Itämeri-tietopaketti Mitat ominaispiirteet alueet

Save this PDF as:
 WORD  PNG  TXT  JPG

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "Itämeri-tietopaketti Mitat ominaispiirteet alueet"

Transkriptio

1 Itämeri-tietopaketti Mitat ominaispiirteet alueet 25/6/2014 Eija Rantajärvi Vivi Fleming-Lehtinen

2 Itämeri tietopaketti 1. Tietopaketin yleisesittely ja käsitteitä 2. Havainnoinnin yleisesittely 3. Havainnointikoulutus: sinilevät 4. Havainnointikoulutus: rakkolevät 5. Havainnointikoulutus: näkösyvyys 6. Itämeren mitat ominaispiirteet alueet 7. Itämeren ongelmia ja ratkaisuja 8. Kasviplankton sinilevien ekologiaa

3 Itämeren mitat o vesiala o tilavuus o vedenvaihto o valuma-alue = Suomi pieni hidasta suuri lähes ihmistä

4 Itämeren mitat o vesiala m 2 o tilavuus m 3 o syvyys o vedenvaihto o valuma-alue keskisyvyys 54m, maks. 459 m koko tilavuus v:ssa m 2, noin 4 x vesiala lähes ihmistä

5 Itämeri? reunameri Atlantin valtamerestä koilliseen lähes suljettu sisämeri o suuri murtovesiallas o sijaitsee mannerlaatalla matala hidas vedenvaihto A. Pohjanmerestä Itämereen B. Itämeren osien välillä A B B B

6 Mistä vesi virtaa Itämereen? makeaa vettä sadoista joista ja sateena suolaista vettä vain vastavirtaan matalien ja kapeiden Tanskan salmien kautta murtovettä ATLANTIN VALTAMERI Pohjanmeri TANSKAN SALMET ITÄMERI

7 Murtovesi suolaisuus vaihtelee paljon Itämeren eri osissa varsinaisella Itämerellä pintaveden suolaisuus on 1/6 valtameren suolaisuudesta Suomenlahden ja Pohjanlahden jokisuistoissa vesi on lähes makeaa

8 pohja Veden kerrostuneisuus estää hapekasta pintavettä sekoittumasta pohjanläheiseen veteen pinta vuoden ympäri vesi on sitä painavampaa mitä suolaisempaa se on Itämeren vesi on kerrostunutta ympäri vuoden suolaisuuden mukaan (halokliini) kesällä myös lämpötilan mukaan (termokliini) pohja pinta kesällä Suolaisuus Lämpötila Suolaisuus

9 erikoinen Itämeri o meren ikä nuori o lajisto vähäinen o alusta prekambrinen mannerlaatta o Itämeren allas vanha

10 erikoinen Itämeri o meren ikä nykyinen murtovesivaihe kestänyt noin 2000 o lajisto pääosa lajeista kotoisin makeista vesistä tai valtamerestä o alusta sijaitsee Euraasian mannerlaatalla Fennoskandian kilvellä o Itämeren allas syntyi milj. v sitten

11 Itämeren lyhyt historia Baltian jääjärvi v. s. jääkausi ruhjoi esiin Itämeren muodot ikä jäätäkki geologisesti nuori suli äskettäin maannousu jatkuu Nyky Itämeri 2000 v. s.

12 Maankohoamisvauhti Jään sulaessa maankuori alkoi kohota nopeasti. Kohoaminen jatkuu, mutta hitaammin. Merenkurkku 9 mm / vuosi Kuva Metsähallitus

13 historian jäljet näkyvät o ihana saaristo o lajeja vähän o ravintoketjut yksinkertaisia Kuva SYKE Lumiaro

14 erikoinen Itämeri o suolaisuus vähäsuolaista murtovettä eliöt joutuvat käyttämään energiaa solujensa suolapitoisuuden säätelyyn (yleensä sopeutuneet elämään valtamerissä tai makeissa vesissä) o sijainti pohjoinen jäätyy talvella ainakin osittain useimmille eliöille liian vaativa elinympäristö

15 Alkuperäispiirros HELCOM 2009 Backer, muokattu Ravintoverkko

16 Alkuperäispiirros HELCOM 2009 Backer, muokattu Ravintoverkko

17 Alkuperäispiirros HELCOM 2009 Backer, muokattu

18 Perinteisen ravintoverkon sisällä ja rinnalla toimii mikrobisilmukka Alkuperäispiirros Kuosa, muokattu

19 Itämeren osat POHJANLAHTI SUOMENLAHTI VARSINAINEN ITÄMERI TANSKAN SALMET

20 Itämeren osat Perämeri Merenkurkku Selkämeri Itämeren syvin kohta Landsortin syvänne 459 m Ahvenanmeri Saaristomeri Suomenlahden suu pohjukka pohjoinen Skagerrak läntinen Gotlannin allas Itäinen Riianlahti Kattegat (Juutinrauma) Arkonan allas Bornholmin allas Gdanskinlahti

21 Suomen merialueet POHJANLAHTI PERÄMERI Kuvat Metsähallitus / Manuel Deinhardt, Essi Keskinen

22 Suomen merialueet POHJANLAHTI PERÄMERI

23 Suomen merialueet POHJANLAHTI MEREN KURKKU Kuvat MH / Lehtonen, Björkman, Turja, Roininen

24 Suomen merialueet POHJANLAHTI MEREN KURKKU

25 Suomen merialueet POHJANLAHTI SELKÄ- MERI Kuvat MH / Saarinen, Arponen

26 Suomen merialueet POHJANLAHTI SELKÄMERI

27 Suomen merialueet POHJANLAHTI SAARISTOMERI Kuvat MH / Keskinen, O Brien, Arponen

28 Suomen merialueet POHJANLAHTI SAARISTOMERI

29 Suomen merialueet SUOMENLAHTI Kuvat Metsähallitus Pohjola, Långnabba Lappalainen, Lanki

30 Suomen merialueet SUOMENLAHTI Kuvat Metsähallitus

31 Ihana Itämeremme!

Itämeri-tietopaketti Kasviplankton - sinilevät

Itämeri-tietopaketti Kasviplankton - sinilevät Itämeri-tietopaketti Kasviplankton - sinilevät 25/4/2014 Eija Rantajärvi Vivi Fleming-Lehtinen Itämeri-tietopaketti 1. Tietopaketin yleisesittely ja käsitteitä 2. Havainnoinnin yleisesittely 3. Havainnointikoulutus:

Lisätiedot

Combine 3/2012 ( ) Maiju Lehtiniemi ja Pekka Kotilainen SYKE Merikeskus

Combine 3/2012 ( ) Maiju Lehtiniemi ja Pekka Kotilainen SYKE Merikeskus Combine 3/2012 (6-26.08.2012) Maiju Lehtiniemi ja Pekka Kotilainen SYKE Merikeskus -SYKEn Merikeskuksen HELCOM -seurantamatka Itämerellä -perustuu rantavaltioiden ja HELCOMin väliseen Itämeren suojelusopimukseen

Lisätiedot

Kuva: Jukka Nurmien, Abyss Art Oy YHTEINEN ITÄMEREMME. Miina Mäki John Nurmisen Säätiö Puhdas Itämeri -hanke

