Tiivistelmä: kappaleet 1-8 ja 10-11

Transkriptio

1 Tiivistelmä: kappaleet 1-8 ja Suomi on pohjoinen valtio (kpl1) - Suomessa on 6 lääniä, joihin kuuluu 19 maakuntaa - Forssa kuuluu Kanta-Hämeen maakuntaan, joka puolestaan kuuluu Etelä-Suomen lääniin - Pohjoismaihin kuuluvat: Suomi, Ruotsi, Norja, Islanti ja Tanska Kartat (kpl 2) - Opettele ilmansuunnat (vihko) ja yleisimmät karttamerkit (s. 18). - Mittakaava kertoo, kuinka paljon kohteita on pienennetty. Mittakaava 1: tarkoittaa, että 1 cm kartalla on cm luonnossa. Pilkkua siirtämällä saadaan järkevämpi yksikkö: cm = 200 m. - Koska kartta on tasainen, mäet merkitään korkeuskäyrillä. Aina, kun maasto nousee 5 m, piirretään uusi käyrä. - Maastokartta kuvaa maastossa havaittavia asioita; mm. tiet, vesistöt, pellot, maaston muodot ja rakennukset. - Teemakartta kuvaa jonkin tietyn asian alueellista vaihtelua kartalla. Ilmasto (kpl 3) - Ilmastolla tarkoitetaan tietyn paikan pitkän ajan (30v.) säätilojen keskiarvoa. - Suomi kuuluu väli-ilmaston alueeseen. Ilmastossamme on sekä mannerilmaston että meri-ilmaston ominaisuuksia: Kylmät talvet, lämpimät kesät, sataa melko paljon - Suomen ilmastoon vaikuttavia asioita: Sijainti pohjoisessa. Auringon säteet tulevat pohjoiseen vinossa, joten täällä ei ole niin lämmin kuin päiväntasaajalla. Golfvirta. Golvirta on lämmin merivirta, joka tuo lämpöä Eurooppaan. Ilman Golfvirtaa Suomen ilmasto olisi paljon kylmempi.

2 Länsi- ja lounaistuulet tuovat lämpöä Golfvirralta. Ne tuovat myös sateita, mutta suurin osa sateista sataa jo Norjassa, Skandien vuoristossa Sijainti meri- ja mannerilmaston välissä -> väli-ilmasto ILMASTONMUUTOS: - Ilmastonmuutos tarkoittaa sitä, että maapallon ilmasto lämpenee ihmisen toiminnan seurauksena. - Liikenteestä ja tehtaista ilmaan pääsee hiilidioksidia. Hiilidioksidi paksuntaa ilmakehässä olevaa kasvihuonekaasujen kerrosta. Auringon säteet tulevat maan pinnalle ja heijastuvat takaisin ilmakehään. Paksu kasvihuonekaasujen kerros toimii kuin kasvihuoneen katto. Se estää säteitä pääsemästä avaruuteen ja säteet kimpoavat takaisin maapallolle. Näin maapallon ilmasto lämpiää. Ilmiötä kutsutaan kasvihuoneilmiöksi (kuva myös vihkossa). - Ilmastonmuutoksella on ikäviä seurauksia. Joissain paikoissa maapallolla sateet lisääntyvät, toisissa paikoissa kuivuus lisääntyy. Rajut sääilmiöt, kuten tulvat ja pyörremyrskyt, lisääntyvät. Maapallon jäätiköt sulavat, jolloin merenpinta nousee. Siitä seuraa ongelmia monille maille. Sää (kpl 4) - Sää on ilmatilan hetkellinen tila, joka vaihtelee päivittäin tai tunneittain. - Kun kylmä ilmamassa ja lämmin ilmamassa kohtaavat Atlantilla, syntyy polaaririntama. - Polaaririntamassa syntyy liikkuvia matalapaineita eli sykloneita. Syklonit liikkuvat pitkin polaaririntamaa kohti Suomea. - Syklonin etureunassa on lämmin rintama. Se tuo yleensä tasaista sadetta. - Syklonin keskellä on lämmintä ilmaa. - Syklonin takareunassa on kylmä rintama, joka tuo yleensä kovaa sadetta ja ukkosta. - Kylmä rintama saa lopulta lämpimän rintaman kiinni ja sykloni sulkeutuu kuin vetoketju. Silloin syntyy okkluusiorintama. Sekin tuo yleensä tullessaan sateita. (Vihkossa kuvasarja sykloneista!) Kallioperä ja kivet (kpl 5)

