Saimaa geomatkailukohteeksi-hanke Geologiset arvot ja inventoinnit Jari Nenonen & Kaisa-Maria Remes GTK

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "Saimaa geomatkailukohteeksi-hanke Geologiset arvot ja inventoinnit Jari Nenonen & Kaisa-Maria Remes GTK"

Transkriptio

1 Saimaa geomatkailukohteeksi-hanke Geologiset arvot ja inventoinnit Jari Nenonen & Kaisa-Maria Remes GTK Geologiset inventoinnit / Nenonen & Remes

2 Geologian tutkimuskeskus (GTK) Tukee alueellisia hankkeita Geoparkkien luomisessa geologisena asiantuntijatahona ja konsulttina. GTK:n näkemyksen mukaan Suomessa Geoparkkien tulisi esitellä neljää geologian pääteemaa; kallioperää, maaperää, suoluontoa ja järvi/merimaisemaa sekä niihin liittyvien maisemien kehitystä. Täysin samoihin teemoihin liittyviä alueita tulisi välttää. - kallioperä (esim. Pyhä-Luosto, Koli, Ivalonjoki, Kilpisjärvi-Halti) - maaperä (esim. Rokua, Päijänne Saimaa Salpauselät ) - suoluonto (esim. Patvinsuo, Torronsuo, Valkmusa) - järviluonto (esim. Saimaan vesistö / järvialueen kehitys) JKN

3 Geological Survey of Finland (GTK) GTK provides professional help to the authorities and the local projects in their work to create new Geoparks in Finland. GTK also has a representative in the national Geoparks committee established in It monitors and instructs Finnish organisations who want to acquire Geopark status. From GTK s point of view there can be four main geological themes in finnish Geoparks; bedrock, quarternary, peatland and lake-/seascape - bedrock (e.g. Pyhä-Luosto, Koli) - quaternary (e.g. Rokua, Salpauselkä endformation area) - peatland (e.g. Patvinsuo, Valkmusa) - lake-/seascape (e.g. Päijänne, Saimaa lakes) JKN2013 3

4 Geopark hankkeita kehitteillä Ivalojoki Golden GP 2014 Pyhä-Luosto Suunnitteilla myös; E-Pohjanmaa Ahvenanmaa Korouoma Pohjois-Karjala 2015? Etelä-Saimaa

5 Saimaan järvialueen maisema on noin miljoonaa vuotta sitten syntyneen kallioperän ja viimeisen vuoden aikana syntyneen maaperän yhdistelmä. Näistä rakentuu vaihteleva maastomuotojen mosaiikki, joka tarjoaa ainutlaatuisia ympäristöjä monimuotoisille elollisen luonnon kokonaisuuksille. JKN

6 Mitä hienoa Etelä-Karjalassa on? Saimaa. Antti Oravuo

7 Saimaalla on ainutlaatuinen menneisyys - ikivanha kallioperä Antti Oravuo

8 Suomen kallioperän ikäsuhteet: Etelä-Saimaan alueen kallioperän synty Muinaisen vuoriston juuriosissa kivisulasta kiteytyneitä kiviä Muinaisista merikerrostumista syntyneitä kivilajeja 8

9 Kallioperä

10 Maaperä ja viimeisimmän jääkauden kerrostamat mahtavat reunamuodostumat, Salpausselät Antti Oravuo

11 Visio maisemasta noin v sitten Baltian jääjärvi Lappeenranta Imatra Fennoskandian mannerjäätikkö Tapani Tervo

12 Maaperä

13 Mannerjäätikön reuna ensimmäisellä Salpausselällä v sitten Imatra Lappeenranta Tapani Tervo

14 Vuoksi, Saimaan laskujoki Laatokkaan Antti Oravuo

15 Järvialtaiden kallistuminen maankohoamisen myötä itään Maankohoaminen mm/vuosi - vedenpinta kohoaa luoteeseen laskevissa järvissä - järvet laajenevat ja vesi syvenee - erilliset järvet yhtyvät ja suurjärvi alkaa muotoutua

16 Photos Jari Nenonen, GTK

17 Jääkauden ja maankohoamisen muovaama erityinen luonnonympäristö Antti Oravuo

18 pääosa Suomen kalliomaalauksista Antt Oravuo

19 Vuosituhantinen sijainti idän ja lännen välissä Antti Oravuo

20 ja jokaisen oma Saimaa Antti Oravuo

21 Saimaa Geopark-ehdokkaan vahvuuksia: Hyvät pääteemat: Salpausselät, ja järvialueen monivaiheinen kehitys (maankohoaminen). Ei vastaavia Euroopan geoparkeissa. Geokohdeehdokkaita Rajauksen pohjoisosan kalliomaat siirtolohkareineen, luolineen ja historiallisine linnavuorineen Sijainti keskellä Suomen kalliomaalausten tiheintä esiintymisaluetta Rajan läheisyys (Vuoksen alajuoksun, Laatokan ja Nevan kehitys) Tapani Tervo, Jari Nenonen & Kaisa-Maria Remes

22 Eteläisen Saimaan geologiset arvot Kallioperä; graniitteja (1,8 Ga), granodioriittiä (1,9), kiilleliuskeita /- gneissejä (1,9), rapakivigraniittia (1,6), korukivet Maaperä; Salpausselät ja siihen liittyvät muodostumat, pitkittäisharjut, päätemoreenit, savikot Järvimaisema; kehitys, maankohoaminen, järvien kuroutuminen, Suursaimaa, Vuoksi, Imatran koski, Saimaan kanava Geologisen kehityksen perässä kasvillisuuden/ eläimistön kehitys, saimaan norppa, ihmisen asutus, kalliomaalaukset JKN&TT

23 TILANNEKATSAUS Käytyjä kohteita 111 kpl Saimaan vaiheet: harju- ja kalliosaaret, rantakerrostumat, vanhat asuinpaikat, kalliomaalaukset Salpausselät muodostumineen, harjut Kivilajikohteet, jyrkänteet(maisema), lohkareet, louhikot, luolat, kurut, kallion halkeamat ja hiidenkirnut Kanavat ja uomat Linnavuoret, linnoitukset Salpalinja, muut puolustusvarustukset Tutkimuksista ovat vastanneet GTK:n Itä-Suomen ja Etelä-Suomen yksiköiden geologit Geologiset inventoinnit / Nenonen & Remes

24 Toimistolla: Kenttäkauden suunnittelu Kuvien luettelointi Kuvia on tällä hetkellä yli 1900 Kohdekuvausten kirjoittaminen Työskentely Maastossa: Kohde valokuvataan Kirjataan tarvittaessa muistiinpanoja Koordinaatit Havaintoja kohteen geologiasta, matkailullisista arvoista, saavutettavuudesta ja lähiympäristöstä Vanhanpiiankivi, GTK Geologiset inventoinnit / Nenonen & Remes

25 Rokansaari, GTK Kulkupelit Sormuskivi, GTK Kaito, GTK Iso-Viilion harju, GTK Kyläniemen lossi, GTK Geologiset inventoinnit / Nenonen & Remes

26 Satamosaari, GTK Harjusaaret, rantakerrostumat Pullikainen, GTK Pistohiekka, GTK Raintsaari, GTK Geologiset inventoinnit / Nenonen & Remes

27 Sarviniemi, GTK I ja II Salpausselkä Kyläniemi, GTK Geologiset inventoinnit / Nenonen & Remes

28 Luonteri, GTK Neitvuori, GTK Kaarnavuori, GTK Kalliosaaret, jyrkänteet Lietvesi, GTK Geologiset inventoinnit / Nenonen & Remes

29 Astuvansalmi, GTK Astuvansalmi, GTK Kalliomaalaukset Kolmiköytinen, GTK Geologiset inventoinnit / Nenonen & Remes

30 Kummakivi, GTK Räystäskivi, GTK Loketononkalo, GTK Hollankirkko, GTK Rakokallio, GTK Geologiset inventoinnit / Nenonen & Remes

