Tulehduksellinen myofibroblastituumori: hyvän- vai pahanlaatuinen. Katri Virtanen, Kalle Alanen, Markku Kallajoki, Kimmo Mattila ja Markku Miettinen
|
|
- Martti Salminen
- 6 vuotta sitten
- Katselukertoja:
Transkriptio
1 Katsaus Tulehduksellinen myofibroblastituumori: hyvän- vai pahanlaatuinen Katri Virtanen, Kalle Alanen, Markku Kallajoki, Kimmo Mattila ja Markku Miettinen Myofibroblastisia kasvaimia, joihin liittyy tulehduksellinen komponentti, on hiljattain alettu nimittää tulehduksellisiksi myofibroblastituumoreiksi. Aikaisemmin nämä kasvaimet luettiin tulehduksellisiin pseudotuumoreihin. Tämä käsite sisältää kuitenkin myös erilaisia fibroottis-tulehduksellisia tuumorimaisia muutoksia, joita ei voida luokitella varsinaisiksi kasvaimiksi. Tulehdukselliset myofibroblastikasvaimet ovat harvinaisia kasvaimia, jotka paikantuvat tavallisimmin keuhkoihin, mutta niitä esiintyy myös muissa elimissä ja pehmytkudoksissa. Niitä on erityisesti lapsilla, ja yleensä ne ovat hyvänlaatuisia. Kuitenkin 25 % kasvaimista uusii kirurgisen poiston jälkeen, ja joskus nämä kasvaimet muuttuvat pahanlaatuisiksi. Tässä artikkelissa kuvaamme kaksi tapausta, joissa histologisesti hyvin samanlaisiin kasvaimiin liittyi pahanlaatuistuminen ja metastasointi. Sukkulamaisista soluista ja tulehdussoluista koostuvia, tulehduksellisiksi muutoksiksi sopivia kasvaimia löydettiin aluksi nuorten ihmisten keuhkoista. Niitä kutsuttiin koostumuksensa vuoksi useimmiten tulehduksellisiksi pseudotuumoreiksi tai plasmasolugranuloomiksi. Myöhemmin samanlaisia kasvaimia löydettiin myös muista sisäelimistä ja pehmytkudoksista. Kun osoittautui, että suurin osa näiden tuumorien soluista oli myofibroblasteja, otettiin käyttöön nimitys tulehduksellinen myofibroblastikasvain (inflammatory myofibroblastic tumor, IMT) (Miettinen 2003). Myofibroblastit ovat soluja, jotka muistuttavat fibroblasteja mutta ovat sileiden lihassolujen tavoin supistumiskykyisiä. Erilaiset sytokiinit ja solunulkoisen väliaineen komponentit vaikuttavat myofibroblastien ilmiasuun. Myofibroblasteilla on kudoksissa monia tehtäviä: ne osallistuvat kudosten korjautumiseen ja ovat tärkeitä mm. haavan paranemisessa ja arven muodostuksessa. Haavan paranemisen loppuvaiheessa myofibroblastit kuolevat apoptoottisesti. Mikroskooppisesti myofibroblastit ovat sukkulamaisia soluja, joissa on haalean eosinofiilisesti värjäytyvä tuma. Tuman muoto vaihtelee luultavasti solun kypsyysasteen ja tehtävän mukaan. Valomikroskoopilla myofibroblastin erottaminen fibroblasteista tai sileistä lihassoluista on mahdotonta. Elektronimikroskooppisesti myofibroblasteilla on kuitenkin tyypillinen ulkonäkö. Solulimassa esiintyvien mikrofilamenttien perusteella myofibroblastit voidaan erottaa fibroblasteista, ja filamenttien elektronimikroskooppinen rakenne ja ulkoisen tyvikalvon puuttuminen erottavat ne sileistä lihassoluista (Coffin ym. 1998a). Myofibroblastien immunohistokemiallinen värjäytyminen on vaihtelevaa ja heijastaa solun Duodecim 2003;119:
2 toiminnallista tilaa kudoksessa. Myofibroblastit voidaan jakaa immunoprofiilinsa perusteella neljään eri tyyppiin. V-tyypin myofibroblastit ilmentävät vimentiiniä, VD-tyyppiset vimentiiniä ja desmiiniä, VA-tyyppiset vimentiiniä ja lihasaktiinia ja VAD-tyyppiset kaikkia edellä mainittuja (Skalli ym. 1989). Tulehduksellisissa myofibroblastisissa kasvaimissa myofibroblastit värjäytyvät vaihtelevasti suurin osa on positiivisia vimentiinin (98 %), sileälihasaktiinin (noin 80 %) ja lihasspesifisen aktiinin suhteen (noin 90 %), kun taas desmiinipositiivisuus on vähäisempää (noin 50 %) (Coffin ym. 1998b). Immunohistokemiallisesti myofibroblastit voidaan siis tunnistaa fibroblastimaisiksi soluiksi, jotka ovat vaihtelevasti positiivisia sileälihasaktiinin tai desmiinin suhteen. Tulehduksellisissa myofibroblastisissa kasvaimissa on havaittu anaplastisen lymfoomakinaasin (ALK) liiallista ilmaantumista. ALK on insuliinireseptoriperheeseen kuuluva reseptorityrosiinikinaasi, jota ilmenee normaalisti vain hermokudoksessa. ALK:iin liittyviä geenimuutoksia havaittiin aluksi anaplastisissa suurisolulymfoomissa. Nyt on kuitenkin todettu, että noin 60 % kaikista tulehduksellisista myofibroblastikasvaimista on ALK-positiivisia mutta keuhkojen kasvaimissa osuus on 46 %, vatsaontelon kasvaimissa 100 % ja pernan kasvaimissa 0 % (Cook ym. 2001). Tulehduksellisia myofibroblastikasvaimia on kolme tyypillistä muotoa. Yleisin koostuu löyhästi järjestyneistä sukkulasoluista ja ödemaattisesta, myksoidista soluväliaineesta, ja siihen liittyy epäsäännöllinen verisuoniverkosto ja määrältään vaihteleva sekasoluinen tulehdussoluinfiltraatio. Kudos voi muistuttaa granulaatiokudosta tai nodulaarista faskiittia. Toinen histologinen tyyppi sisältää tyypillisesti erillisen, tiiviin sukkulasoluproliferaation, jossa solut ovat järjestyneet juostemaisesti tai pyörremäisesti. Tulehdussoluja erityisesti plasmasoluja on pieninä ryhminä kasvainsolujen joukossa tai erillisinä stroomassa. Tämä tyyppi kasvaa toisinaan verisuonien sisällä tai ympärillä. Kolmas muoto on vähäsoluinen ja koostuu pääasiassa kollageenista. Soluväliaineessa voi harvinaisissa tapauksissa olla kalkkiutumia ja jopa metaplastista luunmuodostusta. Myofibroblastien lisäksi välikudoksessa on siellä täällä plasmasoluja ja lymfosyyttejä. Tämä tyyppi muistuttaa arpikudosta tai desmoidia tuumoria. Samassa kasvaimessa voi esiintyä joko yhtä tai useampaa kudostyyppiä (Coffin ym. 1995). Useimmiten IMT ilmenee röntgenologisena sattumalöydöksenä mutta %:ssa tapauksista kasvaimeen liittyy yleisoireita: kuumetta, painon laskua ja epänormaaleja laboratorioarvoja mikrosyyttistä hypokromista anemiaa, trombosytoosia, polyklonaalista hyperglobulinemiaa tai laskon kohoamista. Nämä systeemiset oireet voivat kestää viikkoja tai jopa kuukausia, ja ne häviävät, kun kasvain poistetaan (Coffin ym. 1995). Nikanne ym. kuvasivat tässä lehdessä v potilaan, jolla oli henkitorven hyvänlaatuinen tulehduksellinen pseudotuumori. Seuraavassa esittelemme kaksi tapausta, joissa histologisesti hyvin samanlaisiin kasvaimiin liittyi pahanlaatuistuminen ja metastasointi. Omat potilaat Potilas 1 oli 52-vuotias mies, jolla oli esiintynyt jo v veriysköksiä. Keuhkoputkien tähystyksessä ei ollut havaittu mitään erityistä. Helmikuussa 2001 potilaalla oli nuhakuume ja sen jälkeen pitkittynyttä kuivaa yskää, ei kuitenkaan kuumetta tai painonlaskua. Kesällä 2001 tehtiin yskän selvittelemiseksi rintakehän röntgenkuvaus, jossa havaittiin 6 cm:n kokoinen, tarkkarajainen kasvain vasemmassa alalohkossa (kuva 1A). Se poistettiin leikkauksella heinäkuussa Poistetulla kasvaimella ei ollut selvää kapselia. Histologisesti kasvainsolut olivat suurikokoisia, sukkulamaisia ja lievästi säännöttömiä. Tumajyväset olivat helposti todettavissa, mutta mitooseja kasvaimesta löytyi vain muutama. Kasvainsolujen välissä oli runsaasti lymfosyyttejä ja plasmasoluja (kuva 2A). Immunohistokemiallisissa värjäyksissä kasvainsolut olivat positiivisia vimentiinin, ALK:n ja p53:n suhteen (kuva 2B). Proliferaatiota kuvaava Ki-67-värjäytyvyys oli 5 %. Tärkeimpien immunohistokemiallisten värjäysten tulokset on esitetty taulukossa. Histologisten ja immunohistokemiallisten tutkimusten perusteella kasvain diagnosoitiin aluksi tulehdukselliseksi pseudotuumoriksi. Lokakuussa 2001 seurantatietokonetomografiassa havaittiin uusina löydöksinä kasvaimia vasemmassa keuhkopussissa selkärangan vieressä (kuva 1B) ja keuhkoportin alueella (kuva 1C). Vasen keuhko ja tuumorit poistettiin marraskuussa. Jo pikaleikkeessä nähtiin vahvasti atyyppinen solukko, jossa oli paljon mitooseja ja näistä osa oli epätyypillisiä (kuva 2B). Immunohistokemiallisessa tutki K. Virtanen, ym.
