Saimaan altaan historia ja Saimaan lohi Matti Hakulinen

Save this PDF as:
 WORD  PNG  TXT  JPG

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "Saimaan altaan historia ja Saimaan lohi Matti Hakulinen 20.3.2014"

Transkriptio

1 Saimaan altaan historia ja Saimaan lohi Matti Hakulinen Esihistoriallinen kalliomaalaus Kirkkonummen Juusjärvellä. Osasuurennoksessa on kala, ehkä lohi, ja sen edessä kalastaja kädet palvonta-asennossa (kuva Matti Hakulinen). Lohen levinneisyyshistoriaa Lainaan alkuun taustaksi Marja-Liisa Koljosen tutkimusta Itämeren lohesta (Koljonen, Riista- ja kalatalous, Selvityksiä 15/2008 Itämeren lohen levinneisyyshistoria, ). Koljosen mukaan Itämeren lohikannat ryhmittyvät perinnöllisten erojen perusteella kolmeen ryhmään: itäiseen (lohikannat Venäjältä, Virosta, Latviasta), eteläiseen (lohikannat Etelä-Ruotsista) ja pohjoiseen (lohikannat Pohjois-Ruotsista ja Suomesta). Itäiset kannat ovat perinnöllisesti samankaltaisia Laatokan ja Äänisen järvilohien kanssa ja ne ovat todennäköisesti peräisin itäisistä jääkauden aikaisista jääjärvistä. Niiden levinneisyysalue vastaa Itämeren historiassa Baltian jääjärvivaiheen aikaan jäästä vapaata vyöhykettä. Eteläiset kannat ovat saapuneet Itämeren alueelle todennäköisesti jäästä vapailta eteläisiltä alueilta. Pohjanlahden lohikantojen

2 levinneisyys vastaa aluetta, joka paljastui jään alta vasta Itämeren vaiheen Yoldiameren aikana. Tällöin meriyhteys Keski-Ruotsin poikki oli auki, ja Tanskan salmet kuivia. Atlantin lohikantojen leviäminen Itämeren alueelle lännestä oli mahdollista. Saimaan lohi muistuttaa eniten Atlantilta saapuneita pohjoisia lohikantoja. 2 Lohen levinneisyyshistoria perustuu johdonmukaisesti Itämeren ja myös Saimaan altaan historiaan, jota jäljempänä esittelen tarkemmin. Saimaa syntyy Suomi on järvirikas, koska lukuisat jääkaudet ovat kuorineet satojen miljoonien vuosien aikana rapautuneet kiviainekset tasaisen lujan kallion päältä ja sadevedet täyttävät altaat järviksi ja muodostavat sokkeloisia reittivesistöjä. Viime mannerjään laajimmasta vaiheesta on yli vuotta. Ilmaston lämmetessä jää vetäytyi vähitellen luoteeseen mistä se oli tullutkin. Mannerjään reuna pysähtyi kuitenkin kaksi kertaa pariksi sadaksi vuodeksi yli kymmenen tuhatta vuotta sitten, kun ilmasto viileni useita asteita. Ilmastonmuutosten muistomerkiksi muokkautuivat Ensimmäinen Salpausselkä ja myöhemmin Toinen Salpausselkä vuotta sitten. Itämeren vaihe Baltian jääjärvi ulottui Salpausselille asti. Ilmaston lämmetessä jäätikön reuna vetäytyi Salpausseliltä. Itämeren alueella olleen Baltian jääjärven vedet pääsivät noin vuotta sitten virtaamaan keski- Ruotsissa esteettä Atlantin valtamereen, ja vedenpinta aleni Itämeren alueella nopeasti noin 28 metriä. Itämeren alueelle syntyi Yoldiameri. Saimaan alueella mannerjään reuna ja korkea ja maasto rajoittivat vedenpinnan alenemista ja kaakkoisen ja itäisen Saimaan alueelle syntyi kolme erillistä jääjärveä: Etelä-Saimaan, Säämingin ja Pohjois-Karjalan jääjärvet. Jään reunan vetäytyessä jääjärvet yhtyivät yhtenäiseksi jääjärveksi, jonka vedenpinta aleni asteittain. Lopulta Yoldiameri tunkeutui Mäntyharjun kautta Saimaan altaaseen vuotta sitten ja lyhtyikäinen jääjärvivaihe loppui. Koitajoen lohijoki syntyi suurelta osin jo jääjärvivaiheessa, kun Ilomantsin jääjärvi purkautui Lylynkosken kohdalta länteen, muuten suurempia virtavesiä oli Saimaan alueella lähinnä jääjärvien lasku-uomissa. Yoldiameren yhteys siirtyi vaiheittain Mäntyharjulta Suonenjoelle ja Pohjois-Savoon. Pian mannerjään painama maankuoren lommon oikeneminen nosti selkävedet toisensa jälkeen merenpinnan yläpuolelle. Tämä järvien kuroutuminen alkoi Yoldiameren aikana kaakosta Pien- Saimaalta ja Etelä-Saimaalta ja jatkui Pihlajavedelle vuotta sitten maan kohoaminen katkaisi Keski- Ruotsissa Yoldiameren yhteyden Atlantiin. Itämerestä kehittyi Ancylusjärvi, jonka sokkeloisesta lahdesta jatkui Saimaan selkävesien kuroutuminen erillisiksi järviksi. Aluksi Saimaan ja Päijänteen altaan vedet laskivat luoteeseen. Saimaan allas kuroutui kokonaisuudessaan Itämeren Ancylusjärven yläpuolelle noin vuotta sitten nykyisen Päijänteen altaan puolella Rautalammin Kiesimässä. Samoihin aikoihin siirtyi Pielisen laskuuoma pohjoisesta etelään ja Pielisjokea myöten kaloilla oli pääsy etelästä Pieliselle ja edelleen Pieliseen virtaaviin jokiin. Aluksi Pielisjoki oli nykyisen kaltainen, mutta myöhemmin Suursaimaan tulva lyhensi jokea Kaltimonkoskelle saakka.

3 3 Saimaan altaan kehitys jääkauden jälkeen (taustakuva Hannu Pajunen). Maanpinta oli kallistunut luoteeseen. Saimaan altaan maankuori oli vielä syvälle painunut ja vedet virtasivat Etelä-Karjalan latvavesiltä Pohjanlahdelle. Savonlinnan Kyrönsalmessa oli kuohuva koski. Siinä vedet virtasivat pohjoiseen Pihlajavedeltä Haukiveteen. Muita suuria koskia oli Varkaudessa ja Leppävirralla. Saimaan allas oli pirstoutunut lukuisiin nykyistä pienempiin järviin, joissa vedenpinta oli lähes kaikkialla, Pohjois-Savoa lukuun ottamatta, nykyistä alempana. Alimmillaan vedenpinnat olivat kaakossa. Imatran ja Joutsenon edustalla vedenpinta oli noin 20 metriä nykyisen Saimaan pintaa alempana. Aliveden aikana vedenpinnan rajassa nykyisinkin siellä täällä pilkistävät kannot ovat yleensä vähintään 7000 vuotta vanhoja. Syvimmät vedenpinnan alla olevat kannot on havaittu Etelä- Saimaalla Päihänniemen lähellä. Kannot ovat noin 12 metrin syvyydellä nykyisestä vedenpinnasta. Niiden iäksi on radiohiilimenetelmällä määritetty noin vuotta.

4 4 Kanto rantavedessä Puumalassa (kuva Matti Hakulinen). Vedenpinnan vaihtelu Saimaan altaan rannoilla (kuva Matti Hakulinen).

5 Järvialtaat tulvivat kaakossa ja yhtyvät Suursaimaaksi 5 Merkittävin syy Suomen järvien suuriin muutoksiin on maankuoren epätasainen kohoaminen. Jääkauden aikana mannerjää oli painanut maankuoren lommolle. Lommo oli suurimmillaan siellä missä jäätikkö oli paksuin eli Suomessa Pohjanlahden alueella. Maankuori palautui aluksi nopeasti ja myöhemmin hidastuen entiseen muotoonsa. Palautuminen jatkuu ja se vaikuttaa yhä vesistöihin. Siellä missä jäätikkö oli paksuin Saimaan altaan alueella Pohjois-Savossa - oli ja on maankohoaminenkin suurinta ja vastaavasti Etelä-Karjalassa pienintä. Koska vedenpinta asettuu vaakatasoon, se on kuin pitkä vesivaaka, vedenpinnan korkeudet muuttuvat maanpintaan nähden. Muutokset riippuvat siitä missä kohtaa vesistöä lasku-uoma on. Suursaimaan korkeimmat vedenpinnat, sen ollessa laajimmillaan noin 6000 vuotta sitten (nykyinen Saimaa 76 m). Kuvassa on myös tekstissä kerrotut muinaisjärvien lasku-uomat (Taustakuva Matti Saarnisto).

