Saimaa geomatkailukohteeksi-hanke Geologiset arvot ja inventoinnit Jari Nenonen & Kaisa-Maria Remes GTK
|
|
- Kalevi Niemelä
- 8 vuotta sitten
- Katselukertoja:
Transkriptio
1 Saimaa geomatkailukohteeksi-hanke Geologiset arvot ja inventoinnit Jari Nenonen & Kaisa-Maria Remes GTK Geologiset inventoinnit / Nenonen & Remes
2 Geologian tutkimuskeskus (GTK) Tukee alueellisia hankkeita Geoparkkien luomisessa geologisena asiantuntijatahona ja konsulttina. GTK:n näkemyksen mukaan Suomessa Geoparkkien tulisi esitellä neljää geologian pääteemaa; kallioperää, maaperää, suoluontoa ja järvi/merimaisemaa sekä niihin liittyvien maisemien kehitystä. Täysin samoihin teemoihin liittyviä alueita tulisi välttää. - kallioperä (esim. Pyhä-Luosto, Koli, Ivalonjoki, Kilpisjärvi-Halti) - maaperä (esim. Rokua, Päijänne Saimaa Salpauselät ) - suoluonto (esim. Patvinsuo, Torronsuo, Valkmusa) - järviluonto (esim. Saimaan vesistö / järvialueen kehitys) JKN
3 Geological Survey of Finland (GTK) GTK provides professional help to the authorities and the local projects in their work to create new Geoparks in Finland. GTK also has a representative in the national Geoparks committee established in It monitors and instructs Finnish organisations who want to acquire Geopark status. From GTK s point of view there can be four main geological themes in finnish Geoparks; bedrock, quarternary, peatland and lake-/seascape - bedrock (e.g. Pyhä-Luosto, Koli) - quaternary (e.g. Rokua, Salpauselkä endformation area) - peatland (e.g. Patvinsuo, Valkmusa) - lake-/seascape (e.g. Päijänne, Saimaa lakes) JKN2013 3
4 Geopark hankkeita kehitteillä Ivalojoki Golden GP 2014 Pyhä-Luosto Suunnitteilla myös; E-Pohjanmaa Ahvenanmaa Korouoma Pohjois-Karjala 2015? Etelä-Saimaa
5 Saimaan järvialueen maisema on noin miljoonaa vuotta sitten syntyneen kallioperän ja viimeisen vuoden aikana syntyneen maaperän yhdistelmä. Näistä rakentuu vaihteleva maastomuotojen mosaiikki, joka tarjoaa ainutlaatuisia ympäristöjä monimuotoisille elollisen luonnon kokonaisuuksille. JKN
6 Mitä hienoa Etelä-Karjalassa on? Saimaa. Antti Oravuo
7 Saimaalla on ainutlaatuinen menneisyys - ikivanha kallioperä Antti Oravuo
8 Suomen kallioperän ikäsuhteet: Etelä-Saimaan alueen kallioperän synty Muinaisen vuoriston juuriosissa kivisulasta kiteytyneitä kiviä Muinaisista merikerrostumista syntyneitä kivilajeja 8
9 Kallioperä
10 Maaperä ja viimeisimmän jääkauden kerrostamat mahtavat reunamuodostumat, Salpausselät Antti Oravuo
11 Visio maisemasta noin v sitten Baltian jääjärvi Lappeenranta Imatra Fennoskandian mannerjäätikkö Tapani Tervo
12 Maaperä
13 Mannerjäätikön reuna ensimmäisellä Salpausselällä v sitten Imatra Lappeenranta Tapani Tervo
14 Vuoksi, Saimaan laskujoki Laatokkaan Antti Oravuo
15 Järvialtaiden kallistuminen maankohoamisen myötä itään Maankohoaminen mm/vuosi - vedenpinta kohoaa luoteeseen laskevissa järvissä - järvet laajenevat ja vesi syvenee - erilliset järvet yhtyvät ja suurjärvi alkaa muotoutua
16 Photos Jari Nenonen, GTK
17 Jääkauden ja maankohoamisen muovaama erityinen luonnonympäristö Antti Oravuo
18 pääosa Suomen kalliomaalauksista Antt Oravuo
19 Vuosituhantinen sijainti idän ja lännen välissä Antti Oravuo
20 ja jokaisen oma Saimaa Antti Oravuo
21 Saimaa Geopark-ehdokkaan vahvuuksia: Hyvät pääteemat: Salpausselät, ja järvialueen monivaiheinen kehitys (maankohoaminen). Ei vastaavia Euroopan geoparkeissa. Geokohdeehdokkaita Rajauksen pohjoisosan kalliomaat siirtolohkareineen, luolineen ja historiallisine linnavuorineen Sijainti keskellä Suomen kalliomaalausten tiheintä esiintymisaluetta Rajan läheisyys (Vuoksen alajuoksun, Laatokan ja Nevan kehitys) Tapani Tervo, Jari Nenonen & Kaisa-Maria Remes
22 Eteläisen Saimaan geologiset arvot Kallioperä; graniitteja (1,8 Ga), granodioriittiä (1,9), kiilleliuskeita /- gneissejä (1,9), rapakivigraniittia (1,6), korukivet Maaperä; Salpausselät ja siihen liittyvät muodostumat, pitkittäisharjut, päätemoreenit, savikot Järvimaisema; kehitys, maankohoaminen, järvien kuroutuminen, Suursaimaa, Vuoksi, Imatran koski, Saimaan kanava Geologisen kehityksen perässä kasvillisuuden/ eläimistön kehitys, saimaan norppa, ihmisen asutus, kalliomaalaukset JKN&TT
