Syventävä esitelmä. Jääkausi ja maankohoaminen
|
|
- Kauko Hiltunen
- 7 vuotta sitten
- Katselukertoja:
Transkriptio
1 Syventävä esitelmä. Jääkausi ja maankohoaminen Kuvat: Dragos Alexandrescu, Patricia Rodas, jollei muuta mainita. Nro Kuva Kuvateksti Kertojan käsikirjoitus, sisältö 1 Maailmanperintö yhteistyössä 63 N Korkea Rannikko/ Merenkurkun saaristo Jääkausi ja maankohoaminen 2 Jäinen historia Maankohoaminen leimaa Korkeaa Rannikkoa ja Merenkurkun saaristoa ainutlaatuisella tavalla, ja alue nimettiin maailmanperinnöksi nimenomaan maankohoamisen ja geologisten piirteidensä ansiosta. Maankohoaminen johtuu viime jääkaudesta eli pitkästä ajanjaksosta, jolloin aluetta peitti lähes kolme kilometriä paksu mannerjäätikkö. Kuva: Christina Knookala. 3 Maankohoaminen ja meren aallot ovat muokanneet maailmanperintökohteen maisemaa viime jääkauden jälkeen, ja niiden vuoksi maisema on edelleen jatkuvassa muutoksessa. 4 Maapallon pitkän historian aikana ilmasto on vaihdellut moneen kertaan välillä on ollut lämpimämpiä, välillä kylmempiä kausia. Mannerjäätiköt peittivät kylminä kausina laajoja alueita. Aivan tarkkaan ei tiedetä, miten monta jääkautta maapallolla on ollut, mutta arviolta niitä on ollut noin 40! Tertiäärikauden lopulla (noin kolme miljoonaa vuotta sitten) maapallon lämpötila 1
2 5 Jääkaudet suhteessa aurinkoon laski ja muodostui useita pieniä jäätiköitä. Noin 2,5 miljoonaa vuotta sitten jäätikönmuodostus alkoi tosissaan ja sitä pidetään siirtymäkohtana kvartäärikauteen eli kauteen, jolloin oli useita pitkiä jäätiköitymiskausia/glasiaaleja ja niiden välissä lyhyempiä, lämpimämpiä välikausia/interglasiaaleja. Jääkausi on ollut maapallon tavallisin olotila viime vuoden aikana. Tutkijat eivät tunne kovin hyvin Skandinavian alueen jäätiköitymisiä ennen viime jääkautta eli Veikseliä, joka hävitti tehokkaasti edeltäjiensä eli Elster ja Saale jääkausien jättämät jäljet. Pohjanmaalta on kuitenkin löydetty joitain aiempien jääkausien jälkiä, esim. harjuselänteitä ja moreenikerrostumia Saalejääkaudelta eli Veikseliä edeltäneeltä jaakaudelta, joka alkoi runsaat vuotta sitten. Maailmanperintökohteessa Svedjehamnin lähellä on Saale jääkauden savea ja liejua Veiksel jääkauden moreenin alla. Jäätiköt kasvavat ja mannerjäätiköt muodostuvat viileiden kesien ja leutojen, runsaslumisten talvien ansiosta. Lumi ei ehdi sulaa kesällä. Lumipeite kasvaa ja muuttuu jääksi oman painonsa aiheuttamassa paineessa. Lunta muodostuu ilmakehän vedestä. Ilmakehä saa vetensä merestä. Koska vesi ei palaa mereen, vedenpinta laskee. Viime jääkauden aikana merenpinta laski noin sata metriä. Mannerjäätiköt kasvavat hitaasti. Skandinavian viime jäätiköitymisen aikana tunturijonon jäätiköt laajenivat ja levittäytyivät hitaasti ja kasvoivat yhteen suuremmaksi jääpeitteeksi, mannerjäätiköksi. Näin syntyi myös viimeisimmän Veikseljääkauden mannerjäätikkö. Ilmastonmuutokset vuoden aikaperspektiivissä riippuvat ennen kaikkea maapallon asennon vaihtelusta suhteessa 2
3 aurinkoon. Tämän teorian kehitti 1900 luvun alussa jugoslavialainen astronomi Milutin Milanković ( ). Muita ilmastonmuutoksen syitä voivat olla tulivuorenpurkaukset, meteoriittien iskeytyminen maahan tai ilmansaasteet, jotka estävät auringonsäteiden pääsyä maahan. Lisäksi lämpötila ja ilmakehän kasvihuonekaasujen määrä ovat kytköksissä toisiinsa. Erään teorian mukaan ilmasto voi jäähtyä, jos meren virtaukset muuttavat suuntaansa. Viime jääkausi, Veiksel, kesti runsaat vuotta. Sen kylmin vaihe, jolloin jäämassa oli suurimmillaan, sattui noin vuotta sitten. Pohjois Eurooppaa peitti peräti kolmen kilometrin paksuinen mannerjää. Sen keskus oli Skandinaviassa ja se ulottui Pohjois Saksaan ja Länsi Venäjälle. Samaan aikaan myös suuri osa nykyistä Pohjois Amerikkaa oli jään peitossa, ja jäätiköt laajenivat myös eteläisellä pallonpuoliskolla. Etelämannerta peitti jo silloin mannerjäätikkö, mutta se laajeni tällä kaudella. Korkea Rannikko ja Merenkurkun saaristo eivät kuitenkaan olleet, kuten ei suuri osa Skandinaviaakaan, jään peitossa koko Veiksel jääkauden ajan. Ilmasto vaihteli lämpimämmästä kylmempään ja takaisin. Lämpiminä kausina jää suli osittain. Kasvit ja eläimet pääsivät silloin vaeltamaan jäättömille alueille. Kun ilmasto sitten taas jäähtyi, jäätikkö levisi jäättömillekin alueille. Viimeisin suuri jäätiköityminen alkoi vuotta sitten. Jääkerroksia voidaan tutkia kairaamalla, ja näin saaduista jäänäytteistä voidaan nähdä, miten paljon jää on kasvanut vuosittain ja onko esiintynyt saasteita. Etelämantereen jääkairaukset kertovat maapallon ilmastosta vuoden ajalta! Kuva: Ove Källström. 3
4 6 7 Ihmisiä jääkaudella? Jää liikkeessä Vaasasta 100 kilometriä etelään sijaitseva Susiluola on eräs harvoja tunnettuja, viime jääkaudelta peräisin olevia asuinpaikkoja Pohjoismaissa. Esinelöydöt ja tulisija osoittavat, että täällä asui ihmisiä, luultavasti Neandertalinihmisiä (homo neanderthalensis) jääkauden lämpiminä kausina, interstadiaaleina. He olivat luultavasti tulleet Keski tai Itä Euroopasta vuotta sitten. Terranovan näyttelyssä Pohjanmaan museossa Vaasassa on esillä Susiluolan rekonstruktio. Neandertalinihminen kuoli sukupuuttoon noin vuotta sitten. Laji eli Euroopassa rinnan nykyihmisen (homo sapiens) kanssa noin vuotta. Neandertalinihmisen pää oli suurempi ja vartalo lihaksikkaampi kuin nykyihmisen. Kuva: GTK Mannerjäätä ja jäätiköitä on muodostunut, kun lunta on kertynyt monien vuosien ajan ja se on aikaa myöten muuttunut jääksi. Kun jää on kerännyt riittävästi massaa, se alkaa liikkua hitaasti. Siitä tulee plastista. Jään alareuna kuluttaa kallioperää ja vie mukanaan irtoainesta. Jää kuljettaa irronnutta ainesta reunojaan kohti, johon se kerrostuu moreenina. Jäämassat supistuvat joko sulamalla tai kun niistä irtoaa jäävuoria. Jos jään pintakerroksen eri alueet liikkuvat eri nopeudella, jäätikköön muodostuu suuria halkeamia eli railoja. Joskus se aiheutuu siitä, että jää liukuu kalliokynnystä myöten alaspäin, jolloin pintakerros liikkuu nopeammin kuin muu jää. Koko pinta ei pysy mukana, ja jää halkeaa. Vaikka jää on plastista, se ei kuitenkaan veny miten tahansa. Mannerjäätiköiden lämpötila vaihtelee. Kaikkein alimpana se voi olla lähellä sulamispistettä. Maasta tuleva lämpö sekä jäämassan aiheuttama paine saavat jään sulamaan alapinnaltaan. Jäämassa painuu reunojaan kohti, ja koko jäätikkö liikkuu samalla alustansa päällä. Näin ollen jää on sekä 4
