kansi Luku 1 Suomi on osa Pohjolaa KM Suomi Luku 1

Transkriptio

1 kansi Luku 1 Suomi on osa Pohjolaa

2 Suomen sijainti Mitkä a) leveyspiirit b) pituuspiirit rajaavat Suomea? Mitkä valtiot luetaan pohjoismaihin? Suomi, Ruotsi, Islanti, Tanska ja Norja.

3 Fennoskandia on laaja luonnoltaan yhtenäinen maantieteellinen alue Mitä alueita kuuluu a) Skandinaviaan b) Fennoskandiaan? Mikä leveyspiiri rajaa Pohjoiskalottia? Kuva 8B

4 Keskeisiä käsitteitä Skandinavia 1) maantieteellisesti Ruotsin ja Norjan muodostama niemimaa eli Skandinavian niemimaa. 2) Kulttuurimerkityksessä kaikki ne alueet, joissa puhutaan skandinaavisia kieliä eli Pohjoismaat Suomea lukuun ottamatta. Pohjoismaat Suomi, Ruotsi, Norja, Tanska ja Islanti Pohjola Euroopan pohjoiset alueet Pohjoiskalotti Pohjoisen napapiirin pohjoispuolella olevat Suomen, Ruotsin, Norjan ja Venäjän alueet. Fennoskandia Norjan, Ruotsin, Suomen, Itä-Karjalan ja Kuolan muodostama luonnonoloiltaan melko yhtenäinen alue.

5 Skandinavian niemimaan selkäranka Skandit ovat lähes 2000 km pitkä vuoristo Norjassa ja Ruotsin pohjoisosissa. Korkeimmillaan vuoristo on Jotunheimin tunturialueella, jossa sijaitsee korkein vuori, Galdhöbiggen (2469 m). Ruotsin puolella korkein vuori on Kebnekaise (2100 m), Suomen puolella Skandit ulottuvat vain käsivarren Lappiin. Siellä sijaitsee maamme korkein vuori Halti (1324 m) sekä Saana (1029 m).

6 Pohjolan kallioperä Suurin osa Pohjolaa on ikivanhaa kallioperää, joka on syntynyt yli 2500 vuotta sitten. Fennoskandian kilpi on vakaata peruskalliota. Pyöreälakiset tunturit ovat muinaisten vuoristojen jäänteitä. Osa Pohjolaa on kulunut matalaksi puolitasangoksi (alankoalueet). Jyrkät rotkot, murroslaaksot ovat syntyneet kallioperään liikkeitten seurauksena.

7 Suomen muinaiset vuoristot Noin 2000 miljoonaa vuotta sitten Suomen kallioperä oli liikkuvien laattojen aluetta, jolloin syntyi kaksi vuoristoa: Karelidit ja Svekofennidit (kuva 14A) Miljoonien vuosien kuluessa eroosio on kuluttanut näitä vuoristoja ja ne ovat kuluneet lähes kokonaan tasangoksi. Vaarat ja tunturit ovat jäljelle jääneitä kohoumia muinaisista vuoristoista Esim. Koli, Puijo, Vuokatti, Ruka ja Pyhätunturi

8 Suomen kallioperän vaiheita 1. Suomi sijaitsi maankuoren laatan kohdalla. Maa järisi ja syntyi uusia vuoristoja. 2. Suomessa oli korkeita vuoristoja. 3. Suomen kallioperä on vähitellen kulunut puolitasangoksi.

9 Koli Monet vaarat ja tunturit ovat säilyneet, koska ne ovat kovempaa kiveä kuin ympäröivä kallioperä.

10 Kivilajien synty

11 Graniitin mineraalit maasälpä kiille kvartsi

12 Keskeisiä käsitteitä 2 Magmakivilaji Sulasta magmasta jähmettynyt kivilaji. Syväkivi Sulasta magmasta syvällä kallioperässä hitaasti jähmettynyt kivilaji. Esim. graniitti. Pintakivi, laavakivi Sulasta laavasta maan pinnalla nopeasti jähmettynyt kivilaji. Esim. basaltti. Kerrostunut kivilaji Merenpohjan irtaimista kiviaineksista muodostunut kivilaji. Esim. kalkkikivi. Muuttunut kivilaji Magmakivilajista tai kerrostuneesta kivilajista syvällä kallioperässä, suuressa paineessa ja lämmössä rakenteeltaan toisenlaiseksi muuttunut kivilaji. Esim. gneissi.

