AIVOKASVAIN Tietoa sairastuneelle. Helena Vainio 2018

Transkriptio

1 AIVOKASVAIN Tietoa sairastuneelle Helena Vainio 2018

2 AIVOT Ihmisen aivot ovat herkkää kudosta, joka ei juurikaan uusiudu niiden vaurioituessa. Se, mille alueelle ja kuinka nopeasti aivoja vaurioittava kasvain kehittyy, määrittää myös paljon kasvaimen aiheuttamaa oirekuvaa. Joskus hyvänlaatuinen kasvain ehtii kasvaa isoksikin aiheuttamatta mitään oireita. Keskushermosto koostuu aivoista ja selkäytimestä. Aivot voidaan jakaa isoaivoihin, pikkuaivoihin, väliaivoihin ja aivorunkoon. Ihmisen aivot vastaavat monista elimistön toiminnoista ja ohjaavat käytännössä koko kehon toimintaa. Ne säätelevät ihmisen elintärkeitä toimintoja kuten hengitystä ja sydämen lyöntitiheyttä. Aivot vastaavat myös monista monimutkaisista neuropsykologista toiminnoista kuten tunteista, oppimisesta ja muistista.

3 YLEISYYS & SYYT Suomessa keskushermoston kasvaimiin sairastuu vuosittain noin 1000 henkilöä. Aivokasvaimet olivat tuoreimmassa eli vuoden 2016 Syöpärekisterin tilastossa 8. yleisin syöpäsairaus Suomessa. Aivokasvaimen kehittymiseen ei voi vaikuttaa omilla elintavoillaan ja sen syntymiseen vaikuttavat tekijät ovat monin osin epäselvät. On olemassa muutamia sairauksia, jotka lisäävät riskiä sairastua keskushermoston kasvaimeen ja myös aikaisemmin saatu sädehoito vaikuttaa riskiin.

4 KASVAIMEN PAHANLAATUISUUS Pahanlaatuisuusluokitusasteikko yhdestä neljään kuvaa karkeasti kasvaimen pahanlaatuisuutta. Hyvänlaatuinenkin kasvain voi olla silti vaarallinen keskushermostossa kallon sisällä kasvaessaan. Gradus 1 on asteikon hyvänlaatuisinta kasvainta kuvaava ja Gradus 4 kuvaa asteikolla pahanlaatuisinta. Kasvaimen kudostyypin määrittely. Kasvaimia on montaa eri kudostyyppiä ja tässä lehtisessä on esitelty muutamia yleisimmin esiintyviä kasvaintyyppejä. Kasvaimen kudostyyppi vaikuttaa sen ennusteeseen, leviämiseen ja hoitoon.

5 ERILAISIA KASVAIMIA Yleisimmät aivokasvaintyypit aikuisilla: Gliooma Meningeooma Schwannooma eli neurinooma Hypofyysiadenooma Metastaasi

6 GLIOOMA Gliooma on aivojen tukisoluista lähtöisin oleva kasvain. Tyypillistä glioomille on epätarkkarajainen kasvutapa hermokudoksen joukossa. Glioomia voi olla pahanlaatuisuusluokissa G1-4. Gliooma koostuu usein eri pahanlaatuisuusluokkien muodostamista kasvainsolukoista, jolloin se luokitellaan pahanlaatuisimman kasvainsolukon mukaan.

7 MENINGEOOMA Meningeooma on aivokalvoista lähtöisin oleva kasvain. Meningeoomalle tyypillistä on tarkkarajaisuus ja ne usein kasvavat aivokudosten ulkopuolella. Meningeoomat ovat yleensä benignejä eli hyvänlaatuisia. Meningeooma on huomattavasti todennäköisemmin naisilla kuin miehillä. Meningeooma on yleisin neurokirurgisesti hoidetuista kasvaimista.

8 SCHWANNOOMA Schwannooma eli neurinooma on aivohermoista lähtöisin oleva kasvain. Schwannooma on melkein aina hyvänlaatuinen ja hidaskasvuinen. Yksi yleisimmistä schwannoomatyypeistä on kuulohermokasvain eli akustineurinooma. Akustineurinoomalla on monesti tyypillisiä oireita, jotka liittyvät siihen, että kasvain vaikuttaa kuulo- ja tasapainohermoon. Oireena voi olla muun muassa huimaus tai kuulon alentuminen.