5 8 9 Jään etenemisen jälkiä Valassaaret, Merenkurkun saaristo, 2009 Jää suli nopeasti sisäisessä että ulkoisessa liikkeessä. Kun jää ei ole riittävän paksua, jotta se lähtisi liikkeelle, sitä kutsutaan kuolleeksi jääksi. Kuolleen jään kuoppa eli suppa syntyy, kun esimerkiksi moreeniin hautautunut jäälohkare sulaa. Mannerjään eteneminen on jättänyt jälkensä maisemaan uurteina ja kouruina kallioiden pinnalle, sukkulanmuotoisina drumliineina ja muina moreenimuodostumina sekä suurina siirtolohkareina. Jään irrottama ja kuljettama aines pienistä savihiukkasista suuriin siirtolohkareisiin on paljastunut jään sulettua. Maakerrostumien koostumus johtuu osin siitä, minkä kivilajien yli jää on liukunut ja miten pitkään ja millä tavoin kiviaines on kulkeutunut sekä myös missä jäätikön sulamisvaiheessa kerrostumat ovat muodostuneet. Ennen vanhaan maaston suuria kiviä kutsuttiin hiidenkiviksi. Ihmiset eivät löytäneet luonnollista selitystä kivien sijainnille ja olettivat, että hiidet tai jättiläiset olivat heittäneet ne sinne. Jään aiheuttamien uurteiden ja kourujen suunnasta näkee jään liikesuunnan. Merenkurkun saaristossa jäljet näyttävät, että jään vanhempi kulkusuunta on yleensä käynyt luoteesta kaakkoon ja nuorempi koillisesta lounaaseen. Jäljet näkyvät erityisen selvästi kallioiden sileillä, pyöreillä vastasivuilla. Silokallioiden suojasivut ovat rosoisempia, ja niistä voi usein löytää irtimurtuneiden lohkareiden osia. Mannerjäätikön ja sen sulamisen muodostamia maalajeja kutsutaan glasiaalisiksi maalajeiksi. Ilmasto lämpeni vähitellen ja jää alkoi sulaa yhä nopeammin noin vuotta sitten. Jääpeite oheni samalla kun jäänreuna peräytyi pohjoista ja luodetta kohti. Jääkauden ajatellaan useimmiten päättyneen noin vuotta ennen nykyaikaa, vaikka 5
6 10 Jään sulamisen jälkiä osa Ruotsin Norrlantia oli silloin edelleen jään peitossa. Korkea Rannikko ja Merenkurkun saaristo olivat jäättömiä vuotta sitten. Tunturijonon itäpuolen viimeisetkin jäänrippeet hävisivät vajaat vuotta sitten. Jääkautta seuranneella lämpökaudella ilmasto oli nykyistä leudompi, ja Norjan vuoret olivat luultavasti jäättömiä pitkän aikaa. Viime jääkaudella jäätikkö kasvoi hitaasti mutta suli sitäkin nopeammin. Jää suli ja peräytyi Skandinavian vuorijonoa kohti. Avoveteen ulottuvasta mannerjäästä voi lohjeta osia sulamisprosessin aikana. Jäätiköstä irtoaa osia ja ne jäävät kellumaan veteen jää poikii. Muodostuu jäävuoria, jotka ajelehtivat merivirtojen mukana. Jäävuoret voivat olla erittäin suuria ja aiheuttaa vaaraa merenkululle. Titanic upposi vuonna 1912 törmättyään jäävuoreen. Jäävuoresta on ainoastaan sen huippu näkyvillä ja noin 9/10 on vedenpinnan alapuolella. Kuva: Thomas Birkö. Myös mannerjäätikön sulaminen on jättänyt jälkiä esim. Korkean Rannikon vierinkiviharjut ja Merenkurkun saaristolle tyypilliset De Geer moreenit. Nämä pyykkilautamoreenit ovat moreenimuodostumista nuorimpia, ja ne ovat syntyneet jäätikön reuna alueella jääkauden loppuvaiheessa. Jään sulaessa paikalle jää moreenia eli kiven, soran, hiekan ja hienorakeisemman aineksen seosta, tai sulamisvesi kuljettaa ja lajittaa ne sedimentiksi. Suomen ja Ruotsin kallioperä on suurimmalta osin moreenin peittämää. Moreeni on lajittumatonta maata, joka koostuu aina pienistä savihiukkasista isoihin kiviin. Meren aallot ovat huuhtoneet ja lajittaneet merenpinnan alla maannutta moreenia maankohoamisen myötä. Meren huuhtoman ja huuhtomattoman moreenin raja näkyy erityisen selvästi Korkealla Rannikolla. 6
7 Jääkauden loppuvaiheessa tapahtui siirroksia ja pieniä maanjäristyksiä. Vesimassat joutuivat meressä liikkeeseen, ja aallot pyyhkäisivät maan yli myös ne ovat vaikuttaneet maisemaan. 11 Merenkurkku ja Selkämeri ovat osa Itämerta. Mannerjään sulaminen on vaikuttanut Itämereen, joka on käynyt läpi useita vaiheita Veiksel jääkauden aikana ja sen jälkeen: Aikaisin vaihe, Baltian jääjärvi, ei milloinkaan ulottunut maailmanperintökohteen alueelle, joka oli silloin jään peitossa. Merenkurkun ja Korkean Rannikon alue alkoi vapautua mannerjäästä idästä lähtien. Tätä Itämeren kehitysvaihetta kutsutaan Yoldiamereksi. Sen vesi oli nykyistä Itämerta suolaisempaa. Itämeren seuraava kehitysvaihe oli Ancylusjärvi. Se oli makeavetinen järvi, joka peitti suuren osan Suomea ja Ruotsia. Mannerjäätiköstä oli vielä osia maailmanperintökohteen alueella tämän vaiheen alussa. Etelä Pohjanmaan ylin rantaviiva, metriä merenpinnan yläpuolella, muodostui tämän vaiheen alussa. Mannerjäätiköiden sulaessa valtamerien pinta nousi ja Tanskan salmet avautuivat. Suolavettä pääsi sisään ja meri muuttui jälleen murtovedeksi. Litorinameri näkyy selvästi vihertävien savilajien luonteesta. Kaikki Merenkurkun Suomen puolen muinaisrantavyöhykkeet ja rantakerrostumat ovat peräisin Litorina vaiheesta ja nuorempia kuin vuotta. Jään sulamisvesi kuljetti mukanaan suuret määrät hienoainesta, joka kerrostui savisedimentiksi. Nykyään nämä sedimentit ovat Pohjanlahden rannikkoseutujen hedelmällisimpiä viljelysmaita. Merenkurkun pohjan savikerroksia mittaamalla on saatu selville, että jää peräytyi Merenkurkun alueella jopa metriä vuodessa! Itämeri on ollut jo vuotta sisämeri (eli osa Atlanttia ja Pohjanmerta, joihin Itämeri 7
