Raportti Palvelutarpeiden ja alueidenkäytön suunnittelun koordinointi Kehittämis- ja koordinointityöryhmä

Transkriptio

1 Palvelutarpeiden ja alueidenkäytön suunnittelun koordinointi Kehittämis- ja koordinointityöryhmä Raportti /2007 Kaupunkikehitysraportti

2 KAUPUNKIKEHITYSRAPORTTI Palvelutarpeiden ja alueidenkäytön suunnittelun koordinointi Kehittämis- ja koordinointityöryhmä, raportti 1/2007 Toimittajat: Teija Liuska Ulkoasu ja taitto: Teija Liuska 2007 Kuvat: Lohjan kaupunki 2

3 JOHDANTO KEHIKON v raportissa nostetaan esille kaksi vaihtoehtoista tavoiteltavaa väestönkasvun vaihtoehtoa Lohjan kaupungille; 1,0 %/vuosi tai 1,5 %/vuosi. Viime aikojen kasvu on ollut 1 %:n luokkaa. Nähtävissä oleva rakentaminen ja sen kasvu mahdollistavat 1,5 %:n väestönkasvun. Määrätietoinen väestönkasvun kasvattaminen ei kuitenkaan tule itsestään, vaan vaatii voimavarojen kohdentamista uudella tavalla. Tämä raportti pyrkii toimimaan keskustelun avauksena lähivuosien väestönkasvun odotuksille ja mahdollisuuksille. KEHIKKO valmistelee suunnittelun perustana käytettäviä yhteisiä lähtötietoja, suunnitteita ja mitoitusperusteita sekä koordinoi palvelutarpeiden, sektoreiden ja alueiden käytön suunnittelua. Raportissa on kuvattu väestötietoja tilastojen valossa ja kerrottu suunniteperusteista. Vaikutusten tarkastelua on tehty suunnittelualueilla (9) niin nykyisen väestöpohjan, muuttoliikkeen kuin rakentumisen osalta. Työryhmän jäseniä v ovat puheenjohtaja Kristiina Tikkala, Mikko Kerkola, Heli Virtanen, Merja Kuusimurto, Juha Lemberg, Raija Lindroos, Heikki Rouvinen, Leena Iso-Markku, Katariina Haigh, Seppo Lötjönen, Erkki Eskola, Jorma Kaasinen, Jorma Korhonen, Anja Siilanto-Parviainen ja sihteerinä Teija Liuska. Lohjalla syyskuussa 2007 Kehittämis- ja koordinointityöryhmä, KEHIKKO

4 SISÄLLYSLUETTELO JOHDANTO 3 1 VÄESTÖNKEHITYS JA VÄESTÖTAVOITTEET Kaupungin väestönkehityksen yleispiirteet Väestömuutos ja muuttoliike Väestönkehitys osa-alueittain Väestömäärän muutokset osa-alueittain Väestön ikärakenne Ikäluokkien alueellinen kehitys Väestöllinen huoltosuhde Väestösuunnite (Versio Oy) 10 2 ASUMINEN JA ASUNTOTUOTANNON TARPEET Asuntokunnat ja asumisväljyys Asuntotuotanto Lohjalla Vuokra- ja asumisoikeusasuntotilanne Asuntotuotantotarve 17 3 ASUNTOTUOTANTOKOHTEET Asuntotuotanto taajama- ja haja-asutusalueilla Keskustan, Ojamon ja Nummentaustan väestösuunnitealueet (1-3) Virkkalan väestösuunnitealue (6) Ventelän väestösuunnitealue (5) ja Immulan asemakaava-alue (sis. Itä-Lohja 9) Roution väestösuunnitealue (4) 25 4 TILAVERKKOSELVITYS - VARHAISKASVATUS JA PERUSKOULU Tilaverkkoselvityksen 2006/2007 päätuloksia 26 YHTEENVETO 29 LIITTEET Liite 1: Väestönkehitys taajama- ja haja-asutusalueilla Liite 2: Yhteenveto väestösuunnitteesta vuosittain ja alueittain (1% ja 1,5%) Liite 3: Koko kaupungin väestösuunnite 1 % ( ) Liite 4: Koko kaupungin väestösuunnite 1,5 % ( ) Liite 5: Lohjan osa-aluejako. Liite 6: Keskustan osa-alue. Asuntotuotantokohteita oppilasalueittain Liite 7: Etelä-Lohjan osa-alue. Asuntotuotantokohteita oppilasalueittain Liite 8: Pohjois-Lohjan ja Länsi-Lohjan osa-alueet. Asuntotuotantokohteita oppilasalueittain

5 väestönkehitys ja väestötavoitteet Kaupungin väestönkehityksen yleispiirteet Lohjan väestön kasvu on vuosina ollut keskimäärin 0,87 %. Nettomuuton vaikutus väestön kasvuun on ollut merkittävä, sillä väestön lisäyksestä nettomuuton osuus on ollut keskimäärin 60 %. Lohjan alueen väestökehityksessä muuttoliikkeen vaihtelut ovat varsin suuret, sillä nettomuuton vaikutus väestönkehitykseen on vaihdellut jopa %:n välillä. Asukkaita L O HJ AN K AUP UNK I Väes tön kehitys Kuvio 1. Lohjan väestön kehitys Vuonna 2006 kaupungin väestö kasvoi 389 asukkaalla eli 1,06 %, mikä vastasi kaupungin asettamaa kasvutavoitetta. Vuoden 2007 tammi-heinäkuun väestön lisäys oli 344 henkeä eli 0,95 %, mikä on hieman suurempaa kuin väestön kasvu vastaavana aikana vuonna 2006.

6 Kaupungin osa-alueiden väestönkehityksen, ikärakenteen, ulkoisen ja sisäisen muuttoliikkeen ja syntyvyyden perusteella voidaan olettaa, että sukupolvenvaihdosta on tapahtumassa mm. Myllylammen, Maksjoen ja Vappula/Vieremän alueilla. Pohjois-Lohjalla väestö ikääntyy Perttilän ja Asemanpellon alueilla sekä Nummentaustassa Metsolan ja Gruotilan alueilla. Ikääntyvän väestön muuttoa tapahtuu haja-asutusalueilta lähemmäksi keskustan ja taajamien palveluja. Näille alueille muuttaa nuoria perheitä, mikä näkyy ko. alueiden syntyvyyden kasvussa. Eri alueiden kehitykseen vaikuttavaa sisäistä muuttoliikettä on kuitenkin vaikea ennakoida. Varsin todennäköistä on, että vanhempien ikäluokkien sisäinen muuttoaktiivisuus tulee kasvamaan aikaisemmista vuosista. 1.2 Väestömuutos ja muuttoliike Vuoden 2006 väestön kasvusta nettomuuton osuus oli 269 henkeä eli noin 70 % kokonaiskasvusta. Syntyneiden määrä oli edellisen vuosien tasolla (+ 415 lasta). Luonnollinen väestönkasvu oli 120 henkeä. Muista kunnista Lohjalle muutti 1853 henkeä ja kaupungista muihin kuntiin 1673 henkilöä. Kaupungin sisällä muutti 4448 asukasta. Nettomuutto kohdistui pääosin suurin Lohjan ja Virkkalan keskustaan sekä Ventelään ja Ojamolle. Haja-asutusalueilla nettomuuttoa oli lähinnä Lehmijärven ja Nummenkylän alueilla. Routiolla, Perttilässä, Lempolassa ja Kirkniemessä nettomuutto oli tappiollinen. Vuoden 2006 nettomuutossa poikkeuksellisen suurta oli nettomaahanmuutto (+ 86 henk./30 % nettomuutosta), mikä on puolta suurempaa kuin aikaisempina vuosina. Sama ilmiö on nähtävissä pääkaupunkiseudun kunnissa ja eräissä kehyskunnissa. VÄESTÖN MUUTOS Nettomuutto ja luonnollinen väestönlisäys Nettomuutto Luonn.lisäys Kuvio 2. Väestön muutos vuosina : nettomuutto ja luonnollinen väestölisäys Valtaosa muuttoliikkeestä tapahtuu Lohjan ja Uudenmaan kuntien välillä. Viime vuosina muuttoliike on kasvanut erityisesti pääkaupunkiseudulta. Vuosina nettomuutto pääkaupunkiseudun kunnista on vaihdellut henkilön välillä, suurinta muutto on ollut Espoosta. Lähikunnista muuttoliike molempiin suuntiin on suurinta Lohjan ja Vihdin välillä. Lohjan muuttotase muihin maakuntiin on ollut negatiivinen vuodesta Syynä tähän on erityisesti opiskelijoiden muutto yliopistokaupunkeihin ja muille opiskelupaikkakunnille. Lohjan muuttoliikkeessä on nähtävissä myös teollisuus paikkakuntien välinen muuttoliike erityisesti Salon, Porin ja Oulun välillä.

7 Muuttovoitto syntyy lapsiperheistä, joilla on alle kouluikäisiä lapsia. Vuonna 2006 ikäryhmässä vuotiaat nettomuutto oli 130 asukasta ja 0-6 -vuotiaissa 74 lasta. Eläkeläisten muuttoa Lohjalle tapahtui edellisiä vuosia enemmän. NETTOMUUTTO IKÄRYHMITTÄIN/ vuotiaat/ 0 6-åringar vuotiaat/ åringar 7 14-vuotiaat/ 7 14-åringar yli 64-vuotiaat/ över 64 år Kuvio 3. Nettomuutto ikäryhmittäin vuosina Väestönkehitys osa-alueittain Vuoden 2006 lopussa Lohjan väestömäärä oli henkeä. Väestöstä Pohjois-Lohjalla asui 23 %, Etelä-Lohjalla 22 %, Länsi-Lohjalla 9 % sekä Lohjan keskustassa ja sen lähiympäristössä 45 %. Lähialueista keskusta-alueeseen sisältyvät mm. Nummentausta, Ojamo, Moisio ja Myllylampi. Väestönkasvu on viime vuosina ollut suhteellisesti suurinta Pohjois-Lohjalla, jossa väestö on kasvanut vuodesta 1997 noin 11 % eli 861 asukkaalla. Etelä-Lohjalla väestön kasvua noin 321 asukasta eli noin 4 %. Länsi-Lohjalla vuodesta 1997 väestömäärä on kasvanut 233 asukasta eli 7,7 %. Määrällisesti väestön kasvu on voimakkainta Lohjan keskustassa ja sen lähialueilla. Kasvua vuodesta 1997 on ollut 1402 asukasta. Kasvu on noin 9 %. Vuoden 1997 jälkeen tapahtuneesta väestönkasvusta (+2800 asukasta) suurin osa on tapahtunut taajamaalueilla, jossa väestö määrä on kasvanut lähes 2500 henkeä. Yleisen taajamoitumiskehityksen johdosta haja-asutusalueilla väestön suhteellinen osuus vähenee. Osuus kaupungin väestöstä on n. 13 %, kun se vuonna 1975 oli 16 %. Liite 1: Väestönkehitys taajama- ja haja-asutusalueilla