31 Tollonvuori, GTK Tupavuori, GTK Luolat Pirunkirkonvuori, GTK Rakokivet, GTK Geologiset inventoinnit / Nenonen & Remes

32 Koskinäytös, Imatra Kruununpuisto, GTK Geologiset inventoinnit / Nenonen & Remes

33 The Ridou Report Kiven tarina rakennuksissa Panoramio 33

34 Syyspohjan Salpa-asema Geologiset inventoinnit / Nenonen & Remes

35 Ei määrä ja laajuus - vaan laatu ja sisältö Saimaa Geopark hankeen alustavan rajausluonnoksen pinta-ala: km 2 Rokua Geopark: km 2 Maailmalla on sekä suurempia että pienempiä geoparkkeja Tapani Tervo, Jari Nenonen & Kaisa-Maria Remes

36 Geoparkkien pinta-alajakauma (mukana 54 kpl) Saimaa Geopark hankkeen alustava rajaus 5600 Rokua Geopark 1326 Copper Coast IRELAND 50 Tapani Tervo, Jari Nenonen & Kaisa-Maria Remes

37 Rokua Geopark & Geopark-hankkeiden pinta-alat Karelia Geoparkin alue ja vetovoimatekijät / K-M. Remes, T. Tervo & J. Nenonen

38 ? Thank You Tapani Tervo, Jari Nenonen & Kaisa-Maria Remes

39 Geologiset inventoinnit / Nenonen & Remes

40 Geologiset inventoinnit / Nenonen & Remes

Geomatkailu. Vulkaneifel Geopark, Germany

Geomatkailu. Vulkaneifel Geopark, Germany Vulkaneifel Geopark, Germany North Pennines A.O.N.B. Geopark, Geomatkailu UK Swabian Geopark Alps Harz, Geopark, Germany Germany Geomatkailu on osa maailmanlaajuisesti kasvavaa luontomatkailutrendiä Geomatkailussa

Lisätiedot

Saimaa Geopark -projekti

Saimaa Geopark -projekti Saimaa Geopark -projekti Geo-kohteiden maastoinventointi 2014-2016 Suomen luonnon ja Geologian päivä 2016 Imatra Jari Nenonen ja Tapani Tervo Saimaan geologiset arvot Saimaan vaiheet: harju- ja kalliosaaret,

Lisätiedot

Saimaa Geomatkailukohteeksi Saimaa Geopark valmisteluhanke

Saimaa Geomatkailukohteeksi Saimaa Geopark valmisteluhanke Saimaa Geopark valmisteluhanke Geopark Saimaalle -seminaari 4.11. 2014 projektipäällikkö Minna Kähtävä-Marttinen Saimaa geomatkailukohteeksi - miksi? Saimaalla on kansainvälisestikin katsottuna ainutlaatuinen

Lisätiedot

Pohjois-Karjala Geopark esiselvityksen tuloksia. 17.6.2013 Joensuu Kaisa-Maria Remes

Pohjois-Karjala Geopark esiselvityksen tuloksia. 17.6.2013 Joensuu Kaisa-Maria Remes Pohjois-Karjala Geopark esiselvityksen tuloksia 17.6.2013 Joensuu Kaisa-Maria Remes 1 POHJOIS-KARJALA Geologisia vahvuuksia: Aluetta ei vielä rajattu, useita mahdollisia kohteita; Arkeeinen/ proterotsooinen

Lisätiedot

Suunnitteilla Saimaa Geopark Saimaa geomatkailukohteeksi -valmisteluhanke

Suunnitteilla Saimaa Geopark Saimaa geomatkailukohteeksi -valmisteluhanke Suunnitteilla Saimaa Geopark Saimaa geomatkailukohteeksi -valmisteluhanke Geologian ja Suomen luonnon päivä 27.8.2016 projektipäällikkö Minna Kähtävä-Marttinen Saimaa geomatkailukohteeksi miksi? Saimaa

Lisätiedot

Saimaa jääkauden jälkeen

Saimaa jääkauden jälkeen Saimaa jääkauden jälkeen Matti Saarnisto Matti.Saarnisto@Saunalahti.fi Suomen luonnon ja Geologian päivän seminaari Imatra 27.8.2016 Saimaa jääkauden jälkeen Matti Saarnisto Imatra 27.8.2016 Salpausselät

Lisätiedot

ROKUA - JÄÄKAUDEN TYTÄR

ROKUA - JÄÄKAUDEN TYTÄR ROKUA - JÄÄKAUDEN TYTÄR Jari Nenonen Geologian päivä 30.08.2014 Rokua Geopark Rokua on Osa pitkää Ilomantsista Ouluun ja Hailuotoon kulkevaa harjujaksoa, joka kerrostui mannerjäätikön sulaessa noin 12

Lisätiedot

Saimaa Geomatkailukohteeksi Saimaa Geopark -valmisteluhanke projektipäällikkö Minna Kähtävä-Marttinen Geopark Saimaalle, Mikkeli 12.5.

Saimaa Geomatkailukohteeksi Saimaa Geopark -valmisteluhanke projektipäällikkö Minna Kähtävä-Marttinen Geopark Saimaalle, Mikkeli 12.5. Saimaa Geopark -valmisteluhanke projektipäällikkö Minna Kähtävä-Marttinen Geopark Saimaalle, Mikkeli 12.5.2015 Saimaa geomatkailukohteeksi miksi? Saimaa on kansainvälisesti ainutlaatuinen ja kiinnostava

Lisätiedot

Saimaa Geomatkailukohteeksi Saimaa Geopark valmisteluhanke projektipäällikkö Minna Kähtävä-Marttinen. www.kehy.fi

Saimaa Geomatkailukohteeksi Saimaa Geopark valmisteluhanke projektipäällikkö Minna Kähtävä-Marttinen. www.kehy.fi Saimaa Geopark valmisteluhanke projektipäällikkö Minna Kähtävä-Marttinen Saimaa geomatkailukohteeksi miksi? Saimaa on kansainvälisesti ainutlaatuinen ja kiinnostava järvialue - esimerkiksi Lonely Planet

Lisätiedot

Puruveden kehitys ja erityispiirteet. Puruvesi-seminaari 6.8.2011 Heikki Simola Itä-Suomen yliopisto

Puruveden kehitys ja erityispiirteet. Puruvesi-seminaari 6.8.2011 Heikki Simola Itä-Suomen yliopisto Puruveden kehitys ja erityispiirteet Puruvesi-seminaari 6.8.2011 Heikki Simola Itä-Suomen yliopisto PURUVESI KARU JA KIRKASVETINEN SUURJÄRVI Sekä Puruvesi että Pyhäjärvi ovat kirkasvetisiä suurjärviä,

Lisätiedot

GEOPARK ON ALUEIDEN KESTÄVÄN KEHITTÄMISEN TYÖKALU KUNNILLE JA YRITYKSILLE

GEOPARK ON ALUEIDEN KESTÄVÄN KEHITTÄMISEN TYÖKALU KUNNILLE JA YRITYKSILLE 11.4.2016 Ruokolahden kunta Virastotie 3 56100 Ruokolahti ETELÄINEN SAIMAA GEOPARK-ALUEEKSI: JÄRVEN AINUTLAATUINEN TARINA TULEVAISUUDEN VOIMAVARAKSI Saimaan eteläisellä osalla, ns. Suur-Saimaan altaalla

Lisätiedot

- Opettele ilmansuunnat (s. 17) ja yleisimmät karttamerkit (s. 20).