Kuva: Jukka Nurmien, Abyss Art Oy YHTEINEN ITÄMEREMME. Miina Mäki John Nurmisen Säätiö Puhdas Itämeri -hanke Kuva: Jukka Nurmien, Abyss Art Oy YHTEINEN ITÄMEREMME Miina Mäki John Nurmisen Säätiö Puhdas Itämeri -hanke 16.5.2009 John Nurmisen Säätiö Säätiö perustettiin 1992. John Nurmisen Säätiön tarkoituksena

Lisätiedot

Itämeri silakkameri? Ominaispiirteet, ympäristömuutokset ja ylikalastus - vaikutus kalakantoihin? Meremme tähden tapahtuma, Rauma

Itämeri silakkameri? Ominaispiirteet, ympäristömuutokset ja ylikalastus - vaikutus kalakantoihin? Meremme tähden tapahtuma, Rauma Itämeri silakkameri? Ominaispiirteet, ympäristömuutokset ja ylikalastus - vaikutus kalakantoihin? Meremme tähden tapahtuma, Rauma 13. 3. 213 Juha Flinkman SYKE Merikeskus Itämeren allas Keskisyvyys 6m.

Lisätiedot

Katsaus Suomenlahden ja erityisesti Helsingin edustan merialueen tilaan

Katsaus Suomenlahden ja erityisesti Helsingin edustan merialueen tilaan Katsaus Suomenlahden ja erityisesti Helsingin edustan merialueen tilaan o Itämeri pähkinänkuoressa o Vedenlaadun kehitys Ulkoinen kuormitus Lämpötila ja suolapitoisuus Mitä on sisäinen kuormitus? Ravinteet

Lisätiedot

Selkämeren taustakuormituksen mallintaminen VELHOn pilottihankkeena

Selkämeren taustakuormituksen mallintaminen VELHOn pilottihankkeena Selkämeren taustakuormituksen mallintaminen VELHOn pilottihankkeena Arto Inkala, YVA Oy Johanna Rinne, Varsinais-Suomen ELY-keskus Harri Helminen, Varsinais-Suomen ELY-keskus Maria Kämäri, Rauman kaupunki

Lisätiedot

Ilmastonmuutos ja Itämeri Vaikutukset ekosysteemille?

Ilmastonmuutos ja Itämeri Vaikutukset ekosysteemille? Ilmastonmuutos ja Itämeri Vaikutukset ekosysteemille? Markku Viitasalo Suomen ympäristökeskus Ympäristövaliokunnan avoin kokous 12.5.2016 M. Viitasalo M. Westerbom Esityksen sisältö Ilmastonmuutoksen vaikutukset

Lisätiedot

Merenpohjan laajojen elinympäristöjen tila

Merenpohjan laajojen elinympäristöjen tila Merenpohjan laajojen elinympäristöjen tila Meren tilan Yhteyshenkilöt: Lasse Kurvinen (METSÄHALLITUS LUONTOPALVELUT), Samuli Korpinen (SYKE) Johdanto Merenpohjan laajat elinympäristöt ovat lutotyyppien

Lisätiedot

Itämeri pähkinänkuoressa

Itämeri pähkinänkuoressa Itämeri pähkinänkuoressa www.itamerihaaste.net www.ostersjoutmaningen.net www.balticseachallenge.net 12.2.2012 1 Itämeri on ainutlaatuinen, koska sen on: Suhteellisen nuori meri. Jääkauden jälkeen alkanut

Lisätiedot

Tulokaslajien vaikutukset Itämeren tilaan ja tulevaisuuteen. Tutkija Maiju Lehtiniemi

Tulokaslajien vaikutukset Itämeren tilaan ja tulevaisuuteen. Tutkija Maiju Lehtiniemi Tulokaslajien vaikutukset Itämeren tilaan ja tulevaisuuteen Tutkija Maiju Lehtiniemi HELCOM seurannan yhteydessä kerätty aikasarja vuodesta 1979 Eri merialueilta: -Varsinainen Itämeri -Suomenlahti -Pohjanlahti

Lisätiedot

Ilmastonmuutos ja Itämeri Vaikutukset ekosysteemille?

Ilmastonmuutos ja Itämeri Vaikutukset ekosysteemille? Ilmastonmuutos ja Itämeri Vaikutukset ekosysteemille? Markku Viitasalo Suomen ympäristökeskus Ympäristövaliokunnan avoin kokous 12.5.2016 M. Viitasalo M. Westerbom Esityksen sisältö Ilmastonmuutoksen vaikutukset

Lisätiedot

Ilmastonmuutos ja Itämeri

Ilmastonmuutos ja Itämeri Ilmastonmuutos ja Itämeri Vaikutukset lajeille ja luontotyypeille Markku Viitasalo SYKE merikeskus Muuttuva ilmasto ja luontotyyppien sekä lajien uhanalaisuus Suomessa YM 17.1.2017 M. Viitasalo M. Westerbom

Lisätiedot

Sisältö. Teksti: Elisa Halmeenmäki, Eeva Hammar, Malva Green ja Marjo Soulanto / Pleistoseeni Taitto: Jan Rosström. Luonto-Liitto 2014

Sisältö. Teksti: Elisa Halmeenmäki, Eeva Hammar, Malva Green ja Marjo Soulanto / Pleistoseeni Taitto: Jan Rosström. Luonto-Liitto 2014 Ihmeellinen Itämeri Sisältö Ihmeellinen itämeri...5 Miksi Itämeressä on...5 vähäsuolaista murtovettä?...5 Miksi vain harvat lajit...6 voivat elää Itämeressä?...6 Millaista elämää erilaisilla rannoilla

Lisätiedot

FINMARINET Loppukonferenssi Merelliset suojelualueet monimuotoisuuden vaalijoina

FINMARINET Loppukonferenssi Merelliset suojelualueet monimuotoisuuden vaalijoina FINMARINET Loppukonferenssi Merelliset suojelualueet monimuotoisuuden vaalijoina 10.4.2013 klo 10.00-15.30 Tieteiden talo Neuvotteleva virkamies Penina Blankett Ympäristöministeriö Merelliset suojelualueet

Lisätiedot

Itämeri meidän yhteinen meremme

Itämeri meidän yhteinen meremme Itämeri meidän yhteinen meremme Lasten Itämeriprotesti Aina sanotaan, että nuoret ovat maamme tulevaisuus. Mutta, mehän olemme siis maamme nykyisyys! Ja lisäksi sen tulevaisuus. Ihannetilanteessa mielipidettäni

Lisätiedot

ITÄMEREN SUOLAPULSSIT: SIUNAUS VAI KIROUS? SUSANNA HIETANEN AKATEMIATUTKIJA

ITÄMEREN SUOLAPULSSIT: SIUNAUS VAI KIROUS? SUSANNA HIETANEN AKATEMIATUTKIJA ITÄMEREN SUOLAPULSSIT: SIUNAUS VAI KIROUS? SUSANNA HIETANEN AKATEMIATUTKIJA SISÄLTÖ ITÄMEREN KERROSTUNEISUUS SUOLAPULSSIN EDELLYTYKSET SUOLAPULSSIN VÄLITTÖMÄT VAIKUTUKSET SUOLAPULSSIN PITKÄAIKAISVAIKUTUKSET

Lisätiedot

Itämeri meidän yhteinen meremme. Ympäristö ja yhteiskunta Mitä sinä voit tehdä?

