SOVELTUMATTOMAT ALUEET KAAKKOIS-PIRKANMAAN SEUTUKUNNAN ALUEELLA Yleistä etoa maaperästä Maaperä on syntynyt geologisten prosessien tuloksena. Näitä ovat rapautuminen

Lisätiedot

TERVEISET TÄÄLTÄ IMATRAN POUTAPILVEN PALVELUKODISTA

TERVEISET TÄÄLTÄ IMATRAN POUTAPILVEN PALVELUKODISTA TERVEISET TÄÄLTÄ IMATRAN POUTAPILVEN PALVELUKODISTA KERROMME KULUNEEN VUODEN KUULUMISISTA JA VIIME VUODEN MIELEENPAINUVISTA TAPAHTUMISTA Talvella oli paljon pakkasta ja lunta. Paljon vaatteita päälle ja

Lisätiedot

Suo-metsämosaiikit. Suomen luonnonsuojeluliitto, pj. Esityksen kaikki kartat ja ilmakuvat: Maanmittauslaitos, kansalaisen karttapaikka

Suo-metsämosaiikit. Suomen luonnonsuojeluliitto, pj. Esityksen kaikki kartat ja ilmakuvat: Maanmittauslaitos, kansalaisen karttapaikka Suo-metsämosaiikit Risto Sulkava, FT Suomen luonnonsuojeluliitto, pj Esityksen kaikki kartat ja ilmakuvat: Maanmittauslaitos, kansalaisen karttapaikka Suomi on täynnä erilaisia mosaiikkeja tyypillisesti

Lisätiedot

PÄLKÄNEEN KUNNAN KUNTASTRATEGIAN PÄIVITYS JA KEHITYSKUVAN LAATIMINEN

PÄLKÄNEEN KUNNAN KUNTASTRATEGIAN PÄIVITYS JA KEHITYSKUVAN LAATIMINEN PÄLKÄNEEN KUNNAN KUNTASTRATEGIAN PÄIVITYS JA KEHITYSKUVAN LAATIMINEN Lähtötiedot Asukaskyselyn tulokset 09.12.2011 ASUKASKYSELY: PÄLKÄNEEN TULEVAISUUS Kysely toteutettiin syys-lokakuussa 2011 Kysely on

Lisätiedot

Hydrologia. Routa routiminen

Hydrologia. Routa routiminen Hydrologia L9 Routa Routa routiminen Routaantuminen = maaveden jäätyminen maahuokosissa Routa = routaantumisesta aiheutunut maan kovettuminen Routiminen = maanpinnan liikkuminen tai maan fysikaalisten

Lisätiedot

Erkki Haapanen Tuulitaito

Erkki Haapanen Tuulitaito SISÄ-SUOMEN POTENTIAALISET TUULIVOIMA-ALUEET Varkaus Erkki Haapanen Laskettu 1 MW voimalalle tuotot, kun voimalat on sijoitettu 21 km pitkälle linjalle, joka alkaa avomereltä ja päättyy 10 km rannasta

Lisätiedot

Syysrapsia Ruukissa. Miika Hartikainen, MTT Ruukki

Syysrapsia Ruukissa. Miika Hartikainen, MTT Ruukki Syysrapsia Ruukissa Miika Hartikainen, MTT Ruukki Syysrapsikokeen taustaa Koepaikkana MTT:n Pohjois-Pohjanmaan tutkimusasema Ruukissa Tarkoitus kokeilla syysrapsin menestymistä tavanomaista viljelyaluettaan

Lisätiedot

Raamatullinen geologia

Raamatullinen geologia Raamatullinen geologia Miten maa sai muodon? Onko maa litteä? Raamatun mukaan maa oli alussa ilman muotoa (Englanninkielisessä käännöksessä), kunnes Jumala erotti maan vesistä. Kuivaa aluetta hän kutsui

