Espoon kaupunki Pöytäkirja 35. Kaupunginhallitus Sivu 1 / 1

Transkriptio

1 Kaupunginhallitus Sivu 1 / / / Vuoden 2013 tilinpäätöksen ennakkotieto (Kv-asia) Valmistelijat / lisätiedot: Maria Jyrkkä, puh Vesa Kananen, puh etunimi.sukunimi@espoo.fi Päätösehdotus Kaupunginjohtaja Jukka Mäkelä Kaupunginhallitus ehdottaa, että valtuusto merkitsee tiedoksi vuoden 2013 tilinpäätöksen ennakkotiedon Päätös Liite Selostus Kaupunginhallitus: Esittelijän ehdotus hyväksyttiin yksimielisesti. 1 Tilinpäätöksen ennakkotieto Valtuustoryhmän toiminnan tukeminen 3 Pöytäkirjamerkinnät 2013 Kaupungin tilinpäätös vuodelta 2013 on valmistumassa. Ennakkotieto tilinpäätöksestä perustuu valmistelutilanteeseen, jossa lähes kaikki tilinpäätöskirjaukset poistoja lukuun ottamatta ovat tehty. Kirjaamatta olevatta poistot alentavat tilikauden tulosta, mutta ne ovat arvioitu kokonaislukuihin. Varsinainen tilinpäätös käsitellään kaupunginhallituksessa ja valtuustossa. Tilinpäätösennuste Vuoden 2013 tilinpäätösennusteen mukaan kaupungin tilikauden tulos on n. 56 milj. euroa ja vuosikatetta kertyy n. 164 milj. euroa. Tilikauden tulos on n. 67 milj. euroa muutettua talousarviota parempi. Vuosikatteen ja tilikauden tuloksen paranemiseen vaikuttivat rahoitustuottojen kertaluontoiset kirjaukset sekä verotilityksen aikataulumuutos. Myös kulukehitykseen liittyvät ohjaustoimenpiteet syksyllä hillitsivät kulujen kasvua. Ennakoitua paremmat rahoitustuotot johtuivat yhden varainhoitosopimuksen irtisanomisesta, jonka johdosta kaupungin kirjanpitoon realisoitui varainhoitosopimuksen sisällä olleita rahoitustuottoja. Rahoitustuotot kirjautuvat tuotoksi kirjanpitoon siinä vaiheessa kun ne realisoidaan. Loppuvuodesta muutettiin kolmen varainhoitosopimuksen neutraaliallokaatiota, jolloin myös realisoitui

2 Kaupunginhallitus Sivu 2 / 2 tuottoja kirjanpitoon. Lisäksi tuottoihin vaikuttivat ennakoitua paremmat osakemarkkinoiden kehitykset. Kaupungin käyttötalouden rahoitus ei voi perustua rahoitustuotoille mm. niiden suurten vuosittaisten vaihtelujen takia. Rahoitustuotot voivat olla negatiivisia juuri silloin, kun muidenkin tulojen kehitys on heikkoa. Rahastojen tuotot kirjautuvat rahastojen taseisiin. Rahastoja voidaan käyttää valtuuston päätöksillä yksittäisten vuosien investointien rahoitustarpeiden tasaamiseen. Verotulojen tilitysaikataulumuutoksen takia ennen tammikuulle kirjautuneita verotuloja tilitettiin joulukuussa. Rahoitustuottojen ja verotilitysten poikkeuksellisten erien vaikutus tulokseen on n.41 milj. euroa, joten kaupungin vertailukelpoinen tilikauden tulos on n. 16 milj. euroa. Käyttötalous Kaupungin käyttökate eli kate ennen rahoitustuottoja parani hieman edellisestä vuodesta, mutta huomioiden verotulojen tilitysmuutokset, se todellisuudessa heikentyi n. 10 milj. eurolla edellisvuodesta. Kate on heikentynyt, koska ulkoisten kulujenkehitys on ollut voimakkaampaa kuin ulkoisten tulojen ja verotulojen kehitys. Kaupungin ulkoiset tuotot kasvoivat n. 10 prosenttia ja olivat yhteensä 278 miljoonaa euroa. Ulkoisissa tuotoissa oli kertaluonteisia saatavia, jotka nostivat tuottojen kokonaismääriä. Espoon kaupungin ulkoiset kulut olivat milj. euroa ja ne kasvoivat edellisestä vuodesta 4 prosenttia. Kasvu oli kohtuullinen, mutta suhteessa erityisesti verotulojen kehittymiseen, kulujen kehitys oli liian suurta.. Kaupungin henkilöstömäärä oli vuoden 2013 lopussa henkilöä. Määrä kasvoi vuoden aikana 183 henkilöllä. Sosiaali- ja terveystoimen henkilöstömäärä kasvoi 123 henkilöllä ja sivistystoimen 74 henkilöllä. Palveluliiketoimen henkilöstömäärä sen sijaan pieneni 17 henkilöllä. Kaupungin henkilöstökulut olivat 613,6 milj. euroa ne kasvoivat 3,7 prosenttia edellisvuodesta. Vuokratyövoiman kustannukset olivat 27,6 milj. euroa ja ne kasvoivat 0,8 prosenttia. Ulkoisten palvelujen ostoihin käytettiin vuoden aikana 685 milj. euroa ja avustuksiin 142 milj. euroa. Suurin yksittäinen palvelujen osto oli erikoissairaanhoito, johon käytettiin 228 milj. euroa. Erikoissairaanhoidon kustannukset kasvoivat 18 milj. euroa eli 8,6 prosenttia. Merkittävin avustusmuoto oli toimeentulotuki, jota maksettiin 50 milj. euroa ja jossa kasvua edellisvuoteen oli 4 milj. euroa eli 8,7 prosenttia. Verorahoitus Verotulot ylittivät talousarvion yhteensä 5,5 milj. eurolla. Verotuloja tilitettiin 1 307,2 milj. euroa, mikä on 57,9 milj. euroa eli 4,6 prosenttia enemmän kuin vuonna Vertailtavuutta heikentää se, että vuoden aikana tehtiin