Itämeri meidän yhteinen meremme. Ympäristö ja yhteiskunta Mitä sinä voit tehdä? Itämeri meidän yhteinen meremme Ympäristö ja yhteiskunta Mitä sinä voit tehdä? Lasten Itämeriprotesti Aina sanotaan, että nuoret ovat maamme tulevaisuus. Mutta, mehän olemme siis maamme nykyisyys! Ja lisäksi

Lisätiedot

Vapaaehtoismatkailu osana Itämeren suojelua. Petra Bergman, Viivi Färm

Vapaaehtoismatkailu osana Itämeren suojelua. Petra Bergman, Viivi Färm Vapaaehtoismatkailu osana Itämeren suojelua Petra Bergman, Viivi Färm Opinnäytetyö Matkailun koulutusohjelma 9.1.2013 Tiivistelmä Matkailun koulutusohjelma Tekijä tai tekijät Petra Bergman, Viivi Färm

Lisätiedot

Kansalaishavainnointi osana Itämeren tilan seurantaa

Kansalaishavainnointi osana Itämeren tilan seurantaa Kansalaishavainnointi osana Itämeren tilan seurantaa Heidi Hällfors, Eija Rantajärvi ja Outi Setälä MARMONI-projekti, SYKE Merikeskus ROSKAPUHETTA Asiaa Itämeren roskaantumisesta ja sen tilasta -seminaari

Lisätiedot

miten voit, itämeri? TEE HAVAINTOJA MEREN TILASTA SECCHI-LEVYLLÄ

miten voit, itämeri? TEE HAVAINTOJA MEREN TILASTA SECCHI-LEVYLLÄ miten voit, itämeri? TEE HAVAINTOJA MEREN TILASTA SECCHI-LEVYLLÄ Tarkkaile vesistöäsi! www.balticseanow.info -osoitteesta löydät opastusta omatoimiseen tarkkailuun. Sairaan kaunis Itämeri Itämeri on jääkauden

Lisätiedot

Itämeri Ympäristö ja ekologia. Toimituskunta: Eeva Furman, Mia Pihlajamäki, Pentti Välipakka & Kai Myrberg

Itämeri Ympäristö ja ekologia. Toimituskunta: Eeva Furman, Mia Pihlajamäki, Pentti Välipakka & Kai Myrberg Itämeri Ympäristö ja ekologia Toimituskunta: Eeva Furman, Mia Pihlajamäki, Pentti Välipakka & Kai Myrberg Sisällysluettelo Saatteeksi 3A 3B 7A 7B 8A 8B 8C 1 Itämeren alue: osat ja valuma-alue 2 Itämeri:

Lisätiedot

FAKTAT M1. Maankohoaminen

FAKTAT M1. Maankohoaminen Teema 3. Nousemme koko ajan FAKTAT. Maankohoaminen Jääpeite oli viime jääkauden aikaan paksuimmillaan juuri Korkean Rannikon ja Merenkurkun saariston yllä. Jään paksuudeksi arvioidaan vähintään kolme kilometriä.

Lisätiedot

Puruveden kehitys ja erityispiirteet. Puruvesi-seminaari 6.8.2011 Heikki Simola Itä-Suomen yliopisto

Puruveden kehitys ja erityispiirteet. Puruvesi-seminaari 6.8.2011 Heikki Simola Itä-Suomen yliopisto Puruveden kehitys ja erityispiirteet Puruvesi-seminaari 6.8.2011 Heikki Simola Itä-Suomen yliopisto PURUVESI KARU JA KIRKASVETINEN SUURJÄRVI Sekä Puruvesi että Pyhäjärvi ovat kirkasvetisiä suurjärviä,

Lisätiedot

Merenhoidon suunnittelun tilannekatsaus

Merenhoidon suunnittelun tilannekatsaus Merenhoidon suunnittelun tilannekatsaus Annukka Puro-Tahvanainen Lapin elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus, Annukka Puro-Tahvanainen 17.12.2012 Merenhoidon suunnittelu eli EU:n meristrategiadirektiivin

Lisätiedot

Ajankohtaista meriväylillä ja talvimerenkulussa Simo Kerkelä/ Keijo Jukuri. Kalajoki 15.11.2013

Ajankohtaista meriväylillä ja talvimerenkulussa Simo Kerkelä/ Keijo Jukuri. Kalajoki 15.11.2013 Ajankohtaista meriväylillä ja talvimerenkulussa Simo Kerkelä/ Keijo Jukuri Kalajoki 15.11.2013 Toteutuksessa olevat väylien kehittämishankkeet Perämerellä Pietarsaaren 11 metrin väylähanke Pietarsaaren

Lisätiedot

FINMARINET Uutta tietoa Itämeren vedenalaisesta luonnosta Yleistajuinen katsaus hankkeen tuloksiin

FINMARINET Uutta tietoa Itämeren vedenalaisesta luonnosta Yleistajuinen katsaus hankkeen tuloksiin FINMARINET Uutta tietoa Itämeren vedenalaisesta luonnosta Yleistajuinen katsaus hankkeen tuloksiin 1 Miksi FINMARINET? Suomen rannikkoalueen ja saariston rikkonainen ja pirstaleinen merenpohja muodostaa

Lisätiedot

hyödyntäminen ilmastonmuutoksen t seurannassa

hyödyntäminen ilmastonmuutoksen t seurannassa Selkämeren kansallispuisto i ja sen hyödyntäminen ilmastonmuutoksen t seurannassa Mikael Nordström Puh. 0400-445234, sähköposti: mikael.nordstrom@metsa.fi t 25.5.2011 Rauma Mikä on Metsähallitus? Metsähallituksen

Lisätiedot

Voiko EU vaikuttaa ympäristön tilaan ja miten? Ympäristön tila ja toimet Suomen puolella

Voiko EU vaikuttaa ympäristön tilaan ja miten? Ympäristön tila ja toimet Suomen puolella Voiko EU vaikuttaa ympäristön tilaan ja miten? Ympäristön tila ja toimet Suomen puolella Perämeriseminaari Luulaja 16.-17.10.2007 Sisältö EU:n hallinnolliset keinot vähentää rannikkovesien rehevöitymistä

Lisätiedot

/ Miina Mäki

/ Miina Mäki Kuva: Jukka Nurminen 31.1.2008 / Miina Mäki JOHN NURMISEN SÄÄTIÖ Perustettu 1992 vaalimaan suomalaisen merenkulun kulttuuriperintöä. Toiminnan pohjana ovat John Nurminen Oy:n 120-vuotisen historian aikana

Lisätiedot

Esimerkkejä Pohjanlahden öljyvahinkolaskelmista

Esimerkkejä Pohjanlahden öljyvahinkolaskelmista 20.08.2014 KJ Esimerkkejä Pohjanlahden öljyvahinkolaskelmista 1. Perusteet 1.1. Yleistä Pohjanlahdelle on vuosina 2010-2014 tehty Suomen ympäristökeskuksessa SpillModlaskentaohjelmistolla laskelmia ensiksi

