SUOMEN KORKOKUVAAN VAIKUTTAVIA TEKIJÖITÄ 1. KALLIOPERÄN SUURKORKOKUVA:

Koko: px

Aloita esitys sivulta:

Download "SUOMEN KORKOKUVAAN VAIKUTTAVIA TEKIJÖITÄ 1. KALLIOPERÄN SUURKORKOKUVA:"

Esa-Pekka Korpela
5 vuotta sitten
Katselukertoja:

Suomesta löytyy Svekofenniidi- ja Kareliidi -vuoristojen juuret. Peneplaani eli puolitasanko.

1 SUOMEN KORKOKUVAAN VAIKUTTAVIA TEKIJÖITÄ 1. KALLIOPERÄN SUURKORKOKUVA: N. 1/3 suomen kallioperästä milj. vuotta vanhaa. Suomesta löytyy Svekofenniidi- ja Kareliidi -vuoristojen juuret. Peneplaani eli puolitasanko. Jäännösvuoret (Tiirismaa, Koli, Vuokatti, Yllästunturi). Lohkoliikuntoja mm. Saariselän alue. Käsivarressa Skandien poimuttumisen merkkejä (mm. Saanan tunturiliuskeen ylityöntö).

2. JÄÄKAUDET Ajanjakso jolloin laajat pinnat maapallolla peittyvät jään

Viimeisimmällä, Veiksel -jääkaudella jäätikkö oli laajimmillaan noin 17

Vaikutukset: Kallioperän silottuminen. Maaperän muodostumat.

2 2. JÄÄKAUDET Ajanjakso jolloin laajat pinnat maapallolla peittyvät jään alle. Jääkaudet sisältävät jäätiköitymis- ja lämpökausia. Viimeisimmällä, Veiksel -jääkaudella jäätikkö oli laajimmillaan noin vuotta sitten. Suomi täysin jäästä vapaa n vuotta sitten. Vaikutukset: Kallioperän silottuminen. Maaperän muodostumat. Maankohoaminen, joka edelleen muuttaa korkokuvaamme. Jäätikkö hioi pois käytännössä kaikki elämän jäänteet.

3 3. ITÄMEREN HISTORIAN VAIHEET 1. Baltian jääjärvi ( v. sitten) 2. Yoldian meri ( v. sitten) 3. Ancylusjärvi (9000 v. sitten) 4. Litorinameri ( v. sitten) Vaikutukset: Maaperän rakenne ja muodostumat veden peitossa olleilla alueilla (meren pohjaan syntyi pehmeitä muotoja).

uurteet, drumliinit, kumpumoreenit, reunamoreenit, siirtolohkareet, supat

JÄÄTIKÖN SULAMISVESIEN AIHEUTTAMAT (GLASIFLUVIAALISET) MUODOT Reunamoreeni,

4 MAAPERÄN JA KALLIOPERÄN MUODOSTUMAT: 1. MANNERJÄÄTIKÖN AIHEUTTAMAT (GLASIGEENISET) MUODOT Muodostumat: silokalliot, uurteet, drumliinit, kumpumoreenit, reunamoreenit, siirtolohkareet, supat Maaperä kosteaa moreenimaata -> kuusimetsä. 2. JÄÄTIKÖN SULAMISVESIEN AIHEUTTAMAT (GLASIFLUVIAALISET) MUODOT Reunamoreeni, harjut, deltat, lustosavikot, supat, hiidenkirnut Reunamuodostumat Maa-aines soraa, hiekkaa, huuhtoutunutta moreenia ja lajittuneita maalajeja mäntymetsä.

5 3. SYVÄÄN VETEEN JA RANTAAN SYNTYNEET MUODOT Suomesta löytyy syvän veden koskemattomia alueita (supraakvaattinen) ja ja syvän veden alla olleita alueita (subakvaattisia). Rantamuodostumia (litoraaliset): Rantalovi, rantatörmä ja terassi. Rantakivikot eli huuhtoutumiskivikot (eli pirunpellot, muinaisia rantakivikkoja, jotka nykyään kuivalla maalla). Rantakerrostumat. Rantavallit (särkät, kynnäkset, laguunit). Merien (mariiniset) ja järvien (lakustriset) pohjalle syntyneet sedimenttipinnat. Hienosedimenttitasangot, lustosavi pellot ja lehtimetsät.

6 4. FLUVIAALISET MUODOT - Hiidenkirnut, laaksot, serpentiinijoet, makkarajärvet, (Raviinit), suistot, tulvavallit, tulvatasangot. 5. EOLISET MUODOT Dyynit eli peittohiekkakerrostumat (rantadyynit, bargaanit, pitkittäisdyynit, poikittaisdyynit), lössi. Muinaiset rantavallit ja törmät, pallekivikot (pirunpellot). 6. KRYOGEENISET MUODOT Kylmässä alle 0 C ilmassa jäätymis- ja sulamisilmiöiden vaikutuksesta syntyneet maanpinnanmuodot. Rakkakivikot Palsat

7 7. MASSALIIKUNTOJEN AIHEUTTAMAT MUODOT maanvieremät, vuotomaakielekkeet, terassit, vyörysorakeilat 8. ELOPERÄISET (ORGANOGEENISET) MUODOT Koho- eli keidassuot Aapasuot Palsasuot