6 Saimaan altaan järvien lasku-uoma oli aluksi Pielavedellä Pohjois-Savossa. Pielavedeltä vedet virtasivat Päijänteen altaan puolelle, josta ne laskivat Itämereen Pihtiputaalla. Lasku-uoman kohdalla ei vedenpinnan korkeudessa tapahdu muutosta, vuosittaista vaihtelua lukuun ottamatta. Sen sijaan uoman kaakkoispuolella, missä maa kohoaa hitaammin, vedenpinta nousi. Päijänteen ja Saimaan altaissa veden vedenpinnat yhtyivät noin 7500 vuotta sitten Keski-Suomen suurjärveksi. Suurjärven historia loppui nousevan vedenpinnan murtaessa Heinolan harjun 7000 vuotta sitten. Tällöin syntyi Kymijoki. Päijänteen vedenpinta aleni nopeasti ja sinne muodostui Muinais-Päijänne ja Saimaan puolelle Aaro Hellaakosken nimeämä Suursaimaa. Saimaan puolella Pielaveden uoman kaakkoispuolella vedenpinnat kohosivat edelleen ja Suursaimaa ulottui yhtenäisenä järvenä jo Etelä-Karjalaan. Sen vedenpinta ylitti noin 6700 vuotta sitten kynnyksen Ristiinan Matkuslammella. Ristiinan luoteispuolella vedenpinta alkoi hitaasti laskea, mutta sen kaakkoispuolella vedenpinta edelleen kohosi vuotta sitten vesi ylitti Lappeella Kärenlammen kynnyksen. Samoihin aikoihin maankohoaminen nosti Pielaveden uoman vedenpinnan yläpuolelle. Suursaimaan lasku-uomat olivat tällöin Ristiinassa ja Kärenlammella, joista vedet virtasivat Kymijoen vesistöön. Lasku-uomien muuttuessa lohet ja muut virtakutuiset kalat joutuivat muuttamaan kotiseutujaan. Kivikauden asukkaille lasku-uomien kosket olivat mitä parhaita asuinpaikkoja; kala ui pyydystettäväksi. Virtavesien varsilla olikin runsaasti kivikautisia asuinpaikkoja. Suursaimaan laajimmassa vaiheessa, sen vedenpinta leikkasi samassa tasossa harjujen kylkiä Lappeenrannasta Iisalmen pohjoispuolelle. Mielenkiintoista on huomata, että Kuopion, Mikkelin ja Savonlinnan tuomiokirkot on rakennettu juuri Suursaimaan rannan yläpuolelle. Muinaisjärven pienellä saarella on myös Joensuun ortodoksinen kirkko. Suursaimaa oli varsinkin pohjoisessa laajojen selkävesien järvi, virtareittejä ja järvien välisiä koskia ei juuri ollut. Suurista järvistä Pielinen, Höytiäinen, Koitere ja Juojärvi kohosivat Suursaimaan yläpuolelle. 6 Vuoksi syntyi noin 5700 vuotta sitten Lähes koko Suursaimaan alueella vedenpinta oli jo laskussa, mutta kohosi edelleen Kärenlammen kaakkoispuolella, kunnes noin 5700 vuotta sitten tulva mursi Ensimmäisen Salpausselän matalan harjanteen: syntyi Vuoksi. Suursaimaan lasku-uoma oli siirtynyt paikkaan, jossa maankohoaminen vähäisintä ja uusia lasku-uomia ei ole enää odotettavissa. Vuoksen synnyttyä, Suursaimaan vedenpinta aleni nopeasti noin kolme metriä ja se supisti kaikkialla järven kokoa. Suursaimaan historia alkoi lähestyä loppuaan. Lopullisesti sen päätti maankohoaminen, joka nosti ensimmäiset suuret järvet Kallaveden, Unnukan, Kuolimon ja Pyhäjärven Suursaimaan vedenpinnan yläpuolelle. Muutos jatkuu yhä ja uusia järviä, virtavesiä ja koskia on syntymässä. Heinäveden reitin Pilpan koski ja Pielisjoen Niskakoski Joensuussa ovat vain muutama sata vuotta vanhoja. Suomen järvet ovat muuttuneet nopeasti, koska maan kohoamiserot ovat olleet suuret. Useiden suurten järvien lasku-uomat ovat siirtyneet luoteesta etelään tai kaakkoon. Tulevaisuudessa maankohoaminen tyhjentää vesistöjä ja järvet täyttyvät eroosion tuomista aineksista ja liejusta. Näihin kerrostumiin tallentuu järvihistoria ja myös ihmisen toimet. Nykyinen Saimaa tyhjentyy maankohoamisen vuoksi noin litraa sekunnissa. Se ei tunnu suurelta, mutta vuodessa se on lähes viisi miljoonaa kuutiometriä

7 7 Lopuksi Kuten Marja-Liisa Koljonen on todennut, pohjoista alkuperää oleva lohikanta on luultavasti uinut Saimaan altaaseen Pohjanlahdelta. Itäistä alkuperää oleva Laatokan lohi nousi puolestaan luonnontilaisena Vuoksessa ylittämättömän Imatran kosken alapuolella saakka. Imatran koski jakoi siten lohikannat toisistaan. Idästä lohi oli levinnyt jäänreunan tuntumassa Laatokalle ja Ääniselle. Saimaan jääjärvillä oli useita yhteyksiä näiden järvien alueelle, mutta elintilaa ei lohelle vielä siinä vaiheessa ilmeisesti ollut: virtavesiä oli vähän, ne muuttuivat jatkuvasti ja sulamisvesien sameus saattoi rajoittaa ravinnon tuottoa. Kirjoitukseni sai alkunsa Juha-Pekka Saarelaisen yhteydenotosta. Kiitos Juha-Pekalle mielenkiintoisesta aiheesta. Saimaa on ollut harrastukseni jo kymmeniä vuosia. Sen vesistöhistoriaa olen harrastanut noin 30 vuotta. Kuvassa olen kuusivuotias syksyllä Juuri ja juuri jaksan kannatella isäni Haukivedeltä pyytämää kalaa. Sitä sanottiin loheksi, mutta saattoi se olla järvitaimenkin. Kuva Yrjö Hakulinen Tarkemmin olen Saimaan altaan historiasta kertonut kirjoissani: Saimaan jääjärvet ja Suursaimaa. Näistä on esittelyt kotisivuillani: Mielelläni vastaan kysymyksiin, osoite on:

Puruveden kehitys ja erityispiirteet. Puruvesi-seminaari 6.8.2011 Heikki Simola Itä-Suomen yliopisto

Puruveden kehitys ja erityispiirteet. Puruvesi-seminaari 6.8.2011 Heikki Simola Itä-Suomen yliopisto Puruveden kehitys ja erityispiirteet Puruvesi-seminaari 6.8.2011 Heikki Simola Itä-Suomen yliopisto PURUVESI KARU JA KIRKASVETINEN SUURJÄRVI Sekä Puruvesi että Pyhäjärvi ovat kirkasvetisiä suurjärviä,

Lisätiedot

Lämpimillä rannoilla... 6. Jääkauden jälkeen... 10. Pohjois-Savon suurjärvi... 20. Suursaimaa... 30. Suursaimaan muinaisrannat...

Lämpimillä rannoilla... 6. Jääkauden jälkeen... 10. Pohjois-Savon suurjärvi... 20. Suursaimaa... 30. Suursaimaan muinaisrannat... Lämpimillä rannoilla..... 6 Jääkauden jälkeen........ 10 Pohjois-Savon suurjärvi..... 20 Suursaimaa........ 30 Suursaimaan muinaisrannat.... 40 Muinaiset lasku-uomat..... 48 Vuoksi........ 54 Suursaimaan

Lisätiedot

Matti Hakulinen Saraakallio vai Astuvansalmi - kumpaa maalattiin ensin?