Lisätiedot

Lohikalojen tilanne merialueella

Lohikalojen tilanne merialueella Lohikalojen tilanne merialueella Erkki Ikonen Riista- ja kalatalouden tutkimuslaitos Lohikalojen elinkierto rakennetuissa joissa Seminaari 25.8.29, Oulu Lohen merivaellus Vaelluspoikaset mereen touko-

Lisätiedot

Merimetso ja valkoposkihanhi - raportti pahoista pojista. Markku Mikkola-Roos Pekka Rusanen

Merimetso ja valkoposkihanhi - raportti pahoista pojista. Markku Mikkola-Roos Pekka Rusanen Merimetso ja valkoposkihanhi - raportti pahoista pojista Markku Mikkola-Roos Pekka Rusanen Merimetso Kuva: Riku Lumiaro Merimetson runsastumisen syyt Länsi-Euroopassa 1960-luvun alussa alle 5 000 paria

Lisätiedot

Leena Lehtomaa, Varsinais-Suomen ELYkeskus

Leena Lehtomaa, Varsinais-Suomen ELYkeskus 7.12.2010 1 Kokoaa alueellisen tason toimijat yhteen ja koordinoi alueellista VELMU-toimintaa ELY:llä alueidensa luonnon erityispiirteiden tuntemus, myös meriluonnon osalta ELYt lainsäädännön toteutumista

Lisätiedot

Euroopan pohjoinen ulottuvuus geotekniikan kannalta

Euroopan pohjoinen ulottuvuus geotekniikan kannalta 1 Usko Anttikoski dipl.ins. geotekniikan asiantuntija /Muistio 1.10.2012 Euroopan pohjoinen ulottuvuus geotekniikan kannalta Yhteenveto Kirjoituksessa selostetaan Pohjoismaiden ratakorridoreja Jäämereltä

Lisätiedot

Kasvin soluhengityksessä vapautuu vesihöyryä. Vettä suodattuu maakerrosten läpi pohjavedeksi. Siirry asemalle: Ilmakehä

Kasvin soluhengityksessä vapautuu vesihöyryä. Vettä suodattuu maakerrosten läpi pohjavedeksi. Siirry asemalle: Ilmakehä Vettä suodattuu maakerrosten läpi pohjavedeksi. Pysy asemalla: Pohjois-Eurooppa Kasvin soluhengityksessä vapautuu vesihöyryä. Sadevettä valuu pintavaluntana vesistöön. Pysy asemalla: Pohjois-Eurooppa Joki

Lisätiedot

Baltic Sea Action Group ja biolaitosten rooli Marja Koljonen November

Baltic Sea Action Group ja biolaitosten rooli Marja Koljonen November Baltic Sea Action Group ja biolaitosten rooli Marja Koljonen 6.11.2013 www.bsag.fi 6 November 2013 1 Perustietoa Itämerestä Mikä BSAGon? Ravinteiden kierrätys Biolaitosten roolista 6 November 2013 2 Perustietoa

Lisätiedot

Merialuesuunnittelu. Satakunnan ja Varsinais-Suomen maakuntahallituksien yhteiskokous , Rauma

Merialuesuunnittelu. Satakunnan ja Varsinais-Suomen maakuntahallituksien yhteiskokous , Rauma Merialuesuunnittelu Satakunnan ja Varsinais-Suomen maakuntahallituksien yhteiskokous 8.5.2017, Rauma Maakuntainsinööri, Anne Nummela, Satakuntaliitto Esityksen sisältö 1. Taustaa merialuesuunnittelulle

Lisätiedot

Suomen rannikon mittainen merenalainen luontopolku

Suomen rannikon mittainen merenalainen luontopolku Suomen rannikon mittainen merenalainen luontopolku Elisa Halmeenmäki, Eeva Hammar, Malva Green Kaislikko Perämeren pohjukassa, kuva: Essi Keskinen Sisältö Johdanto...3 Perämeri...7 Merenkurkku...11 Selkämeri...12

Lisätiedot

Super-Elukat Espanjaan

Super-Elukat Espanjaan Super-Elukat Espanjaan Keskiviikko 26.4.2017 1. Lento Helsinki- Kööpenhamina klo 7:00-7:40 2. Lento Kööpenhamina-Malaga klo 11:15-14:55 Maanantai 1.5.2017 1. Lento Malaga-Lissabon klo 11:20-11:55 2. Lento

Lisätiedot

Kalakantojen muutokset Saaristomerellä. Fiskebeståndens förändringar i Skärgårdshavet

Kalakantojen muutokset Saaristomerellä. Fiskebeståndens förändringar i Skärgårdshavet Kalakantojen muutokset Saaristomerellä Fiskebeståndens förändringar i Skärgårdshavet Skärgårdshavets biosfärområdets vinterträff 2010 28. 1. 2010 Ari Leskelä Riista- ja kalatalouden tutkimuslaitos Kalakantojen

Lisätiedot

Itämeren kasviplankton

Itämeren kasviplankton Itämeren kasviplankton Sirpa Lehtinen SYKE / Merikeskus Suomen kasviplanktonseuran KasPer-koulutus 15.5.2013 Sisältö Ympäristöhallinnon Itämeren kasviplanktonseurannat Tavoite: Laadukkaat, vertailukelpoiset,

Lisätiedot

Ympäristövaliokunta 24.9.2015 E 44/2015 vp. Risteilyalusten käymäläjätevedet Itämeren alueella

Ympäristövaliokunta 24.9.2015 E 44/2015 vp. Risteilyalusten käymäläjätevedet Itämeren alueella Ympäristövaliokunta 24.9.2015 E 44/2015 vp Risteilyalusten käymäläjätevedet Itämeren alueella Lolan Eriksson Hallitusneuvos Liikenne- ja viestintäministeriö Matala murtovesiallas, jossa vesi vaihtuu hitaasti

Lisätiedot

Ilman vettä ei ole elämää

Ilman vettä ei ole elämää Ilman vettä ei ole elämää Elämä alkoi merestä. Meressä syntyi kaikki kalat ja muut elukat. Meressä on todella hienot maisemat. Suolaista vettä ei kannata juoda koska se on tosi pahaa. Kuolleessa meressä

Lisätiedot

Luonnonolosuhteista lisäarvoa kotimaiselle kalalle (sisävesien muikku, silakka ja kasvatettu kirjolohi)

Luonnonolosuhteista lisäarvoa kotimaiselle kalalle (sisävesien muikku, silakka ja kasvatettu kirjolohi) Luonnonolosuhteista lisäarvoa kotimaiselle kalalle (sisävesien muikku, silakka ja kasvatettu kirjolohi) 8.11.2017 Turku Anu Reinikainen, Luke, Uudet liiketoimintamahdollisuudet MUIKKU Muikku on siikojen

Lisätiedot

LIITTEET. asiakirjaan KOMISSION TIEDONANTO EUROOPAN PARLAMENTILLE JA NEUVOSTOLLE

LIITTEET. asiakirjaan KOMISSION TIEDONANTO EUROOPAN PARLAMENTILLE JA NEUVOSTOLLE EUROOPAN KOMISSIO Bryssel 2.6.2015 COM(2015) 239 final ANNEXES 1 to 3 LIITTEET asiakirjaan KOMISSION TIEDONANTO EUROOPAN PARLAMENTILLE JA NEUVOSTOLLE yhteisen kalastuspolitiikan mukaisia vuoden 2016 kalastusmahdollisuuksia

Lisätiedot

Direktiivejä, toimenpideohjelmia ja teemavuosia mutta mistä otetaan puuttuvat tonnit?