23 TILANNEKATSAUS Käytyjä kohteita 111 kpl Saimaan vaiheet: harju- ja kalliosaaret, rantakerrostumat, vanhat asuinpaikat, kalliomaalaukset Salpausselät muodostumineen, harjut Kivilajikohteet, jyrkänteet(maisema), lohkareet, louhikot, luolat, kurut, kallion halkeamat ja hiidenkirnut Kanavat ja uomat Linnavuoret, linnoitukset Salpalinja, muut puolustusvarustukset Tutkimuksista ovat vastanneet GTK:n Itä-Suomen ja Etelä-Suomen yksiköiden geologit Geologiset inventoinnit / Nenonen & Remes
24 Toimistolla: Kenttäkauden suunnittelu Kuvien luettelointi Kuvia on tällä hetkellä yli 1900 Kohdekuvausten kirjoittaminen Työskentely Maastossa: Kohde valokuvataan Kirjataan tarvittaessa muistiinpanoja Koordinaatit Havaintoja kohteen geologiasta, matkailullisista arvoista, saavutettavuudesta ja lähiympäristöstä Vanhanpiiankivi, GTK Geologiset inventoinnit / Nenonen & Remes
25 Rokansaari, GTK Kulkupelit Sormuskivi, GTK Kaito, GTK Iso-Viilion harju, GTK Kyläniemen lossi, GTK Geologiset inventoinnit / Nenonen & Remes
26 Satamosaari, GTK Harjusaaret, rantakerrostumat Pullikainen, GTK Pistohiekka, GTK Raintsaari, GTK Geologiset inventoinnit / Nenonen & Remes
27 Sarviniemi, GTK I ja II Salpausselkä Kyläniemi, GTK Geologiset inventoinnit / Nenonen & Remes
28 Luonteri, GTK Neitvuori, GTK Kaarnavuori, GTK Kalliosaaret, jyrkänteet Lietvesi, GTK Geologiset inventoinnit / Nenonen & Remes
29 Astuvansalmi, GTK Astuvansalmi, GTK Kalliomaalaukset Kolmiköytinen, GTK Geologiset inventoinnit / Nenonen & Remes
30 Kummakivi, GTK Räystäskivi, GTK Loketononkalo, GTK Hollankirkko, GTK Rakokallio, GTK Geologiset inventoinnit / Nenonen & Remes
31 Tollonvuori, GTK Tupavuori, GTK Luolat Pirunkirkonvuori, GTK Rakokivet, GTK Geologiset inventoinnit / Nenonen & Remes
32 Koskinäytös, Imatra Kruununpuisto, GTK Geologiset inventoinnit / Nenonen & Remes
33 The Ridou Report Kiven tarina rakennuksissa Panoramio 33
34 Syyspohjan Salpa-asema Geologiset inventoinnit / Nenonen & Remes
35 Ei määrä ja laajuus - vaan laatu ja sisältö Saimaa Geopark hankeen alustavan rajausluonnoksen pinta-ala: km 2 Rokua Geopark: km 2 Maailmalla on sekä suurempia että pienempiä geoparkkeja Tapani Tervo, Jari Nenonen & Kaisa-Maria Remes
36 Geoparkkien pinta-alajakauma (mukana 54 kpl) Saimaa Geopark hankkeen alustava rajaus 5600 Rokua Geopark 1326 Copper Coast IRELAND 50 Tapani Tervo, Jari Nenonen & Kaisa-Maria Remes
37 Rokua Geopark & Geopark-hankkeiden pinta-alat Karelia Geoparkin alue ja vetovoimatekijät / K-M. Remes, T. Tervo & J. Nenonen
38 ? Thank You Tapani Tervo, Jari Nenonen & Kaisa-Maria Remes
39 Geologiset inventoinnit / Nenonen & Remes
40 Geologiset inventoinnit / Nenonen & Remes
Geomatkailu. Vulkaneifel Geopark, Germany
Vulkaneifel Geopark, Germany North Pennines A.O.N.B. Geopark, Geomatkailu UK Swabian Geopark Alps Harz, Geopark, Germany Germany Geomatkailu on osa maailmanlaajuisesti kasvavaa luontomatkailutrendiä Geomatkailussa
LisätiedotSaimaa Geopark -projekti
Saimaa Geopark -projekti Geo-kohteiden maastoinventointi 2014-2016 Suomen luonnon ja Geologian päivä 2016 Imatra Jari Nenonen ja Tapani Tervo Saimaan geologiset arvot Saimaan vaiheet: harju- ja kalliosaaret,
LisätiedotSaimaa Geomatkailukohteeksi Saimaa Geopark valmisteluhanke
Saimaa Geopark valmisteluhanke Geopark Saimaalle -seminaari 4.11. 2014 projektipäällikkö Minna Kähtävä-Marttinen Saimaa geomatkailukohteeksi - miksi? Saimaalla on kansainvälisestikin katsottuna ainutlaatuinen
LisätiedotPohjois-Karjala Geopark esiselvityksen tuloksia. 17.6.2013 Joensuu Kaisa-Maria Remes
Pohjois-Karjala Geopark esiselvityksen tuloksia 17.6.2013 Joensuu Kaisa-Maria Remes 1 POHJOIS-KARJALA Geologisia vahvuuksia: Aluetta ei vielä rajattu, useita mahdollisia kohteita; Arkeeinen/ proterotsooinen
LisätiedotSuunnitteilla Saimaa Geopark Saimaa geomatkailukohteeksi -valmisteluhanke
Suunnitteilla Saimaa Geopark Saimaa geomatkailukohteeksi -valmisteluhanke Geologian ja Suomen luonnon päivä 27.8.2016 projektipäällikkö Minna Kähtävä-Marttinen Saimaa geomatkailukohteeksi miksi? Saimaa
LisätiedotSaimaa jääkauden jälkeen
Saimaa jääkauden jälkeen Matti Saarnisto Matti.Saarnisto@Saunalahti.fi Suomen luonnon ja Geologian päivän seminaari Imatra 27.8.2016 Saimaa jääkauden jälkeen Matti Saarnisto Imatra 27.8.2016 Salpausselät
LisätiedotROKUA - JÄÄKAUDEN TYTÄR
ROKUA - JÄÄKAUDEN TYTÄR Jari Nenonen Geologian päivä 30.08.2014 Rokua Geopark Rokua on Osa pitkää Ilomantsista Ouluun ja Hailuotoon kulkevaa harjujaksoa, joka kerrostui mannerjäätikön sulaessa noin 12
LisätiedotSaimaa Geomatkailukohteeksi Saimaa Geopark -valmisteluhanke projektipäällikkö Minna Kähtävä-Marttinen Geopark Saimaalle, Mikkeli 12.5.
