Syventävä esitelmä. Jääkausi ja maankohoaminen

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "Syventävä esitelmä. Jääkausi ja maankohoaminen"

Transkriptio

1 Syventävä esitelmä. Jääkausi ja maankohoaminen Kuvat: Dragos Alexandrescu, Patricia Rodas, jollei muuta mainita. Nro Kuva Kuvateksti Kertojan käsikirjoitus, sisältö 1 Maailmanperintö yhteistyössä 63 N Korkea Rannikko/ Merenkurkun saaristo Jääkausi ja maankohoaminen 2 Jäinen historia Maankohoaminen leimaa Korkeaa Rannikkoa ja Merenkurkun saaristoa ainutlaatuisella tavalla, ja alue nimettiin maailmanperinnöksi nimenomaan maankohoamisen ja geologisten piirteidensä ansiosta. Maankohoaminen johtuu viime jääkaudesta eli pitkästä ajanjaksosta, jolloin aluetta peitti lähes kolme kilometriä paksu mannerjäätikkö. Kuva: Christina Knookala. 3 Maankohoaminen ja meren aallot ovat muokanneet maailmanperintökohteen maisemaa viime jääkauden jälkeen, ja niiden vuoksi maisema on edelleen jatkuvassa muutoksessa. 4 Maapallon pitkän historian aikana ilmasto on vaihdellut moneen kertaan välillä on ollut lämpimämpiä, välillä kylmempiä kausia. Mannerjäätiköt peittivät kylminä kausina laajoja alueita. Aivan tarkkaan ei tiedetä, miten monta jääkautta maapallolla on ollut, mutta arviolta niitä on ollut noin 40! Tertiäärikauden lopulla (noin kolme miljoonaa vuotta sitten) maapallon lämpötila 1

2 5 Jääkaudet suhteessa aurinkoon laski ja muodostui useita pieniä jäätiköitä. Noin 2,5 miljoonaa vuotta sitten jäätikönmuodostus alkoi tosissaan ja sitä pidetään siirtymäkohtana kvartäärikauteen eli kauteen, jolloin oli useita pitkiä jäätiköitymiskausia/glasiaaleja ja niiden välissä lyhyempiä, lämpimämpiä välikausia/interglasiaaleja. Jääkausi on ollut maapallon tavallisin olotila viime vuoden aikana. Tutkijat eivät tunne kovin hyvin Skandinavian alueen jäätiköitymisiä ennen viime jääkautta eli Veikseliä, joka hävitti tehokkaasti edeltäjiensä eli Elster ja Saale jääkausien jättämät jäljet. Pohjanmaalta on kuitenkin löydetty joitain aiempien jääkausien jälkiä, esim. harjuselänteitä ja moreenikerrostumia Saalejääkaudelta eli Veikseliä edeltäneeltä jaakaudelta, joka alkoi runsaat vuotta sitten. Maailmanperintökohteessa Svedjehamnin lähellä on Saale jääkauden savea ja liejua Veiksel jääkauden moreenin alla. Jäätiköt kasvavat ja mannerjäätiköt muodostuvat viileiden kesien ja leutojen, runsaslumisten talvien ansiosta. Lumi ei ehdi sulaa kesällä. Lumipeite kasvaa ja muuttuu jääksi oman painonsa aiheuttamassa paineessa. Lunta muodostuu ilmakehän vedestä. Ilmakehä saa vetensä merestä. Koska vesi ei palaa mereen, vedenpinta laskee. Viime jääkauden aikana merenpinta laski noin sata metriä. Mannerjäätiköt kasvavat hitaasti. Skandinavian viime jäätiköitymisen aikana tunturijonon jäätiköt laajenivat ja levittäytyivät hitaasti ja kasvoivat yhteen suuremmaksi jääpeitteeksi, mannerjäätiköksi. Näin syntyi myös viimeisimmän Veikseljääkauden mannerjäätikkö. Ilmastonmuutokset vuoden aikaperspektiivissä riippuvat ennen kaikkea maapallon asennon vaihtelusta suhteessa 2

3 aurinkoon. Tämän teorian kehitti 1900 luvun alussa jugoslavialainen astronomi Milutin Milanković ( ). Muita ilmastonmuutoksen syitä voivat olla tulivuorenpurkaukset, meteoriittien iskeytyminen maahan tai ilmansaasteet, jotka estävät auringonsäteiden pääsyä maahan. Lisäksi lämpötila ja ilmakehän kasvihuonekaasujen määrä ovat kytköksissä toisiinsa. Erään teorian mukaan ilmasto voi jäähtyä, jos meren virtaukset muuttavat suuntaansa. Viime jääkausi, Veiksel, kesti runsaat vuotta. Sen kylmin vaihe, jolloin jäämassa oli suurimmillaan, sattui noin vuotta sitten. Pohjois Eurooppaa peitti peräti kolmen kilometrin paksuinen mannerjää. Sen keskus oli Skandinaviassa ja se ulottui Pohjois Saksaan ja Länsi Venäjälle. Samaan aikaan myös suuri osa nykyistä Pohjois Amerikkaa oli jään peitossa, ja jäätiköt laajenivat myös eteläisellä pallonpuoliskolla. Etelämannerta peitti jo silloin mannerjäätikkö, mutta se laajeni tällä kaudella. Korkea Rannikko ja Merenkurkun saaristo eivät kuitenkaan olleet, kuten ei suuri osa Skandinaviaakaan, jään peitossa koko Veiksel jääkauden ajan. Ilmasto vaihteli lämpimämmästä kylmempään ja takaisin. Lämpiminä kausina jää suli osittain. Kasvit ja eläimet pääsivät silloin vaeltamaan jäättömille alueille. Kun ilmasto sitten taas jäähtyi, jäätikkö levisi jäättömillekin alueille. Viimeisin suuri jäätiköityminen alkoi vuotta sitten. Jääkerroksia voidaan tutkia kairaamalla, ja näin saaduista jäänäytteistä voidaan nähdä, miten paljon jää on kasvanut vuosittain ja onko esiintynyt saasteita. Etelämantereen jääkairaukset kertovat maapallon ilmastosta vuoden ajalta! Kuva: Ove Källström. 3

4 6 7 Ihmisiä jääkaudella? Jää liikkeessä Vaasasta 100 kilometriä etelään sijaitseva Susiluola on eräs harvoja tunnettuja, viime jääkaudelta peräisin olevia asuinpaikkoja Pohjoismaissa. Esinelöydöt ja tulisija osoittavat, että täällä asui ihmisiä, luultavasti Neandertalinihmisiä (homo neanderthalensis) jääkauden lämpiminä kausina, interstadiaaleina. He olivat luultavasti tulleet Keski tai Itä Euroopasta vuotta sitten. Terranovan näyttelyssä Pohjanmaan museossa Vaasassa on esillä Susiluolan rekonstruktio. Neandertalinihminen kuoli sukupuuttoon noin vuotta sitten. Laji eli Euroopassa rinnan nykyihmisen (homo sapiens) kanssa noin vuotta. Neandertalinihmisen pää oli suurempi ja vartalo lihaksikkaampi kuin nykyihmisen. Kuva: GTK Mannerjäätä ja jäätiköitä on muodostunut, kun lunta on kertynyt monien vuosien ajan ja se on aikaa myöten muuttunut jääksi. Kun jää on kerännyt riittävästi massaa, se alkaa liikkua hitaasti. Siitä tulee plastista. Jään alareuna kuluttaa kallioperää ja vie mukanaan irtoainesta. Jää kuljettaa irronnutta ainesta reunojaan kohti, johon se kerrostuu moreenina. Jäämassat supistuvat joko sulamalla tai kun niistä irtoaa jäävuoria. Jos jään pintakerroksen eri alueet liikkuvat eri nopeudella, jäätikköön muodostuu suuria halkeamia eli railoja. Joskus se aiheutuu siitä, että jää liukuu kalliokynnystä myöten alaspäin, jolloin pintakerros liikkuu nopeammin kuin muu jää. Koko pinta ei pysy mukana, ja jää halkeaa. Vaikka jää on plastista, se ei kuitenkaan veny miten tahansa. Mannerjäätiköiden lämpötila vaihtelee. Kaikkein alimpana se voi olla lähellä sulamispistettä. Maasta tuleva lämpö sekä jäämassan aiheuttama paine saavat jään sulamaan alapinnaltaan. Jäämassa painuu reunojaan kohti, ja koko jäätikkö liikkuu samalla alustansa päällä. Näin ollen jää on sekä 4