Direktiivejä, toimenpideohjelmia ja teemavuosia mutta mistä otetaan puuttuvat tonnit? Direktiivejä, toimenpideohjelmia ja teemavuosia mutta mistä otetaan puuttuvat tonnit? Seppo Knuuttila SYKE Kuva: Seppo Knuuttila Kuvat: Seppo Knuuttila Viipurin tehostuva jäteveden fosforinpoisto: P-pitoisuus

Lisätiedot

Merenhoitosuunnitelman ensimmäisen osan valmistelu -tilannekatsaus. Pohjois-Pohjanmaan yhteistyöryhmän kokous

Merenhoitosuunnitelman ensimmäisen osan valmistelu -tilannekatsaus. Pohjois-Pohjanmaan yhteistyöryhmän kokous Merenhoitosuunnitelman ensimmäisen osan valmistelu -tilannekatsaus Pohjois-Pohjanmaan yhteistyöryhmän kokous 20.9.2017 Taustaa merenhoidosta Taustalla EU:n meristrategiapuitedirektiivi, joka on Suomessa

Lisätiedot

Vedenalaisen meriluonnon monimuotoisuus ja suojelu itäisellä Suomenlahdella

Vedenalaisen meriluonnon monimuotoisuus ja suojelu itäisellä Suomenlahdella Vedenalaisen meriluonnon monimuotoisuus ja suojelu itäisellä Suomenlahdella Ari Laine vastaava suojelubiologi Metsähallitus Luontopalvelut (Etelä-Suomi) Kuorsalon kesäjuhlat 9.7.2016 Kuvat: Metsähallitus

Lisätiedot

Ekologiset yhteydet: Vedenalaisen luonnon näkökulma

Ekologiset yhteydet: Vedenalaisen luonnon näkökulma Ekologiset yhteydet: Vedenalaisen luonnon näkökulma Markku Viitasalo, SYKE SLL ekologiset yhteydet seminaari 7.3.2013 Linjasukellusta Perämerellä. Kuva: Anna Kilponen, Metsähallitus CBD:n tavoite: 10 %

Lisätiedot

Kalojen lisääntymisaluekartoitukset Tietoa kestäviin valintoihin

Kalojen lisääntymisaluekartoitukset Tietoa kestäviin valintoihin Kalojen lisääntymisaluekartoitukset Antti Lappalainen Riista- ja kalatalouden tutkimuslaitos 7.12.2010 Tavoitteet: 1. Kehittää toimivia ja kustannustehokkaita menetelmiä rannikon talouskalalajien lisääntymisalueiden

Lisätiedot

Suomi on meriosaamisen suurvalta ja siitä asemasta on pidettävä kiinni

Suomi on meriosaamisen suurvalta ja siitä asemasta on pidettävä kiinni 1 Suuri Saaristoseminaari Porvoossa 3.6.2012 - Meriklusterin tulevaisuuden tekijät - merianalyytikko Jere Riikonen Suomen Merentutkijat ry:n merialan kehitysryhmän asiantuntija Suomi on meriosaamisen suurvalta

Lisätiedot

Vesijärven jäänalaisen lämpötilan ja happipitoisuuden muuttuminen hapetussekoituksen seurauksena

Vesijärven jäänalaisen lämpötilan ja happipitoisuuden muuttuminen hapetussekoituksen seurauksena Vesijärven jäänalaisen lämpötilan ja happipitoisuuden muuttuminen hapetussekoituksen seurauksena Pauliina Salmi ja Kalevi Salonen 2nd Winter Limnology Symposium, Liebenberg, Saksa, 31.5.21 Mukailtu suomeksi

Lisätiedot

Euroopan pohjoinen ulottuvuus geotekniikan kannalta

Euroopan pohjoinen ulottuvuus geotekniikan kannalta 1 Usko Anttikoski dipl.ins. /Muistio 30.8.2012 Euroopan pohjoinen ulottuvuus geotekniikan kannalta Yhteenveto Kirjoituksessa selostetaan Pohjoismaiden ratakorridoreja Jäämereltä Välimerelle. Varsinkin

Lisätiedot

BEVIS hankealueet. Ruotsi. Suomi. Turun - Ahvenanmaan - Tukholman saaristot

BEVIS hankealueet. Ruotsi. Suomi. Turun - Ahvenanmaan - Tukholman saaristot Turun - Ahvenanmaan - Tukholman saaristot Suomi BEVIS hankealueet A. Engqvist Ruotsi Monikansallisessa BEVIS-hankkeessa on vuosina 2004-2007 laadittu työkaluja, joita voidaan käyttää yhteisten vesiensuojelutoimenpiteiden

Lisätiedot

UIMAVESIPROFIILI HIEKKASÄRKKÄ

UIMAVESIPROFIILI HIEKKASÄRKKÄ UIMAVESIPROFIILI HIEKKASÄRKKÄ SISÄLLYS 1. YHTEYSTIEDOT 1.1 Uimarannan omistaja ja yhteystiedot 1.2 Uimarannan päävastuullinen hoitaja ja yhteystiedot 1.3 Uimarantaa valvova viranomainen ja yhteystiedot

Lisätiedot

Yllätyksiä pinnan alla VELMUn huippuhetket

Yllätyksiä pinnan alla VELMUn huippuhetket Yllätyksiä pinnan alla VELMUn huippuhetket 2004-2015 VELMU tilastoina 1/2 284 havaittua lajia, joista 124 putkilokasvia 9 vesisammalta 12 näkinpartaislevää 1 keltaviherlevä 14 punalevää 122 640 inventointipistettä,

Lisätiedot

Plankton ANNIINA, VEETI, JAAKKO, IIDA

Plankton ANNIINA, VEETI, JAAKKO, IIDA Plankton ANNIINA, VEETI, JAAKKO, IIDA Plankton -plankton ryhmät ovat kasvi ja eläinplankton. -planktonleviä ovat muun muassa piilevät ja viherlevät. -planktoneliöt keijuvat vedessä. Keijumista helpottaa

Lisätiedot

Meriympäristön nykytilan arvio

Meriympäristön nykytilan arvio 24[Kirjoita asiakirjan otsikko] [Valitse päivämäärä] 28.9.2012 Suomen merenhoitosuunnitelman valmisteluun kuuluva Meriympäristön nykytilan arvio A. JOHDANTO JA OMINAISPIIRTEET Toimituskunta: Juha-Markku

Lisätiedot

HE 122/2015 vp Liikenne- ja viestintävaliokunta Kristiina Isokallio Kansainvälisten asiain neuvos Ympäristöministeriö

HE 122/2015 vp Liikenne- ja viestintävaliokunta Kristiina Isokallio Kansainvälisten asiain neuvos Ympäristöministeriö HE 122/2015 vp Liikenne- ja viestintävaliokunta 9.2.2016 Kristiina Isokallio Kansainvälisten asiain neuvos Ympäristöministeriö Painolastivedet ja vieraslajit, taustaa Ihmisten mukanaan tuomat vieraslajit

Lisätiedot

Luku 8. Nykytila FIN

Luku 8. Nykytila FIN Luku 8 Nykytila Sisällys Sivu 8 Ympäristön nykytila ja sosioekonominen nykytilanne 475 8.1 Johdanto 475 8.2 Arvo-/herkkyyskriteerit 476 8.3 Maantieteellinen konteksti 478 8.4 Ekoalueet, altaat ja ekologiset

Lisätiedot

Suojellaan yhdessä meriämme!