- Opettele ilmansuunnat (s. 17) ja yleisimmät karttamerkit (s. 20). 1 Kartat (kpl 2) - Opettele ilmansuunnat (s. 17) ja yleisimmät karttamerkit (s. 20). - Mittakaava kertoo, kuinka paljon kohteita on pienennetty. Mittakaava 1: 20 00 tarkoittaa, että 1 cm kartalla on 20

Lisätiedot

Etelä-Karjalan maisema- ja kulttuurialueselvitys Osa 1. Lappeenranta 2006

Etelä-Karjalan maisema- ja kulttuurialueselvitys Osa 1. Lappeenranta 2006 Etelä-Karjalan maisema- ja kulttuurialueselvitys Osa 1 Lappeenranta 2006 Etelä-Karjalan maisema- ja kulttuurialueselvitys, osa 1 Etelä-Karjalan liitto Lappeenranta 2006 Pohjakartat: Maanmittauslaitos,

Lisätiedot

Hautausmaa julkisena ja toiminnallisena tilana

Hautausmaa julkisena ja toiminnallisena tilana Siikaniemi 26. 27.10. 2010 Hautausmaa julkisena ja toiminnallisena tilana Salpausselän haasteet ja mahdollisuudet Mari Aartolahti http://fi.wikipedia.org/wiki/salpaussel%c3%a4t Salpausselät Salpausselät

Lisätiedot

Saimaan altaan historia ja Saimaan lohi Matti Hakulinen 20.3.2014

Saimaan altaan historia ja Saimaan lohi Matti Hakulinen 20.3.2014 Saimaan altaan historia ja Saimaan lohi Matti Hakulinen 20.3.2014 1 Esihistoriallinen kalliomaalaus Kirkkonummen Juusjärvellä. Osasuurennoksessa on kala, ehkä lohi, ja sen edessä kalastaja kädet palvonta-asennossa

Lisätiedot

GEOLOGIAN TUTKIMUSKESKUS Itä-Suomen yksikkö Kuopio 12.12.2013 Dnro M65K/2013. Imatran geoinventointi

GEOLOGIAN TUTKIMUSKESKUS Itä-Suomen yksikkö Kuopio 12.12.2013 Dnro M65K/2013. Imatran geoinventointi GEOLOGIAN TUTKIMUSKESKUS Itä-Suomen yksikkö Kuopio 12.12.2013 Dnro M65K/2013 Imatran geoinventointi Kaisa-Maria Remes Tapani Tervo Jari Nenonen Kuopio 12.12.2013 GEOLOGIAN TUTKIMUSKESKUS 12.12.2013 Sisällysluettelo

Lisätiedot

Saimaa Geopark ry:n perustaminen ja Saimaa Geomatkailukohteeksi -kehittämishankkeen loppuun saattaminen

Saimaa Geopark ry:n perustaminen ja Saimaa Geomatkailukohteeksi -kehittämishankkeen loppuun saattaminen Kunnanhallitus 59 09.05.2016 Saimaa Geopark ry:n perustaminen ja Saimaa Geomatkailukohteeksi -kehittämishankkeen loppuun saattaminen 1075/14/2016 Khall 09.05.2016 59 Valmistelija: hallintojohtaja Virpi

Lisätiedot

Minun Saimaani. Saimaan juuret

Minun Saimaani. Saimaan juuret Minun Saimaani Saimaan juuret Baltian jääjärvet ja Salpausselät Saimaan jääjärvet Etelä-Saimaan jääjärvi Säämingin jääjärvi Lohikoski jääjärvien sarana Pohjois-Karjalan jääjärvi Jääjärvistä nykypäivään

Lisätiedot

Euroopan Geopark-verkosto on. Geoparkit meillä ja muualla. tuovat geologiaa tutuksi kaikille JARI NENONEN

Euroopan Geopark-verkosto on. Geoparkit meillä ja muualla. tuovat geologiaa tutuksi kaikille JARI NENONEN Geoparkit meillä ja muualla tuovat geologiaa tutuksi kaikille JARI NENONEN Euroopan Geopark-verkosto on Suomessa vielä varsin tuntematon. Geopark-verkosto syntyi vuonna 1991, jolloin Ranskassa yli 30 maan

Lisätiedot

Kallioperän ruhjevyöhykkeet Nuuksiossa ja. ja lähiympäristössä

Kallioperän ruhjevyöhykkeet Nuuksiossa ja. ja lähiympäristössä Geologian Päivä Nuuksio 14.9.2013 Kallioperän ruhjevyöhykkeet Nuuksiossa ja lähiympäristössä Teemu Lindqvist Pietari Skyttä HY Geologia Taustakuva: Copyright Pietari Skyttä 1 Kallioperä koostuu mekaanisilta

Lisätiedot

LEMI kunnan pohjoisosan tuulivoimayleiskaava-alueiden muinaisjäännösinventointi 2015

LEMI kunnan pohjoisosan tuulivoimayleiskaava-alueiden muinaisjäännösinventointi 2015 1 LEMI kunnan pohjoisosan tuulivoimayleiskaava-alueiden muinaisjäännösinventointi 2015 Timo Sepänmaa Ville Laakso Tilaaja: Lemin kunta 2 Sisältö Perustiedot... 2 Kartat... 3 Inventointi... 5 Tulos... 6

Lisätiedot

Tuuli- ja rantakerrostumien inventointi Uudellamaalla, Kymenlaaksossa ja Etelä-Karjalassa vuosina 2006-2007 Rauhaniemi Tom & Sahala Lauri

Tuuli- ja rantakerrostumien inventointi Uudellamaalla, Kymenlaaksossa ja Etelä-Karjalassa vuosina 2006-2007 Rauhaniemi Tom & Sahala Lauri Etelä-Suomen yksikkö 4.2.2008 Espoo Tuuli- ja rantakerrostumien inventointi Uudellamaalla, Kymenlaaksossa ja Etelä-Karjalassa vuosina 2006-2007 Rauhaniemi Tom & Sahala Lauri Arkistoraportti Sisällysluettelo

Lisätiedot

Taipalsaari Sarviniemen ranta-asemakaavan muutosalueen muinaisjäännösinventointi 2009

Taipalsaari Sarviniemen ranta-asemakaavan muutosalueen muinaisjäännösinventointi 2009 1 Taipalsaari Sarviniemen ranta-asemakaavan muutosalueen muinaisjäännösinventointi 2009 Timo Jussila Kustantaja: Saimaa Spirit Oy 2 Sisältö: Perustiedot... 2 Inventointi... 3 Kartat... 4 Kuvat... 5 Kansikuva:

Lisätiedot

Arvoluokka: 1 Pinta-ala: 206,6 ha

Arvoluokka: 1 Pinta-ala: 206,6 ha 2487000 2488000 2489000 7366000 7367000 7368000 7369000 7369000 7368000 7367000 7366000 7365000 ARVOKKAAT TUULI- JA RANTAKERROSTUMAT Tuura -alue Natura 2000 -alue 0 500m Karttatuloste Geologian tutkimuskeskus

Lisätiedot

Lämpimillä rannoilla... 6. Jääkauden jälkeen... 10. Pohjois-Savon suurjärvi... 20. Suursaimaa... 30. Suursaimaan muinaisrannat...

Lämpimillä rannoilla... 6. Jääkauden jälkeen... 10. Pohjois-Savon suurjärvi... 20. Suursaimaa... 30. Suursaimaan muinaisrannat... Lämpimillä rannoilla..... 6 Jääkauden jälkeen........ 10 Pohjois-Savon suurjärvi..... 20 Suursaimaa........ 30 Suursaimaan muinaisrannat.... 40 Muinaiset lasku-uomat..... 48 Vuoksi........ 54 Suursaimaan

Lisätiedot

Valokuva: Aalto-yliopistokiinteistöt Otaniemen geoenergiapotentiaali

Valokuva: Aalto-yliopistokiinteistöt Otaniemen geoenergiapotentiaali Valokuva: Aalto-yliopistokiinteistöt Otaniemen geoenergiapotentiaali Energianhallinta Aallon kampuksilla tilaisuus Helsinki 25.3.2015 Nina Leppäharju, Geologian tutkimuskeskus (GTK) Esityksen sisältö 1.

Lisätiedot

Matti Hakulinen Saraakallio vai Astuvansalmi - kumpaa maalattiin ensin?