8 Suomen suotyypit 1. Rämeet ovat puustoisia soita. Yleisin puulaji rämellä on mänty. Männyt ovat rämeessä usein kitukasvuisia. Ravinteisuudeltaan ne vastaavat kuivahkoa kangasta ja sitä karumpia metsätyyppejä. Rämeillä kasvavat mm. suopursu, juolukka, vaivaiskoivu, suokukka sekä vaivero. Lähes kaikki eteläpuoliskon rämeistä on ojitettu ja useissa ojitus on ollut järkevää puuntuotannon kannalta. Hilla eli lakka kasvaa rämeillä. Kitumaan räme on luonnontilaisena tai luonnontilaisen kaltaisena metsälain tarkoittama arvokas elinympäristö. 2. Korvet ovat puustoisia soita. Yleisin puulaji korvella on kuusi. Korven erityispiirre on että niissä esiintyy sekä suolajeja että ravinteisuudeltaan vastaavan metsätyypin lajistoa. Suurin osa maamme eteläisen puoliskon korvista on ojitettu ja useasti ojitus onkin ollut järkevää puuntuotannon kannalta. Toisaalta ojitus on johtanut korpien harvinaistumiseen. Rehevät korvet elilehtokorpi, saniaiskorpi sekä ruoho- ja heinäkorpi ovat luonnontilaisina tai luonnontilaisen kaltaisina metsälain tarkoittamia arvokkaita elinympäristöjä. Rehevät korvet ovat maassamme melko harvinaisia. 3. Nevat ovat puuttomia, toisinaan hyvinkin märkiä avosoita. Myös nevoja on ojitettu mutta ojitusten kannattavuus on ollut etenkin Pohjois-Suomessa kyseenalainen. Nevojen linnusto on erittäin runsas. Lisäksi nevoilla on merkitystä mm. teeren soidinpaikkoina sekä hilla- ja karpalosoina. 4. Letto on lehdon vastine suotyypeissä. Niitä syntyy vain maaperältään kaikkein ravinteisimmille alueille, minkä vuoksi niiden kasvillisuus on omaleimaista. Letto voi olla joko avosuo tai osittain puustoinen, jolloin puhutaan mm. lettorämeistä ja lettokorvista. Letoilla voi esiintyä myös luhta- tai lähdevaikutusta. Lisäksi tavataan pieniä 5. lähteikköjä ja reheviä 6. rantaluhtia.

9 Räme Neva Letto Korpi

Suoyhdistelmätyypit Keidassuo eli kohosuo: keskusta on sen reunaosia (laiteita) ja ympäröivää kivennäismaata korkeammalla. Pääasiassa Etelä- ja Keski-Suomessa.

Keidassuon keskusta saa vettä ja ravinteita vain sateesta, mutta laiteet myös kivennäismaalta = ombrotrofinen. Aapasuo: suoalueen keskikohta on selvästi sen reunoja alempana.

10 Suoyhdistelmätyypit Keidassuo eli kohosuo: keskusta on sen reunaosia (laiteita) ja ympäröivää kivennäismaata korkeammalla. Pääasiassa Etelä- ja Keski-Suomessa.Märkiä painanteita nimitetään kuljuiksi ja niihin saattaa muodostua pieniä lampia. Rämemättäät eli kermit erottavat kuljut toisistaan. Keidassuon keskusta saa vettä ja ravinteita vain sateesta, mutta laiteet myös kivennäismaalta = ombrotrofinen. Aapasuo: suoalueen keskikohta on selvästi sen reunoja alempana. Aapasoita on Suomessa etenkin Pohjois-Suomessa. Aapasuot ovat minerotrofisia soita, joilla turve voi olla runsasravinteista. Palsasuo: esiintyy pohjoisella pallonpuoliskolla tundran ja boreaalisen vyöhykkeen rajamailla. Aapasoiden muunnoksena. Koostuvat palsakummuista ja niiden väleissä olevasta aapasuosta. Palsakummut ovat ikiroudassa olevaa turvetta ja kivennäismaata.

Kauneusarvot Jatkuvassa muutoksessa Suomen maisema-alueet: Saaristo-Suomi Lounainen ja eteläinen

11 MAISEMA-ALUEET Maisema = ympärillä näkyvä luonnonmukainen tai ihmisen muovaama alue. Maisemaa muokanneet tekijät: jääkausi, ilmasto ja ihminen. Kauneusarvot Jatkuvassa muutoksessa Suomen maisema-alueet: Saaristo-Suomi Lounainen ja eteläinen viljelymaa Järvisuomi Suomenselän suomaa Pohjanmaan lakeus- ja jokimaa Vaarasuomi Metsälappi Sallan-Saariselän tunturialue Pohjois-Lapin tunturi

Samankaltaiset tiedostot

- Opettele ilmansuunnat (s. 17) ja yleisimmät karttamerkit (s. 20).

1 Kartat (kpl 2) - Opettele ilmansuunnat (s. 17) ja yleisimmät karttamerkit (s. 20). - Mittakaava kertoo, kuinka paljon kohteita on pienennetty. Mittakaava 1: 20 00 tarkoittaa, että 1 cm kartalla on 20