Suojellaan yhdessä meriämme! Suojellaan yhdessä meriämme! Hei! Minä olen merikilpikonna Sammy. Elämäni on yhtä seikkailua! Voin elää jopa 150-vuotiaaksi ja ehdinkin joutua elämäni aikana mitä jännittävimpiin tilanteisiin. Jo munasta

Lisätiedot

Itämeren tila: ympäristömyrkkyjen pitoisuudet kalassa

Itämeren tila: ympäristömyrkkyjen pitoisuudet kalassa U-kalat II Kuva: ScandinavianStockPhoto/Max uzun Itämeren tila: ympäristömyrkkyjen pitoisuudet kalassa Itämeri-seminaari, 7.. Riikka iraksinen, THL U-kalat II 9 ympäristömyrkkyjen pitoisuudet kalassa Itämeri,

Lisätiedot

Suomen meriympäristön tila 2018

Suomen meriympäristön tila 2018 Suomen meriympäristön tila 2018 Kuva: Mats Westerbom / Metsähallitus 1 Suomen meriympäristön tila 2018 Toimituskunta Korpinen Samuli (Suomen ympäristökeskus), Laamanen Maria (ympäristöministeriö), Suomela

Lisätiedot

Mitä kallioriuttojen levät kertovat ihmisen vaikutuksesta meriluontoon?

Mitä kallioriuttojen levät kertovat ihmisen vaikutuksesta meriluontoon? Mitä kallioriuttojen levät kertovat ihmisen vaikutuksesta meriluontoon? Henna Rinne Ympäristö- ja meribiologian laitos Biotieteiden tiedekunta Åbo Akademi 21.11.2014 Henna VELMU-seminaari Rinne Lectio

Lisätiedot

Pien-Saimaan poikkeuksellinen sinilevien massaesiintymä

Pien-Saimaan poikkeuksellinen sinilevien massaesiintymä Saimaan Vesi- ja Ympäristötutkimus Oy Pien-Saimaan poikkeuksellinen sinilevien massaesiintymä Suurjärviseminaari Lahti, 8.-10.3.2010 Limnologi Marja Kauppi Kaakkois-Suomen ELY-keskus Limnologi Pena Saukkonen

Lisätiedot

Argo-poijun soveltuvuus hydrografian seurantaan Selkämerellä

Argo-poijun soveltuvuus hydrografian seurantaan Selkämerellä Pro-gradu tutkielma Geofysiikka Argo-poijun soveltuvuus hydrografian seurantaan Selkämerellä Noora Haavisto Lokakuu 2017 Ohjaaja: Tarkastajat: FT Laura Tuomi Professori Matti Leppäranta FT Laura Tuomi

Lisätiedot

Suomenlahti-selvitys Itäinen Suomenlahti. Kotka 19.3.2015 Seppo Manninen

Suomenlahti-selvitys Itäinen Suomenlahti. Kotka 19.3.2015 Seppo Manninen Suomenlahti-selvitys Itäinen Suomenlahti Kotka 19.3.2015 Seppo Manninen Mistä on kyse? Ympäristöministeriön tehtäväksi anto Metsähallitukselle selvittää osana Suomenlahti 2014 vuoden toimenpiteitä Suomenlahden

Lisätiedot

Riittääkö Selkämerellä kalaa myös lähivuosina ja miten kalasto muuttuu?

Riittääkö Selkämerellä kalaa myös lähivuosina ja miten kalasto muuttuu? Riittääkö Selkämerellä kalaa myös lähivuosina ja miten kalasto muuttuu? Lari Veneranta Riista- ja kalatalouden tutkimuslaitos, Vaasa Suuria kaloja ei ole ilman pieniä kaloja Kalojen kutu- ja poikasalueet

Lisätiedot

Lyhyt katsaus VELMUn vuoteen 2013 Markku Viitasalo & VELMU-konsortio

Lyhyt katsaus VELMUn vuoteen 2013 Markku Viitasalo & VELMU-konsortio Lyhyt katsaus VELMUn vuoteen 2013 Markku Viitasalo & VELMU-konsortio M. Viitasalo Kuva Mia Välimäki, RKTL 2013 M. Viitasalo; VELMU-seminaari 11.12.13 VELMU etenee hienosti Vuosi 2013 oli menestyksekäs

Lisätiedot

LUONTO. Vesistö. Kuvia joista. Kuvaaja Pasi Lehtonen. Sanasto:

LUONTO. Vesistö. Kuvia joista. Kuvaaja Pasi Lehtonen. Sanasto: LUONTO Vesistö Suomen luonto on rikas. Suomessa on noin 60 000 järveä. Suomessa on myös paljon lampia, jokia ja koskia. Suurin järvi on Saimaa, jossa elää Saimaan norppa. Se on eläin, joka elää vain Suomessa.

Lisätiedot

Natura -luontotyyppien mallinnus FINMARINET -hankkeessa. Henna Rinne Åbo Akademi, Ympäristö- ja meribiologian laitos

Natura -luontotyyppien mallinnus FINMARINET -hankkeessa. Henna Rinne Åbo Akademi, Ympäristö- ja meribiologian laitos Natura -luontotyyppien mallinnus FINMARINET -hankkeessa Henna Rinne Åbo Akademi, Ympäristö- ja meribiologian laitos 1 Natura luontotyypit FINMARINETissa Luontodirektiivin liitteessä I mainittuja luontotyyppejä,

Lisätiedot

Energia ja Itämeri haasteet ja mahdollisuudet. Nina Tynkkynen 23.5.2008 nina.tynkkynen@upi-fiia.fi

Energia ja Itämeri haasteet ja mahdollisuudet. Nina Tynkkynen 23.5.2008 nina.tynkkynen@upi-fiia.fi Energia ja Itämeri haasteet ja mahdollisuudet Nina Tynkkynen 23.5.2008 nina.tynkkynen@upi-fiia.fi The research problem - Itämeri on energiasilta Venäjän ja EU:n välillä energiakysymysten osalta Itämerestä

Lisätiedot

Ravinteiden ja haitallisten aineiden kuormituksen vähentäminen vesienhoidon suunnittelulla

Ravinteiden ja haitallisten aineiden kuormituksen vähentäminen vesienhoidon suunnittelulla Ravinteiden ja haitallisten aineiden kuormituksen vähentäminen vesienhoidon suunnittelulla Hannele Nyroos Tuumasta toimeen Itämeren tilan parantamiseksi - merenhoidon sidosryhmätilaisuus 2.3.2015 Rake-sali,

Lisätiedot

Suomenlahden kansallispuistojen kehittäminen

Suomenlahden kansallispuistojen kehittäminen Suomenlahden kansallispuistojen kehittäminen Petteri Tolvanen, WWF 19.3.2015 Petteri Tolvanen WWF:n esitys toukokuu 2014 Porkkalan uudelleenperustaminen; erittäin monipuolinen luontokokonaisuus vanhoista

Lisätiedot

MITÄ YHTEISTÄ ON PIKKULEIJONALLA JA ITÄMEREN KUUTILLA?