5 8 9 Jään etenemisen jälkiä Valassaaret, Merenkurkun saaristo, 2009 Jää suli nopeasti sisäisessä että ulkoisessa liikkeessä. Kun jää ei ole riittävän paksua, jotta se lähtisi liikkeelle, sitä kutsutaan kuolleeksi jääksi. Kuolleen jään kuoppa eli suppa syntyy, kun esimerkiksi moreeniin hautautunut jäälohkare sulaa. Mannerjään eteneminen on jättänyt jälkensä maisemaan uurteina ja kouruina kallioiden pinnalle, sukkulanmuotoisina drumliineina ja muina moreenimuodostumina sekä suurina siirtolohkareina. Jään irrottama ja kuljettama aines pienistä savihiukkasista suuriin siirtolohkareisiin on paljastunut jään sulettua. Maakerrostumien koostumus johtuu osin siitä, minkä kivilajien yli jää on liukunut ja miten pitkään ja millä tavoin kiviaines on kulkeutunut sekä myös missä jäätikön sulamisvaiheessa kerrostumat ovat muodostuneet. Ennen vanhaan maaston suuria kiviä kutsuttiin hiidenkiviksi. Ihmiset eivät löytäneet luonnollista selitystä kivien sijainnille ja olettivat, että hiidet tai jättiläiset olivat heittäneet ne sinne. Jään aiheuttamien uurteiden ja kourujen suunnasta näkee jään liikesuunnan. Merenkurkun saaristossa jäljet näyttävät, että jään vanhempi kulkusuunta on yleensä käynyt luoteesta kaakkoon ja nuorempi koillisesta lounaaseen. Jäljet näkyvät erityisen selvästi kallioiden sileillä, pyöreillä vastasivuilla. Silokallioiden suojasivut ovat rosoisempia, ja niistä voi usein löytää irtimurtuneiden lohkareiden osia. Mannerjäätikön ja sen sulamisen muodostamia maalajeja kutsutaan glasiaalisiksi maalajeiksi. Ilmasto lämpeni vähitellen ja jää alkoi sulaa yhä nopeammin noin vuotta sitten. Jääpeite oheni samalla kun jäänreuna peräytyi pohjoista ja luodetta kohti. Jääkauden ajatellaan useimmiten päättyneen noin vuotta ennen nykyaikaa, vaikka 5

6 10 Jään sulamisen jälkiä osa Ruotsin Norrlantia oli silloin edelleen jään peitossa. Korkea Rannikko ja Merenkurkun saaristo olivat jäättömiä vuotta sitten. Tunturijonon itäpuolen viimeisetkin jäänrippeet hävisivät vajaat vuotta sitten. Jääkautta seuranneella lämpökaudella ilmasto oli nykyistä leudompi, ja Norjan vuoret olivat luultavasti jäättömiä pitkän aikaa. Viime jääkaudella jäätikkö kasvoi hitaasti mutta suli sitäkin nopeammin. Jää suli ja peräytyi Skandinavian vuorijonoa kohti. Avoveteen ulottuvasta mannerjäästä voi lohjeta osia sulamisprosessin aikana. Jäätiköstä irtoaa osia ja ne jäävät kellumaan veteen jää poikii. Muodostuu jäävuoria, jotka ajelehtivat merivirtojen mukana. Jäävuoret voivat olla erittäin suuria ja aiheuttaa vaaraa merenkululle. Titanic upposi vuonna 1912 törmättyään jäävuoreen. Jäävuoresta on ainoastaan sen huippu näkyvillä ja noin 9/10 on vedenpinnan alapuolella. Kuva: Thomas Birkö. Myös mannerjäätikön sulaminen on jättänyt jälkiä esim. Korkean Rannikon vierinkiviharjut ja Merenkurkun saaristolle tyypilliset De Geer moreenit. Nämä pyykkilautamoreenit ovat moreenimuodostumista nuorimpia, ja ne ovat syntyneet jäätikön reuna alueella jääkauden loppuvaiheessa. Jään sulaessa paikalle jää moreenia eli kiven, soran, hiekan ja hienorakeisemman aineksen seosta, tai sulamisvesi kuljettaa ja lajittaa ne sedimentiksi. Suomen ja Ruotsin kallioperä on suurimmalta osin moreenin peittämää. Moreeni on lajittumatonta maata, joka koostuu aina pienistä savihiukkasista isoihin kiviin. Meren aallot ovat huuhtoneet ja lajittaneet merenpinnan alla maannutta moreenia maankohoamisen myötä. Meren huuhtoman ja huuhtomattoman moreenin raja näkyy erityisen selvästi Korkealla Rannikolla. 6

7 Jääkauden loppuvaiheessa tapahtui siirroksia ja pieniä maanjäristyksiä. Vesimassat joutuivat meressä liikkeeseen, ja aallot pyyhkäisivät maan yli myös ne ovat vaikuttaneet maisemaan. 11 Merenkurkku ja Selkämeri ovat osa Itämerta. Mannerjään sulaminen on vaikuttanut Itämereen, joka on käynyt läpi useita vaiheita Veiksel jääkauden aikana ja sen jälkeen: Aikaisin vaihe, Baltian jääjärvi, ei milloinkaan ulottunut maailmanperintökohteen alueelle, joka oli silloin jään peitossa. Merenkurkun ja Korkean Rannikon alue alkoi vapautua mannerjäästä idästä lähtien. Tätä Itämeren kehitysvaihetta kutsutaan Yoldiamereksi. Sen vesi oli nykyistä Itämerta suolaisempaa. Itämeren seuraava kehitysvaihe oli Ancylusjärvi. Se oli makeavetinen järvi, joka peitti suuren osan Suomea ja Ruotsia. Mannerjäätiköstä oli vielä osia maailmanperintökohteen alueella tämän vaiheen alussa. Etelä Pohjanmaan ylin rantaviiva, metriä merenpinnan yläpuolella, muodostui tämän vaiheen alussa. Mannerjäätiköiden sulaessa valtamerien pinta nousi ja Tanskan salmet avautuivat. Suolavettä pääsi sisään ja meri muuttui jälleen murtovedeksi. Litorinameri näkyy selvästi vihertävien savilajien luonteesta. Kaikki Merenkurkun Suomen puolen muinaisrantavyöhykkeet ja rantakerrostumat ovat peräisin Litorina vaiheesta ja nuorempia kuin vuotta. Jään sulamisvesi kuljetti mukanaan suuret määrät hienoainesta, joka kerrostui savisedimentiksi. Nykyään nämä sedimentit ovat Pohjanlahden rannikkoseutujen hedelmällisimpiä viljelysmaita. Merenkurkun pohjan savikerroksia mittaamalla on saatu selville, että jää peräytyi Merenkurkun alueella jopa metriä vuodessa! Itämeri on ollut jo vuotta sisämeri (eli osa Atlanttia ja Pohjanmerta, joihin Itämeri 7

8 on yhteydessä kapeiden salmien kautta). Itämeren vesi on kylmempää murtovettä. Vesi on jään tavoin muovannut maailmanperinnössä esiintyviä luonnonmuodostumia, esim. paljaaksi huuhtoutuneita pirunpeltoja ja kalottivuorten rinteitä, joihin ovat vaikuttaneet Yoldiameri, Ancylusjärvi, Litorinameri ja myös nykypäivän Itämeri Maankohoaminen jatkuu Maankohoamisen maailmanennätys! Skuleberget, Korkea Rannikko, 2009 Jää painoi maankuorta noin 800 metriä alaspäin. Näin tapahtui sillä kohtaa, jossa Skandinavian mannerjäätikön keskus lepäsi pitkän aikaa ja Korkea Rannikko ja Merenkurkun saaristo kuuluvat molemmat tähän alueeseen. Peräti kolme kilometriä paksu ja suunnattoman painava jäämassa painoi maankuorta alaspäin. Kun paine hellittää, maa palaa alkuperäiseen muotoonsa. Jään sulettua maailmanperintökohteesta maankuori pyrkii nyt takaisin aiempaan asentoonsa. Sulamisen alettua jään paine hellitti vähä vähältä maankuorta vasten. Jo silloin kun jäätikön reuna oli Korkean Rannikon seutuvilla, maa oli kohonnut 500 metriä. Maa kohosi ennätysvauhtia metriä sadassa vuodessa! Siitä kun jäätikön reuna peräytyi Korkealta Rannikolta vuotta sitten, maa on ruotsalaisten tutkijoiden mukaan noussut vielä 286 metriä tähän päivään mennessä. Korkein rantaviiva on siis se maastotaso, jolle Ancylusjärvi ylimmillään ulottui jäätikön sulaessa. Maailman korkein rantaviiva sijaitsee Skulebergetissä, Korkean Rannikon sydämessä. Se on maankohoamisen maailmanennätys 286 metriä vedenpinnan 8

9 yläpuolelle vuodessa, mikä on myös merkitty Skulebergetissä. Korkea Rannikko on Itämerellä ainoa kumpuileva maankohoamisalue, jossa korkeuserot mereen ovat yli 300 metriä. Suomessa korkein rantaviiva sijaitse 210 metriä merenpinnan yläpuolella Etelä Pohjanmaalla ja Keski Suomessa noin 100 kilometriä Merenkurkun saaristosta itään ja kaakkoon. 16 Maa kohosi aluksi nopeasti, yli 100 mm vuodessa, mutta nyt maa nousee maailmanperintökohteessa 8 mm vuodessa. Myös merenpinnan kohoaminen vaikuttaa rantalinjan siirtymiseen. Maankohoaminen on kuitenkin maailmanperintökohtessa ollut mannerjään sulamisen jälkeen aina suurempi kuin merenpinnan nousu, ja niin se on edelleen. Viime jäätiköitymisen aikana mannerjäihin oli sitoutuneena valtavasti vettä, ja merenpinta oli silloin n. 120 metriä nykyistä alempana. Globaalit ilmastonmuutokset vaikuttavat siihen, miten paljon maapallon vedestä on sitoutuneena jäätiköihin, mutta sen lisäksi myös painovoiman muutosten ajatellaan vaikuttavan merenpintaan. Maapallon sisusmassan hidas liikkuminen muuttaa painovoimakenttää. Jokien virtaaman muutokset sekä vedenlämpötilan vaihtelut vaikuttavat myös meriveden volyymiin. 17 Uutta maata, uusi sisämeri Maankohoamisen vuoksi Merenkurkun poikki syntyy maayhteys noin vuoden kuluttua ja Perämerestä tulee Euroopan suurin makeanvedenallas. Maa nousee vielä tuhansia vuosia, mutta nousu hidastuu aikaa myöden. 9