8 on yhteydessä kapeiden salmien kautta). Itämeren vesi on kylmempää murtovettä. Vesi on jään tavoin muovannut maailmanperinnössä esiintyviä luonnonmuodostumia, esim. paljaaksi huuhtoutuneita pirunpeltoja ja kalottivuorten rinteitä, joihin ovat vaikuttaneet Yoldiameri, Ancylusjärvi, Litorinameri ja myös nykypäivän Itämeri Maankohoaminen jatkuu Maankohoamisen maailmanennätys! Skuleberget, Korkea Rannikko, 2009 Jää painoi maankuorta noin 800 metriä alaspäin. Näin tapahtui sillä kohtaa, jossa Skandinavian mannerjäätikön keskus lepäsi pitkän aikaa ja Korkea Rannikko ja Merenkurkun saaristo kuuluvat molemmat tähän alueeseen. Peräti kolme kilometriä paksu ja suunnattoman painava jäämassa painoi maankuorta alaspäin. Kun paine hellittää, maa palaa alkuperäiseen muotoonsa. Jään sulettua maailmanperintökohteesta maankuori pyrkii nyt takaisin aiempaan asentoonsa. Sulamisen alettua jään paine hellitti vähä vähältä maankuorta vasten. Jo silloin kun jäätikön reuna oli Korkean Rannikon seutuvilla, maa oli kohonnut 500 metriä. Maa kohosi ennätysvauhtia metriä sadassa vuodessa! Siitä kun jäätikön reuna peräytyi Korkealta Rannikolta vuotta sitten, maa on ruotsalaisten tutkijoiden mukaan noussut vielä 286 metriä tähän päivään mennessä. Korkein rantaviiva on siis se maastotaso, jolle Ancylusjärvi ylimmillään ulottui jäätikön sulaessa. Maailman korkein rantaviiva sijaitsee Skulebergetissä, Korkean Rannikon sydämessä. Se on maankohoamisen maailmanennätys 286 metriä vedenpinnan 8
9 yläpuolelle vuodessa, mikä on myös merkitty Skulebergetissä. Korkea Rannikko on Itämerellä ainoa kumpuileva maankohoamisalue, jossa korkeuserot mereen ovat yli 300 metriä. Suomessa korkein rantaviiva sijaitse 210 metriä merenpinnan yläpuolella Etelä Pohjanmaalla ja Keski Suomessa noin 100 kilometriä Merenkurkun saaristosta itään ja kaakkoon. 16 Maa kohosi aluksi nopeasti, yli 100 mm vuodessa, mutta nyt maa nousee maailmanperintökohteessa 8 mm vuodessa. Myös merenpinnan kohoaminen vaikuttaa rantalinjan siirtymiseen. Maankohoaminen on kuitenkin maailmanperintökohtessa ollut mannerjään sulamisen jälkeen aina suurempi kuin merenpinnan nousu, ja niin se on edelleen. Viime jäätiköitymisen aikana mannerjäihin oli sitoutuneena valtavasti vettä, ja merenpinta oli silloin n. 120 metriä nykyistä alempana. Globaalit ilmastonmuutokset vaikuttavat siihen, miten paljon maapallon vedestä on sitoutuneena jäätiköihin, mutta sen lisäksi myös painovoiman muutosten ajatellaan vaikuttavan merenpintaan. Maapallon sisusmassan hidas liikkuminen muuttaa painovoimakenttää. Jokien virtaaman muutokset sekä vedenlämpötilan vaihtelut vaikuttavat myös meriveden volyymiin. 17 Uutta maata, uusi sisämeri Maankohoamisen vuoksi Merenkurkun poikki syntyy maayhteys noin vuoden kuluttua ja Perämerestä tulee Euroopan suurin makeanvedenallas. Maa nousee vielä tuhansia vuosia, mutta nousu hidastuu aikaa myöden. 9
10 Tänään Tulevaisuudessa Lappören, Merenkurkun saaristo, uutta jalkapallokenttää joka vuosi Kahden jääkauden välissä Korkea Rannikko ei muutu yhtä paljon, koska meri on sen rannikolla syvää. Osa saarista kuitenkin kasvaa kiinni mantereeseen. Selät kuroutuvat merestä ja muuttuvat sisäjärviksi. Monet järvet supistuvat sedimenttikerrostumien ja umpeenkasvamisen vuoksi. Sen sijaan Merenkurkun matalassa saaristossa maankohoamiseen liittyvät rantaviivan muutokset ovat todella selkeitä. Uusia karikkoja nousee merestä, saaret yhdistyvät, niemet kasvavat, merenlahdet muuttuvat fladoiksi ja edelleen sisäjärviksi ja kosteikoiksi. Merenkurkun saaristo tarjoaa maailman edustavimman alueen maankohoamisilmiön tutkimiseen alavassa moreenisaaristossa! Erityisen merkittäviä ovat suuret De Geer moreenialueet ja siirtolohkarekentät. Kuva: Helifoto. Merestä nousee jatkossakin laajoja maaaloja. Tätä nykyä maapinta ala kasvaa neliökilometrin eli 100 hehtaaria vuodessa, mikä vastaa noin 150 jalkapallokenttää vuodessa. Vesijättö, kuten sitä kutsutaan, tuo Suomelle vuosisadassa noin neliökilometriä uutta maata. Kaksi kolmasosaa on peräisin varsinaisesta maankohoamisesta ja sedimentaatio selittää loput. Kolmasosa vesijättömaista sijaitsee ruotsinkielisellä Pohjanmaalla. Kuva: GTK Elämme geologisin termein holoseeni kautta eli jääkausien välistä aikaa, interglasiaalia, jonka pituudesta meillä ei ole tarkkaa tietoa. Aiemmat interglasiaalit ovat kestäneet vuotta. Tutkijat uskovat, että seuraava jääkausi kestää kauemman, ehkä vuotta. He perustavat 10
11 näkemyksensä tutkimukseen, jossa arvioitiin auringonsäteilyn vaihtelua tulevaisuudessa. Se osoittaa, että jääkausi on luonnon ilmastonmuutosten vuoksi epätodennäköinen lähivuosituhansien aikana. Tätä käsitystä vahvistaa jossain määrin myös maapallon lämpeneminen hiilidioksidipäästöjen vuoksi. Ilmasto on vaihdellut useasti sen jälkeen, kun viimeisetkin mannerjäätikön jäänteet sulivat noin vuotta sitten. Lämpökaudella vuotta sitten keskilämpötila oli 1,5 2 astetta nykyistä korkeampi. Sen jälkeen lämpötila laski ja tuntureille muodostui jäätiköitä. Pikku jääkausi vallitsi 1400 luvun puolivälistä 1800 luvun puoliväliin. Ilmasto oli silloin kylmempi ja jäätiköiden koko kasvoi. Sen jälkeen tuli jälleen leudompaa, ja jäätiköiden koko on pienentynyt tai ne ovat hävinneet kokonaan. Ruotsin vuoristossa on kuitenkin vielä muutamia jäätiköitä mm. Sylarna vuorilla ja Norra Storfjället vuorella. Seuraavan vuoden aikana saamme leveysasteillemme auringonsäteilyä tasaisemmin kuin viime vuosimiljoonan aikana." André Berger, ilmastotutkija. Kuva: Ulvön, Anja Sundberg, Maailmanperintö yhteistyössä 63 N Korkea Rannikko/ Merenkurkun saaristo 23 11
FAKTAT M1. Maankohoaminen
Teema 3. Nousemme koko ajan FAKTAT. Maankohoaminen Jääpeite oli viime jääkauden aikaan paksuimmillaan juuri Korkean Rannikon ja Merenkurkun saariston yllä. Jään paksuudeksi arvioidaan vähintään kolme kilometriä.
Lisätiedot- Opettele ilmansuunnat (s. 17) ja yleisimmät karttamerkit (s. 20).