Matti Hakulinen Saraakallio vai Astuvansalmi - kumpaa maalattiin ensin? 1 Kirjoitus on julkaistu saman sisältöisenä Hiisilehdessä 2/2012 Matti Hakulinen Saraakallio vai Astuvansalmi - kumpaa maalattiin ensin? Pekka Kivikäs totesi keskusteltuamme jälleen kerran Saraakallion

Lisätiedot

Geomatkailun uudet mahdollisuudet kansallispuistoissa

Geomatkailun uudet mahdollisuudet kansallispuistoissa Geomatkailun uudet mahdollisuudet kansallispuistoissa Peter Johansson, Maija Haavisto-Hyvärinen ja Timo Huttunen 1 Johdanto Kesäinen luonto ja sen tarjoamat erilaiset aktiviteetit on yksi tärkeimmistä

Lisätiedot

Rokua Geopark: tavoitteet, toiminta ja tuloksia Toiminnanjohtaja Vesa Krökki

Rokua Geopark: tavoitteet, toiminta ja tuloksia Toiminnanjohtaja Vesa Krökki Rokua Geopark: tavoitteet, toiminta ja tuloksia Toiminnanjohtaja Vesa Krökki Rokua Geopark Suomen ensimmäinen ja Maailman pohjoisin Geopark Rokua Geopark Jäsenyys lokakuussa 2010 Teema: Jääkauden perintö

Lisätiedot

Saimaa Pielisen ja Laatokan järvialueet Jari Nenonen, Raimo Nevalainen, Anne Portaankorva ja Tapani Tervo

Saimaa Pielisen ja Laatokan järvialueet Jari Nenonen, Raimo Nevalainen, Anne Portaankorva ja Tapani Tervo Geologian tutkimuskeskus Itä-Suomen yksikkö 14.9.2007 Kuopio Saimaa Pielisen ja Laatokan järvialueet Jari Nenonen, Raimo Nevalainen, Anne Portaankorva ja Tapani Tervo Saimaa Pielinen - Laatokka maailmanperintöehdokas

Lisätiedot

TRAN I M A T R A N GEOREITTI IMA GEOREITTI

TRAN I M A T R A N GEOREITTI IMA GEOREITTI GEOREITTI I M A T R A N GEOREITTI I M A T R A N GEOREITTI 1. Geologisten suurmuotojen risteyksessä Imatran kallioperä Merestä nousi vuoristo Kivisula kiteytyi graniitiksi Imatran kallioperä muotoutui päiväntasaajan

Lisätiedot

GEOLOGIA. Evon luonto-opas

GEOLOGIA. Evon luonto-opas Evon luonto-oppaan tekemiseen on saatu EU:n Life Luonto -rahoitustukea GEOLOGIA Korkokuva Evon Natura 2000 -alueen pohjois-, itä- ja länsireunoilla maasto kohoaa aina 180 m meren pinnan yläpuolelle asti.

Lisätiedot

Rokua Geopark: tavoitteet, toiminta ja tuloksia Toiminnanjohtaja Vesa Krökki

Rokua Geopark: tavoitteet, toiminta ja tuloksia Toiminnanjohtaja Vesa Krökki Rokua Geopark: tavoitteet, toiminta ja tuloksia Toiminnanjohtaja Vesa Krökki Rokua Geopark Suomen ensimmäinen ja Maailman pohjoisin Geopark Rokua Geopark Jäsenyys lokakuussa 2010, Uudelleenarviointi 2014

Lisätiedot

Laserkeilausaineiston hyödyntäminen maaperägeologiassa

Laserkeilausaineiston hyödyntäminen maaperägeologiassa Laserkeilausaineiston hyödyntäminen maaperägeologiassa Jukka-Pekka Palmu ja Jukka Ojalainen Jukka-Pekka Palmu 25.9. 2010, kuvat: Copyright Jukka-Pekka Palmu, Geologian tutkimuskeskus 1 Maaperäkartoitus

Lisätiedot

TURUN YLIOPISTO GEOLOGIAN PÄÄSYKOE 27.5.2014

TURUN YLIOPISTO GEOLOGIAN PÄÄSYKOE 27.5.2014 TURUN YLIOPISTO GEOLOGIAN PÄÄSYKOE 27.5.2014 1. Laattatektoniikka (10 p.) Mitä tarkoittavat kolmiot ja pisteet alla olevassa kuvassa? Millä tavalla Islanti, Chile, Japani ja Itä-Afrikka eroavat laattatektonisesti

Lisätiedot

Lauhanvuori Region Geopark-alueeksi. Matkailuparlamentti Terttu Hermansson Eurajoki

Lauhanvuori Region Geopark-alueeksi. Matkailuparlamentti Terttu Hermansson Eurajoki Lauhanvuori Region Geopark-alueeksi Matkailuparlamentti Terttu Hermansson Eurajoki 24.11.2016 Lauhanvuori Region Geopark-alueeksi Geopark on UNESCOn myöntämä status alueille, joilla on kansainvälisesti

Lisätiedot

Tuuli- ja rantakerrostumien inventointi GTK:n Etelä-Suomen yksikössä 2009 Rauhaniemi Tom & Sahala Lauri

Tuuli- ja rantakerrostumien inventointi GTK:n Etelä-Suomen yksikössä 2009 Rauhaniemi Tom & Sahala Lauri Etelä-Suomen yksikkö 31.4/2010/17 18.03.2010 Espoo Tuuli- ja rantakerrostumien inventointi GTK:n Etelä-Suomen yksikössä 2009 Rauhaniemi Tom & Sahala Lauri Arkistoraportti GEOLOGIAN TUTKIMUSKESKUS KUVAILULEHTI

Lisätiedot

Kunnanhallitus Kunnanvaltuusto SAIMAA GEOPARK -YHDISTYKSEN PERUSTAMINEN JA SAIMAAN GEOPARK -ALUEEN MUODOSTAMINEN

Kunnanhallitus Kunnanvaltuusto SAIMAA GEOPARK -YHDISTYKSEN PERUSTAMINEN JA SAIMAAN GEOPARK -ALUEEN MUODOSTAMINEN Kunnanhallitus 109 23.05.2016 Kunnanvaltuusto 31 20.06.2016 SAIMAA GEOPARK -YHDISTYKSEN PERUSTAMINEN JA SAIMAAN GEOPARK -ALUEEN MUODOSTAMINEN 3/02.04/2014 KHALL 109 (Asian valmistelija vs. hallintojohtaja

Lisätiedot

Suomen geoenergiavarannot. Asmo Huusko Geologian tutkimuskeskus GTK asmo.huusko@gtk.fi

Suomen geoenergiavarannot. Asmo Huusko Geologian tutkimuskeskus GTK asmo.huusko@gtk.fi Suomen geoenergiavarannot Asmo Huusko Geologian tutkimuskeskus GTK asmo.huusko@gtk.fi 1 Mitä geoenergia on? Geoenergialla tarkoitetaan yleisellä tasolla kaikkea maaja kallioperästä sekä vesistöistä saatavaa

Lisätiedot

LEMPÄÄLÄN ARVOKKAAT LUONTOKOHTEET. Harjut ja kalliot

LEMPÄÄLÄN ARVOKKAAT LUONTOKOHTEET. Harjut ja kalliot Harjut ja kalliot 52. Sotavallan harju Pinta-ala: Kylä: Omistaja: Status Metso soveltuvuus: 10,7 ha Sotavalta Yksityinen Arvokas harjualue, Pohjavesialue, Opetuskohde, Arvokas luontokohde Kyllä Merkittävä

Lisätiedot

Kyyjärvi Hallakangas tuulivoimapuiston muinaisjäännösinventointi 2014

Kyyjärvi Hallakangas tuulivoimapuiston muinaisjäännösinventointi 2014 1 Kyyjärvi Hallakangas tuulivoimapuiston muinaisjäännösinventointi 2014 Timo Jussila Timo Sepänmaa Tilaaja: Tuulipuisto Oy Kyyjärvi 2 Sisältö Perustiedot... 2 Yleiskartat... 3 Inventointi... 5 Kuvia...

Lisätiedot

Kalliolle kukkulalle: Espoon Soukan geologiset kohteet Kasavuorella ja Hanikan luontopolulla omatoimisia retkeilykohteita Lähigeologiaa kaikille!