10 Tänään Tulevaisuudessa Lappören, Merenkurkun saaristo, uutta jalkapallokenttää joka vuosi Kahden jääkauden välissä Korkea Rannikko ei muutu yhtä paljon, koska meri on sen rannikolla syvää. Osa saarista kuitenkin kasvaa kiinni mantereeseen. Selät kuroutuvat merestä ja muuttuvat sisäjärviksi. Monet järvet supistuvat sedimenttikerrostumien ja umpeenkasvamisen vuoksi. Sen sijaan Merenkurkun matalassa saaristossa maankohoamiseen liittyvät rantaviivan muutokset ovat todella selkeitä. Uusia karikkoja nousee merestä, saaret yhdistyvät, niemet kasvavat, merenlahdet muuttuvat fladoiksi ja edelleen sisäjärviksi ja kosteikoiksi. Merenkurkun saaristo tarjoaa maailman edustavimman alueen maankohoamisilmiön tutkimiseen alavassa moreenisaaristossa! Erityisen merkittäviä ovat suuret De Geer moreenialueet ja siirtolohkarekentät. Kuva: Helifoto. Merestä nousee jatkossakin laajoja maaaloja. Tätä nykyä maapinta ala kasvaa neliökilometrin eli 100 hehtaaria vuodessa, mikä vastaa noin 150 jalkapallokenttää vuodessa. Vesijättö, kuten sitä kutsutaan, tuo Suomelle vuosisadassa noin neliökilometriä uutta maata. Kaksi kolmasosaa on peräisin varsinaisesta maankohoamisesta ja sedimentaatio selittää loput. Kolmasosa vesijättömaista sijaitsee ruotsinkielisellä Pohjanmaalla. Kuva: GTK Elämme geologisin termein holoseeni kautta eli jääkausien välistä aikaa, interglasiaalia, jonka pituudesta meillä ei ole tarkkaa tietoa. Aiemmat interglasiaalit ovat kestäneet vuotta. Tutkijat uskovat, että seuraava jääkausi kestää kauemman, ehkä vuotta. He perustavat 10

11 näkemyksensä tutkimukseen, jossa arvioitiin auringonsäteilyn vaihtelua tulevaisuudessa. Se osoittaa, että jääkausi on luonnon ilmastonmuutosten vuoksi epätodennäköinen lähivuosituhansien aikana. Tätä käsitystä vahvistaa jossain määrin myös maapallon lämpeneminen hiilidioksidipäästöjen vuoksi. Ilmasto on vaihdellut useasti sen jälkeen, kun viimeisetkin mannerjäätikön jäänteet sulivat noin vuotta sitten. Lämpökaudella vuotta sitten keskilämpötila oli 1,5 2 astetta nykyistä korkeampi. Sen jälkeen lämpötila laski ja tuntureille muodostui jäätiköitä. Pikku jääkausi vallitsi 1400 luvun puolivälistä 1800 luvun puoliväliin. Ilmasto oli silloin kylmempi ja jäätiköiden koko kasvoi. Sen jälkeen tuli jälleen leudompaa, ja jäätiköiden koko on pienentynyt tai ne ovat hävinneet kokonaan. Ruotsin vuoristossa on kuitenkin vielä muutamia jäätiköitä mm. Sylarna vuorilla ja Norra Storfjället vuorella. Seuraavan vuoden aikana saamme leveysasteillemme auringonsäteilyä tasaisemmin kuin viime vuosimiljoonan aikana." André Berger, ilmastotutkija. Kuva: Ulvön, Anja Sundberg, Maailmanperintö yhteistyössä 63 N Korkea Rannikko/ Merenkurkun saaristo 23 11

FAKTAT M1. Maankohoaminen

FAKTAT M1. Maankohoaminen Teema 3. Nousemme koko ajan FAKTAT. Maankohoaminen Jääpeite oli viime jääkauden aikaan paksuimmillaan juuri Korkean Rannikon ja Merenkurkun saariston yllä. Jään paksuudeksi arvioidaan vähintään kolme kilometriä.

Lisätiedot

- Opettele ilmansuunnat (s. 17) ja yleisimmät karttamerkit (s. 20).

- Opettele ilmansuunnat (s. 17) ja yleisimmät karttamerkit (s. 20). 1 Kartat (kpl 2) - Opettele ilmansuunnat (s. 17) ja yleisimmät karttamerkit (s. 20). - Mittakaava kertoo, kuinka paljon kohteita on pienennetty. Mittakaava 1: 20 00 tarkoittaa, että 1 cm kartalla on 20

Lisätiedot

Syventävä esitelmä. Kuvat: Dragos Alexandrescu, Patricia Rodas, jollei muuta mainita. Nro Kuva Kuvateksti Kertojan käsikirjoitus, sisältö

Syventävä esitelmä. Kuvat: Dragos Alexandrescu, Patricia Rodas, jollei muuta mainita. Nro Kuva Kuvateksti Kertojan käsikirjoitus, sisältö Syventävä esitelmä. Maiseman geologinen kehitys Kuvat: Dragos Alexandrescu, Patricia Rodas, jollei muuta mainita. Nro Kuva Kuvateksti Kertojan käsikirjoitus, sisältö 1 Maailmanperintö yhteistyössä 63 N

Lisätiedot

Nro Kuva Kuvateksti Kertojan käsikirjoitus, sisältö. maailmanperintö. yhteistyössä 63 N. Korkea Rannikko/ Merenkurkun saaristo

Nro Kuva Kuvateksti Kertojan käsikirjoitus, sisältö. maailmanperintö. yhteistyössä 63 N. Korkea Rannikko/ Merenkurkun saaristo Syventävä esitelmä Yhteinen maailmanperintö Kuvat: Dragos Alexandrescu, Patricia Rodas, jollei muuta mainita. Nro Kuva Kuvateksti Kertojan käsikirjoitus, sisältö 1 Maailmanperintö yhteistyössä 63 N Korkea

Lisätiedot

Hautausmaa julkisena ja toiminnallisena tilana

Hautausmaa julkisena ja toiminnallisena tilana Siikaniemi 26. 27.10. 2010 Hautausmaa julkisena ja toiminnallisena tilana Salpausselän haasteet ja mahdollisuudet Mari Aartolahti http://fi.wikipedia.org/wiki/salpaussel%c3%a4t Salpausselät Salpausselät

Lisätiedot

Luvut 4 5. Jääkaudella mannerjää peitti koko Pohjolan. Salpausselät ja harjut syntyivät mannerjäätikön sulaessa. KM Suomi Luku 4 5

Luvut 4 5. Jääkaudella mannerjää peitti koko Pohjolan. Salpausselät ja harjut syntyivät mannerjäätikön sulaessa. KM Suomi Luku 4 5 Luvut 4 5 Jääkaudella mannerjää peitti koko Pohjolan Salpausselät ja harjut syntyivät mannerjäätikön sulaessa Ennakkokäsityksiä 1. Voiko kylmä talvi kertoa jääkauden alkamisesta? 2. Miten paljon kylmempää

Lisätiedot

GEOLOGIA. Evon luonto-opas

GEOLOGIA. Evon luonto-opas Evon luonto-oppaan tekemiseen on saatu EU:n Life Luonto -rahoitustukea GEOLOGIA Korkokuva Evon Natura 2000 -alueen pohjois-, itä- ja länsireunoilla maasto kohoaa aina 180 m meren pinnan yläpuolelle asti.

Lisätiedot

Yyterin luonto Geologia ja maankohoaminen. Teksti: Marianna Kuusela (2014) Toimitus: Anu Pujola (2015)

Yyterin luonto Geologia ja maankohoaminen. Teksti: Marianna Kuusela (2014) Toimitus: Anu Pujola (2015) Yyterin luonto Geologia ja maankohoaminen Teksti: Marianna Kuusela (2014) Toimitus: Anu Pujola (2015) Yyterin alueen peruskallio on muodostunut hiekkakivestä Kallioperä on maapallon kiinteä kuori, joka

Lisätiedot

Pitkän aikavälin ympäristömuutokset Pohjanlahdella geologiset aineistot. Aarno Kotilainen (GTK)

Pitkän aikavälin ympäristömuutokset Pohjanlahdella geologiset aineistot. Aarno Kotilainen (GTK) Pitkän aikavälin ympäristömuutokset Pohjanlahdella geologiset aineistot Aarno Kotilainen (GTK) Nuori Pohjanlahti Pohjanlahti ja koko Itämeren allas oli jopa 3 km paksun mannerjäätikön peitossa viimeisimmän

Lisätiedot

Geologian päivän retki Hanhikivelle 26.9.2010

Geologian päivän retki Hanhikivelle 26.9.2010 Geologian päivän retki Hanhikivelle 26.9.2010 Olli-Pekka Siira FM geologi www.aapa.fi Miten tulivuoret liittyvät Hanhikivenniemen kallioperään? Hanhikivenniemen alueen peruskallioperä syntyi alkuaan tulivuorenpurkauksista,

