Materiaali: Esa Etelätalo

Koko: px

Aloita esitys sivulta:

Download "Materiaali: Esa Etelätalo"

Jarmo Saarinen
5 vuotta sitten
Katselukertoja:

1 Materiaali:

2 Metsänhoidon perusteet Sisältö: - Metsänkasvatuksen lähtökohdat, ilmasto ym. - Kasvupaikkatekijät; lämpö, vesi ja valo, maaperän rakenne ja metsäalueen viljavuus - Maastonmuodot - Maalajit ja niiden tunnistaminen - Metsämaan ominaisuudet ja metsänkasvatus

3 Metsänhoidon perusteet Taustaa: Metsänkasvatuksen lähtökohdat - Pyritään ohjaamaan metsikön kehitystä ihmisen kannalta toivottuun suuntaan (talous, myös luontoarvojen säilyttäminen tai lisääminen) - Luonnonmukaisesti, luontoa jäljitellen (myrsky ja metsäpalo uudistaminen avohakkuulla tai siemenpuilla) - Metsikkötalous (ennen poimintahakkuut ja määrämittaharsinta metsien huono kunto) - Tasaikäistä, yksi puulaji

4 Metsänhoidon perusteet Taustaa: Metsänkasvatuksen lähtökohdat Kasvatuksen vaiheet: - Uudistaminen (viljely/luontainen), taimikonhoito, ensiharvennus, harvennus, päätehakkuu - Vrt. kehitysluokat - Jatkuva kasvatus

5 Metsänhoidon perusteet Taustaa: Metsänkasvatuksen lähtökohdat Ekologiset lähtökohdat - Suomi 1000 km pitkä ja 400 km leveä - Kuuluu boreaaliseen havumetsävyöhykkeeseen. - Jako neljään eri vyöhykkeeseen; hemi-, etelä-, keski-, pohjoisboreaalinen - Itä-länsisuunnassa n. 400 km, itä länttä mantereisempi ilmastoltaan talvet lumisemmat - Tuottoisimmat metsät löytyvät Keski- ja Itä- Suomesta, maaperän ravinteisuus ja rakenne vaikuttavat kasvatukseen.

6 Havumetsävyöhyke 6

7 Metsäkasvillisuusvyöhykkeet 7

8 Metsänhoidon perusteet Taustaa: Metsänkasvatuksen lähtökohdat Kasvillisuusvyöhykkeet: Hemiboreaalinen - Kasvukausi vrk - Havupuuta (kuusi) ja koivu, leppä ja haapa ja jopa jaloja lehtipuita. Lehtoja runsaasti. Tervaleppäkorpi. - Soita vähän Eteläboreaalinen - Kasvukausi vrk - Havupuita ja lehtipuita. Jalot lehtipuut harvinaisia. - Soita enemmän ja lehtoja vähemmän Keskiboreaalinen - Kasvukausi vrk - Havupuuvaltaisia, seassa lehtipuita. Lehtoja vähän (havupuuta). - Runsaasti soita Pohjoisboreaalinen - Kasvukausi vrk - Mänty ja kuusimetsiä. Kasvu hidasta. Puut lyhyitä ja harvassa. Pensaskerros rikas. - Vähäinen haihdunta runsaasti soita

9 Pohjoinen havumetsävyöhyke 9 Ilmasto: - Selvät neljä vuodenaikaa (onko vielä?). Rytmittävät kasvun - Lauhkea vyöhyke eli viileä ilmasto, kesä 1-3 kk, yli 10 C, talvi alle + 3 C - Suomessa ilmastolla isot erot etelän ja pohjoisen välillä kasvu. - Suomessa itä-länsisuunnassa erot ilmaston merellisyyden ja mantereisuuden suhteen (miten ilmenee?) - Suomessa sataa n mm, josta 1/3 sataa talvella lumena. - Haihdunta on sadantaa pienempi Soistuminen tyypillistä, turvemaat - Karike ei hajoa, humus (eriste maan lämpötila alhainen) - Metsämaa on hapanta (havupuukarike, lämpötila huono hajonta) - Puusto on pääosin havupuuta