8 VÄESTÖN MUUTOS TAAJAMA- JA HAJA-ASUTUSALUEILLA Etelä Länsi Pohjois Lohja keskusta Taajama- alueet Haja- alueet Kuvio 4. Taajama- ja haja-asutusalueiden väestön muutos vuosina Väestömäärän muutokset osa-alueittain Pohjois-Lohjalla kasvua oli noin 79 asukasta. Asukkaita alueella oli vuoden 2006 lopussa 8578 henkeä. Asukkaiden määrä kasvoi vain Ventelän ja Muijalan alueilla, muilla Pohjois-Lohjan taajama-alueilla väestö väheni. Väestön nettokasvusta haja-asutusalueiden kasvu oli yli puolet (+ 46). Etelä-Lohjan alueen väestökasvu kohdistuu pääosin Vappulan ja Vohloisten alueille. Alueen kokonaisväestömäärä oli 8000 asukasta, jossa kasvua oli ainoastaan 4 asukasta. Kirkniemen alueen väestö on vähenevä. Virkkalan ja Maksjoen väestömäärissä ei tapahtunut vuonna 2006 oleellisia muutoksia. Taajamaalueella asuu 86 % väestöstä. Etelä-Lohjan haja-asutusalueiden väestö väheni. Länsi-Lohjan väestökasvu oli myös vähäinen, sillä lisäys oli vain 7 henkeä. Vuoden 2006 lopussa alueella asui 3248 asukasta, joka vastasi vuoden 2004 väestömäärää. Vuonna 2006 haja-asutusalueiden kasvu ( + 27 as.) oli taajamaväestöä enemmän. Lohjan keskustan väestön kasvu oli 272 henkeä. Suurin kasvu kohdistui ydinkeskustan alueelle. Keskusta-alueiden väestömäärän kasvu olikin 70 % kaupungin kokonaiskasvusta ja ydinkeskustan osuus peräti 40 % (+154 asukasta). Kasvu perustui pääasiassa ydinkeskustan voimakkaaseen kerrostalorakentamiseen. Kasvua oli myös Gunnarlan, Hiidensalmen, Moision ja Ojamon alueilla. Vuonna 2006 taajamaväestön osuus oli asukasta eli 86 % kaupungin kokonaisväestöstä. Taajamaalueiden väestön kasvu oli 306 ja haja-asutusalueiden kasvu 58 asukasta. 1.5 Väestön ikärakenne Vuoden 2006 lopussa kaupungin väestöstä vuotiaita oli 19,5 %, 0-6 -vuotiaita 8,7 % ja kouluikäisiä vuotiaita 11,8 %. Nuoriin ikäluokkiin kuuluvia vuotiaita oli 11,4 % sekä lähinnä työikäiseen väestöön kuuluvia vuotiaita 55,1 %. Yli 65 -vuotiaita oli 14,5 %, joista yli 75 -vuotiaita 6,2 %. Väestössä nuorten ikäluokkien suhteellinen osuus on ollut vähenevä. Suurinta vähennys on ollut vuotiaiden ikäluokissa, mihin vaikuttaa nuorten poismuutto. Vuodesta 2000 lähtien päivähoito- ja peruskouluikäisten (0-14 vuotiaat) kokonaismäärä on pysynyt lähes samalla tasolla. Ikäluokissa on

9 vuosittaista vaihtelua, sillä esim vuotiaiden määrä kasvoi vuonna 2005 varsin huomattavasti (+107 henk.) kun vuonna 2006 kasvu oli vain 31 lasta. Aikuisväestön ( vuotiaat) määrä kasvaa erityisesti ikäluokissa vuotiaat, mihin vaikuttavat suuret ikäluokat. Työvoimapoliittisesti on huomattavaa, että vuotiaiden määrä vähenee koko ajan. Vuonna 1990 ko. ikäluokkien osuus väestöstä oli yli 34 % ja vuonna 2006 enää noin 26 %. Määrällisesti vuodesta 1990 vähennystä on ollut 1660 henkeä. Yli 65 -vuotiaiden määrä on kasvanut keskimäärin 240 henkeä/vuosi. Vuonna 2006 kasvu edellisestä vuodesta oli 280 henkeä. Yli 75 -vuotiaiden määrä kasvu on ollut suhteellisesti samaa luokkaa Ikäryhmien muutos v 7-14v 15-24v 25-44v 45-64v 65-74v 75-84v Kuvio 5. Väestön muutos ikäryhmittäin vuosina Ikäluokkien alueellinen kehitys Vuosina vuotiaiden määrä on kasvanut kaupunginkeskustan lähialueilla, muilla alueilla kehitys on laskusuunnassa. Nuorten ikäluokkien osuus on edelleen suurin Pohjois- Lohjalla eli noin 23 %, kun se kaupungissa keskimäärin on 19 %. Haja-asutusalueilla nuorten ikäluokkien osuus on keskimääräistä korkeampi, noin 21 % maaseutualueiden väestöstä. Vuodesta 2000 päivähoito- ja esikouluikäisten 0-6 -vuotiaiden määrä on kasvanut keskustan lähialueilla, erityisesti Gunnarlan alueella. Etelä-Lohjalla on kasvua lähinnä Vappulan ja Maksjoen alueilla. Pohjois- ja Länsi-Lohjan alueilla 0-6 vuotiaiden määrä on pienempi kuin esim. vuonna Ko. ikäluokkien osuus alueen väestöstä on suurin Pohjois-Lohjalla eli 9,5 % kun se kaupungissa on keskimäärin 8,5 %. Työvoimaan luettavan väestön osuus on korkein Länsi-Lohjalla, jossa vuotiaita oli 68,4 % kun kaupungissa on keskimäärin 67,2 %. Merkittäviä alueellisia eroja ei ko. ikäryhmässä ole. Alueittaiset erot painottuvat pääasiassa nuorempiin ikäryhmiin. Suurimmat kasvut nuoremmassa väestössä ovat odotetusti alueilla, joihin on muuttanut lapsiperheitä. Yli 65 -vuotiaiden määrä kasvaa kaikilla osa-alueilla. Suurinta kasvu on edelleen Lohjan keskusta-alueella, jossa kasvua vuodesta 2000 on noin 520 henkeä, mikä on enemmän kuin muilla osa-alueilla yhteensä (+ 434 henkeä). Vuonna 2006 eläkeikäisten määrä ydinkeskusta-alueella kasvoi 111 henkeä ja osuus alueen

10 väestöstä jo 33 %. Kaupungin keskimääräistä (14,5 %) korkeampi vanhusväestön osuus on myös Myllylammella, Keskilohjalla ja Virkkalassa. Maaseudulla on nähtävissä ikääntyvän väestön määrän lisääntyminen, mutta kehityssuuntana on muuttoliike taajamakeskuksiin. 1.7 Väestöllinen huoltosuhde Taloudellinen huoltosuhde ilmoittaa kuinka monta työvoiman ulkopuolella olevaa ja työtöntä on yhtä työllistä kohti. Demografinen eli väestöllinen huoltosuhde ilmoittaa kuinka monta alle 15-vuotiasta ja yli 64 -vuotiasta on yhtä työikäistä (15-64 vuotiasta) kohti. Väestön ikääntymisen myötä väestöllinen huoltosuhde tulee kuitenkin kehittymään saman suuntaisesti kuin v Kaupungin väestösuunnitteen perusteella 1,5 %:n väestönkasvu hidastaisi hieman huoltosuhteen kasvua. Taulukko 1. Lohjan kaupungin huoltosuhteet (Tilastokeskus). Vuosi Taloudellinen huoltosuhde Demografinen huoltosuhde Vuosi (ennuste) Demografinen huoltosuhde Väestönkasvu 1,0% Väestönkasvu 1,5% ,30 0, ,51 0, ,17 0, ,51 0, ,13 0, ,52 0, ,07 0, ,53 0, ,09 0, ,54 0, ,11 0, ,55 0, ,10 0, ,56 0, ,11 0, ,57 0, , ,57 0, , ,58 0, Väestösuunnite (Versio Oy) Väestösuunnitteen laadinta ja aluejako Vuosille on laadittu väestösuunnitteet Versio Oy:n väestömallin mukaisesti. Suunnitteissa lähtötietoina on käytetty kaupungin vuosittaista väestönkasvutavoitetta 1,0 % sekä lisäksi arvioitu väestön kasvua, mikäli kasvutavoite olisi 1,5 %. Pohjana suunnitteille on kaupungin väestö- ja rakentamistiedot vuodesta 1997 (ikä- ja sukupuolijakauma, alueellinen jakauma, hedelmällisyys, kuolleisuus, kuntien välinen muuttoliike, valmistuneet asunnot). Kaupungin väestönkasvutavoitteella 1,0 % väestömäärä olisi asukasta ja 1,5 %:n kasvulla asukasta vuonna Väestösuunnitealueita on muodostettu mallin toiminnan ja luotettavuuden kannalta suurin mahdollinen määrä, 9 kpl. Rajaukset on tehnyt kehittämis- ja koordinointityöryhmä suunnitteille asetettujen tavoitteiden, tilastoaluerajausten ja alueiden pohjaväestövaatimusten mukaisesti. Alueet 1-6 käsittävät taajamia ja alueet 7-9 haja-asutusalueita. Immulan asemakaava-alue kuuluu aluejaossa toistaiseksi tilastoaluejaon mukaisesti haja-alueelle 9 (Itä-Lohja). Alue 10 sisältää sen väestönosan, jonka sijainti on rekisteröimättä. 10

11 Lohjan kaupunki Maanmittauslaitos, lupanro 756/MML/07 Kuva 1. Väestösuunnitealueet (Väestömalli 2006/Versio Oy) ALUEJAKO : 1 KESKUSTA (ydinkeskusta, Hiidensalmi, Moisio) 2 OJAMO (Ojamo, Haikari, Vappula) 3 NUMMENTAUSTA (Keskilohja, Metsola, Gunnarla, Vienola, Gruotila) 4 ROUTIO (Routio, Paloniemen osayleiskaava-alue, Karnainen) 5 VENTELÄ (Ventelä, Lempola, Perttilä, Muijala) 6 VIRKKALA (Virkkalan keskusta, Vohloinen, Vieremä, Maksjoki, Suninhaka, Kirkniemi) 7 ETELÄ-LOHJA (haja-asutus) 8 LÄNSI- JA POHJOIS-LOHJA (haja-asutus) 9 ITÄ-LOHJA (haja-asutus + Immulan asemakaava-alue) 10 MUU (alue tuntematon) 11

