Kaupunginhallitus Sivu 1 / 36. Kaupunginhallituksen kokoushuone, Asemakuja 2 C 4. krs. Riitta-Liisa Kammonen

Transkriptio

1 Espoon kaupunki Pöytäkirja Kaupunginhallitus Sivu 1 / 36 Kokoustiedot Aika maanantai klo 15:30-15:30 Paikka Kaupunginhallituksen kokoushuone, Asemakuja 2 C 4. krs. Saapuvilla olleet jäsenet Muut saapuvilla olleet Riitta-Liisa Kammonen sihteeri

2 Espoon kaupunki Pöytäkirja Kaupunginhallitus Sivu 2 / 36 Allekirjoitukset puheenjohtaja Riitta-Liisa Kammonen sihteeri Pöytäkirjan tarkastus Pöytäkirja tarkastettu ja hyväksytty: pvm pvm tarkastajan nimi tarkastajan nimi Pöytäkirjan nähtävänäolo julkipannun kuulutuksen mukaan on pöytäkirja ollut yleisesti nähtävänä 2013 osoitteessa, Espoon keskus.

3 Espoon kaupunki Pöytäkirja Kaupunginhallitus Sivu 3 / 36 Käsitellyt asiat Pykälä Liitteet Otsikko Sivu 342 Kokouksen laillisuuden ja päätösvaltaisuuden toteaminen Pöytäkirjan tarkastajien valinta Vuoden 2014 talousarvion ja taloussuunnitelman 6 hyväksyminen (osittain Kv-asia) Vuoden 2013 lokakuun kuukausiraportti ja siitä aiheutuvat 17 toimenpiteet (Osittain Kv-asia) Espoon kaupungin vahinkorahaston sääntömuutos (Kvasia) Espoon kaavoitusohjelma Kahden määräalan ostaminen Vanhakartanon kylässä Gumbölen kartanon alueella sijaitsevan maa-alueen 32 vuokraamista ja vuokra-alueella olevien rakennusten myyntiä koskevan päätöksen voimassaoloajan jatkaminen 350 Lautakuntien ja jaostojen sekä viranhaltijoiden päätökset Päätökset ja kirjelmät 36

4 Espoon kaupunki Pöytäkirja 342 Kaupunginhallitus Sivu 4 / Kokouksen laillisuuden ja päätösvaltaisuuden toteaminen Päätös Selostus Puheenjohtaja totesi kokouksen lailliseksi ja päätösvaltaiseksi. Kaupunginhallitus oli kutsuttu koolle kaupunginhallituksen puheenjohtajan allekirjoittamalla päivätyllä kaupunginhallituksen jäsenille toimitetulla kokouskutsulla.

5 Espoon kaupunki Pöytäkirja 343 Kaupunginhallitus Sivu 5 / Pöytäkirjan tarkastajien valinta Päätös Pöytäkirjan tarkastajiksi valittiin Mia Laiho ja Pertti Järvenpää.

6 Espoon kaupunki Pöytäkirja 344 Kaupunginhallitus Sivu 6 / 36 [Ennakkotieto] 1978/ /2013 Kaupunginhallitus Vuoden 2014 talousarvion ja taloussuunnitelman hyväksyminen (osittain Kv-asia) Valmistelijat / lisätiedot: Pekka Heikkinen, puh etunimi.sukunimi@espoo.fi Päätösehdotus Kaupunginjohtaja Jukka Mäkelä Kaupunginhallitus hyväksyy talousarviokirjan liitteelle sisältyvät talousarvion noudattamista koskevat ohjeet ja ehdottaa, että valtuusto 1 hyväksyy liitteenä olevan talousarviokirjan mukaisesti vuoden 2014 talousarvion ja taloussuunnitelman liitteineen, 2 kehottaa kaupunginhallitusta valmistelemaan vuosille taloussuunnitelman yleisperusteluissa kuvatun toiminnan ja talouden tasapainotus- ja tuottavuusohjelman, joka tuodaan valtuuston käsiteltäväksi viimeistään maaliskuussa 2014 ja samalla tuomaan valtuuston käsittelyyn ehdotuksen talousarvion ja taloussuunnitelman tarkistamiseksi ohjelman perusteella, 3 hyväksyy liitteeltä ilmenevät päätösehdotukset valtuutettujen raha-asiaaloitteisiin ja toteaa aloitteet loppuun käsitellyiksi, 4 oikeuttaa kaupunginjohtajan korvaamaan talousarvioon merkityn 40 milj. euron peruspalvelujen kehittämisrahaston pääoman purun vastaavan suuruisella lainanotolla, jos lainanotto on edullisempaa kuin rahaston purku, 5 oikeuttaa Tilakeskus-liikelaitoksen johtokunnan ja teknisen lautakunnan jatkamaan vuoden 2013 talousarviossa erikseen nimettyjen keskeneräisiksi jäävien talonrakennushankkeiden sekä kiinteiden rakenteiden ja laitteiden rakentamista tai rakennuttamista niille aiemmin osoitettujen kokonaismäärärahojen rajoissa ja toteaa, että hankkeiden viivästymisistä johtuvat niille vuonna 2013 käyttämättä jääneiden määrärahavarausten aiheuttamat vaikutukset vuoden 2014 talousarvioon käsitellään erikseen talousarvion muutoksina keväällä 2014,

7 Espoon kaupunki Pöytäkirja 344 Kaupunginhallitus Sivu 7 / 36 6 oikeuttaa konserniesikunnan tekemään talousarvioon ja taloussuunnitelmaan valtuustokäsittelystä aiheutuvat sekä muut talousarvion oikeellisuutta, informaattisuutta tai kieliasua parantavat muutokset ja tarkennukset, jotka eivät poikkea hyväksytyn talousarvion ja taloussuunnitelman sisällöstä, eivätkä oleellisesti muuta tuloslaskelman tilikauden tulosta eikä rahoitusosaa. Päätös Liite Selostus Kaupunginhallitus: Esittelijän ehdotus hyväksyttiin yksimielisesti. 1 Vuoden 2014 talousarvio sekä taloussuunnitelma 2 Yhdistelmä raha-asia-aloitteista 3 Neuvottelusopimus Neuvottelutulos 5 Pöytäkirjamerkinnät Vuoden 2014 talousarvio- ja taloussuunnitelmaehdotuksen tavoitteet on valmisteltu valtuuston kesäkuussa hyväksymän Espoo -tarinan valtuustokauden tavoitteiden sekä syyskuussa valtuuston hyväksymän talousarvio- ja suunnitelmakehyksen tavoitteiden mukaisesti. Kansantalouden sekä Helsingin seudun ja Espoon talousnäkymät Suomen bruttokansantuote väheni 0,2 prosenttia vuonna Kansantaloutemme oli jo viime vuonna käytännöllisesti katsoen taantumassa. Valtiovarainministeriö ennusti kesäkuussa julkistamassaan suhdannekatsauksessa kokonaistuotannon supistuvan kuluvana vuonna noin puoli prosenttia. Myös muut kokonaistaloudellisia ennusteita laativat tahot kuten Suomen Pankki ja Nordea ovat alentaneet kokonaistuotannon kasvuarvioita viime keväänä laatimistaan ennusteista. Valtiovarainministeriön arvion mukaan bruttokansantuote kasvaa 1,2 prosenttia vuonna 2014 ja 1,9 prosenttia vuonna Tämän vuoden kuluessa suhdannenäkymät ovat euroalueen ongelmien ja maailmantalouden yleisen heikon kehityksen seurauksena heikentyneet viime talven arvioista. Aivan viimepäivinä on saatu Euroopan osalta myös varovaisia myönteisiä viestejä, mutta Suomen tilanne on samalla nähty Euroopan maista heikoimpana. Maailmankaupan kasvun painopiste on siirtymässä yhä enemmän Aasian ja kehittyvien maiden väliseksi. Kotimaisen vientiteollisuuden tilanne tulee jatkumaan haasteellisena. Kansantalouden palkkasumma kasvoi 4,8 prosenttia vuonna 2011 ja 3,9 prosenttia vuonna 2012, mikä on pitänyt verotulojen kasvua viime vuosien aikana kohtuullisena, joskin huomattavasti heikompana kuin ennen vuotta Palkkasumman kasvun arvioidaan hidastuvan tänä vuonna 1,4 prosenttiin ja olevan 2,4 prosenttia vuonna 2014, mikä tarkoittaa sitä, että ansiotuloista kertyvien verotulojen kehitys on lähivuosina erittäin heikkoa.