3 Kuva 1. Potilaan 1 keuhkokuvassa (A) näkyi suuri kasvainvarjo vasemmassa keuhkossa (nuolet). Seuraavassa tietokonekerroskuvauksessa (B) löytyi kasvaimen uusimiseen viittaavia muutoksia selkärangan vierestä (nuoli) ja (C) vasemman keuhkoportin alueelta (nuoli). Huhtikuussa 2002 otetussa rintarangan magneettikuvassa (D) havaittiin etäpesäkkeen takia luhistunut nikama (nuoli, Th VI). muksessa kasvainsolut olivat ALK-proteiinin suhteen positiivisia (kuva 2D). Ki-67-värjäytyvyys oli tässä uusiutuneessa kasvaimessa 36 %. Pahanlaatuisen tulehduksellisen myofibroblastituumorin diagnoosiin päädyttiin histologisen kuvan, pahanlaatuisten histologisten piirteiden ja immunohistokemiallisen löydöksen perusteella. Vasemman keuhkon poiston jälkeen potilaalla esiintyi rintakipuja ja infektio-oireita. Joulukuussa 2001 havaittiin etäpesäkkeet rintarangassa Th V VII -alueella (kuva 1D). Onkologiset hoidot aloitettiin, mutta potilas kuoli huhtikuussa 2002 kymmenen kuukauden kuluttua ensimmäisestä leikkauksesta. Välittömänä kuolinsyynä oli keuhkokuume. Potilas 2 on 46-vuotias aiemmin terve nainen. Heinäkuussa 2001 hän oli saanut epileptisiä kohtauksia. Muita oireita potilaalla ei ollut, eikä hän ollut koskaan tupakoinut. Epilepsiaoireita selviteltäessä pään tietokonekerroskuvauksessa oli havaittu oikeassa päälakilohkossa epäilyttävä 1,5 cm:n kokoinen muutos, jonka ympärillä oli runsaasti turvotusta ja jota oli magneettikuvauksen perusteella epäilty pahanlaatuiseksi (kuva 3B). Vartalon tietokonekerroskuvauksessa nähtiin oikean keuhkon alalohkossa takana keuhkopussiin asti ulottuva noin 5 cm:n kokoinen epäilyttävä muutos, joka sopi pikemminkin primaarituumoriksi kuin etäpesäkkeeksi (kuva 3A). Potilaan aivokasvainta hoidettiin sädehoidolla. Marraskuussa 2001 poistettiin aivoista silmämääräisesti kiinteä, fibroottinen, tarkkarajainen kasvain. Myös histologisesti se oli fibroottinen muutos, jossa oli sukkulamaisia sideku- Taulukko. Immunohistokemiallisten värjäysten tulokset. Potilas 1 Potilas 2 Primaari- Sekundaari- Primaari- Sekundaarituumori tuumori tuumori tuumori Mitooseja (/10HP-F) Ki-67-värjäy tyvyys (%) Vimentiini α-sma + + Desmiini ALK + + p Sytokeratiini S-100 CD 30 ei tehty ei tehty Tulehduksellinen myofibroblastituumori: hyvän- vai pahanlaatuinen 1745
4 A B C Kuva 2. Potilaan 1 kasvaimista tehdyt mikroskooppileikkeet. Alkuperäisestä keuhkokasvaimesta tehdyssä leikkeessä todettiin juosteiksi järjestyneitä kasvainsoluja ja tulehdussoluja (A). Uusiutuneessa kasvaimessa havaittiin säännötöntä solukkoa, mitooseja ja tulehdussoluja (B), ja siitä tehdyt vimentiinivärjäys (C) ja ALK-värjäys (D) antoivat positiiviset tulokset. D dossoluja, eikä kudoksessa ollut merkkejä pahanlaatuisuudesta (kuva 4A). Immunohistokemiallisissa värjäyksissä todettiin niukkaa värjäytyvyyttä p53:n suhteen, mikä selittyi sädehoidon jälkitilan pohjalta. Ki-67-värjäytyvyys oli pieni, 4 %. Muutosta pidettiin aluksi reaktiivisena fibroosina, joka liittyi sädehoidon tuhoamaan kasvaimeen. Tammikuussa 2002 potilaalta poistettiin oikean keuhkon alalohko, jossa oli rintakehän seinämän alakulmaan kiinnittynyt ja kylkiluihin kiinni kasvanut kova tuumori. Tämä oli kalkkiutunut keskeltä. Kasvaimen todettiin muodostuvan sukkulamaisista soluista, ja siinä nähtiin plasmasoluja ja lymfosyyttejä (kuva 4B). Immunohistokemiallisissa tutkimuksissa sekä keuhko- että aivokasvain olivat sileälihasaktiinin suhteen positiivisia (kuva 4C). Koska kasvaimet olivat histologisesti ja immunohistokemiallisesti samankaltaisia, aivokasvainta päädyttiin pitämään keuhkokasvaimen etäpesäkkeenä. Kasvainten poiston jälkeen potilas on voinut hyvin, eikä seurannassa ole tullut ilmi kasvaimen uusimiseen viittaavaa. Pohdinta WHO:n pehmytosakasvainten luokitus vuodelta 2002 määrittelee IMT:n seuraavasti: kasvain koostuu erilaistuneista myofibroblastisista sukkulasoluista, ja siihen liittyy yleensä huomattava määrä plasmasoluja tai lymfosyyttejä tai molempia (Coffin ja Fletcher 2002). Lisäksi luokituksessa mainitaan, että kasvain sijaitsee useimmiten vatsa- tai rintaontelossa ja sitä esiintyy pääasiassa lapsilla. Tässä esittelemämme potilaat eivät siis ikänsä puolesta ole tyypillisiä IMTpotilaita. Kasvaimia on kuitenkin löydetty kaikenikäisiltä ja useimmista anatomisista paikoista, joskus useasta paikasta samaan aikaan (Coffin ym. 1998a). On epäselvää, liittyvätkö samaan aikaan eri paikoissa esiintyvät kasvaimet 1746 K. Virtanen, ym.
