Metsän yhteisomistusmuodot - ongelmat ja kehittämistarpeet

Transkriptio

1 Metsän yhteisomistusmuodot - ongelmat ja kehittämistarpeet Marjut Vierimaa Metsätilakoon ja rakenteen kehittämishankkeen ohjausryhmän kokous , MMM Metsäntutkimuslaitos Skogsforskningsinstitutet Finnish Forest Research Institute

2 Esityksen sisältö Yhteisomistusmuodot Omistusmuotojen vertailukriteerit Soveltuvuus metsän yhteisomistukseen Keinot omistusmuotojen kehittämiseksi 2

3 Tarkastelussa olevat yhteisomistusmuodot kuolinpesä yhtymä avoin yhtiö / kommandiittiyhtiö osakeyhtiö osuuskunta säätiö yhteismetsä sijoitusrahasto metsäkiinteistörahasto (pois rajatut: henkilö/perheomistus, toiminimi, maatila, metsänvuokraus) 3

4 Omistusmuotojen vertailukriteerit perustamistapa päätöksenteko tuloverotus ja kirjanpitovelvollisuus oikeus julkisiin tukiin omistusmuodon byrokraattisuus mahdollisuus muuttaa omistajapohjaa tai omistussuhteita mahdollisuus käyttää omistusta lainan vakuutena kasvumahdollisuudet 4

5 Metsänomistusmuotojen vertailua Yhtiömuodot (EVL) Avoin yhtiö Osakeyhtiö Toiminimi Vihreä = vain yksi omistaja Sininen = aina yhteisomistus Ruutu = yksi tai useampi Erikoismuodot Säätiö Osuuskunta Maatila (MVL) Maatila voi olla henkilöomistus, verotusyhtymä, kuolinpesä, osuuskunta, säätiö tai jokin EVL-verotettu yhtiömuoto 5 Metsänomistusmuodot (TVL) Yhteismetsä Uusimuotoinen yhteismetsä Verotusyhtymä Kiinteistörahasto Kommandiittiyhtiö Sijoitusrahasto Henkilöomistus Kuolinpesä Nuolet kuvaavat, miten omistusmuodosta toiseen voi siirtyä

6 Kriteerit Soveltuvuus metsän yhteisomistukseen omistajien tuottotavoitteet (yksilönäkökulma) mahdollisimman hyvä kannattavuus omistusmuodon joustavuus laajenemismahdollisuudet metsätalouden harjoittamisessa verotus (yksinkertaisuus, taso) metsä- ja energiateollisuuden puuhuollon tavoitteet (teollisuusnäkökulma) metsiä hyödynnetään aktiivisesti omistusmuodon mahdollinen laajuus osuus metsäalasta 6

7 Omistusmuotojen soveltuvuus - nelikenttätarkastelu Toiminnan ja omistajuuden eriyttäminen Suuri Aktiivinen Kiinteistörahasto Sijoitusrahasto Osakeyhtiö Säätiö Yhteismetsä Osuuskunta Kommandiitti Passiivinen -yhtiö Kuolinpesä Verotusyhtymä Avoin yhtiö Metsien hyödyntäminen Pieni 7

8 Soveltuvuus metsänomistukseen 1 Kuolinpesä: järkevä kun erillisverotuksesta hyötyä, esim. opiskelijoilla tai jos tilalla on merkittävämpää MVLtuloa (esim. maataloudesta tai pellonvuokrauksesta) muulloin yhtymäksi muuttaminen kannattavampi Verotusyhtymä: sopii pienelle omistajajoukolle hallinnollisesti kevyt, verotus on yksinkertainen ja esimerkiksi kuolinpesää kannattavampi heikkoutena yksimielisyys päätöksenteossa 8

9 Soveltuvuus metsänomistukseen 2 Avoin & kommandiittiyhtiö kun vastuullisilla yhtiömiehillä ei muita ansiotuloja joustava päätöksentekojärjestelmä vaatii luottamusta kommandiittiyhtiö saattaisi olla toimiva ratkaisu keventää mm. perinnönjakotilanteessa tai sukupolvenvaihdoksessa tilan jatkajan sisarosuuksien lunastamista jatkaja ottaisi vastuunalaisen yhtiömiehen aseman, ja muut sisarukset jäisivät yhtiöön äänettömiksi yhtiömiehiksi, joiden osuudelle pääomasta maksettaisiin korkolain mukaista tuottoa kommandiittiyhtiössä vaaditaan vähintään yksi vastuunalainen ja yksi äänetön yhtiömies 9