8 Espoon kaupunki Pöytäkirja 344 Kaupunginhallitus Sivu 8 / 36 Työttömyysaste on valtiovarainministeriön kesäkuun ennusteen mukaan 8,3 prosenttia tänä vuonna ja 8,1 prosenttia ensi vuonna. Työttömyyden nousun taustalla on työvoiman suhteellisen vaimeana pysyvä kysyntä sekä tuotannossa varsinkin viennin heikko kehitys. Valtiovarainministeriö arvioi kuluttajahintojen kohoamisen hidastuvan tänä vuonna keskimäärin 1,7 prosenttiin. Talouskasvun arvioitu lievä nopeutuminen vuonna 2014 merkinnee kuluttajahintojen kohoamista. Kuluttajahintaindeksin kehitykseen vaikuttavat lisäksi palkkaratkaisu, valmisteverojen korotukset sekä korkotason muutokset. Valtiovarainministeriön tämän hetkinen inflaatioennuste on 2,1 prosenttia vuonna 2014 ja 2 prosenttia vuonna Tuotannon lasku näyttää elokuun lopulla tehdyn ennakkoarvion mukaan pysähtyneen Helsingin seudulla vuoden 2013 toisella neljänneksellä. Vuoden takaiseen verrattuna tuotanto kasvoi ennakkoarvion mukaan 0,5 prosenttia. Vuoden ensimmäisellä neljänneksellä seudun tuotanto supistui huomattavasti aikaisempia ennakkoarvioita enemmän, lähes 3,5 prosenttia. Helsingin seudun tuotannon trendi on seurannut valtakunnallista trendiä viimeisen vuoden aikana. Teollisuuden tuotanto ja kaupan reaalinen myynti laskivat edelleen toisella neljänneksellä. Sen sijaan liike-elämän palveluissa, informaatio-palveluissa ja kotitalouksien palveluissa reaalinen liikevaihto kasvoi. Espoon elinkeinorakenteessa painottuvat koko seutuun verrattuna informaatioteknologia (tietoliikennevälineet, ohjelmisto- ja tietopalvelut), tekninen tukkukauppa, tutkimus- ja kehittämistoiminta, liike-elämän palvelut, lääkeaineiden valmistus sekä energia- ja polttoaineet. Taloussuunnitelman rakenne ja sen muutokset Talousarviokirjan alkuun on sijoitettu valtuuston hyväksymät Espoo-tarina sekä poikkihallinnollisten ohjelmien hyötytavoitteet ja kuvaus kehittämisohjelmien jatkosuunnittelusta ja ohjelmasuunnitelmien päätöksenteosta. Ohjelmasuunnitelmat viedään kaupunginhallituksen käsiteltäväksi joulukuussa Talousarvio ja -suunnitelma koostuu peruskaupungin käyttötalous-, tuloslaskelma-, investointi- ja rahoitusosan sekä liikelaitosten ja erillisten taseyksiköiden suunnitelmista. Tilakeskuksen ja taseyksiköiden toimintaja taloussuunnitelmat on sijoitettu suunnitelmaraportissa teknisen ja ympäristötoimen talousarvion yhteyteen ja muiden liikelaitosten suunnitelmat palveluliiketoimen toimialan yhteyteen. Taloussuunnitelman yleisperusteluissa on kuvattu käynnistetyn toiminnan ja talouden tasapainotus- ja tuottavuusohjelman valmistelua ja siihen liittyvää päätöksentekoa. Kaupungin toimintarakennetta on muutettu sivistystoimessa yhdistelemällä toimintoja sekä siirtämällä yhteispalvelupistekokonaisuus sivistystoimesta palveluliiketoimeen. Kaupungin kuljetukset on pääosin keskitetty Logistiikkaliikelaitokseen vuoden 2014 alusta lukien.

9 Espoon kaupunki Pöytäkirja 344 Kaupunginhallitus Sivu 9 / 36 Kaupunki on investoinut ja investoi edelleen lähivuosina merkittävästi omien tytäryhtiöidensä taseisiin ja konserniyhtiöiden rooli ja vaikutus kaupungin toiminnassa ja taloudessa kasvaa. Sen vuoksi taloussuunnitelman yleisperustelujen lopussa on kuvattu kaupungin ja sen konserniyhteisöjen suunnitteilla ja käynnissä olevaia investointeja ja niiden rahoitusta sekä Espoo-konsernin taloudellisten vastuiden kehitystä. Toiminnan ja talouden kehitystä seurataan sekä kaupungin että konsernin tasolla. Talousarvion ja -suunnitelman liitteet sisältävät valtuuston talousarviota ja - suunnitelmaa koskevat päätökset, talousarvion sitovuutta ja seurantaa koskevat määräykset ja kaupunginhallituksen päättämät talousarvion sitovuutta koskevat ohjeet sekä kaupunkikonsernin hankekohtaisen investointiohjelman. Talousarvion ja -suunnitelman talousperusteet Vuoden 2013 alkuperäinen talousarvio oli yli 10 milj. euroa alijäämäinen. Heti vuoden alussa ilmeni, että verotuloarviossa on merkittävä riski. Alkuvuoden aikana käynnistetty käyttötalouden kasvun hillintä on tuottanut jossain määrin tuloksia, mutta syyskuun kuukausiraportin ennusteessa alijäämäksi ennustetaan edelleen noin 20 milj. euroa. Verotilitysten rytmityksen muutos tuo vuodelle 2013 noin 14 milj. euron ylimääräisen kertaluontoisen veroerän, jonka seurauksena on mahdollista että tulos paranee jonkin verran. Vuosikatetta kertyy syyskuun lopun ennusteen mukaan 14 milj. euroa vähemmän kuin alkuperäisessä talousarviossa suunniteltiin. Vuosikatetta arvioidaan kertyvän noin 88 milj. euroa, mikä on noin 90 milj. euroa liian vähän terveen rahoitustasapainon näkökulmasta. Taloussuunnitelman valmistelun edetessä on käynyt ilmeiseksi, että uhat kaupungin rahoituksen epätasapainon pahenemiseen lisääntyvät olennaisesti suunnitelmakauden aikana. Väestönkasvu näyttää jatkuvan vahvana, mikä lisää palvelutarvetta. Espoossa ikääntyvän väestön määrä kasvaa tulevaisuudessa huomattavan nopeasti, mikä lisää vanhuspalvelujen tarvetta. Samanaikaisesti syntyvyys näyttää jatkuvan vahvana ja muuttoliike tuo nuoria ikäluokkia ja lapsiperheitä kaupunkiin. Kokonaisuutena palvelutarve kasvaa väestönkasvua nopeammin. Vuonna 2008 alkanut talouden taantuma on orastavan nousun jälkeen kääntynyt uudeksi laskuksi ja johtanut osaltaan siihen, että Suomen julkisen talouden kestävyysvaje on pahentunut. Valtiontalouden velkaantumiskehityksen takia kuntien valtionosuusrahoitusta on leikattu ja leikataan vuoteen 2017 saakka. Julkinen velka nousee sille tasolle, että myös pitkällä aikavälillä rahoitus on riittämätön hyvinvointipalvelujen järjestämiseen nykyisellä toimintatavalla. Valtio valmistelee parhaillaan rakennepakettia, joilla kuntasektorin kustannustasoa pitäisi voida laskea 2 miljardia euroa vuoteen 2017 mennessä. Toimenpiteiden sisällöstä ja vaikutuksista ei ole tietoa. Hyvin monet kunnat joutuvat ensi vuodeksi nostamaan veroprosenttejaan ja ottamaan entistä enemmän velkaa.