Lisätiedot

Syventävä esitelmä. Jääkausi ja maankohoaminen

Syventävä esitelmä. Jääkausi ja maankohoaminen Syventävä esitelmä. Jääkausi ja maankohoaminen Kuvat: Dragos Alexandrescu, Patricia Rodas, jollei muuta mainita. Nro Kuva Kuvateksti Kertojan käsikirjoitus, sisältö 1 Maailmanperintö yhteistyössä 63 N

Lisätiedot

Geomatkailu. Vulkaneifel Geopark, Germany

Geomatkailu. Vulkaneifel Geopark, Germany Vulkaneifel Geopark, Germany North Pennines A.O.N.B. Geopark, Geomatkailu UK Swabian Geopark Alps Harz, Geopark, Germany Germany Geomatkailu on osa maailmanlaajuisesti kasvavaa luontomatkailutrendiä Geomatkailussa

Lisätiedot

UNKARIN LUONTO. Kati Viikilä ja Laura Uusimäki

UNKARIN LUONTO. Kati Viikilä ja Laura Uusimäki UNKARIN LUONTO Kati Viikilä ja Laura Uusimäki UNKARIN LUONTO Unkari sijaitsee itäisessä Keski-Euroopassa Karpaattien laaksossa, se jakautuu maantieteellisesti kolmeen osaan: 1. Pohjoiseen vuoriseutuun

Lisätiedot

UNELMIESI KOTI PICKALAAN

UNELMIESI KOTI PICKALAAN UNELMIESI KOTI PICKALAAN Parasta aikaa kotona ja vapaalla Pickalan asuntoalue sijaitsee luonnon keskellä meren rannassa, pääkaupunkiseudun tuntumassa vain reilun puolen tunnin ajomatkan päässä Helsingistä.

Lisätiedot

Suomen muuttuva ilmasto

Suomen muuttuva ilmasto Ilmastonmuutos ja rakentaminen Suomen muuttuva ilmasto Kirsti Jylhä Ilmatieteen laitos Ilmastonmuutoksen tutkimusyksikkö Ympäristö ja Yhdyskunta 2012 -messut Ilmastonmuutos ja paikalliset ratkaisut - mitä

Lisätiedot

Häme asumisen, elinkeinojen ja vapaa-ajan maakuntana. Kiinteistöliiton tilaisuus 22.3.2013 Timo Reina

Häme asumisen, elinkeinojen ja vapaa-ajan maakuntana. Kiinteistöliiton tilaisuus 22.3.2013 Timo Reina Häme asumisen, elinkeinojen ja vapaa-ajan maakuntana Kiinteistöliiton tilaisuus 22.3.2013 Timo Reina Häme on yksi Suomen historiallisista maakunnista. Hämeen maakunta sijaitsee keskeisellä paikalla Suomen

Lisätiedot

Maatalous-metsätieteellinen tiedekunta Metsien ekologia ja käyttö

Maatalous-metsätieteellinen tiedekunta Metsien ekologia ja käyttö Helsingin liopisto, 0.5.01 Tehtävä 1: Pisteet /5 pistettä B-OSA, 0 p. Vastaa johdonmukaisesti kokonaisilla lauseilla. Älä litä annettua vastaustilaa! 1. Mitä jäätiköiden etenemisvaiheen merkkejä voit nähdä

Lisätiedot

SANATYYPIT JA VARTALOT

SANATYYPIT JA VARTALOT SANATYYPIT JA VARTALOT nominatiivi Kuka? Mikä? Millainen? t-monikko Ketkä? Mitkä? Millaiset? vartalo genetiivi Kenen? Minkä? Millaisen? opiskelija opiskelijat opiskelija- opiskelijan pöytä pöydät pöydä-

Lisätiedot

Mannerheimin Kiinan-reitin ratsastanut Tony Ilmoni pääsi kokeilemaan maisemaratsastusta läntisellä Uudellamaalla.