9 HYPOFYYSIADENOOMA Hypofyysiadenooma on aivolisäkkeen kasvain. Hypofyysiadenooma on hidaskasvuinen ja usein hyvänlaatuinen kasvain. Se voi aiheuttaa muutoksia kehon normaalissa hormonitoiminnassa, kuten liikaeritystä tai puutoksia ja näin monenlaisia oireita. Kasvaimen suuri koko voi painaa näköhermoa ja näin aiheuttaa potilaan näön hitaan huononemisen.

10 METASTAASI Metastaasi on joissain muualla kehossa alunperin syntyneen kasvaimen lähettämä etäpesäke aivoihin. Syövän hoito on tällöin riippuvainen alkuperäisen kasvaimen sijainnista ja tyypistä. Etäpesäkkeitä aivoihin lähettää yleisimmin muun muassa melanooma, rintasyöpä ja keuhkosyöpä.

11 OIREET Aivokasvaimelle ei ole mitään yhtä tiettyä oiretta ja sen oirekuva voi olla hyvinkin erilainen riippuen siitä, missä kohtaa aivojen rakennetta kasvain sijaitsee. On myös monia yleisempiä sairauksia kuin aivokasvain, jotka voivat aiheuttaa hyvinkin samantyyppisiä oireita. Epilepsia on ensimmäinen oire jopa puolessa aikuisten aivokasvaintapauksista. Epilepsiakohtaus voi vaihdella tyypiltään paljonkin. Kohtaus voi olla yleistynyt kohtaus, jossa ihminen kouristelee ja on tajuton tai se voi olla lievää käden nykimistä. Päänsärky on harvoin ainoa oire aivokasvaimessa, mutta joskus se voi kertoa kasvaimen aiheuttamasta aivopaineen noususta, joka ilmenee päänsärkynä ja pahoinvointina erityisesti aamuyöstä.

12 OIREET Psyykkisen toimintakyvyn oireet voivat ilmetä laajoinakin ongelmina muun muassa tunteiden, muistin, aloitekyvyn ja vireystilan säätelyssä. Motoriset tai kasvaimen sijainnin mukaan paikallistettavissa olevat oireet esiintyvät liikkeiden kömpelyytenä, huimauksena, näön muutoksina, kuulon alentumana. Hydrokefalia on oireyhtymä, jossa aivojen aivoselkäydinnesteen kierto häiriintyy ja paine aivoissa usein kohoaa ja aiheuttaa oireita, kuten päänsärky ja pahoinvointi.

13 KASVAIMEN TOTEAMINEN Aivokasvaimen toteamiseen ei yleensä riitä pelkkä oirekuva, vaan tulee suorittaa magneettikuvaus. Joskus ensin on tehty päivystyksellisesti tietokonetomografia. Magneettikuvalla kuitenkin saadaan parempi tarkkuus. Kuvauksessa voidaan hyödyntää myös suonensisäisesti annettuja varjoaineita tarkemman kasvaimen rakenteen esille saamiseksi. Magneettikuvauksella voidaan saada alustavaa tietoa kasvaimesta ja sen sijainnista ja koosta, mutta aivokasvaimen tyypin tarkentumiseen yleensä tarvitaan jatkotutkimuksia ja näytepalan ottamista kasvaimesta.

14 HOIDON VALINTA Jokaisen potilaan hoito suunnitellaan aina yksilöllisesti moniammatillisessa tiimissä ja hoito etenee jokaisella potilaalla omalla tavallaan. Hoitojen valintaan vaikuttavat monet tekijät, jotka riippuvat potilaasta ja kasvaimesta ja potilaan omasta halusta vaikuttaa hoitoihinsa.

15 LEIKKAUSHOITO Leikkaushoitoa pyritään harkitsemaan kaikissa aivokasvaimissa. Kirurginen kasvaimen poisto tai kokonaispoisto on tehokas hoitomuoto, mutta ei kuitenkaan aina mahdollinen vaihtoehto. Leikkauksessa voi usein olla mahdollista poistaa kasvain kokonaisuudessaankin, mutta myös osapoistosta on potilaalle hyötyä. Leikkauksessa suoritetaan myös näytteen ottaminen kasvaimesta ja näin saadaan kudostyypistä varmennusta patologin lausunnon jälkeen. Alustava lausunto saadaan jo leikkauksen aikana ja se vaikuttaa leikkauksen aikana tehtyihin hoitopäätöksiin.