1 Kartat (kpl 2) - Opettele ilmansuunnat (s. 17) ja yleisimmät karttamerkit (s. 20). - Mittakaava kertoo, kuinka paljon kohteita on pienennetty. Mittakaava 1: 20 00 tarkoittaa, että 1 cm kartalla on 20
LisätiedotSyventävä esitelmä. Kuvat: Dragos Alexandrescu, Patricia Rodas, jollei muuta mainita. Nro Kuva Kuvateksti Kertojan käsikirjoitus, sisältö
Syventävä esitelmä. Maiseman geologinen kehitys Kuvat: Dragos Alexandrescu, Patricia Rodas, jollei muuta mainita. Nro Kuva Kuvateksti Kertojan käsikirjoitus, sisältö 1 Maailmanperintö yhteistyössä 63 N
LisätiedotNro Kuva Kuvateksti Kertojan käsikirjoitus, sisältö. maailmanperintö. yhteistyössä 63 N. Korkea Rannikko/ Merenkurkun saaristo
Syventävä esitelmä Yhteinen maailmanperintö Kuvat: Dragos Alexandrescu, Patricia Rodas, jollei muuta mainita. Nro Kuva Kuvateksti Kertojan käsikirjoitus, sisältö 1 Maailmanperintö yhteistyössä 63 N Korkea
LisätiedotHautausmaa julkisena ja toiminnallisena tilana
Siikaniemi 26. 27.10. 2010 Hautausmaa julkisena ja toiminnallisena tilana Salpausselän haasteet ja mahdollisuudet Mari Aartolahti http://fi.wikipedia.org/wiki/salpaussel%c3%a4t Salpausselät Salpausselät
LisätiedotLuvut 4 5. Jääkaudella mannerjää peitti koko Pohjolan. Salpausselät ja harjut syntyivät mannerjäätikön sulaessa. KM Suomi Luku 4 5
Luvut 4 5 Jääkaudella mannerjää peitti koko Pohjolan Salpausselät ja harjut syntyivät mannerjäätikön sulaessa Ennakkokäsityksiä 1. Voiko kylmä talvi kertoa jääkauden alkamisesta? 2. Miten paljon kylmempää
LisätiedotGEOLOGIA. Evon luonto-opas
Evon luonto-oppaan tekemiseen on saatu EU:n Life Luonto -rahoitustukea GEOLOGIA Korkokuva Evon Natura 2000 -alueen pohjois-, itä- ja länsireunoilla maasto kohoaa aina 180 m meren pinnan yläpuolelle asti.
LisätiedotYyterin luonto Geologia ja maankohoaminen. Teksti: Marianna Kuusela (2014) Toimitus: Anu Pujola (2015)
Yyterin luonto Geologia ja maankohoaminen Teksti: Marianna Kuusela (2014) Toimitus: Anu Pujola (2015) Yyterin alueen peruskallio on muodostunut hiekkakivestä Kallioperä on maapallon kiinteä kuori, joka
LisätiedotPitkän aikavälin ympäristömuutokset Pohjanlahdella geologiset aineistot. Aarno Kotilainen (GTK)
Pitkän aikavälin ympäristömuutokset Pohjanlahdella geologiset aineistot Aarno Kotilainen (GTK) Nuori Pohjanlahti Pohjanlahti ja koko Itämeren allas oli jopa 3 km paksun mannerjäätikön peitossa viimeisimmän
LisätiedotGeologian päivän retki Hanhikivelle 26.9.2010
Geologian päivän retki Hanhikivelle 26.9.2010 Olli-Pekka Siira FM geologi www.aapa.fi Miten tulivuoret liittyvät Hanhikivenniemen kallioperään? Hanhikivenniemen alueen peruskallioperä syntyi alkuaan tulivuorenpurkauksista,
LisätiedotItämeri-tietopaketti Mitat ominaispiirteet alueet
Itämeri-tietopaketti Mitat ominaispiirteet alueet 25/6/2014 Eija Rantajärvi Vivi Fleming-Lehtinen Itämeri tietopaketti 1. Tietopaketin yleisesittely ja käsitteitä 2. Havainnoinnin yleisesittely 3. Havainnointikoulutus:
LisätiedotJÄÄKAUDEN JÄLJET SUOMEN MAAPERÄSSÄ OLLI RUTH, YLIOPISTONLEHTORI GEOTIETEIDEN JA MAANTIETEEN LAITOS
JÄÄKAUDEN JÄLJET SUOMEN MAAPERÄSSÄ OLLI RUTH, YLIOPISTONLEHTORI GEOTIETEIDEN JA MAANTIETEEN LAITOS Pohjois-Euroopan mannerjäätiköiden laajimmat levinneisyydet ja reuna-asemat Jäätiköitymishistorialla keskeinen
LisätiedotROKUA - JÄÄKAUDEN TYTÄR
ROKUA - JÄÄKAUDEN TYTÄR Jari Nenonen Geologian päivä 30.08.2014 Rokua Geopark Rokua on Osa pitkää Ilomantsista Ouluun ja Hailuotoon kulkevaa harjujaksoa, joka kerrostui mannerjäätikön sulaessa noin 12
LisätiedotSuomen kallioperä. Svekofenniset kivilajit eli Etelä- ja Keski-Suomen synty
Suomen kallioperä Svekofenniset kivilajit eli Etelä- ja Keski-Suomen synty Svekofenninen orogenia Pääosin 1900 1875 miljoonaa vuotta vanha Pohjoisreunaltaan osin 1930 1910 miljoonaa vuotta Orogenia ja
LisätiedotJohtuuko tämä ilmastonmuutoksesta? - kasvihuoneilmiön voimistuminen vaikutus sääolojen vaihteluun
Johtuuko tämä ilmastonmuutoksesta? - kasvihuoneilmiön voimistuminen vaikutus sääolojen vaihteluun Jouni Räisänen Helsingin yliopiston fysiikan laitos 15.1.2010 Vuorokauden keskilämpötila Talvi 2007-2008
LisätiedotPuruveden kehitys ja erityispiirteet. Puruvesi-seminaari 6.8.2011 Heikki Simola Itä-Suomen yliopisto
Puruveden kehitys ja erityispiirteet Puruvesi-seminaari 6.8.2011 Heikki Simola Itä-Suomen yliopisto PURUVESI KARU JA KIRKASVETINEN SUURJÄRVI Sekä Puruvesi että Pyhäjärvi ovat kirkasvetisiä suurjärviä,
Lisätiedot1. Vuotomaa (massaliikunto)
1. Vuotomaa (massaliikunto) Vuotomaa on yksi massaliikuntojen monista muodoista Tässä ilmiössä (usein vettynyt) maa aines valuu rinnetta alaspa in niin hitaasti, etta sen voi huomata vain rinteen pinnan
LisätiedotILMASTONMUUTOS ARKTISILLA ALUEILLA
YK:n Polaari-vuosi ILMASTONMUUTOS ARKTISILLA ALUEILLA Ilmastonmuutos on vakavin ihmiskuntaa koskaan kohdannut ympärist ristöuhka. Ilmastonmuutos vaikuttaa erityisen voimakkaasti arktisilla alueilla. Vaikutus
LisätiedotHydrologia. Routa routiminen
Hydrologia L9 Routa Routa routiminen Routaantuminen = maaveden jäätyminen maahuokosissa Routa = routaantumisesta aiheutunut maan kovettuminen Routiminen = maanpinnan liikkuminen tai maan fysikaalisten
LisätiedotMaailmanperintöalueen moreenimuodostumien kartoitus Vaasan saaristossa Niko Putkinen, Maiju Ikonen, Olli Breilin