Mannerheimin Kiinan-reitin ratsastanut Tony Ilmoni pääsi kokeilemaan maisemaratsastusta läntisellä Uudellamaalla. HIPPOS Nro 8/2010 Melkein paratiisissa Mannerheimin Kiinan-reitin ratsastanut Tony Ilmoni pääsi kokeilemaan maisemaratsastusta läntisellä Uudellamaalla. Teksti ja kuvat TONY ILMONI Snappertuna 90 kilometrin

Lisätiedot

NURMIJÄRVEN KUNTA KLAUKKALA, LINTU- METSÄN ALUE RAKENNETTAVUUS- SELVITYS

NURMIJÄRVEN KUNTA KLAUKKALA, LINTU- METSÄN ALUE RAKENNETTAVUUS- SELVITYS Vastaanottaja Nurmijärven kunta Asiakirjatyyppi Rakennettavuusselvitys Päivämäärä 21.9.2010 Viite 82130365 NURMIJÄRVEN KUNTA KLAUKKALA, LINTU- METSÄN ALUE RAKENNETTAVUUS- SELVITYS NURMIJÄRVEN KUNTA KLAUKKALA,

Lisätiedot

ENERGIATEHOKAS KARJATALOUS

ENERGIATEHOKAS KARJATALOUS ENERGIATEHOKAS KARJATALOUS PELLON GROUP OY / Tapio Kosola ENERGIAN TALTEENOTTO KOTIELÄINTILALLA Luonnossa ja ympäristössämme on runsaasti lämpöenergiaa varastoituneena. Lisäksi maatilan prosesseissa syntyvää

Lisätiedot

Johtuuko tämä ilmastonmuutoksesta? - kasvihuoneilmiön voimistuminen vaikutus sääolojen vaihteluun

Johtuuko tämä ilmastonmuutoksesta? - kasvihuoneilmiön voimistuminen vaikutus sääolojen vaihteluun Johtuuko tämä ilmastonmuutoksesta? - kasvihuoneilmiön voimistuminen vaikutus sääolojen vaihteluun Jouni Räisänen Helsingin yliopiston fysiikan laitos 15.1.2010 Vuorokauden keskilämpötila Talvi 2007-2008

Lisätiedot

5. Laske lopuksi jalokivisaaliisi pisteet ja katso, minkä timanttiesineen niillä tienasit.

5. Laske lopuksi jalokivisaaliisi pisteet ja katso, minkä timanttiesineen niillä tienasit. JALOKIVIJAHTI Tervetuloa pelaamaan Heurekan Maan alle -näyttelyyn! Jalokivijahdissa sinun tehtävänäsi on etsiä näyttelystä tietotimantteja eli geologiaa, kaivostoimintaa ja maanalaisia tiloja koskevia

Lisätiedot

Imatra Ukonniemen alueen sekä sen pohjoispuolisen rantaalueen ja kylpylän ranta-alueen muinaisjäännösinventointi 2012

Imatra Ukonniemen alueen sekä sen pohjoispuolisen rantaalueen ja kylpylän ranta-alueen muinaisjäännösinventointi 2012 1 Imatra Ukonniemen alueen sekä sen pohjoispuolisen rantaalueen ja kylpylän ranta-alueen muinaisjäännösinventointi 2012 Timo Jussila Kustantaja: Imatran kaupunki 2 Sisältö: Kansikuva Perustiedot... 2 Inventointi...

Lisätiedot

Ilmastonmuutos tilannekatsaus vuonna 2013

Ilmastonmuutos tilannekatsaus vuonna 2013 Ilmastonmuutos tilannekatsaus vuonna 2013 Kirsti Jylhä Ilmatieteen laitos Ilmastonmuutos AurinkoATLAS Sää- ja ilmastotietoisuudella innovaatioita ja uutta liiketoimintaa Helsinki 20.11.2013 Esityksen pääviestit

Lisätiedot

SUOMI SADAN VUODEN KULUTTUA

SUOMI SADAN VUODEN KULUTTUA SUOMI SADAN VUODEN KULUTTUA Page 1 of 22 Kimmo Ruosteenoja Ilmatieteen laitos KOULULAISTEN YMPÄRISTÖPÄIVÄ ELÄINTARHA 17.IV 2015 ESITYKSEN SISÄLTÖ Page 2 of 22 1. KASVIHUONEILMIÖN PERUSAJATUS 2. KASVIHUONEKAASUJEN