Lisätiedot

Itämeri-tietopaketti Mitat ominaispiirteet alueet

Itämeri-tietopaketti Mitat ominaispiirteet alueet Itämeri-tietopaketti Mitat ominaispiirteet alueet 25/6/2014 Eija Rantajärvi Vivi Fleming-Lehtinen Itämeri tietopaketti 1. Tietopaketin yleisesittely ja käsitteitä 2. Havainnoinnin yleisesittely 3. Havainnointikoulutus:

Lisätiedot

JÄÄKAUDEN JÄLJET SUOMEN MAAPERÄSSÄ OLLI RUTH, YLIOPISTONLEHTORI GEOTIETEIDEN JA MAANTIETEEN LAITOS

JÄÄKAUDEN JÄLJET SUOMEN MAAPERÄSSÄ OLLI RUTH, YLIOPISTONLEHTORI GEOTIETEIDEN JA MAANTIETEEN LAITOS JÄÄKAUDEN JÄLJET SUOMEN MAAPERÄSSÄ OLLI RUTH, YLIOPISTONLEHTORI GEOTIETEIDEN JA MAANTIETEEN LAITOS Pohjois-Euroopan mannerjäätiköiden laajimmat levinneisyydet ja reuna-asemat Jäätiköitymishistorialla keskeinen

Lisätiedot

ROKUA - JÄÄKAUDEN TYTÄR

ROKUA - JÄÄKAUDEN TYTÄR ROKUA - JÄÄKAUDEN TYTÄR Jari Nenonen Geologian päivä 30.08.2014 Rokua Geopark Rokua on Osa pitkää Ilomantsista Ouluun ja Hailuotoon kulkevaa harjujaksoa, joka kerrostui mannerjäätikön sulaessa noin 12

Lisätiedot

Suomen kallioperä. Svekofenniset kivilajit eli Etelä- ja Keski-Suomen synty

Suomen kallioperä. Svekofenniset kivilajit eli Etelä- ja Keski-Suomen synty Suomen kallioperä Svekofenniset kivilajit eli Etelä- ja Keski-Suomen synty Svekofenninen orogenia Pääosin 1900 1875 miljoonaa vuotta vanha Pohjoisreunaltaan osin 1930 1910 miljoonaa vuotta Orogenia ja

Lisätiedot

Johtuuko tämä ilmastonmuutoksesta? - kasvihuoneilmiön voimistuminen vaikutus sääolojen vaihteluun

Johtuuko tämä ilmastonmuutoksesta? - kasvihuoneilmiön voimistuminen vaikutus sääolojen vaihteluun Johtuuko tämä ilmastonmuutoksesta? - kasvihuoneilmiön voimistuminen vaikutus sääolojen vaihteluun Jouni Räisänen Helsingin yliopiston fysiikan laitos 15.1.2010 Vuorokauden keskilämpötila Talvi 2007-2008

Lisätiedot

Puruveden kehitys ja erityispiirteet. Puruvesi-seminaari 6.8.2011 Heikki Simola Itä-Suomen yliopisto

Puruveden kehitys ja erityispiirteet. Puruvesi-seminaari 6.8.2011 Heikki Simola Itä-Suomen yliopisto Puruveden kehitys ja erityispiirteet Puruvesi-seminaari 6.8.2011 Heikki Simola Itä-Suomen yliopisto PURUVESI KARU JA KIRKASVETINEN SUURJÄRVI Sekä Puruvesi että Pyhäjärvi ovat kirkasvetisiä suurjärviä,

Lisätiedot

1. Vuotomaa (massaliikunto)

1. Vuotomaa (massaliikunto) 1. Vuotomaa (massaliikunto) Vuotomaa on yksi massaliikuntojen monista muodoista Tässä ilmiössä (usein vettynyt) maa aines valuu rinnetta alaspa in niin hitaasti, etta sen voi huomata vain rinteen pinnan

Lisätiedot

ILMASTONMUUTOS ARKTISILLA ALUEILLA

ILMASTONMUUTOS ARKTISILLA ALUEILLA YK:n Polaari-vuosi ILMASTONMUUTOS ARKTISILLA ALUEILLA Ilmastonmuutos on vakavin ihmiskuntaa koskaan kohdannut ympärist ristöuhka. Ilmastonmuutos vaikuttaa erityisen voimakkaasti arktisilla alueilla. Vaikutus

Lisätiedot

Hydrologia. Routa routiminen

Hydrologia. Routa routiminen Hydrologia L9 Routa Routa routiminen Routaantuminen = maaveden jäätyminen maahuokosissa Routa = routaantumisesta aiheutunut maan kovettuminen Routiminen = maanpinnan liikkuminen tai maan fysikaalisten

Lisätiedot

Maailmanperintöalueen moreenimuodostumien kartoitus Vaasan saaristossa Niko Putkinen, Maiju Ikonen, Olli Breilin

Maailmanperintöalueen moreenimuodostumien kartoitus Vaasan saaristossa Niko Putkinen, Maiju Ikonen, Olli Breilin Länsi-Suomen yksikkö 16.5.2011 Kokkola Maailmanperintöalueen moreenimuodostumien kartoitus Vaasan saaristossa Niko Putkinen, Maiju Ikonen, Olli Breilin GEOLOGIAN TUTKIMUSKESKUS KUVAILULEHTI 16.05.2011/L/289/42/2010

Lisätiedot

Tiivistelmä: kappaleet 1-8 ja 10-11

Tiivistelmä: kappaleet 1-8 ja 10-11 Tiivistelmä: kappaleet 1-8 ja 10-11 Suomi on pohjoinen valtio (kpl1) - Suomessa on 6 lääniä, joihin kuuluu 19 maakuntaa - Forssa kuuluu Kanta-Hämeen maakuntaan, joka puolestaan kuuluu Etelä-Suomen lääniin

Lisätiedot

1 KOKEMÄENJOEN SUISTON MAAPERÄN SYNTYHISTORIA

1 KOKEMÄENJOEN SUISTON MAAPERÄN SYNTYHISTORIA 1 KOKEMÄENJOEN SUISTON MAAPERÄN SYNTYHISTORIA Porin alueen maaperä on Suomen oloissa erityislaatuinen. Poikkeuksellisen paksun maaperäpeitteen syntyyn on vaikuttanut hiekkakiven hauras rakenne. Hiekkakivi

Lisätiedot

Maankohoaminen saaristossa

Maankohoaminen saaristossa Maankohoaminen saaristossa KALVOSARJA 4 1) Ylempi ilmakuva esittää rantaviivaa 1940 luvun loppupuolelta läheltä Siiponjoen suistoa. Maankohoaminen ja joen mereen kuljettama irtain maaaines siirtää rantaviivaa

Lisätiedot

TURUN YLIOPISTO GEOLOGIAN PÄÄSYKOE 27.5.2014

TURUN YLIOPISTO GEOLOGIAN PÄÄSYKOE 27.5.2014 TURUN YLIOPISTO GEOLOGIAN PÄÄSYKOE 27.5.2014 1. Laattatektoniikka (10 p.) Mitä tarkoittavat kolmiot ja pisteet alla olevassa kuvassa? Millä tavalla Islanti, Chile, Japani ja Itä-Afrikka eroavat laattatektonisesti

Lisätiedot

Ilmastonmuutos ja ilmastomallit

Ilmastonmuutos ja ilmastomallit Ilmastonmuutos ja ilmastomallit Jouni Räisänen, Helsingin yliopiston Fysikaalisten tieteiden laitos FORS-iltapäiväseminaari 2.6.2005 Esityksen sisältö Peruskäsitteitä: luonnollinen kasvihuoneilmiö kasvihuoneilmiön

Lisätiedot

kansi Luku 1 Suomi on osa Pohjolaa KM Suomi Luku 1

kansi Luku 1 Suomi on osa Pohjolaa KM Suomi Luku 1 kansi Luku 1 Suomi on osa Pohjolaa Suomen sijainti Mitkä a) leveyspiirit b) pituuspiirit rajaavat Suomea? Mitkä valtiot luetaan pohjoismaihin? Suomi, Ruotsi, Islanti, Tanska ja Norja. Fennoskandia on laaja

Lisätiedot

Turun yliopisto Nimi: Henkilötunnus: Geologian pääsykoe 28.5.2015

Turun yliopisto Nimi: Henkilötunnus: Geologian pääsykoe 28.5.2015 Seuraavassa on kolmekymmentä kysymystä, joista jokainen sisältää neljä väittämää. Tehtävänäsi on määritellä se, mitkä kunkin kysymyksen neljästä väittämästä ovat tosia ja mitkä ovat epätosia. Kustakin

Lisätiedot

Maanpinnan kallistumien Satakunnassa

Maanpinnan kallistumien Satakunnassa Ennen maan pinnan asettumista lepotilaansa, eri paikkakunnat kohoavat erilaisilla nopeuksilla. Maan kohoaminen ilmeisesti sitä nopeampaa, mitä syvemmällä maan kamara ollut. Pohjanlahden nopea nousu verrattuna

Lisätiedot

Suomen metsien kasvutrendit

Suomen metsien kasvutrendit Metlan tutkimus 3436, vetäjänä prof. Kari Mielikäinen: Suomen metsien kasvutrendit Suomen metsien kokonaiskasvu on lisääntynyt 1970-luvulta lähes 70 %. Osa lisäyksestä aiheutuu metsien käsittelystä ja