12 1.8.2 Väestösuunnitteen pohjaksi arvioitu rakentaminen Vuosien rakentamisen on arvioitu sijoittuvan alueille, jotka on jo pääasiassa asemakaavoitettu ja jotka ovat kunnallistekniikan piirissä, tai joilla asemakaavoitus ja kunnallistekniikan suunnittelu on vireillä. Vuosille on arvioitu rakentamista Lohjan kaupunginvaltuuston syksyllä 2004 hyväksymän Lohjan maankäytön kehityskuvan, kaupunginhallituksen syksyllä 2006 hyväksymän kaavoitusohjelman sekä kunnallistekniikan investointimahdollisuuksien pohjalta. Vuosina valmistuviksi arvioidut kohteet on esitetty jäljempänä kappaleessa 3 Asuntotuotantokohteet Vuosina on arvioitu voivan toteutua yhteensä n asuntoa eli n. 400 asuntoa/vuosi. Asuntojen valmistumista on vaikea arvioida tarkasti riittävien mitoitusperusteiden ja rakentamisaikataulujen puuttuessa. Muuttuvat taloudelliset suhdanteet näkyvät nopeasti asuntotuotannossa. Rakentamisen alueellisiin tavoitteisiin tulee lisäksi vaikuttamaan taajamaosayleiskaavoitus, joka on käynnistynyt vuonna 2006 perusselvitysten laadinnalla. Taajamaosayleiskaavan tavoitteet on tarkoitus määritellä vuoden 2007 aikana. Taulukko 2. Valmistuviksi arvioitujen asuntojen määrä vuosittain , valmistuneet asunnot Alue/Vuosi Yhteensä Keskusta Ojamo Nummentausta Routio Ventelä Virkkala Etelä-Lohja Länsi- ja Pohjois Lohja Itä-Lohja Muu Yhteensä Asuntotuotannon kokonaistarpeen on jäljempänä kappaleessa määritelty olevan vuonna 2010 n. 360 asuntoa/vuosi ja vuonna 2015 n. 450 asuntoa/vuosi. Suunnittelukauden loppuvuosina valmistuvien asuntojen määrän arviointia vaikeuttaa erityisesti Länsi-Lohjan kaavoitustilanne Helsinki-Turku -ratasuunnitelmien keskeneräisyyden johdosta, kerrostaloasuntojen kysynnän ennustaminen etenkin Lohjan ja Virkkalan keskustoissa, rivitaloasuntojen kysynnän jatkuminen sekä Hiidensalmen pohjoisosaan asemakaavoitettavan asuntoalueen toteutumisaikataulun ennustaminen Väestön kasvu ja muutos suunnitealueilla Väestösuunnitealueet on muodostettu siten, että ne noudattavat nykyisiä tilasto- ja pienalueita, jolloin toteutunutta tilannetta voidaan verrata suunnitteeseen. Suunnitealueissa on mahdollisuuksien mukaan pyritty ottamaan huomioon myös koulujen oppilaaksiottoalueet. 12

13 Taulukko 3. Väestön kasvun muutokset suunnitealueilla ja %-osuudet kokonaiskasvusta (1,0 % ja 1,5 %) Väestönkasvu/ Alue 1 Keskusta 2 Ojamo 3 Nummentausta 4 Routio 5 Ventelä 6 Virkkala 7 Etelä- Lohja 8 Länsija Pohjois- Lohja 9 Itä- Lohja Kasvu 1 % %-osuus kasvusta Yhteensä 22,8 10,4 19,4 12,7 4,2 6,8 6,9 6,0 10,5 100,0 Kasvu 1,5 % %-osuus kasvusta 18,8 12,2 17,9 10,9 8,4 11,2 5,6 6,1 8,3 100,0 Ero+ / Kaupungin kasvutavoitteen (1,0 %) ja asuntorakentumisen perusteella väestönkasvu vuoteen 2016 olisi noin 3900 asukasta, josta 75 % eli noin 3000 asukasta sijoittuisi nykyisille taajama-alueille ja noin 900 eli 25 % haja-asutusalueille. Etelä- ja Pohjois-Lohjan haja-asutusalueille sijoittuisi kumpaankin noin 6-7 % väestönkasvusta ja Itä-Lohjalle lähes 11 %. Itä-Lohjan alue käsittää myös Immulan uuden asemakaavaalueen, joka toteutuessaan muuttuu taajama-alueeksi. Taajama-alueilla lähes neljännes (23 %/909 asukasta.) sijoittuisi kaupungin keskustaan (ydinkeskustaan ja Hiidensalmen pohjoisosaan asemakaavoitettavalle alueelle). Nummentaustan alueille arvioidaan sijoittuvan noin 750 asukasta eli lähes 20 % väestönkasvusta ja Ojamon alueelle (sis. Vappula ja Haikari) noin 400 asukasta eli vain 10 % väestönkasvusta, vaikka Ojamon väestösuunnitealueelle on arvioitu rakentuvan suunnittelukaudella lähes 200 asuntoa enemmän kuin Nummentaustan alueelle. Syynä alueiden väliseen kasvueroon on alueiden erilainen ikärakenne ja asuntokanta. Ojamo on ollut vahvasti kerros- ja rivitalovaltainen asuntoalue, jossa on runsaasti pienille perheille ja yksinäisille soveltuvia pienasuntoja. Vappulan ja Haikarin alueiden toteuduttua Ojamon alueprofiili muuttuu kuitenkin pientalovaltaiseksi. Ojamon alueen asuntokannan ja väestön ikääntymisen johdosta pientalorakentaminen ei kuitenkaan vaikuta koko alueen väestön kasvuun samassa määrin kuin Nummentaustassa. Roution alueen väestön kasvu olisi suunnitteen mukaan noin 500 asukasta eli 13 % kokonaiskasvusta edellyttäen, että Rajaportin asemakaava-alueen rakentaminen alkaisi suunnittelukauden lopulla, ja että Routiolla sijaitsevia jo asemakaavoitettuja rivitalokortteleita rakennetaan. Väestökasvu 1,5 %:lla kasvattaa kaupungin väestöä lähes 5900 asukkaalla. Suunnitteen mukaan väestön kasvusta 80 % kohdistuu taajama-alueille ja 20 % haja-asutusalueille. Taajamaväestön kasvu on noin 4700 asukasta ja haja-asutusalueiden kasvu n asukasta. Vuosille suunnitellun asuntorakentamisen perusteella ydinkeskustan ja sen lähialueiden (Ojamo, Nummentausta) väestönkasvu 1,0 %:lla veisi yli puolet väestön kokonaiskasvusta ja 1,5 %;n suunnitteella hieman alle puolet. Väestön kasvu hajaantuu kuitenkin myös siten, että ydinkeskustan lisäksi väestöä sijoittuu tasaisemmin muille alueille. Väestön sijoittuminen tasaisemmin eri alueille 1,5 %:n kasvussa perustuu nettomuuton kasvuun ja rakenteeseen, sillä muuttajat ovat pääasiassa nuoria lapsiperheitä, jotka hakeutuvat keskustan ja taajamakeskustan lähialueiden pientaloaluille. Taajamista Ventelän ja Virkkalan kasvu olisi kussakin määrällisesti yli puolet suurempaa verrattuna 1,0 %:n kasvuun. Liitte 2: Suunnitealueiden väestön kasvu eri alueilla (1 % ja 1,5 %) 13

14 1.8.4 Väestön kasvu ja muutos ikäryhmittäin Väestön kasvu vuoteen 2016 mennessä on suhteellisesti suurinta ja samantasoista yli 65-vuotiaiden ikäryhmissä sekä 1,0 %:n ja 1,5 %:n väestönkasvulla. Kasvu ko. ikäryhmissä on huomattava, sillä esim vuotiaiden määrä kasvaa yli 50 % ja yli 75-vuotiaiden määrä 45 % molemmissa suunnitteissa. Väestönkasvun ollessa 1,0 % merkittäviä muutoksia ei tapahdu nuorissa ikäluokissa. Taulukko 4. Ikäryhmittäinen kasvu ja muutos ( 1,0 % ja 1,5 %) Ikäryhmä Kasvu 1,0 %, henk. Muutos % Kasvu 1,5 %, henk. Muutos % 0-2v 41 3, ,4 3-6v 37 2, ,4 7-12v 127 3, , v -29-5,9 25-2, v -6 7, , v , , v 714 3, , v , , v , ,0 +85 v , ,1 Yhteensä , ,1 Ikäluokissa 0-12-vuotiaat kasvu olisi vain noin 3 % ja vuotiaiden määrä vähenisi. Huomattavaa on, että työikäisten (15-64 v.) kasvu ( henk.) olisi vain puolet yli 65-vuotiaden ikäluokkien kasvusta ( henk.). Sen sijaan nuorempien ikäluokkien (0-12v ) ja työikäisten määrä kasvaa selvästi 1,5 %:n väestönkasvulla. Kasvua olisi noin 11 %. Ikäluokissa vuotiaat kasvu on vain 2-3 %. Kasvukehitys perustuu siihen, että väestön kasvu 1,5 %:lla edellyttää nykyistä suurempaa nettomuuttoa. Aikaisemman kehityksen perusteella muuttovoitto perustuu pääasiassa nuoriin lapsiperheisiin. Tällöin työikäisen väestön kasvu (+2700 henk.) on selvästi suurempaa kuin yli 65-vuotiaiden kasvu, millä on suuri merkitys huoltosuhteen kehityksen kannalta. Lasten ja nuorten määrään puhtaan nettomuuton kehityksen lisäksi vaikuttaa syntyvyyden vuosittaiset vaihtelut IKÄRYHMIEN MUUTOS (kasvu 1,0 % ja 1,5 %) v 3-6v 7-12v 13-15v 16-18v 19-24v 25-64v 65-74v v +85 v. Kasvu 1,0 % Kasvu 1,5 % Kuvio 6. Ikäryhmien muutos (henk.) , kasvuennuste 1,0 % ja 1,5 %. Liitteet 3-4: Väestösuunnitteet ikäryhmittäin 1,0 %:n ja 1,5 %:n kasvulla 14

15 ASUMINEN JA ASUNtotuotannon tarpeet Asuntokunnat ja asumisväljyys Kaupungin asuntokanta oli vuoden 2005 lopussa asuntoa, joista omakotitaloasuntoja 42 %, kerrostaloasuntoja samoin 42 % ja rivitalo-asuntoja 14 %. Vuosina kaupungin asuntokanta on kasvanut 1685 asunnolla ja asuntokuntien määrä 1714 asuntokunnalla. Asuntokannan vuosittainen kasvu on ollut keskimäärin 1,2 % ja asuntokuntien määrän kasvu 1,4 %, kun taas koko kaupungin väestön kasvu vastaavana aikana oli 0,9 %. Tämä kehitys näkyy asumisväljyyden jatkuvana kasvuna; asuntojen pinta-alan kasvamisena sekä toisaalta asuntokunnan keskikoon pienentymisenä. Asuntokunnan keskikoko vuonna 2005 oli 2,21 henkeä (1997; 2,32) ja pinta-ala 37,6 h-m²/henkilö (1997; 34,8 h-m²/hlö). Asumisväljyys on haja-asutusalueilla keskiarvoa ja taajama-alueita hieman suurempaa. Asunnoista omistusasuntoja oli vuonna 2005 noin 62 %, vuokra-asuntoja noin 30 % ja asumisoikeusasuntoja 1,5 %. Omistusasuntojen määrä kasvaa ja vuokra-asuntojen osuus vähenee. Vuokra-asunnossa asuvien osuus 1995 oli vielä lähes 33 %. Uudellamaalla vastaava osuus oli vuonna ,4 %. Asumisoikeusasuntojen osuudessa ei viime vuosina ole tapahtunut muutoksia. Asuntokuntia oli vuoden 2005 lopussa ja asuntoväestön osuus koko väestöstä 98, 3 %. Asuntoväestö oli henkeä, jolloin asuntokuntien keskikoko oli 2,21 henk./asuntokunta. Asuntokuntien keskikoko ja asumisväljyys vaihtelee asuntoalueiden rakenteen (asuntotyyppi, omistussuhteet) mukaan. Vuonna 2004 asuntokuntien keskikoko oli omakotitaloalueilla keskimäärin 2,8 henk./asunto, rivitaloalueilla keskimäärin 2,2 henk./asunto ja kerrostaloalueilla 1,7 henk./asunto. Ahtaasti asuvia asuntokuntien määrä laskee myös väljyyden kasvamisen myötä. Ahtaasti asuvia oli 681 eli 6,5 % asuntokunnista kun vuonna 1997 vastaava luku oli 9,2 %. (Tilastokeskus) Asumisväljyyden kasvu vuodesta 1999 näkyy kaikissa asuntotyypeissä ja alueilla. Keskikoko vaihtelee myös alueellisesti uuden rakentamisen, rakennuskannan iän ja uusiutumisen mukaan. Uusilla omakotitaloalueilla (esim. Muijala, Gunnarla) keskikoko on 3,3-3,5 henk./asunto ja rivitaloasunnossa 2,4-2,7 henk./asunto. Asuntokunnan keskikoko on pienin kaupungin ydinkeskustassa ja sen ympäristössä, jossa keskikoko on 1.5-1,6 henk./asunto, mikä johtuu näiden alueiden asunto- ja väestörakenteesta (kerrostalot, pienemmät asunnot, vanhusten ja yksin asuvien osuus suuri). 15

