Vero-oikeus. 1. Yleistä vero-oikeutta. Tietolähteet Oikeustiede:

Transkriptio

1 Vero-oikeus 1. Yleistä vero-oikeutta Tietolähteet Oikeustiede: Käsitteet samat, eroja eri oikeuksissa n. 1 % - keskusverolautakunta, KVL:n päätökset (lain veroinen) - verohallituksen ohjeet o esim. Yhtenäistämisohjeet - oikeuskirjallisuus o Andersson ym. Verovelkasuhde Veronsaaja (esim. Valtio) Verovelvollinen 1. Asetetaan vero - perustuu lakiin 2. Verovelka - perustuu asetettuun veroon ja lain määräämään verovastuuseen Veropolitiikan tavoitteet a) fiskaalinen tavoite - verotuksen tavoitteena on taata julkisvallan tulot

2 esim. Yritys maksaa alv:n 2 kuukauden sakaisesta liikevaihdosta. Jos liikevaihto 1 milj. -> alv Ostanut > eli maksaa = Veropako ja verokertymä 1) Kiinteistövero (ei pakene, kiinteistö ei liiku) 2) Ansiotuloverot (ei pakene helposti, työ liikkuu hitaasti) 3) Yhtiövero (tuotantopääoma liikkuu, esim. Nokian tuotanto) 4) Kulutusverot (kulutus liikkuu, esim. alkoholin ja auton verotus) 5) Pääomavero (liikkuu vapaasti, kova verokilpailu) b) Neutraliteettitavoite - verotuksella ei pitäisi olla vaikutusta taloudellisiin päätöksiin (ellei sitä nimenomaan haluta) esim. Oy:n verokanta 26 %, pääomaverokanta 28% c) Suhdannepoliittiset tavoitteet - verotuksella pyritään vaikuttamaan suhdanteisiin - esim. vienti pyritään pitämään verottomana d) Jakopoliittiset tavoitteet - verotus on tehokkain keino tulojen tasaamiseksi o valtion vero progressiivinen o kunnallisvero on lievästi progressiivinen (TVL 105a ) e) Tulopoliittiset tavoitteet - veronalennuksia palkan korotusten sijasta? - jos margiinaali vero 50 %, niin 100 palkankorotus maksaa sivukulut - jos kk-tulo on 3 000, ja verokanta laskee 1 %-yksikön, niin tulo kasvaa 30. Kulut työnantajalle 0, mutta valtiolle ja kunnalle kulut inflaation torjunta syynä ja ns. dynaamiset vaikutukset esim. muutos yritysverotuksessa 62 % -> 25 % nousi verotulot 2 miljardista 20 miljardiin -> kannatti maksaa veroja.

3 2. Tuloverolaki Tulolajit ja tulolähteet - pääomatulot on määritelty - muut tulot ovat ansiotuloja Tulolähteet: a) elinkeinotulo (EVL) b) maataloustulo (MVL) c) henkilökohtainen tulo (TVL) Ansiotulot: Palkka Palkkiot Eläkkeet Ammatin ansiotulo-osuus Yhtymän ansiotulo-osuus Maatalouden ansiotulo-osuus = Ansiotulot yhteensä - luonnolliset vähennykset = Puhdas ansiotulo Kunnallisverovähennys Valtion verovähennys - tappiot Kunnallisverotuksen tulo (vero) Valtionverotuksen tulo (vero) vähennys = maksettava ansiotulovero Pääomatulot: Vuokratulo Korkotulo (rajoituksin) Sijoitusrahastosta saatu tulo Luovutusvoitot Ammatin pääomatulo-osuus Yhtymän pääomatulo-osuus Osingon pääomatulo-osuus Maatalouden pääomatulo-osuus Maa-ainesten myyntitulo = pääomatulot yhteensä - luonnolliset vähennykset = puhdas pääomatulo - tappiot - maksetut korot (TVL 58) = verotettava pääomatulo Jos verotettava pääomatulo < 0, summa menee alijäämävähennyksenä, 28 % negatiivisesta tulosta. Jos positiivinen, peritään vero 28 %.

4 Vero kunnallisvero Veronsaajat kunta kiinteistövero valtion tulovero lähdevero n. 20 % valtio n. 1 % seurakunta pääomavero 28 % yhteisövero kirkollisvero sairausvakuutusmaksu työttömyysväh.maksu Kela Työttömyyskassojen keskuskassa eläkelaitokset TEL- ja muut eläkemaksut Käsitteistä a) Verovuosi - verotuksen aikayksikkö - vuoden tulot lasketaan yhteen esim. 1: Tulot jakautuneet siten, että ansaittu vuoden 2005 puolivälin jälkeen ja toiset vuoden 2006 puoliväliin mennessä -> yhteensä euroa vuoden aikana. Kuitenkin molemmista lasketaan ansiotulovero omina vuosinaan, eli esim euroa 2005 aikana ja 1900 euroa 2006 aikana -> yhteensä 3800 euroa. esim. 2: Tulot jakautuneet vuoden 2005 alusta koko vuodelle, yhteensä euroa -> periaatteessa tilanne sama, kuin edellisessä esimerkissä, ajankohdilla vain on puoli vuotta eroa. Nyt verot maksetaan kokonaan vuonna 2005, joten verotusaste nousee -> maksetaankin 7000 euroa. Hittolainen b) Verotusvuosi - verotus toimitetaan verotusvuotena - verotusvuosi on verovuotta seuraava vuosi