Lisätiedot

Arvoluokka: 1 Pinta-ala: 206,6 ha

Arvoluokka: 1 Pinta-ala: 206,6 ha 2487000 2488000 2489000 7366000 7367000 7368000 7369000 7369000 7368000 7367000 7366000 7365000 ARVOKKAAT TUULI- JA RANTAKERROSTUMAT Tuura -alue Natura 2000 -alue 0 500m Karttatuloste Geologian tutkimuskeskus

Lisätiedot

Georetki Rautalammilla 11.9. 2011

Georetki Rautalammilla 11.9. 2011 Georetki Rautalammilla 11.9. 2011 Näköala Kilpimäeltä pohjoiseen. Hannu Rönty Hetteisenlampi Liimattalanharjun juurella. GEORETKEN KOHTEET 1. Kilpimäki Kilpimäki on kolmisen kilometriä Rautalammin kirkonkylän

Lisätiedot

Ilmastonmuutoksesta. Lea saukkonen Ilmatieteen laitos

Ilmastonmuutoksesta. Lea saukkonen Ilmatieteen laitos Ilmastonmuutoksesta ja sään ääri ri-ilmiöistä Lea saukkonen Ilmatieteen laitos 9.12.2008 Havaittu globaali lämpötilan muutos 9.12.2008 2 Havaitut lämpötilan muutokset mantereittain Sinisellä vain luonnollinen

Lisätiedot

Suomen kallioperä. Arkeeinen aika eli 2500 miljoonaa vuotta vanhemmat tapahtumat

Suomen kallioperä. Arkeeinen aika eli 2500 miljoonaa vuotta vanhemmat tapahtumat Suomen kallioperä Arkeeinen aika eli 2500 miljoonaa vuotta vanhemmat tapahtumat Arkeeinen alue Arkeeinen = 4000 2500 miljoonaa vuotta sitten Pääosa Itä- ja Pohjois-Suomesta Ensimmäinen päävaihe 2840 2790

Lisätiedot

Mistä tiedämme ihmisen muuttavan ilmastoa? Jouni Räisänen, Helsingin yliopiston fysiikan laitos

Mistä tiedämme ihmisen muuttavan ilmastoa? Jouni Räisänen, Helsingin yliopiston fysiikan laitos Mistä tiedämme ihmisen muuttavan ilmastoa? Jouni Räisänen, Helsingin yliopiston fysiikan laitos 19.4.2010 Huono lähestymistapa Poikkeama v. 1961-1990 keskiarvosta +0.5 0-0.5 1850 1900 1950 2000 +14.5 +14.0

Lisätiedot

I KÄSIVARREN PÄTTIKÄN KIRVESPUU... 1 II VALLIJÄRVEN SUOMIPUU... 3 III. KOMPSIOJÄRVEN MYSTEERIPUU 330 EAA... 5

I KÄSIVARREN PÄTTIKÄN KIRVESPUU... 1 II VALLIJÄRVEN SUOMIPUU... 3 III. KOMPSIOJÄRVEN MYSTEERIPUU 330 EAA... 5 Sisällysluettelo: I KÄSIVARREN PÄTTIKÄN KIRVESPUU... 1 II VALLIJÄRVEN SUOMIPUU... 3 III. KOMPSIOJÄRVEN MYSTEERIPUU 330 EAA... 5 IV. SANTORIN AIKAINEN TULIVUORIPUU 1679-1526 EAA.... 7 V. SAARISELÄN KELOKIEKKO...

Lisätiedot

SUOMEN ESIHISTORIA. Esihistoria

SUOMEN ESIHISTORIA. Esihistoria Suomen esihistoria / Ulla-Riitta Mikkonen 1 SUOMEN ESIHISTORIA Suomen historia jaetaan esihistoriaan ja historiaan. Esihistoria tarkoittaa sitä aikaa, kun Suomessa ei vielä ollut kristinuskoa. Esihistorian

Lisätiedot

SELOSTUS MOREENITUTKIMUKSESTA RAUTJÄRVEN KUNNASSA 1978

SELOSTUS MOREENITUTKIMUKSESTA RAUTJÄRVEN KUNNASSA 1978 AK 6i(j M 19/4121/-78/1/10 2 Rautj ärvi H. Seppänen 1978-11-15 SELOSTUS MOREENITUTKIMUKSESTA RAUTJÄRVEN KUNNASSA 1978 Johdanto Tutkimuksen tarkoituksena on ollut selvittää jäätikön liikesuunta Rautjärven

Lisätiedot

TUUSNIEMEN KARTTA-ALUEEN MAAPERÄ

TUUSNIEMEN KARTTA-ALUEEN MAAPERÄ MAAPERÄKARTTA 1 : 20 000 SELITYS LEHTI 3244 11 TUUSNIEMEN KARTTA-ALUEEN MAAPERÄ Jouko Saarelainen 324409 324412 TUUSJÄRVI PAJUMÄKI 422203 OHTAANNIEMI 422206 RAIVANTAIPALE Tuusniemi 324408 324411 LITMANIEMI

Lisätiedot

Lataa Maan muoto. Lataa. Lataa kirja ilmaiseksi suomalainen Maan muoto Lataa Luettu Kuunnella E-kirja Suomi epub, Pdf, ibook, Kindle, Txt, Doc, Mobi

Lataa Maan muoto. Lataa. Lataa kirja ilmaiseksi suomalainen Maan muoto Lataa Luettu Kuunnella E-kirja Suomi epub, Pdf, ibook, Kindle, Txt, Doc, Mobi Lataa Maan muoto Lataa ISBN: 9789525329292 Sivumäärä: 176 Formaatti: PDF Tiedoston koko: 20.71 Mb Maa on parhaiten tunnettu taivaankappale, vaikka emme aina ajattelekaan sitä planeettana planeettojen joukossa.

Lisätiedot

IPCC 5. ARVIOINTIRAPORTTI OSARAPORTTI 1 ILMASTONMUUTOKSEN TIETEELLINEN TAUSTA

IPCC 5. ARVIOINTIRAPORTTI OSARAPORTTI 1 ILMASTONMUUTOKSEN TIETEELLINEN TAUSTA IPCC 5. ARVIOINTIRAPORTTI OSARAPORTTI 1 ILMASTONMUUTOKSEN TIETEELLINEN TAUSTA SISÄLLYSLUETTELO 1. HAVAITUT MUUTOKSET MUUTOKSET ILMAKEHÄSSÄ SÄTEILYPAKOTE MUUTOKSET MERISSÄ MUUTOKSET LUMI- JA JÄÄPEITTEESSÄ

Lisätiedot

Raamatullinen geologia

Raamatullinen geologia Raamatullinen geologia Miten maa sai muodon? Onko maa litteä? Raamatun mukaan maa oli alussa ilman muotoa (Englanninkielisessä käännöksessä), kunnes Jumala erotti maan vesistä. Kuivaa aluetta hän kutsui

Lisätiedot

Mikä muuttuu, kun kasvihuoneilmiö voimistuu? Jouni Räisänen Helsingin yliopiston fysiikan laitos

Mikä muuttuu, kun kasvihuoneilmiö voimistuu? Jouni Räisänen Helsingin yliopiston fysiikan laitos Mikä muuttuu, kun kasvihuoneilmiö voimistuu? Jouni Räisänen Helsingin yliopiston fysiikan laitos 15.4.2010 Sisältöä Kasvihuoneilmiö Kasvihuoneilmiön voimistuminen Näkyykö kasvihuoneilmiön voimistumisen

Lisätiedot

OPPILAS. Tehtävä 11. Vaasan kaupungin satamat K11. Tehtävä 1. KULTTUURI

OPPILAS. Tehtävä 11. Vaasan kaupungin satamat K11. Tehtävä 1. KULTTUURI Kuningas Kaarle IX perusti Vaasan kaupungin vuonna 1606. Vaasa oli vilkas kauppakeskus ja Suomen neljänneksi suurin kaupunki. Kaupungissa käytiin muun muassa terva-, piki- ja puutavarakauppaa, ja vaasalaiset

Lisätiedot

Maaperäkartan käyttöopas Maija Haavisto-Hyvärinen & Harri Kutvonen

Maaperäkartan käyttöopas Maija Haavisto-Hyvärinen & Harri Kutvonen Espoo 20.6.2007 Maaperäkartan käyttöopas Maija Haavisto-Hyvärinen & Harri Kutvonen Maaperäkartan käyttöopas Sisällysluettelo 1 JOHDANTO 1 2 MAAPERÄTIETOJEN TARVE 2 2.1 Maankäytön suunnittelu ja rakentaminen

Lisätiedot

Suomen kallioperä. Erittäin lyhyt ja yksinkertaistava johdatus erittäin pitkään ja monimutkaiseen aiheeseen

Suomen kallioperä. Erittäin lyhyt ja yksinkertaistava johdatus erittäin pitkään ja monimutkaiseen aiheeseen Suomen kallioperä Erittäin lyhyt ja yksinkertaistava johdatus erittäin pitkään ja monimutkaiseen aiheeseen Muutama muistettava asia kallioperästämme Suomi sijaitsee Fennoscandian kilpialueella Kilpialue