Kalliolle kukkulalle: Espoon Soukan geologiset kohteet Kasavuorella ja Hanikan luontopolulla omatoimisia retkeilykohteita Lähigeologiaa kaikille! Kalliolle kukkulalle: Espoon Soukan geologiset kohteet Kasavuorella ja Hanikan luontopolulla omatoimisia retkeilykohteita Lähigeologiaa kaikille! gtk.fi Sisältää Maanmittauslaitoksen Maastotietokannan

Lisätiedot

Tiivistelmä: kappaleet 1-8 ja 10-11

Tiivistelmä: kappaleet 1-8 ja 10-11 Tiivistelmä: kappaleet 1-8 ja 10-11 Suomi on pohjoinen valtio (kpl1) - Suomessa on 6 lääniä, joihin kuuluu 19 maakuntaa - Forssa kuuluu Kanta-Hämeen maakuntaan, joka puolestaan kuuluu Etelä-Suomen lääniin

Lisätiedot

3. KORKEUSSUHTEET. Etelä-Karjalan maankamara on vaihteleva

3. KORKEUSSUHTEET. Etelä-Karjalan maankamara on vaihteleva 3. KORKEUSSUHTEET Etelä-Karjalan maankamara on vaihteleva Tasainenkin vedenpinta, pelto, lintujärvi tai vaikkapa lettosuo on kiinnostava ja rauhoittava maisema. Veden välke, latomeri, uiskentelevat linnut

Lisätiedot

The BaltCICA Project Climate Change: Impacts, Costs and Adaptation in the Baltic Sea Region

The BaltCICA Project Climate Change: Impacts, Costs and Adaptation in the Baltic Sea Region The BaltCICA Project Climate Change: Impacts, Costs and Adaptation in the Baltic Sea Region The BaltCICA Project is designed to focus on the most imminent problems that climate change is likely to cause

Lisätiedot

Sievi 2014. Tuppuranevan tuulivoimapuiston arkeologinen inventointi

Sievi 2014. Tuppuranevan tuulivoimapuiston arkeologinen inventointi Sievi 2014 Tuppuranevan tuulivoimapuiston arkeologinen inventointi Hans-Peter Schulz 10.11.2014 KESKI-POHJANMAAN ARKEOLOGIAPALVELU Keski-Pohjanmaan ArkeologiaPalvelu Sievin Tuppuranevan tuulivoimapuisto

Lisätiedot

Kullaan Levanpellon alueella vuosina 1997-1999 suoritetut kultatutkimukset.

Kullaan Levanpellon alueella vuosina 1997-1999 suoritetut kultatutkimukset. GEOLOGIAN TUTKIMCJSKESKUS Tekij at Rosenberg Petri KUVAILULEHTI Päivämäärä 13.1.2000 Raportin laji Ml 911 14312000/ 711 0 tutkimusraportti 1 Raportin nimi Toimeksiantaja Geologian tutkimuskeskus Kullaan

Lisätiedot

Vinkkejä kiviharrastukseen

Vinkkejä kiviharrastukseen Vinkkejä kiviharrastukseen Hyvä harrastus Kivien etsintä ja keräily on mainio luontoharrastus, joka sopii kaikenikäisille. Kivikuntaan voi tutustua retkeilyn ja monen muun ulkoiluharrastuksen yhteydessä.

Lisätiedot

Kiviaineksen määrä Kokkovaaran tilan itäosassa Kontiolahdessa. Akseli Torppa Geologian Tutkimuskeskus (GTK)

Kiviaineksen määrä Kokkovaaran tilan itäosassa Kontiolahdessa. Akseli Torppa Geologian Tutkimuskeskus (GTK) GEOLOGIAN TUTKIMUSKESKUS Itä-Suomen yksikkö Kuopio M173K2015 Kiviaineksen määrä Kokkovaaran tilan itäosassa Kontiolahdessa Akseli Torppa Geologian Tutkimuskeskus (GTK) Kokkovaran tilan pintamalli. Korkeusulottuvuutta

Lisätiedot

Parkano Vatusen ja Pahkalan kaavamuutosalueiden muinaisjäännösinventointi 2012

Parkano Vatusen ja Pahkalan kaavamuutosalueiden muinaisjäännösinventointi 2012 1 Parkano Vatusen ja Pahkalan kaavamuutosalueiden muinaisjäännösinventointi 2012 Timo Jussila Kustantaja: Parkanon kaupunki 2 Sisältö: Kansikuva: Perustiedot... 2 Inventointi... 2 Muinaisjäännös... 4 PARKANO

Lisätiedot

Imatra Ukonniemen alueen sekä sen pohjoispuolisen rantaalueen ja kylpylän ranta-alueen muinaisjäännösinventointi 2012

Imatra Ukonniemen alueen sekä sen pohjoispuolisen rantaalueen ja kylpylän ranta-alueen muinaisjäännösinventointi 2012 1 Imatra Ukonniemen alueen sekä sen pohjoispuolisen rantaalueen ja kylpylän ranta-alueen muinaisjäännösinventointi 2012 Timo Jussila Kustantaja: Imatran kaupunki 2 Sisältö: Kansikuva Perustiedot... 2 Inventointi...

Lisätiedot

SYSIVUORI Luontoselvitys asemakaavan pohjaksi

SYSIVUORI Luontoselvitys asemakaavan pohjaksi SYSIVUORI Luontoselvitys asemakaavan pohjaksi 17.1.2013 Willitys tmi Marjo Lindberg Sisältö Selvitysalueen sijainti 3 Yleistä 3 Menetelmät 3 Sysivuoren luonto, yleistä 3 Kartta 4 Kuvaukset Sysivuoren luonnosta

Lisätiedot

Lapin lääni. Oulun lääni. Itä-Suomen lääni. Länsi-Suomen lääni. Etelä-Suomen lääni. Ahvenanmaa. Vantaa. Espoo. Kauniainen.

Lapin lääni. Oulun lääni. Itä-Suomen lääni. Länsi-Suomen lääni. Etelä-Suomen lääni. Ahvenanmaa. Vantaa. Espoo. Kauniainen. Koulun ympäristötieto 3 Karttakoe, koe 4 sivut 86 107 Oppilailla on esillä oppikirja. Suomen kartta on sivuilla 56 57. Nimi: pisteet: /24 Nähnyt: a. Nimeä Suomen läänit. b. Väritä kotiläänisi. Lapin lääni

Lisätiedot

Iisalmi Lampaanjärvi-Pörsänjärvi Osayleiskaava-alueen muinaisjäännösinventointi 2013

Iisalmi Lampaanjärvi-Pörsänjärvi Osayleiskaava-alueen muinaisjäännösinventointi 2013 1 Iisalmi Lampaanjärvi-Pörsänjärvi Osayleiskaava-alueen muinaisjäännösinventointi 2013 Timo Jussila Timo Sepänmaa Tilaaja: Iisalmen kaupunki 2 Sisältö Perustiedot... 2 Yleiskartta... 3 Inventointi... 3

Lisätiedot

Saimaan jääjärviaika päättyi noin

Saimaan jääjärviaika päättyi noin Pohjois-Savon suurjärvi Saimaan altaan kuroutuminen MATTI HAKULINEN Saimaan jääjärviaika päättyi noin 11 400 vuotta sitten Yoldiameren tunkeutuessa Mäntyharjun kautta Saimaan altaaseen. Mannerjään reuna

Lisätiedot

Luonnontieteellinen tutkimuspolku

Luonnontieteellinen tutkimuspolku Luonnontieteellinen tutkimuspolku Tutkitaan oman lähiympäristön luontoa Projektityössä toteutetaan oman koulun lähiympäristöön oma luonnontieteellinen tutkimuspolku. Tavoitteena on tutkia ja havainnoida

Lisätiedot

Ympäristöministeriön lausuntopyyntö valtakunnallisesti arvokkaiden maisema-alueiden päivitysinventoinnista