5 - verotusvuoden päättymisestä lasketaan määräajat esim. Verovuosi > verotusvuosi Valitusaika ja jälkiverotusaika vuoden 2006 veroista päättyy vuoden 2012 lopussa. c) Yhtymä - vero-oikeudellinen yritysmuoto - avoin yhtiö, kommandiittiyhtiö, ns. Verotusyhtymä - ei itsenäisiä verosubjekteja - tulos lasketaan yhtymässä, verot omistajille d) Yhteisö - itsenäinen verosubjekti - esim. Oy, Oyj, AsOy, osuuskunta, sijoitusrahasto, valtio ja sen laitokset, kunta, kuntayhtymä - mutta rekisteröimätön Oy on yhtymä!! e) Verotuspaikka - tavallisesti kotikunta - hallinnollisesti verotus voi tapahtua muuallakin (esim. Konserniverotus) f) Veropohja - verotuksen kohde - esim. Tuloverotuksessa vuositulo - perintöverotuksessa perintöosuus - myyntivoitoissa esim. 10 v. omistuksen jälkeen max. 60 % myyntihinnasta - jos veropohja on laaja, niin veroprosentti voi olla alempi g) Verokanta - prosenttimäärä, jolla veropohjaa verotetaan -> vero = verokanta * veropohja esim. oy:n verokanta 26 % pääomavero 28 % koron lähdevero 28 % ALV 0 %, 8 %, 17 %, 22 % h) marginaalivero - viimeisestä eurosta maksettu vero o esim. tulo / vuosi vero vero% on siis 30 %. o nyt tulo nousee: / vuosi vero siis kahdesta viimeisestä vero oli 50 % (marginaalivero) - ansiotuloverotuksessa valtionvero + kunnallisvero + kirkollisvero + sv-maksu + työttömyysvak.maksu + TEL-maksu = marginaalivero (max. n. 60 %) Verovelvolliset - asuinvaltioperiaate - Suomessa asuva

6 - Henkilö asuu Suomessa, jos hänellä on täällä asunto ja koti Yleisesti verovelvolliset: - globaalista tulosta - 6 kk sääntö -> 3 v sääntö VAI Rajoitetusti verovelvolliset: - Suomesta saadusta tulosta - 6 kk sääntö - tietyt toimijat ovat verovapaita o laissa luettelo TVL 21 :ssa o lisäksi yleishyödylliset yhteisöt (TVL 22 ) 1) toimii yksinomaan ja välittömästi yleiseksi hyödyksi 2) ei rajoitettu henkilöpiiri 3) ei tuota toimintaan osallistuville kohtuullista suurempaa taloudellista etua - verovelvolliset subjektien mukaan jaoteltuna: - a) luonnolliset henkilöt o kaikki henkilöt (myös lapset) o perheenjäsenet erillisiä verovelvollisia b) yhteisöt o verosubjekteja c) yhtymät o laskentayksikköjä d) kuolinpesä o kuten luonnollinen henkilö o kuolinvuodesta sekä vainajan että pesän tulot yhteen o jakamaton pesä voi olla pysyvästi verosubjeksi o mutta elinkeinotoiminnassa vain 3 vuotta e) yhteisetuus o esim. yhteismetsä o esim. jakokunta, kalastuskunta f) konkurssipesä o ei erillinen jakosubjekti, mutta jos pesä harjoittaa liiketoimintaa, on se verosta vastuullinen (realisointi ei ole liiketoimintaa) g) perhe o useissa maissa verosubjekti o Suomessa itsenäiset verovelvolliset perheenjäsenet o vähennykset voivat olla yhteisiä