16 SÄDEHOITO Sädehoidossa kasvainkudokseen kohdistetaan ionisoivaa säteilyä niin että saadaan kasvainkudosta toimintakyvyttömäksi tai solukuolemaan. Sädehoito annetaan monesti jaksoina, joissa hoitoja on kaikkina arkipäivinä esim. 6 viikon ajalla. Tämä sitoo potilaan hoitoihin. Sädehoidolla on mahdollisia haittavaikutuksia. Vaikka nykytekniikalla se saadaankin mahdollisimman tarkasti kohdistettua kasvainkudokseen, myös terve kudos kärsii. Haittoina voi olla muun muassa hiustenlähtöä, ihon rikkoja, ihon punoitusta, pahoinvointia, aivojen turvotusta, päänsärkyä, ja väsymystä. Myöhäishaittoina voi tulla sidekudoksen liikakasvua alueelle, uusi syöpä ja muistin ongelmia.

17 SYTOSTAATTIHOITO Sytostaatit eli solunsalpaajat ovat lääkkeitä, joilla voidaan tuhota syöpäsoluja. Kaikki solunsalpaajat eivät käy aivokasvainten hoitoon, sillä aivojen rakenne ei päästä kuin vain tietyt sytostaatit lävitsensä aivokudokseen. Lisäksi kaikki aivokasvaimet eivät ole sytostaateille samalla tavalla herkkiä eli hoito ei ole yhtä tehokasta kaikille kasvaintyypeille. Sytostaattien haittoja voivat olla pahoinvointi, ripuli, ummetus ja limakalvojen kuivuminen.

18 KORTISONIHOITO Kortisonihoitoa käytetään helpottamaan oireita, jotka johtuvat aivojen turvotuksesta. Se ei sinänsä hoida siis varsinaista sairautta, mutta auttaa oireeseen. Aivojen turvotusta voi aiheuttaa muun muassa kasvain itsessään, leikkaus, sekä säde- ja sytostaattihoito. Kortisonihoidossa käytetyt lääkkeet alentavat turvotusta ja hillitsevät kehon tulehdusreaktiota. Kortisonien haittoja voivat olla esimerkiksi: mania, masennus, painon nousu, uniongelmat, lihasten heikkous ja luuston haurastuminen.

19 SEURANTA JA KUNTOUTUS Kuntoutuksen tarvetta arvioidaan jo hoitojen aikana ja myös seurantavaiheessa. Kuntoutusta voi olla muun muassa fysioterapia, toimintaterapia, puheterapia ja neuropsykologin arvio tilanteesta. Ammatillinen kuntoutus tarvittaessa on osa kuntoutusta. Hoitojen jälkeen seurataan kasvaimen mahdollista uusiutumista ja sen aiheuttamia oireita. Uusiutunutkin kasvain voidaan hoitaa. Hoidoista aiheutuneita haittavaikutuksia seurataan ja seurantakäynneillä otetaan pään magneettikuvaukset. Seuranta voi jatkua monia vuosia.

20 ELÄMÄÄ KASVAIMEN KANSSA Hoitojen lisäksi kuntoutusta ja tukea on saatavilla terveydenhoidon ammattilaisilta ja sosiaalityöntekijöiltä. Kenenkään ei tarvitse olla yksin sairautensa kanssa. Perheen, läheisten ja hoitohenkilökunnan lisäksi erilaiset syöpäjärjestöt ja keskustelufoorumit tarjoavat henkistä tukea ja vertaistukea sairauden kanssa jaksamiseen.

21 OMASTA VOINNISTA HUOLEHTIMINEN Liikunnalla on hyviä vaikutuksia, sillä se tuo hyvää oloa ja pitää hyvää fyysistä kuntoa yllä. Liikuntaa kannattaa harrastaa oman vointinsa mukaan. Terveellinen ruokavalio ehkäisee vajaaravitsemusta ja pitää kehossa hyvää ravintoaineiden tilaa yllä, jolloin toipuminen on nopeampaa monista hoidoista. Perhe- ja ystävyyssuhteista voi saada tukea ja voimavaroja vaikeassa elämäntilanteessa. Hyvän mielialan ylläpito ja siihen tarvittaessa tuen hakeminen.

22 HYÖDYLLISTÄ TIETOA keskustelufoorumi/#embed-login aivokasvaimet

23 TEKIJÄ Opas aivokasvaimista on syntynyt Turun ammattikorkeakoulun opinnäytetyön tuotoksena ja opas perustuu opinnäytetyössä käytettyihin lähteisiin. Opinnäytetyön ja oppaan tekijä: Helena Vainio Opinnäytetyön nimi: Aivokasvaimet ja niiden hoito Tietoa potilaalle (Turun ammattikorkeakoulu 2018)