Länsi-Suomen yksikkö 16.5.2011 Kokkola Maailmanperintöalueen moreenimuodostumien kartoitus Vaasan saaristossa Niko Putkinen, Maiju Ikonen, Olli Breilin GEOLOGIAN TUTKIMUSKESKUS KUVAILULEHTI 16.05.2011/L/289/42/2010
LisätiedotTiivistelmä: kappaleet 1-8 ja 10-11
Tiivistelmä: kappaleet 1-8 ja 10-11 Suomi on pohjoinen valtio (kpl1) - Suomessa on 6 lääniä, joihin kuuluu 19 maakuntaa - Forssa kuuluu Kanta-Hämeen maakuntaan, joka puolestaan kuuluu Etelä-Suomen lääniin
Lisätiedot1 KOKEMÄENJOEN SUISTON MAAPERÄN SYNTYHISTORIA
1 KOKEMÄENJOEN SUISTON MAAPERÄN SYNTYHISTORIA Porin alueen maaperä on Suomen oloissa erityislaatuinen. Poikkeuksellisen paksun maaperäpeitteen syntyyn on vaikuttanut hiekkakiven hauras rakenne. Hiekkakivi
LisätiedotMaankohoaminen saaristossa
Maankohoaminen saaristossa KALVOSARJA 4 1) Ylempi ilmakuva esittää rantaviivaa 1940 luvun loppupuolelta läheltä Siiponjoen suistoa. Maankohoaminen ja joen mereen kuljettama irtain maaaines siirtää rantaviivaa
LisätiedotTURUN YLIOPISTO GEOLOGIAN PÄÄSYKOE 27.5.2014
TURUN YLIOPISTO GEOLOGIAN PÄÄSYKOE 27.5.2014 1. Laattatektoniikka (10 p.) Mitä tarkoittavat kolmiot ja pisteet alla olevassa kuvassa? Millä tavalla Islanti, Chile, Japani ja Itä-Afrikka eroavat laattatektonisesti
LisätiedotIlmastonmuutos ja ilmastomallit
Ilmastonmuutos ja ilmastomallit Jouni Räisänen, Helsingin yliopiston Fysikaalisten tieteiden laitos FORS-iltapäiväseminaari 2.6.2005 Esityksen sisältö Peruskäsitteitä: luonnollinen kasvihuoneilmiö kasvihuoneilmiön
Lisätiedotkansi Luku 1 Suomi on osa Pohjolaa KM Suomi Luku 1
kansi Luku 1 Suomi on osa Pohjolaa Suomen sijainti Mitkä a) leveyspiirit b) pituuspiirit rajaavat Suomea? Mitkä valtiot luetaan pohjoismaihin? Suomi, Ruotsi, Islanti, Tanska ja Norja. Fennoskandia on laaja
LisätiedotTurun yliopisto Nimi: Henkilötunnus: Geologian pääsykoe 28.5.2015
Seuraavassa on kolmekymmentä kysymystä, joista jokainen sisältää neljä väittämää. Tehtävänäsi on määritellä se, mitkä kunkin kysymyksen neljästä väittämästä ovat tosia ja mitkä ovat epätosia. Kustakin
LisätiedotMaanpinnan kallistumien Satakunnassa
Ennen maan pinnan asettumista lepotilaansa, eri paikkakunnat kohoavat erilaisilla nopeuksilla. Maan kohoaminen ilmeisesti sitä nopeampaa, mitä syvemmällä maan kamara ollut. Pohjanlahden nopea nousu verrattuna
LisätiedotSuomen metsien kasvutrendit
Metlan tutkimus 3436, vetäjänä prof. Kari Mielikäinen: Suomen metsien kasvutrendit Suomen metsien kokonaiskasvu on lisääntynyt 1970-luvulta lähes 70 %. Osa lisäyksestä aiheutuu metsien käsittelystä ja
LisätiedotArvoluokka: 1 Pinta-ala: 206,6 ha
2487000 2488000 2489000 7366000 7367000 7368000 7369000 7369000 7368000 7367000 7366000 7365000 ARVOKKAAT TUULI- JA RANTAKERROSTUMAT Tuura -alue Natura 2000 -alue 0 500m Karttatuloste Geologian tutkimuskeskus
LisätiedotGeoretki Rautalammilla 11.9. 2011
Georetki Rautalammilla 11.9. 2011 Näköala Kilpimäeltä pohjoiseen. Hannu Rönty Hetteisenlampi Liimattalanharjun juurella. GEORETKEN KOHTEET 1. Kilpimäki Kilpimäki on kolmisen kilometriä Rautalammin kirkonkylän
LisätiedotIlmastonmuutoksesta. Lea saukkonen Ilmatieteen laitos
Ilmastonmuutoksesta ja sään ääri ri-ilmiöistä Lea saukkonen Ilmatieteen laitos 9.12.2008 Havaittu globaali lämpötilan muutos 9.12.2008 2 Havaitut lämpötilan muutokset mantereittain Sinisellä vain luonnollinen
LisätiedotSuomen kallioperä. Arkeeinen aika eli 2500 miljoonaa vuotta vanhemmat tapahtumat
Suomen kallioperä Arkeeinen aika eli 2500 miljoonaa vuotta vanhemmat tapahtumat Arkeeinen alue Arkeeinen = 4000 2500 miljoonaa vuotta sitten Pääosa Itä- ja Pohjois-Suomesta Ensimmäinen päävaihe 2840 2790
LisätiedotMistä tiedämme ihmisen muuttavan ilmastoa? Jouni Räisänen, Helsingin yliopiston fysiikan laitos
Mistä tiedämme ihmisen muuttavan ilmastoa? Jouni Räisänen, Helsingin yliopiston fysiikan laitos 19.4.2010 Huono lähestymistapa Poikkeama v. 1961-1990 keskiarvosta +0.5 0-0.5 1850 1900 1950 2000 +14.5 +14.0
LisätiedotI KÄSIVARREN PÄTTIKÄN KIRVESPUU... 1 II VALLIJÄRVEN SUOMIPUU... 3 III. KOMPSIOJÄRVEN MYSTEERIPUU 330 EAA... 5
Sisällysluettelo: I KÄSIVARREN PÄTTIKÄN KIRVESPUU... 1 II VALLIJÄRVEN SUOMIPUU... 3 III. KOMPSIOJÄRVEN MYSTEERIPUU 330 EAA... 5 IV. SANTORIN AIKAINEN TULIVUORIPUU 1679-1526 EAA.... 7 V. SAARISELÄN KELOKIEKKO...
LisätiedotSUOMEN ESIHISTORIA. Esihistoria
Suomen esihistoria / Ulla-Riitta Mikkonen 1 SUOMEN ESIHISTORIA Suomen historia jaetaan esihistoriaan ja historiaan. Esihistoria tarkoittaa sitä aikaa, kun Suomessa ei vielä ollut kristinuskoa. Esihistorian
LisätiedotSELOSTUS MOREENITUTKIMUKSESTA RAUTJÄRVEN KUNNASSA 1978
AK 6i(j M 19/4121/-78/1/10 2 Rautj ärvi H. Seppänen 1978-11-15 SELOSTUS MOREENITUTKIMUKSESTA RAUTJÄRVEN KUNNASSA 1978 Johdanto Tutkimuksen tarkoituksena on ollut selvittää jäätikön liikesuunta Rautjärven
LisätiedotTUUSNIEMEN KARTTA-ALUEEN MAAPERÄ
MAAPERÄKARTTA 1 : 20 000 SELITYS LEHTI 3244 11 TUUSNIEMEN KARTTA-ALUEEN MAAPERÄ Jouko Saarelainen 324409 324412 TUUSJÄRVI PAJUMÄKI 422203 OHTAANNIEMI 422206 RAIVANTAIPALE Tuusniemi 324408 324411 LITMANIEMI
LisätiedotLataa Maan muoto. Lataa. Lataa kirja ilmaiseksi suomalainen Maan muoto Lataa Luettu Kuunnella E-kirja Suomi epub, Pdf, ibook, Kindle, Txt, Doc, Mobi
Lataa Maan muoto Lataa ISBN: 9789525329292 Sivumäärä: 176 Formaatti: PDF Tiedoston koko: 20.71 Mb Maa on parhaiten tunnettu taivaankappale, vaikka emme aina ajattelekaan sitä planeettana planeettojen joukossa.