Lisätiedot

Geologiset retkeilykohteet Etelä-Espoossa - omatoimisia retkeilykohteita

Geologiset retkeilykohteet Etelä-Espoossa - omatoimisia retkeilykohteita Geologiset retkeilykohteet Etelä-Espoossa - omatoimisia retkeilykohteita Friisilä Friisinkallio muinaisranta Kuitinmäki Nuottaniemi Matinlahti, rapakivi-siirtolohkareet Tiistilä, pirunpelto Matinkylä Olari

Lisätiedot

Hiiltä varastoituu ekosysteemeihin

Hiiltä varastoituu ekosysteemeihin Hiiltä varastoituu ekosysteemeihin BIOS 3 jakso 3 Hiili esiintyy ilmakehässä epäorgaanisena hiilidioksidina ja eliöissä orgaanisena hiiliyhdisteinä. Hiili siirtyy ilmakehästä eliöihin ja eliöistä ilmakehään:

Lisätiedot

Kasvin soluhengityksessä vapautuu vesihöyryä. Vettä suodattuu maakerrosten läpi pohjavedeksi. Siirry asemalle: Ilmakehä

Kasvin soluhengityksessä vapautuu vesihöyryä. Vettä suodattuu maakerrosten läpi pohjavedeksi. Siirry asemalle: Ilmakehä Vettä suodattuu maakerrosten läpi pohjavedeksi. Pysy asemalla: Pohjois-Eurooppa Kasvin soluhengityksessä vapautuu vesihöyryä. Sadevettä valuu pintavaluntana vesistöön. Pysy asemalla: Pohjois-Eurooppa Joki

Lisätiedot

Ruoppauksen ja läjityksen ympäristövaikutukset. Aarno Kotilainen, Geologian tutkimuskeskus

Ruoppauksen ja läjityksen ympäristövaikutukset. Aarno Kotilainen, Geologian tutkimuskeskus Ruoppauksen ja läjityksen ympäristövaikutukset Aarno Kotilainen, Geologian tutkimuskeskus Merenpohjaan kohdistuva toiminta kuten ruoppaus ja läjitys kuormittaa ympäristöä, ja huonosti suunniteltuna ja

Lisätiedot

Nimimerkki: Emajõgi. Mahtoiko kohtu hukkua kun se täyttyi vedestä?

Nimimerkki: Emajõgi. Mahtoiko kohtu hukkua kun se täyttyi vedestä? Nimimerkki: Emajõgi I Mahtoiko kohtu hukkua kun se täyttyi vedestä? Jos olisin jäänyt veteen, olisin muuttunut kaihiksi, suomut olisivat nousseet silmiin, äitini olisi pimennossa evät pomppineet lonkista

Lisätiedot

MERENKURKUN SAARISTO MAAILMANPERINTÖLUETTELOON JO KUULUVAN RUOTSIN KORKEAN RANNIKON TÄYDENNYSALUEEKSI EHDOTETTAVAN KOHTEEN ESITTELY (KÄÄNNÖS) VAASA 20 8 2004 Toimittajat: Leena Rinkineva-Kantola, Susanna

Lisätiedot

1. RAKENTAMISEEN SOVELTUVAT ALUEET 2. RAKENTAMINEN VOIDAAN SOVITTAA ALUEELLE 3. RAKENTAMINEN VAARANTAA ALUEEN MAISEMAKUVAN JA YMPÄRISTÖN

1. RAKENTAMISEEN SOVELTUVAT ALUEET 2. RAKENTAMINEN VOIDAAN SOVITTAA ALUEELLE 3. RAKENTAMINEN VAARANTAA ALUEEN MAISEMAKUVAN JA YMPÄRISTÖN MAA VESI ILMA MAANPEITE ELOLLINEN LUONTO RAKENNETTU YMPÄRISTÖ 1. RAKENTAMISEEN SOVELTUVAT ALUEET 2. RAKENTAMINEN VOIDAAN SOVITTAA ALUEELLE 3. RAKENTAMINEN VAARANTAA ALUEEN MAISEMAKUVAN JA YMPÄRISTÖN 4.

Lisätiedot

Antti Peronius geologi, kullankaivaja

Antti Peronius geologi, kullankaivaja Antti Peronius geologi, kullankaivaja antti.peronius@kullankaivajat.fi Primäärijuoniteoriat - maallikot - kulta tullut läheltä tai kaukaa - räjähdys, tulivuori, asteroidi - jättiläistulva, salaperäinen

Lisätiedot

VILMA 9A 8.12.2011 MINUN KOTISEUTUNI

VILMA 9A 8.12.2011 MINUN KOTISEUTUNI VILMA 9A 8.12.2011 MINUN KOTISEUTUNI Yllä on kuvia minusta ja kavereistani, sillä minun mielestäni kotiseutuun kuuluu kaverit ja harrastukset, sillä ilman niitä Perniö olisi tylsä paikka asua. Sijainti

Lisätiedot

Arvoluokka: 2 Pinta-ala: 259,3 Karttalehti:

Arvoluokka: 2 Pinta-ala: 259,3 Karttalehti: 2551000 2552000 2553000 TUU-13-141 7368000 7369000 7370000 7371000 7371000 7370000 7369000 7368000 ARVOKKAAT TUULI- JA RANTAKERROSTUMAT Tuura -alue Natura 2000 -alue 0 500m 7367000 Karttatuloste Geologian

Lisätiedot

Ilmastonmuutokset skenaariot

Ilmastonmuutokset skenaariot Ilmastonmuutokset skenaariot Mistä meneillään oleva lämpeneminen johtuu? Maapallon keskilämpötila on kohonnut ihmiskunnan ilmakehään päästäneiden kasvihuonekaasujen johdosta Kasvihuoneilmiö on elämän kannalta

Lisätiedot

Pohjanmaan ELY-alueen alle 30 vuotiaat työttömät. Pohjanmaan ELY-alueen alle 30 - vuotiaat työttömät kuukauden lopussa

Pohjanmaan ELY-alueen alle 30 vuotiaat työttömät. Pohjanmaan ELY-alueen alle 30 - vuotiaat työttömät kuukauden lopussa Pohjanmaan ELY-alueen alle 30 vuotiaat työttömät 3000 Pohjanmaan ELY-alueen alle 30 - vuotiaat työttömät kuukauden lopussa 2500 2294 2000 1500 1000 500 0 1 2 3 4 5 6 7 8 9 10 11 12 2009 2010 2011 2012

Lisätiedot

Maiseman perustekijät Maisemarakenne

Maiseman perustekijät Maisemarakenne Maiseman perustekijät Maisemarakenne Sirpa Törrönen 14.9.2015 Maisemaelementit Maiseman perustekijät Maiseman eri osat - Kartoituksessa tuotettua materiaalia kutsutaan usein perusselvityksiksi - Myös maisemainventointi

Lisätiedot

Tuulioloista Suomen länsirannikolla

Tuulioloista Suomen länsirannikolla Tuulioloista uomen länsirannikolla Achim Drebs 1. Johdanto Tämä selvityksen tarkoitus on antaa lyhyt kuvaus tuulioloista uomen länsirannikolla Hangosta Hailuotoon. Mittauspaikkoja on valittu niin, että

Lisätiedot

Harjoitustehtävä 6. Harjut ja jäätikköjokien suistot

Harjoitustehtävä 6. Harjut ja jäätikköjokien suistot Harjoitus 6. Harjut ja jäätikköjokien suistot Tehtävä 1. Kävelkää muodostelman päällä, jotta tunnette korkeuserot ja muodon. - Kuinka korkeuserot muodostuivat? Mietittyänne saatte kartan, joka näyttää

Lisätiedot

Navigointi/suunnistus

Navigointi/suunnistus Navigointi/suunnistus Aiheita Kartan ja kompassin käyttö Mittakaavat Koordinaatistot Karttapohjoinen/neulapohjoinen Auringon avulla suunnistaminen GPS:n käyttö Reitin/jäljen luonti tietokoneella Reittipisteet

Lisätiedot

6. MAAPERÄN VUOKSI SELLAISENAAN RAKENTAMISEEN SOVELTUMATTOMAT ALUEET KAAKKOIS-PIRKANMAAN SEUTUKUNNAN ALUEELLA Yleistä etoa maaperästä

6. MAAPERÄN VUOKSI SELLAISENAAN RAKENTAMISEEN SOVELTUMATTOMAT ALUEET KAAKKOIS-PIRKANMAAN SEUTUKUNNAN ALUEELLA Yleistä etoa maaperästä 6. MAAPERÄN VUOKSI SELLAISENAAN RAKENTAMISEEN SOVELTUMATTOMAT ALUEET KAAKKOIS-PIRKANMAAN SEUTUKUNNAN ALUEELLA Yleistä etoa maaperästä Maaperä on syntynyt geologisten prosessien tuloksena. Näitä ovat rapautuminen

Lisätiedot

Helmikuussa 2005 oli normaali talvikeli.