16 Asuntokuntien keskikoon aleneminen eri perhetyypeissä/koossa näkyy samalla siinä, että yksin asuvien määrä kasvaa ja yli 2-hengen asuntokuntien määrä laskee tasaisesti. Yhden hengen asuntokuntia oli vuonna 2005 jo yli kolmannes (35,6 %) kaupungin asuntokunnista kun esim. vuonna 1990 osuus oli 28 %. Näistä asuntokunnista 65 % asui kerrostaloasunnoissa. Valtaosa eli noin 58 % asuntokunnista on 2-4 hengen asuntokuntia. Vanhusasuntokuntien (yli 65 -vuotiaat) määrä kasvaa ja oli vuoden 2005 lopussa 3722 eli noin 23 % kaikista asuntokunnista. Yli 75-vuotiaiden asuntokuntien osuus on noin 11 % (1731 asuntokuntaa). 2.2 Asuntotuotanto Lohjalla Vuosina asuntoja valmistui yhteensä n kpl eli keskimäärin 220 asuntoa vuodessa. Omakotitalojen tuotanto oli keskimäärin 109 asuntoa, rivitaloasuntojen 34 ja kerrostaloasuntojen määrä 75 vuodessa. Asuntotuotannon vuosittainen vaihtelu on ollut varsin suurta. Kerrostaloja on viime vuosina valmistunut etenkin kaupungin keskustaan, yksittäisiä kerrostaloja myös Routiolle, Virkkalaan ja Mäntynummeen. Rivitalokohteita on ajanjaksolla valmistunut mm. Muijalaan, Gunnarlaan, Kartanonpuistoon ja Lempolaan. Omakotirakentaminen asemakaavoitetulla alueella on keskittynyt Muijalaan, Gunnarlaan, Vienolaan ja Vappulaan. Taulukko 4. Asuntotuotanto (asuntoja kpl). Vuosi Talotyyppi Yhteensä AK AP/AR AO Yhteensä Keskiarvo/vuosi Valmistuneet asunnot (asuntoja kpl, yht. 2186) Kuvio 7. Valmistuneet asunnot (kpl) Lohjalla vuosina

17 Uuden omakotiasunnon keskimääräinen kerrosala on kasvanut 1990-luvun loppupuolen vuosien 165 k- m2:stä 174 k-m2:iin vuoteen 2006 mennessä. Valmistuneiden kerrostaloasuntojen kerrosala on vaihdellut eri vuosina 74 ja 94 k-m2:n välillä siten, että kymmenen vuoden keskiarvoksi muodostuu 77 k-m2. Valmistuneiden rivitaloasuntojen kerrosala on pääsääntöisesti vaihdellut 90 k-m2:n molemmin puolin siten, että keskiarvoksi ajanjaksolla muodostuu 92 k-m Vuokra- ja asumisoikeusasuntotilanne Vuokra-asuntojen osuus asuntokannasta on Lohjalla alhaisempi kuin kaupungeissa keskimäärin. Vuokraasuntoja oli 100 asukasta kohti vuonna 2005 Lohjalla 13,7, kun vastaava luku Suomen kaupungeissa oli keskimäärin 18,5 ja koko maassa 15,7. Uudenmaan maakunnan keskiarvoluvusta 18,6 Lohja jäi selvästi. Aravavuokra-asuntojen osuus Lohjalla (6,6 asuntoa 100 asukasta kohti) oli vuonna 2006 maan valtakunnallista keskiarvoa (7,3) alempi. Uudenmaan maakunnassa ja koko Suomen kaupungeissa aravavuokra-asuntojen osuus (8,7; 8,4) on tuntuvasti suurempi kuin Lohjalla. 2.4 Asuntotuotantotarve Asuntotuotannon kokonaistarve Asuntotuotannon tarpeeseen vaikuttaa väestön/asuntoväestön kasvun sekä poistuman lisäksi asumisväljyyden kasvu, joka johtuu mm. asuntokuntien keskikoon pienentymisestä. Asuntotuotannon rakenteeseen (talo- ja huoneistotyyppi) heijastuu alueen sijainti, perhekoko ja ikärakenne. Väestön ikääntyessä vanhusasuntokunnat tulevat nuorten ohella kasvattamaan palveluiden lähelle sijoittuvien pienempien asuntojen kysyntää. Asuntotuotannon suunnittelussa tulee lähitulevaisuudessa ottaa tarkasteluun myös se, että kilpailu työvoimasta tulee alueiden välillä kasvamaan, sillä suurten ikäluokkien siirtyessä eläkkeelle samanaikaisesti työvoiman tarjonta pienenee nuorempien ikäluokkien pienuuden johdosta. Asuntokannassa tulee olla riittävä varauma, asuntotuotannon rakenteen sekä tuotanto- ja rahoitusmuotojen tulisi mahdollistaa tällöin nopeatkin työvoiman vastaanottomahdollisuudet. Lohjalla asuntovarauma (tyhjät ja tilapäisesti asutut asunnot) oli noin 6,0 % asuntokannasta, mikä on jonkin verran alempi kuin Lohjan seutukunnassa (7,7 %) ja Uudellamaalla (6,7 %) keskimäärin. Taulukko 5. Asuntotuotantotarve Kasvu keskim./ vuosi Varauma Vuosi Väestö Asuntoväestö Asuntokunta Keskikoko Poistumaarvio Asuntotuotanto/ vuosi Asuntokanta , , , , Asuntotuotannon tarpeen arvioinnin lähtökohtana on käytetty kaupungin maankäytön kehityskuvan mukaista väestöennustetta, jonka mukaan väestönkasvu olisi 1 %. Asuntotuotantotarve on laskettu siten, että perusteena on vuoden 2005 asuntoväestö. Asuntoväestön osuus vuonna oli 98,3 % kaupungin väestöstä. Osuus on vähentynyt arvioitua enemmän vuodesta Odotettavaa on, että se tulee jossain määrin edelleen pienenemään vanhusväestön kasvun johdosta. Asuntokuntien keskikoko samoin alenee, mutta olettamuksena on, että se ei laske alle kahden, sillä väestön kasvu perustuu muuttovoitolle (lapsiperheet). 17

18 Asuntotuotannon määrä vuosina on arvioitu olevan keskimäärin 400 asuntoa/vuosi. Arvioitu rakentaminen mahdollistaa kaupungin 1,0 %:n väestönkasvua suuremman väestön lisäyksen vaikka esim. poistuma tulisi kohoamaan laskelman arviosta. Vuosina uusien asuntojen tuotanto, mikäli se vastaa asuntokuntien määrän kasvua, edellyttää asuntotuotannon painottumista pienempiin asuntoihin mm. yksinasuvien ja vanhusasuntokuntien määrän kasvun johdosta. Asuntotuotannon rakenteessa tämä ilmenee myös siten, että asuntokannasta vapautuu asuntomarkkinoille suurempia (omakotitalot) asuntoja, mikä saattaa pienentää suurempien asuntojen tuotantotarvetta. Tämä vapautuva vanhempi omakotitalokanta lisännee myös muuttoa pääkaupunkiseudulta. Toisaalta kehitys suuntaa myös rakentamista uustuotannosta vanhan asuntokannan saneeraukseen sekä rakennusten ja asuntojen muuntoihin vanhusväestölle sopiviksi. Asuntotuotannon tavoitteet perustuvat siihen, että pääkaupunkiseudun asuntopolitiikassa ei tapahdu merkittävää muutosta, vaan muutto pääkaupunkiseudulta kehyskuntiin ja Lohjalle sekä muu muutto Lohjan ja muiden kuntien välillä pysyy viime vuosien keskimääräisellä tasolla Vuokra- ja asumisoikeusasuntojen tuotantotarve Asuntomarkkinoiden tasapaino, kehittyvä elinkeinoelämä ja kaupunkilaisten tarpeet edellyttävät, että Lohjalle valmistuu tulevinakin vuosina valtion tukemia asuntoja. Kaupunki liittyi vuonna 2003 Kuntaasunnot Oy:n osakkeenomistajaksi. Kunta-asunnot Oy:n tulo Lohjan asuntomarkkinoille varmisti vuokraasuntotuotannon jatkumisen. Muut yleishyödylliset yhteisöt (YH-Suomi, Asokodit, Alkuasunnot Oy) monipuolistavat vuokra-, osaomistus- ja asumisoikeusasuntomarkkinoita. Valtion tukeman asuntotuotannon tarpeeksi arvioidaan noin 50 asuntoa vuosittain. Tämä määrä taannee vuokra-asuntojen absoluuttisen määrän säilymisen, vaikka niiden suhteellinen osuus edelleen laskee ja omistusasuntojen osuus kasvaa. Asuntomarkkinoiden viimeaikaiset muutokset ovat paitsi lisänneet vaihtuvuutta kaupungin omassa vuokraasuntokannassa myös vaikuttaneet hakijarakenteeseen. Erityisryhmiin kuuluvien hakijoiden määrä on kasvanut suhteessa niihin hakijoihin, joilla on mahdollisuus tehdä omaan asumiseen liittyviä valintoja. Vuokra- ja asumisoikeusasuntotalojen rakentaminen tasaa käyttöön otettavan alueen palvelutarvetta pitkällä tähtäimellä. Vuokra- ja asumisoikeusasunnoissa asukkaiden vaihtuvuus on suurempi kuin omistusasunnoissa. Alueelle, jonne rakennetaan pelkästään uusia omakotitaloja, asukkaiden päivähoito- ja koulupalvelujen tarve ajoittuvat samaan ajankohtaan, sillä muuttavien asukkaiden perherakenne on samankaltainen. Tämä piikki menee muutamassa vuodessa ohi, kun lapset kasvavat ja asteittain muuttavat pois, mutta talo jää usein edelleen supistuneen perheen käyttöön. Vuokra- ja asumisoikeustaloissa asukkaiden lukumäärä ja ikärakenne säilyvät varsin vakioina. Asukkaat muuttavat suurista vuokra- tai asumisoikeusasunnoista yleensä toisaalle viimeistään silloin, kun asunto käy tarpeettoman isoksi ja kalliiksi. Tilalle muuttaa yleensä uusi lapsiperhe. Tämä takaa palvelujen kysynnän suhteellisen stabiliteetin. Tältä kannalta alueiden monipuolinen asuntojen hallintamuotojakauma tukee palvelujen säilymistä alueilla, joissa esimerkiksi päivähoitotarpeen väheneminen muutoin uhkaisi jättää päiväkodin tyhjilleen tai vajaakäyttöön. Vuokra- ja asumisoikeusasuntotuotannon yleiset edellytykset ovat seuraavat: 1 soveliaita tontteja kyetään osoittamaan riittävästi 2 arava- ja korkotukilainamäärärahoja saadaan riittävästi 3 rakennuskustannukset saadaan optimaalisiksi 4 asuntojen tuottajiksi löytyy kiinnostuneita tahoja 18