Lisätiedot

Saimaa geomatkailukohteeksi-hanke Geologiset arvot ja inventoinnit Jari Nenonen & Kaisa-Maria Remes GTK

Saimaa geomatkailukohteeksi-hanke Geologiset arvot ja inventoinnit Jari Nenonen & Kaisa-Maria Remes GTK Saimaa geomatkailukohteeksi-hanke Geologiset arvot ja inventoinnit Jari Nenonen & Kaisa-Maria Remes GTK Geologiset inventoinnit / Nenonen & Remes 25.6.2015 1 Geologian tutkimuskeskus (GTK) Tukee alueellisia

Lisätiedot

Tulva tuhosi Minória Manuelin viljelmät

Tulva tuhosi Minória Manuelin viljelmät Minória Manuel osoittaa pellolleen, jonka vesi valtasi Zambesi-joen tulviessa. Tulva tuhosi Minória Manuelin viljelmät Pellolla jalat uppoavat syvälle lämpimään mutaan. Siellä täällä näkyy vielä auringossa

Lisätiedot

EU:n metsästrategia - metsäteollisuuden näkökulma

EU:n metsästrategia - metsäteollisuuden näkökulma EU:n metsästrategia - metsäteollisuuden näkökulma Robinwood Plus Workshop, Metsäteollisuus ry 2 EU:n metsät osana globaalia metsätaloutta Metsien peittävyys n. 4 miljardia ha = 30 % maapallon maapinta-alasta

Lisätiedot

Maiseman perustekijät Maisemarakenne

Maiseman perustekijät Maisemarakenne Maiseman perustekijät Maisemarakenne Sirpa Törrönen 14.9.2015 Maisemaelementit Maiseman perustekijät Maiseman eri osat - Kartoituksessa tuotettua materiaalia kutsutaan usein perusselvityksiksi - Myös maisemainventointi

Lisätiedot

Työttömyysasteen kehitys (12 kk liukuva keskiarvo) suurimmissa maakunnissa ajalla 2007 2013 (heinä)

Työttömyysasteen kehitys (12 kk liukuva keskiarvo) suurimmissa maakunnissa ajalla 2007 2013 (heinä) Maakunnan tila 1 Työttömyysasteen kehitys (12 kk liukuva keskiarvo) suurimmissa maakunnissa ajalla 27 213 (heinä) 14,5 14, 13,5 13, 12,5 12, 11,5 11, 1,5 1, 9,5 9, 8,5 8, 7,5 7, 6,5 6, 5,5 5, Luku alueen

Lisätiedot

I Ympäristönsuojelu Mitkä ovat mielestäsi viisi (5) suurinta paikallista ympäristöongelmaa?

I Ympäristönsuojelu Mitkä ovat mielestäsi viisi (5) suurinta paikallista ympäristöongelmaa? I Ympäristönsuojelu Mitkä ovat mielestäsi viisi (5) suurinta paikallista ympäristöongelmaa? 1.Liikenne 3a 15 42 % 2. Melu 5 3.lmansaasteet ja/tai hajut 1 24 67 % 4. Likaiset kadut 7 19 % 5. Julkisten rakennusten

Lisätiedot

Kalkkikallion luonnonsuojelualue

Kalkkikallion luonnonsuojelualue Kalkkikallion luonnonsuojelualue Vantaa 2013 Komeaa geologiaa, vaihtelevia elinympäristöjä Kuninkaalassa sijaitseva Kalkkikallio on saanut nimensä alueen kallioperästä löytyvän kalkkikiven mukaan. Kalkkikallion

Lisätiedot

Liikuntalupaus. 2. Olla aktiivisesti mukana lapsemme liikunnassa. 3. Lisätä koko perheen yhteisiä liikuntahetkiä.