5 Kuva 3. Potilaan 2 vartalon tietokonekerroskuvauksessa (A) tuli esiin oikean keuhkon alalohkossa keuhkopussiin ulottuva kookas kasvain (valkoinen tähti). Pään TT-kuvassa (B) näkyi 1,5 cm kokoinen kasvainmuutos, jonka ympärillä oli runsasta turvotusta (musta tähti). A B C Kuva 4. Potilaan 2 kasvainten mikroskooppileikkeet. Aivokasvaimesta tehdyssä leikkeessä kasvainsolujen joukossa havaittiin säilyneitä hermosoluja ja tulehdussolukeräytymiä (A). Keuhkokasvaimessa todettiin sukkulamaista kasvainsolukkoa, plasmasoluja ja lymfosyyttejä (B). Keuhkokasvaimesta tehdyssä sileälihasaktiinivärjäyksessä kasvainsolut värjäytyivät (C). multifokaaliseen tautiin vai onko kyseessä metastasointi. Potilaan 2 tapauksessa tällainen tilanne tulkittiin metastasoinniksi. WHO:n määritelmään sopivat myös tulehdukselliset fibrosarkoomat. IMT ja tulehduksellinen fibrosarkooma ovat histologisesti hyvin samankaltaisia kasvaimia. Tulehdukselliset fibrosarkoomat ovat pahanlaatuisempia kuin IMT:t, koska ne uusiutuvat helpommin, esiintyvät vatsaontelossa useina pesäkkeinä, lähettävät etäpesäkkeitä ja aiheuttavat useammin kasvainperäisiä kuolemia (Meis ja Enzinger 1991). Hyvänlaatuisiksi tulehduksellisiksi pseudotuumoreiksi tai plasmasolugranuloomiksi diagnosoidut kasvaimet voivat toisinaan lähettää etäpesäkkeitä ilman, että on havaittavissa mitään histologista eroa alkuperäisen kasvaimen ja etäpesäkkeen välillä. On huomattu, että IMT voi uusiutuessaan muuntua histologisesti selvästi sarkooman kaltaiseksi. Pahanlaatuista käyttäytymistä Tulehduksellinen myofibroblastituumori: hyvän- vai pahanlaatuinen 1747
6 ennustavia histologisia piirteitä ovat solujen pyöristyminen, suuret pyöreät tumat, korostuneet tumajyväset, mitoosien suuri määrä ja runsas eosinofiilinen sytoplasma (Coffin ym. 1995, 1998a). Potilaan 1 tapauksessa oli havaittavissa juuri näitä piirteitä. Myös Donner ym. (1996) ovat raportoineet vastaavanlaisesta tapauksesta: käden pehmytkudoksesta lähtenyt IMT muuttui viiden uusiutumiskerran ja 12 vuoden jälkeen sarkoomaksi, joka lähetti etäpesäkkeitä keuhkoihin. On epäselvää, edustavatko IMT ja tulehduksellinen fibrosarkooma saman kasvaintyypin hyvän- ja pahanlaatuisia ääripäitä, vai kattaako IMT:n käsite heterogeenisen ryhmän histologisesti samankaltaisia mutta etiologialtaan ja ennusteeltaan erilaisia kasvaimia (Coffin ym. 1998a.) Näyttää siltä, että mm. imusolmukkeissa ja pernassa esiintyvä IMT olisi oma, biologisesti erillinen kasvaintyyppinsä, jolle on tyypillistä ALK-negatiivisuus ja jonka syntyyn saattaa liittyä Epstein Barrin viruksen aiheuttama infektio (Kutok ym. 2001, Neuhauser ym. 2001). Muutamissa keuhkojen IMT-tapauksissa on havaittu myös herpesvirus 8:n ekspressioita (Gomez-Roman ym. 2001). Näiden etiologiana voisi siis olla infektio. Joissakin IMT-tapauksissa ALK-lokus on uudelleen järjestynyt kromosomissa 2p23 (Coffin ym. 2001). Tällaisina muutoksina on tunnistettu ALK:n fuusio tropomyosiinigeeneihin TPM3 ja TPM4 (Lawrence ym. 2000) ja klatriinin pitkän ketjun geeniin kromosomissa 17q23 (Bridge ym. 2001). Nämä translokaatiot johtavat ALK:n yliekspressioon kasvainsoluissa. Paikallisesti uusiutuneista kasvaimista noin 70 % on havaittu ALK-positiivisiksi (Cook ym. 2001). ALK-positiivisten ja -negatiivisten kasvainten välillä ei ole kuitenkaan havaittu merkitseviä eroja kasvaimen paikan tai käyttäytymisen suhteen (Coffin ym. 2001), joten IMT:n patogeneesissä on oltava muitakin mekanismeja tai tulehduksellisena myofibroblastikasvaimena pidetyt kasvaimet ovat molekulaarisen patogeneesin kannalta heterogeeninen ryhmä. Tähän mennessä ei ole löydetty histologisia tai immunologisia merkkiominaisuuksia, joilla olisi yhteys kasvaimen ennusteeseen. On kuitenkin havaittu, että kasvaimet, jossa yhdistyvät soluatypia, ganglion-tyyppiset solut, p53-ekspressio ja aneuploidia, käyttäytyvät useammin pahanlaatuisesti kuin kasvaimet, joissa tällaisia ominaisuuksia ei ole (Hussong ym. 1999). Aneuploidian esiintyminen voidaan havaita DNA-virtaussytometrisella tutkimuksella. Tämä voisi olla keino löytää pahanlaatuiset kasvaimet. Kasvaimen sijainti saattaa vaikuttaa ennusteeseen: vatsaontelossa, suoliliepeessä, vatsapaidassa tai vatsakalvonontelon takana sijaitsevat kasvaimet, jotka lisäksi esiintyvät monessa pesäkkeessä tai ovat huonosti rajoittuneet, käyttäytyvät pahanlaatuisemmin ja uusiutuvat useammin kuin muissa elimissä olevat IMT:t (Coffin ym. 1995). Tulehduksellisten myofibroblastikasvainten tärkein hoitomuoto on täydellinen kirurginen poisto, joka on useimmiten yksinään riittävä. Joskus kasvaimen täydellinen poisto ei kuitenkaan ole mahdollista anatomisen sijainnin, kasvaimen paikallisesti leviävän kasvutavan tai etäpesäkkeiden vuoksi. Yleensä tällaisten kasvainten hoitoon käytetään sädehoitoa tai solunsalpaajia. Kummankin tehosta on ristiriitaista tietoa, mutta paikallisesti leviävien, pahanlaatuiseksi luokiteltavien kasvainten hoidossa solunsalpaajien käytöstä on joitakin hyviä kokemuksia (Dishop ym. 2003). Koska monet myofibroblasteista ja fibroblasteista koostuvat kasvaimet ovat morfologisesti hyvin samantyyppisiä kuin tulehdukselliset myofibroblastituumorit, erotusdiagnostiikka on hankalaa. Erotusdiagnostiikassa huomioitavia kasvaimia ovat mm. fibroottinen histiosytooma, pahanlaatuinen fibroottinen histiosytooma, nodulaarinen faskiitti ja muut valesarkoomat, fibromatoosit, myofibrosarkooma sekä konventionaalinen fibrosarkooma. Erotusdiagnostiikassa on otettava huomioon myös sklerosoivat immuunireaktiot, kuten sklerosoiva mediastiniitti, retroperitoneaalinen fibromatoosi, Riedelin struuma ja silmäkuopan tulehduksellinen pseudotuumori. Näillä on samankaltaisia histologisia ominaisuuksia kuin IMT:llä. Runsassoluinen IMT, jossa kasvainsolut ovat järjestyneet kimpuiksi, saattaa muistuttaa myös sarkomatoidia karsinoomaa tai mesotelioomaa. (Coffin ym. 1998a.) 1748 K. Virtanen, ym.