19 Suunnittelukaudella asetetaan tavoitteeksi rakentaa arava- ja korkotukilainoitettuja vuokra-, osaomistus- tai asumisoikeusasuntoja seuraavasti: 2007: * 30 vuokra-asuntoa (yleishyödyllinen yhteisö) * 20 asumisoikeus- tai osaomistusasuntoa (yleishyödyllinen yhteisö) 2008: * 30 vuokra-asuntoa (yleishyödyllinen yhteisö) * 20 asumisoikeus- tai osaomistusasuntoa (yleishyödyllinen yhteisö) 2009: * 30 vuokra-asuntoa (yleishyödyllinen yhteisö) * 20 asumisoikeus- tai osaomistusasuntoa (yleishyödyllinen yhteisö) 2010: * 30 vuokra-asuntoa (yleishyödyllinen yhteisö) * 20 asumisoikeus- tai osaomistusasuntoa (yleishyödyllinen yhteisö) 2011: * 30 vuokra-asuntoa (yleishyödyllinen yhteisö) * 20 asumisoikeus- tai osaomistusasuntoa (yleishyödyllinen yhteisö) Vuokra- ja asumisoikeustalojen tonttitarpeet Lohjalla on toimintaa neljällä valtakunnallisella vuokra- ja asumisoikeusasuntoyhteisöllä. Kunta-asunnot Oy tarvitsee tulevalle asuntotuotannolleen tontteja. YH-Suomi on ilmoittanut, että se on kiinnostunut kohtuuhintaisista tonteista palvelujen läheltä. Sato-konsernilla ei ole tarkoitusta lisätä vuokra-asuntojensa määrää uustuotannolla. Asokodit on Lohjalla keskittynyt pelkästään asumisoikeusasuntoihin. Uutena tuottajana Lohjan vuokra-asuntomarkkinoille on tulossa Alkuasunnot Oy, joka keskittyy nuorisoasuntojen rakennuttamiseen. Vuokra-asuntotuotantoon soveltuvia tontteja on kaupungin omistuksessa varsin niukasti. Asuntomarkkinoiden tasapaino ja vireän elinkeinoelämän tarpeet edellyttävät sopivia tontteja myös vuokra-asunnoille. Siksi keskustan tuntumaan vireillä olevissa kaavoissa tulee huomioida tämä tonttitarve Ikääntyvän väestön asumistarpeet Kaupunginvaltuuston hyväksymässä ja perusturvalautakunnan päivittämässä ikääntyneiden hoito- ja palvelustrategiassa todetaan, että Lohjan kaupungin kaikki hallintokunnat jatkavat ja syventävät ponnistuksiaan yhdessä ja erikseen ikääntyvien itsenäisen ja turvallisen kotona asumisen edistämiseksi. Lohjan kaupunki pyrkii uusissa hankkeissa ja korjaushankkeissa edistämään esteetöntä elinympäristöä Lohjalla. Lohjan kaupunki neuvoo taloyhtiöitä, miten avustuksia on mahdollista saada hissien rakentamiseen hissittömiin kerrostaloihin ja kotien korjaustöihin ja osallistuu tarvittaessa kotien korjaamiseen. Lohjalle on viime vuosina rakennettu ja tälläkin hetkellä rakennetaan useita hissillisiä kerrostaloja. Suurin osa sijaitsee kaupungin keskustan alueella, mutta myös Virkkalaan ja Mäntynummeen on valmistunut ns. eliniän asuntoja, jotka vastaavat myös ikääntyneiden tarpeita. Tuusankodin ja Perttilänkodin alun perin vanhuksille rakennetut asunnot eivät enää täytä nykypäivän vaatimuksia. Niihin on usein vaikea saada vanhusasukkaita. Mäntynummeen valmistui syksyllä 2006 hissillinen vuokrakerrostalo, jossa asukasvalinnoissa otetaan huomioon ikääntyvien ja vammaisten henkilöiden ensisijaisuus muiden hakijoiden joukosta. Virkkalaan tulisi myös rakentaa korvaavia uusia vuokra-asuntoja ikääntyneille, jolloin sekä Tuusankoti Virkkalassa ja Perttilänkoti Perttilässä voitaisiin ottaa kokonaan muuhun asuntokäyttöön. Vuokra-asuntojenkin suunnittelussa ja rakentamisessa tulisi aina ottaa huomioon elinikäiseen asumiseen liittyvät seikat, ettei puutteita tarvitsisi myöhemmin paikata vammaispalvelun määrärahoista lain edellyttämällä tavalla. 19

20 Yli 65-vuotiaiden muutto kaupungin keskustaan, Myllylammen alueen väestön vanheneva kehitys ja Ojamon ikääntyvän väestön kasvava osuus ovat johtaneet siihen, että kotihoitoon muodostettiin vuoden 2007 alussa kuudes palvelualue. Kotihoidon palveluiden tarve kaupungin keskustassa kasvaa edelleen, minkä vuoksi joudutaan lähivuosina todennäköisesti edelleen lisäämään kotihoidon henkilöstömäärää nimenomaan keskustan alueella ja muuttamaan palvelualueiden aluerajoja kasvun edellyttämällä tavalla. Pienemmissä taajamissa joudutaan ratkaisemaan kotihoidon toimipisteiden siirtämistä lähemmäs keskustaa, mikäli asiakasmäärät niissä pienenevät samaan aikaan kun keskustan alue entisestään kasvaa. Eläkeikäisten voimakkaasti kasvanut nettomuutto toisilta paikkakunnilta Lohjan uusiin kerrostaloihin näkyy jo nyt kasvavana palveluiden tarpeena, joka tulee ottaa huomioon mm. kotihoidon, asumispalveluiden sekä terveydenhuollon palveluiden resurssoinnissa. Taulukko 6. Vanhusasuntokuntien (yli 65-v.) lukumäärä ja %-osuus kaikista asuntokunnista valituilla alueilla (Tilastokeskus). Kaupungin osa-alue, tilastollinen pienalue/ Ikäryhmä v v v v. 85+ v. Kaikki asuntokunnat yht Etelä-Lohja Virkkala-Keskusta Länsi-Lohja Routio Pohjois-Lohja Ventelä-Keskusta Lohja-Keskusta Keskusta Vanhusasuntokuntien osuus % Asumismuotojen vaihtoehdot Ikääntyvän väestön tulisi voida asua omissa kodeissaan mahdollisimman pitkään. Mikäli asunnoissa on puutteita (ei hissiä, huonot pesumahdollisuudet) tulisi ensisijainen ratkaisu olla asunnon vaihtaminen toimivampaan eikä muutto palvelutaloon tai vanhainkotiin. Tämän vuoksi riittävä eliniän asuntojen määrä niin vuokra- kuin omistusasunnoissa tukee valittua strategiaa ja myös valtakunnallista linjausta. Selkiyttämistä kaipaava varsin uusi termi on senioriasunto tai aktiivikoti. Ikääntyneillä on usein vääränlaiset odotukset näiltä nimenomaisesti senioreille suunnatuista taloista. Lohjalle rakennettuihin senioritaloihin ei ainakaan toistaiseksi ole sisältynyt palveluita. Talot eivät saatavien palveluiden osalta siten poikkea normaaleista uusista kerrostaloista, sillä asukkaan toimintakyvyn mukaisesti hän hankkii tarvitsemansa kotihoitoon liittyvät palvelut joko kaupungilta tai yksityisiltä palveluntuottajilta. Senioritaloissa ei ole omaa hoitohenkilökuntaa. Routiolle on toisinaan ehdotettu rakennettavaksi palvelutalo ikääntyneille, mutta alueen vanhusväestöon kuitenkin toistaiseksi melko vähäinen verrattuna muihin vanhusmäärältään kasvaviin alueisiin. Palvelutalon määrittely tarvitsee myös tarkennusta. Usein palvelutalo mielletään vanhusten asuintaloksi, joissa on palveluita saatavilla, kun niihin myöhemmin ehkä tulee tarvetta. Lähinnä tarkoitetaan toimivaa asuntoa, siivous- ja kauppapalvelua, valvontaa ja mahdollisuutta ruokailuun. Palveluasuminen on tarkoitettu päivittäistä ulkopuolista apua tarvitseville vanhuksille. Siihen kuuluu sekä asunnon että palveluiden järjestäminen. Palveluasunnoissa kiinnitetään huomiota liikkumisen esteettömyyteen, turvapalveluihin ja apuvälineisiin. Palvelutaloissa on asukkaiden yhteistiloja ja monet niistä toimivat myös lähialueensa vanhusten palvelukeskuksena. Asukas maksaa asunnosta vuokran tai vastikkeen, valitsee tarvitsemansa palvelut ja maksaa niistä erikseen käytön mukaan. Palveluasuminen 20

21 perustuu tavallisimmin vuokrasuhteeseen. Omistusasumiseen perustuvien yksityisten palveluasuntojen määrä on kuitenkin kasvussa. Varsinaiset palvelutalot Lohjalla (Petäjäkoti, Männikkö ja Vanhusten palvelukeskus) ovat tarkoitettu huonokuntoisille ikääntyneille, jotka tarvitsevat myös varsinaista hoitoa muiden tukipalvelujen lisäksi. Palvelutalo, johon palkataan henkilökunta huolehtimaan asukkaiden tarpeista edellyttää, että kaupunki hoidon maksajana ja tilaajana myös valitsee sinne asukkaat, jotka eivät enää kotihoidon tukemanakaan selviydy omissa kodeissaan. Ikääntyneiden hoito- ja palvelustrategian mukaisia vanhusten asumispalveluita Lohjalla on jouduttu ottamaan myös mielenterveysasiakkaiden käyttöön. Heille kohdistettuja asumispalvelupaikkoja tulisi lisätä, jotta vanhusväestön tarvitsemat asumispalvelupaikat saadaan riittämään. Laitoshoitopaikkoja Lohjalla on valtakunnalliseen tavoitetasoon nähden tällä hetkellä riittävästi. 21

