Tanska. Legoland, Billund

HTML
DOWNLOAD

Koko: px

Aloita esitys sivulta:

Download "Tanska. Legoland, Billund"

Olivia Eeva-Liisa Saaristo
10 vuotta sitten
Katselukertoja:

1 Pohjoismaat

2 Tanska Kokonaispinta-ala: km² Rantaviiva: km Korkein kohta: Yding Skovhøj 173 m Isoin sisävesistö: Arresø 41 km² Pisin joki: Gudenå 158 km Asukasluku: (2006) Pääkaupunki: Kööpenhamina Kööpenhaminan asukasluku: (2006) Valtiomuoto: perustuslaillinen kuningaskunta Valtionpäämies: Kuningatar Marareeta II

Asukasluku: 5 400 000 (2006) Pääkaupunki: Kööpenhamina Kööpenhaminan asukasluku:

3 Tanska Tanskalla on Japanin keisaritalon ohella maailman pisin katkeamaton hallitsijaluettelo. Vuodesta 1972 lähtien hallitsijana on toiminut kuningatar Margreeta II. Rajanaapurit ovat etelässä Saksa, idässä Ruotsi ja pohjoisessa Norja. Färsaaret ja Grönlanti kuuluvat itsehallintoalueina Tanskalle. Tanska koostuu Jyllannin niemimaasta sekä 405:stä saaresta, joista 76 ovat asuttuja. Isoimmat saaret ovat Själlanti ja Fyn. Tanska on sekä EU:n että NATO:n jäsen. Kansallispäivä 5. kesäkuuta. Legoland, Billund

Rajanaapurit ovat etelässä Saksa, idässä Ruotsi ja pohjoisessa Norja.

4 Islanti Kokonaispinta-ala: km² Maapinta-ala: km² Järvipinta-ala: km² Rantaviiva: 5960 km Korkein vuori: Hvannadalshnjúkur m Isoin luonnollinen järvi: Þingvallavatn 83,7 km² Pisin joki: Þjórsá 237 km Isoin jäätikkö: Vatnajökull km² Asukasluku: (2006) Pääkaupunki: Reykjavik Reykjavikin asukasluku: (2006) Valtiomuoto: tasavalta Presidentti: Ólafur Ragnar Grímsson (1996-)

joki: Þjórsá 237 km Isoin jäätikkö: Vatnajökull 8 300 km² Asukasluku: 300 000 (2006) Pääkaupunki:

5 Islanti Islanti oli Norjan siirtokunta 800- ja 900-luvuilla, mutta muodosti unionin Norjan kanssa vuonna Islanti siirtyi Tanskan alaisuuteen 1300-luvulla, sai rajatun itsehallinnon vuonna 1904 ja itsenäistyi vuonna Maan talous on suurelta osin riippuvainen kalastuksesta, joka vastaa 75 % maan viennistä. Islanti julistaa olevansa maailman vanhin toimiva demokratia. Kansallispäivä 17. kesäkuuta. Geysir

Islanti siirtyi Tanskan alaisuuteen 1300-luvulla, sai rajatun itsehallinnon vuonna 1904 ja itsenäistyi

6 Norja Kokonaispinta-ala: km² Rantaviiva: km Korkein vuori: Galdhøpiggen m Isoin sisävesistö: Mjøsa 362 km² Pisin joki: Glomma 598 km Asukasluku: (2006) Pääkaupunki: Oslo Oslon asukasluku: (2006) Valtiomuoto: perustuslaillinen kuningaskunta Valtionpäämies: Kuningas Harald V

km Asukasluku: 4 700 000 (2006) Pääkaupunki: Oslo Oslon asukasluku: 538 000

7 Norja Norja yhdistyi kansakunnaksi 1000-luvulla. Kalmarin unionin ( ) myötä Norja siirtyi Tanskan haltuun. Vuonna 1814 Norja siirtyi Ruotsille ja itsenäistyi vuonna Norjassa on kaksi eri kirjakieltä, bokmål sekä nynorsk. Nykyään % asukkaista käyttää bokmålia, mutta koululaisten on kuitenkin opittava myös nynorskaa. Norja on NATO:n perustajajäsen, mutta on kahdesti kieltäytynyt EUjäsenyydestä. Kansallispäivä 17. toukokuuta. Revontulia

Norjassa on kaksi eri kirjakieltä, bokmål sekä nynorsk.