7 Aikaisemmin tulehduksellisiksi pseudotuumoreiksi kutsutuista muutoksista suuri osa onkin»pseudo-pseudotuumoreita» eli todellisia kasvaimia, joissa jakautuva solutyyppi on myofibroblasti. Näiden kasvainten käyttäytyminen vaihtelee hyvänlaatuisesta paikallisesti pahanlaatuiseen ja edelleen etäpesäkkeitä lähettävään ja kuolemaan johtavaan kasvaimeen. IMT:stä tarvitaan lisää tietoa, jotta voidaan tunnistaa ne kasvaimet, jotka mahdollisesti käyttäytyvät pahanlaatuisesti, ja erottaa ne entistä paremmin muista myofibroblastien kasvaimista. Kirjallisuutta Bridge JA, Kanamori M, Ma Z, ym. Fusion of the ALK gene to the clathrin heavy chain gene, CLTC, in inflammatory myofibroblastic tumor. Am J Pathol 2001;159: Coffin CM, Dehner LP, Meis-Kindblom J. Inflammatory myofibroblastic tumor, inflammatory fibrosarcoma and related lesions: an historical review with differential diagnosis considerations. Semin Diagn Pathol 1998(a);15: Coffin CM, Fletcher JA. Inflammatory myofibroblastic tumor. Kirjassa: Fletcher CDM, Unni KK, Mertens M, toim. World Health Organization Classification of Tumors. Pathology and genetics of tumors of soft tissue and bone. Lyon: IARC Press, 2002, s Coffin CM, Humphrey PA, Dehner LP. Extrapulmonary inflammatory myofibroblastic tumor: a clinical and pathological survey. Semin Diagn Pathol 1998 (b);15: Coffin CM, Patel A, Perkins S, Elenitoba-Johnson KS, Perlman E, Griffin CA. ALK1 and p80 expression and chromosomal rearrangements involving 2p23 in inflammatory myofibroblastic tumor. Mod Pathol 2001;14: Coffin CM, Watterson J, Priest JR, Dehner LP. Extrapulmonary inflammatory myofibroblastic tumor (inflammatory pseudotumor): a clinicopathologic and immunohistochemical study of 84 cases. Am J Surg Pathol 1995;19: Cook JR, Dehner LP, Collins MH, ym. Anaplastic lymphoma kinase (ALK) expression in the inflammatory myofibroblastic tumor: a comparative immunohistochemical study. Am J Surg Pathol 2001; 25: Dishop MK, Warner BW, Dehner LP, ym. Successful treatment of inflammatory myofibroblastic tumor with malignant transformation by surgical resection and chemotherapy. J Pediatr Hematol Oncol 2003;25: Donner LR, Trompler RA,White RR. Progression of inflammatory myofibroblastic tumor (inflammatory pseudotumor) of soft tissue into sarcoma after several recurrences. Hum Pathol 1996;10: Gomez-Roman JJ, Sanchez-Velasco P, Ocejo-Vinyals G, Hernandez-Nieto E, Leyva-Cobian F, Val-Bernal JF. Human herpesvirus-8 genes are expressed in pulmonary inflammatory myofibroblastic tumor (inflammatory pseudotumor). Am J Surg Pathol. 2001;25: Hussong J, Brown M, Perkins S, ym. Comparison of DNA ploidy, histologic, and immunohistochemical findings with clinical outcome in inflammatory myofibroblastic tumors. Mod Pathol 1999;12: Kutok JL, Pinkus GS, Dorfman DM, Fletcher CD. Inflammatory pseudotumor of lymph node and spleen: an entity biologically distinct from inflammatory myofibroblastic tumor. Hum Pathol 2001; 32: Lawrence B, Perez-Atayde A, Hibbard MK, ym. TPM3-ALK and TPM4- ALK oncogenes in inflammatory myofibroblastic tumors. Am J Pathol 2000;157: Meis JM, Enzinger FM. Inflammatory fibrosarcoma of the mesentery and retroperitoneum: a tumor closely simulating inflammatory pseudotumor. Am J Surg Pathol 1991;15: Miettinen M. Fibroblastic proliferations in children. Kirjassa: Miettinen M, toim. Diagnostic soft tissue pathology. Hong Kong: Churchill Livingstone 2003, s Neuhauser TS, Derringer GA, Thompson LD, ym. Splenic inflammatory myofibroblastic tumor (inflammatory pseudotumor): a clinicopathologic and immunophenotypic study of 12 cases. Arch Pathol Lab Med 2001;125: Nikanne E, Sopanen J, Seppä A. Nuoren naisen tulehduksellinen pseudotuumori. Duodecin 2001;117: Skalli O, Schürch W, Seemayer T, ym. Myofibroblasts from diverse pathologic settings are heterogeneous in their content of actin isoforms and intermediate filament proteins. Lab Invest 1989; 60: KATRI VIRTANEN, LK katri.virtanen@utu.fi Turun yliopisto, kliinis-teoreettinen laitos, patologia KALLE ALANEN, LKT, yliassistentti Turun yliopisto, kliinis-teoreettinen laitos, patologia ja TYKS-laboratoriot, patologia Kiinamyllynkatu 10, Turku MARKKU KALLAJOKI, LKT, erikoislääkäri Turun yliopisto, kliinis-teoreettinen laitos, patologia ja TYKS-laboratoriot, patologia Kiinamyllynkatu 10, Turku KIMMO MATTILA, LT, erikoislääkäri TYKS, diagnostinen radiologia ja kuvantamiskeskus Kiinamyllynkatu 10, Turku MARKKU MIETTINEN, LKT, chairman Armed Forces Institute of Pathology, Soft Tissue Pathology 14 th Street & Alaska Avenue, NW, Washington D.C USA 1749
Meeri Apaja-Sarkkinen. Aineiston jatkokäyttöön tulee saada lupa oikeuksien haltijalta.
Meeri Apaja-Sarkkinen Aineiston jatkokäyttöön tulee saada lupa oikeuksien haltijalta. HODGKININ LYMFOOMA IAP Tampere 4.-5.5.2006 Dosentti Meeri Apaja-Sarkkinen OYS/Patologian osasto Hodgkinin lymfooma/alatyypit
LisätiedotIAP Kuopio 27.9.2007. Mesenkymaalisia. kasvaimia iholla, ja vähän v n muuallakin Jyrki Parkkinen ja Tom BöhlingB
IAP Kuopio 27.9.2007 Mesenkymaalisia kasvaimia iholla, ja vähän v n muuallakin Jyrki Parkkinen ja Tom BöhlingB Pehmytkudoskasvainten patologiaa Valtaosa pehmytkudoskasvaimista benignejä, malignit harvinaisia,
LisätiedotIAP, Majvik 17 18.04.2008 (ka)
Kliiniset esitiedot: 22v Elektiivinen sektio, sikiön raskausaikana todetun kookkaan päänvuoksi, ensimmäinen raskaus. Sattumalöydöksenä todetaan kohdun takana. 6 cm pehmeähkö tuumori, lähtee sigman mesosta.
LisätiedotIAP syyskokous 2008 Lasiseminaari
IAP syyskokous 2008 Lasiseminaari Tapaus 1 45 vuotias mies, ei aiempia sairauksia. Oikean kiveksen 3,5 cm läpimittainen tuumori. 14.11.2008 CD99 Inhibin Ki67 AE1/AE3 14.11.2008 Muita immunovärjäyksiä
LisätiedotTapaus vuotias mies, jolla nenän iholla laaja alainen tuumori
Tapaus 1 52 vuotias mies, jolla nenän iholla laaja alainen tuumori Tapaus 1 PAD: Acral myxoinflammatory fibroblastic sarcoma Hitaasti kasvava kivuton leesio raajojen distaaliosassa v sormet ja kämmenalue
LisätiedotKasvainsairauksien kirurginen hoito
Kasvainsairauksien kirurginen hoito Sari Mölsä Diplomate of European College of Veterinary Surgeons Pieneläinsairauksien erikoiseläinlääkäri Eläintenhoitajaseminaari 2013 Eläinlääketieteellinen tiedekunta
LisätiedotImmunohistokemia pehmytosakasvainten diagnostiikassa mitä uutta? IAP kevätkokous Turku Markku Kallajoki Tyks-Sapa / patologia
Immunohistokemia pehmytosakasvainten diagnostiikassa mitä uutta? IAP kevätkokous Turku 12.5. 2016 Markku Kallajoki Tyks-Sapa / patologia WHO:n pehmytosakasvainten luokitus vuodelta 2013 Keratiineja ilmentaviä
LisätiedotBifaasiset rintatuumorit. IAP Ruka 2 4.4.2009 Vesa Kärjä
Bifaasiset rintatuumorit IAP Ruka 2 4.4.2009 Vesa Kärjä Fibroepiteliaaliset tuumorit Epiteliaalinen ja mesenkymaalinen komponentti WHO: Fibroadenooma (FA) Phylloidituumori (PT) Periduktaalinen stromaalinen
LisätiedotLASTEN SUKKULASOLUISET PEHMYTOSATUUMORIT IAP TURKU Jukka Laine Lastenpatologi TYKS
SUKKULASOLUISET IAP 2016 Jukka Laine Lastenpatologi TYKS LAPSILLA I Pediatriset blastoomat/small Round Cell Tumors (SRCT) II Lipomatoottiset tuumorit III Sukkulasolutuumorit IV Muut pediatriset tuumorit
LisätiedotSarkoomien syto- ja molekyyligenetiikkaa Iina Tuominen, FT Erikoistuva sairaalasolubiologi Tyks-Sapa-liikelaitos IAP:n kevätkokous 12.5.
Sarkoomien syto- ja molekyyligenetiikkaa Iina Tuominen, FT Erikoistuva sairaalasolubiologi Tyks-Sapa-liikelaitos IAP:n kevätkokous 12.5.2016 Iina.Tuominen@tyks.fi Genetiikan tutkimukset sarkoomien diagnostiikassa
LisätiedotCOPYRIGHT MARTINE VORNANEN. Tämän materiaalin julkinen esittäminen ilman tekijän lupaa on kielletty!
COPYRIGHT MARTINE VORNANEN Tämän materiaalin julkinen esittäminen ilman tekijän lupaa on kielletty! PAPILLAN JA ULKOISTEN SAPPITEIDEN KASVAIMET MARTINE VORNANEN PSHP LABORATORIOKESKUS ULKOISTEN SAPPITEIDEN
LisätiedotTyvisolusyöpä: mitä patologin tulee siitä lausua. Lauri Talve patologian el, LT TYKS-SAPA
Tyvisolusyöpä: mitä patologin tulee siitä lausua Lauri Talve patologian el, LT TYKS-SAPA Basalioomien yleisyydestä TYKS-SAPA:n patologialla tehty v. 2013 dgn Basal cell carcinoma 1046 kertaa, potilaita
LisätiedotIhotuumorin biopsia vai leikkaushoito
Ihotuumorin biopsia vai leikkaushoito Tiina Jahkola HYKS Plastiikkakirurgian klinikka Malignit ihokasvaimet - tavalliset insidenssi Suomessa v. 2004 Levyepiteelikarsinooma = okasolusyöpä = ca spinocellulare
LisätiedotMITÄ PATOLOGIN LAUSUNNON IHOKASVAIMISTA PITÄISI SISÄLTÄÄ?