10 Espoon kaupunki Pöytäkirja 344 Kaupunginhallitus Sivu 10 / 36 Valtuusto päätti taloussuunnitelmakehyksestä syyskuussa, mutta ei aiemman käytännön mukaisesti samalla päättänyt tulevan vuoden veroprosenteista. Niitä koskeva päätös tehdään valtuustossa marraskuussa sen jälkeen, kun taloussuunnitelmakokonaisuudesta käydyt valtuustoryhmien neuvottelut on käyty. Talouden tasapainotus- ja tuottavuusohjelma Taloussuunnitelman yhteydessä esitetään päätettäväksi talouden tasapainotus- ja tuottavuusohjelman valmistelusta. Kaupungin talous on tasapainossa kun seuraavat tekijät toteutuvat: - Käyttötalouden mitoitus on sellainen, että rahoitusasema pysyy pitkällä aikaväillä hyvänä. - Investoinneista tulevat käyttötalousmenojen lisäykset on huomioitu osana käyttötalouden mitoitusta. - Investointikyky säilyy hyvänä pitkällä aikavälillä. - Rahastojen kehitys ja käyttö on optimaalista. - Velkamäärien ja pitkäaikaisten vastuiden kehitys on kohtuullista. - Verotuksen taso on kohtuullinen. Talouden tasapainotus- ja tuottavuusohjelmalla katetaan kestävyysvaje ja vastataan toimintaympäristöstä yhä voimakkaammin nouseviin haasteisiin. Ohjelman avulla saavutetaan kustannussäästöjä, lisätään tuottavuutta, karsitaan ydintehtävien ulkopuolisia tehtäviä, kasvatetaan ulkoisia tuloja ja tarkistetaan palvelutasoa. Sillä vastataan kuntasektoria koskettaviin isoihin haasteisiin mm. väestörakenteen muutokseen, väestömäärän ja sitä kautta palvelumäärän kasvuun ja talouskasvun niukkuuteen, jotka jatkuvat yli kuluvan valtuustokauden. Ohjelman merkittävämpänä tavoitteena on tuoda tuottavuus osaksi jokapäiväistä tekemistä ja kaikkia prosesseja, jolloin jatkossa vähemmällä saavutetaan enemmän. Ohjelma toteuttaa Espoo-tarinaa ja sen avulla turvataan kaupunkikonsernin talouden tasapaino sekä mm. vahvistetaan kaupungin roolia toimia edelläkävijänä palvelujen tuottavuuden ja vaikuttavuuden parantamisessa ja kehitetään kaupunkirakennetta taloudellisesti, sosiaalisesti ja ekologisesti kestäväksi. Talouden tasapainotus- ja tuottavuusohjelman merkittävimmät pääelementit on tunnistettu ja ohjelman tarkempi valmistelu käynnistyy siten, että ohjelma voidaan tuoda käsittelyyn vuoden 2014 maaliskuussa. Ohjelman pääelementtien sisältö tulee tarkentumaan ja valmistelussa huomioidaan myös poikkihallinnollisissa ohjelmissa ja tuloskorteissa olevat tuottavuustavoitteet. Talouden tasapainottaminen ja tuottavuusohjelma koostuu seuraavista elementeistä: - tiukka menokuri ja kestävät kustannussäästöt - käyttötulojen lisääminen - tulopohja ja verotaso

11 Espoon kaupunki Pöytäkirja 344 Kaupunginhallitus Sivu 11 / 36 - palvelutason tarkistaminen - tuottavuuden parantaminen - palvelujen järjestäminen - henkilöstö ja johtaminen - tilojen käytön tehostaminen - maankäytön suunnittelun ja taloudellisuuden tehostaminen - konserniyhteisöt. Talouden tasapainotuksella ja tuottavuudella tavoitellaan vuosille yhteensä n. 70 milj. euron taloudellista hyötyä, josta 10 milj. euroa kohdistuu vuodelle Ohjelman valmistelu ja toteuttaminen edellyttävät vahvaa muutosjohtamista ja vuoropuhelua kaikilla organisaatiotasoilla sekä yli toimialarajojen. Ohjelmalle luodaan ohjaus- ja seurantamenettelyt, joilla varmistetaan tuottavuuden kehittyminen ja siihen mahdollisesti liittyvien päätöksentekomenettelyjen toimivuus. Henkilöstö Henkilöstön määrä oli syyskuussa 2013 noin Henkilöstömäärä on vuoden kuluessa jonkin verran noussut. Kasvu on painottunut sinne, missä palvelutarve on jatkuvasti kasvanut eli sosiaali- ja terveystoimeen ja sivistystoimeen. Henkilöstömäärän kasvu on kuitenkin Espoon asukasluvun kehitykseen verrattuna ollut viime vuosina hyvin maltillista. Henkilöstömäärän kasvulle on lähivuosina edelleen suuria paineita johtuen mittavasta investointiohjelmasta sekä väestömäärän edelleen jatkuvasta kasvusta. Erityisesti niiden ikäryhmien osuus kohoaa, jotka eniten kunnallisia palveluja käyttävät. Koska kaupungin henkilöstömäärää ei lähivuosina ole mahdollista juurikaan kasvattaa, tulee toiminnan suunnitteluun perustuvassa henkilöstösuunnittelussa erityisesti huomioida joustava resurssien käyttö ja arvioitava tarkasti se, miten palvelut tuotetaan mahdollisimman tehokkaasta ja taloudellisesti. Henkilöstön eläkkeelle jäämistä ja muuta vaihtuvuutta hyödynnetään täysimääräisesti siten, että jokaisen avoimeksi jäävän tehtävän täyttötarve arvioidaan tarkasti. Vuonna 2008 aloitettu täyttölupamenettely pidetään edelleen voimassa ja jokainen vapautuva paikka käydään läpi, ennen kuin täyttölupa annetaan. Palvelujen tuottamisen vaatimukset ohjaavat kaupungin tehtävärakenteen kehittämistä sekä henkilöstön osaamistarpeen arviointia ja sen pohjalta tapahtuvaa henkilöstösuunnittelua. Kaupunki tarvitsee kuitenkin jatkuvasti myös uusia osaavia työntekijöitä peruspalvelujen tuottamiseen. Tulevaisuuden työvoiman saannin varmistamiseksi sopimuspohjaista oppilaitosyhteistyötä ylläpidetään siten, että kaupunki tarjoaa jatkuvasti harjoittelupaikkoja ja työmahdollisuuksia opiskelijoille. Myös nuorten kesätyöllistymistä tuetaan ja oppisopimuskoulutuksen hyödyntämistä kehitetään. Terveydellisistä syistä uusia tehtäviä tarvitseville pyritään löytämään uusi työpaikka kaupungin organisaatiosta niiltä aloilta, joilla työvoiman tarve on jatkuva. Maahanmuuttajien työllistymisen tukeminen jatkuu maahanmuuttajien rekrytointimallia hyödyntämällä ja maahanmuuttajien suomenkielen taitoa kehittämällä.