Saimaa Geopark -valmisteluhanke projektipäällikkö Minna Kähtävä-Marttinen Geopark Saimaalle, Mikkeli 12.5.2015 Saimaa geomatkailukohteeksi miksi? Saimaa on kansainvälisesti ainutlaatuinen ja kiinnostava
LisätiedotSaimaa Geomatkailukohteeksi Saimaa Geopark valmisteluhanke projektipäällikkö Minna Kähtävä-Marttinen. www.kehy.fi
Saimaa Geopark valmisteluhanke projektipäällikkö Minna Kähtävä-Marttinen Saimaa geomatkailukohteeksi miksi? Saimaa on kansainvälisesti ainutlaatuinen ja kiinnostava järvialue - esimerkiksi Lonely Planet
LisätiedotPuruveden kehitys ja erityispiirteet. Puruvesi-seminaari 6.8.2011 Heikki Simola Itä-Suomen yliopisto
Puruveden kehitys ja erityispiirteet Puruvesi-seminaari 6.8.2011 Heikki Simola Itä-Suomen yliopisto PURUVESI KARU JA KIRKASVETINEN SUURJÄRVI Sekä Puruvesi että Pyhäjärvi ovat kirkasvetisiä suurjärviä,
LisätiedotSaimaa Geopark ry. Fennoskandian vihreä vyöhyke seminaari Imatran valtionhotelli Saimaa Geopark ry toiminnanjohtaja Heli Rautanen
Geokohde 2 Lammassaari Imatra/ Heli Rautanen Saimaa Geopark ry Fennoskandian vihreä vyöhyke seminaari 23.5. Imatran valtionhotelli Saimaa Geopark ry toiminnanjohtaja Heli Rautanen Heli Rautanen "Löydä
LisätiedotMikä on Geopark? Etelä-Savon valtuuskunta Toiminnanjohtaja Heli Rautanen. Löydä Saimaan kätketyt aarteet
Mikä on Geopark? Etelä-Savon valtuuskunta 13.2.2019 Toiminnanjohtaja 12/18/2018 1 Kaitosaari Lappeenranta/ Arto Hämäläinen Mikä on Geopark? Geopark on yhtenäinen alue, jolla on erityistä geologista arvoa
LisätiedotGEOPARK ON ALUEIDEN KESTÄVÄN KEHITTÄMISEN TYÖKALU KUNNILLE JA YRITYKSILLE
11.4.2016 Ruokolahden kunta Virastotie 3 56100 Ruokolahti ETELÄINEN SAIMAA GEOPARK-ALUEEKSI: JÄRVEN AINUTLAATUINEN TARINA TULEVAISUUDEN VOIMAVARAKSI Saimaan eteläisellä osalla, ns. Suur-Saimaan altaalla
Lisätiedot- Opettele ilmansuunnat (s. 17) ja yleisimmät karttamerkit (s. 20).
1 Kartat (kpl 2) - Opettele ilmansuunnat (s. 17) ja yleisimmät karttamerkit (s. 20). - Mittakaava kertoo, kuinka paljon kohteita on pienennetty. Mittakaava 1: 20 00 tarkoittaa, että 1 cm kartalla on 20
LisätiedotEtelä-Karjalan maisema- ja kulttuurialueselvitys Osa 1. Lappeenranta 2006
Etelä-Karjalan maisema- ja kulttuurialueselvitys Osa 1 Lappeenranta 2006 Etelä-Karjalan maisema- ja kulttuurialueselvitys, osa 1 Etelä-Karjalan liitto Lappeenranta 2006 Pohjakartat: Maanmittauslaitos,
LisätiedotMinun Saimaani. Saimaan juuret
Minun Saimaani Saimaan juuret Baltian jääjärvet ja Salpausselät Saimaan jääjärvet Etelä-Saimaan jääjärvi Säämingin jääjärvi Lohikoski jääjärvien sarana Pohjois-Karjalan jääjärvi Jääjärvistä nykypäivään
LisätiedotHautausmaa julkisena ja toiminnallisena tilana
Siikaniemi 26. 27.10. 2010 Hautausmaa julkisena ja toiminnallisena tilana Salpausselän haasteet ja mahdollisuudet Mari Aartolahti http://fi.wikipedia.org/wiki/salpaussel%c3%a4t Salpausselät Salpausselät
LisätiedotGEOLOGIAN TUTKIMUSKESKUS Itä-Suomen yksikkö Kuopio 12.12.2013 Dnro M65K/2013. Imatran geoinventointi
GEOLOGIAN TUTKIMUSKESKUS Itä-Suomen yksikkö Kuopio 12.12.2013 Dnro M65K/2013 Imatran geoinventointi Kaisa-Maria Remes Tapani Tervo Jari Nenonen Kuopio 12.12.2013 GEOLOGIAN TUTKIMUSKESKUS 12.12.2013 Sisällysluettelo
LisätiedotLuvut 4 5. Jääkaudella mannerjää peitti koko Pohjolan. Salpausselät ja harjut syntyivät mannerjäätikön sulaessa. KM Suomi Luku 4 5
Luvut 4 5 Jääkaudella mannerjää peitti koko Pohjolan Salpausselät ja harjut syntyivät mannerjäätikön sulaessa Ennakkokäsityksiä 1. Voiko kylmä talvi kertoa jääkauden alkamisesta? 2. Miten paljon kylmempää
LisätiedotGEOPARK ON ALUEIDEN KESTÄVÄN KEHITTÄMISEN TYÖKALU KUNNILLE JA YRITYKSILLE
Lappeenrannan kaupunki Villimiehenkatu 1 53100 Lappeenranta 3.5.2016 ETELÄINEN SAIMAA GEOPARK-ALUEEKSI: JÄRVEN AINUTLAATUINEN TARINA TULEVAISUUDEN VOIMAVARAKSI Saimaan eteläisellä osalla, ns. Suur-Saimaan
LisätiedotSaimaa Geopark ry:n perustaminen ja Saimaa Geomatkailukohteeksi -kehittämishankkeen loppuun saattaminen
Kunnanhallitus 59 09.05.2016 Saimaa Geopark ry:n perustaminen ja Saimaa Geomatkailukohteeksi -kehittämishankkeen loppuun saattaminen 1075/14/2016 Khall 09.05.2016 59 Valmistelija: hallintojohtaja Virpi
LisätiedotSaimaan altaan historia ja Saimaan lohi Matti Hakulinen 20.3.2014
Saimaan altaan historia ja Saimaan lohi Matti Hakulinen 20.3.2014 1 Esihistoriallinen kalliomaalaus Kirkkonummen Juusjärvellä. Osasuurennoksessa on kala, ehkä lohi, ja sen edessä kalastaja kädet palvonta-asennossa
LisätiedotKallioperän ruhjevyöhykkeet Nuuksiossa ja. ja lähiympäristössä
Geologian Päivä Nuuksio 14.9.2013 Kallioperän ruhjevyöhykkeet Nuuksiossa ja lähiympäristössä Teemu Lindqvist Pietari Skyttä HY Geologia Taustakuva: Copyright Pietari Skyttä 1 Kallioperä koostuu mekaanisilta
Lisätiedot1. RAKENTAMISEEN SOVELTUVAT ALUEET 2. RAKENTAMINEN VOIDAAN SOVITTAA ALUEELLE 3. RAKENTAMINEN VAARANTAA ALUEEN MAISEMAKUVAN JA YMPÄRISTÖN
MAA VESI ILMA MAANPEITE ELOLLINEN LUONTO RAKENNETTU YMPÄRISTÖ 1. RAKENTAMISEEN SOVELTUVAT ALUEET 2. RAKENTAMINEN VOIDAAN SOVITTAA ALUEELLE 3. RAKENTAMINEN VAARANTAA ALUEEN MAISEMAKUVAN JA YMPÄRISTÖN 4.