Liikuntalupaus. 2. Olla aktiivisesti mukana lapsemme liikunnassa. 3. Lisätä koko perheen yhteisiä liikuntahetkiä. Liikuntalupaus 1. Omassa pihassa, pyörätiellä, metsässä ja missä vielä meidän perhe liikkuu, polskuttelee, kiikkuu. 2. Olla aktiivisesti mukana lapsemme liikunnassa. 3. Lisätä koko perheen yhteisiä liikuntahetkiä.

Lisätiedot

Mikä tekee sinut onnelliseksi?

Mikä tekee sinut onnelliseksi? Mikä tekee sinut onnelliseksi? Minut tekee onnelliseksi terveys! Minut tekee onnelliseksi sen oivaltaminen, että KIIRE on keksitty juttu eikä annettu, muuttumaton elämän muoto. Minut tekee onnelliseksi

Lisätiedot

Ihmisen paras ympäristö Häme

Ihmisen paras ympäristö Häme Ihmisen paras ympäristö Häme Hämeen ympäristöstrategia Hämeen ympäristöstrategia on Hämeen toimijoiden yhteinen näkemys siitä, millainen on hyvä hämäläinen ympäristö vuonna 2020. Strategian tarkoituksena

Lisätiedot

Rovaniemi Lapin pääkaupunki

Rovaniemi Lapin pääkaupunki Rovaniemi Lapin pääkaupunki Asukasmäärä ylitti 60 000 vuonna 2010, 31.12.2011 yht. 60 626 asukasta Lisäksi tuhansia opiskelijoita 2,3 % väestöstä maahanmuuttajia, 89 eri kansallisuutta Kaupungin pinta-ala

Lisätiedot

Ilmaston ja sen muutoksen

Ilmaston ja sen muutoksen Ilmaston ja sen muutoksen tutkimus Ilona Riipinen 28.9.2006 Helsingin yliopisto, fysikaalisten tieteiden laitos, ilmakehätieteiden osasto Sääjailmasto Sää = ilmakehän hetkellinen tila puolipilvistä, T

Lisätiedot

TEE OIKEIN. Minun naapuri on (rikas) kuin minä. Hänellä on (iso) asunto ja (hieno) auto.

TEE OIKEIN. Minun naapuri on (rikas) kuin minä. Hänellä on (iso) asunto ja (hieno) auto. TEE OIKEIN Kumpi on (suuri), Rovaniemi vai Ylitornio? Tämä talo on paljon (valoisa) kuin teidän vanha talo. Pusero on (halpa) kuin takki. Tämä tehtävä on vähän (helppo) kuin tuo. Minä olen (pitkä) kuin

Lisätiedot

Mikäli haluatte alueelle lisärakentamista, minne uusi rakentaminen tulee suunnata?

Mikäli haluatte alueelle lisärakentamista, minne uusi rakentaminen tulee suunnata? Mikäli haluatte alueelle lisärakentamista, minne uusi rakentaminen tulee suunnata? TASAISESTI KOKO SUUNNITTELUALUEELLE NYKYISEEN ASUTUKSEEN TUKEUTUEN JA MAISEMAAN SOVELTUEN KYLÄKESKUSTAA PAINOTTAEN, MUUALLE

Lisätiedot

LUONNONVAROJEN SÄÄSTÄVÄINEN. Kiertokapula 2013

LUONNONVAROJEN SÄÄSTÄVÄINEN. Kiertokapula 2013 Nuukuusviikko 2013 LUONNONVAROJEN SÄÄSTÄVÄINEN KÄYTTÖ Nuukuusviikko vko 16 TEEMAVIIKKO, JOLLE ON TÄNÄ VUONNA VALITTU TEEMAKSI LUONNONVAROJEN SÄÄSTÄVÄINEN KÄYTTÖ NUUKUUSVIIKOLLA NOSTETAAN TÄRKEÄÄ KESTÄVÄN