MITÄ PATOLOGIN LAUSUNNON IHOKASVAIMISTA PITÄISI SISÄLTÄÄ? Riitta Huotari-Orava Patologian erikoislääkäri Iho-ja sukupuolitautien erikoislääkäri 9.1.2007 Löydöksenä on basaliooma. Kasvain yltää reunaan.
LisätiedotGTVCTVITVPTVOAR: mitä ihmettä? Erikoistuvien päivät Kuopio Heli Virsunen erikoislääkäri KYS/ Syöpäkeskus
GTVCTVITVPTVOAR: mitä ihmettä? Erikoistuvien päivät Kuopio 25.-26.1.2013 Heli Virsunen erikoislääkäri KYS/ Syöpäkeskus Eri kohdealueiden rajaaminen ei ole eksaktia tiedettä, vaan perustuu osittain kokemukseen
LisätiedotRustotuumorit. IAP Turku 13.5.2016 Mikko Rönty Fimlab, Tampere
Rustotuumorit IAP Turku 13.5.2016 Mikko Rönty Fimlab, Tampere Rustotuumorit yleistä Suurimpia primäärien luutuumoreiden ryhmiä Tyyppipiirre on kasvainsolujen tuottama kondroidi matriksi (soluväliaine)
LisätiedotLYMFOSYTOOSIT SANOIN JA KUVIN. Pentti Mäntymaa TAYS, Laboratoriokeskus
LYMFOSYTOOSIT SANOIN JA KUVIN Pentti Mäntymaa TAYS, Laboratoriokeskus Lymfosytoosin määritelmä veren lymfosyyttien määrä >3.5 x 10 9 /l lymfosyyttien kohonnut %-osuus erittelyjakaumassa voi johtua joko
LisätiedotImmunohistokemia HPV-muutosten ja tavallisten gynekologisten adenokarsinoomien diagnostiikassa. Elisa Lappi-Blanco OYS, patologian osasto
Immunohistokemia HPV-muutosten ja tavallisten gynekologisten adenokarsinoomien diagnostiikassa Elisa Lappi-Blanco OYS, patologian osasto Gynekopatologian tavallisia ongelmia HPV-muutosten vaikeusasteen
LisätiedotAlkupiiri (5 min) Lämmittely (10 min) Liikkuvuus/Venyttely (5-10min) Kts. Kuntotekijät, liikkuvuus
Lisätiedot
Glioomien molekyylidiagnostiikkaa Maria Gardberg TYKS-Sapa Patologia / Turun Yliopisto
Glioomien molekyylidiagnostiikkaa 30.8.2013 Maria Gardberg TYKS-Sapa Patologia / Turun Yliopisto Glioomien WHO-luokitus on morfologinen Gradusten I-IV ryhmittelyn perustana on toiminut ennusteen huononeminen
LisätiedotSädehoidon jälkeen todetut sarkoomat Suomessa
Sädehoidon jälkeen todetut sarkoomat Suomessa Samuli Salminen Lääketieteen kandidaatti Helsingin Yliopisto Helsinki 22.11.2012 Syventävien opintojen tutkielma samuli.h.salminen@helsinki.fi Ohjaajat: Prof.
LisätiedotKohdun sileälihaskasvaimet. Molekylaariset mekanismit ja histologiset kriteerit. Tom Böhling Haartman-instituutti, HY HUSLAB
Kohdun sileälihaskasvaimet. Molekylaariset mekanismit ja histologiset kriteerit Tom Böhling Haartman-instituutti, HY HUSLAB Lääketieteellinen tiedekunta / Tom Böhling 20.9.2013 1 Sileälihaskasvaimet Leiomyooma
LisätiedotLuutuumorit IAP Turku Tom Böhling HUSLAB/Peijas-Hyvinkää ja HY
Luutuumorit IAP Turku 7.5.2010 Tom Böhling HUSLAB/Peijas-Hyvinkää ja HY Luutuumori tiimi älä tee diagnoosia yksin Ortopedi Radiologi Onkologi Geneetikko ja Patologi -kliiniset tiedot/löydökset -natiivi-rtg,
LisätiedotDrug targeting to tumors: Principles, pitfalls and (pre-) cilinical progress
Drug targeting to tumors: Principles, pitfalls and (pre-) cilinical progress Twan Lammers, Fabian Kiessling, Wim E. Hennik, Gert Storm Journal of Controlled Release 161: 175-187, 2012 Sampo Kurvonen 9.11.2017
LisätiedotIAP:n lasiseminaari 14.11.2008 Tapaus 9. Paula Kujala, PSHP
IAP:n lasiseminaari 14.11.2008 Tapaus 9. Paula Kujala, PSHP Esitiedot Yli 70 v. mies. PSA normaali 1.4. Nopeasti alkaneet virtsavaivat ja kystoskopiassa koko prostaattinen uretra ahtautunut tuumorinomaisesti.
LisätiedotTAPAUSSEMINAARI Keuhkopatologiaa täysin palkein Oulu 25.-26.11. 2010
International Academy of Pathology Suomen osasto TAPAUSSEMINAARI Keuhkopatologiaa täysin palkein Oulu 25.-26.11. 2010 1. YP07-11096 Jouko Lohi Vas. keuhko: Congenital pulmonary airway malformation, type
LisätiedotNOPEAKASVUISET B SOLUB NON HODGKIN LYMFOOMAT. Tampere 4. 5. 2006 derström
NOPEAKASVUISET B SOLUB NON HODGKIN LYMFOOMAT Tampere 4. 5. 2006 Karl Ove SöderstrS derström B solujen erilaistuminen Nopeakasvuiset B solub lymfoomat Diffuusi suurisoluinen B solub lymfooma Manttelisolu
LisätiedotPotilasesite Robottitekniikkaan perustuvaa tarkkuussädehoitoa Kuopiossa
Potilasesite Robottitekniikkaan perustuvaa tarkkuussädehoitoa Kuopiossa 2 Tarkkuussädehoitoa Kuopion yliopistollisen sairaalan (KYS) sädehoitoyksikössä sijaitsee Pohjoismaiden ensimmäinen robottitekniikkaan
LisätiedotMiten katson lapsen keuhkokuvaa
Miten katson lapsen keuhkokuvaa Käypä hoito -suositus Alahengitystieinfektiot (lapset) Raija Seuri 11.6.2014 Lapsen kuvan tulkinnassa muistettava Hengitysvaihe Huonoon sisäänhengitykseen voi liittyä tiivistymiä,
LisätiedotBI4 IHMISEN BIOLOGIA
BI4 IHMISEN BIOLOGIA IHMINEN ON TOIMIVA KOKONAISUUS Ihmisessä on noin 60 000 miljardia solua Solujen perusrakenne on samanlainen, mutta ne ovat erilaistuneet hoitamaan omia tehtäviään Solujen on oltava
LisätiedotKilpirauhasen ja lisäkilpirauhasen multimodaliteettikuvantaminen Sami Kajander
Kilpirauhasen ja lisäkilpirauhasen multimodaliteettikuvantaminen Sami Kajander Radiologi Valtakunnallinen PET-keskus, Turku TT +aika- ja paikkaerotuskyky +nopeus +saatavuus +hinta +keuhkot +useimmat vatsan
LisätiedotIAP kevätkokous 2013, Naantali. Annukka Pasanen, LL HUSLAB
IAP kevätkokous 2013, Naantali Annukka Pasanen, LL HUSLAB Esitiedot: 53v nainen, tupakoitsija v. 2005 poistettu 200g painava kohtu myoomamaisten muutosten takia (4cm ja 6cm) v. 2012 flunssaoireiden vuoksi
LisätiedotAIVOKASVAIN Tietoa sairastuneelle. Helena Vainio 2018
AIVOKASVAIN Tietoa sairastuneelle Helena Vainio 2018 AIVOT Ihmisen aivot ovat herkkää kudosta, joka ei juurikaan uusiudu niiden vaurioituessa. Se, mille alueelle ja kuinka nopeasti aivoja vaurioittava
LisätiedotAutoimmuunitaudit: osa 1
Autoimmuunitaudit: osa 1 Autoimmuunitaute tunnetaan yli 80. Ne ovat kroonisia sairauksia, joiden syntymekanismia eli patogeneesiä ei useimmissa tapauksissa ymmärretä. Tautien esiintyvyys vaihtelee maanosien,