LisätiedotEuroopan Geopark-verkosto on. Geoparkit meillä ja muualla. tuovat geologiaa tutuksi kaikille JARI NENONEN
Geoparkit meillä ja muualla tuovat geologiaa tutuksi kaikille JARI NENONEN Euroopan Geopark-verkosto on Suomessa vielä varsin tuntematon. Geopark-verkosto syntyi vuonna 1991, jolloin Ranskassa yli 30 maan
LisätiedotTaipalsaari Sarviniemen ranta-asemakaavan muutosalueen muinaisjäännösinventointi 2009
1 Taipalsaari Sarviniemen ranta-asemakaavan muutosalueen muinaisjäännösinventointi 2009 Timo Jussila Kustantaja: Saimaa Spirit Oy 2 Sisältö: Perustiedot... 2 Inventointi... 3 Kartat... 4 Kuvat... 5 Kansikuva:
LisätiedotValokuva: Aalto-yliopistokiinteistöt Otaniemen geoenergiapotentiaali
Valokuva: Aalto-yliopistokiinteistöt Otaniemen geoenergiapotentiaali Energianhallinta Aallon kampuksilla tilaisuus Helsinki 25.3.2015 Nina Leppäharju, Geologian tutkimuskeskus (GTK) Esityksen sisältö 1.
LisätiedotPIHTIPUTAAN KUNTA. Niemenharjun alueen maisemaselvitys
PIHTIPUTAAN KUNTA Niemenharjun alueen maisemaselvitys FCG SUUNNITTELU JA TEKNIIKKA OY P33004P003 Maisemaselvitys 1 (8) Kärkkäinen Jari Sisällysluettelo 1 Johdanto... 1 2 Käytetyt menetelmät... 1 3 Alueen
LisätiedotLämpimillä rannoilla... 6. Jääkauden jälkeen... 10. Pohjois-Savon suurjärvi... 20. Suursaimaa... 30. Suursaimaan muinaisrannat...
Lämpimillä rannoilla..... 6 Jääkauden jälkeen........ 10 Pohjois-Savon suurjärvi..... 20 Suursaimaa........ 30 Suursaimaan muinaisrannat.... 40 Muinaiset lasku-uomat..... 48 Vuoksi........ 54 Suursaimaan
LisätiedotArvoluokka: 1 Pinta-ala: 206,6 ha
2487000 2488000 2489000 7366000 7367000 7368000 7369000 7369000 7368000 7367000 7366000 7365000 ARVOKKAAT TUULI- JA RANTAKERROSTUMAT Tuura -alue Natura 2000 -alue 0 500m Karttatuloste Geologian tutkimuskeskus
LisätiedotSuomen kallioperä. Svekofenniset kivilajit eli Etelä- ja Keski-Suomen synty
Suomen kallioperä Svekofenniset kivilajit eli Etelä- ja Keski-Suomen synty Svekofenninen orogenia Pääosin 1900 1875 miljoonaa vuotta vanha Pohjoisreunaltaan osin 1930 1910 miljoonaa vuotta Orogenia ja
LisätiedotSaimaa Pielisen ja Laatokan järvialueet Jari Nenonen, Raimo Nevalainen, Anne Portaankorva ja Tapani Tervo
Geologian tutkimuskeskus Itä-Suomen yksikkö 14.9.2007 Kuopio Saimaa Pielisen ja Laatokan järvialueet Jari Nenonen, Raimo Nevalainen, Anne Portaankorva ja Tapani Tervo Saimaa Pielinen - Laatokka maailmanperintöehdokas
LisätiedotTuuli- ja rantakerrostumien inventointi Uudellamaalla, Kymenlaaksossa ja Etelä-Karjalassa vuosina 2006-2007 Rauhaniemi Tom & Sahala Lauri
Etelä-Suomen yksikkö 4.2.2008 Espoo Tuuli- ja rantakerrostumien inventointi Uudellamaalla, Kymenlaaksossa ja Etelä-Karjalassa vuosina 2006-2007 Rauhaniemi Tom & Sahala Lauri Arkistoraportti Sisällysluettelo
LisätiedotLEMI kunnan pohjoisosan tuulivoimayleiskaava-alueiden muinaisjäännösinventointi 2015
1 LEMI kunnan pohjoisosan tuulivoimayleiskaava-alueiden muinaisjäännösinventointi 2015 Timo Sepänmaa Ville Laakso Tilaaja: Lemin kunta 2 Sisältö Perustiedot... 2 Kartat... 3 Inventointi... 5 Tulos... 6
LisätiedotSALPAUSSELKÄ UNESCO GLOBAL GEOPARK. Visio: Suomen kansainvälisesti merkittävin geologiaan perustuva luontomatkailukohde Pirjo Räsänen
SALPAUSSELKÄ UNESCO GLOBAL GEOPARK Visio: Suomen kansainvälisesti merkittävin geologiaan perustuva luontomatkailukohde Pirjo Räsänen UNESCOlla on kolme merkittävää matkailua tukevaa ohjelmaa Niistä Geopark
LisätiedotLidar GTK:n palveluksessa
Lidar GTK:n palveluksessa Laserkeilaus - kymmenen vuotta menestystarinoita seminaari Puheenvuorot laserkeilausaineistojen hyödyntämisestä ja tulevaisuuden mahdollisuuksista Geologian tutkimuskeskus, Mikko
LisätiedotKUOPIO Viitaniemen ranta-asemakaava-alueen muinaisjäännösinventointi 2018
1 KUOPIO Viitaniemen ranta-asemakaava-alueen muinaisjäännösinventointi 2018 Hannu Poutiainen Timo Sepänmaa Tilaaja: FCG Suunnittelu ja tekniikka Oy 2 Sisältö Perustiedot... 2 Kartat... 3 Inventointi...