13 Jääkauden syyt ja aikataulu Syitä jääkausien ilmenemiseen Maan kiertoradan ja asennon muutokset Maankuoren laattojen liikkuminen Merivirtojen suunnan muuttuminen Vuoristojen kohoaminen Jäätiköitymisen alkamiseen riittää pieni keskilämpötilan lasku (n. 6 C). Viimeisin jääkausi alkoi noin vuotta sitten, mutta sen aikana on ollut useita lämpimämpiä jaksoja. Me elämme nyt tällaista jääkauden lämpöjaksoa.

14 Jääkauden leviämisvaiheen muodostumia Muoto, koostumus 1. Moreeni Maalaji, jossa on kaikenkokoisia kivennäismaalajeja sekaisin, teräviä kiviä. 2. Drumliini Matala, pitkä, kapea moreeniselänne, jonka sisällä on kalliosydän (luode-kaakko). 3. Järviallas Usein syvä veden täyttämä painaumia maan pinnassa. 4. Silokallio Laakea, pyöreä kallio, jonka pinnassa on pieniä uurteita. Suojasivu on jyrkkä. Syntytapa Leviävä liikkuva jää kuljetti ja sekoitti rapautuneita ja irronneita kiviä. Jään kuljettamaa moreenia kertyi kalliokohouman ympärille. Jää tyhjensi kallioperän halkeamat maa-aineksista ja ne täyttyivät vedellä. Liikkuva jäätikkö hioi ja pyöristi kallion pinnan. 5. Siirtolohkare Suuri kalliosta irronnut kivi. Jää kuljetti kivet mukanaan, jään sulaessa kivi jäi paikalleen.

15 Jään sulamisvaiheen muodostumia 1. Reunamuodostuma (Salpausselkä) Muoto, koostumus Jään reunan suuntainen (lounas koillinen) moreeni- ja sorakohouma. Syntytapa Jään reunalle kasautui aineksia, kun jään vetäytyminen pysähtyi. 2. Pitkittäisharju Luode kaakko suuntainen sora- ja hiekkakohouma. 3. Hiekkakenttä, dyyni Tasaisen laakea hiekkakenttä tai loivasti kumpuileva dyyni. Mannerjään tunnelissa tai railossa kulkeutuneet ainekset kasautuivat. Joet kuljettivat hiekkaa jään edustalle ja tuuli levitti sitä. 4. Lustosavikko Tasainen savialue, nykyään yleensä peltoa. 5. Hiidenkirnu Sileäreunainen kuoppa kalliossa. 6. Suppa Pyöreä kuoppa harjussa, usein pieni järvi. Hieno hiekka ja savi kerrostui meren tai järven pohjaan. Sulavesi pyöritti kivenlohkaretta, joka uursi ja silotti kuopan reunoja. Jäänlohkare jäi harjun sisään ja suli hitaasti.

16 Jään leviämisvaihe Jäätikkö liukui Skandeilta Suomen ylitse luode kaakko suunnassa. Liikkuva jää ruhjoi kallioperää ja kuljetti maaaineksia. Jään leviämisvaiheen aikana syntyneitä muodostumia: moreeni drumliinit järvialtaat silokalliot siirtolohkareet

17 Mannerjäätikön perääntyminen Kuva 26A Miten Salpausselät syntyivät?

18 Mannerjäätikön perääntyminen Kuva 26A Miten Salpausselät syntyivät? Sulavan jään reuna vetäytyi kohti luodetta. Kun vetäytyminen pysähtyi ilmaston tilapäisen kylmenemisen vuoksi, sen reunalle kertyi sulavesien mukana tulleita aineksia

19 Suppa Kuva s. 29 Miten supat syntyivät? Miten ne näkyvät maisemassa? Jäänlohkare jäi syntyvän harjun sisään ja suli siellä hitaasti. Paikalle syntyi pyöreän muotoinen kuoppa, jossa usein on nykyään pieni lampi.