Matti Hakulinen Saraakallio vai Astuvansalmi - kumpaa maalattiin ensin? 1 Kirjoitus on julkaistu saman sisältöisenä Hiisilehdessä 2/2012 Matti Hakulinen Saraakallio vai Astuvansalmi - kumpaa maalattiin ensin? Pekka Kivikäs totesi keskusteltuamme jälleen kerran Saraakallion

Lisätiedot

1. VESISTÖJEN KEHITYS

1. VESISTÖJEN KEHITYS 1. VESISTÖJEN KEHITYS Etelä-Karjalan vesistöjen vaiheet tunnetaan Saimaata lukuun ottamatta puutteellisesti, koska niitä on tutkittu varsin vähän. Jäljempänä arvioidaan muiden vesistöjen kehitystä lähinnä

Lisätiedot

Lataa Suursaimaa - Matti Hakulinen. Lataa

Lataa Suursaimaa - Matti Hakulinen. Lataa Lataa Suursaimaa - Matti Hakulinen Lataa Kirjailija: Matti Hakulinen ISBN: 9789529314409 Sivumäärä: 103 Formaatti: PDF Tiedoston koko: 26.36 Mb Noin 7000 vuotta sitten epätasainen maankohoaminen yhdisti

Lisätiedot

Saimaan jääjärviaika päättyi noin

Saimaan jääjärviaika päättyi noin Pohjois-Savon suurjärvi Saimaan altaan kuroutuminen MATTI HAKULINEN Saimaan jääjärviaika päättyi noin 11 400 vuotta sitten Yoldiameren tunkeutuessa Mäntyharjun kautta Saimaan altaaseen. Mannerjään reuna

Lisätiedot

Saimaa jääkauden jälkeen

Saimaa jääkauden jälkeen Saimaa jääkauden jälkeen Matti Saarnisto Matti.Saarnisto@Saunalahti.fi Suomen luonnon ja Geologian päivän seminaari Imatra 27.8.2016 Saimaa jääkauden jälkeen Matti Saarnisto Imatra 27.8.2016 Salpausselät

Lisätiedot

Konniveden Haukkavuoren kalliomaalaus Suomen vanhin kalliomaalaus? Matti Hakulinen

Konniveden Haukkavuoren kalliomaalaus Suomen vanhin kalliomaalaus? Matti Hakulinen 1 Kirjoitus on julkaistu samansisältöisenä Hiisi-lehdessä 1/2014 Konniveden Haukkavuoren kalliomaalaus Suomen vanhin kalliomaalaus? Matti Hakulinen Kuva Matti Hakulinen Konniveden Haukkavuoren laukkaava

Lisätiedot

Minun Saimaani. Saimaan juuret

Minun Saimaani. Saimaan juuret Minun Saimaani Saimaan juuret Baltian jääjärvet ja Salpausselät Saimaan jääjärvet Etelä-Saimaan jääjärvi Säämingin jääjärvi Lohikoski jääjärvien sarana Pohjois-Karjalan jääjärvi Jääjärvistä nykypäivään

Lisätiedot

Juojärven erityisyys. Kaivosseminaari, Outokumpu 29.3.2014 Heikki Simola

Juojärven erityisyys. Kaivosseminaari, Outokumpu 29.3.2014 Heikki Simola Juojärven erityisyys Kaivosseminaari, Outokumpu 29.3.2014 Heikki Simola Juojärvi Pohjois-Savon maakuntajärvi Pinta-ala - Juojärvi ja Rikkavesi yhteensä 220 km² 283 km2 Korkeus merenpinnasta 101 m Suurin

Lisätiedot

FAKTAT M1. Maankohoaminen

FAKTAT M1. Maankohoaminen Teema 3. Nousemme koko ajan FAKTAT. Maankohoaminen Jääpeite oli viime jääkauden aikaan paksuimmillaan juuri Korkean Rannikon ja Merenkurkun saariston yllä. Jään paksuudeksi arvioidaan vähintään kolme kilometriä.

Lisätiedot

Vedenpinnan nousu Etelä-Saimaan jääjärvessä?

Vedenpinnan nousu Etelä-Saimaan jääjärvessä? 1 Vedenpinnan nousu Etelä-Saimaan jääjärvessä? MATTI HAKULINEN Teksti täydentää Saimaan jääjärvet kirjassa kuvattua maanäytetutkimusta. Aiheeseen liittyvät kuvat on esitetty kirjassa. 1. Tutkimuspaikka

Lisätiedot

PIELAVESI Sulkavajärven rantayleiskaavaalueen muinaisjäännösinventointi 2004

PIELAVESI Sulkavajärven rantayleiskaavaalueen muinaisjäännösinventointi 2004 1 PIELAVESI Sulkavajärven rantayleiskaavaalueen muinaisjäännösinventointi 2004 Timo Jussila Kustantaja: Pielaveden kunta 2 Sisältö: Perustiedot... 2 Inventointi... 2 Täydennysinventointi lokakuussa 2004...

Lisätiedot

Geomatkailu. Vulkaneifel Geopark, Germany

Geomatkailu. Vulkaneifel Geopark, Germany Vulkaneifel Geopark, Germany North Pennines A.O.N.B. Geopark, Geomatkailu UK Swabian Geopark Alps Harz, Geopark, Germany Germany Geomatkailu on osa maailmanlaajuisesti kasvavaa luontomatkailutrendiä Geomatkailussa

Lisätiedot

Georetki Rautalammilla 11.9. 2011

Georetki Rautalammilla 11.9. 2011 Georetki Rautalammilla 11.9. 2011 Näköala Kilpimäeltä pohjoiseen. Hannu Rönty Hetteisenlampi Liimattalanharjun juurella. GEORETKEN KOHTEET 1. Kilpimäki Kilpimäki on kolmisen kilometriä Rautalammin kirkonkylän

Lisätiedot

MONIVAIHEINEN ETELÄ-KARJALAN KIVIJÄRVI

MONIVAIHEINEN ETELÄ-KARJALAN KIVIJÄRVI Matti Hakulinen MONIVAIHEINEN ETELÄ-KARJALAN KIVIJÄRVI 22.3.2009 SISÄLTÖ 1. JOHDANTO...3 2. KIVIJÄRVEN HISTORIAA...4 2.1 Baltia jääjärvi...4 2.2 Kivijärvi Saimaan jääjärven aikana...6 2.3 Kivijärvi ensimmäisen

Lisätiedot

Saimaa geomatkailukohteeksi-hanke Geologiset arvot ja inventoinnit Jari Nenonen & Kaisa-Maria Remes GTK

Saimaa geomatkailukohteeksi-hanke Geologiset arvot ja inventoinnit Jari Nenonen & Kaisa-Maria Remes GTK Saimaa geomatkailukohteeksi-hanke Geologiset arvot ja inventoinnit Jari Nenonen & Kaisa-Maria Remes GTK Geologiset inventoinnit / Nenonen & Remes 25.6.2015 1 Geologian tutkimuskeskus (GTK) Tukee alueellisia

Lisätiedot

Saimaan kalliomaalausten ajoitus vaihtoehtoisen rannansiirtymiskronologian perusteella

Saimaan kalliomaalausten ajoitus vaihtoehtoisen rannansiirtymiskronologian perusteella 1 Kirjoitus on julkaistu saman sisältöisenä Muinaistutkijassa 2/2011 Matti Hakulinen Saimaan kalliomaalausten ajoitus vaihtoehtoisen rannansiirtymiskronologian perusteella Johdanto Timo Jussilan Saimaan

Lisätiedot

GEOLOGIAN TUTKIMUSKESKUS Itä-Suomen yksikkö Kuopio 12.12.2013 Dnro M65K/2013. Imatran geoinventointi

GEOLOGIAN TUTKIMUSKESKUS Itä-Suomen yksikkö Kuopio 12.12.2013 Dnro M65K/2013. Imatran geoinventointi GEOLOGIAN TUTKIMUSKESKUS Itä-Suomen yksikkö Kuopio 12.12.2013 Dnro M65K/2013 Imatran geoinventointi Kaisa-Maria Remes Tapani Tervo Jari Nenonen Kuopio 12.12.2013 GEOLOGIAN TUTKIMUSKESKUS 12.12.2013 Sisällysluettelo

Lisätiedot

Järvitaimen ja lohi troolisaaliissa. Timo Turunen, Pohjois-Karjalan ELY-keskus

Järvitaimen ja lohi troolisaaliissa. Timo Turunen, Pohjois-Karjalan ELY-keskus Järvitaimen ja lohi troolisaaliissa Timo Turunen, Pohjois-Karjalan ELY-keskus 5.11.2012 2 Järvitaimenen ja -lohen määrä troolisaaliissa (1/2) Pielinen v. 1988: 3,5 kpl /vetotunti (JT ja JL yhteensä) Höytiäinen,

Lisätiedot

Iisalmi Lampaanjärvi-Pörsänjärvi Osayleiskaava-alueen muinaisjäännösinventointi 2013

Iisalmi Lampaanjärvi-Pörsänjärvi Osayleiskaava-alueen muinaisjäännösinventointi 2013 1 Iisalmi Lampaanjärvi-Pörsänjärvi Osayleiskaava-alueen muinaisjäännösinventointi 2013 Timo Jussila Timo Sepänmaa Tilaaja: Iisalmen kaupunki 2 Sisältö Perustiedot... 2 Yleiskartta... 3 Inventointi... 3

Lisätiedot

- Opettele ilmansuunnat (s. 17) ja yleisimmät karttamerkit (s. 20).