Lisätiedotkansi Luku 1 Suomi on osa Pohjolaa KM Suomi Luku 1
kansi Luku 1 Suomi on osa Pohjolaa Suomen sijainti Mitkä a) leveyspiirit b) pituuspiirit rajaavat Suomea? Mitkä valtiot luetaan pohjoismaihin? Suomi, Ruotsi, Islanti, Tanska ja Norja. Fennoskandia on laaja
LisätiedotRokua Geopark: tavoitteet, toiminta ja tuloksia Toiminnanjohtaja Vesa Krökki
Rokua Geopark: tavoitteet, toiminta ja tuloksia Toiminnanjohtaja Vesa Krökki Rokua Geopark Suomen ensimmäinen ja Maailman pohjoisin Geopark Rokua Geopark Jäsenyys lokakuussa 2010 Teema: Jääkauden perintö
LisätiedotGTK:n haaste lähtökohdista ja tietoaineistoista. Open Finland Challenge kehittäjätapahtuma
GTK:n haaste lähtökohdista ja tietoaineistoista Open Finland Challenge kehittäjätapahtuma Sisältö Joitain lähtökohtia GTK:n roolista, tehtävistä ja tavoitteista GTK:n haaste GTK:n palvelut ja tietotuotteet
LisätiedotGEOLOGIA. Evon luonto-opas
Evon luonto-oppaan tekemiseen on saatu EU:n Life Luonto -rahoitustukea GEOLOGIA Korkokuva Evon Natura 2000 -alueen pohjois-, itä- ja länsireunoilla maasto kohoaa aina 180 m meren pinnan yläpuolelle asti.
LisätiedotArvoluokka: 2 Pinta-ala: 67,8 ha
3518000 3519000 3520000 TUU-11-094 7254000 7255000 7256000 7257000 7257000 7256000 7255000 7254000 7253000 ARVOKKAAT TUULI- JA RANTAKERROSTUMAT Tuura -alue Natura 2000 -alue 0 500m Karttatuloste Geologian
LisätiedotLaserkeilausaineiston hyödyntäminen maaperägeologiassa
Laserkeilausaineiston hyödyntäminen maaperägeologiassa Jukka-Pekka Palmu ja Jukka Ojalainen Jukka-Pekka Palmu 25.9. 2010, kuvat: Copyright Jukka-Pekka Palmu, Geologian tutkimuskeskus 1 Maaperäkartoitus
LisätiedotMatti Hakulinen Saraakallio vai Astuvansalmi - kumpaa maalattiin ensin?
1 Kirjoitus on julkaistu saman sisältöisenä Hiisilehdessä 2/2012 Matti Hakulinen Saraakallio vai Astuvansalmi - kumpaa maalattiin ensin? Pekka Kivikäs totesi keskusteltuamme jälleen kerran Saraakallion
LisätiedotTRAN I M A T R A N GEOREITTI IMA GEOREITTI
GEOREITTI I M A T R A N GEOREITTI I M A T R A N GEOREITTI 1. Geologisten suurmuotojen risteyksessä Imatran kallioperä Merestä nousi vuoristo Kivisula kiteytyi graniitiksi Imatran kallioperä muotoutui päiväntasaajan
LisätiedotSuomen geoenergiavarannot. Asmo Huusko Geologian tutkimuskeskus GTK asmo.huusko@gtk.fi
Suomen geoenergiavarannot Asmo Huusko Geologian tutkimuskeskus GTK asmo.huusko@gtk.fi 1 Mitä geoenergia on? Geoenergialla tarkoitetaan yleisellä tasolla kaikkea maaja kallioperästä sekä vesistöistä saatavaa
LisätiedotLataa Suursaimaa - Matti Hakulinen. Lataa
Lataa Suursaimaa - Matti Hakulinen Lataa Kirjailija: Matti Hakulinen ISBN: 9789529314409 Sivumäärä: 103 Formaatti: PDF Tiedoston koko: 26.36 Mb Noin 7000 vuotta sitten epätasainen maankohoaminen yhdisti
LisätiedotSuomen maantiede 2. luento Suomen kallioperä ja maaperä. kehitysvaiheet merkitys alueellinen levinneisyys
Suomen maantiede 2. luento Suomen kallioperä ja maaperä kehitysvaiheet merkitys alueellinen levinneisyys Suomen kallioperän alkuvaiheet vanhaa: Siuruan gneissi 3,5 miljardia vuotta arkeeinen poimuvuoristo
LisätiedotArvoluokka: 1 Pinta-ala: 342,2 ha
3514000 3515000 3516000 TUU-11-098 7264000 7265000 7266000 7267000 7267000 7266000 7265000 7264000 ARVOKKAAT TUULI- JA RANTAKERROSTUMAT Tuura -alue Natura 2000 -alue 0 500m Karttatuloste Geologian tutkimuskeskus
LisätiedotRokua Geopark: tavoitteet, toiminta ja tuloksia Toiminnanjohtaja Vesa Krökki
Rokua Geopark: tavoitteet, toiminta ja tuloksia Toiminnanjohtaja Vesa Krökki Rokua Geopark Suomen ensimmäinen ja Maailman pohjoisin Geopark Rokua Geopark Jäsenyys lokakuussa 2010, Uudelleenarviointi 2014
LisätiedotGeomatkailun uudet mahdollisuudet kansallispuistoissa
Geomatkailun uudet mahdollisuudet kansallispuistoissa Peter Johansson, Maija Haavisto-Hyvärinen ja Timo Huttunen 1 Johdanto Kesäinen luonto ja sen tarjoamat erilaiset aktiviteetit on yksi tärkeimmistä
LisätiedotVAMMAVAARA. Rovaniemi Tervola. Arvoluokka: 1 Pinta-ala: 741,4 ha. Tietokantatunnus: TUU Muodostuma: Rantakerrostuma
7346000 7347000 7348000 2562000 2563000 2564000 2565000 2566000 TUU-13-126 7348000 7347000 7346000 ARVOKKAAT TUULI- JA RANTAKERROSTUMAT Tuura -alue Natura 2000 -alue 0 500 m Karttatuloste Geologian tutkimuskeskus
LisätiedotAamukahvit matkailutoimijoille Varpasaari Kalastuspuisto Saimaa Geopark -projekti
Aamukahvit matkailutoimijoille 2.5. Varpasaari Kalastuspuisto Saimaa Geopark -projekti Heli Rautanen 5/8/2017 1 Saimaa Geopark Mikkeli Juva Sulkava Puumala Imatra Lappeenranta Savitaipale Taipalsaari Ruokolahti
LisätiedotSaimaa Geopark. UNESCOn asiantuntijat vierailivat. -alueella. KAISA-MARIA REMES ja OLLI NURMILAUKAS Saimaa Geopark ry hakee UNESCO
UNESCOn asiantuntijat vierailivat Saimaa Geopark -alueella KAISA-MARIA REMES ja OLLI NURMILAUKAS Saimaa Geopark ry hakee UNESCO Global Geoparks -verkoston jäsenyyttä (kuva 1). Yhdistys jätti hakemuksen
LisätiedotArvoluokka: 2 Pinta-ala: 259,3 Karttalehti:
2551000 2552000 2553000 TUU-13-141 7368000 7369000 7370000 7371000 7371000 7370000 7369000 7368000 ARVOKKAAT TUULI- JA RANTAKERROSTUMAT Tuura -alue Natura 2000 -alue 0 500m 7367000 Karttatuloste Geologian