Helmikuussa 2005 oli normaali talvikeli. Boris Winterhalter: MIKÄ ILMASTONMUUTOS? Helmikuussa 2005 oli normaali talvikeli. Poikkeukselliset sääolot Talvi 2006-2007 oli Etelä-Suomessa leuto - ennen kuulumatontako? Lontoossa Thames jäätyi monasti

Lisätiedot

Luku 8. Ilmastonmuutos ja ENSO. Manner 2

Luku 8. Ilmastonmuutos ja ENSO. Manner 2 Luku 8 Ilmastonmuutos ja ENSO Manner 2 Sisällys ENSO NAO Manner 2 ENSO El Niño ja La Niña (ENSO) ovat normaalista säätilanteesta poikkeavia ilmastohäiriöitä. Ilmiöt aiheutuvat syvänveden hitaista virtauksista

Lisätiedot

Lataa Kuudes sukupuutto - Elizabeth Kolbert. Lataa

Lataa Kuudes sukupuutto - Elizabeth Kolbert. Lataa Lataa Kuudes sukupuutto - Elizabeth Kolbert Lataa Kirjailija: Elizabeth Kolbert ISBN: 9789523002814 Sivumäärä: 367 Formaatti: PDF Tiedoston koko: 24.57 Mb Pulitzer-voittaja kuvaa sukupuuttoa, jonka näemme

Lisätiedot

Käsivarren Pättikän lammen pohjamudasta paljastunut Kirvespuu (näyte PAT4973) sijaitsee nykyisen metsänrajan tuntumassa. Kuvassa näkyvä rungon

Käsivarren Pättikän lammen pohjamudasta paljastunut Kirvespuu (näyte PAT4973) sijaitsee nykyisen metsänrajan tuntumassa. Kuvassa näkyvä rungon Käsivarren Pättikän lammen pohjamudasta paljastunut Kirvespuu (näyte PAT4973) sijaitsee nykyisen metsänrajan tuntumassa. Kuvassa näkyvä rungon tyvipätkä on osa pitemmästä noin 15 metrisestä aihkimännystä,

Lisätiedot

Alustava pohjaveden hallintaselvitys

Alustava pohjaveden hallintaselvitys Alustava pohjaveden hallintaselvitys Ramboll Finland Oy Säterinkatu 6, PL 25 02601 Espoo Finland Puhelin: 020 755 611 Ohivalinta: 020 755 6333 Fax: 020 755 6206 jarno.oinonen@ramboll.fi www.ramboll.fi

Lisätiedot

ENONKOSKI Käkötaipale kiinteistön muinaisjäännösinventointi v. 2011

ENONKOSKI Käkötaipale kiinteistön muinaisjäännösinventointi v. 2011 1 ENONKOSKI Käkötaipale kiinteistön 46-416-2-41 muinaisjäännösinventointi v. 2011 Timo Jussila Timo Sepänmaa Kustantaja: UPM / Sulkavan Palvelut Oy 2 Sisältö: Kansikuva: Perustiedot... 2 Inventointi...

Lisätiedot

Syventävä esittely Merenkurkun saaristo

Syventävä esittely Merenkurkun saaristo Syventävä esittely Merenkurkun saaristo Kuvat: Dragos Alexandrescu, Patricia Rodas, jollei muuta mainita. Nro Kuva Kuvateksti Kertojan käsikirjoitus, sisältö 1 Maailmanperintö yhteistyössä 63 N Korkea

Lisätiedot

Syysrapsia Ruukissa. Miika Hartikainen, MTT Ruukki

Syysrapsia Ruukissa. Miika Hartikainen, MTT Ruukki Syysrapsia Ruukissa Miika Hartikainen, MTT Ruukki Syysrapsikokeen taustaa Koepaikkana MTT:n Pohjois-Pohjanmaan tutkimusasema Ruukissa Tarkoitus kokeilla syysrapsin menestymistä tavanomaista viljelyaluettaan

Lisätiedot

Suomen maantiede 2. luento Suomen kallioperä ja maaperä. kehitysvaiheet merkitys alueellinen levinneisyys

Suomen maantiede 2. luento Suomen kallioperä ja maaperä. kehitysvaiheet merkitys alueellinen levinneisyys Suomen maantiede 2. luento Suomen kallioperä ja maaperä kehitysvaiheet merkitys alueellinen levinneisyys Suomen kallioperän alkuvaiheet vanhaa: Siuruan gneissi 3,5 miljardia vuotta arkeeinen poimuvuoristo

Lisätiedot

Päivämäärä 03.04.2014 PAPINKANKAAN KAAVA-ALUE RAKENNETTAVUUSSELVITYS

Päivämäärä 03.04.2014 PAPINKANKAAN KAAVA-ALUE RAKENNETTAVUUSSELVITYS Päivämäärä 03.04.2014 PAPINKANKAAN KAAVA-ALUE RAKENNETTAVUUSSELVITYS PAPINKANKAAN KAAVA-ALUE RAKENNETTAVUUSSELVITYS Päivämäärä 03.04.2014 Laatija Tarkastaja Iikka Hyvönen Jari Hirvonen SISÄLTÖ 1. YLEISTÄ

Lisätiedot

Happamat sulfaattimaat ja niiden tunnistaminen. Mirkka Hadzic Suomen ympäristökeskus, SYKE Vesistökunnostusverkoston vuosiseminaari 2018

Happamat sulfaattimaat ja niiden tunnistaminen. Mirkka Hadzic Suomen ympäristökeskus, SYKE Vesistökunnostusverkoston vuosiseminaari 2018 Happamat sulfaattimaat ja niiden tunnistaminen Mirkka Hadzic Suomen ympäristökeskus, SYKE Vesistökunnostusverkoston vuosiseminaari 2018 Kuva: https://commons.wikimedia.org/wiki/file:litorinameri_5000_eaa.svg

Lisätiedot

Arvoluokka: 2 Pinta-ala: 67,8 ha

Arvoluokka: 2 Pinta-ala: 67,8 ha 3518000 3519000 3520000 TUU-11-094 7254000 7255000 7256000 7257000 7257000 7256000 7255000 7254000 7253000 ARVOKKAAT TUULI- JA RANTAKERROSTUMAT Tuura -alue Natura 2000 -alue 0 500m Karttatuloste Geologian

Lisätiedot

LEIVONMÄEN KANSALLISPUISTO

LEIVONMÄEN KANSALLISPUISTO LEIVONMÄEN KANSALLISPUISTO LUUPÄÄN LENKIN PAIKKATIETOPOHJAISET TEHTÄVÄT Opettajan ja opiskelijan opas Ilkka Ratinen Opettajankoulutuslaitos Jyväskylän yliopisto Yhteenveto Leivonmäen kansallispuistoon

Lisätiedot

Merikarvia Korpi-Matti - Puukoski voimajohtolinjan arkeologinen inventointi 2013

Merikarvia Korpi-Matti - Puukoski voimajohtolinjan arkeologinen inventointi 2013 Merikarvia Korpi-Matti - Puukoski voimajohtolinjan arkeologinen inventointi 2013 Tiina Vasko 2013 Satakunnan Museo 2 SISÄLLYSLUETTELO Arkisto- ja rekisteritiedot Tiivistelmä Sijaintikartta Linjakartta

Lisätiedot

Tehtdvifr Pyhd-Luoston kansal I ispu istosta

Tehtdvifr Pyhd-Luoston kansal I ispu istosta Tehtdvifr Pyhd-Luoston kansal I ispu istosta S@ Etsi vastauksia Pyhii-Luoston kansallispuiston esitteestd ja luontokeskuksen nayttelystri. Apuna voit kriyftrid my6s tietokonetta (esim. www.luontoon.fi

Lisätiedot

Ilmaston kehitys. Mannerjään tilanne

Ilmaston kehitys. Mannerjään tilanne Jääkausi taittui ja mannerjää alkoi sulaa. Luonto toipui ja kasvien ja elänten perässä saapui ihminen. Ihmisen suunta oli pohjoinen, sillä elintila etelässä kävi liian pieneksi. Ilmaston kehitys Jääkauden

Lisätiedot

Ilmastonmuutos ja uudet liiketoimintamahdollisuudet

Ilmastonmuutos ja uudet liiketoimintamahdollisuudet Ilmastonmuutos ja uudet liiketoimintamahdollisuudet Pirkanmaan yrittäjät By Göran Kari Symlink Technologies Oy 1 Symlink Technologies Oy Ydinajatus ILMASTO YHTEISKUNNAN RAKENNE JA TOIMINTA ILMASTON MUUTOS

Lisätiedot

Ryhmä 5. Ihminen ja Ympäristö Tms. 5 op

Ryhmä 5. Ihminen ja Ympäristö Tms. 5 op Ryhmä 5 Ihminen ja Ympäristö Tms. 5 op Perustiedot Ajankohta: kevätlukukausi, muiden moduulien jälkeen Korvaa: YMPP123 YMPP105 (biologia, avoin yliopisto) Koordinoi: YMP Keskeisin oppiaines.ideointia.

Lisätiedot

Harjoitustehtävä 1. Kiviä ja muita

Harjoitustehtävä 1. Kiviä ja muita Tehtävä 1. Jos kivet voisivat puhua 1 a. Etsi sellainen kivi, josta pidät. - Mistä löysit kivet? - Milloin löysit kiven? - Miksi valitsit juuri tämän kiven? 1 b. Esittele Esittele kivesi. Käyttäkää luovuutta

Lisätiedot

Mikä määrää maapallon sääilmiöt ja ilmaston?

Mikä määrää maapallon sääilmiöt ja ilmaston? Mikä määrää maapallon sääilmiöt ja ilmaston? Ilmakehä Aurinko lämmittää epätasaisesti maapalloa, joka pyörii kallellaan. Ilmakehä ja sen ominaisuudet vaikuttavat siihen, miten paljon lämpöä poistuu avaruuteen.