Ympäristöministeriön lausuntopyyntö valtakunnallisesti arvokkaiden maisema-alueiden päivitysinventoinnista Kaupunginhallitus 92 07.03.2016 Ympäristöministeriön lausuntopyyntö valtakunnallisesti arvokkaiden maisema-alueiden päivitysinventoinnista 47/11.05.00/2016 KH 92 Kaupunginsihteeri Juha Willberg, puh. 040

Lisätiedot

Geologian pääsykoe 24.5.2011 Tehtävä 1. Nimi: Henkilötunnus

Geologian pääsykoe 24.5.2011 Tehtävä 1. Nimi: Henkilötunnus Tehtävä 1. 1a. Monivalintatehtävä. Valitse väärä vastaus ja merkitse rastilla. Vain yksi väittämistä on väärä. (Oikea vastaus=0,5p) 3 p 1.Litosfääri Litosfäärilaattojen liike johtuu konvektiovirtauksista

Lisätiedot

On maamme köyhä ja siksi jää (kirjoitti Runeberg), miksi siis edes etsiä malmeja täältä? Kullan esiintymisestä meillä ja maailmalla

On maamme köyhä ja siksi jää (kirjoitti Runeberg), miksi siis edes etsiä malmeja täältä? Kullan esiintymisestä meillä ja maailmalla On maamme köyhä ja siksi jää (kirjoitti Runeberg), miksi siis edes etsiä malmeja täältä? Kullan esiintymisestä meillä ja maailmalla Tutkimusmenetelmistä GTK:n roolista ja tutkimuksista Lapissa Mikä on

Lisätiedot

1. Vuotomaa (massaliikunto)

1. Vuotomaa (massaliikunto) 1. Vuotomaa (massaliikunto) Vuotomaa on yksi massaliikuntojen monista muodoista Tässä ilmiössä (usein vettynyt) maa aines valuu rinnetta alaspa in niin hitaasti, etta sen voi huomata vain rinteen pinnan

Lisätiedot

TUTKIMUSTYÖSELOSTUS KITTILÄSSÄ VALTAUSALUEELLA VUOMANMUKKA 1, KAIV.REK N:O 3605/1 SUORITETUISTA MALMITUTKIMUKSISTA VUOSINA 1983-84 sekä 1988

TUTKIMUSTYÖSELOSTUS KITTILÄSSÄ VALTAUSALUEELLA VUOMANMUKKA 1, KAIV.REK N:O 3605/1 SUORITETUISTA MALMITUTKIMUKSISTA VUOSINA 1983-84 sekä 1988 GEOLOGIAN TUTKIMUSKESKUS M 06/2741/-89/1/60 Kittilä Vuomanmukka Kari Pääkkönen 26.9.1989 TUTKIMUSTYÖSELOSTUS KITTILÄSSÄ VALTAUSALUEELLA VUOMANMUKKA 1, KAIV.REK N:O 3605/1 SUORITETUISTA MALMITUTKIMUKSISTA

Lisätiedot

Liite 1: Pyhäselän saaristo Bilaga 1: Pyhäselkä skärgård

Liite 1: Pyhäselän saaristo Bilaga 1: Pyhäselkä skärgård Liite 1: Pyhäselän saaristo Bilaga 1: Pyhäselkä skärgård Liite 2: Oriveden saaristo Bilaga 2: Orivesi skärgård Liite 3, Bilaga 3: Joutenvesi - Kolovesi - Pyyvesi Liite 4: Haukivesi pohjoinen Bilaga 4:

Lisätiedot

Mikkeli, Pursiala Rakennemalli ja pohjavedenvirtausmalli Polaris-hanke Arto Hyvönen, geologi (GTK)

Mikkeli, Pursiala Rakennemalli ja pohjavedenvirtausmalli Polaris-hanke Arto Hyvönen, geologi (GTK) Mikkeli, Pursiala Rakennemalli ja pohjavedenvirtausmalli Polaris-hanke Arto Hyvönen, geologi (GTK) Vesihuollon riskien hallinta ja monitorointi seminaari 24. - 25.4.2013 25.3.2013 1 GTK:n tehtävät kokonaisjärjestelmän

Lisätiedot

Elinvoima- ja kaupunkirakennetyöryhmän esitys :

Elinvoima- ja kaupunkirakennetyöryhmän esitys : Kaupunginhallitus 217 16.05.2016 Saimaa Geopark ry:n perustaminen 765/00.01.05.02/2013 KH 217 Elinvoima- ja kaupunkirakennetyöryhmän esitys 9.5.2016: "Valmistelija/lisätiedot: kehitysjohtaja Markku Heinonen,

Lisätiedot

Lappeenranta Hyväristönmäki muinaisjäännösselvitys

Lappeenranta Hyväristönmäki muinaisjäännösselvitys Lappeenranta Hyväristönmäki muinaisjäännösselvitys Keskustaajaman osayleiskaava 2030 inventoinnin v. 2014 täydennys Hyväristönmäen osa-alueelta Timo Jussila Tilaaja: Lappeenrannan kaupunki Sisältö Perustiedot...

Lisätiedot

Pispalan harjun muinaisrantatarkastelu , Jouko Seppänen

Pispalan harjun muinaisrantatarkastelu , Jouko Seppänen Pispalan harjun muinaisrantatarkastelu 6.2.2012, Jouko Seppänen Muinaisrantojen ja 1770 kartan sovitus Pispalan vääräväri-ilmakuvaan 2006 / kuvayhdistelmä Jouko Seppänen Pispalan harju on osa pitkää jäätikkökielekkeiden

Lisätiedot

Lähigeologiaa kaikille! Geologian Otaniemessä ja retki Leppävaaraan

Lähigeologiaa kaikille! Geologian Otaniemessä ja retki Leppävaaraan Lähigeologiaa kaikille! Geologian Otaniemessä ja retki Leppävaaraan TONI EEROLA JA PAULI VARTIA Espoo-päivänä 31.8.2013 kaupunki täyttyi erilaisista tapahtumista. Geologian tutkimuskeskus (GTK) osallistui

Lisätiedot

Lappeenranta Mustola Salpalinjan inventointi 2013

Lappeenranta Mustola Salpalinjan inventointi 2013 1 Lappeenranta Mustola Salpalinjan inventointi 2013 Hannu Poutiainen Timo Jussila Tilaaja: Lappeenrannan kaupunki 2 Sisältö Kansikuva: Perustiedot... 2 Inventointi... 3 Varustukset... 3 Kartat... 5 Kuvia...

Lisätiedot

Avoin maastotieto: Laseraineisto geologisissa kartoituksissa ja tutkimuksissa. Niko Putkinen ja Jukka Pekka Palmu (GTK) sekä Heli Laaksonen (MML)

Avoin maastotieto: Laseraineisto geologisissa kartoituksissa ja tutkimuksissa. Niko Putkinen ja Jukka Pekka Palmu (GTK) sekä Heli Laaksonen (MML) Avoin maastotieto: Laseraineisto geologisissa kartoituksissa ja tutkimuksissa Niko Putkinen ja Jukka Pekka Palmu (GTK) sekä Heli Laaksonen (MML) Maanmittauslaitos - tietoa maasta: Maanmittauslaitos huolehtii:

Lisätiedot

Vedenpinnan nousu Etelä-Saimaan jääjärvessä?

Vedenpinnan nousu Etelä-Saimaan jääjärvessä? 1 Vedenpinnan nousu Etelä-Saimaan jääjärvessä? MATTI HAKULINEN Teksti täydentää Saimaan jääjärvet kirjassa kuvattua maanäytetutkimusta. Aiheeseen liittyvät kuvat on esitetty kirjassa. 1. Tutkimuspaikka

Lisätiedot

JOUHTENISEN KARTTA-ALUEEN MAAPERÄ

JOUHTENISEN KARTTA-ALUEEN MAAPERÄ MAAPERÄKARTTA 1 : 20 000 SELITYS LEHTI 4224 08 JOUHTENISEN KARTTA-ALUEEN MAAPERÄ Jouko Saarelainen 422406 KINAHMO 422409 TEYRISAARI 422412 KOLVANANUURO 422405 KUOREVAARA 422408 JOUHTEHINEN 422411 KONTIOLAHTI

Lisätiedot

KULTATUTKIMUKSET SUODENNIEMEN PAISKALLION ALUEELLA VUOSINA 1997-1999.