7 Verotettava tulo esim. perhe 1: henkilö A tienaa , henkilö B tienaa 0 perhe 2: henkilö A tienaa , henkilö B ei tasausta -> perhe 1 maksaa enemmän veroja kuin perhe 2 (syynä progressio) - tuloverolaissa ansiotulot ja pääomatulot - esim. ennakkoperintälaki EPL 13 palkka - EPL:n mukaan palkkaa on esim. vaihtotyö, luontaisedut o Työsuhdelaina Työnantaja antaa velkaa työntekijälle Korko voi olla luontaisetua, jos alle peruskoron o työsuhteeseen perustuva osakeanti jos etu yli 10 %, niin etu on palkkaa jos etu on vain tietylle rajatulle ryhmälle, voi olla verollista vaikka alle 10 % o vaihtovelkakirjat ja optiot koko etu on verollista ei 10 % sääntöä verotus sinä vuonna, jolloin etu realisoidaan esim. työntekijä saa kpl optioita, merkintöoikeus osakkeelta à 3,40 v kurssi on 3,40 v kurssi on 6,40 v kurssi on 9,40 henkilö merkitsee osakkeet (tai myy optiot) etu (9,40 3,40) = on v verotettavaa ansiotuloa (kunnallisvero + valtionvero + SV-maksu + kirkollisvero) Verovapaat tulot - henkilökuntaedut o terveydenhuolto o normaalit henkilökunta-alennukset o merkkipäivälahjat o virkistystoiminta o yhteiskuljetus työpaikalle - päivärahat o kokopäiväraha, jos > 10 h o osapäiväraha, jos > 6 h o verohallitus antaa ohjeet - kilometrikorvaukset o verohalinnon ohjeiden mukaan - apurahat ja stipendit o valtiolta ilman rajaa (julkiset) o yksityisiltä max. taiteilijan palkka

8 - sosiaalietuudet - lakkoavustukset (verohallinnon asettamaan rajaan asti) - luonnontuotteista saatu tulo (kävyt, sienet, marjat) - perintö (perintövero, ei lahjaveroa) - lahja (lahjavero, ei tuloveroa) - eräät vakuutukset (esim. vanhemmat ottavat lapselle) Yleistä Vähennykset Luonnolliset vähennykset -> tulonhankintatarkoitus Muut vähennykset -> muu tarkoitus, esim. sosiaaliperusteet Tulosta tehtävät -> vähennys tulosta Verosta tehtävät -> vähennetään maksettavasta verosta Tulolajikohtaiset -> ansiotulosta/pääomatulosta Veronsaajakohtaiset -> valtio/kunta Luonnolliset vähennykset: - tulonhankkimistarkoitus - ns. elantokulut eivät ole vähennyskelpoisia o esim. ammattikirjallisuus o työvälineet o koulutusmenot peruskoulutus EI jatkokoulutus EI tutkintokoulutus EI täydennyskoulutus JOO - opintomatkat - työmarkkinajäsenmaksut - työhuonevähennys - työvälineet - tulonhankintaan liittyvä vahingonkorvaus - työmatkakulut (omavastuu) - ns. valtion tulonhankkimisvähennys Muut vähennykset: - eläketulovähennys o eläketulosta o valtionverotus TVL 100 o kunnallisverotus TVL eläkevakuutusvähennyt

9 o eläkemaksut vapaaehtoisesta eläkkeestä o max 8500 / vuosi - opintorahavähennys TVL 106 o opintorahasta o max 2200 o vähenee 50 % tulojen ylittäessä 2200 siis 2200-[(X-2200)/2] jos tulot > 2200-[( )/2]=800 - perusvähennys o pienituloisen vähennys o vähäisistä tuloista ei ole tarkoitus periä veroa siksi perusvähennys o 1480 asti väh. = tulot o 1480 jälkeen alenema 20 % - ansiotulovähennys o palkkatuloista, työtuloista, osingon ansiotulo-osasta, yritystulon ansiotulo-osasta o 2500 ylittävältä osalta 49 % o 7230 jälkeen 26 % o jälkeen alenema 4 % ylittävältä osalta tulo esim /100*( )~ Yritysverotus - yritykset merkitään YTJ-rekisteriin - verottajan rekisteri - yrityksen tulo jaetaan ansio- ja pääomatuloksi (paitsi osakeyhtiössä) - verotus tapahtuu omistajatasolla - yritykselle lasketaan tulos ja se verotetaan omistajilta - pääomatuloa on 20 % yrityksen nettovaroista Yritys Nettovara Tulos Omistajat 20 % Pääomatulo Pääomavero 28 % Ansiotulo Ansiovero