10 Pohjoinen havumetsävyöhyke 10 Terminen kasvukausi (vrk) = niiden päivien lukumäärä, jolloin vuorokauden keskilämpötila on väh. +5 C. Alkaa keväällä, kun vrk keskilämpötila on 2 m kork. pysyvästi yli +5 C ja maanpinta vähemmän kuin puoleksi lumen peittämä. Päättyy, kun keskilämpötila on pysyvästi alle +5 C tai pysyvä lumipeite on tullut. Vaihtelu Suomessa n. 100 yli 185 vrk

11 Pohjoinen havumetsävyöhyke 11 Ilmasto Suomessa: - Ilmastoon ei voida vaikuttaa metsänkasvatuksen keinoilla, ainoastaan pienilmastoon eli paikallisella tasolla - Toimenpiteillä voidaan parantaa metsän selviytymistä ilmasto-olosuhteissa (jopa muuttuvissa) ja sitä kautta parantaa metsän kasvua ja kuntoa. Miten?

12 Kasvupaikkatekijät 12 - Lämpö - Valo - Vesi - Maaperän rakenne - Ravinteet

13 Kasvupaikkatekijät, Lämpö 13 - Golf-virta vaikuttaa Suomen ilmastoon lämmittävästi. Suomi lämpimämpi kuin vastaavat yhtä pohjoisessa oleva alueet esim. Kanadassa ja Venäjällä. - Kasvukausi ja lämpösumma kuvaavat metsien kasvun kannalta tärkeitä lämpöoloja - Lämpösumma on kasveille tärkeämpi kuin vuorokautinen lämpötila Kasvun alku keväällä ja loppu loppukesästä metsän kannalta tärkeitä; miksi?

14 Kasvupaikkatekijät, Lämpö 14 Lämpösumma (dd.) = Tehoisan lämpötilan summan yksikkö on vuorokausiaste Cvrk. Summaa kertyy päiviltä, jolloin vuorokauden keskilämpötila on +5 asteen yläpuolella. Summaan lasketaan kasvukauden aikana vuorokauden keskilämpötilan viiden asteen ylittävä osa. Jos vuorokauden keskilämpötila jää kasvukaudella + 5 asteen alapuolelle, summaa ei kerry, mutta se ei myöskään vähene. Vaihtelu n. alle 600 yli 1400 dd. Esim: 5 päivän keskilämpötilat keväällä: 10, 8, 12, 10 ja 15 kertyvä lämpösumma tuolta ajalta = = 30 dd.

15 15

16 16

17 Kasvupaikkatekijät, Lämpö 17 - Halla: lämpötila laskee kasvukauden aikana pakkasen puolelle, ankara jos -4 astetta tai alle sen. -

18 18

19 Kasvupaikkatekijät, Lämpö 19 Halla - Kasvukauden aikana lämpötila laskee niin alas (-4 C), että kasvit vaurioituvat tai tuhoutuvat - Tuulihalla, säteilyhalla - Vesistöt suojaavat hallalta - Hallanarkoja paikkoja - turvemaat - aukot - alavat maat - kuusi - Torjunta: harvennus verhopuustoasentoon, taimien suojana lehtipuustoa

20 Kasvupaikkatekijät, Lämpö 20 - Ihminen vaikuttaa metsän lämpötilaan - Harvennuksilla (verhopuusto, säteilylämpö) - Maanmuokkauksella (lämpösumma korkeampi maassa, juuret) Lämpö on kasvun minimitekijä Suomen metsissä, erityisesti pohjoisessa

21 Kasvupaikkatekijät, Vesi 21 - Vuosisademäärä Etelä-Suomessa n. 650 mm ja Lapissa n. 400 mm - Kasvukaudella sataa vastaavasti etelässä n mm ja pohjoisessa n mm - Noin kolmannes vuotuisesta sateesta tulee lumena. - 1 mm vesisadetta = 1 cm lunta, kun lämpötila 0 astetta