LisätiedotIPCC 5. ARVIOINTIRAPORTTI OSARAPORTTI 1 ILMASTONMUUTOKSEN TIETEELLINEN TAUSTA
IPCC 5. ARVIOINTIRAPORTTI OSARAPORTTI 1 ILMASTONMUUTOKSEN TIETEELLINEN TAUSTA SISÄLLYSLUETTELO 1. HAVAITUT MUUTOKSET MUUTOKSET ILMAKEHÄSSÄ SÄTEILYPAKOTE MUUTOKSET MERISSÄ MUUTOKSET LUMI- JA JÄÄPEITTEESSÄ
LisätiedotRaamatullinen geologia
Raamatullinen geologia Miten maa sai muodon? Onko maa litteä? Raamatun mukaan maa oli alussa ilman muotoa (Englanninkielisessä käännöksessä), kunnes Jumala erotti maan vesistä. Kuivaa aluetta hän kutsui
LisätiedotMikä muuttuu, kun kasvihuoneilmiö voimistuu? Jouni Räisänen Helsingin yliopiston fysiikan laitos
Mikä muuttuu, kun kasvihuoneilmiö voimistuu? Jouni Räisänen Helsingin yliopiston fysiikan laitos 15.4.2010 Sisältöä Kasvihuoneilmiö Kasvihuoneilmiön voimistuminen Näkyykö kasvihuoneilmiön voimistumisen
LisätiedotOPPILAS. Tehtävä 11. Vaasan kaupungin satamat K11. Tehtävä 1. KULTTUURI
Kuningas Kaarle IX perusti Vaasan kaupungin vuonna 1606. Vaasa oli vilkas kauppakeskus ja Suomen neljänneksi suurin kaupunki. Kaupungissa käytiin muun muassa terva-, piki- ja puutavarakauppaa, ja vaasalaiset
LisätiedotMaaperäkartan käyttöopas Maija Haavisto-Hyvärinen & Harri Kutvonen
Espoo 20.6.2007 Maaperäkartan käyttöopas Maija Haavisto-Hyvärinen & Harri Kutvonen Maaperäkartan käyttöopas Sisällysluettelo 1 JOHDANTO 1 2 MAAPERÄTIETOJEN TARVE 2 2.1 Maankäytön suunnittelu ja rakentaminen
LisätiedotSuomen kallioperä. Erittäin lyhyt ja yksinkertaistava johdatus erittäin pitkään ja monimutkaiseen aiheeseen
Suomen kallioperä Erittäin lyhyt ja yksinkertaistava johdatus erittäin pitkään ja monimutkaiseen aiheeseen Muutama muistettava asia kallioperästämme Suomi sijaitsee Fennoscandian kilpialueella Kilpialue
LisätiedotGeologiset retkeilykohteet Etelä-Espoossa - omatoimisia retkeilykohteita
Geologiset retkeilykohteet Etelä-Espoossa - omatoimisia retkeilykohteita Friisilä Friisinkallio muinaisranta Kuitinmäki Nuottaniemi Matinlahti, rapakivi-siirtolohkareet Tiistilä, pirunpelto Matinkylä Olari
LisätiedotHiiltä varastoituu ekosysteemeihin
Hiiltä varastoituu ekosysteemeihin BIOS 3 jakso 3 Hiili esiintyy ilmakehässä epäorgaanisena hiilidioksidina ja eliöissä orgaanisena hiiliyhdisteinä. Hiili siirtyy ilmakehästä eliöihin ja eliöistä ilmakehään:
LisätiedotKasvin soluhengityksessä vapautuu vesihöyryä. Vettä suodattuu maakerrosten läpi pohjavedeksi. Siirry asemalle: Ilmakehä
Vettä suodattuu maakerrosten läpi pohjavedeksi. Pysy asemalla: Pohjois-Eurooppa Kasvin soluhengityksessä vapautuu vesihöyryä. Sadevettä valuu pintavaluntana vesistöön. Pysy asemalla: Pohjois-Eurooppa Joki
LisätiedotRuoppauksen ja läjityksen ympäristövaikutukset. Aarno Kotilainen, Geologian tutkimuskeskus
Ruoppauksen ja läjityksen ympäristövaikutukset Aarno Kotilainen, Geologian tutkimuskeskus Merenpohjaan kohdistuva toiminta kuten ruoppaus ja läjitys kuormittaa ympäristöä, ja huonosti suunniteltuna ja
LisätiedotNimimerkki: Emajõgi. Mahtoiko kohtu hukkua kun se täyttyi vedestä?
Nimimerkki: Emajõgi I Mahtoiko kohtu hukkua kun se täyttyi vedestä? Jos olisin jäänyt veteen, olisin muuttunut kaihiksi, suomut olisivat nousseet silmiin, äitini olisi pimennossa evät pomppineet lonkista
LisätiedotMERENKURKUN SAARISTO MAAILMANPERINTÖLUETTELOON JO KUULUVAN RUOTSIN KORKEAN RANNIKON TÄYDENNYSALUEEKSI EHDOTETTAVAN KOHTEEN ESITTELY (KÄÄNNÖS) VAASA 20 8 2004 Toimittajat: Leena Rinkineva-Kantola, Susanna
Lisätiedot1. RAKENTAMISEEN SOVELTUVAT ALUEET 2. RAKENTAMINEN VOIDAAN SOVITTAA ALUEELLE 3. RAKENTAMINEN VAARANTAA ALUEEN MAISEMAKUVAN JA YMPÄRISTÖN
MAA VESI ILMA MAANPEITE ELOLLINEN LUONTO RAKENNETTU YMPÄRISTÖ 1. RAKENTAMISEEN SOVELTUVAT ALUEET 2. RAKENTAMINEN VOIDAAN SOVITTAA ALUEELLE 3. RAKENTAMINEN VAARANTAA ALUEEN MAISEMAKUVAN JA YMPÄRISTÖN 4.
LisätiedotAntti Peronius geologi, kullankaivaja
Antti Peronius geologi, kullankaivaja antti.peronius@kullankaivajat.fi Primäärijuoniteoriat - maallikot - kulta tullut läheltä tai kaukaa - räjähdys, tulivuori, asteroidi - jättiläistulva, salaperäinen
LisätiedotVILMA 9A 8.12.2011 MINUN KOTISEUTUNI
VILMA 9A 8.12.2011 MINUN KOTISEUTUNI Yllä on kuvia minusta ja kavereistani, sillä minun mielestäni kotiseutuun kuuluu kaverit ja harrastukset, sillä ilman niitä Perniö olisi tylsä paikka asua. Sijainti
LisätiedotArvoluokka: 2 Pinta-ala: 259,3 Karttalehti:
2551000 2552000 2553000 TUU-13-141 7368000 7369000 7370000 7371000 7371000 7370000 7369000 7368000 ARVOKKAAT TUULI- JA RANTAKERROSTUMAT Tuura -alue Natura 2000 -alue 0 500m 7367000 Karttatuloste Geologian
LisätiedotIlmastonmuutokset skenaariot
Ilmastonmuutokset skenaariot Mistä meneillään oleva lämpeneminen johtuu? Maapallon keskilämpötila on kohonnut ihmiskunnan ilmakehään päästäneiden kasvihuonekaasujen johdosta Kasvihuoneilmiö on elämän kannalta
LisätiedotPohjanmaan ELY-alueen alle 30 vuotiaat työttömät. Pohjanmaan ELY-alueen alle 30 - vuotiaat työttömät kuukauden lopussa
Pohjanmaan ELY-alueen alle 30 vuotiaat työttömät 3000 Pohjanmaan ELY-alueen alle 30 - vuotiaat työttömät kuukauden lopussa 2500 2294 2000 1500 1000 500 0 1 2 3 4 5 6 7 8 9 10 11 12 2009 2010 2011 2012
LisätiedotMaiseman perustekijät Maisemarakenne
Maiseman perustekijät Maisemarakenne Sirpa Törrönen 14.9.2015 Maisemaelementit Maiseman perustekijät Maiseman eri osat - Kartoituksessa tuotettua materiaalia kutsutaan usein perusselvityksiksi - Myös maisemainventointi
LisätiedotTuulioloista Suomen länsirannikolla
Tuulioloista uomen länsirannikolla Achim Drebs 1. Johdanto Tämä selvityksen tarkoitus on antaa lyhyt kuvaus tuulioloista uomen länsirannikolla Hangosta Hailuotoon. Mittauspaikkoja on valittu niin, että
LisätiedotHarjoitustehtävä 6. Harjut ja jäätikköjokien suistot
Harjoitus 6. Harjut ja jäätikköjokien suistot Tehtävä 1. Kävelkää muodostelman päällä, jotta tunnette korkeuserot ja muodon. - Kuinka korkeuserot muodostuivat? Mietittyänne saatte kartan, joka näyttää
LisätiedotNavigointi/suunnistus
Navigointi/suunnistus Aiheita Kartan ja kompassin käyttö Mittakaavat Koordinaatistot Karttapohjoinen/neulapohjoinen Auringon avulla suunnistaminen GPS:n käyttö Reitin/jäljen luonti tietokoneella Reittipisteet
Lisätiedot6. MAAPERÄN VUOKSI SELLAISENAAN RAKENTAMISEEN SOVELTUMATTOMAT ALUEET KAAKKOIS-PIRKANMAAN SEUTUKUNNAN ALUEELLA Yleistä etoa maaperästä
6. MAAPERÄN VUOKSI SELLAISENAAN RAKENTAMISEEN SOVELTUMATTOMAT ALUEET KAAKKOIS-PIRKANMAAN SEUTUKUNNAN ALUEELLA Yleistä etoa maaperästä Maaperä on syntynyt geologisten prosessien tuloksena. Näitä ovat rapautuminen
LisätiedotHelmikuussa 2005 oli normaali talvikeli.