10 Ammatinharjoittaja ja yksityisliike eli toiminimi (T:mi) (yritys=yrittäjä) - tulos lasketaan yritystasolla, verot maksaa yrittäjä (ja puoliso, jos mukana yrityksessä) - kirjanpidollinen tulos on verotuksen pohjana esim. 1. Yrityksen tulos , nettovarat , yksi yrittäjä. Nettovaroista 20 % = > pääomavero 28 % vähennetään 2000 tuloksesta -> jäljelle jäävä ansiotuloverotuksen kautta (esim. Kempele 32,5 %) esim. 2. Yrityksen tulos , nettovarat , yksi yrittäjä. Nettovaroista 20 % = > pääomavero 28 % taas vähennetään tuloksesta -> jäljelle jäävät ansiotulona (esim. Kempele 25,5 %) esim. 3.a Yrityksen tulos , nettovarat , puoliso mukana (tulot tasan). Sama homma kuin esimerkeissä 1 ja 2, mutta rahat jaetaan ensin henkilöiden mukaan tasan. Siten kummallekin: Nettovaroista 20 % = > pääomavero 28 % = > ansiotulovero (n. 15 %) 3. b Toinen vaihtoehto on, että verot jaetaan suoraan tuloksen perusteella -> kummallekin, sitten siitä summasta 20 % (= 5000 ) pääomatulona, loput ansiotulona. Henkilöyhtiöt ja verotusyhtymä - avoin yhtiö - kommandiittiyhtiö - verotusyhtymä - mikään edellä mainituista ei itsenäisiä verosubjekteja o yhtymälle lasketaan tulos, mutta verot määrätään omistajille a) Verotusyhtymä - yhteisesti ostettu metsä- tai maatila - kirjanpito tilakohtaista - verotus omistajakohtaista - myös yhteisesti omistettu kiinteistö voi olla verotusyhtymä - tulo kahteen lajiin: pääomatuloa on n. 20 % yhtymän nettovaroista, loput ansiotuloa b) Avoin yhtiö - väh. 2 yhtiömiestä - yhtiömies vastaa henkilökohtaisesti o rajaton, välitön ja solidaarinen vastuu - tulo jaetaan yhtiömiehille verotettavaksi - yhtiömiehet maksavat verot, yhtiö ei maksa tuloveroa - kirjanpidollinen voitto verotetaan - yhtiömiehet voivat ottaa yksityisottoja, mutta siitä ei veroteta erikseen - voitto jaetaan pääomatuloksi (20 % nettovaroista) ja ansiotuloksi (loput)

11 esim. 1. Avoin yhtiö X, tulos , kaksi yhtiömiestä, tasaosuudet tuloon ja omaisuuteen, nettovarat > sama skenaario kuin 3.a edellisellä sivulla esim. 2. Samat luvut kuin edellä, mutta nettovarat Nyt kummallekin tuleva pääomatulo-osuus on 0.5*20%* = Kuitenkin tulos on vain > verotetaan tuloksen mukaan kummaltakin, mutta kaikki menee pääomatulona. esim. 3. Tulos , nettovarat , kaksi yhtiömiestä tasaosuuksin. Nyt pääomatulon osuus on 0.5*20%* = Siten ansiotulolle jää / = kummallekin. Vero > 50 %. esim. 4. Tulos , nettovarat A:n osuus ¼ nettovaroista ja tuloksesta, B:n osuus ¾ nettovaroista ja tuloksesta. A maksaa pääomatulona ¼ * 20% * = Siten ansiotuloksi jää * ¼ = B maksaa pääomatulona ¾ * 20% * = Siten ansiotuloksi jää * ¾ = c) kommandiittiyhtiö - vähintään yksi äänetön yhtiömies - vähintään yksi vastuunalainen yhtiömies - vastuunalainen päättää ja vastaa - ky on laskentasubjekti eli yhtiölle lasketaan tulos, mutta verot määrätään yhtiömiehille - yksityisottoja ei ky:ssä veroteta erikseen (sama sääntö kuin avoimessa, toiminimessä sekä ammatissa) - tulosta 20 % nettovarallisuuden perusteella on pääomatuloa - äänettömän nettovara on hänen sijoittamansa panos o esim. äänetön on sijoittanut yhtiöön -> hänen nettovara on > siitä pääomatuloa 20 % ( ) esim. 1. Ky:ssä yksi äänetön ja yksi vastuunalainen. Äänettömän panos , sovittu korko 25 % äänettömälle. Nettovarat , tulos Äänetön saa 25 % eurosta eli Kuitenkin 20 % eurosta on > pääomatulona 2 000, ansiotulona 500. Vastaavalle merkitään loput tuloksesta eli Pääomatulona menee 20 %hänen osuudestaan nettovaroista, eli 20 % * ( ) = Loput ansiotulona. esim. 2. Tulos , äänettömän panos , korko 10 %. Nettovarat Äänettömälle merkitään 10 % eurosta, eli % hänen panoksestaan olisi euroa, mutta hän ei ole saanut niin paljoa. Siispä koko merkitään pääomatuloksi, ansiotulot 0. Vastaavalle jää euroa. Hänen osuutensa nettovaroista on negatiivinen > kaikki menee ansiotulona.