LisätiedotLaukaa Kirkonkylän Kylmäniemen asemakaavan muutosalueen muinaisjäännösinventointi 2009
1 Laukaa Kirkonkylän Kylmäniemen asemakaavan muutosalueen muinaisjäännösinventointi 2009 Timo Jussila Kustantaja: Laukaan kunta 2 Sisältö: Kansikuva: Perustiedot... 2 Yleiskartta... 3 Inventointi... 3
LisätiedotThe BaltCICA Project Climate Change: Impacts, Costs and Adaptation in the Baltic Sea Region
The BaltCICA Project Climate Change: Impacts, Costs and Adaptation in the Baltic Sea Region The BaltCICA Project is designed to focus on the most imminent problems that climate change is likely to cause
LisätiedotLauhanvuori Region Geopark-alueeksi. Matkailuparlamentti Terttu Hermansson Eurajoki
Lauhanvuori Region Geopark-alueeksi Matkailuparlamentti Terttu Hermansson Eurajoki 24.11.2016 Lauhanvuori Region Geopark-alueeksi Geopark on UNESCOn myöntämä status alueille, joilla on kansainvälisesti
LisätiedotKunnanhallitus Kunnanvaltuusto SAIMAA GEOPARK -YHDISTYKSEN PERUSTAMINEN JA SAIMAAN GEOPARK -ALUEEN MUODOSTAMINEN
Kunnanhallitus 109 23.05.2016 Kunnanvaltuusto 31 20.06.2016 SAIMAA GEOPARK -YHDISTYKSEN PERUSTAMINEN JA SAIMAAN GEOPARK -ALUEEN MUODOSTAMINEN 3/02.04/2014 KHALL 109 (Asian valmistelija vs. hallintojohtaja
LisätiedotLEMPÄÄLÄN ARVOKKAAT LUONTOKOHTEET. Harjut ja kalliot
Harjut ja kalliot 52. Sotavallan harju Pinta-ala: Kylä: Omistaja: Status Metso soveltuvuus: 10,7 ha Sotavalta Yksityinen Arvokas harjualue, Pohjavesialue, Opetuskohde, Arvokas luontokohde Kyllä Merkittävä
LisätiedotLapinlahti Alapitkän osayleiskaava-alueen muinaisjäännösinventointi 2009
1 Lapinlahti Alapitkän osayleiskaava-alueen muinaisjäännösinventointi 2009 Timo Jussila Kustantaja: Lapinlahden kunta 2 Sisältö: Kansikuva: Perustiedot... 2 Yleiskartta... 3 Inventointi... 3 Kirveen löytöpaikka...
LisätiedotKullaan Levanpellon alueella vuosina 1997-1999 suoritetut kultatutkimukset.
GEOLOGIAN TUTKIMCJSKESKUS Tekij at Rosenberg Petri KUVAILULEHTI Päivämäärä 13.1.2000 Raportin laji Ml 911 14312000/ 711 0 tutkimusraportti 1 Raportin nimi Toimeksiantaja Geologian tutkimuskeskus Kullaan
LisätiedotTURUN YLIOPISTO GEOLOGIAN PÄÄSYKOE 27.5.2014
TURUN YLIOPISTO GEOLOGIAN PÄÄSYKOE 27.5.2014 1. Laattatektoniikka (10 p.) Mitä tarkoittavat kolmiot ja pisteet alla olevassa kuvassa? Millä tavalla Islanti, Chile, Japani ja Itä-Afrikka eroavat laattatektonisesti
LisätiedotENONKOSKI Käkötaipale-Valkeislahti Ranta-asemakaava-alueiden muinaisjäännösinventointi v Timo Jussila Hannu Poutiainen
1 ENONKOSKI Käkötaipale-Valkeislahti Ranta-asemakaava-alueiden muinaisjäännösinventointi v. 2011 Timo Jussila Hannu Poutiainen Kustantaja: UPM / Sulkavan Palvelut Oy 2 Sisältö: Kansikuva: Perustiedot...
LisätiedotLappeenranta Höytiönsaari Marjolan eteläpuolinen alue muinaisjäännösinventointi Timo Jussila Timo Sepänmaa
1 Lappeenranta Höytiönsaari Marjolan eteläpuolinen alue muinaisjäännösinventointi 2011. Timo Jussila Timo Sepänmaa Kustantaja: Lappeenrannan Yritystila Oy 2 Sisältö: Kansikuva: Perustiedot... 2 Inventointi...
LisätiedotKalliolle kukkulalle: Espoon Soukan geologiset kohteet Kasavuorella ja Hanikan luontopolulla omatoimisia retkeilykohteita Lähigeologiaa kaikille!
Kalliolle kukkulalle: Espoon Soukan geologiset kohteet Kasavuorella ja Hanikan luontopolulla omatoimisia retkeilykohteita Lähigeologiaa kaikille! gtk.fi Sisältää Maanmittauslaitoksen Maastotietokannan
LisätiedotTuuli- ja rantakerrostumien inventointi GTK:n Etelä-Suomen yksikössä 2009 Rauhaniemi Tom & Sahala Lauri
Etelä-Suomen yksikkö 31.4/2010/17 18.03.2010 Espoo Tuuli- ja rantakerrostumien inventointi GTK:n Etelä-Suomen yksikössä 2009 Rauhaniemi Tom & Sahala Lauri Arkistoraportti GEOLOGIAN TUTKIMUSKESKUS KUVAILULEHTI
LisätiedotSievi 2014. Tuppuranevan tuulivoimapuiston arkeologinen inventointi
Sievi 2014 Tuppuranevan tuulivoimapuiston arkeologinen inventointi Hans-Peter Schulz 10.11.2014 KESKI-POHJANMAAN ARKEOLOGIAPALVELU Keski-Pohjanmaan ArkeologiaPalvelu Sievin Tuppuranevan tuulivoimapuisto
Lisätiedot3. KORKEUSSUHTEET. Etelä-Karjalan maankamara on vaihteleva
3. KORKEUSSUHTEET Etelä-Karjalan maankamara on vaihteleva Tasainenkin vedenpinta, pelto, lintujärvi tai vaikkapa lettosuo on kiinnostava ja rauhoittava maisema. Veden välke, latomeri, uiskentelevat linnut
LisätiedotKiviaineksen määrä Kokkovaaran tilan itäosassa Kontiolahdessa. Akseli Torppa Geologian Tutkimuskeskus (GTK)
GEOLOGIAN TUTKIMUSKESKUS Itä-Suomen yksikkö Kuopio M173K2015 Kiviaineksen määrä Kokkovaaran tilan itäosassa Kontiolahdessa Akseli Torppa Geologian Tutkimuskeskus (GTK) Kokkovaran tilan pintamalli. Korkeusulottuvuutta
LisätiedotImatra Ukonniemen alueen sekä sen pohjoispuolisen rantaalueen ja kylpylän ranta-alueen muinaisjäännösinventointi 2012
1 Imatra Ukonniemen alueen sekä sen pohjoispuolisen rantaalueen ja kylpylän ranta-alueen muinaisjäännösinventointi 2012 Timo Jussila Kustantaja: Imatran kaupunki 2 Sisältö: Kansikuva Perustiedot... 2 Inventointi...