22 3 asuntotuotantokohteet Asuntotuotanto taajama- ja haja-asutusalueilla Tämän raportin sisältämiin asuntotuotantoa koskeviin arvioihin on valikoitu käytettävissä olevasta kaavavarannosta todennäköisimmin toteutuvia kaavoitettuja kohteita sekä todennäköisimmin käyttöönotettavia uusia alueita. Vuosittaisen asuntotuotannon arviointi on sitä hankalampaa, mitä useamman vuoden päähän arviointi ulotetaan. Asuntotuotannon tarkan ajankohdan arviointia vaikeuttaa mm. kunnallistekniikan investointien ajoittaminen, asuntojen kysynnän ennustaminen sekä rakennusliikkeiden ja maanomistajien reagointi kysyntään. Vuosina on arvioitu voivan valmistua n uutta asuntoa eli keskimäärin 360 asuntoa vuodessa. Taajamien kaava-alueilla valmistuvien asuntojen lukumääräksi on arvioitu noin ja haja-asutusalueilla noin 200. Vuosittaisiin arvioihin sisältyy epävarmuutta kohteiden tarkkojen toteutumisaikataulujen suhteen (mm. Vappulan ja Roution rivitalotontit, Gunnarlan kerrostalotontit, Lohjan ja Virkkalan keskustojen kerrostalokohteet, Haikarin ja Immulan uudet asuntoalueet). Taajama-alueella kerrostaloasuntojen arvio tuotannosta on 41% (660), rivi- ja paritaloasuntojen 39 % (630) ja omakotitaloasuntojen 20 % (320). Rivitaloasuntotuotanto on arvioitu edellisvuosia huomattavasti suuremmaksi mm. rakenteilla olevien kohteiden ja tontteihin kohdistuneen kysynnän johdosta. Valmistuviksi arvioiduista kerrostalokohteista osa on rakenteilla, osa on asemakaavoitettu ja valmiin kunnallistekniikan piirissä ja osa vaatii asemakaavan muutoksen. Keskustan korttelissa 42 on vireillä arkkitehtuurikilpailu. Rivitalokohteet sijoittuvat suunnittelukaudella pääosin jo asemakaavoitetuille kunnallistekniikan piirissä oleville alueille. Arvioitu omakotirakentaminen käsittää pääasiassa uusia alueita, joille joudutaan rakentamaan kunnallistekniikka. Kaava-alueilla tapahtuvaa yksityisten tonttien täydennysrakentamista ei ole arviossa huomioitu omakotitonttien osalta. Asuntorakentamisen määräksi haja-asutusalueilla on arvioitu n. 45 omakotitaloa vuodessa. Arvio perustuu vuosina haja-asutusalueelle myönnettyjen ympärivuotista asumista koskeneiden lupien (suunnittelutarveratkaisut + poikkeamisluvat) määrään (327 kpl). Vuosien rakentaminen toisi siten haja-asutusalueelle yhteensä n. 220 uutta omakotitaloa. Muutamia haja-asutusalueelle myönnettyjä lupia jää kuitenkin vuosittain toteutumatta. Hajarakentamisen on arvioitu jakautuvan vuosina edellisvuosien keskimääräisen rakentamisen mukaisesti: Pohjois- ja Itä-Lohja 61% (29 asuntoa/vuosi) Länsi-Lohja 22 % (10 asuntoa/vuosi) Etelä-Lohja 17 % (7 asuntoa/vuosi). 3.2 Keskustan, Ojamon ja Nummentaustan väestösuunnitealueet (1-3) Uusia asuntoja on arvioitu valmistuvan suunnittelukaudella n kpl. Tytyrin oppilasalueen asuntotuotannosta suurimman osan muodostaa ydinkeskustan kerrostalorakentaminen (n. 350 asuntoa). Hiidensalmen pohjoisosiin on muodostumassa asemakaavoituksella n k-m2 uutta asuinkerrosalaa k-m2 käsittäviin kortteleihin. Hiidensalmen rakentumisen on arvioitu alkavan ajanjakson lopulla 22

23 (7 000 k-m2, n. 80 asuntoa vuonna 2011). Metsolan oppilasalueen asuntotuotanto kohdistuu pääasiassa Gunnarlaan ja Ojamon oppilasalueen asuntotuotanto Vappulan ja Haikarin pientaloalueille. Taulukko 7. Arvioidut asuntotuotantokohteet keskustan, Ojamon ja Nummentaustan väestösuunnitealueilla vuosina Oppilasalue Kohteet Asuntojen lkm Asuntojen Maanomistus Tuotanto- Kunnallis- valm. / rakentaja muoto: tekniikan AK AR AO YHT. ajankohta 2006 om/vu/aso valmius TYTYRI Keskusta: Laurinkatu, Neste Skanska om valmiina Amerikankatu (Am.rinne) Palmberg om valmiina Pohjolankatu Lujatalo om valmiina Prisma SSO/NCC om valmiina Kiviniemenranta (Joutsen) Lujatalo om valmiina Laiturikatu (Amerikanraitti) Palmberg om valmiina Kauppakatu, K NCC om valmiina Anttila, K166/t Kunta-asunnot, vu valmiina tontinvaraus Kauppakatu K36 (akm) OP/Yksityiset om valmiina Amerikankatu k18 (akm) NCC om valmiina Laurinkatu (Shell) NCC om valmiina K42, SSO (arkk.kilpailu) kaupunki om valmiina Hiidensalmi, (7000k-m2) kaupunki om valmiina Yhteensä Kerrostalotontteja keskustassa Kaupunki: Nyyrikinkatu K42, Sepänkatu K34, NCC: Laurinkatu K222, OP/Yksityiset: Kauppakatu K36 (yht k-m2 asumista), Seurakunta/Yksityiset: Lindkulla Tulevaisuuden kohde Hiidensalmen pohjoisosien asemakaavoitus (yht. n k-m2 asumista) METSOLA Gunnarla, K658/t Skanska om valmiina Gunnarla, K665/t Palmberg om valmiina Gunnarla, asemak yksityiset om valmiina Gunnarla, K659/t Palmberg om valmiina Gunnarla, asemak yksityiset/kaup. om rak Keskilohjantie (8) KVR-Rakennus om valmiina Keskilohjantie SRV-Westerlund om valmiina Veijolankatu SRV-Westerlund om valmiina Vienola, asemak kaupunki om rak Vienola, asemak kaupunki om rak Gunnarla YIT om valmiina Gunnarla YIT om valmiina Gunnarla YIT om valmiina Yhteensä OJAMO Vappula, Vohloistentie yksityiset om rak Vappula, Volsinniementie - K1628/t NCC om valmiina - K1628/t NCC om valmiina - K1628/t NCC om valmiina Vappula, Metsätähtikuja - K1634& YIT om valmiina - K kaup. ->YIT valmiina Vappulantie, etelä 1. vaihe om, avoin rak K rakennusliike avoin rak K1619, Ansatie kaupunki avoin valmiina Vappula yhteensä: Haikari - 1. vaihe kaupunki om, avoin v vaihe kaupunki om, avoin rak vaihe kaupunki om, vu rak vaihe kaupunki om, avoin rak Haikari yhteensä: Yhteensä YHTEENSÄ KESKUSTA (sis. Vappula)

24 3.3 Virkkalan väestösuunnitealue (6) Maksjoen, Rauhalan ja Ristin oppilasalueille Virkkalan taajamassa on ennustettu valmistuvan suunnittelukaudella yhteensä n. 170 asuntoa. Maksjoella asuntotuotanto kohdistuu v käyttöönotetun Haukkavuoren omakotitaloalueelle ja Rauhalan alueella vuodelle 2008 ajoitettuun Kirsikkakujan rivitalokohteeseen. Virkkalan keskustaan on arvioitu valmistuvan muutamia kerrostalokohteita. Lasitehtaanrantaan on muodostumassa vireillä olevassa asemakaavan muutoksessa omakotitonttia yksityisomistuksessa olevalle maalle. Taulukko 8. Arvioidut asuntotuotantokohteet Virkkalan väestösuunnitealueella vuosina Oppilasalue Kohteet Asuntojen lkm Asuntojen Maanomistus Tuotanto- Kunnallisvalm. / rakentaja muoto: tekniikan AK AR AO YHT. ajankohta 2006 om/vu/aso valmius MAKSJOKI Haukkavuori kaupunki om valmis Yhteensä RAUHALA Kirsikkakuja YIT, ennakkom. om osittain (As. Oy Lomaninpuisto & valmiina Kustaanpuisto) Yhteensä RISTI Virkkalan keskusta - Virkkalantie NCC om valmiina - Tietolantie k2036/t kaupunki avoin valmiina - Riikuntie k2003/t kaupunki avoin valmiina - Tietolantie k Skanska om valmiina Lasitehdas Wärtsilä om rak Yhteensä YHTEENSÄ ETELÄ-LOHJA Maksjoki, Helsingiuksent kaupunki avoin rajalla Tulevaisuuden kohteita Kyrkstad, Asettajantie kaup., myynnissä avoin valmiina Jönsböle, Pallotie 28 28? yksityinen avoin valmiina 3.4 Ventelän väestösuunnitealue (5) ja Immulan asemakaava-alue (sis. Itä-Lohja 9) Muijalan, Linderin ja Perttilän oppilasalueille on arvioitu valmistuvan yhteensä n. 120 asuntoa suunnittelukauden aikana. Arviosta suurin osa (n. 90 asuntoa) kohdistuu Perttilän oppilasalueelle keväällä 2007 hyväksytyn Immulan uuden asuntoalueen asemakaavan myötä. Immulan kunnallistekniikka rakennettaneen vuosien aikana. Muijalassa lähivuosien asuntotuotanto keskittyy Ojalanpellon ja Linderissä Asemanrinteen täydentymiseen. Taulukko 9. Arvioidut asuntotuotantokohteet Ventelän väestösuunnitealueella ja Immulan asemakaava-alueella vuosina Oppilasalue Kohteet Asuntojen lkm Asuntojen Maanomistus Tuotanto- Kunnallisvalm. / rakentaja muoto: tekniikan AK AR AO YHT. ajankohta 2006 om/vu/aso valmius MUIJALA Ojalanpelto, k Suom.&K., Laatut. om valmiina Ojalanpelto, k om valmiina Yhteensä LINDER Sähköttäjänmäki NCC? avoin valmiina Yhteensä PERTTILÄ Immula - 1. vaihe kaupunki om rak vaihe kaupunki om, avoin rak Yhteensä YHTEENSÄ POHJOIS-LOHJA Tulevaisuuden kohteita Immula, 3. vaihe kaupunki om, avoin rak Immula, 4. vaihe kaupunki om, avoin rak Muijalan laajennus 24

25 3.5 Roution väestösuunnitealue (4): Roution ja Hiiden oppilasalueet (taajama) Länsi-Lohjalle on arvioitu valmistuvan vuoden 2011 loppuun mennessä yhteensä n. 200 asuntoa. Routiolla on kaavavarantoa rivitaloille, joiden kysyntää vuonna 2008 valmistuvan moottoritien ja Roution sisääntulotien on arvioitu lisäävän. Rajaporttiin laadittavana olevassa asemakaavassa alueelle on tulossa n. 70 omakotitonttia, joiden toteutumisaikataulun arviointia vaikeuttaa Ratahallintokeskuksen uusien Helsinki- Turku -ratalinjaussuunnitelmien keskeneräisyys. Taulukko 10. Arvioidut asuntotuotantokohteet Roution väestösuunnitealueella vuosina Oppilasalue Kohteet Asuntojen lkm Asuntojen Maanomistus Tuotanto- Kunnallisvalm. / rakentaja muoto: tekniikan AK AR AO YHT. ajankohta 2006 om/vu/aso valmius ROUTIO Havukkakuja (k681) NCC om valmiina Havukkakuja (k682) NCC avoin valmiina Ratsutilantien loppuosa (k687, osa 688, 689, 690) yksityiset om rak yksityiset om rak yksityiset om rak Yhteensä HIIDEN ALUE Haukilahti Lujatalo om rak Rajaportti rak. 2010? - 1. vaihe kaupunki om Yhteensä YHTEENSÄ LÄNSI-LOHJA Tulevaisuuden Rajaportti, 2 vaihe kaupunki om rak. 2010? kohteita Paloniemi (osayleiskaavoitus vireillä) 25