- Opettele ilmansuunnat (s. 17) ja yleisimmät karttamerkit (s. 20). 1 Kartat (kpl 2) - Opettele ilmansuunnat (s. 17) ja yleisimmät karttamerkit (s. 20). - Mittakaava kertoo, kuinka paljon kohteita on pienennetty. Mittakaava 1: 20 00 tarkoittaa, että 1 cm kartalla on 20

Lisätiedot

Säännöstelyn vaikutus Pielisen järvikutuiseen harjukseen

Säännöstelyn vaikutus Pielisen järvikutuiseen harjukseen Säännöstelyn vaikutus Pielisen järvikutuiseen harjukseen Tapio Sutela, Riista- ja kalatalouden tutkimuslaitos Joensuu 6.6. 2013 1. Järvikutuisen harjuksen ekologiaa Puhtaiden vesien kala Suosii suurten

Lisätiedot

GEOLOGIA. Evon luonto-opas

GEOLOGIA. Evon luonto-opas Evon luonto-oppaan tekemiseen on saatu EU:n Life Luonto -rahoitustukea GEOLOGIA Korkokuva Evon Natura 2000 -alueen pohjois-, itä- ja länsireunoilla maasto kohoaa aina 180 m meren pinnan yläpuolelle asti.

Lisätiedot

Vaelluskalat ja vaelluskalajoet Suomessa

Vaelluskalat ja vaelluskalajoet Suomessa Vaelluskalat ja vaelluskalajoet Suomessa EKOenergian ja Luonnonsuojeluliiton Kalatieseminaari 6.10.2017 Matti Ovaska, WWF Suomi Gilbert van Ryckevorsel / WWF Canada Mitä ovat vaelluskalat? Kalastuslaki

Lisätiedot

1. Vuoksen vesistöalueen kehitys jääkauden jälkeen

1. Vuoksen vesistöalueen kehitys jääkauden jälkeen Lausunto Juojärven reitin Palokin koskialueen merkityksestä lohikalojen lisääntymis- ja poikastuotantoalueena Lausunto on tehty Palokki-työryhmän pyynnöstä (Auvo Hirvonen, yhteydenotot sekä sähköpostitse

Lisätiedot

3. KORKEUSSUHTEET. Etelä-Karjalan maankamara on vaihteleva

3. KORKEUSSUHTEET. Etelä-Karjalan maankamara on vaihteleva 3. KORKEUSSUHTEET Etelä-Karjalan maankamara on vaihteleva Tasainenkin vedenpinta, pelto, lintujärvi tai vaikkapa lettosuo on kiinnostava ja rauhoittava maisema. Veden välke, latomeri, uiskentelevat linnut

Lisätiedot

LUUMÄEN SELÄNALAJÄRVET Matti Hakulinen Taustaa. Kirjoitus on julkaistu Etelä-Karjalan vuosikirjassa

LUUMÄEN SELÄNALAJÄRVET Matti Hakulinen Taustaa. Kirjoitus on julkaistu Etelä-Karjalan vuosikirjassa 1 LUUMÄEN SELÄNALAJÄRVET Matti Hakulinen 10.2.2003 Kirjoitus on julkaistu Etelä-Karjalan vuosikirjassa 2002-2003 Taustaa Ensimmäisen Salpausselän kaakkoispuolella Etelä-Karjalassa ja myös muualla kuten

Lisätiedot

1 KOKEMÄENJOEN SUISTON MAAPERÄN SYNTYHISTORIA

1 KOKEMÄENJOEN SUISTON MAAPERÄN SYNTYHISTORIA 1 KOKEMÄENJOEN SUISTON MAAPERÄN SYNTYHISTORIA Porin alueen maaperä on Suomen oloissa erityislaatuinen. Poikkeuksellisen paksun maaperäpeitteen syntyyn on vaikuttanut hiekkakiven hauras rakenne. Hiekkakivi

Lisätiedot

Lapin lääni. Oulun lääni. Itä-Suomen lääni. Länsi-Suomen lääni. Etelä-Suomen lääni. Ahvenanmaa. Vantaa. Espoo. Kauniainen.

Lapin lääni. Oulun lääni. Itä-Suomen lääni. Länsi-Suomen lääni. Etelä-Suomen lääni. Ahvenanmaa. Vantaa. Espoo. Kauniainen. Koulun ympäristötieto 3 Karttakoe, koe 4 sivut 86 107 Oppilailla on esillä oppikirja. Suomen kartta on sivuilla 56 57. Nimi: pisteet: /24 Nähnyt: a. Nimeä Suomen läänit. b. Väritä kotiläänisi. Lapin lääni

Lisätiedot

Saimaa Geomatkailukohteeksi Saimaa Geopark valmisteluhanke

Saimaa Geomatkailukohteeksi Saimaa Geopark valmisteluhanke Saimaa Geopark valmisteluhanke Geopark Saimaalle -seminaari 4.11. 2014 projektipäällikkö Minna Kähtävä-Marttinen Saimaa geomatkailukohteeksi - miksi? Saimaalla on kansainvälisestikin katsottuna ainutlaatuinen

Lisätiedot

Lieksa Mäntyjärven ranta-asemakaavan muinaisjäännösselvitys Kesäkuu 2012

Lieksa Mäntyjärven ranta-asemakaavan muinaisjäännösselvitys Kesäkuu 2012 Lieksa Mäntyjärven ranta-asemakaavan muinaisjäännösselvitys Kesäkuu 2012 FT Samuel Vaneeckhout TAUSTA Muinaisjäännösselvityksen tavoitteena oli selvittää muinaisjäännösrekisteriin kuuluvia kohteita UPM:n

Lisätiedot

LEMI kunnan pohjoisosan tuulivoimayleiskaava-alueiden muinaisjäännösinventointi 2015

LEMI kunnan pohjoisosan tuulivoimayleiskaava-alueiden muinaisjäännösinventointi 2015 1 LEMI kunnan pohjoisosan tuulivoimayleiskaava-alueiden muinaisjäännösinventointi 2015 Timo Sepänmaa Ville Laakso Tilaaja: Lemin kunta 2 Sisältö Perustiedot... 2 Kartat... 3 Inventointi... 5 Tulos... 6

Lisätiedot

Itämeri-tietopaketti Mitat ominaispiirteet alueet

Itämeri-tietopaketti Mitat ominaispiirteet alueet Itämeri-tietopaketti Mitat ominaispiirteet alueet 25/6/2014 Eija Rantajärvi Vivi Fleming-Lehtinen Itämeri tietopaketti 1. Tietopaketin yleisesittely ja käsitteitä 2. Havainnoinnin yleisesittely 3. Havainnointikoulutus:

Lisätiedot

FORSSA - LIETO ARKEOLOGINEN INVENTOINTI KILOVOLTIN VOIMAJOHTOHANKKEEN ALUEELLA

FORSSA - LIETO ARKEOLOGINEN INVENTOINTI KILOVOLTIN VOIMAJOHTOHANKKEEN ALUEELLA FORSSA - LIETO ARKEOLOGINEN INVENTOINTI 400 110 KILOVOLTIN VOIMAJOHTOHANKKEEN ALUEELLA 7. 14.6.2010 Vesa Laulumaa Sisällys Johdanto 2 Tutkimusalue, sen ympäristö ja vesistöhistoria 2 Inventoinnin kulku

Lisätiedot

Itä-Suomessa muikkuvuosiluokka 2015 keskitasoa heikompi, maan muissa osissa keskitason yläpuolella