KULTATUTKIMUKSET SUODENNIEMEN PAISKALLION ALUEELLA VUOSINA 1997-1999. GEOLOGIAN TUTKIMUSKESKUS Etelä-Suomen aluetoimisto Kallioperä ja raaka-aineet M19/2121/2000/ 1 /10 SUODENNIEMI Paiskallio RAPORTTITIEDOSTO N:O 4404 Petri Rosenberg 18.2.2000 KULTATUTKIMUKSET SUODENNIEMEN

Lisätiedot

Geologian päivän retki Hanhikivelle 26.9.2010

Geologian päivän retki Hanhikivelle 26.9.2010 Geologian päivän retki Hanhikivelle 26.9.2010 Olli-Pekka Siira FM geologi www.aapa.fi Miten tulivuoret liittyvät Hanhikivenniemen kallioperään? Hanhikivenniemen alueen peruskallioperä syntyi alkuaan tulivuorenpurkauksista,

Lisätiedot

Kalkkikallion luonnonsuojelualue

Kalkkikallion luonnonsuojelualue Kalkkikallion luonnonsuojelualue Vantaa 2013 Komeaa geologiaa, vaihtelevia elinympäristöjä Kuninkaalassa sijaitseva Kalkkikallio on saanut nimensä alueen kallioperästä löytyvän kalkkikiven mukaan. Kalkkikallion

Lisätiedot

Mak-33.151 Geologian perusteet II

Mak-33.151 Geologian perusteet II Mak-33.161 tentit Mak-33.151 Geologian perusteet II Tentti 8.5.2001 1. Suomen kallioperän eri-ikäiset muodostumat; niiden ikä, sijainti ja pääkivilajit. 2. Karjalaisten liuskealueiden kehityshistoria Pohjois-Karjalan

Lisätiedot

1 2 3 4 5 6 7 8 9 10 2 12,999,976 km 9,136,765 km 1,276,765 km 499,892 km 245,066 km 112,907 km 36,765 km 24,159 km 7899 km 2408 km 76 km 12 14 16 1 12 7 3 1 6 2 5 4 3 11 9 10 8 18 20 21 22 23 24 25 26

Lisätiedot

Rautalammin kunta Kirkonkylän osayleiskaava-alueen muinaisjäännösinventointi 2014. Aura OK

Rautalammin kunta Kirkonkylän osayleiskaava-alueen muinaisjäännösinventointi 2014. Aura OK Rautalammin kunta Kirkonkylän osayleiskaava-alueen muinaisjäännösinventointi 2014 Samuel Vaneeckhout Aura OK Työn suorittaja: FT Samuel Vaneeckhout (Osuuskunta Aura) Työn tilaaja: Rautalammin kunta Kenttätyöajankohta:

Lisätiedot

LEMPÄÄLÄ Moisio-Hakkarin asemakaavan Kiviahon pohjoisosan laajennusalueen muinaisjäännösinventointi 2015 Johanna Rahtola Timo Jussila

LEMPÄÄLÄ Moisio-Hakkarin asemakaavan Kiviahon pohjoisosan laajennusalueen muinaisjäännösinventointi 2015 Johanna Rahtola Timo Jussila 1 LEMPÄÄLÄ Moisio-Hakkarin asemakaavan Kiviahon pohjoisosan laajennusalueen muinaisjäännösinventointi 2015 Johanna Rahtola Timo Jussila Tilaaja: Lempäälän kunta 2 Sisältö Kansikuva: Perustiedot... 2 Yleiskartat...

Lisätiedot

Taatsin seita. ja muita glasifluviaalisia raukkeja, raukki-tooreja ja toori-raukkeja AIMO KEJONEN

Taatsin seita. ja muita glasifluviaalisia raukkeja, raukki-tooreja ja toori-raukkeja AIMO KEJONEN Raukki (engl. shore stack) on rantaeroosion ja rapautumisen muotoilema, usein silta- tai sienimäinen tai muuten mielikuvituksellisen näköi- Taatsin seita ja muita glasifluviaalisia raukkeja, raukki-tooreja

Lisätiedot

AINIOVAARA. Ylitornio. Arvoluokka: 2 Pinta-ala: 409,7 ha. Tietokantatunnus: TUU Muodostuma: Rantakerrostuma

AINIOVAARA. Ylitornio. Arvoluokka: 2 Pinta-ala: 409,7 ha. Tietokantatunnus: TUU Muodostuma: Rantakerrostuma 2486000 2487000 2488000 2489000 7360000 TUU-13-153 7360000 7357000 7358000 7359000 7359000 7358000 7357000 ARVOKKAAT TUULI- JA RANTAKERROSTUMAT Tuura -alue Natura 2000 -alue 0 500m Karttatuloste Geologian

Lisätiedot

SELVITYS POHJOIS-KARJALAN ALUEEN GEOLOGISISTA PERUSTEISTA GEOPARK-ALUEEKSI

SELVITYS POHJOIS-KARJALAN ALUEEN GEOLOGISISTA PERUSTEISTA GEOPARK-ALUEEKSI GEOLOGIAN TUTKIMUSKESKUS 1 (34) Itä-Suomen yksikkö Kuopio M126K2012 SELVITYS POHJOIS-KARJALAN ALUEEN GEOLOGISISTA PERUSTEISTA GEOPARK-ALUEEKSI Jari Nenonen Kaisa-Maria Remes GEOLOGIAN TUTKIMUSKESKUS 2

Lisätiedot

Network to Get Work. Tehtäviä opiskelijoille Assignments for students. www.laurea.fi

Network to Get Work. Tehtäviä opiskelijoille Assignments for students. www.laurea.fi Network to Get Work Tehtäviä opiskelijoille Assignments for students www.laurea.fi Ohje henkilöstölle Instructions for Staff Seuraavassa on esitetty joukko tehtäviä, joista voit valita opiskelijaryhmällesi

Lisätiedot

LEMPÄÄLÄ Marjamäen asemakaava ja asemakaavamuutosalueen muinaisjäännösinventointi 2015

LEMPÄÄLÄ Marjamäen asemakaava ja asemakaavamuutosalueen muinaisjäännösinventointi 2015 1 LEMPÄÄLÄ Marjamäen asemakaava ja asemakaavamuutosalueen muinaisjäännösinventointi 2015 Johanna Rahtola Timo Jussila Tilaaja: Lempäälän kunta 2 Sisältö Kansikuva: Perustiedot... 2 Yleiskartat... 3 Inventointi...