LisätiedotYleisimmät idiopaattiset interstitiaalipneumoniat ja tavalliset keuhkovauriot - avainasemassa moniammatillisuus
Yleisimmät idiopaattiset interstitiaalipneumoniat ja tavalliset keuhkovauriot - avainasemassa moniammatillisuus 12.11.2015 IAP Tampere Airi Jartti Elisa Lappi-Blanco Sidonnaisuudet Luentopalkkioita Oy
LisätiedotThorax NSO SISÄLTÖ. röntgenkuvauksen indikaatiot ja. Thorax-röntgenkuvauksen indikaatiot
THX1 kuvantulkinta 2013 SISÄLTÖ Thorax NSO thorax-kuvauksen indikaatiot ja tekniikka (makuu- ja pystythorax) thorax-kuvan systemaattinen analysointi thorax-lausunnon komponentit nenän sivuonteloiden röntgenkuvauksen
LisätiedotMitä tehdä sattumalöydökselle sektion yhteydessä? Anna-Mari Heikkinen KYS
Mitä tehdä sattumalöydökselle sektion yhteydessä? Anna-Mari Heikkinen KYS Mitä tehdä oireettomalle gynekologiselle sattumalöydökselle sektion yhteydessä? Anna-Mari Heikkinen KYS Naistentautien ja gyn.sädehoidon
LisätiedotHannu Tuominen Tapaus 1 (SB-08-9949) Nodulaarifaskiitti PAD
Hannu Tuominen Tapaus 1 (SB-08-9949) Esitiedot. 30-vuotiaalla naisella vasemmassa soliskuopassa 4 cm läpimittainen, ympäristöönsä kiinnittynyt tuumori, joka poistettu. Näyte. Soikea, tarkkarajainen, kapseloitumaton
LisätiedotPölykeuhkosairaudet. IAP, Oulu 25.11.2010 Sisko Anttila, HUSLAB
Pölykeuhkosairaudet IAP, Oulu 25.11.2010 Sisko Anttila, HUSLAB Pölykeuhkosairaudet Keuhkon reaktiomalli Pölymakulat (mineral dust small airway disease) Obliteroiva bronkioliitti Diffuusi alveolivaurio
LisätiedotLuutuumorit. E. Antero Mäkelä
Luusairaudet Luutuumorit E. Antero Mäkelä Hyvänlaatuisia luukasvaimia arvioidaan ilmaantuvan maassamme noin 200 uutta tapausta vuodessa, ja primaareja pahanlaatuisia luukasvaimia todetaan vuosittain 50
LisätiedotESMYA (ulipristaaliasetaatti): Lääkärin lääkemääräysopas
ESMYA (ulipristaaliasetaatti): Lääkärin lääkemääräysopas TIIVISTELMÄ Esmya -hoidon kesto on rajoitettu kolmeen kuukauteen. Varmistakaa ennen Esmya -hoidon määräämistä, ettei potilas ole raskaana eikä imetä.
LisätiedotLIITE III MUUTOKSET VALMISTEYHTEENVETOON JA PAKKAUSSELOSTEESEEN
LIITE III MUUTOKSET VALMISTEYHTEENVETOON JA PAKKAUSSELOSTEESEEN 41 KABERGOLIINIA SISÄLTÄVIEN LÄÄKEVALMISTEIDEN VALMISTEYHTEENVEDON 4.2 Annostus ja antotapa: Seuraava tieto tulee lisätä sopivalla tavalla:
LisätiedotKivestuumorit. Anna Sankila HUSLAB
Kivestuumorit Anna Sankila HUSLAB Kivessyöpä Harvinainen, vain 1 % kaikista miesten syövistä Insidenssi korkeimmillaan 25 35 vuotiailla miehillä, joilla yleisin pahanlaatuinen kasvain Insidenssi nousee
LisätiedotEtäpesäkkeistä emotuumorin etsintään
Ylermi Soini PATOLOGIA-TEEMA, NÄIN TUTKIN Yksi pahanlaatuisten kasvainten ominainen piirre on metastasointi, ja siksi niiden ensimmäinen ilmenemisoire voi joskus olla etäpesäke. Metastasointi ilmenee patologisesti
LisätiedotMitä onkologi toivoo patologilta?
Mitä onkologi toivoo patologilta? Mikä PAD-lausunnossa vaikuttaa kilpirauhassyövän hoitoon Hanna Mäenpää, dos HUS, Syöpätautien klinikka Onkologian trendejä Entiteetit pirstoutuvat pienemmiksi: lisää tietoa
LisätiedotKATSAUS. REAL miksi jälleen uusi lymfoomien luokittelu? Kaarle Franssila
KATSAUS REAL miksi jälleen uusi lymfoomien luokittelu? Kaarle Franssila Uusi kansainvälinen REAL-luokitus (Revised European-American Classification of Lymphoid Neoplasms) on nopeasti saavuttanut laajan
LisätiedotEkstranodaaliset lymfoomat. Kliinisen patologian osasto Kuopion yliopistollinen sairaala
Ekstranodaaliset lymfoomat Jan Böhm,, LT, erikoislää ääkäri Kliinisen patologian osasto Kuopion yliopistollinen sairaala Ekstranodaaliset lymfoomat yleensä: Suomessa vuosittain hieman yli 300 tapausta/v.
LisätiedotIAP:n tapausseminaari Helsinki 100920004. Miksi nikama romahtaa, miksi tulee parapareesi?
IAP:n tapausseminaari Helsinki 100920004 Miksi nikama romahtaa, miksi tulee parapareesi? Tapausseminaari välidiat: 2 Kilpisjärvi Saana 12 Tunturimittarin toukka (Epirrita autumnata) 43 Kiirunankello (campanula
LisätiedotUusia mahdollisuuksia FoundationOne
Uusia mahdollisuuksia FoundationOne FI/FMI/1703/0019 Maaliskuu 2017 FoundationOne -palvelu FoundationOne on kattava genomianalysointipalvelu, jossa tutkitaan 315 geenistä koko koodaava alue sekä 28 geenistä
LisätiedotHistopatologian. Pirkko Hirsimäki. patologian palvelualue
Histopatologian värjäystekniikka: äjä tk kierrospalaute Pirkko Hirsimäki TYKS-SAPA SAPA liikelaitos l i patologian palvelualue 5.2.2010 2010 1 Ulkoinen laadunarviointikierros: Histopatologia 4/2008 Osallistujat
LisätiedotKeuhkosyövän diagnostiikka
Keuhkosyövän diagnostiikka Histopatologinen tutkimus Patologian erikoislääkäri, LL (väit.) Johanna Mäkinen Oulun yliopisto ja OYS Keuhkosyöpäkoulutus keuhkosairauksiin erikoistuville, Oulu 12.10.2017 Keuhkosyöpädiagnostiikka
LisätiedotLIERIÖSOLUATYPIAT GYNEKOLOGISESSA PAPA- NÄYTTEESSÄ
Leena Krogerus, patologian dosentti Helsingin Yliopistossa Apulaisylilääkäri Jorvin sairaalan patologian osastolla Suomen Kliinisen Sytologian Yhdistyksen puheenjohtaja..ei muita sidonnaisuuksia LIERIÖSOLUATYPIAT
LisätiedotHoitoonpääsyn ja hoitoprosessin seuranta pehmytkudoskasvainten hoidossa KYS:in alueella vuonna 2016 pehmytkudoskasvainlähetteellä tulleilla
Hoitoonpääsyn ja hoitoprosessin seuranta pehmytkudoskasvainten hoidossa KYS:in alueella vuonna 2016 pehmytkudoskasvainlähetteellä tulleilla potilailla. Marko Kutvonen Syventävien opintojen tutkielma Lääketieteen
LisätiedotSuoliston alueen interventioradiologiaa
Suoliston alueen interventioradiologiaa Erkki Kaukanen, radiologi, KYS rtg Toimenpideradiologia = endovasculaariset tekniikat akuutti ja krooninen suoliston iskemia visceraalialueen aneurysmat suoliston
LisätiedotYleinen histologinen diagnoosi patologi etiologisen haasteen edessä