3 Kaupunginhallitus Sivu 3 / 3 oikaisuja ja tilitysaikatauluja muutettiin. Tilitysaikataulumuutoksen huomioiden todellinen verotulojen kasvu oli 3,9 prosenttia. Ansiotulojen kunnallisveroja tilitettiin 1 129,1 milj. euroa, jossa on kasvua edelliseen vuoteen verrattuna 61,6 milj. euroa eli 5,8 prosenttia. Huomioitavaa on, että yhteisöveroa tilitettiin vähemmän kuin edellisenä vuonna. Tilitykset olivat yhteensä 109,6 milj. euroa, mikä on 7,1 milj. euroa eli 6,2 prosenttia vähemmän kuin edellisenä vuonna. Yhteisöverojen tuotto on ollut heikkoa useampana vuonna peräkkäin ja tilitykset ovat olleet aina edellisvuotta pienempiä. Investoinnit ja lainakehitys Kaupungin investointitaso oli edelleen korkea ja investointeja toteutettiin 225 milj. eurolla, kasvua edellisvuoteen oli 9 milj. euroa. Lisäksi kaupunki toteutti länsimetroon ja koulujen peruskorjauksiin liittyviä investointeja tytäryhtiöidensä kautta n. 112 milj. eurolla. Vuoden 2013 talousarvioon merkitystä 116 milj. euron lainanottovaltuudesta nostettiin koko summa. Tämän lisäksi loput rahoitustarpeet hoidettiin lyhytaikaisella rahoituksella ja rahastoja purettiin 40 milj. eurolla. Pitkäaikaisia lainoja lyhennettiin 62,7 milj. eurolla ja kaupungin lainamäärä vuoden lopussa oli 211,7 milj. euroa. Strategian tulostavoitteiden toteutuminen Espoo-strategiassa oli vuodelle 2013 asetettu yhteensä 72 tulostavoitetta, joista osa toistui kaupunkiyhteisinä tulostavoitteena kaikkien toimialojen korteissa. Lokakuun lopun tilanteesta tuotiin valtuuston käsittelyyn tulostavoitteiden poikkeamat, jonka jälkeen neljän tulostavoitteen osalta toteutumatiedot ovat muuttuneet parempaan suuntaan ja ne toteutuivat tavoitteiden mukaisesti. Kyseiset tulostavoitteet liittyvät kaupungin toimintakatteen, vuosikatteen ja tuottavuuden kehittymiseen sekä teknisen ja ympäristötoimen maahanmuuttajataustaisten henkilöiden osuuteen. 12 tulostavoitetta jäi toteutumatta tai toteutui aikataulustaan myöhässä. Kokonaisuutena voidaan todeta, että vuodelle 2013 asetetut tulostavoitteet toteutuivat hyvin. Toimintaympäristö Espoon väestönkasvu on ollut lähes odotetun mukainen vuoden 2013 aikana ja asukasmäärä kasvoi ennakkotietojen mukaan asukkaalla eli 1,5 %. Espoon asukaslukuarvio on vuodenvaihteen tietojen mukaan Maahanmuuton tuoma väestönlisäys on noussut vuodesta 2005 lähtien ja vuonna 2013 se näyttäisi olevan noin asukasta ja olisi yli 40 prosenttia Espoon koko vuoden väestönkasvusta. Syntyneiden enemmyys on kuitenkin tällä hetkellä suurin Espoon väestöä lisäävä tekijä, vuonna 2013 syntyneitä on kuolleita enemmän.