Lisätiedot

Kuhmon kiinteiden muinaisjäännösten inventointi 1998

Kuhmon kiinteiden muinaisjäännösten inventointi 1998 Kuhmon kiinteiden muinaisjäännösten inventointi 1998 Vuonna 1998 Kuhmon kiinteiden muinaisjäännösten inventointi keskittyi Änättijärven rantoihin. Kyseessä oli jatko vuonna 1987 alkaneelle inventointityölle.

Lisätiedot

Minä päätin itse sitoa ankkurinköyden paikalle, johon laitetaan airot. Kun ankkuri upposi joen pohjaan ja heti

Minä päätin itse sitoa ankkurinköyden paikalle, johon laitetaan airot. Kun ankkuri upposi joen pohjaan ja heti Joki Minä asun omakotitalossa. Talo sijaitsee Kemijärven rannan lähellä. Talon ja rannan välimatka on noin 20 metriä. Tänä keväänä Kemijoen pinnan jää alkoi sulaa aikaisemmin kuin ennen. Kaiken jään sulamisen

Lisätiedot

IPCC 5. ilmastonmuutoksen tieteellinen tausta

IPCC 5. ilmastonmuutoksen tieteellinen tausta IPCC 5. arviointiraportti osaraportti 1 ilmastonmuutoksen tieteellinen tausta Sisällysluettelo 1. Havaitut muutokset Muutokset ilmakehässä Säteilypakote Muutokset merissä Muutokset lumi- ja jääpeitteessä

Lisätiedot

TÖRMÄVAARA. Arvoluokka: 2 Pinta-ala: 409,7 ha Karttalehti: Tietokantatunnus: TUU Muodostuma: Rantakerrostuma

TÖRMÄVAARA. Arvoluokka: 2 Pinta-ala: 409,7 ha Karttalehti: Tietokantatunnus: TUU Muodostuma: Rantakerrostuma 2530000 2531000 2532000 7335000 7336000 7337000 7338000 7338000 7337000 7336000 TUU-13-135 7335000 ARVOKKAAT TUULI- JA RANTAKERROSTUMAT Tuura -alue Natura 2000 -alue 0 500m 7334000 Karttatuloste Geologian

Lisätiedot

Inarijärven säännöstelyn sopeuttaminen ilmastonmuutokseen

Inarijärven säännöstelyn sopeuttaminen ilmastonmuutokseen Inarijärven säännöstelyn sopeuttaminen ilmastonmuutokseen Inarijärven säännöstelyn seurantaryhmä 18.9.2014 Juha Aaltonen @jkaalton Suomen ympäristökeskus Sää muuttuu, ilmasto muuttuu Sää kuvaa maapallon

Lisätiedot

Ympäristölupahakemus Santahaminan ampumaradat

Ympäristölupahakemus Santahaminan ampumaradat Ympäristölupahakemus Santahaminan ampumaradat LIITE 6A1 TIEDOT TOIMINNAN SIJAINTIPAIKASTA, YMPÄRISTÖOLOSUHTEISTA, YMPÄRISTÖN LAADUSTA JA ASUTUKSESTA SEKÄ SELVITYS ALUEEN KAAVOITUSTILANTEESTA 1 SIJAINTIPAIKKA

Lisätiedot

Matkailuvuosi 2016 Matkailun suuralueet sekä maakunnat. 08/06/2017 First name Last name 2

Matkailuvuosi 2016 Matkailun suuralueet sekä maakunnat. 08/06/2017 First name Last name 2 Matkailuvuosi 2016 Matkailun suuralueet sekä maakunnat 08/06/2017 First name 7.6.2017 Last name 2 Ulkomaisten yöpymisten määrä ja osuus kaikista alueen yöpymisistä sekä muutos edellisvuoteen matkailun

Lisätiedot

TILASTOKATSAUS 4:2015

TILASTOKATSAUS 4:2015 Tilastokatsaus 6:212 TILASTOKATSAUS 4:2 1 12.8.2 TIETOJA TYÖVOIMASTA JA TYÖTTÖMYYDESTÄ Työvoiman määrä kasvoi 1 3:lla (,9 %) vuoden 213 aikana Vantaalla työvoimaan kuuluvien joukko on suurentunut vuodesta

Lisätiedot

Harjoitustehtävä 1. Kiviä ja muita

Harjoitustehtävä 1. Kiviä ja muita Harjoitus 1. Kiviä ja muita Tehtävä 1. Jos kivet voisivat puhua Oppilaat saavat etsiä mieleisensä kiven. Tehtävä voidaan myös toteuttaa kotinä, jolloin oppilaat ottavat mukaan kiven kotoaan. - Mistä löysit

Lisätiedot

Miten ilmastonmuutos vaikuttaa liikunnan olosuhteisiin?

Miten ilmastonmuutos vaikuttaa liikunnan olosuhteisiin? Miten ilmastonmuutos vaikuttaa liikunnan olosuhteisiin? Ari Venäläinen Ilmastotutkimus- ja sovellutukset Aineistoa: Ilmatieteen laitos / Ilmasto ja globaalimuutos IPCC ONKO TÄMÄ MENNYTTÄ 1 JA TÄMÄ NYKYISYYTTÄ

Lisätiedot

Kalkkikallion luonnonsuojelualue

Kalkkikallion luonnonsuojelualue Kalkkikallion luonnonsuojelualue Vantaa 2013 Komeaa geologiaa, vaihtelevia elinympäristöjä Kuninkaalassa sijaitseva Kalkkikallio on saanut nimensä alueen kallioperästä löytyvän kalkkikiven mukaan. Kalkkikallion

Lisätiedot

IPCC 5. ilmastonmuutoksen tieteellinen tausta

IPCC 5. ilmastonmuutoksen tieteellinen tausta IPCC 5. arviointiraportti osaraportti 1: ilmastonmuutoksen tieteellinen tausta Sisällysluettelo 1. Havaitut muutokset Muutokset ilmakehässä Säteilypakote Muutokset merissä Muutokset lumi- ja jääpeitteessä

Lisätiedot

ENONKOSKI Käkötaipale-Valkeislahti Ranta-asemakaava-alueiden muinaisjäännösinventointi v Timo Jussila Hannu Poutiainen

ENONKOSKI Käkötaipale-Valkeislahti Ranta-asemakaava-alueiden muinaisjäännösinventointi v Timo Jussila Hannu Poutiainen 1 ENONKOSKI Käkötaipale-Valkeislahti Ranta-asemakaava-alueiden muinaisjäännösinventointi v. 2011 Timo Jussila Hannu Poutiainen Kustantaja: UPM / Sulkavan Palvelut Oy 2 Sisältö: Kansikuva: Perustiedot...

Lisätiedot

Ilmastonmuutoksen vaikutukset säähän Suomessa

Ilmastonmuutoksen vaikutukset säähän Suomessa Ilmastonmuutoksen vaikutukset säähän Suomessa Lentosäämeteorologi Antti Pelkonen Ilmatieteen laitos Lento- ja sotilassääyksikkö Tampere-Pirkkalan lentoasema/satakunnan lennosto Ilmankos-kampanja 5.11.2008

Lisätiedot

Maatalous-metsätieteellinen tiedekunta Metsien ekologia ja käyttö

Maatalous-metsätieteellinen tiedekunta Metsien ekologia ja käyttö Helsingin liopisto, 0.5.01 Tehtävä 1: Pisteet /5 pistettä B-OSA, 0 p. Vastaa johdonmukaisesti kokonaisilla lauseilla. Älä litä annettua vastaustilaa! 1. Mitä jäätiköiden etenemisvaiheen merkkejä voit nähdä

Lisätiedot

KORKEA RANNIKKO MERENKURKUN SAARISTO

KORKEA RANNIKKO MERENKURKUN SAARISTO Ihminen ja meri Märarygghålet, Björkö, Merenkurkun saaristo, 1949. Maailmanperintö yhteistyössä 63 N Jatkuvaa sopeutumista Märarygghålet, Björkö, Merenkurkun saaristo, 2008. Maailmanperintö yhteistyössä

Lisätiedot

Merenkurkun luontopolkujen geologinen kartoitus

Merenkurkun luontopolkujen geologinen kartoitus Länsi-Suomen yksikkö Kokkola Merenkurkun luontopolkujen geologinen kartoitus Jaakko Auri GEOLOGIAN TUTKIMUSKESKUS KUVAILULEHTI Päivämäärä / Dnro 22.10.2009 Tekijät Jaakko Auri Raportin laji Julkinen Toimeksiantaja

Lisätiedot

INVENTOINTIRAPORTTI Pyhäjoki / Hanhikivi Meriläjitys alueen vedenalainen inventointi 24-25.6.2013

INVENTOINTIRAPORTTI Pyhäjoki / Hanhikivi Meriläjitys alueen vedenalainen inventointi 24-25.6.2013 INVENTOINTIRAPORTTI Pyhäjoki / Hanhikivi Meriläjitys alueen vedenalainen inventointi 24-25.6.2013 2/7 Sisällysluettelo 1. Arkisto- ja rekisteritiedot 3 2. Johdanto 4 3. Pyhäjoen alueen ympäristö- ja kulttuurihistoria

Lisätiedot