12 Espoon kaupunki Pöytäkirja 344 Kaupunginhallitus Sivu 12 / 36 Tulos- ja rahoituslaskelma Koko kaupungin toimintamenojen kasvu vuoden 2013 tilinpäätösennusteeseen verrattuna on edellä kuvattu 10 milj. euron tuottavuustavoite mukaan lukien noin 2,8 prosenttia talousarviovuonna Tavoitteena on, että tuottavuushyöty kasvaa ja kustannuskehitys hidastuu vuosina 2015 ja Menojen kasvun pitää olla hitaampaa kuin tulojen kasvu, jotta kaupungin rahoitusasema voidaan nostaa kestävälle tasolle. Kaupungin palvelukäyttöön tulee lähivuosina uusia tytäryhtiöiden taseisiin rakennettavia palvelutiloja, kuten Opinmäen campus, Espoon sairaala, elinkaarihankkeina peruskorjattavat koulut sekä Elä ja asu hankkeet, jotka tulevat aiheuttamaan merkittäviä uusia rahoitus- ja käyttökustannuksia. Samalla tavalla Länsimetron valmistumisen yhteydessä syntyy merkittäviä kynnyskustannuksia. Näistä kustannuksista valtaosa tulee kasvattamaan toimintakatteen alijäämää ja heikentämään vuosikatetta. Tulorahoituksen eli kaupungin vuosikatteen osuus investointien rahoitukseen on pitkällä tähtäimellä kestämättömän alhainen. Kaupungin vuosikate tulisi saada lähivuosina vähintään 180 milj. euron tasolle, jotta tulorahoituksen osuus olisi riittävä ja velkaantuminen voitaisiin pysäyttää. Kaupungin talous tulee olemaan joka tapauksessa lähivuosina erittäin kireällä heikon yleisen talouskehityksen ja julkisen talouden kestävyysvajeen vuoksi. Esimerkiksi suunnitteilla olevan valtionosuusuudistuksen ei uskota parantavan merkittävästi Espoon rahoitusmahdollisuuksia. Verotuloarvio suunnitelmakaudelle on tehty tammi-syyskuun tilitystietojen, vuoden 2012 verotuksesta saatujen tietojen sekä Kuntaliiton ja valtiovarainministeriön yhteisen verotulojen kehitysennusteen pohjalta. Espoon omaa yritystulojen ja palkkatulojen kehitystä on arvioitu mm. väestökehitystä ja työllisyyden kehitystä koskevien tietojen ja arvioiden sekä kansantalouden kehitysarvioiden pohjalta. Kunnallisverotulojen arvio on laskettu 18,25 veroprosentin mukaan, eli esitys pitää sisällään veroprosentin 0,5 prosenttiyksikön korotuksen. Kiinteistöveroprosentit ovat arviossa vuoden 2013 tasolla. Verotulojen kasvu ilman veronkorotusta olisi 2,6 % vuonna Se vastaa varsin hyvin suurten kaupunkien keskimääräisiä verotulojen ensi vuoden kasvuarvioita. Veronkorotus mukaan lukien verotulojen arvioidaan kasvavan 4,9 prosenttia vuonna Vuoden 2014 vuosikatteen arvioidaan jäävän 97 milj. euron tasolle. Vuosina 2015 ja 2016 on tavoitteena saavuttaa noin 145 milj. euron vuosikate. Suunnitelman mukaisten emokaupungin investointien bruttomäärä on talousarviovuonna noin 273 milj. euroa, josta voidaan rahoittaa tulorahoituksella noin 49 prosenttia. Loppuosa katetaan peruspalvelujen kehittämisrahastoa purkamalla ja lainarahalla sekä osin

13 Espoon kaupunki Pöytäkirja 344 Kaupunginhallitus Sivu 13 / 36 valtionosuuksilla. Vuosina käytetään rahastoja palveluinvestointien rahoitukseen vuosittain 40 milj. euroa. Lainanhoitokustannukset on laskettu olettaen, että korkotaso pysyy lähivuodet kohtuullisen alhaisena. Nopean velkaantumisen vuoksi korkokustannusten arvioidaan olevan vuonna 2016 yhteensä 15,9 milj. euroa eli yli nelinkertaiset vuoden 2013 tasoon verrattuna. Talousarviovuoden 2014 tulos tulee olemaan arvion mukaan noin 17 milj. euroa alijäämäinen, kuten jo vuosi sitten taloussuunnitelmassa arvioitiin. Vuosien 2015 ja 2016 tulos saadaan arvioiden mukaan siinä määrin ylijäämäiseksi, että koko valtuustokauden yhteenlaskettu tulos on hyvin lähellä nollaa. Vuonna 2013 talousarviolainaa on nostettu yhteensä 116 milj. euroa ja lyhennykset ovat 65 milj. euroa. Lainakanta on vuoden lopussa 209 milj. euroa eli 803 euroa/asukas. Vuonna 2014 otetaan uutta lainaa 102 milj. euroa ja lainaa on vuoden lopussa 267 milj. euroa eli 1010 euroa/asukas. Lainamäärä kasvaa jatkovuosina voimakkaasti ja sitä on vuoden 2016 lopussa 517 milj. euroa eli noin euroa/asukas. Konsernin investoinnit ja niiden rahoitus Taloussuunnitelman investointiosassa esitetään ne investointisuunnitelmat, joista valtuusto päättää taloussuunnitelman yhteydessä. Alla olevassa tekstissä on käsitelty koko Espoo-konsernin investointiohjelmaa ja investointien rahoitusta, koska hyvin merkittävä osa toimitila- ja infrarakentamisesta toteutetaan tytäryhtiöiden ja PKSyhteisöjen taseisiin. Espoo-konsernin emoyhteisö Espoon kaupunki muodostuu viidestä toimialasta, kahdeksasta liikelaitoksesta sekä kahdesta taseyksiköstä. Emoyhteisön lisäksi konserniin kuuluvat kaupungin yli 50 prosenttisesti omistamat tytäryhteisöt, prosentin omistusosuuden osakkuusyhteisöt sekä kuntayhtymät, joissa kaupunki on osallisena. Konsernin investointiohjelma suunnitelmakaudella on edellisvuosien tapaan mittava. Konserni investoi kauden aikana yhteensä noin 2,6 mrd. eurolla. Vuonna 2014 investointitaso kasvaa yli 100 milj. euroa edellisvuodesta ja on kaikkiaan noin 600 milj. euroa. Suunnitelmakauden investoinnit painottuvat voimakkaasti vuosille , jolloin meneillään on samanaikaisesti suuria rakennushankkeita. Vuosien investointiohjelma perustuu Espoo-tarinan linjauksiin ja tavoitteisiin, jotka suuntaavat investointien painopisteitä sekä alueiden kehittämiseen ja liikenneyhteyksien parantamiseen että uusien toimitilojen rakentamiseen ja olemassa olevan rakennuskannan peruskorjaukseen. Merkittäviä hankekokonaisuuksia ovat Länsimetron rakentaminen, koulujen peruskorjausohjelma, yli 65-vuotiaiden väestönosan palvelutarpeen kasvuun varautuminen, T3 -alueen ja Espoon keskuksen kehittämisohjelmat sekä Suurpellon alueen toteuttaminen. Espoon Asunnot Oy rakennuttaa vuodessa noin 300 uutta vuokra-asuntoa, joista suurin osa on kerros- tai pienkerrostaloissa.

14 Espoon kaupunki Pöytäkirja 344 Kaupunginhallitus Sivu 14 / 36 Kunnallistekniikan rakentamisessa korostuvat aluekeskusten kehittämisen ja kaupunkirakenteen kehittymisen edellyttämien liikenneväylien ja joukkoliikenteen hankkeiden rakentamisen ohella jo rakennettujen pientaloalueiden kunnallistekniikan jälkeenjääneisyyden poistaminen, uusien pientaloalueiden kunnallistekniikan rakentaminen sekä Länsimetron rakentamiseen liittyvät kaupunkirakenteen muutokset. Helsingin seudun ympäristöpalvelut -kuntayhtymä (HSY) investoi vesijohto- ja viemäriverkostoon Espoon alueella yhteistyössä kaupungin kanssa valmistellun investointiohjelman mukaisesti. Helsingin seudun liikennejärjestelmäsuunnitelmaan sisältyvät Liikenneviraston ja Uudenmaan ELY-keskuksen kanssa yhteistyössä toteutettavat strategiset seudulliset hankkeet ajoitetaan sovitulla tavalla ja hankkeisiin osoitetaan kaupungin rahoitusosuus, kun hankkeiden toteuttaminen sitä edellyttää. Yhteishankkeiden ajoitus ja toteutus ovat sidoksissa valtion budjettiin ja rahoituspäätöksiin. Merkittävimpiä seudullisia hankkeita Espoon alueella ovat Länsimetron jatko Kivenlahteen ja Kaupunkiradan jatkaminen Leppävaarasta Kauklahteen. Toimitilainvestointeja toteutetaan kaupungin ja sen omistamien kiinteistöyhtiöiden toimesta suunnitelmakaudella yhteensä noin 720 milj. eurolla, mikä on keskimäärin 144 milj. euroa vuodessa. Tilahankkeiden osuus konsernin kokonaisinvestoinneista on noin kolmannes. Toimitilainvestointeja toteutetaan palveluverkon kehittämisen tavoitteiden mukaisesti. Kaupungin palveluyksiköitä sijoitetaan tavoitteen mukaan raideyhteyksien ja muiden joukkoliikenne-yhteyksien varteen. Tavoitteena on myös lisätä sähköistä asiointia ja tehostaa palvelutuotannon tilankäyttöä. Toimitilarakentamisessa painottuu käytössä olevien toimitilojen peruskorjaus, johon kohdistuu yli puolet rakentamisesta. Tärkeitä kohteita ovat teknisen peruskorjauksen tarpeessa olevat sekä sisäilmaongelmista kärsivät palvelutilat. Korjaus- ja uudisrakentaminen suunnitellaan ja toteutetaan niin, että energiatehokkuusvaatimukset toteutuvat ja olemassa olevat kosteusvauriot korjataan, eikä uusia enää päästetä syntymään. Espoon väestö kasvaa ja ikärakenne vanhenee nopeasti suurten ikäluokkien tullessa eläkeikään. Kasvavan väestön tarpeisiin on edelleen rakennettava uusia kouluja ja päiväkoteja, mutta väestön ikärakenteen vanheneminen on jo selvästi muuttanut ja tulee jatkossakin muuttamaan toimitila-rakentamisen painotuksia ja edellyttää yli 65-vuotiaan väestönosan tarvitsemien palvelujen lisäämistä ja uusien palvelutilojen rakentamista. Espoossa on varauduttu ikääntymispoliittisen ohjelman ja valtakunnallisten laatusuositusten mukaisesti lähivuosina ennakoituun ikääntyneiden määrän kasvuun mm. Elä ja asu -konseptin mukaisilla seniorikeskuksilla, joita toteutetaan eri puolille Espoota. Myös Espoon sairaalahanke vastaa valmistuessaan lisääntyvään palvelukysyntään. Kaupunginhallitus jätti asian pöydälle ja pyysi siitä valtuuston neuvottelutoimikunnan lausunnon siten, että asia voidaan käsitellä kaupunginhallituksen kokouksessa