26 4 TILAVERKKOSELVITYS - VARHAISKASVATUS JA PERUSKOULU 4.1 Tilaverkkoselvityksen 2006/2007 päätuloksia Kouluverkko Valtuustoseminaarille ehdotettiin kevään 2007 valtuustoseminaarissa periaatekannanottoa siitä, että nykyiseen alakouluverkkoon ei tehdä muutoksia tämän valtuustokauden aikana. Asiasta keskusteltiin myös syksyn 2006 valtuustoseminaarissa ja johtopäätös oli tämä, mutta aikavälistä ei tehty selvää päätöstä. Ei ole syytä pitää auki koulujen kohtaloa jatkuvasti. Asiaan palataan seuraavan kaupunkistrategian valmistelussa Lapsi- ja oppilasmäärät Varhaiskasvatuksen lapsiennusteen mukaan 0-6 -vuotiaiden määrä oli ja ennusteen päätevuonna %:n vuosikasvulla laskettuna ja 1,5 % vuosikasvulla laskettuna Eniten lapsimäärä kasvaa Anttilan yläkoulun alueella. Jos kunnallisen päivähoitoon osallistuminen pysyy nykyisellään, päivähoitopaikkojen tarve on vuonna %:n vuosikasvulla laskettuna paikkaa. Jos päivähoitoon osallistuminen nousee 3,2 prosenttia ennustejaksonaikana, hoitopaikkojen tarve on ,5 % vuosikasvulla laskettuna paikkaa. Jos päivähoitoon osallistuminen nousee 3,2 prosenttia ennustejaksonaikana, hoitopaikkojen tarve on Taulukko 11. Varhaiskasvatuksen lapsisuunnitteet v. 2006/ v.: - 1 %:n kasvu - 1,5 %:n kasvu Päivähoitoon osallistuminen: 1 %:n kasvu - nykyinen 50,8 % - 54 % Päivähoitoon osallistuminen: 1,5 %:n kasvu - nykyinen 50,8 % - 54 % Ero +/

27 Peruskoulun alakoulujen oppilasmäärä (7-12 vuotiaat) on tällä hetkellä ja vuonna %:n vuosikasvulla laskettuna ja 1,5 % vuosikasvulla laskettuna Eniten lapsimäärä kasvaa Anttilan yläkoulun alueella. Peruskoulun yläkoulujen oppilasmäärä (13-15 vuotiaat on tällä hetkellä 1929 ja vuonna %:n vuosikasvulla laskettuna ja 1,5 % vuosikasvulla laskettuna Oppilasmäärä siis laskee suunnittelukauden aikana 1 %:n kasvulla laskettuna. Eniten yläkoulun oppilasmäärä laskee Pohjois- Lohjan alueella. 1,5 %:lla laskettuna oppilasmäärä kasvaa. Suurin kasvu on Anttilan yläkoulun alueella. Taulukko 12. Peruskoulun oppilassuunnitteet vv. 2006/2016 Alakoulut (7-12 -v.) - 1 %:n kasvu - 1,5 %:n kasvu Yläkoulut ( v.) - 1 %:n kasvu - 1,5 %:n kasvu Ero +/ Tilojen riittävyys Varhaiskasvatus Koko kunnan tasolla nykyiset päivähoitotilat riittävät laskennallisesti hoitopaikkaan. Jos päivähoitoon osallistumisprosentti (50,8 %) ei nouse, paikkojen tarve on Ero on siis +7 paikkaa. Jos osallistumisprosentti nousee vuoteen 2016 mennessä 54 %:iin, lisäpaikkojen tarve on 90. Mikäli 1,5 %:n väestötavoite ja päivähoitoon osallistuminen nousee 54 %:iin, tarvitaan varhaiskasvatukseen n. 260 uutta päivähoitopaikkaa. Päivähoidon tilojen toimivuus ja tekninen kunto on tyydyttävä. Päivähoidossa on viimeisen kahden vuoden aikana toteutettu mittava korjausohjelma, jonka avulla on saatu nykyisiin tiloihin enemmän hoitopaikkoja. Tilamitoituksessa on käytetty keskimääräisenä tilantarpeena 7 hyötyneliömetriä kokopäiväpaikkaa kohti. Jo tällä hetkellä Lohjan päivähoidossa toimitaan pääosin tämän normin mukaisesti. Ennusteiden ja nykyisten tilojen sijainnin ja kunnon perusteella päivähoidon uudisrakentamistarpeet sijoittuvat lähivuosina seuraaville alueille: Mäntynummi (osana koulukeskuksen laajentamisen tilaketjua, ks. jäljempänä); Nummentaustan/Gunnarlan alueen lisätarve osana Nummentaustan alakoulutarpeen ratkaisua (sivistyskeskus käynnistänyt Nummentaustan alueen varhaiskasvatus- ja kouluhankkeiden suunnittelun tavoitteena poistaa tilanahtaus ja korvata nykyiset väliaikaiset ratkaisut); Onnen omena päiväkodin laajennus; Roution suunnan tarpeet joko nykyisen päiväkodin laajennuksena tai pitemmällä aikavälillä Hiiden koulun rakennusta käyttäen. Ojamon/Vappulan alueen päivähoitotarpeen tyydyttämiseksi voidaan ottaa käyttöön nykyiset Ojamon kirjaston tilat, jos kirjasto siirtyy uuteen tilaan. Peruskoulu Peruskoulun osalta nykyiset koulutilat riittävät laskennallisesti paikkaan. Oppilasennusteen mukainen oppilasmäärä vuonna 2016 on 4905, joten laskennallisesti tilat riittävät tyydyttämään tilantarpeen. Käytännössä koulutilojen nykyiset tilaratkaisut eivät mahdollista opetushallituksen teoreettisen tilamitoituksen mukaista käyttöä. Lähivuosien keskeinen hanke onkin peruskoulujen nykyisten tilojen muuntaminen siten, että teoreettisen maksimikapasiteetin ja nykyisen todellisen käyttökapasiteetin välinen varsin suuri ero saataisiin pienenemään. Toinen peruskoulun investointitarvetta edellyttävä seikka on eräiden koulutalojen kunto. Osa rakennuksista arvioidaan sellaisiksi, että uudisrakentaminen tai toiminnan siirto olisi parempi ratkaisu pitemmällä aikavälillä. Tällaisia rakennuksia ovat mm. Nummentaustan koulu ja Moision koulu. Tilojen muutos- ja uudisrakentamistarpeet suunnitellaan yläkoulualueittain niin sanottuina tilaketjuina. 27

28 Mäntynummen alue. Toiminnallisesti laajimpaan, Mäntynummen koulukeskuksen laajennushankkeeseen ja siihen liittyvään tilaketjutukseen vuosina sisältyvät alakoulun, yläkoulun, liikunnan, lähikirjaston, nuorisotoimen ja päivähoidon tilantarpeet. Hanke on jatkoa koulukeskuksen laajentamisen 1. vaiheelle. Kokonaishanke tyydyttää alueen tilantarpeet koko sivistystoimeen osalta. Harjun alue. Harjun yläkoulualueen tilantarvetta sävyttää erityisesti arvio, että Nummentaustan nykyisen koulun käyttäminen ei pitemmällä aikavälillä näytä olevan perusteltua. Tilantarve voidaan ratkaista joko rakentamalla uusi entisen korvaava koulu/päiväkoti -kokonaisuus ja/tai laajentamalla Harjun koulua myös alakoulun tarpeisiin. Sivistyskeskus on käynnistänyt Nummentaustan alueen varhaiskasvatus- ja kouluhankkeiden suunnittelun. Hankkeiden tavoitteena on poistaa tilanahtaus ja korvata nykyiset väliaikaiset ratkaisut. Anttilan alue. Harjun alueen tilantarvetta helpottaisi, jos Ojamon alakoulun alueelta nyt Harjun yläkouluun tulevat oppilaat siirtyisivätkin Anttilan yläkoulun oppilasalueeseen. Anttilan koulun kapasiteetti näyttäisi riittävän tähän siirtoon. oppilasalueen muutokset tulee toteuttaa siten, että päätökset muutoksista tehdään riittävän monta vuotta ennen kuin muutos toteutetaan. Karstun koulun käyttö kasvanee Sammattiyhteistyön johdosta. Järnefeltin alue. Järnefeltin yläkoulun kapasiteetti riittää uudisrakentamisen jälkeen tarvittaessa myös alakoululaisten tarpeisiin. Ristin kouluun on suunniteltu muutos- ja laajennushanke. Lohjansaaren oppilaat mahtuisivat Ristin kouluun, mutta em. periaatepäätöksen mukaan koulun asemaan palataan seuraavalla valtuustokaudella. Ruotsinkielinen alue. Källhagenin koulun ahtaus poistuu vv tehtävän laajennuksen jälkeen. Solbrinkens skola ja Virkby skola ovat molemmat ahtaita nykyiselle oppilasmäärälle. Tuleville investointivuosille tulisi varautua myös ruotsinkielisen alakoulun laajentamiseen. Tarkemmin uudisrakentamisen ja korjausrakentamisen laajuudet, aikataulut ja euromäärät on esitetty Kaupunkisuunnittelukeskuksen kokoamassa investointien kokonaisohjelmassa. 28