LisätiedotKyyjärvi Hallakangas tuulivoimapuiston muinaisjäännösinventointi 2014
1 Kyyjärvi Hallakangas tuulivoimapuiston muinaisjäännösinventointi 2014 Timo Jussila Timo Sepänmaa Tilaaja: Tuulipuisto Oy Kyyjärvi 2 Sisältö Perustiedot... 2 Yleiskartat... 3 Inventointi... 5 Kuvia...
LisätiedotMUINAIS- MERESTÄ SAIMAAKSI GEOLOGINEN RETKIOPAS ETELÄISELLE SAIMAALLE
MUINAIS- MERESTÄ SAIMAAKSI GEOLOGINEN RETKIOPAS ETELÄISELLE SAIMAALLE 2 MUINAISMERESTÄ SAIMAAKSI Geologinen retkiopas eteläiselle Saimaalle Teksti Tervo, Tapani Editoijat Kaikkonen, Riina Kähtävä-Marttinen,
LisätiedotOn maamme köyhä ja siksi jää (kirjoitti Runeberg), miksi siis edes etsiä malmeja täältä? Kullan esiintymisestä meillä ja maailmalla
On maamme köyhä ja siksi jää (kirjoitti Runeberg), miksi siis edes etsiä malmeja täältä? Kullan esiintymisestä meillä ja maailmalla Tutkimusmenetelmistä GTK:n roolista ja tutkimuksista Lapissa Mikä on
LisätiedotParkano Vatusen ja Pahkalan kaavamuutosalueiden muinaisjäännösinventointi 2012
1 Parkano Vatusen ja Pahkalan kaavamuutosalueiden muinaisjäännösinventointi 2012 Timo Jussila Kustantaja: Parkanon kaupunki 2 Sisältö: Kansikuva: Perustiedot... 2 Inventointi... 2 Muinaisjäännös... 4 PARKANO
LisätiedotSYSIVUORI Luontoselvitys asemakaavan pohjaksi
SYSIVUORI Luontoselvitys asemakaavan pohjaksi 17.1.2013 Willitys tmi Marjo Lindberg Sisältö Selvitysalueen sijainti 3 Yleistä 3 Menetelmät 3 Sysivuoren luonto, yleistä 3 Kartta 4 Kuvaukset Sysivuoren luonnosta
LisätiedotVinkkejä kiviharrastukseen
Vinkkejä kiviharrastukseen Hyvä harrastus Kivien etsintä ja keräily on mainio luontoharrastus, joka sopii kaikenikäisille. Kivikuntaan voi tutustua retkeilyn ja monen muun ulkoiluharrastuksen yhteydessä.
LisätiedotPolvijärvi. Sotkuman. kupoli Jyrkkävaara
47 Polvijärvi Polvijärvellä on 1990-luvulla tehty selvitys Horsmanahon kaivoksen sivukiven käyttömahdollisuuksista. Tämän sivukiven laatu oli kelvollista varsinkin sorateiden kunnostukseen. Suurin osa
LisätiedotHyrynsalmi Iso-Tuomivaara tuulivoimapuiston muinaisjäännösinventoinnin täydennys 2014
1 Hyrynsalmi Iso-Tuomivaara tuulivoimapuiston muinaisjäännösinventoinnin täydennys 2014 Timo Jussila Timo Sepänmaa Tilaaja: Pöyry Finland Oy 2 Sisältö Kansikuva: Perustiedot... 2 Yleiskartta... 3 Inventointi...
LisätiedotTiivistelmä: kappaleet 1-8 ja 10-11
Tiivistelmä: kappaleet 1-8 ja 10-11 Suomi on pohjoinen valtio (kpl1) - Suomessa on 6 lääniä, joihin kuuluu 19 maakuntaa - Forssa kuuluu Kanta-Hämeen maakuntaan, joka puolestaan kuuluu Etelä-Suomen lääniin
LisätiedotYmpäristöministeriön lausuntopyyntö valtakunnallisesti arvokkaiden maisema-alueiden päivitysinventoinnista
Kaupunginhallitus 92 07.03.2016 Ympäristöministeriön lausuntopyyntö valtakunnallisesti arvokkaiden maisema-alueiden päivitysinventoinnista 47/11.05.00/2016 KH 92 Kaupunginsihteeri Juha Willberg, puh. 040
LisätiedotSuomussalmen Kellojärven kaava-alueen kiinteistön 29:1 kortteleiden 10 ja 11 inventointi
Liite 1 raporttiin (raportit eriteltynä) Suomussalmen Kellojärven kaava-alueen kiinteistön 29:1 kortteleiden 10 ja 11 inventointi 1. Perustiedot Inventointialue: Suomussalmen Kellojärven kaava-alueen kiinteistön
LisätiedotIisalmi Lampaanjärvi-Pörsänjärvi Osayleiskaava-alueen muinaisjäännösinventointi 2013
1 Iisalmi Lampaanjärvi-Pörsänjärvi Osayleiskaava-alueen muinaisjäännösinventointi 2013 Timo Jussila Timo Sepänmaa Tilaaja: Iisalmen kaupunki 2 Sisältö Perustiedot... 2 Yleiskartta... 3 Inventointi... 3
LisätiedotJanakkala Kyöstilänharju ja Puurokorvenmäki muinaisjäännösinventointi 2011
1 Janakkala Kyöstilänharju ja Puurokorvenmäki muinaisjäännösinventointi 2011 Timo Jussila Kustantaja: Insinööritoimisto Matti Jokinen 2 Sisältö: Kansikuva: Perustiedot... 2 Inventointi... 2 Kartat... 4
LisätiedotNEED-HANKEALUEEN GEOLOGIAA
NEED-HANKEALUEEN GEOLOGIAA Jari Nenonen ja Anne Portaankorva Geologian tutkimuskeskus 2 SISÄLLYSLUETTELO 1. YLEISTÄ.. 3 2. GEOLOGIA SUOMESSA.. 3 3. SUOMEN KALLIOPERÄGEOLOGIAA... 4 3.1. Arkeeinen alue..