15 Espoon kaupunki Pöytäkirja 344 Kaupunginhallitus Sivu 15 / 36 Pöydällä olon aikana valtuuston neuvottelutoimikunta on käsitellyt kaupunginjohtajan ehdotusta talousarvioksi ja -suunnitelmaksi kolmessa kokouksessa ja päätynyt liitteenä olevaan sopimukseen ja neuvottelutulokseen, jonka Kokoomuksen, Vihreiden, Sosialidemokraattien, Perussuomalaisten ja Sitoutumattomien, SFP:n, Keskustan, Kristillisdemokraattien ja Vasemmistoliiton valtuustoryhmät allekirjoittivat. Neuvottelusopimukseen sisältyy 19 pöytäkirjamerkintää, joita neuvottelutoimikunta edellyttää seurattavan vuoden 2013 aikana. Kaupunginjohtaja esittää tehtäväksi taloussuunnitelmaehdotukseen neuvottelutuloksen mukaiset muutokset. Talousarvio- ja taloussuunnitelmaehdotuksesta on pyydetty henkilöstötoimikunnan lausunto. Henkilöstötoimikunta on käsitellyt suunnitelmaehdotusta ja merkinnyt ehdotuksen tiedokseen. Esittelyaineistoon on lisätty liitteiksi neuvottelusopimus liitteineen. Päätöshistoria Kaupunginhallitus Päätösehdotus Kaupunginjohtaja Jukka Mäkelä Kaupunginhallitus hyväksyy talousarviokirjan liitteelle 2 sisältyvät talousarvion noudattamista koskevat ohjeet ja ehdottaa, että valtuusto 1 hyväksyy liitteenä olevan talousarviokirjan mukaisesti vuoden 2014 talousarvion ja taloussuunnitelman liitteineen. 2 kehottaa kaupunginhallitusta valmistelemaan vuosille taloussuunnitelman yleisperusteluissa kuvatun toiminnan ja talouden tasapainotus- ja tuottavuusohjelman, joka tuodaan valtuuston käsiteltäväksi viimeistään maaliskuussa 2014 ja samalla tuomaan valtuuston käsittelyyn ehdotuksen talousarvion ja taloussuunnitelman tarkistamiseksi ohjelman perusteella. 3 hyväksyy liitteeltä ilmenevät päätösehdotukset valtuutettujen raha-asiaaloitteisiin ja toteaa aloitteet loppuun käsitellyiksi. 4 oikeuttaa kaupunginjohtajan korvaamaan talousarvioon merkityn 40 milj. euron peruspalvelujen kehittämisrahaston pääoman purun vastaavan suuruisella lainanotolla, jos lainanotto on edullisempaa kuin rahaston purku. 5 oikeuttaa Tilakeskus-liikelaitoksen johtokunnan ja teknisen lautakunnan jatkamaan vuoden 2013 talousarviossa erikseen nimettyjen keskeneräisiksi jäävien talonrakennushankkeiden sekä kiinteiden

16 Espoon kaupunki Pöytäkirja 344 Kaupunginhallitus Sivu 16 / 36 rakenteiden ja laitteiden rakentamista tai rakennuttamista niille aiemmin osoitettujen kokonaismäärärahojen rajoissa ja toteaa, että hankkeiden viivästymisistä johtuvat niille vuonna 2013 käyttämättä jääneiden määrärahavarausten aiheuttamat vaikutukset vuoden 2014 talousarvioon käsitellään erikseen talousarvion muutoksina keväällä oikeuttaa konserniesikunnan tekemään talousarvioon ja taloussuunnitelmaan valtuustokäsittelystä aiheutuvat sekä muut talousarvion oikeellisuutta, informaattisuutta tai kieliasua parantavat muutokset ja tarkennukset, jotka eivät poikkea hyväksytyn talousarvion ja taloussuunnitelman sisällöstä, eivätkä oleellisesti muuta tuloslaskelman tilikauden tulosta eikä rahoitusosaa. Käsittely Puheenjohtaja Sistosen kannattamana teki seuraavan ehdotuksen: Kaupunginhallitus jättää vuoden 2014 talousarvion ja taloussuunnitelman hyväksymisen pöydälle ja pyytää siitä valtuuston neuvottelutoimikunnan lausunnon siten, että asia voidaan käsitellä kaupunginhallituksen kokouksessa Keskustelun päätyttyä puheenjohtaja tiedusteli, voidaanko puheenjohtajan ehdotus yksimielisesti hyväksyä. Koska ehdotusta ei vastustettu, puheenjohtaja totesi kaupunginhallituksen hyväksyneen sen. Päätös Kaupunginhallitus: Kaupunginhallitus jätti asian yksimielisesti pöydälle ja pyytää siitä valtuuston neuvottelutoimikunnan lausunnon siten, että asia voidaan käsitellä kaupunginhallituksen kokouksessa Tiedoksi

17 Espoon kaupunki Pöytäkirja 345 Kaupunginhallitus Sivu 17 / 36 [Ennakkotieto] 1031/ / Vuoden 2013 lokakuun kuukausiraportti ja siitä aiheutuvat toimenpiteet (Osittain Kv-asia) Valmistelijat / lisätiedot: Maria Jyrkkä, puh Pekka Heikkinen, puh etunimi.sukunimi@espoo.fi Päätösehdotus Kaupunginjohtaja Jukka Mäkelä Kaupunginhallitus 1 siirtää omaisuuslajilta 91 aineettomat hyödykkeet euroa kustannuspaikalle Kaupunkitieto, arkistonhallintajärjestelmän uusimiseen euroa kustannuspaikalle Muut tekniset ja ympäristöpalvelut, rekisteri- ja paikkatiedon hallinnan järjestelmän kehittämiseen euroa kustannuspaikalle Työväenopisto(hankenumero 931), työväenopiston kurssinhallintajärjestelmän uusimiseen euroa kustannuspaikalle Tietotekniikkapalvelut (hankenumero E009), palvelunhallintajärjestelmän käyttöönottoon euroa kustannuspaikalle Tietotekniikkapalvelut (hankenumero 0786), perustietotekniikkapalveluiden käyttöönottoon euroa kustannuspaikalle Sivistystoimen yhteiset, Kuntien Tieran kanssa tehtäviin ICT-määrittelyprojekteihin euroa kustannuspaikalle Kulttuurilautakunta, kaupunginmuseon kokoelmanhallintajärjestelmän laajentamiseen euroa kustannuspaikalle Kaupunginkirjasto, asiakasvirtojen seurantajärjestelmän käyttöönottoon 2 päättää siirtää tehtäväalueen 948 Kunnallistekniikan sopimusrakentaminen kustannuspaikalta Kunnallistekniikan projektirakentaminen 1,0 milj. euroa kustannuspaikalle 97848, Metroasemien vaatiman kunnallistekniikan suunnittelu Lisäksi kaupunginhallitus ehdottaa, että valtuusto 1 merkitsee vuoden 2013 lokakuun kuukausiraportin tiedoksi, 2