PAD: INFLAMMATIO GRANULOMATOSA (KEUHKO) Yleinen histologinen diagnoosi patologi etiologisen haasteen edessä Risto Pirinen PKSSK patologia GRANULOMATOOTTINEN TULEHDUS KEUHKOSSA Infektio (tbc ~ mykobakteerit,
LisätiedotMesotelioomadiagnostiikan osuvuus ja ammattisyövän toteamisen käytännöt Suomessa. 1 Loppuraportti 31.8.2011 Sisko Anttila
1 Mesotelioomadiagnostiikan osuvuus ja ammattisyövän toteamisen käytännöt Suomessa Vastuututkija: Muut osallistujat:, HUSLAB ja TTL Henrik Wolff, TTL Eeva Kettunen, TTL Tom Böhling, HUSLAB Aija Knuuttila,
LisätiedotYleispatologia Johdanto
Mitä patologia on? Yleispatologia Johdanto Jarkko Hietanen professori, LKT, HLL, M.Sc Hammaslääketieteen laitos Hammaslääketieteellinen patologia Patologia on tautioppia. Inflammaatio ja immunologiset
LisätiedotTUTKI 2-KOTITEHTÄVÄN PALAUTUS Tiina Immonen BLL lääketieteellinen biokemia ja kehitysbiologia
TUTKI 2-KOTITEHTÄVÄN PALAUTUS 19.3.2014 Tiina Immonen BLL lääketieteellinen biokemia ja kehitysbiologia Tehtävän suoritus Palautuksia: 51 Tiivistelmien keskipituus 97 sanaa hyvä! OTSIKOT Otsikko tutkimuksen
LisätiedotFer$litee$n säästävä munasarjasyöpäkirurgia. Erikoislääkäri, LT Annika Auranen TYKS Naistenklinikka GKS koulutuspäivät 27.9.2013
Fer$litee$n säästävä munasarjasyöpäkirurgia Erikoislääkäri, LT Annika Auranen TYKS Naistenklinikka GKS koulutuspäivät 27.9.2013 Sidonnaisuudet kahden viimeisen vuoden ajalta LT, naistentau$en ja synnytysten
LisätiedotJohtaako rintaleesioiden tutkimus ohutneulanäyteillä kaaokseen? Pia Boström Tyks-Sapa
Johtaako rintaleesioiden tutkimus ohutneulanäyteillä kaaokseen? Pia Boström Tyks-Sapa Ohutneulabiopsia on sopiva potilaille, joilla on verenohennuslääkitys leesio lähellä ihoa tai suuria suonia implantti
LisätiedotEntyvio 300 mg kuiva aine välikonsentraatiksi infuusionestettä varten, liuos (vedolitsumabi)
Entyvio 300 mg kuiva aine välikonsentraatiksi infuusionestettä varten, liuos (vedolitsumabi) RISKIENHALLINTASUUNNITELMAN JULKINEN YHTEENVETO 27.6.2014, versio 1.0 VI.2 Julkisen yhteenvedon osiot VI.2.1
LisätiedotMuutoksia valmistetietojen sanamuotoon otteita PRAC:n signaaleja koskevista suosituksista
17 December 2015 EMA/PRAC/835776/2015 Pharmacovigilance Risk Assessment Committee (PRAC) Muutoksia valmistetietojen sanamuotoon otteita PRAC:n signaaleja koskevista suosituksista Hyväksytty PRAC:n 30.
LisätiedotPATOLOGIA PATOLOGIAN TUTKIMUSNIMIKKEET
PATOLOGIA Patologian nimikkeistön tarkoituksena on varmistaa, että näytettä lähetettäessä yksikäsitteisesti pyritään määrittelemään haluttu tutkimus. Nimikkeen tulee perustua näin ollen pyyntöön. Tällä
LisätiedotTampereen yliopistollisen sairaalan sarkoomatyöryhmän käsittelemät tapaukset vuosina
Tampereen yliopistollisen sairaalan sarkoomatyöryhmän käsittelemät tapaukset vuosina 2011-12 Miikka Yliniemi Syventävien opintojen kirjallinen työ Tampereen yliopisto Lääketieteen yksikkö Kesäkuu 2016
LisätiedotLisäkilpirauhasen patologiaa. Juha Näpänkangas OYS
Lisäkilpirauhasen patologiaa Juha Näpänkangas OYS IV IV < 9 mm < 40 mg 0-4-12 kpl III III Onkosytääriset/ oksyfiiliset solut Pääsolut Normaali histologia Runsas verisuonitus Ohut fibroottinen kapseli Pieniä
LisätiedotTeini-ikäisen pojan toistuvat keuhkokuumeet
Juho E. Kivistö, Irmeli Hietaranta, Mikko Arola, Anssi Lagerstedt, Susanne Kapanen, Satu Tommola ja Vesa Eskola TAPAUSSELOSTUS Teini-ikäisen pojan toistuvat keuhkokuumeet Keuhkokuume on yleinen lasten
LisätiedotLIITE III MUUTOKSET VALMISTEYHTEENVETOON JA PAKKAUSSELOSTEESEEN
LIITE III MUUTOKSET VALMISTEYHTEENVETOON JA PAKKAUSSELOSTEESEEN 25 BROMOKRIPTIINIA SISÄLTÄVIEN LÄÄKEVALMISTEIDEN VALMISTEYHTEENVEDON MERKITYKSELLISIIN KOHTIIN TEHTÄVÄT MUUTOKSET 4.2 Annostus ja antotapa
LisätiedotBENIGNIN JA MALIGNIN LYMFAATTISEN PROLIFERAATION EROTUSDIAGNOSTIIKKA
BENIGNIN JA MALIGNIN LYMFAATTISEN PROLIFERAATION EROTUSDIAGNOSTIIKKA MARTINE VORNANEN LABORATORIOKESKUS PSHP 04.05.2006 IMUSOLMUKKEEN ANATOMIA perinteisesti imusolmuke jaetaan 3 alueeseen korteksi; joka
LisätiedotLaatunäkökulma tuberkuloosin immunodiagnostiikassa
Laatunäkökulma tuberkuloosin immunodiagnostiikassa Kliinisen mikrobiologian erikoislääkäri Dosentti Tamara Tuuminen Helsingin Yliopisto HUSLAB Vita Terveyspalvelut Laadun varmistus Pre-analytiikka: oikeat
LisätiedotSidekudos. Sidekudos. Makrofagi. Makrofagit (mononukleaarinen syöjäsolujärjestelmä)
Luento III Sidekudos Makrofagit (mononukleaarinen syöjäsolujärjestelmä) j j Maksan Kuppferin soluja Syntyvät luuytimessä promonosyyteistä Kulkeutuvat veren mukana eri kudoksiin Saadaan näkyviin vitaaliväreillä
LisätiedotUusi IAC rintanäytteiden ONB-luokitus Pia Boström LT, patologian erikoislääkäri Tyks-Sapa
Uusi IAC rintanäytteiden ONB-luokitus 9.10.2017 Pia Boström LT, patologian erikoislääkäri Tyks-Sapa Paksuneulanäytteet (PNB) ovat pitkälti korvanneet ohutneulanäytteet, koska seulonnassa otetaan useasti
LisätiedotPerinnöllisyystieteen perusteita III Perinnöllisyystieteen perusteita. BI2 III Perinnöllisyystieteen perusteita 9. Solut lisääntyvät jakautumalla
Perinnöllisyystieteen perusteita III Perinnöllisyystieteen perusteita 9. Solut lisääntyvät jakautumalla 1. Avainsanat 2. Solut lisääntyvät jakautumalla 3. Dna eli deoksiribonukleiinihappo sisältää perimän
LisätiedotMitä pitäisi tietää rintasyövän hoidosta ja seurannasta?
Mitä pitäisi tietää rintasyövän hoidosta ja seurannasta? Suomen yleislääkäriyhdistys 13.05.2016 Päivi Salminen-Peltola osastonylilääkäri HUS Hyvinkään sairaala Sisältö Lähettäminen ja tutkimukset perusterveydenhuollossa
LisätiedotTUKIMATERIAALI IMMUNOHISTOKEMIAL- LISISTA CD-VÄRJÄYKSISTÄ
TUKIMATERIAALI IMMUNOHISTOKEMIAL- LISISTA CD-VÄRJÄYKSISTÄ Iina Puuppo Viktoria Pälvi Opinnäytetyö Lokakuu 2015 Bioanalytiikka 2 SISÄLLYS JOHDANTO... 3 Novocastra TM Liquid Mouse Monoclonal Antibody CD10...