12 - yhtiömiehelle voi myös maksaa palkkaa. Palkanmaksu kannattaa silloin, kun veroprosentti on alhaisempi kuin 28 % (pääomatulon veroprosentti) - palkka on aina ansiotuloa, mutta palkasta pitää maksaa o sosiaaliturvamaksut, työtapaturmavakuutus, tapaturmavakuutus - eläkemaksuja ei tarvitse maksaa yrittäjäpalkasta 4. Osakeyhtiö - Oy on itsenäinen verosubjekti - Oyj on verotuksellisesti osakeyhtiö, mutta pörssinoteeratut ovat eri asemassa - Oy:n verokanta on 26 % - osingot ovat osittain veronalaisia - tavalliset yhtiöt (Oy ja Oyj) ovat verosubjekteja ja osakkaat erillisiä verosubjekteja - osakeyhtiöistä yksityisotto ei ole sallittu (peiteltyä osinkoa) Pörssiyhtiöt - yhtiön verokanta 26 % - osingot osittain verollisia - osinko on aina pääomatuloa - yhtiövero maksetaan valtiolle - valtio tilittää kuntaosuuden ja seurakuntaosuuden - osingosta 70 % on verollista, jos osingonsaaja on luonnollinen henkilö tai kuolinpesä - jos osingonsaaja on oy, niin 75 % on verollista esim. 1. Nokia Oyj. Osakkaalla osinkoa -> :sta menee 26 % pääomavero, verotonta. Jos osakas Oy, verollista, verotonta. esim. 2. Henkilö saa osinkoa kahdesta pörssiyhtiöstä; A:sta ja B:stä Osingot lasketaan yhteen, joten verollista 7 000, verotonta Osingon maksaja tekee ennakonpidätyksen osingosta. Ennakko on 19 %; A:sta 1140, B:stä 760. Niinpä jälkiverona jää maksettavaksi 60. esim. 2. jatkuu... X on osakeyhtiö, joka saa samat osingot (6000 ja 4000). Vero maksetaan eurosta, 26 % -> 1950 euron vero (yhtiön maksettava). Henkilölle vero on Kokonaisvero: yhtiö 26 %, osakas 19,6 % (70% * 28 %) kokonaisvero n. 41 % Muut osakeyhtiöt - yhtiö maksaa 26 % - jos osakas saa yhtiöstä osinkoa, jaetaan osinko pääoma- ja ansiotuloksi - pääomatuloa voi olla 9 % yhtiön nettovaroista (osakkaan osakkeiden matemaattisesta arvosta) - osingosta 30 % on verovapaata ja 70 % verollista - osingosta voi olla kokonaan verovapaata / osakas, jos nettovarat riittävät - ansiotulot osingosta saa tehdä ansiotulovähennyksenä

13 Oy Nettotulos Tulos vero 26 % Pääomatulo-osinko kork. 9 % osakkeiden mat. arvosta Ansiotulo-osinko > 9 % osakkeiden mat. arvosta < verovapaa > verollinen 30 % verovapaata 70 % verollista 30 % verovapaata 70 % verollista (28 %) esim. 1. Yhtiön tulos 1 milj., nettovarat Yksi osakas, yhtiö jakaa osinkoa Käyttämällä edellistä kaaviota: verot > nettotulos Osinko , josta korkeintaan 9 % nettovaroista verotonta = Loput 1000 ansiotulona, josta 30 % verotonta = 300 ja 70 %:sta (=700 ) maksetaan ansiotulovero. esim. 2. Yhtiön tulos 1 milj., nettovarat 1 milj. yksi osakas, yhtiö jakaa osinkoa Osingosta (9 % nettovaroista) verotonta, jakaantuu: 3000 verotonta, 7000 ansiotuloverona. esim. 3. Yhtiön tulos 1 milj., nettovarat 2 milj., yhtiö jakaa osinkoa % nettovaroista = Kuitenkin max voi olla verotonta, joten lopuista eurosta verot. 30 % verotonta ( = ), 70 % (= ) maksetaan vero 28 %. nettovarojen jälkeen jää vielä ansiotulona -> 30 % verotonta (6000 ), 70 % ansiotuloverotukseen ( ). 5. Pääomatulot Luovutusvoitto eli ns. myyntivoitto - ongelma: inflaatio o verotetaanko todellista voittoa vai inflaatiota

14 o lähtökohtana nominaaliset hinnat (inflaatiota ei huomioida) esim. ostohinta , inflaatio 10 % -> arvo Jos omaisuus myydään, on voittoa saatu 1 000, josta verotetaan pääomavero 28 %. esim. Kesämökki rakennettu vuonna Kulut kuittien mukaan rakentamisesta Mökki myydään 2006 hintaan Laskelma: (myyntihinta) (ostohinta) (myyntikulut) = ( voitto ) verotus: verotuksessa sää käyttää hankintameno-olettamaa: - jos omistettu yli 10 vuotta, olettama 40 % - jos omistettu alle 10 vuotta, olettama 20 % (ei muita portaita, vain nämä kaksi) (myyntihinta) (olettama 40 %, sis. myyntikulut) = , josta vero 28 % näistä kahdesta vaihtoehdosta ( ja ) valitaan edullisempi. esim. Ostettu pörssiosakkeita vuonna Myynti vuonna Kulut 100. Laskelma: = (vero 28 %) Olettamalaskelma: (20 % olettama) = (vero 28 %) ei käytetä olettamaa esim. A ostaa pörssiosakkeita X Oyj 100 kpl á 400 = ja 100 kpl á 500 = A myy vuonna 2006 X Oyj 100 kpl á 600 = Voitto = = > vero 28 % FIFO-periaate, siksi ei vaan A myy vuonna 2007 loput osakkeet 100 kpl á 300 = Voitto = = (tappio) Tappion saa vähentää 2007, 2008, 2009, 2010 voitoista - luovutusvoiton erityistilanteita o vaihto myös vaihtovoitto on verollista esim. A luovuttaa B:lle arvoisen kiinteistön ja saa B:ltä :n arvoisen kiinteistön -> B saa vaihtovoittoa -> vero 28 %. o pakkoluovutus A on velallinen B on velkoja (hakee pakkohuutokauppaa)