Boris Winterhalter: MIKÄ ILMASTONMUUTOS? Helmikuussa 2005 oli normaali talvikeli. Poikkeukselliset sääolot Talvi 2006-2007 oli Etelä-Suomessa leuto - ennen kuulumatontako? Lontoossa Thames jäätyi monasti
LisätiedotLuku 8. Ilmastonmuutos ja ENSO. Manner 2
Luku 8 Ilmastonmuutos ja ENSO Manner 2 Sisällys ENSO NAO Manner 2 ENSO El Niño ja La Niña (ENSO) ovat normaalista säätilanteesta poikkeavia ilmastohäiriöitä. Ilmiöt aiheutuvat syvänveden hitaista virtauksista
LisätiedotLataa Kuudes sukupuutto - Elizabeth Kolbert. Lataa
Lataa Kuudes sukupuutto - Elizabeth Kolbert Lataa Kirjailija: Elizabeth Kolbert ISBN: 9789523002814 Sivumäärä: 367 Formaatti: PDF Tiedoston koko: 24.57 Mb Pulitzer-voittaja kuvaa sukupuuttoa, jonka näemme
LisätiedotKäsivarren Pättikän lammen pohjamudasta paljastunut Kirvespuu (näyte PAT4973) sijaitsee nykyisen metsänrajan tuntumassa. Kuvassa näkyvä rungon
Käsivarren Pättikän lammen pohjamudasta paljastunut Kirvespuu (näyte PAT4973) sijaitsee nykyisen metsänrajan tuntumassa. Kuvassa näkyvä rungon tyvipätkä on osa pitemmästä noin 15 metrisestä aihkimännystä,
LisätiedotAlustava pohjaveden hallintaselvitys
Alustava pohjaveden hallintaselvitys Ramboll Finland Oy Säterinkatu 6, PL 25 02601 Espoo Finland Puhelin: 020 755 611 Ohivalinta: 020 755 6333 Fax: 020 755 6206 jarno.oinonen@ramboll.fi www.ramboll.fi
LisätiedotENONKOSKI Käkötaipale kiinteistön muinaisjäännösinventointi v. 2011
1 ENONKOSKI Käkötaipale kiinteistön 46-416-2-41 muinaisjäännösinventointi v. 2011 Timo Jussila Timo Sepänmaa Kustantaja: UPM / Sulkavan Palvelut Oy 2 Sisältö: Kansikuva: Perustiedot... 2 Inventointi...
LisätiedotSyventävä esittely Merenkurkun saaristo
Syventävä esittely Merenkurkun saaristo Kuvat: Dragos Alexandrescu, Patricia Rodas, jollei muuta mainita. Nro Kuva Kuvateksti Kertojan käsikirjoitus, sisältö 1 Maailmanperintö yhteistyössä 63 N Korkea
LisätiedotSyysrapsia Ruukissa. Miika Hartikainen, MTT Ruukki
Syysrapsia Ruukissa Miika Hartikainen, MTT Ruukki Syysrapsikokeen taustaa Koepaikkana MTT:n Pohjois-Pohjanmaan tutkimusasema Ruukissa Tarkoitus kokeilla syysrapsin menestymistä tavanomaista viljelyaluettaan
LisätiedotSuomen maantiede 2. luento Suomen kallioperä ja maaperä. kehitysvaiheet merkitys alueellinen levinneisyys
Suomen maantiede 2. luento Suomen kallioperä ja maaperä kehitysvaiheet merkitys alueellinen levinneisyys Suomen kallioperän alkuvaiheet vanhaa: Siuruan gneissi 3,5 miljardia vuotta arkeeinen poimuvuoristo
LisätiedotPäivämäärä 03.04.2014 PAPINKANKAAN KAAVA-ALUE RAKENNETTAVUUSSELVITYS
Päivämäärä 03.04.2014 PAPINKANKAAN KAAVA-ALUE RAKENNETTAVUUSSELVITYS PAPINKANKAAN KAAVA-ALUE RAKENNETTAVUUSSELVITYS Päivämäärä 03.04.2014 Laatija Tarkastaja Iikka Hyvönen Jari Hirvonen SISÄLTÖ 1. YLEISTÄ
LisätiedotHappamat sulfaattimaat ja niiden tunnistaminen. Mirkka Hadzic Suomen ympäristökeskus, SYKE Vesistökunnostusverkoston vuosiseminaari 2018
Happamat sulfaattimaat ja niiden tunnistaminen Mirkka Hadzic Suomen ympäristökeskus, SYKE Vesistökunnostusverkoston vuosiseminaari 2018 Kuva: https://commons.wikimedia.org/wiki/file:litorinameri_5000_eaa.svg
LisätiedotArvoluokka: 2 Pinta-ala: 67,8 ha
3518000 3519000 3520000 TUU-11-094 7254000 7255000 7256000 7257000 7257000 7256000 7255000 7254000 7253000 ARVOKKAAT TUULI- JA RANTAKERROSTUMAT Tuura -alue Natura 2000 -alue 0 500m Karttatuloste Geologian
LisätiedotLEIVONMÄEN KANSALLISPUISTO
LEIVONMÄEN KANSALLISPUISTO LUUPÄÄN LENKIN PAIKKATIETOPOHJAISET TEHTÄVÄT Opettajan ja opiskelijan opas Ilkka Ratinen Opettajankoulutuslaitos Jyväskylän yliopisto Yhteenveto Leivonmäen kansallispuistoon
LisätiedotMerikarvia Korpi-Matti - Puukoski voimajohtolinjan arkeologinen inventointi 2013
Merikarvia Korpi-Matti - Puukoski voimajohtolinjan arkeologinen inventointi 2013 Tiina Vasko 2013 Satakunnan Museo 2 SISÄLLYSLUETTELO Arkisto- ja rekisteritiedot Tiivistelmä Sijaintikartta Linjakartta
LisätiedotTehtdvifr Pyhd-Luoston kansal I ispu istosta
Tehtdvifr Pyhd-Luoston kansal I ispu istosta S@ Etsi vastauksia Pyhii-Luoston kansallispuiston esitteestd ja luontokeskuksen nayttelystri. Apuna voit kriyftrid my6s tietokonetta (esim. www.luontoon.fi
LisätiedotIlmaston kehitys. Mannerjään tilanne
Jääkausi taittui ja mannerjää alkoi sulaa. Luonto toipui ja kasvien ja elänten perässä saapui ihminen. Ihmisen suunta oli pohjoinen, sillä elintila etelässä kävi liian pieneksi. Ilmaston kehitys Jääkauden
LisätiedotIlmastonmuutos ja uudet liiketoimintamahdollisuudet
Ilmastonmuutos ja uudet liiketoimintamahdollisuudet Pirkanmaan yrittäjät By Göran Kari Symlink Technologies Oy 1 Symlink Technologies Oy Ydinajatus ILMASTO YHTEISKUNNAN RAKENNE JA TOIMINTA ILMASTON MUUTOS
LisätiedotRyhmä 5. Ihminen ja Ympäristö Tms. 5 op
Ryhmä 5 Ihminen ja Ympäristö Tms. 5 op Perustiedot Ajankohta: kevätlukukausi, muiden moduulien jälkeen Korvaa: YMPP123 YMPP105 (biologia, avoin yliopisto) Koordinoi: YMP Keskeisin oppiaines.ideointia.