Itä-Suomessa muikkuvuosiluokka 2015 keskitasoa heikompi, maan muissa osissa keskitason yläpuolella 1 Muikku 2015/2016 Yhteenveto muikkukantojen tilasta Itä-Suomessa muikkuvuosiluokka 2015 keskitasoa heikompi, maan muissa osissa keskitason yläpuolella Keväällä 2015 kuoriutuneista muikuista varttui keskimääräistä

Lisätiedot

1. Vuotomaa (massaliikunto)

1. Vuotomaa (massaliikunto) 1. Vuotomaa (massaliikunto) Vuotomaa on yksi massaliikuntojen monista muodoista Tässä ilmiössä (usein vettynyt) maa aines valuu rinnetta alaspa in niin hitaasti, etta sen voi huomata vain rinteen pinnan

Lisätiedot

SUOMEN ESIHISTORIA. Esihistoria

SUOMEN ESIHISTORIA. Esihistoria Suomen esihistoria / Ulla-Riitta Mikkonen 1 SUOMEN ESIHISTORIA Suomen historia jaetaan esihistoriaan ja historiaan. Esihistoria tarkoittaa sitä aikaa, kun Suomessa ei vielä ollut kristinuskoa. Esihistorian

Lisätiedot

Vesijärven jäänalaisen lämpötilan ja happipitoisuuden muuttuminen hapetussekoituksen seurauksena

Vesijärven jäänalaisen lämpötilan ja happipitoisuuden muuttuminen hapetussekoituksen seurauksena Vesijärven jäänalaisen lämpötilan ja happipitoisuuden muuttuminen hapetussekoituksen seurauksena Pauliina Salmi ja Kalevi Salonen 2nd Winter Limnology Symposium, Liebenberg, Saksa, 31.5.21 Mukailtu suomeksi

Lisätiedot

Muikkua runsaasti lännessä ja Lapissa, niukemmin idässä ja Oulun alueella

Muikkua runsaasti lännessä ja Lapissa, niukemmin idässä ja Oulun alueella Yhteenveto muikkukantojen tilasta Muikku 2016/2017 Muikkua runsaasti lännessä ja Lapissa, niukemmin idässä ja Oulun alueella Muikkusaaliit tulevat olemaan keskimääräisiä koko maata ajatellen. Alueittain

Lisätiedot

3 MALLASVEDEN PINNAN KORKEUS

3 MALLASVEDEN PINNAN KORKEUS 1 TAVASE OY, IMEYTYS- JA MERKKIAINEKOKEEN AIKAISEN TARKKAILUN YHTEENVETO 26.4.2010 1 YLEISTÄ Tavase Oy toteuttaa tekopohjavesihankkeen imeytys- ja merkkiainekokeen tutkimusalueellaan Syrjänharjussa Pälkäneellä.

Lisätiedot

Lapinlahti Alapitkän osayleiskaava-alueen muinaisjäännösinventointi 2009

Lapinlahti Alapitkän osayleiskaava-alueen muinaisjäännösinventointi 2009 1 Lapinlahti Alapitkän osayleiskaava-alueen muinaisjäännösinventointi 2009 Timo Jussila Kustantaja: Lapinlahden kunta 2 Sisältö: Kansikuva: Perustiedot... 2 Yleiskartta... 3 Inventointi... 3 Kirveen löytöpaikka...

Lisätiedot

TAVASE OY, IMEYTYS- JA MERKKIAINEKOKEEN AIKAISEN TARKKAILUN YHTEENVETO

TAVASE OY, IMEYTYS- JA MERKKIAINEKOKEEN AIKAISEN TARKKAILUN YHTEENVETO 1 TAVASE OY, IMEYTYS- JA MERKKIAINEKOKEEN AIKAISEN TARKKAILUN YHTEENVETO 23.5.2011 1 YLEISTÄ Tavase Oy toteuttaa tekopohjavesihankkeen imeytys- ja merkkiainekokeen tutkimusalueellaan Syrjänharjussa Pälkäneellä.

Lisätiedot

TAVASE OY, IMEYTYS- JA MERKKIAINEKOKEEN AIKAISEN TARKKAILUN YHTEENVETO

TAVASE OY, IMEYTYS- JA MERKKIAINEKOKEEN AIKAISEN TARKKAILUN YHTEENVETO 1 TAVASE OY, IMEYTYS- JA MERKKIAINEKOKEEN AIKAISEN TARKKAILUN YHTEENVETO 6.7.2011 1 YLEISTÄ Tavase Oy toteuttaa tekopohjavesihankkeen imeytys- ja merkkiainekokeen tutkimusalueellaan Syrjänharjussa Pälkäneellä.

Lisätiedot

Maanpinnan kallistumien Satakunnassa

Maanpinnan kallistumien Satakunnassa Ennen maan pinnan asettumista lepotilaansa, eri paikkakunnat kohoavat erilaisilla nopeuksilla. Maan kohoaminen ilmeisesti sitä nopeampaa, mitä syvemmällä maan kamara ollut. Pohjanlahden nopea nousu verrattuna

Lisätiedot

Levähaitta vai kala-aitta? Tilastotietoa Suomen järvien tilasta

Levähaitta vai kala-aitta? Tilastotietoa Suomen järvien tilasta Levähaitta vai kala-aitta? Tilastotietoa Suomen järvien tilasta Mika Marttunen & Turo Hjerppe Suomen ympäristökeskus Marttusten sukupäivä, Villähde 13.8.2011 Tuusulanjärvi 12.8.2011 Työpaikkani: Suomen

Lisätiedot

Hämeenkyrö Kyröskosken pohjoisen teollisuusalueen asemakaava alueen. muinaisjäännösinventointi 2007

Hämeenkyrö Kyröskosken pohjoisen teollisuusalueen asemakaava alueen. muinaisjäännösinventointi 2007 1 Hämeenkyrö Kyröskosken pohjoisen teollisuusalueen asemakaava alueen muinaisjäännösinventointi 2007 Timo Jussila ja Hannu Poutiainen Kustantaja: Pöyry Oyj 2 Sisältö: Perustiedot... 2 Paikannuskartta...

Lisätiedot

Kuukkelin esiintyminen Itä-Suomessa

Kuukkelin esiintyminen Itä-Suomessa Kuukkelin esiintyminen Itä-Suomessa Harri Hölttä Metsäasiantuntija Suomen luonnonsuojeluliitto Kuukkeliseminaari Tampere 19.10.2007 Itä-Suomen alue - Pohjois-Karjala, Pohjois-Savo, Etelä-Savo, Etelä-Karjala,

Lisätiedot

KIURUVEDEN TAAJAMA-ALUEEN OSAYLEISKAAVA-ALUEEN MUINAISJÄÄNNÖSTEN INVENTOINTI 2002

KIURUVEDEN TAAJAMA-ALUEEN OSAYLEISKAAVA-ALUEEN MUINAISJÄÄNNÖSTEN INVENTOINTI 2002 1 KIURUVEDEN TAAJAMA-ALUEEN OSAYLEISKAAVA-ALUEEN MUINAISJÄÄNNÖSTEN INVENTOINTI 2002 Kustantaja: Kiuruveden kaupunki Timo Jussila Mikroliitti Oy 2 Kiuruveden taajama-alueen osayleiskaava-alueen muinaisjäännösinventointi

Lisätiedot

Ajankohtaista nieriäkannan hoitamisesta

Ajankohtaista nieriäkannan hoitamisesta Ajankohtaista nieriäkannan hoitamisesta Irma Kolari ja Esa Hirvonen Luonnonvarakeskus Enonkoski 2.2.2017, Mikkeli Nieriä Suomessa Pioneerilaji, levittäytyi jo jääkauden aikaisiin jääjärviin Atlanttinen

Lisätiedot

Siilinjärvi-Maaninka Harjualueen yleiskaava-alueen muinaisjäännösinventointi 2012

Siilinjärvi-Maaninka Harjualueen yleiskaava-alueen muinaisjäännösinventointi 2012 1 Siilinjärvi-Maaninka Harjualueen yleiskaava-alueen muinaisjäännösinventointi 2012 Timo Jussila Timo Sepänmaa Kustantaja: Siilinjärven kaupunki, Maaningan kunta 2 Sisältö: Perustiedot... 2 Inventointi...

