Saimaa Geopark -projekti

Transkriptio

1 Saimaa Geopark -projekti Geo-kohteiden maastoinventointi Suomen luonnon ja Geologian päivä 2016 Imatra Jari Nenonen ja Tapani Tervo

2 Saimaan geologiset arvot Saimaan vaiheet: harju- ja kalliosaaret, rantakerrostumat, vanhat asuinpaikat, kalliomaalaukset Salpausselät muodostumineen, harjut Kivilajikohteet, jyrkänteet(maisema), lohkareet, louhikot, luolat, kurut, kallion halkeamat ja hiidenkirnut Neitvuori, Mikkeli Kanavat ja uomat Kruununpuisto, Imatra Linnavuoret, linnoitukset Salpalinja, muut puolustusvarustukset Pistohiekka, Puumala Kaarnavuori, Mikkeli Astuvansalmi, Mikkeli

3 Vanha ja rikkonainen kallioperä Syväkiviä Rapakivi graniitteja, ikä miljoonaa vuotta Syväkiviä, pääsiassa graniitteja Ikä miljoonaa vuotta Liuskeita Kiilleliuskeita ja kiillegneissejä, Ikä miljoonaa vuotta Tuliperäisiä kivilajeja, Ikä miljoonaa vuotta Karbonaattikiviä Ikä miljoonaa vuotta Kallioperän rikkonaisuusvyöhykkeitä (siirroksia, murroksia ja hiertovyöhykkeitä)

4 Saimaa geopark-projektialueen pääkivilajit Liuskeita Syväkiviä Kiilleliuskeita ja kiillegneissejä Karbonaattikiviä Tuliperäisiä kivilajeja Graniitteja Rapakivigraniitte ja Ihalaisten kalkkikivi Muinaiseen mereen noin miljoonaa vuotta sitten kerrostuneista hiekka-, savi-, kalkkilieju-, laava- ja tuhkakerrostumista syntyneitä kivilajeja. Saaneet nykyisen asunsa vuorenpoimutuksen kuluessa syvällä maankuoressa noin miljoonaa vuotta sitten. Kivisulasta eli magmasta syvällä maankuoressa kiteytyneitä kivilajeja.

5 Saimaa geoparkprojektialueen pääkivilajit Suomen kallioperän ikäsuhteet Syväkiviä (Muinaisen vuoriston juuriosissa kivisulasta kiteytyneitä kivilajeja, pääasiassa graniitteja) 1 2 Liuskeita (Muinaisista merikerrostumista syntyneitä kivilajeja, pääasiassa kiillegneissejä) Saimaa Geopark projektialue

6 Salpausselät ovat kerrostuneet mannerjäätikön reunalla toimineen Järvi-Suomen virtauskielekkeen ääriasemaan. Salpausselkävaiheessa Järvi-Suomen virtauskielekkeen sisemmissä osissa jäätikön alla syntyi drumliineja. Saimaa geopark projektirajauksen drumliinit kuuluvat Pieksämäen drumliinikenttään (rajattu karttaan katkoviivalla)

7 Ensimmäinen Salpausselkä syntyi v sitten Ensimmäisen Salpausselän deltat kerrostuvat Baltian jääjärven tasoon B I. Deltojen korkeudet ovat Lappeenrannan alueella n. 105 m mpy ja Imatralla n. 101 m mpy.

8 Visio maisemasta noin v sitten Baltian jääjärvi (B I taso) Lappeenranta Imatra Fennoskandian mannerjäätikkö

9 Toinen Salpausselkä syntyi v sitten Jään reunan vetäydyttyä 5-20 km Ss II:lta Baltian jääjärvelle avautui lasku-uoma Keski-Ruotsissa. Veden pinta vajosi eteläisellä Saimaalla n. 13 metriä ja alkoi paikallisten jääjärvien vaihe. Jääjärven lasku-uomina toimivat aluksi Kärenlampi ja Lavikanlahti. Toisen Salpausselän deltat kerrostuvat Baltian jääjärven tasoon B III Ensimmäisellä Salpausselällä B III tason korkeus on noin m mpy (siis noin 10 m ylimmän rannan B I alapuolella) vuotta sitten Baltian jääjärvi purkautuu 28 metriä Yoldiameren tasoon.

10 Etelä-Saimaan jääjärvi -vaiheita v sitten Jään reuna noin v sitten Kartalle merkityn sinisen katkoviivan ja jään reunan välisellä alueella ylin ranta liittyy paikallisiin jääjärviin. Saimaan jääjärvivaihe päättyi Ristiinan alueen laaksojen vapautuessa mannerjäätikön alta vuotta sitten.

11 v sitten Saimaan allas tuli Yoldiameren piiriin Geopark-rajauksen pohjoisosassa ylin ranta edustaa Yoldiameren pinnan tasoa

12 Kolmiköytisienvuori Suursaimaa ja sen eteläiset laskuuomat: 1) Matkuslampi (toimi vuotta sitten) 2) Kärenlampi (toimi v sitten) 3) Vuoksi ( >) Suursaimaa laajimmillaan v sitten Mikkeli Sulkava Puumala Vuoksen synnystä nykypäivään geologiset muutokset vähäisiä, pääosassa Ihmisen tarina Saimaalla 1 Savitaipale Taipalsaari Ruokolahti Imatra 3 Lappeenranta 2

13 Geopark projektin maastokohteiden inventointi ja valinta GTK:n puolelta inventointeihin osallistuneet: Timo Huttunen Tapio Kananoja Aimo Kejonen Hannu Mäkitie Jari Nenonen Kaisa-Maria Remes Satu Hietala Hannu Rönty Tapani Tervo