Lisätiedot

Juojärven erityisyys. Kaivosseminaari, Outokumpu 29.3.2014 Heikki Simola

Juojärven erityisyys. Kaivosseminaari, Outokumpu 29.3.2014 Heikki Simola Juojärven erityisyys Kaivosseminaari, Outokumpu 29.3.2014 Heikki Simola Juojärvi Pohjois-Savon maakuntajärvi Pinta-ala - Juojärvi ja Rikkavesi yhteensä 220 km² 283 km2 Korkeus merenpinnasta 101 m Suurin

Lisätiedot

Maankamaran kartoitus lentogeofysikaalisin menetelmin

Maankamaran kartoitus lentogeofysikaalisin menetelmin Maankamaran kartoitus lentogeofysikaalisin menetelmin Kaukokartoituspäivät 9.11.2007 Hanna Leväniemi, Taija Huotari, Ilkka Suppala Sisältö Aerogeofysikaaliset mittaukset yleisesti GTK:n lentomittaukset

Lisätiedot

1. VESISTÖJEN KEHITYS

1. VESISTÖJEN KEHITYS 1. VESISTÖJEN KEHITYS Etelä-Karjalan vesistöjen vaiheet tunnetaan Saimaata lukuun ottamatta puutteellisesti, koska niitä on tutkittu varsin vähän. Jäljempänä arvioidaan muiden vesistöjen kehitystä lähinnä

Lisätiedot

INVENTOINTIRAPORTTI. Järvenpää. Tervanokan historiallisen ajan kiinteiden muinaisjäännösten inventointi 13.6.2014

INVENTOINTIRAPORTTI. Järvenpää. Tervanokan historiallisen ajan kiinteiden muinaisjäännösten inventointi 13.6.2014 INVENTOINTIRAPORTTI Järvenpää Tervanokan historiallisen ajan kiinteiden muinaisjäännösten inventointi 13.6.2014 KULTTUURIYMPÄRISTÖN HOITO ARKEOLOGISET KENTTÄPALVELUT Vesa Laulumaa Tiivistelmä Tutkija Vesa

Lisätiedot

Suo-metsämosaiikit. Suomen luonnonsuojeluliitto, pj. Esityksen kaikki kartat ja ilmakuvat: Maanmittauslaitos, kansalaisen karttapaikka

Suo-metsämosaiikit. Suomen luonnonsuojeluliitto, pj. Esityksen kaikki kartat ja ilmakuvat: Maanmittauslaitos, kansalaisen karttapaikka Suo-metsämosaiikit Risto Sulkava, FT Suomen luonnonsuojeluliitto, pj Esityksen kaikki kartat ja ilmakuvat: Maanmittauslaitos, kansalaisen karttapaikka Suomi on täynnä erilaisia mosaiikkeja tyypillisesti

Lisätiedot

NEED-HANKEALUEEN GEOLOGIAA

NEED-HANKEALUEEN GEOLOGIAA NEED-HANKEALUEEN GEOLOGIAA Jari Nenonen ja Anne Portaankorva Geologian tutkimuskeskus 2 SISÄLLYSLUETTELO 1. YLEISTÄ.. 3 2. GEOLOGIA SUOMESSA.. 3 3. SUOMEN KALLIOPERÄGEOLOGIAA... 4 3.1. Arkeeinen alue..

Lisätiedot

TVL:n Kymen piiriss ä

TVL:n Kymen piiriss ä S O R A V A R O J E N A R V I O I N T I TVL:n Kymen piiriss ä Geologinen tutkimuslaitos 1973 Seppo Koho SISÄLLYSLUETTEL O OSA I Sivu I IX Kymen piirin soravarojen arviointi Kymen piirin hiekka- ja soraesiintymien

Lisätiedot

Kauhajoki Suolakangas tuulivoimapuiston muinaisjäännösinventointi 2014

Kauhajoki Suolakangas tuulivoimapuiston muinaisjäännösinventointi 2014 1 Kauhajoki Suolakangas tuulivoimapuiston muinaisjäännösinventointi 2014 Timo Jussila Tilaaja: Vöyrinkangas Wind Farm Oy 2 Sisältö Perustiedot... 2 Yleiskartta... 3 Inventointi... 4 Muinaisjäännökset...

Lisätiedot

Fennoskandian vihreä vyöhyke kasvua ja hyvinvointia monimuotoisesta luonnosta

Fennoskandian vihreä vyöhyke kasvua ja hyvinvointia monimuotoisesta luonnosta Fennoskandian vihreä vyöhyke kasvua ja hyvinvointia monimuotoisesta luonnosta GBF Project, 2013-2014 Coordinator Aino Rekola aino.rekola@ymparisto.fi Fennoskandian vihreä vyöhyke on 1300 km:n pituinen

Lisätiedot

TUTKIMUSTYÖSELOSTUS KUUSAMON KUNNASSA VALTAUSALUEELLA SARKANNIEMI 1 KAIV.REK. N:O 4532 SUORITETUISTA MALMITUTKIMUKSISTA

TUTKIMUSTYÖSELOSTUS KUUSAMON KUNNASSA VALTAUSALUEELLA SARKANNIEMI 1 KAIV.REK. N:O 4532 SUORITETUISTA MALMITUTKIMUKSISTA GEOLOGIAN TUTKIMUSKESKUS Pohjois-Suomen aluetoimisto M06/4611/-93/1/10 Kuusamo Sarkanniemi Heikki Pankka 29.12.1993 TUTKIMUSTYÖSELOSTUS KUUSAMON KUNNASSA VALTAUSALUEELLA SARKANNIEMI 1 KAIV.REK. N:O 4532

Lisätiedot

LAPPEENRANTA Ruoholampi 3 (Muntero) asemakaava-alueen muinaisjäännösinventointi 2006

LAPPEENRANTA Ruoholampi 3 (Muntero) asemakaava-alueen muinaisjäännösinventointi 2006 1 LAPPEENRANTA Ruoholampi 3 (Muntero) asemakaava-alueen muinaisjäännösinventointi 2006 Timo Jussila Kustantaja: Lappeenrannan kaupunki 2 Sisältö: Perustiedot... 2 Inventointi... 3 Maastokartta, tutkimusalue,

Lisätiedot

Kainuun maaperän ja kallioperän kiviainekset

Kainuun maaperän ja kallioperän kiviainekset Kainuun maaperän ja kallioperän kiviainekset Akseli Torppa Geologian tutkimuskeskus 1 2 Kiviainesten käyttö Yhteen omakotitaloon Yhteen kerrostaloasuntoon Maantiekilometrille Moottoritiekilometrille Pyörätiekilometrille

Lisätiedot

Geoenergian (maa- ja kalliolämpö) hyödyntäminen rakennusten ja yhdyskuntien energiahuollossa sekä huomioiminen kaavoituksessa

Geoenergian (maa- ja kalliolämpö) hyödyntäminen rakennusten ja yhdyskuntien energiahuollossa sekä huomioiminen kaavoituksessa Geoenergian (maa- ja kalliolämpö) hyödyntäminen rakennusten ja yhdyskuntien energiahuollossa sekä huomioiminen kaavoituksessa Asmo Huusko Geologian tutkimuskeskus GTK asmo.huusko@gtk.fi Kuntamarkkinat

Lisätiedot

saimaan virkistysalueyhdistys ry

saimaan virkistysalueyhdistys ry saimaan Geoparkin ja Saimaan virkistyskäyttö Sanna Poutamo Saimaan Virkistysalueyhdistys ry Saimaan virkistyskäyttö saimaan - Valtion omistamat Saimaan saaret on suojeltu lailla Saimaan suojelualueista.

Lisätiedot

Valkeakoski Holminrannan ja Kipparin-Yli-Nissin asemakaavoitettavien alueiden muinaisjäännösinventointi 2008

Valkeakoski Holminrannan ja Kipparin-Yli-Nissin asemakaavoitettavien alueiden muinaisjäännösinventointi 2008 1 Valkeakoski Holminrannan ja Kipparin-Yli-Nissin asemakaavoitettavien alueiden muinaisjäännösinventointi 2008 Hannu Poutiainen Timo Jussila Kustantaja: Valkeakosken kaupunki 2 Sisältö: Perustiedot...

Lisätiedot

Konniveden Haukkavuoren kalliomaalaus Suomen vanhin kalliomaalaus? Matti Hakulinen

Konniveden Haukkavuoren kalliomaalaus Suomen vanhin kalliomaalaus? Matti Hakulinen 1 Kirjoitus on julkaistu samansisältöisenä Hiisi-lehdessä 1/2014 Konniveden Haukkavuoren kalliomaalaus Suomen vanhin kalliomaalaus? Matti Hakulinen Kuva Matti Hakulinen Konniveden Haukkavuoren laukkaava

Lisätiedot

Hydrotermisesti syntynyt

Hydrotermisesti syntynyt Hydrotermisesti syntynyt kultapotentiaalinen magnetiittiesiintymä Ylitornion Jolmavaarassa, Länsi-Lapissa EELIS PULKKINEN Jolmavaara sijaitsee Ylitornion kunnan itäosan järvialueella Raanujärven kylässä.

Lisätiedot