18 Espoon kaupunki Pöytäkirja 345 Kaupunginhallitus Sivu 18 / 36 hyväksyy poikkeamat seuraavien Espoo-strategien tulostavoitteiden toteutumisessa: Talous - Toimintakate on vähintään alkuperäisen talousarvion mukainen (konserniesikunta, sosiaali- ja terveystoimi) - Peruskaupungin tuottavuus paranee (konserniesikunta) - Vuosikate on vähintään 105 milj. euroa. Investointien tulorahoitusprosentti on vähintään 56 (konserniesikunta) - Kaupungin omistukset ja jäsenyydet yhteisöissä on arvioitu ja tarvittavat jatkotoimenpiteet valmisteltu (konserniesikunta) - Keskeisten palvelujen tuotanto-/ yksikkökustannukset alenevat ja niiden seuranta on kunnossa (sosiaali- ja terveystoimi) - Helsingin ja Uudenmaan sairaanhoitopiirin tuottavuus kasvaa ja asukaskohtaiset kustannukset laskevat (sosiaali- ja terveystoimi) - PKS-yhteisöjen sekä merkittävimpien konserni- ja osakkuusyhteisöjen kanssa on sovittu tuottavuustavoitteista (sivistystoimi) Henkilöstö - Espoolainen johtaminen on kehittynyt, johtamisen arviointiin on toimivat mittarit ja ensimmäinen mittaus on suoritettu (konserniesikunta) - Maahanmuuttajataustaisten henkilöiden osuus henkilöstöstä kasvaa (tekninen ja ympäristötoimi), Palvelujen järjestäminen - Uudistetaan palveluprosesseja ja toteutetaan sähköiset palvelut vuoden 2013 kehittämissuunnitelman mukaisesti (konserniesikunta, sivistystoimi) - Yhtenäiset mittaustavat toimivat johtamisen työkaluna (konserniesikunta) Asiakas ja kaupunkilainen - Monikulttuurisuusohjelma vuosille on laadittu. (konserniesikunta) Elinvoimainen ja kilpailukykyinen kestävän kehityksen kaupunki - Espoo on hyvä ja aloitteellinen kumppani Aallolle, Metropolialle ja Laurealle. Yhteistyön raamit ja tavoitteet määritellään vuosittain tarkistettavissa puitesopimuksissa (konserniesikunta) - CO2 -päästöt ovat vähentyneet ilmastostrategian tavoitteiden mukaisesti (tekninen ja ympäristötoimi) 3 esittää liitteen mukaiset määrärahojen, tuloarvioiden sekä tulosten muutokset valtuuston hyväksyttäväksi, 4 merkitsee tarkastuslautakunnan lausunnon lokakuun kuukausiraportista tiedoksi.

19 Espoon kaupunki Pöytäkirja 345 Kaupunginhallitus Sivu 19 / 36 Päätös Liite Selostus Kaupunginhallitus: Esittelijän ehdotus hyväksyttiin yksimielisesti. 6 Vuoden 2013 lokakuun kuukausiraportti 7 Tulostavoitteiden seuranta Määrärahamuutokset lokakuu Lokakuun kuukausiraportti Poikkeamat talousarviossa ja tulostavoitteissa tuodaan valtuuston käsittelyyn talousarviovuoden aikana ja lokakuun kuukausiraportin yhteydessä. Esitetyt muutokset ja poikkeamat perustuvat toimialojen ennusteisiin ja esityksiin. Loppuvuoden osalta talousarvion toteutumisessa on epävarmuustekijöitä niin ulkoisten kulujen kuin verorahoituksen osalta. Tilinpäätöksen ennakkotieto tuodaan valtuustolle tiedoksi alkuvuodesta, jonka yhteydessä raportoidaan mahdolliset muutokset lokakuun kuukausiraportissa esitettyihin ennusteisiin ja poikkeamiin. Espoon väkiluku syyskuun lopussa oli ennakkotietojen mukaan asukasta. Kasvua vuoden 2013 tammi-syyskuussa oli asukasta, mikä on vuoden 2012 vastaavan ajankohdan väestönkasvua (3 010 asukasta) 350 asukasta vähemmän. Espoo sai kuntien välistä muuttotappiota tänä vuonna tammi-syyskuussa 180 asukkaan verran. Muutto ulkomailta Espooseen pysyi lähes samana viime vuoden vastaavasta ajankohdasta, mutta espoolaisten muutto ulkomaille laski. Tammi-syyskuussa Espoolle tuli ulkomaista muuttovoittoa 990 asukasta. Espoon tammi-syyskuun väestönkasvusta 63 % oli syntyneiden enemmyyttä. Maahanmuuton tuoma väestönlisäys oli 44 % ja kuntien välisessä muuttoliikkeessä Espoon muuttotappio oli 7 % Toimialat ovat tarkentaneet Seurantaraportti I:n jälkeen tulo- ja menoarvioitaan sekä pyrkineet kaupunkitasolla saavuttamaan vähintään 8 milj. euron tuloksen parannuksen verrattuna heinäkuun lopun tilanteeseen. Toimenpiteet tuloksen parantamiseksi ovat tehonneet ja kaupungin tulosennuste on parantunut n. 19,5 milj. eurolla. Ulkoisten tulojen ennusteet ovat kasvaneet 4,6 milj. euroa ja ulkoisia kuluja ennustetaan käytettävän 8,3 milj. euroa vähemmän kuin alkusyksyn arvioissa. Muut tulosennustetta parantavat tekijät yht. 6,3 milj. euroa liittyvät poistomenettelyihin ja valmistus omaan käyttöön -kirjauksiin. Tilinpäätösennusteen mukainen toimintakate (toimintatuottojen ja -kulujen erotus, joka osoittaa paljonko jää verovaroin katettavaksi toimintamenoista) toteutuu ainoastaan 2,8 milj. euroa heikompana kuin alkuperäinen talousarvio. Näin ollen alkuperäinen talousarvio on toteutumassa varsin hyvin, vaikka vuoden mittaan on tehty melko suuria määrärahojen korotuksia. Vaihtelut toimialojen talousarvion toteutumisessa ovat tosin olleet merkittäviä.