15 A:n omaisuutta myydään hankintahinta oli (rahat B:lle) = (vero 28 % A:lle, A saa vain verot!) o jaoton yhteisomistus A ja B omistavat yhdessä 1000 osaketta. Omistus jaetaan siten, että molemmat omistavat erikseen 500 osaketta kumpikin -> ei realisoida mahdollista myyntivoittoa o ositus puoliso A omistaa , puoliso B > ositus = molemmille Ositus ei ole veronalainen. o yhtiön perustaminen tai sijoitus yhtiöön ns. apportti on luovutus yhtiölle jos käypä arvo on suurempi kuin hankintahinta -> verotus esim. A sijoittaa perustettavaan yhtiöön arvoisen kiinteistön. Kiinteistö oli ostettu :lla -> :sta maksetaan 28 % vero. o IPR oikeudet patentti, tavaramerkki, tekijänoikeus, mallioikeus jne. keksijä tms. myy patentin, tavaramerkin tms. -> ansiotuloa. Jos ostaja myy edelleen -> pääomatuloa. o yhtiön purku yhtiöstä saatu omaisuus arvostetaan käypään hintaan o osakkeiden lunastus Oy lunastaa osakkeitaan pois, maksaa siitä rahaa. Verotuksellisesti lunastus = kauppa. o yrityskauppa koko yritys vai substanssi yritys myydään (esim. sen osakkeet) -> rahat yrityksen omistajille = myyntivoitto myydään liiketoiminta ja substanssi -> rahat yritykselle = sen liiketoiminta o optiot 20 % ja 40 % olettamia ei käytetä esim. optio maksaa 0,10 /kpl ostetaan 1000 kpl = 100 myynti kurssin noustua 10 euroon (myyntihinta) 100 (ostohinta) = (voitto, 28 % vero) Verovapaat luovutusvoitot

16 - oman asunnon luovutus o asuntoa on käytetty > 2 vuotta omistusaikana omana tai perheen asuntona o lasten käytössä oleva asunto voi olla omistusasunto perheen käytössä o kesämökki ei ole omistusasunto o poikkeuksena verovapaudesta voivat olla ns. kirvesmiestalot - koti-irtaimisto o enintään 5000 /vuosi - sukupolvenvaihdosluovutukset o yritysomaisuus o maatalousomaisuus o metsätilaomaisuus o osuus: väh. 10% o luovutus: lapselle, lapsenlapselle jne., sisarelle, lapsen puoliso, lapsenlapsen puoliso o ei esim. sisaren lapselle o omistusaika: luovuttaja > 10 vuotta, saaja > 5 vuotta o luovuttaja ei maksa veroa, jos ehdot täyttyvät Korkotulot - lähdeverolliset o vero 28 % (lähdevero) - muut korkotulot o pääomavero 28 % - vastaavasti vähennyskelpoisia ovat o opintolainakorot o asuntolainakorot o tulonhankkimislainan korot o takausvelan korot Vuokratulot - esinevuokra - asunnonvuokra - liikehuoneiston vuokra - maanvuokra - maatilan vuokra jne - kaikki vuokratulo on pääomatuloa esim. vuokratulo vastike 2000 korkokulut 1000 korjaus 1000 (- perusparannus 10000, perusparannus lisätään hankintahintaan ja vähennetään luovutusvoitosta jos mahdollista) = 6000, josta 28 % vero Sijoitusrahastotulo

17 osinko osakkeet osto tuotto Rahasto myyntivoitto Sijoittaja Tuotto 28% pääomavero - tuotot - myyntivoitot raha myyntivoitto osto korko joukkovelkakirja sijoitustodistukset debenduntit (tjsp, en saa selvää) jne. - rahasto itse on verovapaa Puun myynti - verotettavaa on puun myynti, lahjoitus ja oma käyttö - vero on 28 % - menot voi vähentää, esim. ostetut koneet, vakuutukset, metsänhoitomaksu, matkakulut, istutustyö jne - myynti arvonlisäverollista (jos on ilmoittautunut verovelvolliseksi) - ostaja maksaa ALV:n ja myyjä tilittää sen seuraavan vuoden helmikuussa esim. puun myynti , ALV 2 200, yht vähennyksenä ostetusta metsätilasta on ns. metsävähennys - vähennys on 50 % tilan hinnasta - kerralla saa vähentää 40 % puunmyyntitulosta