Lisätiedot

TAVASE OY, IMEYTYS- JA MERKKIAINEKOKEEN AIKAISEN TARKKAILUN YHTEENVETO

TAVASE OY, IMEYTYS- JA MERKKIAINEKOKEEN AIKAISEN TARKKAILUN YHTEENVETO 1 TAVASE OY, IMEYTYS- JA MERKKIAINEKOKEEN AIKAISEN TARKKAILUN YHTEENVETO 30.11.2011 1 YLEISTÄ Tavase Oy toteutti tekopohjavesihankkeen imeytys- ja merkkiainekokeen tutkimusalueellaan Syrjänharjussa Pälkäneellä.

Lisätiedot

Rautalammin kunta Kirkonkylän osayleiskaava-alueen muinaisjäännösinventointi 2014. Aura OK

Rautalammin kunta Kirkonkylän osayleiskaava-alueen muinaisjäännösinventointi 2014. Aura OK Rautalammin kunta Kirkonkylän osayleiskaava-alueen muinaisjäännösinventointi 2014 Samuel Vaneeckhout Aura OK Työn suorittaja: FT Samuel Vaneeckhout (Osuuskunta Aura) Työn tilaaja: Rautalammin kunta Kenttätyöajankohta:

Lisätiedot

HISTORIA 5: RYHMÄTEHTÄVÄT SUOMEN ESIHISTORIASTA

HISTORIA 5: RYHMÄTEHTÄVÄT SUOMEN ESIHISTORIASTA HISTORIA 5: RYHMÄTEHTÄVÄT SUOMEN ESIHISTORIASTA 1. Suomusjärven kulttuuri PEPPI, JANNA, LOVIISA, MINNA 2. Kampakeraaminen kulttuuri JONNA, SALLA, ESSI, JUHANI 3. Vasarakirveskulttuuri (nuorakeraaminen

Lisätiedot

Valkeakoski Holminrannan ja Kipparin-Yli-Nissin asemakaavoitettavien alueiden muinaisjäännösinventointi 2008

Valkeakoski Holminrannan ja Kipparin-Yli-Nissin asemakaavoitettavien alueiden muinaisjäännösinventointi 2008 1 Valkeakoski Holminrannan ja Kipparin-Yli-Nissin asemakaavoitettavien alueiden muinaisjäännösinventointi 2008 Hannu Poutiainen Timo Jussila Kustantaja: Valkeakosken kaupunki 2 Sisältö: Perustiedot...

Lisätiedot

Satu Koivisto ja Juuso Koskinen tutkivat. Ketveleen kivikautisen. Rostedt/Helsingin yliopisto.

Satu Koivisto ja Juuso Koskinen tutkivat. Ketveleen kivikautisen. Rostedt/Helsingin yliopisto. Satu Koivisto ja Juuso Koskinen tutkivat Taipalsaaren Ketveleen kivikautisen asuinpaikan edustan turveprofiileja. Kuva: Tapani Rostedt/Helsingin yliopisto. 18 Museoviesti 2015 Satu Koivisto, Helsingin

Lisätiedot

Itämeren lohen levinneisyyshistoria

Itämeren lohen levinneisyyshistoria Itämeren lohen levinneisyyshistoria Marja-Liisa Koljonen riista- j a k a l a t a l o u s s e l v i t y k s i ä 15/2008 RIISTA- JA KALATALOUS SELVITYKSIÄ 15/2008 Itämeren lohen levinneisyyshistoria Marja-Liisa

Lisätiedot

Ylöjärvi Kyrönlahti Ranta-asemakaava-alueen muinaisjäännösinventointi 2011

Ylöjärvi Kyrönlahti Ranta-asemakaava-alueen muinaisjäännösinventointi 2011 1 Ylöjärvi Kyrönlahti Ranta-asemakaava-alueen muinaisjäännösinventointi 2011 Timo Jussila Kustantaja: INSINÖÖRITOIMISTO POUTANEN OY 2 Sisältö: Kansikuva: Perustiedot... 2 Inventointi... 3 Kuvia... 4 Kartat...

Lisätiedot

Inkoo Smeds 1 asemakaavan muutosalueen muinaisjäännösinventointi 2016

Inkoo Smeds 1 asemakaavan muutosalueen muinaisjäännösinventointi 2016 1 Inkoo Smeds 1 asemakaavan muutosalueen muinaisjäännösinventointi 2016 Timo Jussila Tilaaja: Inkoon kunta 2 Sisältö Kansikuva: Perustiedot... 2 Inventointi... 3 Kartat... 4 Kuvia... 6 Alueen luoteisosan

Lisätiedot

Laukaa Kirkonkylän Kylmäniemen asemakaavan muutosalueen muinaisjäännösinventointi 2009

Laukaa Kirkonkylän Kylmäniemen asemakaavan muutosalueen muinaisjäännösinventointi 2009 1 Laukaa Kirkonkylän Kylmäniemen asemakaavan muutosalueen muinaisjäännösinventointi 2009 Timo Jussila Kustantaja: Laukaan kunta 2 Sisältö: Kansikuva: Perustiedot... 2 Yleiskartta... 3 Inventointi... 3

Lisätiedot

Kuortane Kaarankajärven rantaosayleiskaava-alueen muinaisjäännösinventointi 2010

Kuortane Kaarankajärven rantaosayleiskaava-alueen muinaisjäännösinventointi 2010 1 Kuortane Kaarankajärven rantaosayleiskaava-alueen muinaisjäännösinventointi 2010 Hannu Poutiainen Tapani Rostedt Kustantaja: Kuortaneen kunta 2 Sisältö: Perustiedot... 2 Inventointi... 3 Yleiskartta...

Lisätiedot

ICES:in suositukset lohen silakan, kilohailin ja turskan kalastuskiintiöiksi vuodelle 2016

ICES:in suositukset lohen silakan, kilohailin ja turskan kalastuskiintiöiksi vuodelle 2016 ICES:in suositukset lohen silakan, kilohailin ja turskan kalastuskiintiöiksi vuodelle 2016 12.6.2015 YmV, Eduskunta Jari Raitaniemi Sisältö Itämeren lohikantojen nykytila ja kehitysnäkymät ICES:in lohikiintiösuosituksen

Lisätiedot

16X WP2. Copyright Pöyry Finland Oy

16X WP2. Copyright Pöyry Finland Oy 16X124912.WP2 362 a. Viistoilmakuvatyyppinen näkymä kaakosta kohti hankealuetta (ylempi kuva VE 2+ ja alempi VE1). Kuvassa etualalla Portimojärvi ja sen oikealla puolella Ranua Rovaniemi -tie. 16X124912.WP2

Lisätiedot

Laukaa Laajalahti asemakaava-alueen muinaisjäännösinventointi 2013

Laukaa Laajalahti asemakaava-alueen muinaisjäännösinventointi 2013 1 Laukaa Laajalahti asemakaava-alueen muinaisjäännösinventointi 2013 Timo Jussila Timo Sepänmaa Kustantaja: Laukaan kunta 2 Sisältö Kansikuva: Perustiedot:... 2 Inventointi... 3 Valokuvia... 3 Yleiskartta...

Lisätiedot

TAVASE OY, IMEYTYS- JA MERKKIAINEKOKEEN AIKAISEN TARKKAILUN YHTEENVETO

TAVASE OY, IMEYTYS- JA MERKKIAINEKOKEEN AIKAISEN TARKKAILUN YHTEENVETO 1 TAVASE OY, IMEYTYS- JA MERKKIAINEKOKEEN AIKAISEN TARKKAILUN YHTEENVETO 25.10.2011 1 YLEISTÄ Tavase Oy toteuttaa tekopohjavesihankkeen imeytys- ja merkkiainekokeen tutkimusalueellaan Syrjänharjussa Pälkäneellä.

Lisätiedot

Lemminkäinen Infra Oy SELVITYS SUUNNITELLUN MAA-AINESTENOTON VAIKUTUSALUEEN LÄHTEISTÄ

Lemminkäinen Infra Oy SELVITYS SUUNNITELLUN MAA-AINESTENOTON VAIKUTUSALUEEN LÄHTEISTÄ 16UEC0035 1 Lemminkäinen Infra Oy 29.10.2012 Maa-ainesten ottaminen pohjavedenpinnan ala- ja yläpuolelta Alhonmäen alueella, Siikajoki SELVITYS SUUNNITELLUN MAA-AINESTENOTON VAIKUTUSALUEEN LÄHTEISTÄ 1.