LisätiedotSaimaan jääjärviaika päättyi noin
Pohjois-Savon suurjärvi Saimaan altaan kuroutuminen MATTI HAKULINEN Saimaan jääjärviaika päättyi noin 11 400 vuotta sitten Yoldiameren tunkeutuessa Mäntyharjun kautta Saimaan altaaseen. Mannerjään reuna
LisätiedotLuonnontieteellinen tutkimuspolku
Luonnontieteellinen tutkimuspolku Tutkitaan oman lähiympäristön luontoa Projektityössä toteutetaan oman koulun lähiympäristöön oma luonnontieteellinen tutkimuspolku. Tavoitteena on tutkia ja havainnoida
LisätiedotSuomen kallioperä. Erittäin lyhyt ja yksinkertaistava johdatus erittäin pitkään ja monimutkaiseen aiheeseen
Suomen kallioperä Erittäin lyhyt ja yksinkertaistava johdatus erittäin pitkään ja monimutkaiseen aiheeseen Muutama muistettava asia kallioperästämme Suomi sijaitsee Fennoscandian kilpialueella Kilpialue
LisätiedotENONKOSKI Käkötaipale kiinteistön muinaisjäännösinventointi v. 2011
1 ENONKOSKI Käkötaipale kiinteistön 46-416-2-41 muinaisjäännösinventointi v. 2011 Timo Jussila Timo Sepänmaa Kustantaja: UPM / Sulkavan Palvelut Oy 2 Sisältö: Kansikuva: Perustiedot... 2 Inventointi...
LisätiedotLauhanvuori Region Geopark-alueeksi. 13-Dec-17
Lauhanvuori Region Geopark-alueeksi 12 2017 1 Lauhanvuori Region Geopark-alueeksi Geopark on UNESCOn myöntämä status alueille, joilla on kansainvälisesti merkittävä geologinen perintö Maailmanperintöja
LisätiedotKutveleen kanavan tiesuunnittelualueen muinaisjäännösinventointi Taipalsaaren ja Ruokolahden kunnissa syksyllä 2000
Kutveleen kanavan tiesuunnittelualueen muinaisjäännösinventointi Taipalsaaren ja Ruokolahden kunnissa syksyllä 2000 Timo Jussila Kustantaja: Kaakkois-Suomen tiepiiri 2 Kutveleen kanavan tiesuunnittelualueen
LisätiedotVEDET, METSÄT JA MÄET HUIKONMÄKI - HANKASALMI
VEDET, METSÄT JA MÄET HUIKONMÄKI - HANKASALMI KIVIJÄRVI - KEURUU PIENET YKSINÄISTALOT - REKOLA - LUHANKA RINTAMAMIESTALOT - SEPÄNKATU HANKASALMEN ASEMANKYLÄ ASEMARAKENNUKSET - HAAPAMÄKI KIRKKORAKENNUKSET
LisätiedotKESKI-POHJANMAA KIVI-16. Arvoluokka. Kannus. Kokkola. Toholampi. Kaustinen. Lestijärvi. Halsua !!! ! Perho ! 2
019 018 Kokkola 038 041 Kannus 022 017 031 Toholampi 025 016 020 Kaustinen 015 Halsua 003 002 006 012 001 013 011 005 010 009 Lestijärvi 014 004 13-024 007 008 KESKI-POHJANMAA KIVI-16 Perho Arvoluokka
LisätiedotRiihimäki Herajoki 110 kv voimajohtoreitin välillä Karoliinan sähköasema - Herajoki muinaisjäännösinventointi 2014 Timo Jussila Timo Sepänmaa
1 Riihimäki Herajoki 110 kv voimajohtoreitin välillä Karoliinan sähköasema - Herajoki muinaisjäännösinventointi 2014 Timo Jussila Timo Sepänmaa Tilaaja: Ramboll 2 Sisältö Kansikuva: Perustiedot... 2 Yleiskartta...
LisätiedotKirkkonummi Hauklammen asemakaava-alueen muinaisjäännösinventointi 2016
1 Kirkkonummi Hauklammen asemakaava-alueen muinaisjäännösinventointi 2016 Timo Jussila Tilaaja: Jari Kajas ja Håkan Fagerström 2 Sisältö Kansikuva: Perustiedot... 2 Inventointi... 3 Kartat... 4 Vanhoja
LisätiedotOulainen, keskustan OYK päivitys
OULAINEN Oulainen, keskustan OYK päivitys MAAPERÄSELVITYS FCG SUUNNITTELU JA TEKNIIKKA OY P35178 MAAPERÄSELVITYS Ruonaniemi Jukka-Pekka Sisällysluettelo 1 Yleistä... 1 2 MAAPERÄKUVAUS... 1 3 RAKENNETTAVUUS...
LisätiedotGeologian pääsykoe 24.5.2011 Tehtävä 1. Nimi: Henkilötunnus
Tehtävä 1. 1a. Monivalintatehtävä. Valitse väärä vastaus ja merkitse rastilla. Vain yksi väittämistä on väärä. (Oikea vastaus=0,5p) 3 p 1.Litosfääri Litosfäärilaattojen liike johtuu konvektiovirtauksista
LisätiedotTUTKIMUSTYÖSELOSTUS KITTILÄSSÄ VALTAUSALUEELLA VUOMANMUKKA 1, KAIV.REK N:O 3605/1 SUORITETUISTA MALMITUTKIMUKSISTA VUOSINA 1983-84 sekä 1988
GEOLOGIAN TUTKIMUSKESKUS M 06/2741/-89/1/60 Kittilä Vuomanmukka Kari Pääkkönen 26.9.1989 TUTKIMUSTYÖSELOSTUS KITTILÄSSÄ VALTAUSALUEELLA VUOMANMUKKA 1, KAIV.REK N:O 3605/1 SUORITETUISTA MALMITUTKIMUKSISTA
LisätiedotHyrynsalmi Lumivaara tuulivoimapuiston muinaisjäännösinventoinnin täydennys 2014
1 Hyrynsalmi Lumivaara tuulivoimapuiston muinaisjäännösinventoinnin täydennys 2014 Timo Jussila Timo Sepänmaa Tilaaja: Pöyry Finland Oy 2 Sisältö Kansikuva: Perustiedot... 2 Yleiskartta... 3 Inventointi...
Lisätiedot