MITÄ YHTEISTÄ ON PIKKULEIJONALLA JA ITÄMEREN KUUTILLA? Ukko-Pekka Luukkonen Pikkuleijona maailmanmestari maalivahti JARI LUUKKONEN / WWF, SEPPO KERÄNEN / WWF, ERIC ISSELEE / SHUTTERSTOCK, MARKUS TRIENKE / FLICKR MITÄ YHTEISTÄ ON PIKKULEIJONALLA JA ITÄMEREN

Lisätiedot

Kasviplanktoninkevätmaksiminkehitys VesijärvenEnonselällä

Kasviplanktoninkevätmaksiminkehitys VesijärvenEnonselällä Kasviplanktoninkevätmaksiminkehitys VesijärvenEnonselällä Pauliina Salmi Lammin biologinen asema, Helsingin yliopisto Kalevi Salonen Bio- ja ympäristötieteiden laitos, Jyväskylän yliopisto Vesijärvi keväällä

Lisätiedot

Ovatko mikromuovit ongelma. Suomenlahdella?

Ovatko mikromuovit ongelma. Suomenlahdella? Ovatko mikromuovit ongelma Suomenlahdella? Outi Setälä Merikeskus 1 Julia Talvitie Merten mikromuovit mitä niistä tiedetään? Ne ovat hyvin pieniä (0.01-5mm) Niitä esiintyy kaikkialla maailman merissä Niillä

Lisätiedot

6/2010. FINMARINET kar toittaa meriluontoamme

6/2010. FINMARINET kar toittaa meriluontoamme 6/2010 FINMARINET kar toittaa meriluontoamme 2 Vedenalainen maailma on yhä huonosti tunnettu Elinympäristöjen häviämisen ja huonontumisen seurauksena luonnon monimuotoisuus on pienentynyt ja monien eliölajien

Lisätiedot

Esimerkkejä Suomenlahden öljyvahinkolaskelmista

Esimerkkejä Suomenlahden öljyvahinkolaskelmista 20.08.2014 KJ Esimerkkejä Suomenlahden öljyvahinkolaskelmista 1. Perusteet 1.1. Yleistä Suomenlahdelle on vuosina 2011-2014 tehty Suomen ympäristökeskuksessa SpillModlaskentaohjelmistolla laskelmia erilaisten

Lisätiedot

Ilmastonmuutoksen vaikutukset Kyyveden tilaan skenaariot. SYKE:n VEMALA-mallinus Kymijoen päävesistöalueella

Ilmastonmuutoksen vaikutukset Kyyveden tilaan skenaariot. SYKE:n VEMALA-mallinus Kymijoen päävesistöalueella Ilmastonmuutoksen vaikutukset Kyyveden tilaan skenaariot SYKE:n VEMALA-mallinus Kymijoen päävesistöalueella Haukivuori 22.2.2012 Pekka Sojakka, Reijo Lähteenmäki Muutokset hydrologiassa Muutos valunnan,

Lisätiedot

Lapin lääni. Oulun lääni. Itä-Suomen lääni. Länsi-Suomen lääni. Etelä-Suomen lääni. Ahvenanmaa. Vantaa. Espoo. Kauniainen.

Lapin lääni. Oulun lääni. Itä-Suomen lääni. Länsi-Suomen lääni. Etelä-Suomen lääni. Ahvenanmaa. Vantaa. Espoo. Kauniainen. Koulun ympäristötieto 3 Karttakoe, koe 4 sivut 86 107 Oppilailla on esillä oppikirja. Suomen kartta on sivuilla 56 57. Nimi: pisteet: /24 Nähnyt: a. Nimeä Suomen läänit. b. Väritä kotiläänisi. Lapin lääni

Lisätiedot

Merenhoidon suunnittelu 2014

Merenhoidon suunnittelu 2014 Merenhoidon suunnittelu 2014 - Toimenpideohjelma KASELY 20.10.2014 Suomen merenhoitosuunnitelma 1. osa: Nykytilan arvio, hyvän tilan määritys sekä ympäristötavoitteet (VN:n päätös joulukuussa 2012) 2.

Lisätiedot

Osaaminen henkinen operaatioulottuvuus s. 34

Osaaminen henkinen operaatioulottuvuus s. 34 Meripuolustuksen ammatti- ja jäsenlehti nro 2/2012 Osaaminen henkinen operaatioulottuvuus s. 34 Kyberpuolustus on osaamista ja verkostoitumista s. 50 Säästöjä ja osaamista ympäristöyhteistyöstä s. 53 Viritä

Lisätiedot

Hylkeiden ammattikalastukselle aiheuttamat saalisvahingot vuonna 2011

Hylkeiden ammattikalastukselle aiheuttamat saalisvahingot vuonna 2011 Hylkeiden ammattikalastukselle aiheuttamat saalisvahingot vuonna 2011 Pirkko Söderkultalahti ja Anssi Ahvonen Riista- ja kalatalouden tutkimuslaitos, Helsinki 2012 Julkaisija: Riista- ja kalatalouden tutkimuslaitos

Lisätiedot

Selkämeren silakka ja silakkakannan tila Jari Raitaniemi 25.9.2012 Reposaari

Selkämeren silakka ja silakkakannan tila Jari Raitaniemi 25.9.2012 Reposaari Selkämeren silakka ja silakkakannan tila Jari Raitaniemi 25.9.212 Reposaari Kuva: Gösta Sundman Kuvat työvaiheista ja Selkämeren silakan kanta-arvioinnin koordinointi : Jukka Pönni Silakan kanta-arvioissa

Lisätiedot

Tiivistelmä: kappaleet 1-8 ja 10-11

Tiivistelmä: kappaleet 1-8 ja 10-11 Tiivistelmä: kappaleet 1-8 ja 10-11 Suomi on pohjoinen valtio (kpl1) - Suomessa on 6 lääniä, joihin kuuluu 19 maakuntaa - Forssa kuuluu Kanta-Hämeen maakuntaan, joka puolestaan kuuluu Etelä-Suomen lääniin

Lisätiedot

MINUN MERENI: ITÄMERI ANETTE AHLQVIST 7C

MINUN MERENI: ITÄMERI ANETTE AHLQVIST 7C MINUN MERENI: ITÄMERI ANETTE AHLQVIST 7C Erikoinen vesiekosysteemi Itämeri Minun mereni on nimeltään Itämeri. Suomalaisena asun sen rannalla ja saan onnekseni nauttia sen tarjoamista monista iloista elämässäni.