Lisätiedot

Pielisjoelle suunnitellun lyhytaikaissäädön ekologiset vaikutukset

Pielisjoelle suunnitellun lyhytaikaissäädön ekologiset vaikutukset Pielisjoelle suunnitellun lyhytaikaissäädön ekologiset vaikutukset Tapio Sutela, Riista- ja kalatalouden tutkimuslaitos Joensuu 6.6. 2013 1. Taustatietoa Pielisjoesta ja järvilohesta Pielisjoki oli ennen

Lisätiedot

Gaula Flyfishing Lodge - Alueet

Gaula Flyfishing Lodge - Alueet Gaula Flyfishing Lodge - Alueet Beat 1 Rostad, Sanden Rostad. Oikea ranta. Rostad on kalastusalueen ylin pooli ja on pituudeltaan noin 500 metriä. Se on luonteeltaan hitaasti virtaavaa syvää nivaa kosken

Lisätiedot

Yhdistysluettelo 2017

Yhdistysluettelo 2017 Yhdistysluettelo 2017 Jäsen- ja äänimäärät Kehitysvammaisten Tukiliitto ry:n jäsenyhdistykset Jäsenmäärä 1.1.2017 liiton rekisterin mukaan Äänimäärä ALAJÄRVI-VIMPELIN KVT RY 41 1 ALAVIESKAN KVT RY 41 1

Lisätiedot

ENONKOSKI Käkötaipale-Valkeislahti Ranta-asemakaava-alueiden muinaisjäännösinventointi v Timo Jussila Hannu Poutiainen

ENONKOSKI Käkötaipale-Valkeislahti Ranta-asemakaava-alueiden muinaisjäännösinventointi v Timo Jussila Hannu Poutiainen 1 ENONKOSKI Käkötaipale-Valkeislahti Ranta-asemakaava-alueiden muinaisjäännösinventointi v. 2011 Timo Jussila Hannu Poutiainen Kustantaja: UPM / Sulkavan Palvelut Oy 2 Sisältö: Kansikuva: Perustiedot...

Lisätiedot

Juankoski Nuottiniemen alueen muinaisjäännösinventointi 2009

Juankoski Nuottiniemen alueen muinaisjäännösinventointi 2009 1 Juankoski Nuottiniemen alueen muinaisjäännösinventointi 2009 Timo Jussila Kustantaja: FCG Finnish Consulting Group Oy 2 Sisältö: Kansikuva: Perustiedot... 2 Inventointi... 3 Maastokartta... 3 Muinaisjäännökset...

Lisätiedot

Joutseno Muilamäki Kivikautisen asuinpaikan koekuopitus 2009

Joutseno Muilamäki Kivikautisen asuinpaikan koekuopitus 2009 1 Joutseno Muilamäki Kivikautisen asuinpaikan koekuopitus 2009 ver. 1 Timo Jussila Aivar Kriiska Tapani Rostedt 2 Sisältö: Perustiedot... 2 Abstrakti... 2 Tutkimus... 2 Sijaintikartat... 4 Yleiskartat...

Lisätiedot

RAILI-palvelun käyttöönoton valmistelu

RAILI-palvelun käyttöönoton valmistelu RAILI tiedote 1 (8) RAILI-palvelun käyttöönoton valmistelu Rautateiden turvallisuuteen liittyvä puheviestintä siirretään pois kansallisesta RAILI- (GSM-R) radioverkosta. RAILI-verkko sammutetaan syksyllä

Lisätiedot

LAPPEENRANTA Ruoholampi 3 (Muntero) asemakaava-alueen muinaisjäännösinventointi 2006

LAPPEENRANTA Ruoholampi 3 (Muntero) asemakaava-alueen muinaisjäännösinventointi 2006 1 LAPPEENRANTA Ruoholampi 3 (Muntero) asemakaava-alueen muinaisjäännösinventointi 2006 Timo Jussila Kustantaja: Lappeenrannan kaupunki 2 Sisältö: Perustiedot... 2 Inventointi... 3 Maastokartta, tutkimusalue,

Lisätiedot

HAVAINTOJA KAAKKOIS-SUOMEN KALATALOUDESTA

HAVAINTOJA KAAKKOIS-SUOMEN KALATALOUDESTA HAVAINTOJA KAAKKOIS-SUOMEN KALATALOUDESTA Kalatalousjohtaja Tuomas Oikari tuomas.oikari@te-keskus.fi Kotka 31.10.2007 Kaakkois-Suomen TE-keskus on kauppa- ja teollisuusministeriön, maa- ja metsätalousministeriön

Lisätiedot

Hautausmaa julkisena ja toiminnallisena tilana

Hautausmaa julkisena ja toiminnallisena tilana Siikaniemi 26. 27.10. 2010 Hautausmaa julkisena ja toiminnallisena tilana Salpausselän haasteet ja mahdollisuudet Mari Aartolahti http://fi.wikipedia.org/wiki/salpaussel%c3%a4t Salpausselät Salpausselät

Lisätiedot

Tulvat. Pelastustoimea kuormittavat vaaralliset säätilanteet koulutus 6.2.2013. Vesistöinsinööri Varpu Rajala, Etelä-Savon ELY-keskus

Tulvat. Pelastustoimea kuormittavat vaaralliset säätilanteet koulutus 6.2.2013. Vesistöinsinööri Varpu Rajala, Etelä-Savon ELY-keskus Tulvat Pelastustoimea kuormittavat vaaralliset säätilanteet koulutus 6.2.2013 Esityksen sisältö Yleisesti ELY-keskuksien tulvatehtävistä Tulvien luokittelu ja syyt Tulvien esiintyminen Itä-Suomessa Tulvariskit

Lisätiedot

Tanska. Legoland, Billund

Tanska. Legoland, Billund Pohjoismaat Tanska Kokonaispinta-ala: 43 376 km² Rantaviiva: 7 313 km Korkein kohta: Yding Skovhøj 173 m Isoin sisävesistö: Arresø 41 km² Pisin joki: Gudenå 158 km Asukasluku: 5 400 000 (2006) Pääkaupunki:

Lisätiedot

Janakkala Kyöstilänharju ja Puurokorvenmäki muinaisjäännösinventointi 2011

Janakkala Kyöstilänharju ja Puurokorvenmäki muinaisjäännösinventointi 2011 1 Janakkala Kyöstilänharju ja Puurokorvenmäki muinaisjäännösinventointi 2011 Timo Jussila Kustantaja: Insinööritoimisto Matti Jokinen 2 Sisältö: Kansikuva: Perustiedot... 2 Inventointi... 2 Kartat... 4

Lisätiedot

Itä-Suomen myöhäisen varhaismetallikauden asuinpaikkojen paikannimistä MIKA LAVENTO

Itä-Suomen myöhäisen varhaismetallikauden asuinpaikkojen paikannimistä MIKA LAVENTO Itä-Suomen myöhäisen varhaismetallikauden asuinpaikkojen paikannimistä MIKA LAVENTO Kysymykset Millaisia paikannimiä on erotettavissa varhaismetallikaudella Muinais- Saimaan alueella? Millaisia paikannimiä

Lisätiedot

KUOPIO (ent. Riistavesi) Välisalmen Vaaru

KUOPIO (ent. Riistavesi) Välisalmen Vaaru KUOPIO (ent. Riistavesi) Välisalmen Vaaru Koekaivaus kivikautisella asuinpaikalla 1985 Matti Bergström KUOPIO (ent. Riistavesi) Välisalmen Vaaru 1 Kunta: KUOPIO Kylä Syrjäsaari Tila: Välisalmi Rnro 8:8,

Lisätiedot

Sievi 2014. Tuppuranevan tuulivoimapuiston arkeologinen inventointi

Sievi 2014. Tuppuranevan tuulivoimapuiston arkeologinen inventointi Sievi 2014 Tuppuranevan tuulivoimapuiston arkeologinen inventointi Hans-Peter Schulz 10.11.2014 KESKI-POHJANMAAN ARKEOLOGIAPALVELU Keski-Pohjanmaan ArkeologiaPalvelu Sievin Tuppuranevan tuulivoimapuisto

Lisätiedot

Järvilohen telemetriatutkimukset. Saimaalla. Jorma Piironen RKTL/Joensuu

Järvilohen telemetriatutkimukset. Saimaalla. Jorma Piironen RKTL/Joensuu Järvilohen telemetriatutkimukset Saimaalla Jorma Piironen RKTL/Joensuu Järvilohen telemetriatutkimukset Saimaalla smolttien vaellus joesta järvialueelle (2006-2008) syönnösvaihe ja kutuvaellus (2006-2012)

Lisätiedot

Rautavaara Lapinjärvi ranta-asemakaava-alueiden muinaisjäännösinventointi 2013

Rautavaara Lapinjärvi ranta-asemakaava-alueiden muinaisjäännösinventointi 2013 1 Rautavaara Lapinjärvi ranta-asemakaava-alueiden muinaisjäännösinventointi 2013 Timo Jussila Timo Sepänmaa Tilaaja: UPM-Kymmene Oyj 2 Sisältö: Kansikuva: Perustiedot... 2 Inventointi... 2 Yleiskartta...