3 - Suomen kallioperä on yksi maailman vanhimmista. Sen vanhimmat osat ovat 3 miljardia vuotta vanhoja. - Suomessa on ollut kaksi miljardia vuotta sitten kaksi korkeaa vuoristoa: Svekofennidit ja Karelidit. Nyt ne ovat kuluneet jo lähes kokonaan pois. Kaikkein kovimmasta kivestä muodostuneet kohdat näistä vuoristoista ovat vielä näkyvissä. Tällainen kohta on esim. laskettelukeskuksena tunnettu Ruka. - Kallio muodostuu kivilajeista ja kivilajit muodostuvat mineraaleista. - Suomen yleisin kivilaji on graniitti. Se muodostuu kolmesta mineraalista: kvartsi, kiille ja maasälpä. - Kivilajit jaetaan kolmeen ryhmään syntytapansa perusteella: 1. jämettyneet kivilajit: syntyvät magmasta eli jähmettyneestä laavasta esim. graniitti (syväkivi) ja basaltti (pintakivi) 2. kerrostuneet kivilajit: syntyvät maalajien kerrostuessa ja kovettuessa vesialueen pohjalla esim. hiekkakivi, savikivi ja kalkkikivi 3. muuttuneet kivilajit: Syntyvät vuorten poimutuksessa kuumuuden ja paineen vaikutuksesta, kun mineraalit järjestäytyvät uusiksi esim. gneissi ja kvartsiitti - Kiviä ja mineraaleja voidaan käyttää useisiin tarkoituksiin, esim. rakentamiseen, teollisuuden raaka-aineiksi ja korukiviksi.

4 Jääkauden synty (kpl 6) - Jääkausiaika jaetaan kylmiin jääkausiin sekä lämpimämpiin lämpökausiin. - Jääkaudet aiheutuvat luonnollisesta ilmastonmuutoksesta, jota aiheuttaa: 1. Maapallon akselin kaltevuuden muutokset: muuttuu v. jaksoissa - > pieni kallistuskulma tuo vähemmän säteilyä pohjoiseen 2. Maapallon kiertoradan muutokset -> Pohjoisen pallonpuoliskon kesät viilenee 3. Mannerlaattojen liikkeet ja vuorten poimuttuminen 4. Lumen määrä - Suomessa on ollut useita jääkausia. Yleensä, kun puhutaan jääkaudesta, tarkoitetaan viimeistä jääkautta, jonka nimi oli Veiksel-jääkausi. - Jääkausi alkaa, kun ilmasto alkaa kylmetä. Viimeinen jääkausi alkoi noin vuotta sitten ja päättyi noin vuotta sitten (tarkemmin ). - Viimeinen jääkausi alkoi Norjasta Skandien vuoristosta. Koska ilmasto kylmeni, vuoristossa talvella satanut lumi ei sulanut edes kesällä. Lunta alkoi vuosien mittaan kertyä ja kertyä. Lopulta alimmat lumikerrokset muuttuivat jääksi. Jäätikkö alkoi levitä Norjasta kohti Suomea. - Jää kulki Suomen yli luoteesta kohti kaakkoa. Siksi monien jääkauden aikaansaamien muodostumien suunta on luoteesta kaakkoon. - Laajimmillaan viimeisen jääkauden jää peitti koko Pohjois- Euroopan ja osan Keski-Eurooppaa. Jää oli jopa 2-3 kilometriä paksu. Jään etenemisen merkkejä (kpl 7) - Kun jää levisi Suomen yli, se jätti Suomen luontoon monia merkkejä. - U-LAAKSO: Jään U:n muotoiseksi muovaama laakso vuoristossa - MOREENI = Jää murskasi kulkiessaan kallioita ja irrotti niistä kiviainesta. Kiviaines sekoittui jään pohjassa Suomen yleisimmäksi maalajiksi moreeniksi. Siinä on

5 sekaisin kaikenkokoisia rakeita, pieniä ja isoja. Siksi sitä sanotaan lajittumattomaksi maalajiksi. - SILOKALLIO= Jää hioi kallioita matalammiksi ja sileämmiksi. Näin syntyivät silokalliot. Jään pohjassa kulkeneet kivet raapivat silokallioihin uurteita. Silokallioista ja uurteista näkee jään kulkusuunnan (luode kaakko). - SIIRTOLOHKARE = Joskus jää otti mukaansa isojakin kiviä ja siirsi niitä satoja kilometrejä. Näitä kiviä kutsutaan siirtolohkareiksi. - JÄRVIALTAAT = Jää puhdisti kulkiessaan kallioperässä olevia halkeamia ja laaksoja. Kun jää suli, ne täyttyivät vedellä ja näin syntyi luode-kaakko-suuntaisia järviä. Jään sulamisen merkkejä (kpl 7) - Kun ilmasto alkoi taas lämmetä, jää alkoi sulaa. Sulamisvaiheen aikana iso osa Suomea peittyi veden alle. - SUPPA = Jäätiköstä irtosi joskus isoja jäälohkareita. Lohkareet hautautuivat maan sisään. Kun ne myöhemmin sulivat, niiden päällä ollut maa romahti alas. Näin syntyi kuoppa, jota sanotaan supaksi. Suppa voi olla kuiva tai siinä voi olla lampi. - HIIDENKIRNU= Sulamisen aikana jäätikköjoet virtasivat voimakkaasti ja niissä oli pyörteitä. Joskus pyörteeseen jäi kivi tai kiviä pyörimään. Kivet toimivat kuin poranterä ja ne porasivat kallioon kuopan, jota kutsutaan hiidenkirnuksi. - HARJU=Jään sisältä tulevat jäätikköjoet kuljettivat mukanaan hiekkaa ja soraa. Hiekka ja sora kasaantuivat joen pohjaan. Näin syntyivät harjut. Harjut kulkevat luoteesta kaakkoon. - REUNAMUODOSTUMA = Välillä jään sulaminen pysähtyi ja jään reuna jäi sadoiksi vuosiksi samaan kohtaan. Jään reunan eteen kasaantui maata. Näin syntyivät reunamuodostumat. Ne kulkevat jään reunan suuntaisesti eli lounaasta koilliseen. Salpausselät ovat maailman suurimmat reunamuodostumat.