18 esim. ostettu tila > vähennys 50 % = Puuta myydään v > vähennys 40 % = > jää , josta vero 28 %. vähennystä jää = Veron kiertäminen - verosuunnittelu -> sallittu - harmaa alue -> epävarmuus, ennakkotieto? - veron kiertäminen -> kielletty, ei kuitenkaan rikos. Seuraamuksena määrätään verot ja mahdollisesti veronkorotus ja korot - verorikosalue -> rangaistuksen uhalla kielletty Oikeudellisten muotojen väärinkäyttö - siviilioikeudellisesti toimi on hyväksyttävä, mutta verottaja ei sitä hyväksy a) virheellinen otsikko i. sopimus on otsikoitu väärin ii. esim. AsOy:ssä rahoitusvastike/hoitovastike iii. esim. kiinteistökaupassa kauppahinta ei verottajan mielestä ole oikein jaettu b) henkilöyhtiön sivuuttaminen i. esim. KY, jossa kaksi vastuunalaista (lääkäri ja hänen puolisonsa) ja edellisten lapsi äänettömänä. Tulos > lääkäri , puoliso , lapsi Verottaja: esim. lääkäri , puoliso , lapsi 0. c) osakeyhtiön sivuuttaminen i. yhtiötä ei pureta, vaan tulo vain kohdistetaan osakkaalle Oy valmennus korvaus Oy urheiluseura X valmentaja työ (palvelun myynti) ii. korvaus katsotaan EPL 13 :n mukaiseksi palkaksi iii. Valmennus Oy:n tulo ohjataan suoraan verotettavaksi X:ltä

19 d) Yhtiöiden yhdistäminen i. samojen omistajien yhtiöt = yhtiöt kootaan yhdeksi verotusyksiköksi e) ulkomaisten väliyhtiöiden käyttö i. tulot siirretään siirtohinnoittelulla ulkomaille lievempään verotukseen ii. Esim. osakeyhtiö, nettovara 10 milj. jakaa osinkoa tästä verotonta ja verollista. Osakkeet lahjoitetaan kolmelle lapselle kullekin 25 % -> lahjavero. Osinko jaetaan kullekin osakkaalle, euroa /lärvi. Osinko on verotonta, jos laillisia muotoja on käytetty. f) kauppaan rinnastuvat oikeustoimet i. esim. vuokrataan maatila v. 2004, ja sama tila myydään vuokraajalle v ii. hinta oikeutti vasta v % hankintameno-olettamaan iii. verottaja: tehtiinkö kauppa jo 2004? -> vuokra+kauppa=kauppa esim. Sarjatoimet - oikeustoimi jaetaan osiksi (sarjaksi) verotuksen vuoksi - esim. kaupat peräkkäisinä päivinä henkilö omistus OY myi osakkeita myi samat osakkeet OY:llä vähentämättömiä luovutustappioita - vero luovutusvoitossa määrätty - esim. lahjaverotuksessa sarjatoimet voivat olla laillisia (äiti ja iskä molemmat antaa kullekin lapselle 3400 (max.), kolmen vuoden päästä voi lahjoittaa uudestaan) Intressin puute

20 - toiselta osapuolelta puuttuu verotuksellisia intressejä - esim. toinen on verovapaa - sopimus voidaan tehdä epätasapainoisesti - A ja B tekevät sopimuksen, B on verovapaa. B on kiinnostunut vain kokonaishinnasta (ehdot voivat olla muuten mitä vain). - esim. kiinteistökauppa: metsä ( ) / talo (1000 ) / irtain (0 ) -> metsävähennys verottaja: metsä ( ) / talo ( ) / irtain ( ) -> metsävähennys onkin vain Etuyhteys - osapuolilla on yhteinen etu - esim. sukulaiset tekevät sopimuksen - sopimusehdot voivat olla verotuksen kannalta suunniteltuja - samoin jos henkilö omistaa yhtiön, jonka kanssa tekee sopimuksen -> verottaja tarkistaa sopimusehdot 7. Peitelty osinko - oy:stä saa jakaa veroja vain lain mukaisilla tavoilla - mm. voitonjako on peiteltyä osinkoa - eswim. lahja yhtiöstä omistajille - peitelty osinko on veronalaista ansiotuloa 70 %:sti - jakaja voi olla osakeyhtiö tai osuuskunta (esim. ky tai avoin yhtiö EI) - saajana voi olla osakas tai lähipiiri (sukulainen tai muu läheinen tai bulvaaniyhtiö) - yhtiössä on verottajalle selvitysvelvollisuus, jos alle 10 osakasta tai jos yksi osakas omistaa yli 10 % - verottajalle annetaan tieto a) palkasta b) vuokrista c) koroista d) lainoista e) autoeduista f) asuntoedusta g) muista hyvityksistä h) sopimuksista osakkaiden kanssa peitelty osinko voi tapahtua: 1) ylihyvityksenä - yhtiö maksaa osakkaalle tai lähipiirille liian suuren hyvityksen i. palkka ii. palkkio iii. lahja iv. matkakorvaus v. vakuutus