Lisätiedot

Lohikalojen merkintähankkeiden tuloksia

Lohikalojen merkintähankkeiden tuloksia Lohikalojen merkintähankkeiden tuloksia Jorma Piironen Luke, Joensuu Pohjois-Karjalan kalastusaluepäivät 17.3.217 Huhmari 1 JP/Huhmari Esityksen sisältö Palautusten kehittyminen Pielisjoki, Pielinen Järvialtaiden

Lisätiedot

TERVEISIÄ TARVAALASTA

TERVEISIÄ TARVAALASTA TERVEISIÄ TARVAALASTA TIESITKÖ, ETTÄ TARVAALA ON MAAKUNNALLISESTI ARVOKASTA MAISEMA- ALUETTA. TARVAALASSA ON MYÖS VALTAKUNNALLISESTI ARVOKASTA RAKENNUSPERINNETTÄ. NO NIIN, ASIAAN! eli hieman taustaa Sotilasvirkata-losta

Lisätiedot

Julkaistu Helsingissä 13 päivänä kesäkuuta 2014. 441/2014 Valtioneuvoston asetus. Saimaan luonnonsuojelualueista

Julkaistu Helsingissä 13 päivänä kesäkuuta 2014. 441/2014 Valtioneuvoston asetus. Saimaan luonnonsuojelualueista SUOMEN SÄÄDÖSKOKOELMA Julkaistu Helsingissä 13 päivänä kesäkuuta 2014 441/2014 Valtioneuvoston asetus Saimaan luonnonsuojelualueista Annettu Helsingissä 5 päivänä kesäkuuta 2014 Valtioneuvoston päätöksen

Lisätiedot

Hallinnoijana Rajupusu Leader ry

Hallinnoijana Rajupusu Leader ry Hallinnoijana Rajupusu Leader ry Suomessa 7 kalatalousryhmää Kalatalousryhmät valittu syksyllä 2008 Suomen ryhmien julkinen rahoitus ohjelmakaudelle on noin 8 400 000 /EKTR, tl 4 Tavoitteena uusi toimintamalli:

Lisätiedot

Saimaa Geopark -projekti

Saimaa Geopark -projekti Saimaa Geopark -projekti Geo-kohteiden maastoinventointi 2014-2016 Suomen luonnon ja Geologian päivä 2016 Imatra Jari Nenonen ja Tapani Tervo Saimaan geologiset arvot Saimaan vaiheet: harju- ja kalliosaaret,

Lisätiedot

Hallinnoijana Piällysmies ry

Hallinnoijana Piällysmies ry Hallinnoijana Piällysmies ry Suomessa 7 kalatalousryhmää Kalatalousryhmät valittu syksyllä 2008 Suomen ryhmien julkinen rahoitus ohjelmakaudelle on noin 8 400 000 /EKTR, tl 4 Tavoitteena uusi toimintamalli:

Lisätiedot

TUHAT VUOTTA SAIMAAN MAAILMASSA

TUHAT VUOTTA SAIMAAN MAAILMASSA TUHAT VUOTTA SAIMAAN MAAILMASSA SISÄLTÖ Veneeni tuhdolta................... 6 Kivestä rautaan.....................8 Elämme maankamaralla.............. 12 Saimaan maailman rauta-aika........ 20 Viljely

Lisätiedot

JUUANJOEN VIRTAVESIEN KALATALOUDELLINEN KARTOITUS

JUUANJOEN VIRTAVESIEN KALATALOUDELLINEN KARTOITUS JUUANJOEN VIRTAVESIEN KALATALOUDELLINEN KARTOITUS Manu Vihtonen Pielisen Järvilohi ja Taimen 2008 2010 -hanke 2009 53 9 VEPSÄNJOEN KARTOITETUT KOSKET JA TOIMENPIDESUOSITUKSET 9.1 Ilvolankoski Vepsänjoen

Lisätiedot

Pielisen säännöstelyselvitykset. Pielisen säännöstelyn vaikutukset ja järjestäminen tiivistelmä kunnanhallituksille

Pielisen säännöstelyselvitykset. Pielisen säännöstelyn vaikutukset ja järjestäminen tiivistelmä kunnanhallituksille Pielisen säännöstelyselvitykset Pielisen säännöstelyn vaikutukset ja järjestäminen tiivistelmä kunnanhallituksille Pielisen säännöstelyselvitykset Aloitteentekijöinä selvitystyölle Pielisen alueen kunnat

Lisätiedot

ISTO väliseminaari 5.3.2008, Lammi. Noora Veijalainen, Tanja Dubrovin, Bertel Vehviläinen ja Mika Marttunen

ISTO väliseminaari 5.3.2008, Lammi. Noora Veijalainen, Tanja Dubrovin, Bertel Vehviläinen ja Mika Marttunen ISTO väliseminaari 5.3.2008, Lammi Noora Veijalainen, Tanja Dubrovin, Bertel Vehviläinen ja Mika Marttunen Suomen ympäristökeskuksen Hydrologian ja Vesivara yksikköjen projekti Arvioidaan ilmastonmuutoksen

Lisätiedot

Kymijoen ja Vuoksen vesistöalueiden

Kymijoen ja Vuoksen vesistöalueiden Vesistöjen kehitys Suonenjoen Leppävirran välisellä vedenjakajaalueella jääkauden jälkeen HANNU PAJUNEN Kymijoen ja Vuoksen vesistöalueiden välinen vedenjakaja, Savonselkä, kulkee Suonenjoella pitkin Kuivataipaleen

Lisätiedot

TAVASE OY, IMEYTYS- JA MERKKIAINEKOKEEN ENNAKKOTARKKAILUN YHTEENVETO

TAVASE OY, IMEYTYS- JA MERKKIAINEKOKEEN ENNAKKOTARKKAILUN YHTEENVETO 1 TAVASE OY, IMEYTYS- JA MERKKIAINEKOKEEN ENNAKKOTARKKAILUN YHTEENVETO 18.1.2010 1 YLEISTÄ Tavase Oy toteuttaa tekopohjavesihankkeen imeytys- ja merkkiainekokeen tutkimusalueellaan Syrjänharjussa Pälkäneellä.

Lisätiedot

Kolari 30 Hannukainen 2, kuvattu idästä

Kolari 30 Hannukainen 2, kuvattu idästä 14 Kolari 30 Hannukainen 2, kuvattu idästä 15 KOLARI 31 HANNUKAINEN 3 Kartta: 2714 10 x: 7495 17 y: 2498 95 z: 170 p: 7498 32 i: 3371 05 Kotivuori H 1988 inventointi Löydöt: Km 25311:5, palanutta luuta.

Lisätiedot

Pohjanlahden lohikantojen tila

Pohjanlahden lohikantojen tila Pohjanlahden lohikantojen tila Rovaniemi 18.5.2005 Jaakko Erkinaro Riista- ja kalatalouden tutkimuslaitos Itämeren lohijoet Suomessa: - ennen 20-30 - nyt 2 (+) Pohjanlahdella jäljellä 13 kutujokea 50:stä

Lisätiedot

Historia muuttaa maisemaa

Historia muuttaa maisemaa Historia muuttaa maisemaa 1 (5) Joet maisemassa Harjut ja kallioselänteet Ihminen ja muutokset maisemassa Tiet ja rautatiet Hyvinkääläistä luonnonmaisemaa on muovannut jäätiköityminen ja jään sulamisvaiheet

Lisätiedot

Antti Peronius geologi, kullankaivaja

Antti Peronius geologi, kullankaivaja Antti Peronius geologi, kullankaivaja antti.peronius@kullankaivajat.fi Primäärijuoniteoriat - maallikot - kulta tullut läheltä tai kaukaa - räjähdys, tulivuori, asteroidi - jättiläistulva, salaperäinen

Lisätiedot