10 Vastuiden (omaisuus) ja rahoituksen (pääoma) eriyttäminen kommandiittiyhtiön tapaan Vastuut metsätilasta Pääomaosuudet metsätilasta Vastuunalainen yhtiömies B Vastuunalainen yhtiömies B Vastuunalainen yhtiömies A Äänetön yhtiömies 1 Äänetön yhtiömies 2 Vastuunalainen yhtiömies A Äänetön yhtiömies 4 Äänetön yhtiömies 3 Äänettömän yhtiömiehen pääomapanoksen korvaus = korkolain mukainen korko % 5,00 4,50 4,00 3,50 3,00 2,50 2,00 1,50 1,00 0,50 0,

11 Soveltuvuus metsänomistukseen 3 Osakeyhtiö toimiva sijoittajavetoiseen tai kasvuun tähtäävään metsänomistukseen, tai jos osakkailla muuten on merkittävästi muita ansiotuloja ongelmana verotuksellinen epäedullisuus ja se, että nykyiset verotuksen tulolähderajaukset voivat metsätalouden osalta tuottaa yllätyksiä (vastaava ongelma on myös avoimen & kommandiittiyhtiön tapauksessa) 11

12 Soveltuvuus metsänomistukseen 4 Osuuskunta soveltuu huonosti "jäsen ja ääni" - päätöksentekojärjestelmänsä ja verohaittojensa vuoksi metsää ei myöskään voi käyttää alkupääomana, vaan sijoitus on tehtävä rahapanoksena Säätiö voi harjoittaa hyvinkin aktiivista metsätaloutta alhainen verotus ei voi jakaa säätäjilleen tuloja muuten kuin kohtuullisena palkkana 12

13 Soveltuvuus metsänomistukseen 5 Yhteismetsä helppo omistusmuoto, keskisuureen tai suureen omistukseen voimakasta kasvua tavoittelevana ongelmina ovat päätöksenteko (äänileikkuri) ja osakkuuksien arvon määritys Metsäkiinteistö- ja sijoitusrahasto eivät edullisia pienemmässä mittakaavassa, minimipääoma & verotus metsään sijoittava sijoitusrahasto olisi jo nyt yhdenkertaisen verotuksen piirissä, kiinteistörahasto ei voisi toimia pieniä tiloja kokoavana mutta ei realistista 13

14 Keinot omistusmuotojen kehittämiseksi 1 Verotusyhtymä: yksimielisyyden sijaan mahdollisuus päättää metsän hoito- ja käyttötoimenpiteistä enemmistöpäätöksellä yhteishallintasopimusperiaatteiden ja -mallien kehittäminen selkeyttämään päätöksentekoa ja toimintaperiaatteita 14

15 Keinot omistusmuotojen kehittämiseksi 2 Avoin yhtiö, kommandiittiyhtiö ja osakeyhtiö: Avoin, kommandiitti- ja osakeyhtiö neutraaleiksi omistusmuodoksi muihin yhteisomistusmuotoihin verrattuna muutetaan tulolähdesäädöksiä, jotta metsätaloutta voidaan harjoittaa pääelinkeinona oikeus metsävähennykseen ja mahdollisuus meno- sekä tuhovaraukseen varainsiirtoveron ja luovutusvoittoveron poistaminen silloin, kun metsä luovutetaan apporttina perustettavalle tai olemassa olevalle luonnollisten henkilöiden omistamalle osakeyhtiölle 15

16 Keinot omistusmuotojen kehittämiseksi 3 Yhteismetsä: osuuden arvonmääritysperusteiden selkiyttäminen ja yhdenmukaistaminen mahdollisuus suoraan omistusosuuteen sidottuun ääniosuuteen; äänileikkurin mahdollisesta soveltamisesta voitaisiin sopia perustamissäännöissä tilintarkastusvaatimusten keventäminen tietyn tulorajan alittaville yhteismetsille kunnille verohelpotus niiden liittäessä metsänsä yhteismetsään yhteismetsiin liittyvien kehittämistarpeiden ja ongelmien selvittäminen yhteismetsien markkinointi metsänomistusmuotona 16