8 Ruotsi Kokonaispinta-ala: km² Vesipinta-ala: km² Rantaviiva: km Sisävesistöjä: Isoin sisävesistö: Vänern km² Pisin joki: Klarälven-Göta älv 720 km Korkein vuori: Kebnekaise m Asukasluku: (2006) Pääkaupunki: Tukholma Tukholman asukasluku: (2006) Valtiomuoto: perustuslaillinen kuningaskunta Valtionpäämies: Kuningas Kaarle XVI Kustaa

Korkein vuori: Kebnekaise 2 117 m Asukasluku: 9 000 000 (2006) Pääkaupunki: Tukholma Tukholman

9 Ruotsi Ruotsi kehittyi 1600-luvulla eurooppalaiseksi suurvallaksi luvulla valtakausi murtui ja vuonna 1809 Ruotsi menetti itäisen valtakunnanpuolikkaan (Suomen) Venäjälle. Ruotsista tuli tiukan kansanäänestyksen tuloksena EU:n jäsen vuonna Ruotsi on liittoutumaton, mutta toimii yhteistyössä NATO:n kanssa. Etelä-Ruotsi on suurelta osaltaan maanviljelyaluetta, mutta on muilta osin lähinnä metsän peittämää. Kansallispäivä 6. kesäkuuta. Ruotsalainen saaristo

Ruotsista tuli tiukan kansanäänestyksen tuloksena EU:n jäsen vuonna 1995.

10 Färsaaret Kokonaispinta-ala: km² Rantaviiva: km Korkein kohta: Slættaratindur 882 m Asukasluku: (2006) Pääkaupunki: Tórshavn Tórshavnin asukasluku: (2006) Valtiomuoto: itsehallintoalue osana Tanskan valtakuntaa Valtiopäämies: Kuningatar Margareeta II

Tórshavn Tórshavnin asukasluku: 19 300 (2006) Valtiomuoto:

11 Färsaaret Färsaaret on 18 saaren muodostama saariryhmä Iso-Britannian pohjoispuolella. Vain yksi saarista on asumaton. Saaret ovat yhteyksissä toisiinsa silloilla, tunneleilla tai lauttayhteyksin. Färsaaret on Tanskalle kuuluva itsehallintoalue. Färsaarilla puhutaan fäärin kieltä, joka on läheisesti sukua islannin kielen kanssa. Tanska on myös virallinen kieli, mutta sitä käytetään yhä vähemmän. Tärkein teollisuus on kalastus, joka on korvannut ennen hyvin tärkeän maanviljelyksen. Kansallispäivä 29. heinäkuuta. Vidareidin kirkko

Färsaarilla puhutaan fäärin kieltä, joka on läheisesti sukua islannin kielen kanssa.

12 Grönlanti Kokonaispinta-ala: km² Jääpinta-ala: km² Rantaviiva: km Korkein vuori: Dolmen m Asukasluku: (2006) Pääkaupunki: Nuuk Nuukin asukasluku: (2006) Valtiomuoto: itsehallinto osana Tanskan valtakuntaa Valtiopäämies: Kuningatar Margreeta II

(2006) Pääkaupunki: Nuuk Nuukin asukasluku: 15 000 (2006) Valtiomuoto:

13 Grönlanti Grönlanti oli muinoin norjalainen siirtokunta, mutta nykyään tanskalainen itsehallintoalue. Maan pinta-alasta valtaosa on mannerjäätä. Jää on keskimäärin n metriä paksua (joskus jopa metriä). Jää on enimmäkseen peräisin jääkaudelta. Grönlannilla on arktinen ilmasto poikkeuksena muutama paikka, joissa on subarktinen ilmasto. Rannikkoalueet, joilla ei ole jäätä, ovat tundran peittämiä. Jäätikkö Grönlannissa

1 500 metriä paksua (joskus jopa 3 000 metriä). Jää on enimmäkseen peräisin jääkaudelta.

14 Grönlanti Grönlannin eläimistö on tundra-alueille tyypillistä. Siellä esiintyy mm. jääkarhuja, poroja, myskihärkiä, naaleja sekä tunturipöllöjä. N. 200 miljoona vuotta sitten Grönlanti oli metsän peitossa ja ilmasto niin lämmin, että kilpikonnat ja jättiläisliskot elivät saarella. Kansallispäivä 21. kesäkuuta. Jäävuori

jääkarhuja, poroja, myskihärkiä, naaleja sekä tunturipöllöjä. N.

Samankaltaiset tiedostot

Pohjola numeroina 2005

Pohjola numeroina 2005 Pohjola numeroina 2005 ANP 2005:758 ISSN 1601-622X Pohjoismaiden ministerineuvosto Kansi: sister brandt designstue, Kööpenhamina Paino: AKA-PRINT A/S, Århus Painos: 4 000 Pääasialliset