22 Kasvupaikkatekijät, Vesi 22 - Suomessa sadanta on suurempi kuin haihdunta. - Puolet vuosisademäärästä haihtuu ja toinen puoli jää maahan (pohjavesi, kasvillisuus) valunta - Haihdunta vähenee mentäessä pohjoiseen suot, kuntta lisääntyvät - Tiiviit ja alavat maat soistuvat - Tällä hetkellä veden puutetta ei esiinny kuin kuivina keskikesän jaksoina. - Ilmastonmuutos vaikuttaa erityisesti veden saantiin. Tulee enemmän kuivia jaksoja, kevättulvat pienenee ja talvitulvat lisääntyy. Routa??

23 Kasvupaikkatekijät, Vesi 23 Lumen sulamisvedet korvaavat niukat sateet keväällä Talvella lumi suojaa mm. puiden juuria, mutta voi myös aiheuttaa lumituhoja Tykky

24 Kasvupaikkatekijät, Vesi 24 Tykky: - puihin ja rakenteisiin kertyvää kovaa lunta ja huurretta - Puhutaan tykkyrajasta vaaraseuduilla = sitä korkeammilla paikoilla kertyy puihin tykkyä aiheuttaa tykkytuhoja (katkenneita latvoja) erityisesti männylle, mutta myös kuuselle

25 Kasvupaikkatekijät, Vesi 25

26 Kasvupaikkatekijät, Vesi 26 Routa: - Maan jäätymistä. - Routa vaihtelee metsissä, kuusikossa syvemmällä harvennetussa matalammalla (lumi) - Puunkorjuussa hyödyksi Routiminen: - Maan jäätymistä, jolloin maan tilavuus muuttuu - Aiheuttaa ongelmia rakentamisessa (rakennukset, tiet) ja metsätaloudessa (metsän uudistaminen) - Hienojakoiset maalajit

27 Kasvupaikkatekijät, Valo 27 - Suomen ilmastossa kasvukauden aikaan ei valo yleensä ole kasvun minimitekijä - Metsässä eri puilla on erilaiset valon vaatimukset, valopuut (koivu, mänty), varjopuut (kuusi) - Huomioitava metsän kasvatuksessa - Harvennukset Kasvupaikkatekijät ja metsä: - Etelä-Suomessa maaperätekijät voivat aiheuttaa ravinteiden puutetta moreenimailla - Veden puutetta voi esiintyä karkeajakoisilla lajittuneilla mailla

28 Maastonmuodot 28 - Suomi tasaista, alle 200 m merenpinnasta - Lämpösumma pienenee mentäessä korkeammalle, erityisesti Keski-Euroopassa korkeus merenpinnasta vaikuttaa paljon metsien käsittelyyn ja eri korkeudella kasvaviin puulajeihin - Maaperä korkealla keskim. ohuempaa, kivisempää, ja karkeampaa - Rinteiden alaosat ja notkot viljavampia (hienojakoisemmat maalajit, ravinteet ja happi ylärinteiltä) - Notkot kylmiä, liikaa vettä - Huom. rinteen suunta, etelä- vai pohjoisrinne?

29 Maastonmuodot 29

30 Maastonmuodot 30

31 Maastonmuodot 31 - Vedenkoskemattomat alueet, erityisesti Koillis-Suomessa (Pohjois-Karjala, Kainuu) vaarojen yläosat eivät ole olleet jääkauden jälkeen veden alla hienoaines maaperässä säilynyt viljavia raivattu pelloiksi (halla). Hyvä maatilan paikka.

32 Maastonmuodot 32

Samankaltaiset tiedostot

Kasvupaikkatekijät ja metsätyypit

Kasvupaikkatekijät ja metsätyypit Sisältö Kasvupaikkatekijöiden merkitys metsänkasvuun Metsätalousmaan pääluokat puuntuottokyvyn ja kasvupaikan (kivennäismaa/turvemaa) perusteella Metsätyyppien merkitys