21 vi. asuntoetu vii. autoetu viii. loma ix. sopimuskorvaus x. kauppahinta xi. vuokra xii. preemio esim. Oy maksaa osakkaalle palkkaa 4000 / kk, osakkaan lapselle 2000 /kk + autoetu. Verottaja selvittää, onko lapsen palkka kohtuullinen, ja liittyykö autoetu yrityksen toimintaan -> onko taloudellisia perusteita. esim. A myy omistamansa liikehuoneiston omalle yhtiölleen. Huoneiston arvo on , kauppahinta > ylihinta peiteltyä osinkoa 2) aliveloituksena - yhtiö perii liian vähän osakkaalta esim. Yhtiö omistaa auton, jonka arvo on Yhtiöpn kirjanpidossa arvo Osakas ostaa auton kirjanpitoarvolla > peiteltyä osinkoa. esim. Oy omistaa viisi autoa, joista neljä on työsuhdeautoja. Viides on yhtiön osakkaan lapsen käytössä, vaikka kirjanpidossa auto yhtiön käytössä. -> peitelty osinko esim. Oy omistaa asunnon, jossa osakkaan sisar asuu. Normaalivuokra on 500 / kk, mutta osakkaan sisar maksaa vain 300 / kk. Näin ollen 200 / kk on osakkaalle verotettavaa peiteltyä osinkoa. - mutta omasta As Oy:stä saatu alivuokra ei ole peiteltyä osinkoa esim. Kaksi samanlaista asuntoa, omistajat A ja B. A asuu asunnosta As Oy:n osakkuuden perusteella, ja maksaa vastikkeen 100 / kk. B asuu vuokralla, vuokra / kk. -> etu EI ole verotettavaa! 3) Osakkeen lunastaminen - yhtiö lunastaa osakkaalta osakkaan omistamie osakkeita (maksaa lunastushinnan) - jos lunastamiselle on taloudellinen peruste -> ei peiteltyä osinkoa - jos syy lunastamiseen veronkierto -> peiteltyä osinkoa esim. Osakas A (vanhempi) omistaa 50 osaketta, osakkaat B-F omistavat kukin 10 osaketta. Yhteensä 100 osaketta. A:lta lunastetaan 50 osaketta á , yht. 5 milj. -> sukupolvenvaihdos, mahdollisesti taloudellisesti hyväksyttävää - myyntivoittovero: (hankintaolettama 40 %) = > pääomatuloa, vero 28 %

22 - vai peitelty osinko: (30 % verotonta) = > ansiotuloa, vero > 50 % 4) Osakaslainat - osakaslainalla on erilaiset yhtiöoikeudelliset ja vero-oikeudelliset edellytykset - jos osakkaan yhtiöstä saama laina on maksamatta 31.12, laina on pääomatuloa - jos lainaa ei ilmoiteta verottajalle -> peiteltyä osinkoa - alikorko voi olla peiteltyä osinkoa - jos lainalla ei ole lyhennyssuunnitelmaa -> koko laina voi olla peiteltyä osinkoa 8. Arvioverotus - verottaja ei luota saatuihin tietoihin - tietoja ei ole saatu ollenkaan - tai esim. yrityksen kirjanpito puuttuu tai on epäluotettava -> arvioverotus esim. kassatili: alkusaldo 200, myynti 100 = 300 ostot 1300, palkat 500 = kassa > ei voi olla! -> arvioverotus - vertailuarvioverotus a) verrataan vastaavassa asemassa oleviin, esim. taksinkulujettaja, jonka auto kuluttaa 20 % enemmän kuin muilla - elinkustannusarvioverotus a) henkilön tulot eivät näy kaikki, koska hän elää kalliimmasti kuin tulot edellyttävät 9. Ennakkotieto ja ennakkoratkaisu a) Ennakkotieto - haetaan verovirastosta - verovelvollinen esittää selvityksen a) miten aikoo menetellä TAI b) millaisen sopimuksen tekee jne. -> verottaja vastaa, miten verotetaan - sitoo verottajaa, jos veroasiamies ei varaa valitusmahdollisuutta b) Ennakkoratkaisu - haetaan keskusverolautakunnasta (KVL)