14 Saimaa Geopark projekti Kohdevalinta, vaihe 1: Inventoinnin valmistelu keväällä 2014: Esivalinta -> n. 280 kohdetta Valintaperusteita: GTK: ehdotukset (kirjallisuus, lasermallitulkinta) Kuntien ehdotukset Etelä-Karjalan liiton ehdotukset Etelä-Savon maakuntaliiton ehdotukset

15 Saimaa Geopark projekti Kohdevalinta, vaihe 2: Maastoinventointi kesinä esivalinnassa potentiaalisiksi arvioiduissa kohteissa: 178 kpl

16 Saimaa Geopark projekti Kohdevalinta, vaihe 3: Maastoinventoinnin perusteella geologialtaan geopark-kohteeksi soveltuviksi todettiin: 111 kpl

17 Saimaa Geopark projekti Potentiaaliset kohteet aluerajauksina 111 kpl ETELÄ-SAVO (63 kohdetta) Mikkeli Juva Sulkava Puumala (21 kohdetta) (6 kohdetta) (8 kohdetta) (28 kohdetta) ETELÄ-KARJALA (48 kohdetta) Savitaipale Taipalsaari Ruokolahti Lappeenranta Imatra (8 kohdetta) (9 kohdetta) (7 kohdetta) (21 kohdetta) (3 kohdetta)

18 Saimaa Geopark projekti Kohdevalinta, vaihe 4: Kunnat asettavat alueillaan sijaitsevat kohteet matkailullisin perustein paremmuusjärjestykseen. Mukaan 3-6 kohdetta/kunta (kevät 2016) 111 kohteesta mukaan 48 parasta

19 Saimaa Geopark projekti Kohdevalinta, vaihe 5: Kuntien top-48 listaa täydennetään GTK:n toimesta geologisin perustein 19 lisäkohteella Lopullisella listalla 67 kohdetta

20 Saimaa Geopark -projekti Kohteista huomattava osa on laivaväylien varrella.

21 Saimaa Geopark projekti Lopullisella listalla on mukana esimerkkejä alueen kaikista merkittävistä geologisista muodostumatyypeistä. Esimerkiksi kallioperän lineamentit ja murrosvyöhykkeet ovat osateemana kuudessa kohteessa tai alueessa: Luonteri (6) Haukkovuori (41) Neitvuori (5) Matinmäki (10) Kummakivi ja sammalsilta (81)

22 Haukkovuori (Kohde 41) Esimerkki ruhjeeseen liittyvästä "vesistölaaksosta". Korkeusero jyrkänteen laelta lahden syvänteisiin on noin sata metriä. Kohteen erikoisuutena ovat mannerjäätikön pystyseinämiin synnyttämät uurteet.

23 Siirtolohkareita ja halkeamia Sormuskivi, Lappeenranta Hollankirkko, Mikkeli (ei mukana lopullisissa) Kummakivi, Ruokolahti Sormuskiven sormukset viborgiitin kalimaasälpärakeita ympäröiviä vaaleita plagioklaasikehiä Kummakiven alla on uurteinen silokallio

24 Siirtolohkareita ja halkeamia Rakokivet, Puumala Tupavuori, Puumala Rakokallio, Mikkeli (Ei mukana lopullisissa) Loketononkalo, Puumala

25 Ristilammen kivikautinen kvartsilouhos ja Sarkaslammen kalliomaalaukset Juvalla

26 Maisemaa ja geologiaa Mikkelin Naisvuorella

27 Drumliinikentät Moreeni, (Myös kumpu- ja reunamoreenit ja drumliinit) Drumliineja Matinmäki

28 Salpausselät koostuvat reunamoreeneista ja deltoista sekä niiden yhdistelmistä Geopark rajauksen reunamuodostumakohteet Reunamoreenit Reunamoreeni Deltatasanteet Reunadelta Hiekka- ja sorakerrostumat merkitty vihreällä, Reunamuodostumakohteet rajattu punaisella

29 Salpausselät Toisen Salpausselän muodostumia Taipalsaaren-Kyläniemen alueella Sarviniemi, Taipalsaari Kyläniemi, Taipalsaari Toiseen Salpausselkään kuuluvan Suuri Sarviniemen reunamoreeniselänteen kivikkoinen kärki.

30 Harjujaksot rakentuvat ydinharjuselänteistä ja deltoista Geopark rajauksen tärkeimmät harjukohteet (17 kpl) Ydinharjuselänne kerrostuu sulavan mannerjäätikön alla tunneliin tai railoon Jäätikköjokisuisto eli delta kerrostuu sulavan jäätikön äärelle jäätikkölahteen Supat syntyvät hiekkaan hautautuneiden jäälohkareiden sulaessa Hiekka- ja sorakerrostumat merkitty vihreällä, Tärkeimmät harjujaksot rajattu punaisella

31 Rokansalon harju, Puumala Rokansalon harju on Geopark hankealueen pisin yhtenäinen jäätikköjokikerrostumiin liittyvä selännemuoto. Teräväharjaisen selänteen pituus on 8 km.

32 Mikkelin Kaihunharju on osa geopark hankealuetta halkovasta katkeilevasta harjujaksosta, jota voidaan seurata etelään Savitaipaleelle asti. Kohderajaus kattaa harjun länsipuolelle sijoittuvan Urpolan Luontokeskuksen ja lehdon.

33 Pursialan hiidenkirnu, Mikkeli Kirnu on kovertunut seoskivilajiin eli migmatiittiin. Kallion harmaat osat ovat muinaisista merikerrostumista syntynyttä kiillegneissiä. Vaaleat osat ovat nuorempaa graniittista ainesta, joka syntyi tai tunkeutui kiveen sen osittaisen sulamisen yhteydessä. Alla kirnun reunalle nostettu suurin jauhinkivi on gabroa.

34 34 Tapani Tervo, Jari Nenonen & Kaisa-Maria Remes