LisätiedotHarjoitustehtävä 1. Kiviä ja muita
Tehtävä 1. Jos kivet voisivat puhua 1 a. Etsi sellainen kivi, josta pidät. - Mistä löysit kivet? - Milloin löysit kiven? - Miksi valitsit juuri tämän kiven? 1 b. Esittele Esittele kivesi. Käyttäkää luovuutta
LisätiedotMikä määrää maapallon sääilmiöt ja ilmaston?
Mikä määrää maapallon sääilmiöt ja ilmaston? Ilmakehä Aurinko lämmittää epätasaisesti maapalloa, joka pyörii kallellaan. Ilmakehä ja sen ominaisuudet vaikuttavat siihen, miten paljon lämpöä poistuu avaruuteen.
LisätiedotKuhmon kiinteiden muinaisjäännösten inventointi 1998
Kuhmon kiinteiden muinaisjäännösten inventointi 1998 Vuonna 1998 Kuhmon kiinteiden muinaisjäännösten inventointi keskittyi Änättijärven rantoihin. Kyseessä oli jatko vuonna 1987 alkaneelle inventointityölle.
LisätiedotMinä päätin itse sitoa ankkurinköyden paikalle, johon laitetaan airot. Kun ankkuri upposi joen pohjaan ja heti
Joki Minä asun omakotitalossa. Talo sijaitsee Kemijärven rannan lähellä. Talon ja rannan välimatka on noin 20 metriä. Tänä keväänä Kemijoen pinnan jää alkoi sulaa aikaisemmin kuin ennen. Kaiken jään sulamisen
LisätiedotIPCC 5. ilmastonmuutoksen tieteellinen tausta
IPCC 5. arviointiraportti osaraportti 1 ilmastonmuutoksen tieteellinen tausta Sisällysluettelo 1. Havaitut muutokset Muutokset ilmakehässä Säteilypakote Muutokset merissä Muutokset lumi- ja jääpeitteessä
LisätiedotTÖRMÄVAARA. Arvoluokka: 2 Pinta-ala: 409,7 ha Karttalehti: Tietokantatunnus: TUU Muodostuma: Rantakerrostuma
2530000 2531000 2532000 7335000 7336000 7337000 7338000 7338000 7337000 7336000 TUU-13-135 7335000 ARVOKKAAT TUULI- JA RANTAKERROSTUMAT Tuura -alue Natura 2000 -alue 0 500m 7334000 Karttatuloste Geologian
LisätiedotInarijärven säännöstelyn sopeuttaminen ilmastonmuutokseen
Inarijärven säännöstelyn sopeuttaminen ilmastonmuutokseen Inarijärven säännöstelyn seurantaryhmä 18.9.2014 Juha Aaltonen @jkaalton Suomen ympäristökeskus Sää muuttuu, ilmasto muuttuu Sää kuvaa maapallon
LisätiedotYmpäristölupahakemus Santahaminan ampumaradat
Ympäristölupahakemus Santahaminan ampumaradat LIITE 6A1 TIEDOT TOIMINNAN SIJAINTIPAIKASTA, YMPÄRISTÖOLOSUHTEISTA, YMPÄRISTÖN LAADUSTA JA ASUTUKSESTA SEKÄ SELVITYS ALUEEN KAAVOITUSTILANTEESTA 1 SIJAINTIPAIKKA
LisätiedotMatkailuvuosi 2016 Matkailun suuralueet sekä maakunnat. 08/06/2017 First name Last name 2
Matkailuvuosi 2016 Matkailun suuralueet sekä maakunnat 08/06/2017 First name 7.6.2017 Last name 2 Ulkomaisten yöpymisten määrä ja osuus kaikista alueen yöpymisistä sekä muutos edellisvuoteen matkailun
LisätiedotTILASTOKATSAUS 4:2015
Tilastokatsaus 6:212 TILASTOKATSAUS 4:2 1 12.8.2 TIETOJA TYÖVOIMASTA JA TYÖTTÖMYYDESTÄ Työvoiman määrä kasvoi 1 3:lla (,9 %) vuoden 213 aikana Vantaalla työvoimaan kuuluvien joukko on suurentunut vuodesta
LisätiedotHarjoitustehtävä 1. Kiviä ja muita
Harjoitus 1. Kiviä ja muita Tehtävä 1. Jos kivet voisivat puhua Oppilaat saavat etsiä mieleisensä kiven. Tehtävä voidaan myös toteuttaa kotinä, jolloin oppilaat ottavat mukaan kiven kotoaan. - Mistä löysit
LisätiedotMiten ilmastonmuutos vaikuttaa liikunnan olosuhteisiin?
Miten ilmastonmuutos vaikuttaa liikunnan olosuhteisiin? Ari Venäläinen Ilmastotutkimus- ja sovellutukset Aineistoa: Ilmatieteen laitos / Ilmasto ja globaalimuutos IPCC ONKO TÄMÄ MENNYTTÄ 1 JA TÄMÄ NYKYISYYTTÄ
LisätiedotKalkkikallion luonnonsuojelualue
Kalkkikallion luonnonsuojelualue Vantaa 2013 Komeaa geologiaa, vaihtelevia elinympäristöjä Kuninkaalassa sijaitseva Kalkkikallio on saanut nimensä alueen kallioperästä löytyvän kalkkikiven mukaan. Kalkkikallion
LisätiedotIPCC 5. ilmastonmuutoksen tieteellinen tausta
IPCC 5. arviointiraportti osaraportti 1: ilmastonmuutoksen tieteellinen tausta Sisällysluettelo 1. Havaitut muutokset Muutokset ilmakehässä Säteilypakote Muutokset merissä Muutokset lumi- ja jääpeitteessä
LisätiedotENONKOSKI Käkötaipale-Valkeislahti Ranta-asemakaava-alueiden muinaisjäännösinventointi v Timo Jussila Hannu Poutiainen
1 ENONKOSKI Käkötaipale-Valkeislahti Ranta-asemakaava-alueiden muinaisjäännösinventointi v. 2011 Timo Jussila Hannu Poutiainen Kustantaja: UPM / Sulkavan Palvelut Oy 2 Sisältö: Kansikuva: Perustiedot...
LisätiedotIlmastonmuutoksen vaikutukset säähän Suomessa
Ilmastonmuutoksen vaikutukset säähän Suomessa Lentosäämeteorologi Antti Pelkonen Ilmatieteen laitos Lento- ja sotilassääyksikkö Tampere-Pirkkalan lentoasema/satakunnan lennosto Ilmankos-kampanja 5.11.2008
LisätiedotMaatalous-metsätieteellinen tiedekunta Metsien ekologia ja käyttö
Helsingin liopisto, 0.5.01 Tehtävä 1: Pisteet /5 pistettä B-OSA, 0 p. Vastaa johdonmukaisesti kokonaisilla lauseilla. Älä litä annettua vastaustilaa! 1. Mitä jäätiköiden etenemisvaiheen merkkejä voit nähdä
LisätiedotKORKEA RANNIKKO MERENKURKUN SAARISTO
Ihminen ja meri Märarygghålet, Björkö, Merenkurkun saaristo, 1949. Maailmanperintö yhteistyössä 63 N Jatkuvaa sopeutumista Märarygghålet, Björkö, Merenkurkun saaristo, 2008. Maailmanperintö yhteistyössä
LisätiedotMerenkurkun luontopolkujen geologinen kartoitus
Länsi-Suomen yksikkö Kokkola Merenkurkun luontopolkujen geologinen kartoitus Jaakko Auri GEOLOGIAN TUTKIMUSKESKUS KUVAILULEHTI Päivämäärä / Dnro 22.10.2009 Tekijät Jaakko Auri Raportin laji Julkinen Toimeksiantaja
LisätiedotINVENTOINTIRAPORTTI Pyhäjoki / Hanhikivi Meriläjitys alueen vedenalainen inventointi 24-25.6.2013
INVENTOINTIRAPORTTI Pyhäjoki / Hanhikivi Meriläjitys alueen vedenalainen inventointi 24-25.6.2013 2/7 Sisällysluettelo 1. Arkisto- ja rekisteritiedot 3 2. Johdanto 4 3. Pyhäjoen alueen ympäristö- ja kulttuurihistoria
Lisätiedot