20 Suppa Suomussalmi, Hossa

21 Maankohoaminen Mannerjää painoi maanpinnan lommolle. Lommo suoristuu vähitellen ja tästä syystä maa kohoaa. Maa kohoaa nopeimmin Pohjanmaan rannikolla. Maankohoamisen merkkejä ovat: Muinaisrannat eli pirunpellot Laaksosavikot Jäänne-eläimet (esim. saimaannorppa) Uusien saarien kohoaminen ja vanhojen liittyminen mantereeseen. Rannikon satamien ja väylien mataloituminen. Jokien virtaussuunnan muuttuminen.

22 Muinaisranta Petkeljärven kansallispuisto

23

24 Tehtävä 1 Mihin kahteen luokkaan maaperä jaetaan?

25 Maalajit Kivennäismaalajit raekoko (läpimitta) sora 2 20 mm hiekka 0,2 2 mm hieta 0,02 0,2 mm hiesu 0,002 0,02 mm savi alle 0,002 mm Sekoituksia harjusora ja moreeni. Eloperäiset maalajit kangasturve suoturve multa (mukana myös savea) lieju (vesistön pohjan ruskea hieno aines) muta (vesistön pohjan musta hieno aines, pääosin savea)

26 Suomen metsät Ilmasto ja maaperä määräävät kasvillisuuden. Suomi on pääosin havumetsävyöhykettä. Kuivat kangasmetsät: pääpuulaji mänty, maalajit sora ja hiekka, ohut kangasturve Tuoreet kangasmetsät: pääpuulaji kuusi, maalajit moreeni, kangasturve Suurin osa metsistämme on sekametsiä. Lounais-Suomi kuuluu lehtimetsävyöhykkeeseen. Rehevät lehdot, pääpuulajit jaloja lehtipuita, maalaji multa. Lapissa on tunturikoivuvyöhyke.

27 Soiden ryhmittely 1) Kasvillisuuden mukaan: a) neva (karu avosuo) b) räme (pääpuulaji mänty) c) korpi (metsäsuo, kuusta ja koivua) 2) Pinnanmuotojen mukaan: a) keidassuot (Etelä- ja Keski- Suomessa) b) aapasuot (yleisimpiä Pohjois- Suomessa) c) palsasuot (vain Lapissa)

28 Millä tavoin soita syntyy?

29 Millä tavoin soita syntyy? 1. Merestä kohoavan maan soistuminen. 2. Järven umpeenkasvu. 3. Metsämaan soistuminen.

30 Suotyypit pinnanmuotojen mukaan Kuva 42A Vertaile oppikirjan kuvia 41C, 41D ja 41E. 41C Palsasoilla on jääsydämisiä mättäitä. 41D Aapasuon keskus on reunoja alempana. 41E Kohosoiden keskus on reunoja korkeammalla.

31 Suomen sisävedet Suomessa on lähes yli 500 m²:n kokoista järveä. Järvet, joet ja niiden valuma-alueet muodostavat vesistöjä. Vedenjakajat rajaavat vesistöjä. Suomen runsasjärvisyyden syitä ovat kostea ja viileä ilmasto, painanteet ja murroslaaksot sekä vettä läpäisemätön maa- tai kallioperä. Suomen järvet ovat matalia ja vähävetisiä sekä herkästi rehevöityviä. Maaperän läpi suodattunut pohjavesi on hyvää talousvettä.

32 Vesistö Kuva 44B Vesistö tarkoittaa järvien ja jokien muodostamaa vesialuetta, jolla on yhteinen laskujoki.

33 Suomen vedenjakajat ja vesistöt Kuva 44A Oulujoen vesistö Kymijoen vesistö

34 Asutus levinnyt rannikolta sisämaahan Suomen muinainen asutus levisi rannikolta vesistöjä pitkin sisämaahan. Vesistöjä pitkin oli helppo kuljettaa tavaroita ja talot rakennettiin veden äärelle. Myös myöhempi teollisuus keskittyi vesistöjen viereen. Pellot raivattiin vesistöjen viereen Kalastus oli tärkeä ravinnon lähde Myllyt ja sahat saivat energiaa Puita uitettiin vesistöjä pitkin Järvillä ja joilla on edelleen tärkeä merkitys mm. virkistysalueina ja talousvedenlähteenä.