20 Espoon kaupunki Pöytäkirja 345 Kaupunginhallitus Sivu 20 / 36 Ulkoisten kulujen koko vuoden kasvuennuste on 5,3 %, joka on hieman korkeampi kuin vuonna Ulkoiset kulut kasvavat edellisvuodesta n. 80 milj. euroa ja kasvu jakaantuu melko tasaisesti sekä henkilöstökuluihin että palvelujen ostoihin. Vaikka ulkoisten kulujen kasvua on saatu hillittyä loppuvuoden aikana, on kasvu edelleen liian korkea suhteessa ulkoisten tuottojen ja verorahoitukseen kehitykseen. Ulkoisten tuottojen koko vuoden kasvuennuste on n. 7,2 %, joka vuosi sitten oli vajaat 3 %. Ulkoiset tuotot ovat kasvamassa n. 18 milj. euroa edellisvuodesta. Ulkoisten tuottojen kasvulla katetaan ainoastaan 22 % ulkoisten kulujen kasvusta, loppuosa joudutaan kattamaan verorahoituksella. Lokakuun loppuun mennessä verotuloja on tilitetty yhteensä 1148,6 milj. euroa. Kasvu edellisvuoteen on 31,7 milj. euroa eli 2,8 %. Ansiotulojen kunnallisveroja on tilitetty 1016 milj. euroa, jossa kasvua edellisvuoteen on 34 milj. euroa eli 3,5 %. Yhteisöveroa on tilitetty kaikkiaan 94 milj. euroa ja veroa on kertynyt edellisvuoteen verrattuna 6,6 milj. euroa eli 6,5 % vähemmän. Yhteisöverojen tilityksessä erityisesti alkuvuoden tilitykset olivat normaalia heikommat. Loppuvuotta kohden tilitykset ovat parantuneet, vaikka kumulatiivisen toteuman kasvuprosentti on edelleen negatiivinen. Verotilitysten kuukausittaista vertailtavuutta edellisiin vuosiin vaikeuttaa, se että vuoden aikana on tehty oikaisuja ja tilitysaikatauluja on muutettu. Elokuussa tilitettiin kunnallisveron oikaisua verovuodelta 2012 yhteensä 14,3 milj. euroa. Normaalisti edellisen verovuoden oikaisut tehdään vasta marraskuussa. Kesällä yhteisöveroissa tehtiin tilitysten oikaisua ja tarkistettiin Espoon yhteisöveron jako-osuuksia pienemmäksi verovuosilta Kaupungin palveluksessa oli lokakuun lopussa henkilöä. Määrä kasvoi vuoden aikana 220 henkilöllä. Henkilöstömäärän kasvu on lokakuussa voimistunut jonkin verran alkusyksyyn verrattuna. Kasvu on painottunut lähes yksinomaan sosiaali- ja terveystoimeen (+155) sekä sivistystoimeen (+82), jonne on sekä viime että kuluvana vuonna kaupunginhallituksen päätöksin lisätty henkilöresurssia. Kaupungin investointimenojen toteuma lokakuun lopussa on yhteensä 131 milj. euroa. Ennusteen mukaan investointeihin tullaan käyttämään 232 milj. euroa. Vuodenvaihteen yli jatkuvien kunnallistekniikan- ja talonrakennushankkeiden myötä osa hankkeille varatuista määrärahoista siirtyy vuodelle Ennusteiden mukaan vuosikate tulee olemaan n. 92,6 milj. euroa. Tilikauden tulos muodostuu poistojen jälkeen n. 12 milj. euroa alijäämäiseksi. Vuosikate ja tulos ovat paremmat kuin muutettu talousarvio, mutta jäävät silti huomattavasti tasapainossa olevan talouden tunnusluvuista sekä 180 milj. euron vuosikatetavoitetasosta. 2. Espoo-strategian toteutuminen

21 Espoon kaupunki Pöytäkirja 345 Kaupunginhallitus Sivu 21 / 36 Espoo-strategiassa on vuodelle 2013 asetettu yhteensä 78 tulostavoitetta, joista 16 tulostavoitteen osalta arvioidaan, ettei tavoitteeseen tulla täysin pääsemään loppuvuoden aikana tai tavoite toteutuu aikataulustaan myöhässä. Puolet tulostavoitteiden poikkeamista koskee talouden näkökulmaa. Viiden tulostavoitteen osalta arviointikriteerit on määritelty siten, että tavoitteen toteutumistieto on arvioitavissa vasta tilinpäätöksen ennakkotiedon yhteydessä. 3. Määrärahamuutosesitykset Talousarvion investointiosaan omaisuuslajille 91 on budjetoitu keskitetysti yleishallintoon 5,5 miljoonaa euroa ICT-investointeihin. Määrärahat kohdennetaan tietohallinnon johtoryhmän päätöksillä projekteille toteutuskelpoisuuden perusteella. Määrärahan siirroista yleishallinnosta toimialoille päättää kaupunginhallitus. Tietohallinnon johtoryhmä on kokouksissaan ja esittänyt määrärahan kohdentamista arkistonhallintajärjestelmän uusimiseen sekä rekisteri- ja paikkatiedon hallinnan järjestelmän kehittämiseen, kokouksessa työväenopiston kurssinhallintajärjestelmän uusimiseen ja kokouksessa ICTpalvelunhallintajärjestelmän käyttöönottoon, perustietotekniikkapalveluiden käyttöönottoon ja sivistystoimen Kuntien Tieran kanssa tehtäviin ICTmäärittelyihin. Arkistonhallintajärjestelmässä ovat kaupungin arkistojen luettelot ja peruskuvailutiedot. Nykyisen järjestelmän tuki on loppumassa, joten tiedot siirretään uuteen järjestelmään, joka mahdollistaa internetin kautta haut kaupunginarkiston luetteloihin ja kuvailuihin sekä aineistojen tilaamisen. Rekisteri- ja paikkatiedon hallinnan järjestelmää kehitetään ottamalla käyttöön lisäosa, jonka avulla paikkatietoa saadaan helpommassa muodossa ja voidaan jakaa tehokkaammin. Työväenopiston kurssinhallintajärjestelmä uusitaan PKS-yhteistyönä. ICT-palveluhallintajärjestelmällä hallitaan ICT-palveluiden kokonaisuutta sekä ohjataan ja monitoroidaan ICT-toimittajien työtä monitoimittajaympäristössä. Perustietotekniikkapalveluiden uuden sopimuksen mukaisten palveluiden käyttöönotto aloitetaan. Sivistystoimessa tehdään yhdessä Kuntien Tieran kanssa ICTmäärittelyprojektit liittyen sähköisiin ylioppilaskirjoituksiin, varhaiskasvatuksen ja ruotsinkielisen opetuksen oppimisympäristöön sekä sivistystoimen tietotekniseen infrastruktuurin kehittämiseen. Kaupunginmuseon kokoelmanhallintajärjestelmää laajennetaan liittämällä kulttuuriympäristön tiedot osaksi järjestelmää. Uudistetun palvelun myötä kulttuurihistoriallinen ydintietoaineisto on yhteisessä käytössä helpommin, aiemmin se on vaatinut asiakkaalta tai viranomaiselta paikalla käyntiä

22 Espoon kaupunki Pöytäkirja 345 Kaupunginhallitus Sivu 22 / 36 museolla tai aineistoa on voitu lähettää sähköpostin liitteenä. Sellon kirjastossa otetaan käyttöön sovellus, jonka avulla voidaan seurata ja analysoida asiakasvirtoja. Seuranta tapahtuu anonyymisti ja sen tuloksia hyödynnetään tilojen käytettävyyden suunnittelussa. Tekninen lautakunta esitti kaupunginhallitukselle, että tehtäväalueen 948 Kunnallistekniikan sopimusrakentaminen osalta siirretään kustannuspaikalta Kunnallistekniikan projektirakentaminen, kohteelta Kylänraitti, 1,0 milj. euroa kustannuspaikalle Metroasemien vaatiman kunnallistekniikan suunnittelu, kohteelle Piispansilta 1,0 milj. euroa. Lokakuun lopun seurantatilanteen pohjalta talousarvion sitoviin määrärahoihin, tuloarvioihin sekä liikelaitosten tuloksiin esitetään liitteenä olevat muutokset. Kokonaisuutena muutokset nostavat peruskaupungin tuloarviota 8 milj. euroa ja alentavat määrärahoja 9 milj. euroa, joten peruskaupungin toimintakate paranee selvästi. Muutosten perusteet selviävät kuukausiraportin tekstistä. Tiedoksi

23 Espoon kaupunki Pöytäkirja 346 Kaupunginhallitus Sivu 23 / 36 [Ennakkotieto] 4856/ / Espoon kaupungin vahinkorahaston sääntömuutos (Kv-asia) Valmistelijat / lisätiedot: Johanna Kattelus, puh etunimi.sukunimi@espoo.fi Päätösehdotus Kaupunginjohtaja Jukka Mäkelä Kaupunginhallitus ehdottaa, että valtuusto tarkistaa Espoon kaupungin vahinkorahaston säännön liitteen mukaisesti siten, että muutos tulee voimaan Päätös Liite Selostus Kaupunginhallitus: Esittelijän ehdotus hyväksyttiin yksimielisesti. 9 Sääntömuutos Kaupunkikonsernin toiminta ja jatkuva kehittyminen edellyttää sitä, että Espoo-konsernille pyritään mahdollisuuksien mukaan järjestämään vakuutusturvaa keskitetysti ja johdonmukaisesti. Kaupungin vakuutuspolitiikan (Kh ) mukaan vakuutukset järjestetään pääsääntöisesti kaupunkitasoisen riskinsietokyvyn mukaan laajoina kokonaisuuksina, kaupunkikonsernilaajuisin sopimuksin. Kaupunki käyttää keskittämistä vakuutushallinnon tehostamisessa. Näin noudatetaan yhtenäisiä käytäntöjä samankaltaisissa tilanteissa, estetään päällekkäistä vakuuttamista, estetään tahattomien vakuutusturva-aukkojen syntymistä sekä varmistetaan paras kustannustehokkuus vakuutusmaksujen ja -hallinnon osalta. Kaupungin vakuutuspalvelut kilpailutettiin alkavalle sopimuskaudelle niin, että omaisuus- ja vastuuvakuutukset muodostavat oman kokonaisuutensa. Tähän vakuutuskokonaisuuteen kytketään kaupungin konserniyhteisöjä mukaan siten, että lähtien 1. toiminnan vastuuvakuutus kattaa automaattisesti peruskaupungin ja liikelaitosten lisäksi kaikki 100 % omistetut tytäryhtiöt (pois lukien Espoon Asunnot Oy), eli vakuutuksen piirissä ovat näiden toiminnasta tuottamuksellisesti aiheutetut suorat henkilö- ja esinevahingot sekä myös ns. puhtaat taloudelliset vahingot mukaan lukien tutkinta- ja puolustuskulut