29 YHTEENVETO Lohjan kaupungin tulevaisuuden haasteet kaupunkirakenteen ja väestön ikärakenteen osalta ovat paitsi lähitulevaisuuden myös pidemmän aikavälin haasteita. Väestön ikääntyessä vanhusasuntokunnat tulevat kasvattamaan huomattavasti palveluiden lähelle sijoittuvien pienempien asuntojen kysyntää. Asuntotuotannon suunnittelussa tulee lähitulevaisuudessa ottaa huomioon myös se, että kilpailu työvoimasta tulee alueiden välillä kasvamaan, sillä suurten ikäluokkien siirtyessä eläkkeelle samanaikaisesti työvoiman tarjonta pienenee nuorempien ikäluokkien pienuuden johdosta. Asuntotuotannon rakenteen sekä tuotanto- ja rahoitusmuotojen tulee mahdollistaa tällöin nopeatkin työvoiman vastaanottomahdollisuudet. Väestön muutokset Vuosina Lohjan väestönkasvu on ollut keskimäärin 0,87 % / vuosi. V kaupungin väestö kasvoi 389 asukkaalla eli 1,06 %. Lohjan kaupungin maankäytön kehityskuva asettaa väestönkasvutavoitteeksi 1 % / vuosi vuoteen 2025 asti. Väestössä nuorten ikäluokkien osuus vähenee voimakkaasti. Suurin vähennys vuosina on ollut vuotiaiden ikäluokissa, mihin vaikuttaa nuorten poismuutto vuotiaiden ikäryhmä on kasvanut, mutta 0-6 -vuotiaiden ikäryhmä on pienentynyt. Ikäluokkien alueellinen kehitys osoittaa, että vanhoilla pientaloalueilla on tapahtumassa sukupolvenvaihdosta. Tämä on nähtävissä keskustan laidalla Myllylammella, Etelä-Lohjalla mm. Maksjoen ja Vieremän alueilla sekä Pohjois-Lohjalla Perttilän ja Asemanpellon alueilla sekä Nummentaustassa Gruotilan alueella. Aikuisväestön ( vuotiaat) määrä kasvaa erityisesti ikäluokissa 50-64, mihin vaikuttavat suuret ikäluokat. Työvoimapoliittisesti huomattavaa on, että vuotiaiden määrä vähenee koko ajan. Ikääntyvässä väestössä yli 65 -vuotiaiden määrä on kasvanut 2000-luvulla keskimäärin 140 henkeä/vuosi. Yli 75 -vuotiaiden määrän kasvu on ollut suhteellisesti saman luokkaa eli kasvu on ollut noin 3,5 % vuosittain. Ikäluokkien alueellinen tarkastelu osoittaa, että yli 65 vuotiaiden määrä kasvaa kaikilla osa-alueilla. Suurinta kasvu on Lohjan keskusta-alueella. Eläkeikäisten osuus keskusta-alueen väestöstä on jo 33 %, kun koko kaupungissa yli 65 -vuotiaita on 14,5 %. Myös Myllylammella ja Keskilohjalla on vanhusväestöä enemmän kuin kaupungissa keskimäärin. Väestösuunnitteet Vuosille on laadittu väestösuunnitteet yhdeksälle (9) väestösuunnitealueelle. Väestösuunnitteissa on käytetty kaupungin vuosittaista väestönkasvutavoitetta 1,0 % sekä lisäksi arvioitu väestön kasvua, mikäli kasvutavoite olisi 1,5 %. Asuntorakentamisen ja kaupungin väestönkasvutavoitteella 1,0 % väestömäärä vuonna 2016 olisi asukasta eli kasvua olisi noin asukasta. Kasvusta 75 % sijoittuisi nykyisille taajama-alueille. Väestökasvu 1,5 %:lla lisäisi kaupungin väestöä lähes asukkaalla, jolloin kaupungin asukasmäärä olisi henkilöä vuonna Tästä kasvusta 80 % kohdistuu taajama-alueille ja 20 % haja-asutusalueille. Korkeammalla kasvuprosentilla väestöä sijoittuisi kaupungin keskustan lisäksi tasaisemmin muille alueille. Arvio perustuu nettomuuton kasvuun ja rakenteeseen, sillä muuttajat ovat pääasiassa nuoria lapsiperhei- 29

30 tä, jotka hakeutuvat keskustan ja taajamakeskustan lähialueiden pientaloaluille. Ikäryhmien kehityksessä tämä näkyy siten, että nuorempien ikäluokkien ja työikäisten määrä kasvaa selvästi 1,5 %:n väestönkasvulla. Kaupungin kasvutavoitteella (1,0 % ) yli 65 -vuotiaiden määrän kasvu on suurempaa kuin työikäisten määrän kasvu. Kasvutavoitteessa 1,5 % työikäisen väestön kasvu olisi selvästi suurempaa kuin yli 65-vuotiaiden kasvu, millä on suuri merkitys huoltosuhteen kehityksen kannalta. Asuminen ja asuntotuotanto Asuntokuntien määrä on kasvanut vuosina enemmän kuin väestö; asuntokuntien määrän kasvu on 1,4 %, kun väestönkasvu on 0,9 %. Asuntokunnan keskikoko v oli omakotitaloalueilla 2,8 henk./ asunto, rivitaloalueilla 2,2 henk./asunto ja kerrostaloalueilla 1,7 henk./asunto. Asuntokunnan keskikoko on pienin kaupungin ydinkeskustassa, missä se on 1,5-1,6 henk./asunto. Asuntotuotannon määrään ja laatuun vaikuttaa siten myös pienenevä asuntokuntakoko ja asumisväljyyden kasvu. Asuntotuotannon määrä vuosina on arvioitu olevan keskimäärin 360 asuntoa/vuosi. Vuosina uusien asuntojen tuotanto, mikäli se vastaa asuntokuntien määrän kasvua, edellyttää asuntotuotannon painottumista pienempiin asuntoihin mm. vanhusasuntokuntien määrän kasvun johdosta. Asuntotuotannon rakenteeseen tämä kehitys vaikuttaa myös siten, että asuntokannasta vapautuu asuntomarkkinoille suurempia (omakotitalot) asuntoja, mikä saattaa pienentää suurempien asuntojen tuotantotarvetta. Valmistuneista asunnoista vuosina oli 50 % omakotitaloasuntoja, 35 % kerrostaloasuntoja ja 15 % rivitaloasuntoja. Kerrostalorakentaminen on painottunut ydinkeskustaan. Arvion mukaan vuosina on taajamassa arvioitu voivan valmistua n asuntoa eli keskimäärin 320 asuntoa vuodessa, joista 20 % (320) omakotitaloasuntoja, 41 % (660) kerrostaloasuntoja ja 39 % (630) rivi- ja paritaloasuntoja. Suhdanteet vaikuttavat nopeasti asuntotuotantoon, joten arvioidun asuntorakentamisen määrään ja sijaintiin voi tulla muutoksia lyhyelläkin aikavälillä (erityisesti rivitalokohteet). Haja-asutusalueelle on arvioitu rakentuvan 40 omakotitaloa vuodessa. Vuokra-asuntoja Lohjalla on keskimääräistä huomattavasti vähemmän ja hakijoita vuokra-asuntoihin on runsaasti. Asuntotuotannossa omistus-, osaomistus- ja vuokra-asumisen muodot tulee pitää tasapainossa. Asuntomarkkinoiden tasapainon, kehittyvän elinkeinoelämän ja kaupunkilaisten tarpeiden huomioiminen edellyttää, että Lohjalle valmistuu tulevaisuudessa myös vuokra-asuntoja. Vuokra-asuntotuotantoon soveltuvia tontteja on kaupungin omistuksessa varsin niukasti, minkä vuoksi keskustan tuntumaan vireillä olevissa kaavoissa tulee huomioida tämä tonttitarve. Keskusta-alueen väestörakenteen monipuolistamiseksi asuntotuotannossa (mm. vuokra- ja asumisoikeusasunnot) olisi nykyistä enemmän painotettava sellaisten ydinkeskustaan tukeutuvien asuntoalueiden toteuttamista, mikä mahdollistaa mm. nuorten ja lapsiperheiden asumisen. Asuntorakentaminen ja palvelut Päivähoito- ja kouluikäisten kohdalla suunniteltu rakentaminen vaikuttaa eniten alueilla, joissa päivähoito- ja koulupalvelujen tarjonta ja kysyntä ovat kriittisimmillään. Näitä alueita ovat Ojamon, Metsolan ja Linderin oppilasalueet. Sivistyskeskuksen tilaverkkoselvityksen (2006/2007) mukaan laskennalliset tilat riittävät tyydyttämään peruskoulun tilantarpeen. Kuitenkaan käytännössä koulutilojen nykyiset ratkaisut eivät mahdollista opetushallituksen teoreettisen tilamitoituksen mukaista käyttöä. Koulutila- ja päivähoitotarpeeseen voi uudisrakentamista enemmän vaikuttaa kuitenkin pientaloalueilla tapahtuva sukupolvenvaihdoskehitys, mitä on odotettavissa Etelä-Lohjan ja Pohjois-Lohjan vanhoilla pientaloalueilla. Tämän muutoksen nopeutta on vaikea ennakoida. Ikääntyvän väestön määrän kasvu asettaa palveluiden tuottajat uuden tilanteen eteen. Heidän asumisen tarpeet ja palvelutarpeet ovat erilaisia kuin nuoremmilla ja lapsiperheillä. Lohjalla on tulevaisuudessa panostettava sopivien asumismuotojen tarjoamiseen halutulla sijainnilla sekä muiden palveluiden, kuten esim. kauppapalveluiden, tarjoamiseen. Tulevaisuudessa on löydettävä monipuolisia palveluiden tuotantotapoja voimakkaasti kasvavien palvelutarpeiden tyydyttämiseksi. 30

31 LIITE 1 31

32 LIITE 2 YHTEENVETO VÄESTÖSUUNNITTEESTA VUOSITTAIN JA ALUEITTAIN MALLIN TULOSTUS Väestönkasvu 1,0 % Tilanne K o k o kunta 2 Ojamo 3 1 Keskusta Nummentausta 4 Routio 5 Ventelä 6 Virkkala 7 E t e l ä - Lohja 8 Länsija Pohj.- Lohja 9 I t ä - Lohja 10 Muu Yhteensä summa vuotis kasvu YHTEENVETO VÄESTÖSUUNNITTEESTA VUOSITTAIN JA ALUEITTAIN MALLIN TULOSTUS Väestönkasvu 1,5 % Tilanne K o k o - kunta 2 Ojamo 3 4 Routio 5 Ventelä 6 Virkkala 7 E t e l ä - Lohja 8 Länsija Pohj.- Lohja 9 I t ä - Lohja 10 Muu 1 Keskusta Nummentausta Yhteensä summa vuotis kasvu

33 LOHJA KOKO KAUPUNGIN VÄESTÖSUUNNITE Suunnitteen lähtövuosi 2006 Suunnitteen lähtöväkiluku Väestönkasvu 1,0 % LIITE 3 Lähtövuosi Suunnitevuodet Ikäryhmä SUMMA Ikäryhmätulostus 0-2v v v v v v v v v SUMMA

34 LIITE 4 LOHJA KOKO KAUPUNGIN VÄESTÖSUUNNITE Suunnitteen lähtövuosi 2006 Suunnitteen lähtöväkiluku Väestönkasvu 1,50% Lähtövuosi Suunnitevuodet Ikäryhmä SUMMA Ikäryhmätulostus 0-2v v v v v v v v v SUMMA

35 LIITE 5 POHJOIS-LOHJA LÄNSI-LOHJA KESKUSTA Lohjan kaupunki Maanmittauslaitos, lupanro 756/MML/07 ETELÄ-LOHJA Lohjan osa-aluejako. 35

36 LIITE 6 Lohjan kaupunki Maanmittauslaitos, lupanro 756/MML/07 Keskustan osa-alue (sis. Vappula). Asuntotuotantokohteita oppilasalueittain v

37 LIITE 7 Lohjan kaupunki Maanmittauslaitos, lupanro 756/MML/07 Etelä-Lohjan osa-alue. Asuntotuotantokohteita oppilasalueittain v

38 LIITE 8 Lohjan kaupunki Maanmittauslaitos, lupanro 756/MML/07 Pohjois-Lohjan osa-alue. Asuntotuotantokohteita oppilasalueittain v Lohjan kaupunki Maanmittauslaitos, lupanro 756/MML/07 Länsi-Lohjan osa-alue. Asuntotuotantokohteita oppilasalueittain v