Lisätiedot

ILMASTONMUUTOS TÄNÄÄN

ILMASTONMUUTOS TÄNÄÄN ILMASTONMUUTOS TÄNÄÄN Aprés Ski mitä lumileikkien jälkeen? Prof. Jukka Käyhkö Maantieteen ja geologian laitos Kansallisen IPCC-työryhmän jäsen Viidennet ilmastotalkoot Porin seudulla 20.11.2013 Esityksen

Lisätiedot

LAPUAN KAUPUNKI. Kaupunkikeskustan ja sen ympäristön osayleiskaavat. Kysely kaava-alueen asukkaille ja muille kaupunkilaisille

LAPUAN KAUPUNKI. Kaupunkikeskustan ja sen ympäristön osayleiskaavat. Kysely kaava-alueen asukkaille ja muille kaupunkilaisille LAPUAN KAUPUNKI Kaupunkikeskustan ja sen ympäristön osayleiskaavat Kysely kaava-alueen asukkaille ja muille kaupunkilaisille Hyvä Lapuan keskustaajaman / kylien asukas! Lapuan kaupunki on käynnistänyt

Lisätiedot

Maanpinnan kallistumien Satakunnassa

Maanpinnan kallistumien Satakunnassa Ennen maan pinnan asettumista lepotilaansa, eri paikkakunnat kohoavat erilaisilla nopeuksilla. Maan kohoaminen ilmeisesti sitä nopeampaa, mitä syvemmällä maan kamara ollut. Pohjanlahden nopea nousu verrattuna

Lisätiedot

Miten ilmastonmuutos vaikuttaa liikunnan olosuhteisiin?

Miten ilmastonmuutos vaikuttaa liikunnan olosuhteisiin? Miten ilmastonmuutos vaikuttaa liikunnan olosuhteisiin? Ari Venäläinen Ilmastotutkimus- ja sovellutukset Aineistoa: Ilmatieteen laitos / Ilmasto ja globaalimuutos IPCC ONKO TÄMÄ MENNYTTÄ 1 JA TÄMÄ NYKYISYYTTÄ

Lisätiedot

Lapin ilmastonmuutoskuvaus

Lapin ilmastonmuutoskuvaus Lapin ilmastonmuutoskuvaus Ilmastoennuste eri säätekijöistä vuoteen 2099 asti eri päästöskenaarioilla. Lyhyesti ilmastomalleista, eri päästöskenaarioista ja ilmaston luonnollisesta vaihtelevuudesta. Ilmatieteen

Lisätiedot

Globaali kiertotalous ja kestävä kehitys

Globaali kiertotalous ja kestävä kehitys Globaali kiertotalous ja kestävä kehitys KOHTI KESTÄVIÄ VALINTOJA MITEN VOIMME VAIKUTTAA KIERTOTALOUTEEN Tuula Pohjola TkT Crnet Oy 4/21/2015 Crnet Oy/Tuula Pohjola 1 Tuula Pohjola, TkT Erityisala vastuullinen

Lisätiedot

Turun yliopisto Nimi: Henkilötunnus: Geologian pääsykoe 28.5.2015

Turun yliopisto Nimi: Henkilötunnus: Geologian pääsykoe 28.5.2015 Seuraavassa on kolmekymmentä kysymystä, joista jokainen sisältää neljä väittämää. Tehtävänäsi on määritellä se, mitkä kunkin kysymyksen neljästä väittämästä ovat tosia ja mitkä ovat epätosia. Kustakin

Lisätiedot

Retket BARNLEK 2014 Islanti 5. - 13. HEINÄKUUTA. 2013-9-30 Jorgen Bendt Pedersen Katarina Westerholm

Retket BARNLEK 2014 Islanti 5. - 13. HEINÄKUUTA. 2013-9-30 Jorgen Bendt Pedersen Katarina Westerholm Retket BARNLEK 2014 Islanti 5. - 13. HEINÄKUUTA 2013-9-30 Jorgen Bendt Pedersen Katarina Westerholm Retki nro 1. Reykjavík - pääkaupungin kiertoajelu Opastettu kierros Reykjavikissa. Retken pituus n. 2,5

Lisätiedot