24 Espoon kaupunki Pöytäkirja 346 Kaupunginhallitus Sivu 24 / kiinteistö- ja irtaimistovakuutus kattaa 100 % omistettujen tytäryhtiöiden omaisuuden samoin laajoin all risk vakuutusehdoin kuin millä kaupungin muu omaisuus on vakuutettu, mutta myös yhdenmukaisella omavastuulla euroa per vahinko. Yhtenäisen vakuutussuojan ja vahinkokäsittelyn saavuttamiseksi tytäryhteisöt tulee liittää mukaan myös kaupungin vahinkorahaston piiriin. Vahinkorahastosta maksetaan mm. alle omavastuun jääviä omaisuusvahinkoja: täten omaisuusvahinkojen todellinen omavastuu sekä kaupungin yksiköille että sen 100 % omistamille, kiinteistöjä omistaville tytäryhtiöille on jatkossa euroa per vahinko. Koska näillä tytäryhtiöillä ei ole juurikaan ollut vakuutuksista maksettuja omaisuusvahinkoja (aiemmista vakuutusyhtiöiden pienistä omavastuista huolimatta), ei niiltä toistaiseksi peritä vahinkorahastomaksua. Mikäli sattuu merkittävän kokoinen vahinko tai pienempiä alkaa tulla paljon, tilannetta katsotaan uudestaan. Mahdollisista näille tytäryhtiöille kohdistettavista vahinkorahastomaksuista sovitaan kuitenkin aina tapauskohtaisesti ja yhdessä ko. tytäryhtiön kanssa. Muut sääntömuutokset ovat tarkennusluonteisia korjauksia. Tiedoksi

25 Espoon kaupunki Pöytäkirja 347 Kaupunginhallitus Sivu 25 / 36 [Ennakkotieto] 3987/ /2013 Kaupunkisuunnittelulautakunta Kaupunkisuunnittelulautakunta Kaupunkisuunnittelulautakunta Espoon kaavoitusohjelma Valmistelijat / lisätiedot: Päivi Ahlroos, puh. (09) Marianne Kaunio, puh Markku Antinoja, puh Ossi Keränen, puh etunimi.sukunimi@espoo.fi Päätösehdotus Teknisen toimen johtaja Olavi Louko Kaupunginhallitus 1 hyväksyy Espoon kaavoitusohjelman , 2 oikeuttaa kaupunginhallituksen elinkeino- ja kilpailukykyjaoston muuttamaan sen ajoitusta ja sisältöä, mikäli siihen on elinkeino- ja asuntopoliittisin syin tarvetta. Päätös Oheismateriaali Selostus Kaupunginhallitus: Esittelijän ehdotus hyväksyttiin äänestyksen jälkeen. - Pohjois- ja Keski-Espoon yk-ohjelmointi - Espoon kaavoitusohjelma Päätöshistoria Kaavoitusohjelma on kytketty Espoon hyväksymiin kaavoitusta koskeviin tavoiteasiakirjoihin, joita ovat Espoo-tarina, Palvelujen järjestämisen ja palveluverkon tavoitetila 2020 sekä Espoon ilmasto- ja energiatavoitteet. Kaavoitusohjelman lähtökohtia ovat mm. valtakunnalliset alueidenkäyttötavoitteet, Uudenmaan maakuntakaavat sekä valtion ja Helsingin seudun kuntien välinen maankäytön, asumisen ja liikenteen MAL-aiesopimus Valmisteilla on Helsingin seudun liikennejärjestelmäsuunnitelma HLJ2015 sekä uusi MAL-aiesopimus.

26 Espoon kaupunki Pöytäkirja 347 Kaupunginhallitus Sivu 26 / 36 Espoon kaupunki on sitoutunut seudun kuntien ja valtion väliseen aiesopimukseen, jonka mukaan keskimääräinen asuntotuotantotavoite on asuntoa vuodessa. Aiesopimuksen mukaisen valtion tuella rakennetun vuokra-asuntotuotannon (ARA - vuokra-asuntotuotanto) tulee olla vähintään 20 % eli noin 500 asuntoa vuodessa koko tuotannosta. Jotta haasteeseen pystytään vastaamaan, on kaavoitustavoitteena kaupunginhallituksen tila- ja asuntojaoston hyväksymänä uuden asuntorakennusoikeuden osalta k-m² vuodessa. Kaavoitusohjelmakaudella aloitetaan Espoon pohjoisosien yleiskaavojen tarkistaminen. Voimassa olevia Pohjois-Espoon yleiskaavoja tarkistetaan siten, että ne täyttävät uuden maankäyttö- ja rakennuslain mukaiset sisältövaatimukset ja sisältävät riittävät vaikutusten arvioinnit. Rinnalla jatketaan alueen käynnissä olevaa asemakaavoitusta. Kaupunginhallitus hyväksyi Espoon edellisen kaavoitusohjelman Yleistä Kaavoitusohjelma on laadittu vastaamaan päätettyjä strategisia tavoitteita, seudullisen kehittämisen linjauksia ja näköpiirissä olevia maankäytön suunnittelutarpeita. Kaavoitusohjelmassa esitetään hankkeet kehitysvyöhykkeittäin. Vyöhykkeet ovat Metro-Espoo, Rata-Espoo ja Pohjois-Espoo. Ohjelma sisältää vain keskeiset yleiskaavoituksen, asemakaavoituksen ja liikennesuunnittelun kaavakohteet, suunnitelmat ja painopistealueet. Kaavoitusohjelmaa yksityiskohtaisempi kaavoituksen työohjelma laaditaan kerran vuodessa ja siinä esitetään myös pienet kaavat ja kaavamuutokset sekä hankkeiden tarkempi ajoitus. Työohjelmien käsittelyn yhteydessä kaavoitusohjelmaa voidaan tarvittaessa täydentää. Kaavoitusohjelman käsittelyn yhteydessä kaupunkisuunnittelulautakunta täydensi päätöstään yleiskaavatyön organisointiin liittyen seuraavasti: Koska voimassa olevat yleiskaavat ovat tarkistustyön keskeisin lähtökohta ja koska toimenpiteiden kohteena olevassa Espoon pohjois- ja keskiosien yleiskaavassa on kaksi toisistaan toiminnallisesti ja kaupunkirakenteellisesti hyvin erottuvaa aluetta, niin priorisointi kohdentuu jo tehdyn päätöksen mukaan Vihdintien vaikutusalueen kaavoitustyöhön. Yleiskaavatyölle laaditaan tarkka aikataulu siten, että saadaan aikaan MRL 39 :n mukaiset sisältövaatimukset täyttävä yleiskaava ja samanaikaisesti saadaan toteutumaan kuntalaisten näkökulmaa korostava tulostavoite vahvistuskelpoisia asemakaavoja. Yhteisen tahtotilan luomista ja työskentelyn joustavuutta varten lautakunta perustaa kummallekin alueelle seurantaryhmän, joissa ovat edustettuina myös luottamushenkilöt ja asukasfoorumit. Synergian varmistamiseksi virkamiesedustus on osin yhteinen molemmissa. Maankäyttö, asuminen ja liikenne