6 Jääkauden jälkeen: maankohoaminen (kpl 8) - Suomen päällä ollut jää painoi Suomea jopa kilometrin alaspäin. Kun jää suli, maa alkoi kohota takaisin ylöspäin. Tätä ilmiötä kutsutaan maankohoamiseksi. - Maankohoaminen jatkuu edelleen. Voimakkainta se on Perämeren rannikolla Suomen ja Ruotsin välissä. Siellä merenranta siirtyy koko ajan kauemmaksi. - MUINAISRANTA = Maankohoamisen merkki. Vanha kivikkoinen merenranta, joka nykyään sijaitsee korkeammalla mäkien rinteillä. Suomen järvet ja joet muodostavat vesistöjä (kpl 10) - Suomessa on melkein järveä. Tyypillinen suomalainen järvi on luodekaakko- suuntainen, matala, ruskeavetinen ja sillä on rikkonainen rantaviiva (niemiä, lahtia, saaria). - VALUMA-ALUE= tarkoittaa aluetta, josta vedet valuvat johonkin vesistöön. - VEDENJAKAJAT = toimivat valuma-alueiden rajoina. Vedenjakaja voi olla esim. harju tai suo. Sen toiselta puolelta vedet valuvat toiseen valuma-alueeseen ja toiselta puolelta toiseen. - KESKUSJÄRVI = Joillain vesistöillä on pääjärvi, johon vesistön vedet kerääntyvät ja josta vedet laskevat laskujoen kautta mereen. - LASKUJOKI = Joki, jonka kautta vesistön vedet laskevat mereen. - POHJAVESI = on maan sisällä olevaa vettä. Pohjavesi syntyy, kun sadevesi imeytyy maakerrosten läpi. Harjut ovat hyviä pohjavesialueita, koska niissä on paksu hiekkakerros. Kun sadevesi imeytyy hiekkakerrosten läpi, se puhdistuu ja siksi pohjavettä voi juoda. - LÄHDE =on kohta, jossa pohjavesi tulee maan pinnalle.

7 ITÄMERI (KPL 11) - Itämeri on ns. sisämeri. Se on yhteydessä valtameriin vain kapeiden Tanskan salmien kautta. - Itämeri on monella tapaa erikoinen meri. Se on matala, siellä ei ole vuorovettä eikä merivirtoja, se on nuori (syntynyt jääkauden jälkeen) ja ainakin osa siitä jäätyy talvella. - Itämeren vesi on murtovettä eli suolaisen ja makean veden sekoitusta. Itämeri on hyvin vähäsuolainen meri. - Itämeren valuma-alueella on 14 valtiota. Valuma-alueelta valuu Itämereen paljon ravinteita. Siksi Itämeri on hyvin rehevöitynyt eli siellä on liikaa leviä. - Itämeren pohjassa hajottajaeliöt hajottavat mm. kasviplanktonia. Tämä kuluttää paljon happea ja Itämeren syvimmissä osissa on siksi happikatoa. - Tanskan salmista tulee Itämereen silloin tällöin suuri määrä suolaista ja hapekasta merivettä. Ilmiötä kutsutaan suolapulssiksi. Suolapulssi parantaa Itämeren keskiosien happimäärää ja tilaa vähäksi aikaa. - Ihmisen mukana Itämereen on kulkeutunut vieraslajeja. Ne saattavat olla haitaksi Itämeren alkuperäisille lajeille. - Itämerellä kulkee suuria öljylaivoja. Jos laivalle sattuu onnettomuus ja öljyä pääsee mereen, Itämeren herkkä luonto voi vaurioitua pahoin. - Itämerta yritetään suojella erilaisilla kansainvälisillä sopimuksilla