Lisätiedot

LIIKENNEVALINNAT VAIKUTUSMAHDOLLISUUDET BIODIESEL SÄHKÖAUTO YMPÄRISTÖ LIIKENNE YHTEISKUNTA LIIKETALOUS KAVERIT BUSSIT AUTOT

LIIKENNEVALINNAT VAIKUTUSMAHDOLLISUUDET BIODIESEL SÄHKÖAUTO YMPÄRISTÖ LIIKENNE YHTEISKUNTA LIIKETALOUS KAVERIT BUSSIT AUTOT LIIKENNEVALINNAT YMPÄRISTÖ LIIKENNE YHTEISKUNTA LIIKETALOUS KAVERIT BUSSIT AUTOT MOPOT PYÖRÄILY SAASTEET ILMASTONMUUTOS KASVIHUONEILMIÖ AURINKO TYPPIOKSIDI HIILIDIOKSIDI PÄÄSTÖT VALINTA KÄVELY TERVEYS

Lisätiedot

Merimetsokannan erityispiirteitä

Merimetsokannan erityispiirteitä Merimetsokannan erityispiirteitä Pekka Rusanen Suomen ympäristökeskus Merimetsotyöryhmän kokous 25.11. Kuva: Heikki Kotiranta 1 Yhdyskuntien pinta-alatietoja 1996-1996- Yhdyskunnat 97 kpl 48 kpl Pesimäluodot

Lisätiedot

Hylkeiden ammattikalastukselle aiheuttamat saalisvahingot vuonna 2010

Hylkeiden ammattikalastukselle aiheuttamat saalisvahingot vuonna 2010 Hylkeiden ammattikalastukselle aiheuttamat saalisvahingot vuonna 2010 Tekijät: Pirkko Söderkultalahti ja Anssi Ahvonen Riista- ja kalatalouden tutkimuslaitos, Helsinki 2011 Julkaisija: Riista- ja kalatalouden

Lisätiedot

PERTUNMAAN JA HEINOLAN JÄRVITUTKIMUKSET VUONNA 2007

PERTUNMAAN JA HEINOLAN JÄRVITUTKIMUKSET VUONNA 2007 PERTUNMAAN JA HEINOLAN JÄRVITUTKIMUKSET VUONNA 27 Kymijoen vesi ja ympäristö ry:n tutkimusraportti no 91/27 Anne Åkerberg SISÄLLYS sivu 1 Johdanto 1 2 Näytteenotto ja sääolot 1 3 Tulokset 2 3.1 Lämpötila

Lisätiedot

Tyrehtyykö vieraslajien virta?

Tyrehtyykö vieraslajien virta? Tyrehtyykö vieraslajien virta? Maiju Lehtiniemi Kuva: H Nilanen Suomenlahden tila ja tulevaisuus - Ollaanko oikealla väylällä? 25.1.2018 Lajiliikenne kasvaa Euroopan vieraslajitilanne Maalla elävät lajit

Lisätiedot

Rannikko- ja avomerialueiden tila vuosituhannen vaihteessa

Rannikko- ja avomerialueiden tila vuosituhannen vaihteessa S u o m e n y m p ä r i s t ö 669 YMPÄRISTÖN- SUOJELU Heikki Pitkänen (toim.) Rannikko- ja avomerialueiden tila vuosituhannen vaihteessa Suomen Itämeren suojeluohjelman taustaselvitykset... SUOMEN YMPÄRISTÖKESKUS

Lisätiedot

Itämeri. Murtovesi. Murtovesi aiheuttaa eliöstölle poikkeavat sopeutumis vaatimukset mutta myös -mahdollisuudet.

Itämeri. Murtovesi. Murtovesi aiheuttaa eliöstölle poikkeavat sopeutumis vaatimukset mutta myös -mahdollisuudet. Itämeri Murtovesi Itämeren murtovesi on vesialueen vettä,joka on suolaisempaa kuin kuin makeavesi, mutta suolapitoisuus ei saavuta valtameren veden suolapitoisuutta. Murtovaeden suolapitoisuus on alle

Lisätiedot

TIEDÄ SIJAINTISI. Koordinaattihaku. satakunta.punainenristi.fi

TIEDÄ SIJAINTISI. Koordinaattihaku. satakunta.punainenristi.fi TIEDÄ SIJAINTISI Koordinaattihaku satakunta.punainenristi.fi Hätäpuhelun soittajan on hyvä tietää sijaintinsa Karttakoordinaattien avulla on mahdollista selvittää tarkka sijainti Koordinaatit on mahdollista

Lisätiedot

Mitä merialuesuunnittelu on?

Mitä merialuesuunnittelu on? Mitä merialuesuunnittelu on? Dosentti Anita Mäkinen, HELCOM-VASAB MSP työryhmän puheenjohtaja Kansallinen Itämerifoorumi 07.06.2012 Turku Itämeri ja sen valuma-alue Ar Pinta-ala: 373 000 km 2 Tilavuus:

Lisätiedot

Vieraslajit ja ilmastonmuutos Miten käy Itämeren monimuotoisuudelle? Johanna Norolahti Riikka Oittinen Emmi Tikkanen Nora Uotila Laura Virtanen

Vieraslajit ja ilmastonmuutos Miten käy Itämeren monimuotoisuudelle? Johanna Norolahti Riikka Oittinen Emmi Tikkanen Nora Uotila Laura Virtanen Vieraslajit ja ilmastonmuutos Miten käy Itämeren monimuotoisuudelle? Johanna Norolahti Riikka Oittinen Emmi Tikkanen Nora Uotila Laura Virtanen Raportti Itämeren tila ja tulevaisuus tieteidenvälisesti

Lisätiedot

Paljonko silakkaa kalastetaan, mikä on sen arvo ja mihin se menee?

Paljonko silakkaa kalastetaan, mikä on sen arvo ja mihin se menee? Paljonko silakkaa kalastetaan, mikä on sen arvo ja mihin se menee? Rannikkokalastuksen kannattavuuslaskentaohjelman esittely Jari Setälä Jari Setälä Riista- ja kalatalouden ja kalatalouden tutkimuslaitos

Lisätiedot

Kalasto muuttuu ja lämpötila nousee Pyhäjärven ekosysteemi muutoksessa

Kalasto muuttuu ja lämpötila nousee Pyhäjärven ekosysteemi muutoksessa Kalasto muuttuu ja lämpötila nousee Pyhäjärven ekosysteemi muutoksessa Anne-Mari Ventelä, FT Vesistötoimialan päällikkö, Pyhäjärvi-instituutti Akvaattisen ekologian dosentti, Turun yliopisto 1 1. Pyhäjärven

Lisätiedot

Saaristolainen elämäntapa ilmastonmuutoksen uhat (ja mahdollisuudet) Porvoo 4.6.2013 Esko Kuusisto SYKE

Saaristolainen elämäntapa ilmastonmuutoksen uhat (ja mahdollisuudet) Porvoo 4.6.2013 Esko Kuusisto SYKE Saaristolainen elämäntapa ilmastonmuutoksen uhat (ja mahdollisuudet) Porvoo Esko Kuusisto SYKE Helsinki, Mechelininkatu, helmikuu 2013 1 HAAPASAARI 2 Konsekvenser av klimatförändring antas bli mycket starka

Lisätiedot