LisätiedotTärkeimpien solutyyppien tunnistaminen kudosleikkeissä immunohistokemiallisilla värjäyksillä
Tärkeimpien solutyyppien tunnistaminen kudosleikkeissä immunohistokemiallisilla värjäyksillä Mikael Niku 28.2.2006 Kuvissa on naudan kudoksia, joita on värjätty immunohistokemialla erilaisia vasta aineita
LisätiedotResiduan diagnostiikka ja hoito. GKS 27.09.2012 Sari Silventoinen
Residuan diagnostiikka ja hoito GKS 27.09.2012 Sari Silventoinen Aiheita O Synnytyksen jälkeinen O Mitä jos istukasta puuttuu pala? O Keskeytyksen ja keskenmenon lääkkeellisen hoidon jälkeinen residua
LisätiedotGYNEKOLOGINEN SYÖPÄ 10.5.2016
GYNEKOLOGINEN SYÖPÄ 10.5.2016 kohtusyöpä munasarjasyöpä kohdunkaulasyöpä ulkosynnyttimien syöpä gynekologisten syöpien hoito on HUS-alueella keskitetty NKL:lle KOHTUSYÖPÄ naisten 3. yleisin syöpä; 800-900
Lisätiedotvauriotyypit Figure 5-17.mhc.restriktio 9/24/14 Autoimmuniteetti Kudosvaurion mekanismit Petteri Arstila Haartman-instituutti Patogeeniset mekanismit
vauriotyypit Kudosvaurion mekanismit Autoimmuniteetti Petteri Arstila Haartman-instituutti Antigeenin tunnistus HLA:ssa pitää sisällään autoimmuniteetin riskin: jokaisella on autoreaktiivisia lymfosyyttejä
Lisätiedotetiologialtaan tuntematon autoimmuunisairaus, joka vaurioittaa pieniä ja keskisuuria intrahepaattisia sappiteitä ja vaihtelevasti hepatosyytteja
Kyösti Nuorva 2011 etiologialtaan tuntematon autoimmuunisairaus, joka vaurioittaa pieniä ja keskisuuria intrahepaattisia sappiteitä ja vaihtelevasti hepatosyytteja infektiot voivat laukaista (keuhkoklamydia)
LisätiedotSylkirauhaskasvaimet. Pleomorfinen adenooma. Mikroskopia: Ennuste:
Pleomorfinen adenooma Sylkirauhaskasvaimet Tavallisin sylkirauhaskasvain, joka edustaa 40 % intraoraalisista sylkirauhaskasvaimista. Tyyppipaikat ovat suulaki, huuli ja posket. Jarkko Hietanen professori,
LisätiedotTÄRKEITÄ TURVALLISUUSTIETOJA RIXATHON (RITUKSIMABI) -HOITOA SAAVILLE POTILAILLE
RIXATHON (RITUKSIMABI) -HOITOA SAAVILLE POTILAILLE POTILASESITE MUIHIN KUIN ONKOLOGISIIN KÄYTTÖAIHEISIIN Tähän lääkkeeseen kohdistuu lisäseuranta. rituksimabi Fimean hyväksymä, heinäkuu/2018 2 3 TÄRKEÄÄ
LisätiedotTIIMITYÖSKENTELY LYMFOOMADIAGNOSTIIKAN JA HOIDON KULMAKIVI. K Franssila & E Jantunen
TIIMITYÖSKENTELY LYMFOOMADIAGNOSTIIKAN JA HOIDON KULMAKIVI K Franssila & E Jantunen KLIINIKON PERSPEKTIIVI DIAGNOSTIIKKAAN ilman diagnoosia rationaalinen, tavoitteellinen hoito mahdotonta diagnostiikkaan
LisätiedotTampereen yliopistollisen sairaalan sarkoomatyöryhmän käsittelemät luukudosmuutokset vuosina
Tampereen yliopistollisen sairaalan sarkoomatyöryhmän käsittelemät luukudosmuutokset vuosina 2013-2014 Kim Sihvonen Syventävien opintojen kirjallinen työ Tampereen Yliopisto Lääketieteen yksikkö Maaliskuu
LisätiedotImmuunipuutokset. Olli Vainio OY Diagnostiikan laitos OYS Kliinisen mikrobiologian laboratorio 17.10.2008
Immuunipuutokset Olli Vainio OY Diagnostiikan laitos OYS Kliinisen mikrobiologian laboratorio 17.10.2008 Immuunijärjestelm rjestelmän n toiminta Synnynnäinen immuniteetti (innate) Välitön n vaste (tunneissa)
Lisätiedotylilääkäri Teijo Kuopio
ylilääkäri Teijo Kuopio 28.8.2013 Vasteiden tarkastelu voi tapahtua: Elinten tasolla (makroskooppinen patologia) Kudostasolla (histopatologia) Solutasolla (solupatologia) Molekyylitasolla (molekyylipatologia)
LisätiedotFibroosia suoliliepeessä voisiko olla desmoidi?
Annika Auranen, Markku Kallajoki, Maija Lavonius ja Paula Lindholm Fibroosia suoliliepeessä voisiko olla desmoidi? 2562 Desmoidit ovat runsaasti kollageenia sisältäviä sidekudoskasvaimia, joilla on hyvänlaatuisuudestaan
LisätiedotOpas sädehoitoon tulevalle
Opas sädehoitoon tulevalle Satakunnan keskussairaala Syöpätautien yksikkö / sädehoito 2014 Teksti ja kuvitus: Riitta Kaartinen Pekka Kilpinen Taru Koskinen Syöpätautien yksikkö / sädehoito Satakunnan keskussairaala
LisätiedotIdiopaattisen skolioosin luokittelu ja erikoissairaanhoidon tutkimukset. Anne Salonen TAYS
Idiopaattisen skolioosin luokittelu ja erikoissairaanhoidon tutkimukset Anne Salonen TAYS Idiopaattisen skolioosin luokittelu Ikä Primaarikäyryys Luokitusjärjestelmät Luokittelu iän perusteella I Infantiili
LisätiedotTyövoima Palvelussuhdelajeittain %-jakautumat
Hallinto 2510 Hyvinvointitoimiala tammikuu 134,9 121,3-13,6 82,8 84,4 3,2 5,4 11,8 7,3 2,3 2,9 3,9 5,8 55,6 38,6 123,1 107,6 91,3 % 88,7 % helmikuu 133,9 118,8-15,1 82,3 83,4 3,9 5,5 11,1 7,6 2,6 3,6 8,1
LisätiedotBethesda-järjestelmä kilpirauhasen sytologiassa
Johanna Arola, Ivana Kholová, Tuomo Timonen ja Leena Krogerus KILPIRAUHANEN Kilpirauhasen ohutneulatutkimusten vastaustapa muuttuu Suomessa Bethesda-järjestelmä kilpirauhasen sytologiassa Yhdysvaltain
LisätiedotKuvantaminen akuutissa ja kroonisessa pankreatiitissa. Eila Lantto HUS-Kuvantaminen
Kuvantaminen akuutissa ja kroonisessa pankreatiitissa Eila Lantto HUS-Kuvantaminen Roche Oy (koulutusmatka, luentopalkkio) Kuvantamisen rooli diagnostiikassa ja seurannassa (EUS, ERCP ei käsitellä) Kuvantamismenetelmän
LisätiedotEpiteeli' Kateenkorva'
Solubiologia ja peruskudokset/ Biolääketieteen laitos/anatomia JOHDANTO SOLUBIOLOGIA JA PERUSKUDOKSET-JAKSOON Epiteeli' Kateenkorva' Luu' Veri' Jeffrey&B.&Kerr:'Atlas'of'' Func;onal'Histology.' Mosby'1999'
LisätiedotSarkoomaresekaatin käsittely. Maria Laari HUSLAB
Sarkoomaresekaatin käsittely Maria Laari HUSLAB Sarkoomaresekaatin käsittely preoperatiiviset biopsiat leikkauspreparaatti tuorenäyttenä formaliinifiksoidun näytteen käynnistys PAD lausunto Preoperatiiviset
LisätiedotPenikkatauti turkiseläimillä
Penikkatauti turkiseläimillä Ajankohtaista tarttuvista eläintaudeista teemapäivä 21.5.2013 Ulla-Maija Kokkonen ELT, erikoiseläinlääkäri Evira Tutkimus- ja laboratorio-osasto Eläintautivirologian tutkimusyksikkö
LisätiedotMITÄ UUTTA SARKOOMIEN HOIDOSSA?
MITÄ UUTTA SARKOOMIEN HOIDOSSA? O S A S T O N Y L I L Ä Ä K Ä R I M A I J A T A R K K A N E N H Y K S S Y Ö P Ä K E S K U S LUENNON SISÄLTÖ luu- ja pehmytkudossarkoomat ei pediatrisia tutkimuksia ei gynekologisia
LisätiedotSYTOLOGIAN LABORATORION LAADUNOHJAUS JA LAADUNVARMISTUSMENETTELYT
SYTOLOGIAN LABORATORION LAADUNOHJAUS JA LAADUNVARMISTUSMENETTELYT Heikki Aho TYKS-SAPA-liikelaitos, patologia MÄÄRITELMIÄ Laatukontrolli (quality control) Menettelyt toivotun laatutason todentamiseksi
Lisätiedot