4 Kaupunginhallitus Sivu 4 / 4 Joulukuun 2013 lopulla Espoossa oli työttömiä yhteensä ja työttömyysaste oli 8,4 %, joka on 1,9 prosenttiyksikköä korkeampi kuin vuotta aiemmin. Koko maan työttömyysaste oli 12,6 %. Alle 25-vuotiaita oli Espoossa työttömänä ja 50 vuotta täyttäneitä Alle 25-vuotiaiden työttömien määrä kasvoi 57,1 % edellisvuodesta. Pitkäaikaistyöttömiä (yli vuoden yhtäjaksoisesti työttömänä olleita) oli eli 26 % työttömistä. Vuosi 2013 oli suurten muutosten aikaa. Kuntauudistus, metropolialueen esiselvitys, sosiaali- ja terveydenhuollon rakenneuudistus sekä kaupungin historiallisen suuret investointihankkeet leimasivat niin henkilöstön kuin luottamushenkilöiden työntäyteistä vuotta. Yhteenveto Taloudellinen toimintaympäristö heikkeni edelleen viime vuonna ja kaupunki ryhtyi syksyn ennusteiden perusteella toimenpiteisiin, joilla talouden tasapainoa pyrittiin parantamaan. Myös vuosien taloussuunnitelman kehysarviot osoittivat, että kaupunki tekee reilusti alijäämää kaikkina suunnitelmakauden vuosina. Toimenpiteet viime vuoden menokehityksen hillitsemiseksi onnistuivat, mutta tuloksen nouseminen nykyiselle tasolla johtui suurimmalta osaltaan kertaeristä. Kertaerät eivät korjaa kaupungin talouden rakenteellista epätasapainoa. Ne myös saattavat vaikuttaa negatiivisesti kaupungin tulokseen, kuten vuonna 2008 alkaneen kansainvälisen finanssikriisin yhteydessä tapahtui, kun jouduttiin kirjaamaan sijoituksien merkittäviä arvonalentumisia. Käyttötalouden kulujen ja tulopohjan epätasapaino on kaupungin talouden merkittävin haaste, jota ei yhden vuoden kertaeristä johtuva tuloksen paraneminen korjaa. Viime vuoden vertailukelpoinen tilikauden tulos oli n. 16 milj. euroa ja vertailukelpoinen vuosikate n. 124,4 milj. euroa. Vuosikate on n. 56 milj. euroa alle jo meneillään olevien investointihankkeiden vaatiman kestävän rahoitustason. Vertailukelpoinen vuosikate on neljässä vuodessa laskenut 60 milj. euroa. Samaan aikaan investointien omarahoitusosuus on laskenut sadasta prosentista 40 prosenttiin. Kaupungin talous tulee olemaan lähivuosina erittäin kireä hitaan talouskehityksen ja julkisen talouden kestävyysvajeen vuoksi. Kaupunki kasvaa asukkaalla vuosittain, mikä yhdessä ikärakenteen muutoksen kanssa lisää kaupungin palveluvelvoitteita. Samaan aikaan yleisen taloudellisen tilanteen epävakaus näkyy verotulojen kasvun hitautena ja työttömyytenä.

5 Kaupunginhallitus Sivu 5 / 5 Tiedoksi Viime vuoden positiivinen tulos ei pienennä kestävyysvajetta, sillä kertaerillä saavutettu kohtuullinen tilikauden tulos ei korjaa velvoitteiden ja tulopohjan välistä epäsuhtaa. Valtuusto on päättänyt, että keväälle valmistellaan valtuustokauden mittainen talouden tasapainottamis- ja tuottavuusohjelma, vuoden 2013 ennakoitu tulos ei muuta ohjelman valmistelutarvetta.

6 Kaupunginhallitus Sivu 6 / 6